LUONNOS: PÄÄTÖS YLEISSOPIMUKSEN LIITTEEN I MUUTTAMISESTA

Yleissopimusta kehittävän työryhmän toimittama

Sopimuspuolten konferenssi

tunnustaa tarpeen ajantasaistaa teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvia vaikutuksia koskevan yleissopimuksen liitteeseen I sisältyvät aineiden ja seosten luokat sekä nimetyt aineet ja niiden raja-arvot Yhdistyneiden kansakuntien kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun luokitus- ja merkintäjärjestelmän (ST/SG/AC.10/30/Rev.4) kriteerien käyttöön ottamiseksi ja yhdenmukaisuuden säilyttämiseksi asiaa koskevan Euroopan unionin lainsäädännön kanssa,

ottaa huomioon päätöksensä tarkistaa liitteessä I olevat vaaralliset aineet ja niiden määrät sekä päätöksensä 2004/4 yleissopimusta kehittävän työryhmän perustamisesta,

panee merkille liitteen I muuttamiseksi tehdyn ehdotuksen, jonka työryhmä on laatinut perusteellisen tarkastelun perusteella,

muuttaa vaarallisia aineita koskevan yleissopimuksen liitettä I, jonka mukaan vaaralliset toiminnot määritellään korvaamalla se tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

LIITE

VAARALLISET AINEET, JOIDEN MUKAAN MÄÄRITELLÄÄN VAARALLISET TOIMINNOT  (1)

Jos II osassa nimetty aine tai seos sisältyy myös I osassa olevaan yhteen tai useampaan luokkaan, raja-arvona käytetään II osassa määritettyä arvoa.

Vaarallisia toimintoja nimetessään sopimuspuolet ottavat huomioon vaarallisessa toiminnassa esiintyvien kaikkien vaarallisten aineiden tai vaarallisten aineiden, joita voidaan kohtuudella olettaa syntyvän vaarallisen toiminnan, myös varastossa harjoitettavan toiminnan, hallinnan menettämisen seurauksena, todelliset tai ennakoitavat vaaralliset ominaisuudet ja/tai määrät.

I osa

Aineiden ja seosten luokat, joita ei ole erityisesti nimetty II osassa

Yhdistyneiden kansakuntien kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmän (GHS) mukainen luokka	Raja-arvo (tonnia)
1. Välitön myrkyllisyys, kategoria 1, kaikki altistumistiet (2)	20
2. Välitön myrkyllisyys:   Kategoria 2, kaikki altistumistiet (3)   Kategoria 3, hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen (4)	200
3. Elinkohtainen myrkyllisyys STOT — kerta-altistuminen STOT, kategoria 1 (5)	200
4. Räjähteet — epästabiilit räjähteet tai räjähteet, jos aine, seos tai esine kuuluu GSH-kriteerien 2.1.2 luvun vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.2, 1.3, 1.5 tai 1.6, tai aineet tai seokset, joilla on räjähtäviä ominaisuuksia vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän kokeita ja kriteerejä koskevan käsikirjan (jäljempänä ’Kokeet ja kriteerit -käsikirja’) I osassa esitetyn testisarjan 2 mukaan tai jotka eivät kuulu vaaraluokkiin ”orgaaniset peroksidit” tai ”itsereaktiiviset aineet ja seokset” (6)  (7)	50
5. Räjähteet, jos aine, seos tai esine kuuluu GSH-kriteerien 2.1.2 luvun vaarallisuusluokkaan 1.4 (7)  (8)	200
6. Syttyvät kaasut, kategoria 1 tai 2 (9)	50
7. Aerosolit (10), kategoria 1 tai 2, jotka sisältävät kategoriaan 1 tai 2 kuuluvia syttyviä kaasuja tai kategoriaan 1 kuuluvia syttyviä nesteitä	500 (netto)
8. Aerosolit, kategoria 1 tai 2, jotka eivät sisällä kategoriaan 1 tai 2 kuuluvia syttyviä kaasuja tai kategoriaan 1 kuuluvia syttyviä nesteitä (11)	50 000 (netto)
9. Hapettavat kaasut, kategoria 1 (12)	200
10. Syttyvät nesteet:   Syttyvät nesteet, kategoria 1, tai   Syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, joita säilytetään kiehumispistettään korkeammassa lämpötilassa (13), tai   Muut nesteet, joiden leimahduspiste on ≤ 60 °C ja joita säilytetään kiehumispistettään korkeammassa lämpötilassa (14)	50
11. Syttyvät nesteet:   Syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, jotka tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten korkeassa paineessa tai korkeassa lämpötilassa, voivat aiheuttaa teollisuusonnettomuuden vaaran (15), tai   Muut nesteet, joiden leimahduspiste on ≤ 60 °C ja jotka tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten korkeassa paineessa tai korkeassa lämpötilassa, voivat aiheuttaa teollisuusonnettomuuden vaaran	200
12. Syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, jotka eivät sisälly luokkaan 10 tai 11 (16)	50 000
13. Itsereaktiiviset aineet ja seokset sekä orgaaniset peroksidit:   Itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyyppi A tai B tai   Orgaaniset peroksidit, tyyppi A tai B (17)	50
14. Itsereaktiiviset aineet ja seokset sekä orgaaniset peroksidit:   Itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyyppi C, D, E tai F tai   Orgaaniset peroksidit, tyyppi C, D, E tai F (18)	200
15. Pyroforiset nesteet ja kiinteät aineet, kategoria 1	200
16. Hapettavat nesteet ja kiinteät aineet, kategoria 1, 2 tai 3	200
17. Vesiympäristölle vaarallinen, kategoria välitön 1 tai krooninen 1 (19)	200
18. Vesiympäristölle vaarallinen, kategoria krooninen 2 (20)	500
19. Aineet ja seokset, jotka reagoivat kiivaasti veden kanssa, esimerkiksi asetyylikloridi, titaanitetrakloridi	500
20. Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja, kategoria 1 (21)	500
21. Aineet ja seokset, jotka joutuessaan kosketuksiin veden tai kostean ilman kanssa kehittävät myrkyllisiä kaasuja (aineet ja seokset, jotka joutuessaan kosketuksiin veden tai kostean ilman kanssa kehittävät kaasuja, jotka on luokiteltu välittömästi myrkyllisiksi, kategoria 1, 2 tai 3, esimerkiksi alumiinifosfidi, fosforipentasulfidi)	200

II osa

Nimetyt aineet

Aine	Raja-arvo (tonnia)
1 a. Ammoniumnitraatti (22)	10 000
1 b. Ammoniumnitraatti (23)	5 000
1 c. Ammoniumnitraatti (24)	2 500
1 d. Ammoniumnitraatti (25)	50
2 a. Kaliumnitraatti (26)	10 000
2 b. Kaliumnitraatti (27)	5 000
3. Arseenipentoksidi, arseeni(V)happo ja/tai suolat	2
4. Arseenitrioksidi, arseeni(III)happo ja/tai suolat	0,1
5. Bromi	100
6. Kloori	25
7. Jauhemaiset nikkeliyhdisteet, jotka voivat joutua hengitysteihin: nikkelimonoksidi, nikkelidioksidi, nikkelisulfidi, trinikkelidisulfidi, dinikkelitrioksidi	1
8. Etyleeni-imiini	20
9. Fluori	20
10. Formaldehydi (pitoisuus ≥ 90 %)	50
11. Vety	50
12. Kloorivety (nesteytetty kaasu)	250
13. Lyijyalkyylit	50
14. Syttyvät nesteytetyt kaasut, kategoria 1 tai 2 (mukaan lukien nestekaasu) ja maakaasu (28)	200
15. Asetyleeni	50
16. Etyleenioksidi	50
17. Propyleenioksidi	50
18. Metanoli	5 000
19. 4,4′-metyleeni-bis(2-kloorianiliini) ja/tai sen suolat, jauhemaisessa muodossa	0,01
20. Metyyli-isosyanaatti	0,15
21. Happi	2 000
22. Tolueeni-di-isosyanaatti (2,4-tolueeni-di-isosyanaatti ja 2,6-tolueeni-di-isosyanaatti)	100
23. Karbonyylidikloridi (fosgeeni)	0,75
24. Arsiini (arseenitrihydridi)	1
25. Fosfiini (fosforitrihydridi)	1
26. Rikkidikloridi	1
27. Rikkitrioksidi	75
28. Polyklooridibentsofuraanit ja polyklooribentsodioksiinit (tetraklooridibentsodioksiini (TCDD) mukaan lukien) laskettuna TCDD:nä (29)	0,001
29. Seuraavat syöpää aiheuttavat aineet tai seokset, jotka sisältävät seuraavia syöpää aiheuttavia aineita yli 5 painoprosenttia: 4-aminobifenyyli ja/tai sen suolat, bentsotrikloridi, bentsidiini ja/tai sen suolat, bis-(kloorimetyyli)eetteri, kloorimetyyli-metyylieetteri, 1,2-dibromietaani, dietyylisulfaatti, dimetyylisulfaatti, dimetyylikarbamyylikloridi, 1,2-dibromi-3-klooripropaani, 1,2-dimetyylihydratsiini, dimetyylinitrosamiini, heksametyylifosforitriamidi, hydratsiini, 2-naftyyliamiini ja/tai sen suolat, 4-nitrodifenyyli ja 1,3-propaanisultoni	2
30. Öljytuotteet ja vaihtoehtoiset polttoaineet: a) moottori- ja teollisuusbensiinit; b) petrolit (mukaan luettuina lentopetrolit); c) kaasuöljyt (mukaan luettuina dieselöljyt, kevyet lämmityspolttoöljyt ja kaasuöljyjakeet); d) raskaat polttoöljyt; e) vaihtoehtoiset polttoaineet, joita käytetään samoihin tarkoituksiin kuin a–d kohdassa tarkoitettuja tuotteita ja joiden syttyvyyttä ja ympäristölle aiheutuvia vaaroja koskevat ominaisuudet ovat samat kuin a–d kohdassa tarkoitettujen tuotteiden	25 000
31. Vedetön ammoniakki	200
32. Booritrifluoridi	20
33. Rikkivety	20
34. Piperidiini	200
35. Bis(2-dimetyyliaminoetyyli)(metyyli)amiini	200
36. 3-(2-etyyliheksyylioksi)propyyliamiini	200
37. Natriumhypokloriittia sisältävät seokset, jotka on luokiteltu vesiympäristölle välittömästi vaarallisiksi kategoriaan 1 [H400] ja jotka sisältävät < 5 % aktiiviklooria ja joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun liitteessä I olevan 1 osan vaarakategoriaan (30).	500
38. Propyyliamiini (31)	2 000
39. Tert-butyyliakrylaatti (31)	500
40. 2-metyyli-3-buteeninitriili (31)	2 000
41. Tetrahydro-3,5-dimetyyli-1,3,5-tiadiatsiini-2-tioni (datsometti) (31)	200
42. Metyyliakrylaatti (31)	2 000
43. Metyylipyridiini (31)	2 000
44. Bromi-3-klooripropaani (31)	2 000

Oikaisu

1.

Liite, I osa, 8 kohta Korvataan ilmaisu ”Aerosolit” ilmaisulla ”Aerosolit (10)”.

2.

Liite, I osa, 11 kohta, viimeinen rivi Korvataan ilmaisu ”teollisuusonnettomuuden vaaran” ilmaisulla ”teollisuusonnettomuuden vaaran (14)”.

3.

Liite, II osa, 43 kohta Korvataan ilmaisu ”Metyylipyridiini (31)” ilmaisulla ”Metyylipyridiini (31)”.

4.

Liite, huomautukset 13, 15 ja 16 Korvataan ilmaisu ”2.4.2 luvun” ilmaisulla ”2.6.2 luvun”.

---

(1)  Yhdistyneiden kansakuntien kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun luokitus- ja merkintäjärjestelmän (GHS) mukaiset kriteerit (ST/SG/AC.10/30/Rev.4). Sopimuspuolten olisi käytettävä näitä kriteerejä luokitellessaan aineita ja seoksia tämän liitteen I osan tarkoituksia varten, jollei kansallisessa lainsäädännössä ole hyväksytty muita oikeudellisesti sitovia kriteerejä. Seoksia käsitellään samalla tavalla kuin puhdasta ainetta edellyttäen, että niiden pitoisuudet pysyvät pitoisuusrajoissa, jotka on vahvistettu seosten ominaisuuksien perusteella GHS-kriteerien mukaisesti, ellei ole erityisesti annettu prosentuaalista koostumusta tai muuta määrittelyä.

(2)  GHS-järjestelmän 3.1.2 ja 3.1.3 lukujen kriteerien mukaisesti.

(3)  GHS-järjestelmän 3.1.2 ja 3.1.3 lukujen kriteerien mukaisesti.

(4)  Aineet, jotka kuuluvat välitöntä myrkyllisyyttä koskevaan kategoriaan 3 (altistuminen suun kautta), kuuluvat välitöntä myrkyllisyyttä koskevaan nimikkeeseen 2 niissä tapauksissa, joita ei voida luokitella välitöntä myrkyllisyyttä hengitysteiden kautta eikä välitöntä myrkyllisyyttä ihon kautta koskeviin kategorioihin esimerkiksi siitä syystä, että ei ole käytettävissä myrkyllisyyttä hengityksen ja ihon kautta koskevaa ratkaisevaa tietoa.

(5)  Aineet, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä myrkkyvaikutuksia ihmisille tai joiden oletetaan eläinkokeista saadun näytön perusteella voivan aiheuttaa merkittäviä myrkkyvaikutuksia ihmisille kerta-altistumisen seurauksena. Lisäohjeita annetaan GHS-järjestelmän 3 osassa olevassa kuvassa 3.8.1 ja taulukossa 3.8.1.

(6)  Aineiden ja seosten räjähtävien ominaisuuksien testaaminen on tarpeen ainoastaan, jos Kokeet ja kriteerit -käsikirjan lisäyksessä 6 olevan 3 osan mukaisessa seulontamenettelyssä havaitaan, että aineella tai seoksella on mahdollisesti räjähtäviä ominaisuuksia.

(7)  Vaaraluokka ”Räjähteet” sisältää räjähtävät esineet. Jos esineen sisältämän räjähtävän aineen tai seoksen määrä tunnetaan, kyseinen määrä otetaan huomioon tätä yleissopimusta sovellettaessa. Jos esineen sisältämän räjähtävän aineen tai seoksen määrää ei tunneta, tätä yleissopimusta sovellettaessa kohdellaan koko esinettä räjähtävänä.

(8)  Jos vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvat räjähteet on purettu pakkauksista tai jos ne on pakattu uudestaan, ne on osoitettava nimikkeeseen 4 (Räjähteet), ellei vaaraluokan osoiteta edelleen vastaavan luokkaa 1.4 GHS-järjestelmän mukaisesti.

(9)  GHS-järjestelmän 2.2.2 luvun kriteerien mukaisesti.

(10)  Aerosolit luokitellaan GHS-järjestelmän 2.3 luvun kriteerien sekä Kokeet ja kriteerit -käsikirjan III osan 31 jaksossa tarkoitettujen kriteerien mukaisesti.

(11)  Jotta tätä nimikettä voitaisiin käyttää, on osoitettava, ettei aerosolipakkaus sisällä kategoriaan 1 tai 2 kuuluvaa syttyvää kaasua eikä kategoriaan 1 kuuluvaa syttyvää nestettä.

(12)  GHS-järjestelmän 2.4.2 luvun kriteerien mukaisesti.

(13)  GHS-järjestelmän 2.4.2 luvun kriteerien mukaisesti.

(14)  Nesteiden, joiden leimahduspiste on yli 35 °C, voidaan katsoa olevan syttymättömiä nesteitä joitakin sääntelytarkoituksia varten (esim. liikenne), jos Kokeet ja kriteerit -käsikirjan III osan 32 jaksossa esitetyssä palamisen ylläpitämistä koskevassa testissä L.2 on saatu negatiiviset tulokset. Tätä ei kuitenkaan voida soveltaa olosuhteissa, joissa esimerkiksi lämpötila on kohonnut tai paine kasvanut, joten tällaiset nesteet luokitellaan tähän nimikkeeseen.

(15)  GHS-järjestelmän 2.4.2 luvun kriteerien mukaisesti.

(16)  GHS-järjestelmän 2.4.2 luvun kriteerien mukaisesti.

(17)  GHS-järjestelmän 2.8.2 ja 2.15.2.2 lukujen kriteerien mukaisesti.

(18)  GHS-järjestelmän 2.8.2 ja 2.15.2.2 lukujen kriteerien mukaisesti.

(19)  GHS-järjestelmän 4.1.2 luvun kriteerien mukaisesti.

(20)  GHS-järjestelmän 4.1.2 luvun kriteerien mukaisesti.

(21)  GHS-järjestelmän 2.12.2 luvun kriteerien mukaisesti.

(22)  Ammoniumnitraatti (10 000): itsestään hajoavat lannoitteet.

Tätä sovelletaan ammoniumnitraattipohjaisiin lannoitteisiin ja lannoiteseoksiin (lannoite tai lannoiteseos sisältää ammoniumnitraattia sekä fosfaattia ja/tai kaliumkarbonaattia), jotka kaukalokokeen mukaan ovat itsestään hajoavia (ks. Kokeet ja kriteerit -käsikirja, osa III, kohta 38.2) ja joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on

a)

15,75 ja 24,5 painoprosentin välillä (ammoniumnitraatista laskettu 15,75 painoprosentin typpipitoisuus vastaa 45 %:n ammoniumnitraattipitoisuutta ja 24,5 painoprosentin typpipitoisuus vastaa 70 %:n ammoniumnitraattipitoisuutta) ja jotka joko sisältävät enintään 0,4 prosenttia palavia/orgaanisia aineita tai täyttävät asianmukaisen räjähtämättömyyskokeen vaatimukset (esim. neljän tuuman teräsputkikoe);

b)	enintään 15,75 painoprosenttia ja joiden sisältämää palavien aineiden määrää ei ole rajoitettu.

(23)  Ammoniumnitraatti (5000): lannoitelaatu.

Tätä sovelletaan yksiravinteisiin ammoniumnitraattilannoitteisiin sekä ammoniumnitraattipohjaisiin lannoitteisiin ja lannoiteseoksiin, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on

a)	yli 24,5 painoprosenttia, lukuun ottamatta yksiravinteisia ammoniumnitraattilannoitteita sekä dolomiitin, kalkkikiven ja/tai kalsiumkarbonaatin seoksia, joiden puhtausaste on vähintään 90 %;

b)	yli 15,75 painoprosenttia ammoniumnitraatin ja ammoniumsulfaatin seosten osalta;

c)

yli 28 painoprosenttia (ammoniumnitraatista laskettu 28 painoprosentin typpipitoisuus vastaa 80 %:n ammoniumnitraattipitoisuutta) yksiravinteisten ammoniumnitraattilannoitteiden sekä dolomiitin, kalkkikiven ja/tai kalsiumkarbonaatin seosten, joiden puhtausaste on vähintään 90 %, osalta ja jotka täyttävät asianmukaisen räjähtämättömyyskokeen vaatimukset (esim. neljän tuuman teräsputkikoe).

(24)  Ammoniumnitraatti (2 500): tekninen laatu.

Tätä sovelletaan seuraaviin:

a)	ammoniumnitraatti ja ammoniumnitraattivalmisteet, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on i) 24,5 ja 28 painoprosentin välillä ja jotka sisältävät enintään 0,4 % palavia aineita; ii) yli 28 painoprosenttia ja jotka sisältävät enintään 0,2 % palavia aineita;

b)	ammoniumnitraatin vesiliuokset, joiden ammoniumnitraattipitoisuus on yli 80 painoprosenttia.

(25)  Ammoniumnitraatti (50): ”off-specs” -materiaali ja lannoitteet, jotka eivät täytä asianmukaisen räjähtämättömyyskokeen vaatimuksia (esim. neljän tuuman teräsputkikoe).

Tätä sovelletaan seuraaviin:

a)

Valmistusprosessin aikana hylätty materiaali ja ammoniumnitraatti sekä ammoniumnitraattiseokset, yksiravinteiset ammoniumnitraattilannoitteet ja huomautuksissa 23 ja 24 tarkoitetut ammoniumnitraattipohjaiset lannoitteet ja lannoiteseokset, joita ollaan palauttamassa tai jotka on palautettu loppukäyttäjältä valmistajalle, väliaikaiseen varastoon tai jälleenkäsittelylaitokseen uusittaviksi, kierrätettäviksi tai käsiteltäviksi turvallista käyttöä varten, koska ne eivät enää täytä huomautusten 23 ja 24 vaatimuksia;

b)	Huomautuksissa 22 a) ja 23 tarkoitetut lannoitteet, jotka eivät täytä asianmukaisen räjähtämättömyyskokeen vaatimuksia (esim. neljän tuuman teräsputkikoe).

(26)  Kaliumnitraatti (10 000): kaliumnitraattipohjaiset lannoiteseokset (mikrorakenteisessa tai rakeisessa muodossa), joilla on samat ominaisuudet kuin puhtaalla kaliumnitraatilla.

(27)  Kaliumnitraatti (5 000): kaliumnitraattipohjaiset lannoiteseokset (kidemuodossa), joilla on samat vaaralliset ominaisuudet kuin puhtaalla kaliumnitraatilla.

(28)  Jalostettu biokaasu: jalostettu biokaasu voidaan yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten luokitella liitteessä I olevan 2 osan nimikkeeseen 14, jos sitä on käsitelty puhdistettuun ja jalostettuun biokaasuun sovellettavien vaatimusten mukaisesti, mikä takaa, että se vastaa laadultaan maakaasua, metaanipitoisuus mukaan lukien, ja jos siinä on enintään 1 % happea.

(29)  Polyklooridibentsofuraanit ja polyklooridibentsodioksiinit.

Polyklooridibentsofuraanien ja polyklooridibentsodioksiinien määrät lasketaan käyttämällä seuraavia vuonna 2005 uudelleenarvioituja Maailman terveysjärjestön (WHO) ihmisille ja nisäkkäille haitallisille dioksiinien ja dioksiinin kaltaisille yhdisteille vahvistettuja toksisuusekvivalenttikertoimia:

WHO 2005 TEF

Dioksiinit	TEF	Furaanit	TEF
2,3,7,8-TCDD	1	2,3,7,8-TCDF	0,1
1,2,3,7,8-PeCDD	1	2,3,4,7,8-PeCDF	0,3
1,2,3,4,7,8-HxCDD	0,1	1,2,3,7,8-PeCDF	0,03
1,2,3,6,7,8-HxCDD	0,1	1,2,3,4,7,8-HxCDF	0,1
1,2,3,7,8,9-HxCDD	0,1	1,2,3,7,8,9-HxCDF	0,1
1,2,3,4,6,7,8-HpCDD	0,01	2,3,4,6,7,8-HxCDF	0,1
OCDD	0,0003	1,2,3,7,8,9-HxCDF	0,1
		1,2,3,4,6,7,8-HpCDF	0,01
		1,2,3,4,7,8,9-HpCDF	0,01
		OCDF	0,0003
Lyhenteet: Hx = heksa, Hp = hepta, O = okta, P = penta, T = tetra. Lähde: Martin Van den Berg ym., The 2005 World Health Organization Re-evaluation of Human and Mammalian Toxic Equivalency Factors for Dioxins and Dioxin-like Compounds, Toxicological Sciences, vol. 93, No. 2 (lokakuu 2006), s. 223–241 (2006).

(30)  Edellyttäen, että seosta ei natriumhypokloriitin puuttuessa luokiteltaisi välittömästi vesiympäristölle vaaralliseksi kategoriaan 1.

(31)  Tapauksissa, joissa tämä vaarallinen aine kuuluu kategoriaan 10 Syttyvät nesteet tai kategoriaan 11 Syttyvät nesteet, yleissopimusta täytäntöönpantaessa sovelletaan alimpia vähimmäismääriä.