LIITE

Osajärjestelmän ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” yhteentoimivuuden tekninen eritelmä

SISÄLLYSLUETTELO

1.

Johdanto

8

1.1

Tekninen soveltamisala

8

1.2

Maantieteellinen soveltamisala

8

1.3

Tämän YTE:n sisältö

8

2.

Soveltamisala ja osajärjestelmän määritelmä

8

3.

Olennaiset vaatimukset

9

4.

Osajärjestelmän kuvaus

11

4.1

Johdanto

11

4.2

Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

11

4.2.1

Yleistä

11

4.2.2

Rakenteet ja mekaaniset osat

11

4.2.2.1

Mekaaninen liitäntä

11

4.2.2.1.1

Päätykytkin

11

4.2.2.1.2

Välikytkin

12

4.2.2.2

Yksikön lujuus

12

4.2.2.3

Yksikön eheys

12

4.2.3

Ulottumat sekä vaunun ja radan vuorovaikutus

12

4.2.3.1

Ulottumat

12

4.2.3.2

Yhteensopivuus ratojen kantokyvyn kanssa

12

4.2.3.3

Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa

12

4.2.3.4

Akselilaakerin kunnon tarkkailu

12

4.2.3.5

Kulun turvallisuus

13

4.2.3.5.1

Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

13

4.2.3.5.2

Dynaamiset kulkuominaisuudet

13

4.2.3.6

Pyörästö

13

4.2.3.6.1

Telirungon rakennesuunnittelu

13

4.2.3.6.2

Pyöräkertojen ominaisuudet

13

4.2.3.6.3

Pyörien ominaisuudet

15

4.2.3.6.4

Akselien ominaisuudet

16

4.2.3.6.5

Laakeripesät/akselilaakerit

16

4.2.3.6.6

Vaihtuvan raideleveyden pyöräkerrat

16

4.2.3.6.7

Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön

16

4.2.4

Jarrut

17

4.2.4.1

Yleistä

17

4.2.4.2

Turvallisuusvaatimukset

17

4.2.4.3

Toiminnalliset ja tekniset vaatimukset

17

4.2.4.3.1

Yleiset toiminnalliset vaatimukset

17

4.2.4.3.2

Jarrutuskyky

17

4.2.4.3.2.1

Käyttöjarru

17

4.2.4.3.2.2

Seisontajarru

18

4.2.4.3.3

Lämpökapasiteetti

18

4.2.4.3.4

Luistonestojärjestelmä

18

4.2.5

Ympäristöolot

18

4.2.6

Järjestelmän suojaus

19

4.2.6.1

Paloturvallisuus

19

4.2.6.1.1

Yleistä

19

4.2.6.1.2

Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

19

4.2.6.1.2.1

Palo-osastointi

19

4.2.6.1.2.2

Materiaalit

19

4.2.6.1.2.3

Kaapelit

20

4.2.6.1.2.4

Palavat nesteet

20

4.2.6.2

Suojaus sähkön aiheuttamilta vaaroilta

20

4.2.6.2.1

Välilliseltä kosketukselta suojaavat toimenpiteet (maadoitus)

20

4.2.6.2.2

Suoralta kosketukselta suojaavat toimenpiteet

20

4.2.6.3

Loppuopasteiden kiinnityslaitteet

20

4.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

20

4.3.1

Liitäntä osajärjestelmään ”infrastruktuuri”

20

4.3.2

Liitäntä osajärjestelmään ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”

21

4.3.3

Liitäntä osajärjestelmiin ”ohjaus, hallinta ja merkinanto”

21

4.4

Liikennöintisäännöt

21

4.5

Kunnossapitoa koskevat säännöt

22

4.5.1

Yleiset asiakirjat

22

4.5.2

Kunnossapidon suunnittelun perustelut

22

4.5.3

Kunnossapidon kuvaus

23

4.6

Ammatillinen pätevyys

23

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

23

4.8

Teknisiin asiakirjoihin kirjattavat parametrit

24

5.

Yhteentoimivuuden osatekijät

24

5.1

Yleistä

24

5.2

Innovatiiviset ratkaisut

25

5.3

Yhteentoimivuuden osatekijöiden eritelmät

25

5.3.1

Pyörästö

25

5.3.2

Pyöräkerta

25

5.3.3

Pyörä

26

5.3.4

Akseli

26

5.3.5

Loppuopaste

26

6.

Vaatimustenmukaisuuden arviointi ja EY-tarkastus

26

6.1

Yhteentoimivuuden osatekijä

26

6.1.1

Moduulit

26

6.1.2

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

27

6.1.2.1

Pyörästö

27

6.1.2.2

Pyöräkerta

27

6.1.2.3

Pyörä

28

6.1.2.4

Akseli

28

6.1.3

Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat innovatiiviset ratkaisut

28

6.2

Osajärjestelmä

28

6.2.1

Moduulit

28

6.2.2

EY-tarkastusmenettelyt

29

6.2.2.1

Yksikön lujuus

29

6.2.2.2

Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

29

6.2.2.3

Dynaamiset kulkuominaisuudet

29

6.2.2.4

Laakeripesät/akselilaakerit

30

6.2.2.5

Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön

30

6.2.2.6

Lämpökapasiteetti

30

6.2.2.7

Ympäristöolot

30

6.2.2.8

Paloturvallisuus

30

6.2.2.8.1

Palo-osastointi

30

6.2.2.8.2

Materiaalit

30

6.2.2.8.3

Kaapelit

31

6.2.2.8.4

Syttyvät nesteet

31

6.2.3

Innovatiiviset ratkaisut

31

6.3

Sellaisia osia sisältävä osajärjestelmä, jotka vastaavat yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta

31

6.4

Hankkeen vaiheet, joissa arviointia vaaditaan

31

6.5

Osatekijät, joilla on EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

31

7.

Täytäntöönpano

32

7.1

Käyttöönottolupa

32

7.1.1

Aiempien tavaravaunuja koskevien YTE:ien mukaisen uuden kalustoyksikön käyttöönottolupa

32

7.1.2

Ensimmäisen käyttöönottoluvan vastavuoroinen tunnustaminen

32

7.2

Vaihtaminen, uudistaminen ja parantaminen

33

7.3

Erityistapaukset

34

7.3.1

Johdanto

34

7.3.2

Erityistapausten luettelo

34

7.3.2.1

Yleiset erityistapaukset

34

7.3.2.2

Akselilaakerin kunnon tarkkailu (4.2.3.4 kohta)

34

7.3.2.3

Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella (4.2.3.5.1 kohta)

35

7.3.2.4

Dynaamiset kulkuominaisuudet (4.2.3.5.2 kohta)

35

7.3.2.5

Pyöräkertojen ominaisuudet (4.2.3.6.2 kohta)

35

7.3.2.6

Pyörien ominaisuudet (4.2.3.6.3 kohta)

35

7.3.2.7

Loppuopasteiden kiinnityslaitteet (4.2.6.3 kohta)

35

7.4

Erityiset ympäristöolot

35

7.5

Tavaraliikenteen vaunut, joiden käyttöä säätelevät kansalliset, kahdenväliset tai kansainväliset sopimukset

35

Lisäykset

36

1.   JOHDANTO

Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE) on eritelmä, joka kattaa direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan i kohdassa määritellyn osajärjestelmän (tai sen osan), jotta voidaan

—	varmistaa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus ja

—	täyttää olennaiset vaatimukset.

1.1   Tekninen soveltamisala

Ks. tämän asetuksen 2 artikla.

1.2   Maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmä, sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2008/57/EY 1 artiklassa ja ottaen huomioon 2 artiklassa esitetyt raideleveyttä koskevat rajoitukset.

1.3   Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä:

a)	ilmoitetaan sen aiottu soveltamisala (2 kohta);

b)	täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle liikkuvan kaluston osajärjestelmän osalle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille (3 kohta);

c)	määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sen muihin osajärjestelmiin kohdistuvien liitäntöjen on täytettävä (4 kohta).

d)	määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi (5 kohta);

e)	kerrotaan, mitä menettelyjä on kussakin käsiteltävässä tapauksessa käytettävä toisaalta yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioimisessa ja toisaalta osajärjestelmien EY-tarkastuksessa (6 kohta);

f)	ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia (7 kohta);

g)	ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammatillista pätevyyttä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita osajärjestelmän käyttö ja kunnossapito sekä tämän YTE:n käyttöönotto edellyttävät (4 kohta).

2.   SOVELTAMISALA JA OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ

Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvat direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa tarkoitetut ”tavaravaunut, mukaan lukien kuorma-autojen kuljetukseen tarkoitetut kalustoyksiköt” ottaen huomioon 2 artiklassa esitetyt rajoitukset. Tästä liikkuvan kaluston osajärjestelmästä käytetään jäljempänä nimitystä ”tavaravaunu”, ja se kuuluu osajärjestelmään ”liikkuva kalusto”, sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2008/57/EY liitteessä II.

Muut direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa luetellut kalustoyksiköt eivät kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan; tämä koskee erityisesti rautatieinfrastruktuurien liikkuvaa rakennus- ja kunnossapitokalustoa sekä kalustoyksiköitä, joilla on tarkoitus kuljettaa

—	moottoriajoneuvoja matkustajineen tai

—	moottoriajoneuvoja, joissa ei ole matkustajia mutta jotka on tarkoitettu kytkettäväksi osaksi matkustajajunaa (autonkuljetusvaunu).

Tässä YTE:ssä käytetään seuraavia määritelmiä:

a)

Yksikkö on yleistermi, jolla viitataan liikkuvaan kalustoon. Siihen sovelletaan tätä YTE:ää ja siten EY-tarkastusmenettelyä. Yksikköön voi kuulua: — vaunu, jota voidaan käyttää erikseen ja jonka erillinen aluskehys on asennettu oman pyöräkerran päälle, tai — pysyvästi liitetyistä elementeistä koostuva junarunko, jonka elementtejä ei voida käyttää erikseen, tai — erillisiä telejä, jotka on liitetty yhteensopiviin maantiekulkuneuvoihin ja joiden yhdistelmä muodostaa rautatiekuljetukseen soveltuvan junarungon.

b)	Juna on useasta yksiköstä koostuva toiminnallinen kokoonpano.

c)

Suunniteltu toimintakunto kattaa kaikki olosuhteet, joissa yksikön on tarkoitus toimia, ja yksikön tekniset rajoitukset. Suunniteltu toimintakunto voi ylittää tämän YTE:n eritelmät, jotta yksiköitä voitaisiin käyttää rataverkolla samassa junassa rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisesti.

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

Direktiivin 2008/57/EY 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että rautatiejärjestelmän, sen osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä niitä koskevat olennaiset vaatimukset. Olennaiset vaatimukset määritellään lyhyesti direktiivin 2008/57/EY liitteessä III. Taulukossa 1 esitetään tässä YTE:ssä tarkennetut perusparametrit ja niiden vastaavuus direktiivin 2008/57/EY liitteessä III määriteltyjen olennaisten vaatimusten kanssa.

Taulukko 1

Perusparametrit ja niiden vastaavuus olennaisten vaatimusten kanssa

Kohta	Perusparametri	Olennaiset vaatimukset
		Turvallisuus	Luotettavuus ja käyttökunto	Terveys	Ympäristönsuojelu	Tekninen yhteensopivuus
4.2.2.1.1	Päätykytkin	1.1.1, 1.1.3, 1.1.5, 2.4.1
4.2.2.1.2	Välikytkin	1.1.1, 1.1.3, 2.4.1
4.2.2.2	Yksikön lujuus	1.1.1, 1.1.3, 2.4.1
4.2.2.3	Yksikön eheys	1.1.1
4.2.3.1	Ulottumat	1.1.1				2.4.3
4.2.3.2	Yhteensopivuus ratojen kantokyvyn kanssa	1.1.1				2.4.3
4.2.3.3	Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa	1.1.1				2.4.3
4.2.3.4	Akselilaakerin kunnon tarkkailu	1.1.1	1.2			2.4.3
4.2.3.5.1	Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella	1.1.1, 1.1.2, 2.4.1				2.4.3
4.2.3.5.2	Dynaamiset kulkuominaisuudet	1.1.1 1.1.2				2.4.3
4.2.3.6.1	Telirungon rakennesuunnittelu	1.1.1, 1.1.2, 1.1.3
4.2.3.6.2	Pyöräkertojen ominaisuudet	1.1.1, 1.1.2, 1.1.3				2.4.3
4.2.3.6.3	Pyörien ominaisuudet	1.1.1, 1.1.2, 1.1.3				2.4.3
4.2.3.6.4	Akselien ominaisuudet	1.1.1, 1.1.2, 1.1.3
4.2.3.6.5	laakeripesät/akselilaakerit	1.1.1, 1.1.2, 1.1.3
4.2.3.6.6	Vaihtuvan raideleveyden pyöräkerrat	1.1.1, 1.1.2, 1.1.3
4.2.3.6.7	Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön	1.1.1, 1.1.2, 1.1.3
4.2.4.2	Jarrut – Turvallisuusvaatimukset	1.1.1, 1.1.3	1.2 2.4.2
4.2.4.3.1	Jarrut – Yleiset toiminnalliset vaatimukset	1.1.1 2.4.1	2.4.2
4.2.4.3.2.1	Jarrutuskyky – Käyttöjarru	1.1.1, 1.1.2 2.4.1	2.4.2			1.5
4.2.4.3.2.2	Jarrutuskyky – Seisontajarru	2.4.1				2.4.3
4.2.4.3.3	Jarrut – Lämpökapasiteetti	1.1.1, 1.1.3 2.4.1				2.4.3
4.2.4.3.4	Jarrut – Luistonestojärjestelmä	2.4.1	2.4.2
4.2.5	Ympäristöolot	1.1.1 1.1.2				2.4.3
4.2.6.1	Paloturvallisuus	1.1.1 1.1.4
4.2.6.1.2.1	Paloturvallisuus – Palo-osastointi	1.1.4		1.3.2	1.4.2
4.2.6.1.2.2	Paloturvallisuus – Materiaalit	1.1.4		1.3.2	1.4.2
4.2.6.1.2.3	Paloturvallisuus – Kaapelit	1.1.4 1.1.5		1.3.2	1.4.2
4.2.6.1.2.4	Paloturvallisuus – Palavat nesteet	1.1.4		1.3.2	1.4.2
4.2.6.2	Suojaus sähkön aiheuttamilta vaaroilta	1.1.5 2.4.1
4.2.6.3	Loppuopasteiden kiinnityslaitteet	1.1.1

Direktiivin 2008/57/EY liitteessä III olevat olennaiset vaatimukset 1.3.1, 1.4.1, 1.4.3, 1.4.4 ja 1.4.5 kuuluvat unionin muun lainsäädännön soveltamisalaan.

4.   OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1   Johdanto

Direktiivin 2008/57/EY mukainen rautatiejärjestelmä, johon tavaraliikenteen vaunut kuuluvat, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse liikkuvan kaluston osajärjestelmän eritelmistä ja yhteensopivuudesta rataverkon kanssa (4.2 kohta), sen liitännöistä muihin osajärjestelmiin rautatiejärjestelmässä, johon se on integroitu (4.2 ja 4.3 kohta), sekä direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdassa vaadittavista alkuperäisistä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä (4.4 ja 4.5 kohta).

Direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdassa ja liitteessä VI (4.8 kohta) mainituissa teknisissä asiakirjoissa on esitettävä erityisesti suunnitteluun liittyvät arvot, jotka koskevat yhteensopivuutta rataverkon kanssa.

4.2   Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1   Yleistä

Edellä 3 kohdassa luetellut olennaiset vaatimukset huomioon ottaen osajärjestelmän ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” toiminnalliset ja tekniset eritelmät on tässä kohdassa ryhmitelty ja jaoteltu seuraaviin alakohtiin:

—	Rakenteet ja mekaaniset osat

—	Ulottumat sekä vaunun ja radan vuorovaikutus

—

Jarrut

—	Ympäristöolot

—	Järjestelmän suojaus

Tavaraliikenteen vaunujen osajärjestelmän ja sen liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät eivät edellytä tiettyjen teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista rautatieverkon yhteentoimivuuden kannalta ja olennaisten vaatimusten täyttämiseksi.

Innovatiiviset ratkaisut, jotka eivät täytä tässä YTE:ssä esitettyjä vaatimuksia ja/tai joita ei voida arvioida tässä YTE:ssä esitetyillä tavoilla, edellyttävät uusia eritelmiä ja/tai arviointimenetelmiä. Teknisen innovoinnin mahdollistamiseksi nämä eritelmät ja arviointimenetelmät laaditaan 6 kohdassa kuvatun ”innovatiivisen ratkaisun” prosessin mukaisesti.

Jos tiettyä teknistä seikkaa varten ei ole vielä laadittu yhteentoimivuuden toteuttamiseksi ja olennaisten vaatimusten täyttämiseksi tarvittavia toiminnallisia ja teknisiä eritelmiä, kyseinen seikka todetaan vastaavassa kohdassa avoimeksi kohdaksi. Lisäyksessä A on direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 6 kohdan edellyttämä luettelo kaikista avoimista kohdista.

Lisäyksessä C määritellään sarja vaatimuksia. Näiden vaatimusten täyttäminen on valinnaista. Jos vaatimukset halutaan täyttää, ilmoitettu laitos arvioi vaatimustenmukaisuuden EY-tarkastusmenettelyn puitteissa.

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti kussakin YTE:ssä voidaan määrätä erityistapauksista. Tällaiset määräykset esitetään 7 kohdassa.

YTE:n 4.2 kohdassa esitettyjen vaatimusten arviointimenettely määritellään mahdollisuuksien mukaan 6 kohdassa. Silloin kun se on määritelty, 4.2 kohdassa viitataan vastaaviin kohtiin ja alakohtiin kuin 6 kohdassa. Jos jonkin tietyn perusparametrin osalta ei voida erottaa toisistaan vaatimuksia ja arviointimenettelyä, mitään viittausta ei esitetä.

4.2.2   Rakenteet ja mekaaniset osat

4.2.2.1   Mekaaninen liitäntä

4.2.2.1.1    Päätykytkin

Päätykytkin on mekaaninen liitäntä junan muodostavien yksiköiden välillä.

Kytkinjärjestelmä on suunniteltava niin, että kenenkään ei tarvitse olla kytkettävien/irrotettavien yksikköjen välissä jommankumman liikkuessa.

Päätykytkimen on oltava kestävä ja kestettävä yksikön aiotuista käyttöoloista aiheutuvat rasitukset.

4.2.2.1.2    Välikytkin

Välikytkin on mekaaninen liitäntä yksikön muodostavien elementtien välillä.

Välikytkimen on oltava kestävä ja kestettävä yksikön aiotuista käyttöoloista aiheutuvat rasitukset. Samaa pyörästöä käyttävien elementtien välistä niveltä käsitellään 4.2.2.2 kohdassa.

Välikytkim(i)en pitkittäissuuntaisen lujuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin yksikön päätykytkim(i)en pitkittäissuuntainen lujuus.

4.2.2.2   Yksikön lujuus

Yksikön rungon rakenne, laitteiden kiinnitykset sekä nostokohdat nosturia ja tunkkia varten on suunniteltava siten, ettei niihin tule murtumia, merkittäviä muodonmuutoksia tai halkeamia standardin EN12663-2:2010 5 luvussa kuvatuissa kuormitustapauksissa. YTE:n 6.2.2.1 kohdan mukainen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen koskee myös liitostekniikoita.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.1 kohdassa.

Nostokohdat pitää merkitä yksikköön. Merkintöjen on oltava standardin EN15877-1:2012 4.5.13 kohdan mukaiset.

4.2.2.3   Yksikön eheys

Yksikkö on suunniteltava siten, että kaikki liikuteltavat osat, jotka on tarkoitettu aukon sulkemiseen (ovet, suojapeitteet, kannet, luukut jne.), on suojattu näiden osien tahattomalta liikkumiselta.

Lukituslaitteista on tultava ilmi niiden tila (auki/kiinni), ja ne on voitava nähdä yksikön ulkopuolelta.

4.2.3   Ulottumat sekä vaunun ja radan vuorovaikutus

4.2.3.1   Ulottumat

Tässä kohdassa käsitellään laskentasääntöjä, joilla määritellään liikkuvan kaluston mitat niin, että se voi kulkea yhdellä tai usealla rataverkolla ilman vaaraa häiriöistä.

Yksikön yhdenmukaisuus aiotun vertailuprofiilin kanssa, alaosan vertailuprofiili mukaan luettuna, osoitetaan jollakin standardissa EN 15273-2:2009 määritellyllä menetelmällä.

Standardissa EN 15273-2:2009 määriteltyä kinemaattista menetelmää käytetään, kun halutaan selvittää, vastaako yksikölle vahvistettu vertailuprofiili G1-, GA-, GB- ja GC-vertailuprofiileja, alaosaa varten käytettävät GIC1- ja GIC2-vertailuprofiilit mukaan luettuina.

4.2.3.2   Yhteensopivuus rataosan kantokyvyn kanssa

Yksikön pystykuormituksen ominaisuudet on määriteltävä, jotta sen yhteensopivuus rataosan kantokyvyn kanssa voidaan tarkistaa.

Yksikön, jonka akselipaino on enintään 25 t, suurin sallittu hyötykuorma määritellään soveltamalla standardin EN 15528:2008 6.1 ja 6.2 kohtaa.

4.2.3.3   Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Jos yksikön on tarkoitus olla yhteensopiva jonkin tai joidenkin seuraavien junanilmaisinjärjestelmien kanssa, tämä yhteensopivuus osoitetaan komission päätöksen 2012/88/EU (1) määräysten mukaisesti.

a)	Raidevirtapiireihin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät.

b)	Akselilaskureihin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät.

c)	Silmukkalaitteisiin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät.

4.2.3.4   Akselilaakerin kunnon tarkkailu

Akselilaakerin kuntoa on voitava tarkkailla joko

—	radanvarressa olevilla ilmaisimilla tai

—	junassa olevilla laitteilla.

Jos yksikköä on tarkoitus pystyä tarkkailemaan radanvarressa olevilla laitteilla 1 435 mm:n raideleveyden rataverkolla, yksikön on oltava standardin EN 15437-1:2009 5.1 ja 5.2 kohtien mukainen riittävän näkyvyyden varmistamiseksi.

Yksiköihin, joita on tarkoitus käyttää 1 524 mm:n, 1 600 mm:n ja 1 668 mm:n raideleveyden rataverkoilla, sovelletaan vastaavia taulukossa 2 esitettäviä arvoja, jotka viittaavat standardin EN 15437-1:2009 parametreihin.

Taulukko 2

Kohde- ja sulkualueet yksiköille, joita on tarkoitus käyttää tietyllä rataverkolla

	YTA [mm]	WTA [mm]	LTA [mm]	YPZ [mm]	WPZ [mm]	LPZ [mm]
1 524  mm (molemmat alueet ovat merkityksellisiä)	1 080  ± 35	≥ 50	≥ 200	1 080  ± 5	≥ 140	≥ 500
	894 ± 2	≥ 14	≥ 200	894 ± 2	≥ 28	≥ 500
1 600  mm	1 110  ± 2	≥ 70	≥ 180	1 110  ± 2	≥ 125	≥ 500
1 668  mm	1 176  ± 10	≥ 55	≥ 100	1 176  ± 10	≥ 110	≥ 500

Junassa olevien laitteiden suunnittelua ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat eritelmät ovat vielä avoin kohta tässä YTE:ssä.

4.2.3.5   Kulun turvallisuus

Kalustoyksikön dynaamiset ominaisuudet vaikuttavat voimakkaasti kiskoilla pysymiseen, kulun turvallisuuteen ja raiteen kuormitukseen.

4.2.3.5.1    Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

Yksikkö on suunniteltava niin, että varmistetaan sen turvallinen kulku kierolla raiteella ja erityisesti siirryttäessä kallistetulta rataosalta suoralle raiteelle tai ajettaessa raiteella, jolla esiintyy ei-suunniteltua poikittaiskaltevuutta.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen kuvaillaan 6.2.2.2 kohdassa.

4.2.3.5.2    Dynaamiset kulkuominaisuudet

Yksikkö on suunniteltava niin, että varmistetaan sen turvallinen kulku suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen asti.

Yksikön dynaamiset kulkuominaisuudet todistetaan joko

—	noudattamalla standardin EN 14363:2005 5 luvussa määriteltyjä menettelyjä tai

—	tekemällä simulaatioita, joissa käytetään validoitua mallia.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.3 kohdassa.

Yksiköltä, joka on varustettu yhteentoimivuuden osatekijän tasolla 6.1.2.1 kohdan mukaisesti arvioidulla pyörästöllä, ei vaadita erityistä testiä tai simulaatiota osajärjestelmän tasolla.

4.2.3.6   Pyörästö

Pyörästön on varmuudella kuljetettava ja ohjattava yksikköä turvallisesti sekä tarvittaessa välitettävä jarrutusvoimia.

4.2.3.6.1    Telirungon rakennesuunnittelu

Telirungon, kaikkien siihen kiinnitettyjen laitteiden sekä telin ja rungon välisen kiinnityksen eheys on osoitettava standardin EN 13749:2011 6.2 kohdassa esitettyjen menetelmien mukaisesti.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.1.2.1 kohdassa.

4.2.3.6.2    Pyöräkertojen ominaisuudet

Pyöräkerran kokoonpanon on voitava välittää voimia ja momentteja kiinteiden osien välillä käyttöalueen mukaisesti.

Pyöräkertojen kuvassa 1 määriteltyjen mittojen on noudatettava taulukossa 3 esitettyjä raja-arvoja. Näitä raja-arvoja on käytettävä suunnittelun perustana, ja ne on ilmoitettava käytönaikaisina raja-arvoina 4.5 kohdassa kuvaillussa huoltokansiossa.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.1.2.2 kohdassa.

Kuva 1

Pyöräkertojen mittoja taulukkoa 3 varten

Taulukko 3

Pyöräkertojen mittojen käytönaikaiset raja-arvot

Nimitys		Pyörän halkaisija D [mm]	Vähimmäisarvo [mm]	Enimmäisarvo [mm]
1 435  mm	Pyörän laippojen väli (SR)	330 ≤ D ≤ 760	1 415	1 426
		760 < D ≤ 840	1 412	1 426
		D > 840	1 410	1 426
	Pyörien sisäpintojen väli (AR)	330 ≤ D ≤ 760	1 359	1 363
		760 < D ≤ 840	1 358	1 363
		D > 840	1 357	1 363
1 524  mm	Pyörän laippojen väli (SR)	400 ≤ D < 840	1 492	1 514
		D ≥ 840	1 487	1 514
	Pyörien sisäpintojen väli (AR)	400 ≤ D < 840	1 444	1 448
		D ≥ 840	1 442	1 448
1 600  mm	Pyörän laippojen väli (SR)	690 ≤ D ≤ 1 016	1 573	1 592
	Pyörän sisäpintojen väli (AR)	690 ≤ D ≤ 1 016	1 521	1 526
1 668  mm	Pyörän laippojen väli (SR)	330 ≤ D < 840	1 648  (2)	1 659
		840 ≤ D ≤ 1 250	1 643  (2)	1 659
	Pyörän sisäpintojen väli (AR)	330 ≤ D < 840	1 592	1 596
		840 ≤ D ≤ 1 250	1 590	1 596

4.2.3.6.3    Pyörien ominaisuudet

Pyörien kuvassa 2 määriteltyjen mittojen on noudatettava taulukossa 4 esitettyjä raja-arvoja.

Taulukko 4

Pyörän mittojen käytönaikaiset raja-arvot

Nimitys		Pyörän halkaisija D [mm]	Vähimmäisarvo [mm]	Enimmäisarvo [mm]
1 435  mm	Kehän leveys (BR) (reunapurse enintään 5 mm)	D ≥ 330	133	140
	Laipan paksuus (Sd)	330 ≤ D ≤ 760	27,5	33
		760 < D ≤ 840	25	33
		D > 840	22	33
	Laipan korkeus (Sh)	330 ≤ D ≤ 630	31,5	36
		630 < D ≤ 760	29,5	36
		D > 760	27,5	36
	Laipan jyrkkyys (qR)	D ≥ 330	6,5	—
1 524  mm	Kehän leveys (BR) (reunapurse enintään 5 mm)	D ≥ 400	134	140
	Laipan paksuus (Sd)	400 ≤ D < 760	27,5	33
		760 ≤ D < 840	25	33
		D ≥ 840	22	33
	Laipan korkeus (Sh)	400 ≤ D < 630	31,5	36
		630 ≤ D < 760	29,5	36
		D ≥ 760	27,5	36
	Laipan jyrkkyys (qR)	D ≥ 400	6,5	—
1 600  mm	Kehän leveys (BR) (reunapurse enintään 5 mm)	690 ≤ D ≤ 1 016	137	139
	Laipan paksuus (Sd)	690 ≤ D ≤ 1 016	26	33
	Laipan korkeus (Sh)	690 ≤ D ≤ 1 016	28	38
	Laipan jyrkkyys (qR)	690 ≤ D ≤ 1 016	6,5	—
1 668  mm	Kehän leveys (BR) (reunapurse enintään 5 mm)	D ≥ 330	133	140
	Laipan paksuus (Sd)	330 ≤ D ≤ 840	27,5	33
		D > 840	22 (PT); 25 (ES)	33
	Laipan korkeus (Sh)	330 ≤ D ≤ 630	31,5	36
		630 ≤ D ≤ 760	29,5	36
		D > 760	27,5	36
	Laipan jyrkkyys (qR)	D ≥ 330	6,5	—

Näitä raja-arvoja on käytettävä suunnittelun perustana ja ne on ilmoitettava käytönaikaisina raja-arvoina 4.5 kohdassa kuvaillussa huoltokansiossa.

Kuva 2

Pyörien mittoja taulukkoa 4 varten

Pyörien mekaanisten ominaisuuksien on varmistettava voimien ja käyttömomentin välittyminen sekä tarvittaessa lämpökuormituksen kestävyys käyttöalueen mukaisesti.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.1.2.3 kohdassa.

4.2.3.6.4    Akselien ominaisuudet

Akselien ominaisuuksien on varmistettava voimien ja käyttömomentin välittyminen käyttöalueen mukaisesti.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.1.2.4 kohdassa.

Akselien jäljitettävyydessä on otettava huomioon tavaravaunujen kunnossapitoa käsittelevän ERA:n työryhmän työn tulokset (ks. ”Final report on the activities of the Task Force Freight Wagon Maintenance” (loppuraportti tavaravaunujen kunnossapitoa käsittelevän työryhmän toiminnasta), joka on julkaistu ERA:n verkkosivustolla http://www.era.europa.eu).

4.2.3.6.5    Laakeripesät/akselilaakerit

Laakeripesän ja akselilaakerin suunnittelussa on otettava huomioon niiden mekaaninen kestävyys ja väsymisominaisuudet. Kuumakäynti-ilmaisimen kannalta merkitykselliset käytön aikana esiintyvien lämpötilojen raja-arvot on määriteltävä.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on määritelty 6.2.2.4 kohdassa.

4.2.3.6.6    Vaihtuvan raideleveyden pyöräkerrat

Tämä vaatimus koskee yksikköjä, jotka on varustettu vaihtuvan raideleveyden pyöräkerroilla, joita käytetään vaihdettaessa yksikön raideleveyttä.

Pyöräkerran vaihtomekanismin on varmistettava

—	pyörien ja

—	niihin vaikuttavien jarrulaitteiden turvallinen lukitus

oikeaan kohtaan akselilla, kun otetaan huomioon yksikön suunniteltua toimintakuntoa vastaavat dynaamiset voimat.

Tässä kohdassa esitettyjen vaatimusten vaatimustenmukaisuuden arviointi on vielä avoin kohta.

4.2.3.6.7    Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön

Tätä vaatimusta sovelletaan yksiköihin, jotka voivat kulkea eri raideleveyksillä, kun niiden pyöräkerrat vaihdetaan.

Yksiköt on varustettava lukitusmekanismilla, jolla varmistetaan jarrulaitteiden oikea asento eri kokoonpanoissa, kun otetaan huomioon yksikön suunniteltua toimintakuntoa vastaavat dynaamiset voimat.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.5 kohdassa.

4.2.4   Jarrut

4.2.4.1   Yleistä

Junan jarrutusjärjestelmän tarkoitus on varmistaa, että

—	junan nopeutta voidaan vähentää,

—	junan nopeutta voidaan ylläpitää mäessä,

—	juna voidaan pysäyttää pisimmän sallitun jarrutusmatkan puitteissa ja

—	juna voidaan pitää paikallaan.

Tärkeimmät jarrutuskykyyn ja jarrutusprosessiin vaikuttavat tekijät ovat

—	jarrutusvoima,

—	junan massa,

—

nopeus,

—	pisin sallittu jarrutusmatka,

—	käytettävissä oleva kitka ja

—	raiteen pituuskaltevuus.

Junan jarrutuskyky lasketaan junan kunkin yksikön erillisen jarrutuskyvyn pohjalta.

4.2.4.2   Turvallisuusvaatimukset

Jarrutusjärjestelmä vaikuttaa rautatiejärjestelmän turvallisuustasoon. Tästä syystä yksikön jarrutusjärjestelmästä on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 352/2009 (3) mukainen riskien arviointi, jossa otetaan huomioon yksikön jarrutuskyvyn täydellisen menetyksen vaara. Vakavuusasteen katsotaan olevan katastrofaalinen, kun vaara

—	vaikuttaa ainoastaan yksikköön (vikayhdistelmä) tai

—	vaikuttaa jarrutuskykyyn yksikköä laajemmin (yksittäinen vika).

Lisäyksessä C olevien vaatimusten C.9 ja C.14 täyttymisen katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen.

4.2.4.3   Toiminnalliset ja tekniset vaatimukset

4.2.4.3.1    Yleiset toiminnalliset vaatimukset

Yksikön jarrulaitteen on toteutettava jarrutustoiminnot, kuten jarrun kiinnittäminen ja irrottaminen, sille lähetettävän signaalin perusteella. Jarrun on oltava

—	läpikytkettävä (jarrun kiinnitys- tai irrotussignaali kulkee keskusohjauksesta koko junaan ohjauslinjaa pitkin),

—	itsetoiminen (ohjauslinjan tahaton katkeaminen aiheuttaa jarrujen kiinnittymisen junan kaikissa kalustoyksiköissä ja jokaisen osan pysähtymisen),

—	irtikytkettävissä niin, että se voidaan irrottaa ja eristää.

4.2.4.3.2    Jarrutuskyky

4.2.4.3.2.1   Käyttöjarru

Junan tai yksikön jarrutuskyvyllä tarkoitetaan sen kykyä hidastaa. Siihen vaikuttavat junan tai yksikön hidastamiseen määritellyissä rajoissa käytettävissä oleva jarrutusteho sekä kaikki energian muuntamiseen ja pois johtamiseen liittyvät tekijät, kuten junan kulkuvastus.

Yksikön jarrutuskyky lasketaan jommankumman seuraavan asiakirjan mukaisesti:

—	EN 14531-6:2009 tai

—	UIC 544-1:2012.

Asiakirjan UIC 544-1 mukaisesti laskettu jarrutuskyky on validoitava asiakirjassa UIC 544-1:2012 esitetyllä tavalla.

4.2.4.3.2.2   Seisontajarru

Seisontajarrun tarkoitus on estää pysäköityä liikkuvaa kalustoa liikkumasta itsekseen tietyissä oloissa, joihin vaikuttavat paikka, tuuli, radan kaltevuus ja liikkuvan kaluston kuormitus.

Jos yksikkö on varustettu seisontajarrulla, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

—	yksikön on pysyttävä paikallaan, kunnes jarru irrotetaan tarkoituksellisesti,

—	jos seisontajarrun tilaa ei voi nähdä suoraan, vaunun molemmilla sivuilla on oltava sen tilan osoitin,

—	seisontajarrun vähimmäisjarrutuskyky, ottamatta huomioon tuulta, määritellään standardin EN 14531-6:2009 6 kohdan mukaisilla laskelmilla,

—	seisontajarrun vähimmäisjarrutuskyky merkitään yksikköön. Merkinnän on täytettävä standardin EN15877-1:2012 4.5.25 kohdassa asetetut vaatimukset. Yksikön seisontajarrun suunnittelussa oletettu pyörän ja kiskon (teräs/teräs) välinen kitkakerroin saa olla enintään 0,12.

4.2.4.3.3    Lämpökapasiteetti

Jarrulaitteiston on kestettävä yksi hätäjarrutus ilman, että kuumeneminen tai mekaaniset vaikutukset heikentävät lainkaan jarrutuskykyä.

Jarrutusteho, jonka yksikkö kestää ilman kuumenemisesta tai mekaanisista vaikutuksista johtuvaa jarrutuskyvyn heikkenemistä, on määriteltävä ja esitettävä nopeuden ja jarrun kiinnittymisajan osalta.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.6 kohdassa.

Lämpökapasiteetin laskelmissa voidaan käyttää seuraavaa vertailutapausta: yksikkö kulkee 40 km:n matkan nopeudella 70 km/h mäessä, jonka pituuskaltevuus on 21 ‰, jolloin kunkin pyörän jarrutustehona säilyy 34 minuutin ajan 45 kW, kun pyörien nimellishalkaisija on 920 mm ja akselipaino on 22,5 t.

4.2.4.3.4    Luistonestojärjestelmä

Luistonestojärjestelmän tarkoitus on hyödyntää suurinta käytettävissä olevaa kitkaa vähentämällä, säilyttämällä tai lisäämällä jarruvoimaa, jotta pyöräkerrat eivät lukkiudu ja liu’u hallitsemattomasti. Näin optimoidaan pysähtymismatka.

Elektronisessa luistonestojärjestelmässä luistonestojärjestelmän toimintahäiriöistä johtuvia haittoja voidaan vähentää asianmukaisten suunnitteluprosessien ja teknisten määritysten avulla.

Luistonestojärjestelmä ei saa muuttaa jarrujen toiminnallisia ominaisuuksia. Vaunun paineilmalaitteet on mitoitettava siten, että luistonestojärjestelmän paineilman kulutus ei huononna paineilmajarrujen toimintaa. Luistonestojärjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon, ettei järjestelmällä saa olla haitallisia vaikutuksia vaunun osiin (jarrulaitteisiin, pyörien kulkupintoihin, akselien laakeripesiin jne.).

Seuraavat yksikkötyypit on varustettava luistonestojärjestelmällä:

—	yksiköissä on minkälaiset tahansa jarruanturat, joilla saavutettava suurin keskimääräinen pitokyvyn hyödynnettävyys on suurempi kuin 0,12,

—	yksiköissä on vain levyjarrut ja/tai komposiittimateriaaleista valmistetut jarruanturat, joilla saavutettava suurin keskimääräinen pitokyvyn hyödynnettävyys on suurempi kuin 0,11.

4.2.5   Ympäristöolot

Yksikön ja sen osatekijöiden suunnittelussa on otettava huomioon ympäristöolot, joissa liikkuva kalusto tulee toimimaan.

Ympäristöparametrit kuvataan seuraavissa kohdissa. Jokaiselle ympäristöparametrille määritellään nimellisarvoalue sen mukaan, millaiset ympäristöolot Euroopassa useimmiten vallitsevat, ja tätä käytetään yhteentoimivan yksikön perustana.

Tietyille ympäristöparametreille määritellään muitakin kuin nimellisarvoalue. Näissä tapauksissa on valittava tietty alue yksikön suunnittelun perustaksi.

Seuraavissa kohdissa mainittuja toimintoja koskevat suunnittelu- ja/tai testitoimet, joilla varmistetaan YTE:n vaatimustenmukaisuus tällä alueella, on kuvattava teknisissä asiakirjoissa.

Valittujen alueiden ja tehtyjen toimien (jotka on kuvattu teknisissä asiakirjoissa) mukaan saatetaan tarvita liikennöintisääntöjä, kun nimellisarvoalueelle suunniteltua yksikköä liikennöidään jollakin radalla, jolla nimellisarvot ylittyvät tiettyinä aikoina vuodesta.

Jäsenvaltiot ovat määritelleet ne nimellisarvoista poikkeavat arvoalueet, jotka on valittava haluttaessa välttää tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai ilmasto-oloihin liittyvät rajoittavat liikennöintisäännöt, ja ne luetellaan 7.4 kohdassa.

Yksikön ja sen osatekijöiden suunnittelussa on otettava huomioon jokin tai joitakin seuraavista ulkolämpötilan vaihteluväleistä:

—	T1: – 25 °C – + 40 °C (nimellislämpötila-alue),

—	T2: – 40 °C – + 35 °C ja

—	T3: – 25 °C – + 45 °C.

Yksikön on täytettävä toimintakyvyn heikentymättä tämän YTE:n vaatimukset standardin EN 50125-1:1999 4.7 kohdassa määritellyissä lumi-, jää- ja raesadeoloissa, jotka vastaavat nimellisarvoaluetta.

Jos valitaan standardissa käsiteltyjä oloja vaikeammat lumi-, jää- ja raesadeolot, yksikkö ja sen osatekijät on suunniteltava täyttämään YTE:n vaatimukset ottaen huomioon yhteisvaikutus valitun lämpötilavyöhykkeen mukaisen alhaisen lämpötilan kanssa.

Toimet, jotka toteutetaan YTE:n vaatimusten täyttämiseksi lämpötila-alueella T2 ja vaikeissa lumi-, jää- ja raesadeoloissa, on yksilöitävä ja todennettava, erityisesti seuraavia toimintoja koskevat suunnitteluun ja/tai testaukseen liittyvät toimet:

—	kytkemistoiminto yksinomaan kytkimien kestävyyden osalta,

—	jarrutoiminto, jarrulaitteet mukaan luettuina.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.7 kohdassa.

4.2.6   Järjestelmän suojaus

4.2.6.1   Paloturvallisuus

4.2.6.1.1    Yleistä

Kaikki yksikön mahdolliset palonsyttymislähteet (riskialttiit komponentit) on yksilöitävä. Yksikön suunnittelussa huomioitavilla paloturvallisuusnäkökohdilla on pyrittävä

—	ehkäisemään palon syttyminen,

—	rajoittamaan vaikutuksia, jos palo syttyy.

Yksikössä kuljetettavat tavarat eivät ole osa yksikköä eikä niitä tarvitse ottaa huomioon vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.

4.2.6.1.2    Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.6.1.2.1   Palo-osastointi

Palon vaikutusten rajoittamiseksi on yksilöityjen mahdollisten palonsyttymislähteiden (riskialttiiden komponenttien) ja kuorman välille asennettava palo-osastoinnit, joiden palokestoisuus on vähintään 15 minuuttia.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.8.1 kohdassa.

4.2.6.1.2.2   Materiaalit

Kaikkien yksikössä käytettävien pysyvien materiaalien on oltava sellaisia, että ne syttyvät huonosti ja hidastavat palon leviämistä, paitsi jos

—	materiaali on erotettu yksikön mahdollisista palonsyttymisriskeistä palo-osastoinnilla ja riskien arviointi tukee sen turvallista käyttöä tai

—	komponentin massa on < 400 g ja sen etäisyys muista testaamattomista komponenteista on vaakasuunnassa ≥ 40 mm ja pystysuunnassa ≥ 400 mm.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.8.2 kohdassa.

4.2.6.1.2.3   Kaapelit

Sähkökaapelien valinnassa ja asennuksessa on otettava huomioon niiden palo-ominaisuudet.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.8.3 kohdassa.

4.2.6.1.2.4   Palavat nesteet

Yksikkö on varustettava niin, että palo ei pääse syttymään ja leviämään palavien nesteiden tai kaasujen vuodon seurauksena.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.8.4 kohdassa.

4.2.6.2   Suojaus sähkön aiheuttamilta vaaroilta

4.2.6.2.1    Välilliseltä kosketukselta suojaavat toimenpiteet (maadoitus)

Vaunun korin ja radan välisen impedanssin on oltava niin matala, ettei niiden välille voi syntyä vaarallista jännitettä.

Yksiköt on maadoitettava standardin EN 50153:2002 6.4 kohdassa kuvailtujen määräysten mukaisesti.

4.2.6.2.2    Suoralta kosketukselta suojaavat toimenpiteet

Yksikön sähkölaitteistot ja -laitteet on suunniteltava siten, ettei henkilöille aiheudu sähköiskun vaaraa.

Yksiköiden suunnittelussa on ehkäistävä suora kosketus standardin EN 50153:2002 5 kohdassa esitettyjen määräysten mukaisesti.

4.2.6.3   Loppuopasteiden kiinnityslaitteet

Yksiköiden, joihin on tarkoitus kiinnittää loppuopaste, loppupäässä on oltava kaksi laitetta, joihin voidaan asentaa kaksi valoa tai kaksi heijastavaa levyä lisäyksessä E esitetyllä tavalla samalle korkeudelle, joka voi olla enintään 2 000 mm raiteen yläpuolella. Näiden kiinnityslaitteiden mitat ja turvavälit määritellään 4 päivänä kesäkuuta 2012 ERA:n verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu/) julkaistun ERA:n teknisen asiakirjan ERA/TD/2012-04/INT versiossa 1.0 olevassa 1 luvussa.

4.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1   Liitäntä osajärjestelmään ”infrastruktuuri”

Taulukko 5

Liitäntä infrastruktuurin osajärjestelmään

Tämän YTE:n kohta	Komission päätöksen 2011/275/EU (*1) kohta
4.2.3.1 Ulottumat	4.2.4.1 Aukean tilan ulottuma 4.2.4.2 Raideväli 4.2.4.5 Pienin kaltevuustaitteen pyöristys
4.2.3.2 Yhteensopivuus ratojen kantokyvyn kanssa	4.2.7.1 Raiteen kantavuus 4.2.7.3 Raiteen pitkittäisvastus 4.2.8.1 Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan 4.2.8.2 Uusia maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuormitus 4.2.8.4 Vanhojen siltojen ja maarakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan
4.2.3.5.2 Dynaamiset kulkuominaisuudet	4.2.9 Radan geometrian laatu
4.2.3.6.2 Pyöräkertojen ominaisuudet 4.2.3.6.3 Pyörien ominaisuudet	4.2.5.1 Nimellinen raideleveys 4.2.5.6 Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle 4.2.6.2 Vaihteiden käytönaikainen geometria

4.3.2   Liitäntä osajärjestelmään ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”

Taulukko 6

Liitäntä käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään

Tämän YTE:n kohta	Komission päätöksen 2011/314/EU (*2) kohta
4.2.2.2 Yksikön lujuus – Nostaminen nosturilla tai tunkilla	4.2.3.6.3 Poikkeusjärjestelyt
4.2.3.1 Ulottumat	4.2.2.5 Junan kokoonpano
4.2.3.2 Yhteensopivuus ratojen kantokyvyn kanssa	4.2.2.5 Junan kokoonpano
4.2.4 Jarrut	4.2.2.6 Junan jarrutus
4.2.6.3 Loppuopasteiden kiinnityslaitteet Lisäys E Loppuopasteet	4.2.2.1.3.2 Takapää

4.3.3   Liitäntä osajärjestelmiin ”ohjaus, hallinta ja merkinanto”

Taulukko 7

Liitäntä ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin

Tämän YTE:n kohta	Päätöksen 2012/88/EU kohta Liite A, taulukko A2, 77 kohta
4.2.3.3 a) Liikkuvan kaluston ominaispiirteet, jotka ovat yhteensopivat raidevirtapiireihin perustuvien junanilmaisinjärjestelmien kanssa	— akselivälit (3.1.2.1, 3.1.2.4, 3.1.2.5 ja 3.1.2.6), — akselipainot (3.1.7.1 ja 3.1.7.2) — sähkövastus (3.1.8).
4.2.3.3 b) Liikkuvan kaluston ominaispiirteet, jotka ovat yhteensopivat akselilaskureihin perustuvien junanilmaisinjärjestelmien kanssa	— akselivälit (3.1.2.1, 3.1.2.3, 3.1.2.5 ja 3.1.2.6), — pyörän geometria (3.1.3.1–3.1.3.4), — metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä (3.1.3.5) — pyörien materiaalit (3.1.3.6).
4.2.3.3 c) Liikkuvan kaluston ominaispiirteet, jotka ovat yhteensopivat junien ilmaisuun käytettävien, silmukkalaitteisiin perustuvien järjestelmien kanssa	— ajoneuvon metalliosien paino (3.1.7.2).

4.4   Liikennöintisäännöt

Liikennöintisääntöjä kehitetään rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvailtujen menettelyjen puitteissa. Näissä säännöissä otetaan huomioon käyttöön liittyvät asiakirjat, jotka kuuluvat teknisiin asiakirjoihin, kuten direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdassa vaaditaan ja liitteessä VI määritellään.

Käyttöön liittyvissä asiakirjoissa kuvaillaan yksikön ominaisuudet sen suunnitellussa toimintakunnossa siten, että sille voidaan määritellä liikennöintisäännöt normaalioloja ja erilaisia kohtuudella odotettavissa olevia vajaatoimintatiloja varten.

Käyttöön liittyviin asiakirjoihin kuuluvat seuraavat:

—	kuvaus toiminnasta normaalitilassa, mukaan lukien yksikön toiminnalliset ominaisuudet ja rajoitukset (kuten kalustoyksikön ulottuma, suurin rakenteellinen nopeus, akselipainot, jarrutusteho, yhteentoimivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa),

—

erilaisten kohtuudella odotettavissa olevien vajaatoimintatilojen kuvaus (tilanteissa, joissa tässä YTE:ssä kuvatut laitteet tai toiminnot vikaantuvat turvallisuuden kannalta merkittävällä tavalla) sekä niihin liittyvät yksikön hyväksyttävissä olevat raja-arvot ja toimintatilat, jotka saattavat toteutua.

Hakijan on toimitettava liikennöintisääntöihin liittyvien asiakirjojen alkuperäinen versio. Asiakirjoja voidaan myöhemmin muokata asiaa koskevan EU-lainsäädännön mukaisesti ja yksikön käyttö- ja huolto-olot huomioon ottaen. Ilmoitettu laitos varmistaa ainoastaan, että käyttöä koskevat asiakirjat on toimitettu.

4.5   Kunnossapitoa koskevat säännöt

Kunnossapidon tarkoituksena on erilaisin toimin pitää toiminnallinen yksikkö toimintakuntoisena tai palauttaa sen toimintakunto.

Yksikön kunnossapitoon tarvitaan seuraavat asiakirjat, jotka kuuluvat teknisiin asiakirjoihin, kuten direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdassa vaaditaan ja liitteessä VI määritellään:

—	yleiset asiakirjat (4.5.1 kohta)

—	kunnossapidon suunnittelun perustelut (4.5.2 kohta) ja

—	kunnossapidon kuvaus (4.5.3 kohta).

Hakijan on toimitettava 4.5.1, 4.5.2 ja 4.5.3 kohdassa määritellyt kolme asiakirjaa. Näitä asiakirjoja voidaan myöhemmin muokata asiaa koskevan EU-lainsäädännön mukaisesti sekä yksikön käyttö- ja huolto-olot huomioon ottaen. Ilmoitettu laitos varmistaa ainoastaan, että kunnossapitoa koskevat asiakirjat on toimitettu.

4.5.1   Yleiset asiakirjat

Yleisiin asiakirjoihin kuuluvat seuraavat:

—	piirustukset ja kuvaus yksiköstä ja sen osista,

—	yksikön kunnossapitoa koskevat lainsäädännölliset vaatimukset,

—	piirustukset järjestelmistä (sähkö-, paineilma-, hydrauliset ja ohjauspiirikaaviot),

—	muut yksikössä olevat järjestelmät (kuvaus järjestelmistä, mukaan lukien toimintojen kuvaus, sekä eritelmä liitännöistä, tietojenkäsittelystä ja protokollista),

—	kunkin kalustoyksikön kokoonpanoa koskevat asiakirjat (osa- ja materiaaliluettelo), joiden avulla voidaan (erityisesti muttei yksinomaan) varmistaa jäljitettävyys kunnossapitotoimien aikana.

4.5.2   Kunnossapidon suunnittelun perustelut

Kunnossapidon suunnittelun perusteluasiakirjoissa selitetään, miten kunnossapitotoimet määritellään ja suunnitellaan niin, että liikkuvan kaluston ominaisuudet säilyvät varmasti sallituissa käytönaikaisissa rajoissa koko sen käyttöiän ajan. Asiakirjoissa on annettava lähtötietoja, joiden avulla voidaan määrittää tarkastuskriteerit ja kunnossapitotoimien välit. Kunnossapidon suunnittelun perusteluasiakirjoihin kuuluvat seuraavat:

—	yksikön kunnossapidon suunnittelussa käytetyt ennakkotapaukset, periaatteet ja menetelmät,

—	yksikön tavallisen käytön rajoitukset (esim. km/kuukausi, ilmasto-olot, sallitut kuormitukset),

—	kunnossapidon suunnittelussa käytetyt merkitykselliset tiedot ja niiden alkuperä (kokemukset),

—	kunnossapidon suunnittelemiseksi toteutetut testit, tutkimukset ja laskelmat.

4.5.3   Kunnossapidon kuvaus

Kunnossapidon kuvausasiakirjoissa selostetaan, miten kunnossapitotoimet voidaan toteuttaa. Kunnossapitotoimiin kuuluvat muun muassa tarkastukset, seuranta, testit, mittaukset, osien vaihdot, säädöt ja korjaukset.

Kunnossapitotoimet jaetaan kahteen osaan:

—	ennakoiva kunnossapito (aikataulun mukaisesti ja hallitusti) ja

—	vian aiheuttama kunnossapito.

Kunnossapidon kuvausasiakirjoihin kuuluvat seuraavat:

—	Osien hierarkia ja toiminnallinen kuvaus, joka rajaa liikkuvan kaluston luettelemalla kaikki kyseisen liikkuvan kaluston tuoterakenteeseen kuuluvat osat käyttäen sopivaa määrää erillisiä tasoja. Hierarkian alimmalla tasolla on oltava vaihdettava osa.

—

Osaluettelo, jossa esitetään varaosien (vaihdettavien yksiköiden) tekninen ja toiminnallinen kuvaus. Luettelossa on mainittava kaikki kunnon perusteella vaihdettavat osat, joita mahdollisesti on vaihdettava sähköisen tai mekaanisen vian seurauksena tai jotka saatetaan joutua vaihtamaan niiden vaurioiduttua onnettomuuden seurauksena. Yhteentoimivuuden osatekijät on ilmoitettava ja niitä vastaavista vaatimustenmukaisuusvakuutuksista on annettava viitetiedot.

—	Ne komponentteja koskevat raja-arvot, joita käytön aikana ei saa ylittää. Vajaatoimintatilaa koskevia käyttörajoituksia (raja-arvo saavutettu) on sallittua esittää.

—	Luettelo eurooppalaisen lainsäädännön asettamista velvoitteista, jotka koskevat osia tai järjestelmiä.

—

Huoltosuunnitelma (4) eli jäsennelty luettelo kunnossapitoa varten toteutettavista tehtävistä, mukaan lukien toimet, menettelyt ja keinot. Näiden tehtävien kuvaus kattaa seuraavat: a) purku- ja kokoonpano-ohjeet ja piirustukset vaihdettavien osien oikein tapahtuvaa asentamista varten, b) kunnossapitokriteerit, c) tarkastukset ja testit, erityisesti turvallisuuden kannalta merkityksellisiä osia varten; näihin kuuluvat silmämääräinen tarkastus ja ainetta rikkomattomat testit (tarvittaessa esimerkiksi sellaisten vikojen havaitsemiseksi, jotka voivat heikentää turvallisuutta), d) tehtävän toteuttamiseen tarvittavat työkalut ja materiaalit, e) tehtävän toteuttamiseen tarvittavat kulutustavarat, f) suoja- ja turvamääräykset ja -laitteet.

—	Tarvittavat testit ja menettelyt, jotka on toteutettava jokaisen kunnossapitotoimen jälkeen ennen liikkuvan kaluston ottamista uudelleen käyttöön.

4.6   Ammatillinen pätevyys

Yksiköiden käytön ja kunnossapidon edellyttämä ammatillinen pätevyys ei kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan.

4.7   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

Yksiköiden käyttöä ja kunnossapitoa varten tarvittavia henkilökunnan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä määräyksiä koskevat direktiivin 2008/57/EY liitteessä III määritellyt olennaiset vaatimukset 1.1.5, 1.3.2, 2.5.1 ja 2.6.1.

Erityisesti seuraavat 4.2 kohdan määräykset liittyvät henkilökunnan turvallisuuteen ja terveyteen:

4.2.2.1.1 kohta: päätykytkin

4.2.6.1 kohta: paloturvallisuus

4.2.6.2 kohta: suojaus sähkön aiheuttamilta vaaroilta.

Jos yksikkö on varustettu käsikäyttöisellä kytkinjärjestelmällä, vaihtovetureita varten on jätettävä vapaa tila kytkemisen ja irrottamisen ajaksi.

Kaikki henkilökunnalle vaaralliset ulos työntyvät osat on merkittävä selkeästi ja/tai varustettava suojalaitteilla.

Yksikkö on varustettava askelmilla ja kädensijoilla paitsi, jos junamiehistön ei ole tarkoitus osallistua esimerkiksi vaunun vaihtoon.

4.8   Teknisiin asiakirjoihin kirjattavat parametrit

Teknisissä asiakirjoissa on esitettävä vähintään seuraavat parametrit:

—	päätykytkimen tyyppi, sijainti ja kestävyys

—	dynaamisista vetovoimista ja puristusvoimista johtuva kuormitus

—	yksikköä vastaavat ulottuman vertailuprofiilit

—	mahdollinen yhdenmukaisuus ulottuman vertailuprofiilin tavoitearvojen G1, GA, GB ja GC kanssa

—	mahdollinen yhdenmukaisuus ulottuman alaosaa koskevien vertailuprofiilien GIC1 ja GIC2 kanssa

—	massa akselia kohden (tyhjänä ja täyteen lastattuna)

—	akselien sijainti yksikössä ja akselien määrä

—	yksikön pituus

—	suurinta rakenteellista nopeutta

—	vastaavat raideleveydet, joilla yksikkö voi kulkea

—	yhteentoimivuus junanilmaisinjärjestelmien (jotka perustuvat raidevirtapiireihin/akselilaskureihin/silmukkalaitteisiin) kanssa

—	yhteentoimivuus kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmien kanssa

—	akselilaakerin käytönaikainen lämpötila-alue

—	jarruja ohjaavan signaalin luonne (esim. paineilmalla toimiva pääjarrujohto, sähköjarrutyyppi XXX)

—	ohjauslinjan ominaisuudet ja sen kytkentä muihin yksiköihin (esim. pääjarrujohdon halkaisija, johtimen osa)

—	jarruyksikön yksilöllinen nimellisteho jarrulajin mukaan (esim. pysähtymismatka, jarrutusvoima, tarvittava kitka)

—	jarrutusmatka tai jarrupaino jarrulajin mukaan

—	jarrukomponenttien lämpökapasiteetti suhteessa jarrutusvoimaan, joka perustuu nopeuteen ja jarrutusaikaan

—	lumi-, jää- ja raesadeolojen lämpötila-alue ja ankaruus

—	jarrupaino ja seisontajarrun suurin teho mäen jyrkkyytenä ilmaistuna (tarvittaessa)

—	soveltuvuus/soveltumattomuus vaihtotöihin laskumäessä

—	mahdolliset askelmat ja/tai kädensijat.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   Yleistä

Yhteentoimivuuden osatekijät, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan f kohdassa, luetellaan 5.3 kohdassa yhdessä seuraavien kanssa:

—	niiden käyttöalue osajärjestelmän parametrit mukaan luettuina ja

—	viittaus niitä varten 4.2 kohdassa määriteltyihin vaatimuksiin.

Kun 5.3 kohdassa todetaan jostakin vaatimuksesta, että se arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla, vaatimusta ei tarvitse arvioida osajärjestelmän tasolla.

5.2   Innovatiiviset ratkaisut

Kuten edellä 4.1 kohdassa todettiin, innovatiiviset ratkaisut saattavat edellyttää uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä. Tällaiset eritelmät ja arviointimenetelmät kehitetään 6.1.3 kohdassa kuvaillun prosessin mukaisesti silloin, kun yhteentoimivuuden osatekijää varten suunnitellaan innovatiivista ratkaisua.

5.3   Yhteentoimivuuden osatekijöiden eritelmät

5.3.1   Pyörästö

Pyörästö suunnitellaan tietylle käyttöalueelle, joka määritellään seuraavilla parametreilla:

—	suurin nopeus

—	suurin kallistuksenvajaus

—	yksikön pienin taara eli omamassa

—	suurin akselipaino

—	telikeskiöiden väliset etäisyydet tai akseliväli ”kaksiakselisille yksiköille”

—	tyhjän yksikön painopisteen enimmäiskorkeus

—	kuormatun yksikön painopisteen korkeuskerroin

—	vaunun rungon vähimmäisvääntöjäykkyyskerroin

—	suurin massan jakaumakerroin tyhjien yksiköiden osalta, kun Izz = vaunun rungon hitausmomentti suhteessa vaunun rungon painopisteen halki kulkevaan pystyakseliin m = vaunun rungon massa 2a* = akseliväli

—	pienin pyörän nimellishalkaisija

—	raiteen kallistus.

Nopeuden ja akselipainon parametreja voidaan tarkastella yhdessä asianmukaisen käyttöalueen määrittelemiseksi (esim. suurin nopeus ja omamassa).

Pyörästön on täytettävä 4.2.3.5.2 ja 4.2.3.6.1 kohdassa asetetut vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.2   Pyöräkerta

Pyöräkerta arvioidaan ja suunnitellaan käyttöalueelle, jonka määrittelevät

—	pyörän kulkupinnan nimellishalkaisija ja

—	suurin pystysuuntainen staattinen voima.

Pyöräkerran on täytettävä 4.2.3.6.2 kohdassa määritellyt geometrisia ja mekaanisia parametreja koskevat vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.3   Pyörä

Pyörä suunnitellaan ja arvioidaan tietylle käyttöalueelle, jonka määrittelevät

—	kulkupinnan nimellishalkaisija,

—	suurin pystysuuntainen staattinen voima,

—	suurin nopeus ja käyttöikä sekä

—	suurin jarrutusenergia.

Pyörän on täytettävä 4.2.3.6.3 kohdassa määritellyt geometrisia, mekaanisia ja lämpömekaanisia parametreja koskevat vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.4   Akseli

Akseli suunnitellaan ja arvioidaan käyttöalueelle, jonka määrittelee

—	suurin pystysuuntainen staattinen voima.

Akselin on täytettävä 4.2.3.6.4 kohdassa määritellyt mekaanisia parametreja koskevat vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.5   Loppuopaste

Lisäyksessä E kuvailtava loppuopaste on erillinen yhteentoimivuuden osatekijä. Edellä 4.2 kohdassa ei määritelty mitään vaatimuksia loppuopasteelle. Ilmoitetun laitoksen suorittama loppuopasteen arviointi ei kuulu osajärjestelmän EY-tarkastukseen.

6.   VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI JA EY-TARKASTUS

6.1   Yhteentoimivuuden osatekijä

6.1.1   Moduulit

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi tapahtuu taulukossa 8 kuvailtujen moduulien mukaisesti.

Taulukko 8

Moduulit yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointia varten

Moduuli CA1	Sisäinen tuotannonvalvonta ja yksittäisille tuotteille suoritettavat tuotetarkastukset
Moduuli CA2	Sisäinen tuotannonvalvonta ja satunnaisin väliajoin suoritettavat tuotetarkastukset
Moduuli CB	EY-tyyppitarkastus
Moduuli CD	Tuotantovaiheen laatujärjestelmään perustuva tyypinmukaisuus
Moduuli CF	Tuotteen tarkastukseen perustuva tyypinmukaisuus
Moduuli CH	Täydelliseen laatujärjestelmään perustuva vaatimustenmukaisuus
Moduuli CH1	Täydelliseen laatujärjestelmään ja suunnittelutarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus

Nämä moduulit määritellään yksityiskohtaisesti komission päätöksessä 2010/713/EU.

6.1.2   Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

Valmistajan tai tämän unioniin sijoittautuneen edustajan on valittava osatekijän mukaan yksi taulukossa 9 esitetyistä moduuleista tai moduuliyhdistelmistä.

Taulukko 9

Yhteentoimivuuden osatekijöihin sovellettavat moduulit

Kohta	Osatekijä	Moduulit
		CA1 tai CA2	CB + CD	CB + CF	CH	CH1
4.2.3.6.1	Pyörästö		X	X		X
	Pyörästö – vakiintunut	X			X
4.2.3.6.2	Pyöräkerta	X (*3)	X	X	X (*3)	X
4.2.3.6.3	Pyörä	X (*3)	X	X	X (*3)	X
4.2.3.6.4	Akseli	X (*3)	X	X	X (*3)	X
5.3.5	Loppuopaste	X			X

Valitun moduulin tai moduuliyhdistelmän perusteella yhteentoimivuuden osatekijä arvioidaan 4.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia vasten. Seuraavissa kohdissa esitetään tarpeen mukaan tiettyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointia koskevia lisävaatimuksia.

6.1.2.1   Pyörästö

Pyörästön vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään lisäyksessä B olevassa 2 kohdassa.

Yksiköiden, jotka on varustettu seuraavassa luettelossa mainitulla vakiintuneen tyyppisellä pyörästöllä, katsotaan täyttävän asianmukaiset vaatimukset, kunhan pyörästöä käytetään sille määritellyllä käyttöalueella:

a)	Yksiakselinen pyörästö: — kaksoislenkkiripustus — Niesky 2 — S 2000 -jousitus.

b)	Kaksiakselisen telin pyörästö: — Y25-perhe — kaksiakselinen itseasettuvalla akselinohjauksella varustettu teli.

c)	Kolmeakseliset telit: — kolmeakselisten lenkkiripustuksella varustettujen telien perhe.

Telirungon lujuus arvioidaan standardin EN 13749:2011 6.2 kohdan mukaisesti.

6.1.2.2   Pyöräkerta

Kootun pyöräkerran mekaanisten ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus osoitetaan noudattamalla standardin EN13260:2009 + A1:2010 3.2.1 kohtaa, jossa määritellään akselin suuntaisten voimien raja-arvot pyöräkertakokoonpanolle ja siihen liittyvät tarkastustestit.

Kokoonpanovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu akselin kiinteiden osien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta.

6.1.2.3   Pyörä

a)

Taotut ja valssatut pyörät: mekaaniset ominaisuudet tarkastetaan standardin EN 13979-1:2003 + A1:2009 + A2:2011 7 kohdassa määritellyn menettelyn mukaisesti. Jos pyörää jarrutetaan niin, että jarruanturat vaikuttavat pyörän kulkupintaan, pyörän riittävät lämpömekaaniset ominaisuudet on osoitettava ottaen huomioon suurin odotettavissa oleva jarrutusenergia. Standardin EN 13979-1:2003 + A1:2009 + A2:2011 6.2 kohdassa kuvattu tyyppitesti on tehtävä sen tarkastamiseksi, että pyörän kehän sivuttaisliike jarrutuksen aikana ja jarrutuksen jälkeinen jännitys pysyvät vaadituissa rajoissa. Taottujen ja valssattujen pyörien jäännösjännitystä koskevat hyväksymiskriteerit esitetään standardissa EN 13979-1:2003 + A1:2009 + A2:2011.

b)

Muuntyyppiset pyörät: muuntyyppisiä pyöriä voidaan käyttää kansalliseen käyttöön tarkoitetuissa kalustoyksiköissä. Siinä tapauksessa hyväksymiskriteerit ja väsymistestissä käytettävät kriteerit on määriteltävä kansallisissa säännöissä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä kansalliset säännöt direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Tuotantovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu pyörien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta. Pyörän materiaalin vetolujuus, kulkupinnan kovuus, murtositkeys (ainoastaan tönkkäjarrulla toimivat pyörät), iskunkestävyys, materiaaliominaisuudet ja materiaalin puhtaus on tarkastettava. Tarkastusmenettelyssä on määriteltävä kunkin ominaisuuden tarkastamisessa käytettävä otanta.

6.1.2.4   Akseli

Edellä esitetyn kokoonpanoa koskevan vaatimuksen lisäksi akselin mekaanisten kestävyys- ja väsymisominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on osoitettava standardin EN13103:2009 + A1:2010 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

Sallitun jännityksen hyväksymiskriteerit on määritelty standardin EN 13103:2009 + A1:2010 7 kohdassa. Tuotantovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu akselien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta. Akselimateriaalin vetolujuus, iskunkestävyys, pinnan eheys, materiaaliominaisuudet ja materiaalin puhtaus on tarkastettava. Tarkastusmenettelyssä on määriteltävä kunkin ominaisuuden tarkastamisessa käytettävä otanta.

6.1.3   Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat innovatiiviset ratkaisut

Jos (5.2 kohdan mukaista) yhteentoimivuuden osatekijää varten ehdotetaan innovatiivista ratkaisua (sellaisena kuin se määritellään 4.2.1 kohdassa), valmistajan tai tämän unioniin sijoittautuneen edustajan on ilmoitettava poikkeamat tämän YTE:n asianmukaisista kohdista ja toimitettava ne komissiolle analysoitavaksi. Jos analyysi johtaa myönteiseen lausuntoon, osatekijää varten laaditaan vaadittavat asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät sekä arviointimenetelmä, jotka on sisällytettävä YTE:ään, jotta kyseisen osatekijän käyttöä voidaan kehittää.

Tällä tavalla tuotetut asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät ja arviointimenetelmät sisällytetään YTE:ään tarkistusprosessin yhteydessä.

Kun direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan mukaisesti tehty komission päätös on annettu tiedoksi, voidaan innovatiivista ratkaisua alkaa käyttää.

6.2   Osajärjestelmä

6.2.1   Moduulit

Osajärjestelmän ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” EY-tarkastuksessa noudatetaan taulukossa 10 kuvailtuja moduuleja.

Taulukko 10

Moduulit osajärjestelmien EY-tarkastusta varten

SB	EY-tyyppitarkastus
SD	Tuotantovaiheen laatujärjestelmään perustuva EY-tarkastus
SF	Tuotteen tarkastukseen perustuva EY-tarkastus
SH1	Täydelliseen laatujärjestelmään ja suunnittelutarkastukseen perustuva EY-tarkastus

Nämä moduulit määritellään yksityiskohtaisesti päätöksessä 2010/713/EU.

6.2.2   EY-tarkastusmenettelyt

Hakijan on valittava jokin seuraavista moduuleista tai moduuliyhdistelmistä osajärjestelmän EY-tarkastusta varten.

—	(SB + SD) tai

—	(SB + SF) tai

—

(SH1).

Valitun moduulin tai moduuliyhdistelmän perusteella osajärjestelmä arvioidaan 4.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia vasten. Seuraavissa kohdissa esitetään tarpeen mukaan tiettyjen osatekijöiden arviointia koskevia lisävaatimuksia.

6.2.2.1   Yksikön lujuus

Vaatimustenmukaisuus osoitetaan standardin EN 12663-2:2010 6 ja 7 luvun mukaisesti.

Liitoksia varten on tuotantovaiheessa oltava tunnustettu tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika voi heikentää rakenteen aiottuja mekaanisia ominaisuuksia.

6.2.2.2   Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

Vaatimustenmukaisuus osoitetaan noudattamalla joko

—	standardin EN 14363:2005 4.1 kohdassa määriteltyä menettelyä tai

—	standardin EN15839:2012 4.2 kohdassa esitettyä menetelmää käyttämällä ennakkolaskelmia standardoituja ratkaisuja varten.

6.2.2.3   Dynaamiset kulkuominaisuudet

Radalla tehtävät testit

Vaatimustenmukaisuus osoitetaan standardin EN 14363:2005 5 luvun mukaisesti.

Vaihtoehtona kahdella eri kiskon kaltevuudella standardin EN 14363:2005 5.4.4.4 kohdassa kuvatulla tavalla tehtäville testeille, testit voidaan tehdä vain yhdellä kaltevuudella, jos osoitetaan, että lisäyksen B 1.1 kohdassa määritellyt kosketusehdot täyttyvät.

Kun radalla tehdään testi normaalia mittausmenetelmää käyttäen, yksikön arvioinnissa noudatetaan lisäyksissä B.1.2 ja B.1.3 annettuja raja-arvoja.

Raporttiin kirjataan suurimman ekvivalenttisen kartiokkuuden ja nopeuden yhdistelmä, jolla yksikkö täyttää standardin EN 14363:2005 5 kohdan mukaisen vakauskriteerin.

Radalla tehtäviin testeihin vaadittavia testioloja, jotka määritellään standardissa EN 14363:2005, ei voida aina saavuttaa täydellisesti seuraavien osalta:

—	radan geometria ja

—	nopeuden, kaarteisuuden ja kallistuksenvajauksen yhdistelmät.

Jos näitä oloja ei saavuteta täydellisesti, vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on avoin kohta.

Simulaatiot

Edellä mainitut radalla tehtävät testit voidaan vaihtoehtoisesti korvata simulaatiolla standardin EN 15827:2011 9.3 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

6.2.2.4   Laakeripesät/akselilaakerit

Akselilaakerin mekaanisten kestävyys- ja väsymisominaisuuksien vaatimustenmukaisuus osoitetaan standardin EN12082:2007 + A1:2010 6 kohdan mukaisesti.

6.2.2.5   Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön

Raideleveyden muuttaminen 1 435 mm:n ja 1 668 mm:n välillä

Seuraavissa UIC-määrelehden 430-1:2006 kuvissa kuvailtujen teknisten ratkaisujen katsotaan täyttävän 4.2.3.6.7 kohdan vaatimukset:

—	akseliyksiköt: UIC-määrelehden 430-1:2006 liitteen B.4 kuvat 9 ja 10 sekä liitteen H kuva 18,

—	teliyksiköt: UIC-määrelehden 430-1:2006 liitteen H kuva 18.

Raideleveyden muuttaminen 1 435 mm:n ja 1 524 mm:n välillä

UIC-määrelehden 430-3:1995 lisäyksessä 7 kuvaillun teknisen ratkaisun katsotaan täyttävän 4.2.3.6.7 kohdan vaatimuksen.

6.2.2.6   Lämpökapasiteetti

Laskelmilla, simulaatioilla tai testeillä on osoitettava, ettei jarruanturan, jarrupalan tai jarrulevyn lämpötila ylitä sen lämpökapasiteettia. Seuraavat tekijät on otettava huomioon:

a)	Hätäjarrutus: nopeuden ja kuormituksen kriittinen yhdistelmä suoralla ja tasaisella radalla, kun tuuli on mahdollisimman heikko ja raide on kuiva.

b)	Jarrutus junajarrulla: — asteikko suurimpaan jarrutustehoon asti, — asteikko enimmäisnopeuteen asti ja — vastaava jarrutusaika.

6.2.2.7   Ympäristöolot

Teräsmateriaalien katsotaan täyttävän kaikkien 4.2.5 kohdassa esitettyjen lämpötila-alueiden vaatimukset, jos materiaalin ominaisuudet on määritelty lämpötilaan – 20 °C asti.

6.2.2.8   Paloturvallisuus

6.2.2.8.1    Palo-osastointi

Palo-osastoinnit on testattava standardin EN1363-1:1999 mukaisesti. Vähintään 2 mm paksujen teräslevyjen ja vähintään 5 mm paksujen alumiinilevyjen katsotaan täyttävän eheysvaatimukset ilman testausta.

6.2.2.8.2    Materiaalit

Materiaalien syttymisherkkyys- ja liekinleviämisominaisuudet on testattava standardin ISO 5658-2:2006/Am1:2011 mukaisesti siten, että raja-arvo on CFE ≥ 18 kW/m2.

Seuraavien materiaalien ja osien paloturvallisuusvaatimusten katsotaan vastaavan vaadittuja syttymisherkkyys- ja liekinleviämisominaisuuksia:

—	Metallit ja seokset, joissa on epäorgaaninen pinnoite (muun muassa galvanoitu pinnoite, anodinen pinnoite, kromaattipinnoite, fosfaattipitoinen reaktiopinnoite).

—	Metallit ja seokset, joiden epäorgaanisen pinnoitteen nimellispaksuus on alle 0,3 mm (muun muassa maalit, muovipinnoite, asfalttipinnoite).

—	Metallit ja seokset, joiden yhdistetyn epäorgaanisen ja orgaanisen pinnoitteen nimellispaksuus on alle 0,3 mm.

—	Lasi-, kivi-, keraamiset ja luonnonkivituotteet.

—	Materiaalit, jotka täyttävät vähintään luokan C-s3, d2 vaatimukset standardin EN 13501-1:2007 + A1:2009 mukaisesti.

6.2.2.8.3    Kaapelit

Sähkökaapelit on valittava ja asennettava standardien EN 50355:2003 ja EN 50343:2003 mukaisesti.

6.2.2.8.4    Syttyvät nesteet

Toteutettavien toimien on oltava standardin TS 45545-7:2009 mukaisia.

6.2.3   Innovatiiviset ratkaisut

Jos osajärjestelmään ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” kuuluu innovatiivinen ratkaisu (sellaisena kuin se määritellään 4.2.1 kohdassa), hakijan on ilmoitettava poikkeamat tämän YTE:n asianmukaisista kohdista ja toimitettava ne komissiolle analysoitavaksi. Jos analyysi johtaa myönteiseen lausuntoon, ratkaisua varten laaditaan vaadittavat asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät sekä arviointimenetelmät, jotka on sisällytettävä YTE:ään, jotta kyseisen ratkaisun käyttöä voidaan kehittää.

Tällä tavalla tuotetut asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät ja arviointimenetelmät sisällytetään YTE:ään tarkistusprosessin yhteydessä.

Kun direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan mukaisesti tehty komission päätös on annettu tiedoksi, voidaan innovatiivista ratkaisua alkaa käyttää.

6.3   Sellaisia osia sisältävä osajärjestelmä, jotka vastaavat yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta

Ilmoitettu laitos saa seuraavissa tapauksissa myöntää osajärjestelmälle EY-tarkastustodistuksen, vaikka jotkin osajärjestelmään kuuluvat yhteentoimivuuden osatekijää vastaavat osat eivät ole saaneet tämän YTE:n mukaista EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutusta (sertifioimattomat yhteentoimivuuden osatekijät):

a)	osatekijä kuuluu 8 artiklan mukaisen siirtymäajan piiriin;

b)	osatekijä on valmistettu ennen tämän YTE:n voimaantuloa ja osatekijätyyppiä — on käytetty jo hyväksytyssä osajärjestelmässä ja — se on otettu käyttöön vähintään yhdessä jäsenvaltiossa ennen tämän YTE:n voimaantuloa.

Ilmoitettu laitos toteuttaa osajärjestelmän EY-tarkastuksen 4 kohdan vaatimuksia vasten käyttäen asianmukaisia arviointivaatimuksia, jotka esitetään 6 kohdassa yhdessä 7 kohdan kanssa, lukuun ottamatta erityistapauksia. Tässä EY-tarkastuksessa noudatetaan 6.2.2 kohdassa esitettyjä osajärjestelmän moduuleja.

Tällä tavalla arvioiduille osille ei laadita EY:n vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksia.

6.4   Hankkeen vaiheet, joissa arviointia vaaditaan

Arvioinnin on katettava seuraavat kaksi vaihetta, jotka on merkitty rastilla tämän YTE:n lisäyksessä F olevassa taulukossa F.1. Erityisesti silloin, kun tehdään tyyppitesti, on otettava huomioon 4.2 kohdan ehdot ja vaatimukset.

a)	Suunnittelu- ja kehitysvaihe: — suunnittelun katselmus ja/tai suunnittelun tarkastus — tyyppitesti: testi rakenteen tarkastamiseksi, jos sellainen on määritelty 4.2 kohdassa.

b)	Tuotantovaihe: — rutiinitesti tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi. Rutiinitestien arvioinnista vastaava taho määräytyy valitun arviointimoduulin mukaan.

Lisäys F on jäsennelty 4.2 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa on viitattu 6.1 ja 6.2 kohdan alakohtiin.

6.5   Osatekijät, joilla on EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

Kun osatekijä on todettu yhteentoimivuuden osatekijäksi ja sille on annettu EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ennen tämän YTE:n voimaantuloa, sitä kohdellaan tämän YTE:n yhteydessä seuraavasti:

a)	Jos osatekijää ei ole tunnustettu yhteentoimivuuden osatekijäksi tässä YTE:ssä, todistus sen enempää kuin vakuutuskaan ei päde tähän YTE:ään liittyvässä EY-tarkastusmenettelyssä.

b)	Seuraavilta yhteentoimivuuden osatekijöiltä ei vaadita uutta vaatimustenmukaisuuden arviointia tässä YTE:ssä, ennen kuin niille myönnetyn todistuksen tai vakuutuksen voimassaolo päättyy: — pyöräkerta — pyörä — akseli.

7.   TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1   Käyttöönottolupa

Tätä YTE:ää sovelletaan sen 1.1 ja 1.2 kohdassa sekä 2 kohdassa määritellyllä soveltamisalalla osajärjestelmään ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” kuuluviin yksiköihin, jotka otetaan käyttöön tämän YTE:n soveltamisen alkamispäivän jälkeen.

7.1.1   Aiempien tavaravaunuja koskevien YTE:ien mukaisen uuden kalustoyksikön käyttöönottolupa (5)

Ks. 9 artikla.

7.1.2   Ensimmäisen käyttöönottoluvan vastavuoroinen tunnustaminen

Seuraavassa luettelossa esitetään direktiivin 2008/57/EY 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti edellytykset, joilla yhdessä jäsenvaltiossa käyttöönottoluvan saanut yksikkö ei tarvitse mitään muuta käyttöönottolupaa. Nämä edellytykset täydentävät 4.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia. Seuraavat edellytykset on täytettävä kokonaisuudessaan:

a)

Yksikön dynaamiset kulkuominaisuudet on täytynyt arvioida kaikilla radan geometrisilla vaihtoehdoilla ja kaikilla nopeuden, kaarteisuuden ja kallistuksenvajauksen yhdistelmillä standardin EN 14363:2005 (4.2.3.5.2 kohta) mukaisesti. Vaihtoehtoisesti yksikön on oltava varustettu sertifioidulla tai vakiintuneella pyörästöllä 6.1.2.1 kohdan mukaisesti.

b)	Akselilaakerin kuntoa on voitava tarkkailla radanvarressa olevilla ilmaisinlaitteilla sillä rataverkolla, jolla yksikköä on tarkoitus käyttää, 4.2.3.4 kohdan vaatimukset huomioon ottaen.

c)	Yksikkö ei saa olla varustettu vaihtuvan raideleveyden pyöräkerroilla (4.2.3.6.6 kohta).

d)	Yksikön on oltava varustettu taotuilla ja valssatuilla pyörillä, jotka on arvioitu 6.1.2.3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

e)	Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, täyttyvätkö 7.3.2.2 kohdan a alakohdassa asetetut vaatimukset, joka koskevat akselilaakerin kunnon tarkkailua radanvarressa olevilla laitteilla.

f)	Yksiköiden, joiden on tarkoitus kulkea 1 668 mm:n raideleveyden rataverkolla, on täytettävä 7.3.2.2 kohdan b alakohdassa asetetut vaatimukset, joka koskevat akselilaakerin kunnon tarkkailua radanvarressa olevilla laitteilla.

g)	Yksikölle 4.2.3.1 kohdan mukaisesti määritellyn vertailuprofiilin on vastattava jotakin tavoitevertailuprofiileista G1, GA, GB ja GC, alaosaa koskevat profiilit GIC1 ja GIC2 mukaan luettuina.

h)	Yksikön on oltava yhteensopiva raidevirtapiireihin, akselilaskureihin ja silmukkalaitteisiin perustuvien junanilmaisinjärjestelmien kanssa 4.2.3.3 kohdan a alakohdan, 4.2.3.3 kohdan b alakohdan ja 4.2.3.3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

i)	Yksikön on oltava varustettu käsikäyttöisellä kytkinjärjestelmällä, joka täyttää lisäyksessä C olevan 1 kohdan määräykset ja 8 kohdan vaatimukset, tai millä tahansa puoliautomaattisella tai automaattisella standardinmukaisella kytkinjärjestelmällä.

j)	Jarrujärjestelmän on täytettävä lisäyksessä C olevien 9, 14 ja 15 kohdan vaatimukset edellä 4.2.4.2 kohdassa esitetyssä tapauksessa. Jos jarrujärjestelmä edellyttää, että jarruanturat vaikuttavat pyörän kulkupintaan, vain lisäyksessä G lueteltuja jarruanturoita voidaan käyttää.

k)

Yksikköön on merkittävä kaikki tarvittavat merkinnät standardin EN15877-1:2012 mukaisesti, erityisesti seuraavat: i) käytetty yhteentoimiva ulottuma; ii) vaunun taarapaino eli omamassa; iii) vaunun kuormataulukko; iv) pituus puskimineen; v) huollon voimassaolo; vi) nostamista ja raiteille palauttamista koskevat merkit; vii) yksikön molempien päätyakseleiden välinen etäisyys; viii) telikeskiöiden välinen etäisyys; ix) jarrupaino; ja x) raideleveys tai -leveydet, joiden kanssa yksikkö on yhteentoimiva ja joita varten se on arvioitu.

7.2   Vaihtaminen, uudistaminen ja parantaminen

Tässä osassa käsitellään seuraavia:

—	direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan p kohdassa tarkoitettu osatekijöiden vaihtaminen ja

—	tavaraliikenteen vaunujen uudistaminen tai parantaminen, mukaan lukien osien vaihtaminen yksikössä, direktiivin 2008/57/EY 20 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Osatekijöiden vaihtaminen koskee seuraavia luokkia:

—	Sertifioidut yhteentoimivuuden osatekijät: osat, jotka vastaavat 5 kohdassa käsiteltyä yhteentoimivuuden osatekijää ja joille on annettu vaatimustenmukaisuustodistus.

—	Muut osat: kaikki osat, jotka eivät vastaa 5 kohdassa käsiteltyä yhteentoimivuuden osatekijää.

—	Sertifioimattomat yhteentoimivuuden osatekijät: osat, jotka vastaavat 5 kohdassa käsiteltyä yhteentoimivuuden osatekijää, mutta joille ei ole annettu vaatimustenmukaisuustodistusta ja jotka on tuotettu ennen 6.3 kohdassa mainitun siirtymäkauden päättymistä.

Taulukossa 11 esitetään mahdolliset muutokset.

Taulukko 11

Taulukko osien vaihtamisesta

	Vaihtaminen
	sertifioituihin yhteentoimivuuden osatekijöihin	muihin osiin	sertifioimattomiin yhteentoimivuuden osatekijöihin
Todistuksen saaneiden yhteentoimivuuden osatekijöiden	on mahdollista	ei ole mahdollista	on mahdollista
Muiden osien	ei ole mahdollista	on mahdollista	ei ole mahdollista
Yhteentoimivuuden osatekijöiden, joille ei ole annettu todistusta,	on mahdollista	ei ole mahdollista	on mahdollista

Taulukossa maininta ”on mahdollista” tarkoittaa, että kunnossapidosta vastaava yksikkö voi omalla vastuullaan vaihtaa osan toiminnaltaan ja suoritustasoltaan vastaavaan osaan asiaa koskevien YTE:n vaatimusten mukaisesti sillä edellytyksellä, että osat

—	ovat soveltuvia, eli merkityksellisten YTE:ien mukaisia,

—	ovat käytössä omalla käyttöalueellaan,

—	mahdollistavat yhteentoimivuuden,

—	täyttävät olennaiset vaatimukset ja

—	noudattavat teknisissä asiakirjoissa mahdollisesti asetettuja rajoituksia.

Kun työ on niin laaja, että osan toiminta tai suoritustaso muuttuu, tai kun osia vaihdetaan yksikön sisällä, hankintayksikön tai valmistajan on esitettävä hanketta koskeva suunnitelma asianomaiselle jäsenvaltiolle direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltio päättää, onko uusi käyttöönottolupa tarpeen.

7.3   Erityistapaukset

7.3.1   Johdanto

Jäljempänä 7.3.2 kohdassa lueteltavat erityistapaukset luokitellaan seuraavasti:

—   P-tapaukset: pysyvät tapaukset.

—   T-tapaukset: tilapäiset tapaukset, joissa suositellaan, että tavoitteena olevaan järjestelmään siirrytään vuoteen 2020 mennessä (unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 661/2010/EU (6)).

7.3.2   Erityistapausten luettelo

7.3.2.1   Yleiset erityistapaukset

Yksiköt, joita käytetään liikenteessä jäsenvaltion rataverkon ja kolmannen maan 1 520 mm:n rataverkon välillä: Suomea, Puolaa ja Ruotsia koskevat erityistapaukset.

P) Kolmansien maiden liikkuvaan kalustoon voidaan soveltaa kansallisia teknisiä sääntöjä tämän YTE:n vaatimusten sijasta.

7.3.2.2   Akselilaakerin kunnon tarkkailu (4.2.3.4 kohta)

a)    Ruotsia koskeva erityistapaus

T) Yksiköiden, joita on tarkoitus käyttää Ruotsin rataverkolla, on oltava taulukossa 12 esitettävien kohde- ja sulkualueiden mukaisia.

Taulukossa 12 esitettävät kaksi akselilaakeripesän kohdealuetta, jotka viittaavat standardin EN 15437-1:2009 parametreihin, on pidettävä esteettöminä radanvarressa olevalla kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmällä tehtävää pystysuuntaista tarkkailua varten:

Taulukko 12

Kohde- ja sulkualueet Ruotsissa käytettäviä yksiköitä varten

	YTA [mm]	WTA [mm]	LTA [mm]	YPZ [mm]	WPZ [mm]	LPZ [mm]
Järjestelmä 1	862	≥ 40	kokonaan	862	≥ 60	≥ 500
Järjestelmä 2	905 ± 20	≥ 40	kokonaan	905	≥ 100	≥ 500

Yksiköt, jotka on tunnustettu vastavuoroisesti 7.1.2 kohdan mukaisesti, ja yksiköt, jotka on varustettu junaan asennetulla akselilaakerin kunnon tarkkailulaitteella, jäävät tämän erityistapauksen ulkopuolelle.

b)    Portugalia koskeva erityistapaus

P) Yksiköiden, joita on tarkoitus käyttää Portugalin rataverkolla, on oltava taulukossa 13 esitettävien kohde- ja sulkualueiden mukaisia.

Taulukko 13

Kohde- ja sulkualueet Portugalissa käytettäviä yksiköitä varten

	YTA [mm]	WTA [mm]	LTA [mm]	YPZ [mm]	WPZ [mm]	LPZ [mm]
Portugali	1 000	≥ 65	≥ 100	1 000	≥ 115	≥ 500

7.3.2.3   Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella (4.2.3.5.1 kohta)

Isoa-Britanniaa koskeva erityistapaus

P) Standardin EN14363:2005 4.1.3.4.1 kohdassa esitetyn menetelmän nro 3 käyttöä koskevia rajoituksia ei sovelleta yksiköihin, joita on tarkoitus käyttää vain Yhdistyneen kuningaskunnan päärataverkolla.

7.3.2.4   Dynaamiset kulkuominaisuudet (4.2.3.5.2 kohta)

Isoa-Britanniaa koskeva erityistapaus

P) Standardin EN14363:2005 4.1.3.4.1 kohdassa esitetyn menetelmän nro 3 käyttöä koskevia rajoituksia ei sovelleta yksiköihin, joita on tarkoitus käyttää vain Yhdistyneen kuningaskunnan päärataverkolla.

7.3.2.5   Pyöräkertojen ominaisuudet (4.2.3.6.2 kohta)

Isoa-Britanniaa koskeva erityistapaus

P) Yksiköissä, joita on tarkoitus käyttää vain Ison-Britannian rataverkolla, pyöräkertojen ominaisuudet voivat olla tätä tarkoitusta varten ilmoitettujen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisia.

7.3.2.6   Pyörien ominaisuudet (4.2.3.6.3 kohta)

Isoa-Britanniaa koskeva erityistapaus

P) Yksiköissä, joita on tarkoitus käyttää vain Ison-Britannian rataverkolla, pyörien ominaisuudet voivat olla tätä tarkoitusta varten ilmoitettujen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisia.

7.3.2.7   Loppuopasteiden kiinnityslaitteet (4.2.6.3 kohta)

Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva erityistapaus

P) Loppuopasteiden kiinnityslaitteet eivät ole pakollisia yksiköissä, joita on tarkoitus käyttää vain liikenteessä, joka ei ylitä EU:n jäsenvaltioiden välistä rajaa 1 600 mm:n raideleveyden verkolla.

7.4   Erityiset ympäristöolot

Suomea ja Ruotsia koskevat erityisolot

Jotta liikkuvalla kalustolla olisi rajoittamaton pääsy Suomen ja Ruotsin rataverkolle talvioloissa, sen on osoitettava täyttävän seuraavat vaatimukset:

—	on valittava 4.2.5 kohdassa määritelty lämpötila-alue T2,

—	on valittava 4.2.5 kohdassa määritellyt vaikeat lumi-, jää- ja raesadeolot.

Portugalia ja Espanjaa koskevat erityisolot

Jotta liikkuvalla kalustolla olisi rajoittamaton pääsy Portugalin ja Espanjan rataverkolle kesäoloissa, on valittava 4.2.5 kohdassa määritelty lämpötila-alue T3.

7.5   Tavaraliikenteen vaunut, joiden käyttöä säätelevät kansalliset, kahdenväliset tai kansainväliset sopimukset

Ks. 6 artikla.

---

(1)   EUVL L 51, 23.2.2012, s. 1.

(2)  Kaksiakselisilla vaunuilla, joiden akselipaino on enintään 22,5 t, arvo on 1 651 mm.

(3)   EUVL L 108, 29.4.2009, s. 4.

(*1)   EUVL L 126, 14.5.2011, s. 53.

(*2)   EUVL L 144, 31.5.2011, s. 1.

(4)  Huoltosuunnitelmassa on otettava huomioon tavaravaunujen kunnossapitoa käsittelevän ERA:n työryhmän työn tulokset (ks. ”Final report on the activities of the Task Force Freight Wagon Maintenance” (loppukertomus tavaravaunujen kunnossapitoa käsittelevän työryhmän toiminnasta), joka on julkaistu ERA:n verkkosivustolla http://www.era.europa.eu).

(*3)  Moduuleja CA1, CA2 tai CH voidaan käyttää vain tuotteisiin, jotka on saatettu markkinoille, ja näin ollen myös kehitetty, ennen tämän YTE:n voimaantuloa, edellyttäen, että valmistaja osoittaa ilmoitetulle laitokselle, että suunnittelun katselmus ja tyyppitarkastus on tehty aiempien hakemusten yhteydessä vastaavissa olosuhteissa ja että ne ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia; tämä osoittaminen on dokumentoitava ja sen katsotaan muodostavan samantasoisen todisteen kuin moduuli CB tai moduulin CH1 mukainen tyyppitarkastus.

(5)  Komission päätös 2006/861/EY (EUVL L 344, 8.12.2006, s. 1) ja komission päätös 2006/861/EY sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission päätöksellä 2009/107/EY (EUVL L 45, 14.2.2009, s. 1).

(6)   EUVL L 204, 5.8.2010, s. 1.