|
15.3.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 73/16 |
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 215/2013,
annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013,
tasoitustullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 VIREILLEPANO
|
(1) |
Euroopan komissio, jäljempänä ‧komissio‧, ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä 22 päivänä helmikuuta 2012 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ‧vireillepanoilmoitus‧, tukien vastaisen menettelyn vireillepanosta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ‧Kiina‧ tai ‧asianomainen maa‧, peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa unioniin. |
|
(2) |
Tukien vastainen menettely pantiin vireille sen jälkeen, kun Eurofer, jäljempänä ‧valituksen tekijä‧, oli 9 päivänä tammikuuta 2012 tehnyt valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa tässä tapauksessa yli 70 prosenttia tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen tuetusta tuonnista ja siitä johtuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle. |
|
(3) |
Ennen menettelyn aloittamista komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Kiinan viranomaisille saaneensa asianmukaisesti asiakirjanäytöllä vahvistetun valituksen, jonka mukaan Kiinasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuettu tuonti aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Kiinan viranomaisille ehdotettiin neuvottelujen aloittamista, jotta valituksen kohteena oleva tilanne voitaisiin selvittää ja päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Kiinan viranomaiset hyväksyivät neuvottelutarjouksen, minkä jälkeen neuvotteluja käytiin. Neuvottelujen aikana ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Kiinan viranomaisten tekemät valitukseen sisältyneitä väitteitä koskevat huomautukset siitä, että järjestelmät eivät olleet tasoitustoimenpiteiden alaisia, otettiin kuitenkin asianmukaisesti huomioon. Kiinan viranomaisilta saatiin kannanottoja neuvottelujen jälkeen. |
1.2 POLKUMYYNTIMENETTELY
|
(4) |
Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä21 päivänä joulukuuta 2011 julkaistulla ilmoituksella (3) polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta Kiinasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa unioniin. |
|
(5) |
Komissio otti 20 päivänä syyskuuta 2012 asetuksella (EU) N:o 845/2012 (4) käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa. |
|
(6) |
Tässä tukien vastaisessa ja rinnakkaisessa polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa tehdyt vahinkoanalyysit ovat identtiset, koska unionin tuotannonalan määritelmä, edustavat unionin tuottajat sekä tutkimusajanjakso ovat samat kummassakin tutkimuksessa. Tästä syystä kummassa tahansa menettelyssä esitetyt vahinkoa koskevat huomautukset otettiin huomioon molemmissa menettelyissä. |
1.3 MENETTELYN OSAPUOLET
|
(7) |
Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn vireillepanosta valituksen tekijöille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa ja niille tuojille, kauppiaille, käyttäjille, tavarantoimittajille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. |
|
(8) |
Koska vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia oli ilmeisen runsaasti, kaikkia tiedossa olevia vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 väliseltä ajalta. Tätä tietoa pyydettiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti, jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen. Asiassa kuultiin myös Kiinan viranomaisia. |
|
(9) |
Alustavassa vaiheessa 19 kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella komissio ehdotti alustavasti perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti, että otokseen valittaisiin kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa/vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää. Yksi tähän otokseen kuuluneista vientiä harjoittavista tuottajista kuitenkin vetäytyi yhteistyöstä. Näin ollen se korvattiin vientiä harjoittavalla tuottajalla, jonka unioniin suuntautuvan vientimyynnin määrä oli seuraavaksi suurin. Ilmoituksen jälkeen myös tämä vientiä harjoittava tuottaja vetäytyi yhteistyöstä. |
|
(10) |
Jotta menettely ei hidastuisi enempää, otos päätettiin rajata kahteen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmään, joiden unioniin suuntautuvan viennin määrä oli suurin, eli Zhangjiagang Panhua Steel Strip Co., Ltd -yritykseen ja siihen etuyhteydessä oleviin yrityksiin sekä Zhejiang Huadong Light Steel Building Material Co., Ltd -yritykseen ja siihen etuyhteydessä oleviin yrityksiin. Tätä kahden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän otosta käytetään perustana määritettäessä tukitasoa näiden ryhmien osalta sekä tukitasoa kaikkien yhteistyössä toimimattomien otokseen kuulumattomien vientiä harjoittavien tuottajien osalta, kuten perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 3 kohdassa vaaditaan. |
|
(11) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Otokseen kuului kuusi unionin tuottajaa, joiden komissio tiesi tuottavan samankaltaista tuotetta ja jotka valittiin seuraavien perusteella: myynti, tuotantomäärä, koko ja maantieteellinen sijainti unionissa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin tuotannosta oli 46 prosenttia ja unionin myynnistä 38 prosenttia. Vireillepanoilmoituksessa kehotettiin myös asianomaisia osapuolia esittämään kantansa alustavasta otoksesta. Yksi unionin tuottajista ilmoitti, ettei se halunnut osallistua otokseen, joten se korvattiin otoksessa seuraavaksi suurimmalla tuottajalla. |
|
(12) |
Viisi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Näin ollen otantaa ei enää katsottu tarpeelliseksi yhteistyössä toimivien tuojien vähäisen määrän vuoksi. |
|
(13) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet Kiinan edustajille, kahdelle otokseen kuuluvalle vientiä harjoittavalle tuottajalle Kiinassa, 14 muulle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jotka olivat pyytäneet niitä, kuudelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, viidelle yhteistyössä toimineelle tuojalle unionissa sekä tiedossa olleille käyttäjille. |
|
(14) |
Vastauksia saatiin Kiinan edustajilta, yhdeksältä vientiä harjoittavalta tuottajalta ja niihin etuyhteydessä olevalta yritykseltä Kiinassa, kaikilta kuudelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta sekä kymmeneltä käyttäjältä. |
|
(15) |
Komissio hankki ja tarkasti kaikki tuetun tuonnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien valtion viranomaisten ja yritysten toimitiloihin:
|
|
(16) |
Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella lopullisten tasoitustullien käyttöön ottamista Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa, jäljempänä ‧lopullisten päätelmien ilmoittaminen‧. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. |
|
(17) |
Kaikkia asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin soveltuvin osin huomioon. |
1.4 TUTKIMUSAJANJAKSO JA TARKASTELUJAKSO
|
(18) |
Tukia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisen ajanjakson, jäljempänä ‧tutkimusajanjakso‧. Vahingon arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2008 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ‧tarkastelujakso‧. |
2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE
|
(19) |
Vireillepanoilmoituksessa tutkimuksen kohteena oleva tuote oli tietyt orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet eli seostamattomasta teräksestä ja seosteräksestä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta) valmistetut levyvalmisteet, jotka on maalattu, lakattu tai muovipinnoitettu ainakin yhdeltä puolelta, lukuun ottamatta niin kutsuttuja kerroslevyjä, joita käytetään rakentamisessa ja jotka koostuvat kahdesta ulkopintana toimivasta metallilevystä, joiden välissä oleva eristemateriaali toimii vakauttajana, sekä lukuun ottamatta tuotteita, joissa on sinkkipölyä sisältävä loppupinnoitus (sinkkiä runsaasti sisältävä maali, jonka sinkkipitoisuus on vähintään 70 painoprosenttia). |
2.2 TUOTTEIDEN TUTKIMUKSEN ULKOPUOLELLE JÄTTÄMISTÄ KOSKEVAT PYYNNÖT
|
(20) |
Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestö, kaksi tuojaa ja kaksi käyttäjää ehdottivat viiden tuotelajin jättämistä tutkimuksen ulkopuolelle. Vastaanotetut pyynnöt on analysoitu seuraavasti: |
2.2.1 ORGAANISELLA AINEELLA PINNOITETUT TERÄSTUOTTEET, JOISSA ON KROMI- TAI TINAPINNOITUS
|
(21) |
Eräs orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden käyttäjä pyysi, että tuotteen määritelmän ulkopuolelle jätettäisiin sellaiset orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti. Tutkimus on osoittanut, että kromi- tai tinapinnoite tekee tästä tuotelajista fyysisesti ja teknisesti erilaisen kuin tutkimuksen kohteena olevat orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet. Lisäksi orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti, käytetään lähes yksinomaan elintarvikkeiden pakkaamisteollisuudessa ja kaapeliteollisuudessa. Myös unionin tuotannonala tarkensi, ettei se ollut tarkoittanut edellä mainitun tuotelajin sisällyttämistä tutkimuksen piiriin. Edellä esitetyistä syistä tuotteen määritelmään ei sisällytetä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti. |
2.2.2 KUUMAVALSSATUT LEVYT, JOISSA ON SUOJAAVA POHJAMAALI (ORGAANINEN TAI EPÄORGAANINEN)
|
(22) |
Pyyntö hylättiin, koska nämä tuotteet eivät kuulu tutkimuksen kohteena oleviin CN-koodeihin. Maali tai pinnoitus on vain ruostesuojaa varten, minkä vuoksi se kuuluu CN-koodiin 7208 eikä 7210 . Kuumavalssatut levyt, joissa on suojaava (orgaaninen tai epäorgaaninen) pohjamaali, eivät kuulu tuotteen määritelmään eikä niitä näin ollen voi poistaa siitä. |
2.2.3 ORGAANISELLA AINEELLA PINNOITETUT TERÄSTUOTTEET, JOISSA SUBSTRAATIN PAKSUUS ON 0, 6–2,0 MM
|
(23) |
CISA ja kaksi tuojaa pyysivät, että tutkimuksen ulkopuolelle jätettäisiin sellaiset orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet, joissa substraatin paksuus on 0,6–2,0 mm. Tällaisten tuotteiden osuus Kiinasta tulevasta tuonnista on 5–10 prosenttia. Niiden mukaan suoraa kilpailua on vain sellaisten Kiinasta vietyjen ja unionin tuotannonalan tuottamien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden välillä, joissa substraatin paksuus on 0,25–0,6 mm. |
|
(24) |
Pyyntö hylättiin, koska sekä kiinalaiset viejät että unionin tuotannonala valmistavat ja myyvät orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita, joissa substraatin paksuus on 0,6–2,0 mm, minkä vuoksi nämä tuotteet kilpailevat selvästi keskenään. Mitään näyttöä ei esitetty siitä, että orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet, joissa substraatin paksuus on yli 0,6 mm, eivät kilpailisi niiden orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kanssa, joiden substraatin paksuus on alle 0,6 mm, ja että tämän vuoksi kyseessä olisi eri tuotelaji. Orgaanisella aineella pinnoitetuilla terästuotteilla, joissa substraatin paksuus on alle ja yli 0,6 mm, on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä samat käyttötarkoitukset, minkä vuoksi kyseessä on sama tuote. |
2.2.4 ORGAANISELLA AINEELLA PINNOITETUT TERÄSTUOTTEET, JOISSA ON ALUMIINI-SINKKISEOKSELLA PINNOITETTU SUBSTRAATTI
|
(25) |
Kaksi tuojaa väitti, että vain neljällä unionin tuottajalla on lisenssi tämän tuotelajin tuottamiseen ja että itse asiassa vain yksi yritys tuotti sitä. Ne väittivät myös, että tuote eroaa sinkkipinnoitetuista orgaanisella aineella pinnoitetuista terästuotteista tuotekohtaisten ominaisuuksien perusteella. |
|
(26) |
Pyyntö hylättiin, koska nämä kaksi tuotelajia ovat keskenään vaihdettavissa, niillä on päällekkäisiä käyttötarkoituksia ja ainakin kaksi yhteistyössä toiminutta unionin tuottajaa valmisti tätä tuotelajia tutkimusajanjaksolla. On huomattava, että vain yksi yhteistyössä toiminut kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja vei tätä tuotelajia unioniin tutkimusajanjaksolla. |
2.2.5 ORGAANISELLA AINEELLA PINNOITETUT TERÄSTUOTTEET, JOISSA ON SINKKISEOKSELLA PINNOITETTU SUBSTRAATTI
|
(27) |
Tämä pyyntö hylättiin, koska toisin kuin yksi käyttäjä väitti, useat unionin tuottajat tuottavat ja myyvät tätä tuotetta merkittävinä määrinä, ja tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin muilla orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden lajeilla. |
2.3 TUOTTEIDEN TUTKIMUKSEEN SISÄLLYTTÄMISTÄ KOSKEVA PYYNTÖ
|
(28) |
Yksi järjestö pyysi, että tuotteen määritelmään sisällytettäisiin orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet, joissa on kromi- tai tinapinnoitus ja jotka luokitellaan Taric-koodeihin 7210 12 20 10 ja 7210 50 00 10. Pyyntö hylättiin, koska nämä koodit eivät sisältyneet alkuperäiseen valitukseen ja näihin koodeihin kuuluvilla tuotteilla on erilaiset fyysiset ja tekniset ominaisuudet kuin valituksen piiriin kuuluvilla tuotteilla. |
2.4 TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE
|
(29) |
Koska – kuten johdanto-osan 21 kappaleessa kuvattiin – tutkimuksen ulkopuolelle päätettiin jättää orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet, joissa on kromi- tai tinapinnoitus, tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää muutetaan tämän päätöksen mukaisesti. |
|
(30) |
Tarkasteltavana oleva tuote on siis Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 70 80 , ex 7212 40 80 , ex 7225 99 00 ja ex 7226 99 70 luokiteltavat tietyt orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet eli seostamattomasta teräksestä ja seosteräksestä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta) valmistetut levyvalmisteet, jotka on maalattu, lakattu tai muovipinnoitettu ainakin yhdeltä puolelta, lukuun ottamatta niin kutsuttuja kerroslevyjä, joita käytetään rakentamisessa ja jotka koostuvat kahdesta ulkopintana toimivasta metallilevystä, joiden välissä oleva eristemateriaali toimii vakauttajana, ja lukuun ottamatta tuotteita, joissa on sinkkipölyä sisältävä loppupinnoitus (sinkkiä runsaasti sisältävä maali, jonka sinkkipitoisuus on vähintään 70 painoprosenttia) sekä lukuun ottamatta tuotteita, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti, jäljempänä ‧tarkasteltavana oleva tuote‧. |
2.5 SAMANKALTAINEN TUOTE
|
(31) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonalan unionissa tuottamilla ja myymillä orgaanisella aineella pinnoitetuilla terästuotteilla, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä orgaanisella aineella pinnoitetuilla terästuotteilla sekä Kiinasta unioniin tuoduilla orgaanisella aineella pinnoitetuilla terästuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina. |
3. TUET
3.1 ALUSTAVAT HUOMAUTUKSET
|
(32) |
Sekä Kiinan viranomaiset että otokseen kuuluneet kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat vastauksia kyselylomakkeeseen ja hyväksyivät niiden toimitiloihin vastausten varmentamiseksi tehtävät tarkastuskäynnit. |
|
(33) |
Analysoituaan Kiinan viranomaisten toimittamat kyselylomakevastaukset komissio lähetti viranomaisille yhden vastausten puutteista ilmoittavan kirjeen sekä kaksi tarkastuskäyntejä edeltävää kirjettä. Komissio antoi Kiinan viranomaisille runsaasti aikaa huomautusten laatimista ja toimittamista varten, silloin kun sitä pyydettiin ja se oli perusteltua. Kiinan viranomaisille myönnettiin huomattavia määräajan pidennyksiä: 20 päivän pidennys kyselylomakkeeseen vastaamista varten, minkä vuoksi vastausten toimittamisen kokonaismääräaika oli 57 päivää, ja 25 päivän pidennys puutteista ilmoittavaan kirjeeseen vastaamista varten. |
|
(34) |
Kyselylomakkeeseen ja puutteista ilmoittaviin kirjeisiin antamissaan vastauksissa sekä muissa kannanotoissaan Kiinan viranomaiset käsittelivät ainoastaan järjestelmiä, joita otokseen kuuluneet vientiä harjoittavat tuottajat hyödynsivät, ja väittivät, ettei Kiinalta pitäisi vaatia vastauksia kysymyksiin, jotka koskevat väitettyjä tukijärjestelmiä, jotka olivat myös otokseen kuulumattomien tuottajien saatavilla ja sellaisten tuottajien saatavilla, jotka eivät olleet ilmoittautuneet. |
|
(35) |
Komissio oli eri mieltä ja selitti Kiinan viranomaisille, että komissio kerää Kiinan viranomaisille lähetetyllä kyselylomakkeella tietoa orgaanisella aineella pinnoitetun teräksen tuottajille myönnettävistä tuista Kiinassa määrittääkseen, missä määrin tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia unioniin tuetaan. Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että laajempia tietoja tukien laajuudesta tarvitaan, jotta voidaan reagoida mahdolliseen merkittävään yhteistyöstä kieltäytymiseen sellaisten viejien osalta, joiden väitetään saaneen etuuksia tietystä tukiohjelmasta, jota otokseen kuuluneet tai yhteistyössä toimineet yritykset eivät ole hyödyntäneet, sekä yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta mahdollisesti saataviin yksilöllistä tarkastelua koskeviin pyyntöihin. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan muuttaneet toimintatapaansa eivätkä juurikaan toimittaneet tietoja muista tukijärjestelmistä, jotka mainitaan valituksessa mutta joita otokseen kuuluneet yritykset eivät olleet hyödyntäneet. |
|
(36) |
Ennen toimitiloihin tehtävää tarkastuskäyntiä Kiinan viranomaiset pyysivät komissiolta kirjallisia lisätietoja, erityisesti luetteloa kaikista kysymyksistä, joita tarkastuskäynnillä aiotaan kysyä, sekä luetteloa niistä viranomaisista, joiden odotettiin osallistuvan tarkastuskäyntiin. Kun lisätietoja ei toimitettu, väitettiin, ettei Kiinan viranomaisille ollut annettu tietoja siitä, mihin olisi pitänyt valmistautua ja mitä tarkastuskäynnillä olisi ollut odotettavissa ja ettei tarkastuskäyntiä edeltävässä kirjeessä annettu mitään vihjeitä siitä, mitä komissio aikoo tarkastaa. |
|
(37) |
Komissio ei voinut suostua Kiinan viranomaisten pyyntöön. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että komissio on täyttänyt kaikki asiaankuuluvat perusasetuksen 26 artiklan ehdot. Kiinan viranomaisille oli lähetetty yksityiskohtainen tarkastuskäyntiä edeltävä kirje, jossa vahvistettiin ohjelma (tarkastuskäynnin päivät ja kunakin päivänä keskustelun kohteena olevat tukijärjestelmät) ja pyydettiin asianomaisista järjestelmistä vastaavien viranomaisten sekä Kiinan viranomaisten huomautusten laatimiseen osallistuneiden virkamiesten läsnäoloa. Lisäksi komissio selitti ennen tarkastuskäyntejä, että ainoastaan Kiinan viranomaiset pystyivät kartoittamaan viranomaiset, jotka vastaavat tutkimuksen kohteena olevista järjestelmistä, ja virkamiehet, joilla on parhaat edellytykset osallistua tarkastuskäyntiin ja vastata kysymyksiin. Kysymysluettelon osalta komissio selitti, ettei EU-lainsäädännössä (eikä WTO:n vaatimuksissa) edellytetä tällaista luetteloa ja että tutkimuksen tarkoituksena on todentaa Kiinan viranomaisten kyselylomakkeeseen antamat vastaukset ja asiaan liittyvät lisähuomautukset, minkä vuoksi tarkastuksessa seurataan näiden asiakirjojen rakennetta. Komissio pyrkii saamaan ja selventämään lisätietoja, joita tarvitaan käynnissä olevaa menettelyä varten, mutta kysymysten täsmällinen muotoilu riippuu Kiinan viranomaisten vastauksista, joita ne toimittavat vastaustensa alustavan tarkastuksen yhteydessä. Kiinan viranomaisille selvitettiin myös ennen toimitiloihin tehtävää tarkastuskäyntiä, että kieltäytyminen tarvittavien tietojen antamisesta tai tutkivan viranomaisen auttamisesta tämän varmistaessa tietoja, joita pidetään tarpeellisina menettelyn kannalta, saattaa horjuttaa vakavasti tutkimusprosessia. Kiinan viranomaisia muistutettiin myös perusasetuksen 28 artiklan säännösten seurauksista. |
|
(38) |
Kiinan kauppaministeriön toimitiloihin Beijingissä tehdyn tarkastuskäynnin aikana komissio pyrki perusasetuksen 11 ja 26 artiklan säännösten mukaisesti tarkistamaan toimitetut tiedot niiden tausta-asiakirjojen perusteella, joita oli käytetty Kiinan viranomaisten vastauksen laatimiseen. Tätä tehdessään komissio päätyi alustavasti siihen, ettei kyselylomakkeeseen annettuja vastauksia pystytty asianmukaisesti tarkistamaan käytettävissä olevien tietojen ja tausta-asiakirjojen puutteen vuoksi. Joitakin tietoja ei lisäksi toimitettu lainkaan, vaikka niitä nimenomaisesti pyydettiin, ja joihinkin kysymyksiin ei vain vastattu. Näin ollen Kiinan viranomaisille ilmoitettiin perusasetuksen 28 artiklan 1 ja 6 kohdan mukaisista yhteistyöstä kieltäytymisestä aiheutuvista seuraamuksista. |
|
(39) |
Kiinan viranomaiset esittivät lisäksi, että komissio asetti Kiinan viranomaisille kohtuuttoman rasitteen pyytämällä kyselylomakkeessa ja puutteista ilmoittavassa kirjeessä asiaan kuulumattomia ja tarpeettomia tietoja. |
|
(40) |
On syytä huomata, että komissio pyysi ainoastaan valitukseen sisältyneitä väitteitä koskevia tietoja, joita pidetään tarpeellisina edustavien päätelmien tekemiseksi, ja pyysi johdonmukaisesti samoja tietoja tutkimusprosessin aikana pyytäen Kiinan viranomaisia selittämään toimitettuja tietoja ja niiden vaikutuksia tutkittuihin järjestelmiin. Komissio toisin sanoen pyysi ainoastaan tietoja, jotka olivat välttämättömiä sellaisten tukien olemassaolon ja tason arvioimiseksi, jotka ovat valituksessa väitettyjen muiden tukijärjestelmien mukaan saatavilla tarkasteltavana olevan tuotteen tapauksessa. Tietojen perusteella olisi ollut mahdollista arvioida sen tuen määrä, jota myönnetään muista tutkimuksen kohteena olevista tukijärjestelmistä yhteistyöstä kieltäytyneille vientiä harjoittaville tuottajille. Koska Kiinan viranomaisten edustajat ja yhteistyöstä kieltäytyneet vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet tietoja, jotka olivat tarpeen sen määrittämiseksi, olivatko muut tukijärjestelmät yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien käytettävissä, komissio päätteli parhaiden saatavilla olevien tietojen perusteella, että väitetyt muut tukijärjestelmät todella olivat yhteistyöstä kieltäytyneiden muiden vientiä harjoittavien tuottajien käytettävissä ja laski näistä järjestelmistä saatujen etuuksien määrät parhaiden saatavilla olevien tietojen perusteella. |
3.2 YKSILÖLLINEN TARKASTELU
|
(41) |
Perusasetuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaisen yksilöllistä tarkastelua koskevan pyynnön toimitti kaksi yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa: Union Steel China (Union Steel) ja Shenzhen Sino Master Steel Co. Ltd. Yksilöllistä tarkastelua ei ollut mahdollista myöntää molemmille yrityksille. Tämä johtui väitettyjen tukijärjestelmien suuresta määrästä ja siitä, että tukien vastaisen menettelyn toteuttaminen vie runsaasti aikaa, minkä vuoksi yksilöllinen tarkastelu olisi kohtuuttoman raskasta ja voisi estää tutkimuksen loppuun saattamisen kohtuullisessa ajassa. |
|
(42) |
Union Steel oli kuitenkin jo ollut yksilöllisen tarkastelun kohteena rinnakkaisessa polkumyyntitutkimuksessa, ja tämän seurauksena yritykselle laskettiin yksilöllinen vahinkomarginaali. |
|
(43) |
Koska – kuten edellä johdanto-osan 34 kappaleessa selitettiin – Kiinan viranomaiset käsittelivät vastauksessaan ainoastaan järjestelmiä, joita otokseen kuuluneet vientiä harjoittavat tuottajat hyödynsivät, Union Steel -yrityksen mahdollisesti käyttämien tukijärjestelmien analysointi oli käytännössä mahdotonta. Sen vuoksi tälle yritykselle osoitettiin perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella muihin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin sovellettava keskimääräinen tukiprosentti. |
3.3 ERITYISET JÄRJESTELMÄT
|
(44) |
Komissio pyrki hankkimaan valitukseen sisältyvien tietojen perusteella tietoja seuraavista järjestelmistä, joiden puitteissa viranomaisten väitettiin myöntäneen tukea:
|
3.3.1 VALTION TARJOAMAT TAVARAT JA PALVELUT RIITTÄMÄTTÖMÄNÄ PIDETTÄVÄÄ VASTIKETTA VASTAAN
3.3.1.1 Kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(45) |
Valituksessa olevan väitteen mukaan tietyt varhaisemman jalostusasteen teollisuusalat ja tuotteet ovat Kiinan viranomaisten hallinnassa, jotta orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille voidaan tarjota edullisia tuotantopanoksia. Tämän perusteella orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saavat tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavia tukia, kun ne ostavat valtio-omisteisilta yrityksiltä valtion tuottamaa kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä markkinahinnat alittavin hinnoin eli riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
Yhteistyön puuttuminen
|
(46) |
Komissio pyysi Kiinan viranomaisilta yksityiskohtaisia tietoja valtio-omisteisista yrityksistä, jotka toimittavat kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, voidakseen todentaa valituksessa esitetyt väitteet ja todetakseen, ovatko nämä valtio-omisteiset yritykset julkisia elimiä. Komissio lisäsi Kiinan viranomaisille osoitettuun kyselylomakkeeseen valtio-omisteisille yrityksille tarkoitetun lisäyksen B ja pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan siinä vaaditut tiedot. Puutteista ilmoittavassa kirjeessä komissio pyysi uudelleen Kiinan viranomaisia toimittamaan lisäyksessä B vaaditut tiedot ja kannusti Kiinan viranomaisia koordinoimaan vastauksensa kyseisten valtio-omisteisten yritysten kanssa. |
|
(47) |
Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan vastanneet yhteenkään lisäyksen B kysymyksistä. Viranomaiset eivät myöskään toimittaneet varsinaisessa kyselylomakkeessa pyydettyjä asiaa koskevia tietoja (esimerkiksi Kiinan valtion omistuksesta tai valvonnasta valtio-omisteisissa terässektorin yrityksissä ja valtion osallisuudesta Kiinan terästeollisuuden rakenneuudistukseen). Pyydettyjen tietojen sijaan Kiinan viranomaiset totesivat kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa, etteivät valituksen tekijät olleet kyenneet osoittamaan, että kuumavalssatun teräksen ja kylmävalssatun teräksen tuottajat ovat julkisia elimiä. |
|
(48) |
Koska Kiinan viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä tutkimuksessa, komission piti tarkastella luotettavimpia saatavilla olevia tietoja. Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille tästä toimintatavasta. Arvioidessaan sitä, ovatko valtio-omisteiset yritykset, jotka toimittavat kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, julkisia elimiä, komissio otti huomioon Kiinan viranomaisten toimittamat vähäiset tiedot, valituksessa esitetyt tiedot, julkisesti saatavilla olevat tosiasioihin perustuvat tiedot aiemmista samankaltaisista menettelyistä, joita muut tutkintaviranomaiset ovat toteuttaneet, sekä muut julkisesti saatavilla olevat tiedot ja teki päätelmänsä kaikkien asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen perusteella. |
a) Valtio-omisteiset yritykset, jotka toimittavat kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille, ovat julkisia elimiä
Alustavat huomautukset
|
(49) |
Valituksen tekijä väitti, että kiinalaiset valtio-omisteiset yritykset ovat perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja julkisia elimiä, jotka toimittavat tavaroita (kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä) orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille markkinahinnat alittavaan hintaan, mistä koituu näille etuja. |
|
(50) |
WTO:n valituselin, jäljempänä ‧valituselin‧, määritteli tiettyihin Kiinasta tuotaviin tuotteisiin sovellettavia polkumyynti- ja tasoitustulleja koskevassa raportissaan "United States – Definitive Anti-Dumping and Countervailing Duties on Certain Products from China" (5), jäljempänä ‧valituselimen raportti‧, että julkinen elin on yksikkö, jolla on, joka harjoittaa tai jolle on annettu viranomaisten toimivaltaa (6). Valituselin katsoi lisäksi, että julkisille elimille on ominaista myös sellaisten viranomaistehtävien suorittaminen (7), joita asianomaisen jäsenmaan oikeusjärjestyksessä normaalisti pidettäisiin osana julkisten viranomaisten käytäntöjä (8). |
|
(51) |
WTO:n valituselimen päätelmien perusteella on tarkasteltava kahta kysymystä: a) Suorittavatko kyseiset valtio-omisteiset yritykset tehtäviä, joita normaalisti pidettäisiin osana julkisten viranomaisten käytäntöjä Kiinassa? b) Jos näin on, harjoittavatko ne näin tehdessään viranomaisten toimivaltaa? |
Viranomaistehtävien suorittaminen
|
(52) |
On runsaasti näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset osallistuvat aktiivisesti maan talouden ohjaamiseen. Kiinan viranomaisten tärkein tehtävä taloudessa on kirjattu Kiinan kansantasavallan perustuslakiin. Perustuslain 7 §:n mukaan valtion talous on koko kansan omistuksessa oleva sosialistisen talouden sektori, joka on kansallisen talouden johtava voima, ja valtion tehtävänä on varmistaa valtion talouden lujittaminen ja kasvu. Myös perustuslain 15 §:n mukaan valtio toteuttaa taloussuunnittelua sosialistisen julkisen omistuksen pohjalta. Julkisen omistuksen keskeisestä merkityksestä määrätään myös Kiinan kommunistipuolueen perustamisasiakirjassa, jonka johdanto-osan mukaan puolueen on pidettävä yllä ja kehitettävä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistuksella on määräävä asema. Myös kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission (NDRC) laatimissa ja Kiinan korkeimman oikeudellisen auktoriteetin valtioneuvoston hyväksymissä viisivuotissuunnitelmissa viitataan siihen, että Kiinan viranomaisilla on tiukka ote maan taloudesta. |
|
(53) |
Terässektorin osalta asiakirjakokonaisuudessa olevat tiedot viittaavat siihen, että kuumavalssattua terästä ja kylmävalssattua terästä tuottavat kiinalaiset valtio-omisteiset yritykset suorittavat usein viranomaistehtäviä, jotka kuvataan muun muassa rauta- ja terästeollisuuden sektorikohtaisissa suunnitelmissa. Nämä suunnitelmat osoittavat, että Kiinan viranomaiset ovat päättäneet osallistua tiiviisti Kiinan terästeollisuuden ohjaamiseen ja kehittämiseen, ja toimien, joita valtio-omisteiset yritykset toteuttavat suunnitelmien täytäntöönpanemiseksi, voidaan katsoa olevan osa julkisten viranomaisten käytäntöjä. Suunnitelmissa vahvistetaan tavoitteet kaikille rauta- ja terästeollisuuden toimijoille ja ohjataan koko sektori tuottamaan tiettyjä tuloksia. Itse asiassa Kiinan viranomaiset käyttävät rauta- ja terässektorin valtio-omisteisia yrityksiä käsikassarana, jonka avulla valtio saavuttaa suunnitelmissa vahvistetut tavoitteet. |
|
(54) |
Rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa koskevassa kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission NDRC:n määräyksessä nro 35 (Order No. 35 of the NDRC – Policies for Development of Iron and Steel Industry) muun muassa linjataan toimintamalli rauta- ja terässulatusyritysten lukumäärän vähentämiseksi ja asetetaan tavoitteita kotimaan markkinoiden kymmenen parhaan teräsyritysryhmän tuotoksille (3 §), sillä tuotantokapasiteetti estää uusien rauta- ja teräsalan yritysten perustamisen (10 §), määritetään pääsyedellytykset rauta- ja terästeollisuuden alalle laitetasolla ja määritetään tekniset ja taloudelliset indeksit, joita teräs- ja rautayritysten tulisi noudattaa (12 §), vahvistetaan säännöt teräsyritysten organisaatiorakenteiden muutoksille (20 §), ohjataan investointeja (22 ja 23 §), asetetaan ehdot rahoitusvarojen saannille (25 ja 26 §) ja annetaan valtiolle oikeus puuttua raaka-aineiden ostoihin (30 §). |
|
(55) |
Terästeollisuuden 12. viisivuotissuunnitelmassa (Twelfth 5 Year Development Plan for the Steel Industry) esitetään katsaus edellisessä suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, esitetään kehittämisstrategia ja asetetaan tavoitteita koko terästeollisuudelle. Samoin kuin määräyksessä nro 35, siinä asetetaan hyvin tarkat tavoitteet teollisuusklustereiden määrälle (jakso III.(III).6), kannustetaan tiettyjä hankkeita ja suhtaudutaan kielteisesti toisiin hankkeisiin (jakso IV(IV)), harjoitetaan positiivista syrjintää eri maakuntien rauta- ja terästeollisuutta kohtaan (jakso IV(V)), määrätään tuesta suuren mittakaavan teräsyrityksille ja annetaan johtoasema suurimmille valtio-omisteisille kiinalaisille terästuottajille, joita ovat esimerkiksi Bao Steel, Anshan Iron and Steel sekä Wuhan Iron and Steel (9). Suunnitelmassa myös kaavaillaan nykyisten teräsyritysten tuotantotoiminnan sääntelyn ja ohjauksen vahvistamista (jakso V(IV)). |
|
(56) |
Kiinan kansantasavallan laki valtio-omisteisten yritysten varallisuudesta (Law of the People's Republic of China on the State-owned Assets of Enterprises) velvoittaa valtio-omisteiset yritykset (tässä laissa viitataan valtiorahoitteisiin yrityksiin) noudattamaan kansallista teollisuuspolitiikkaa (10). Myös keskusyritysten investointien valvontaa ja hallinnointia koskevissa toimenpiteissä (Tentative Measures for the supervision and Administration of the Investments by Central Enterprises) valtio-omisteiset (valtiorahoitteiset) yritykset velvoitetaan noudattamaan valtion kehittämissuunnitelmia ja teollisuuspolitiikkaa (11). Keskusyritysten kehittämisstrategioiden ja -suunnitelmien hallinnointitoimenpiteitä koskevan asiakirjan Measures for the Administration of Development Strategies and Plans of Central Enterprises mukaan kaikkien valtiorahoitteisten yritysten on laadittava kehittämis- ja strategiasuunnitelma, joka on annettava valtion omistaman varojenkäytön valvontaa ja hallinnointia käsittelevän valtioneuvoston komission (SASAC) tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi. SASACin on tarkastelun yhteydessä ja ennen hyväksynnän antamista otettava huomioon muun muassa se, noudatetaanko suunnitelmassa kansallisia kehittämis- ja teollisuuspolitiikkoja sekä valtion omistaman talouden rakenteen strategista mukauttamista (12). |
|
(57) |
Konkreettiset esimerkit suunnitelmissa kuvattujen toimenpiteiden toteuttamisesta – esimerkiksi Capital Steel Corporation -yrityksen uudelleensijoittaminen (13) tai lukuisat teräsyritysten fuusiot (14) – osoittavat, että suunnitelmat eivät ole ainoastaan ohjeellisia suuntaviivoja, vaan valtio-omisteiset teräsyritykset toteuttavat niiden perusteella konkreettisia toimia valtion (jota kansallinen kehittämis- ja uudistamiskomissio NDRC ja valtioneuvosto edustavat) määrääminä. |
|
(58) |
Kaikkien edellä johdanto-osan kappaleissa kuvattujen toimien noudattaminen ja toteuttaminen on suunnitelmien piiriin kuuluvien yritysten tehtävä. Tämän vuoksi päätellään, että koska viranomaiset vaikuttavat suoraan teräsyritysten kaupalliseen käyttäytymiseen, valtio-omisteiset yritykset toimivat ikään kuin viranomaisten käsikassarana suorittaen viranomaistehtäviä, jotka johtavat suunnitelmissa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen. |
Viranomaisvalvonta valtio-omisteisissa yrityksissä
|
(59) |
Sen jälkeen kun on vahvistettu, että valtio-omisteiset yritykset suorittavat viranomaistehtäviä, on tutkittava, harjoittavatko ne näin tehdessään viranomaisten toimivaltaa. Tässä yhteydessä keskeinen kysymys on, ovatko ne valtion merkittävän valvonnan alaisia (15). Jos ne ovat, on syytä päätellä kaikkien merkityksellisten todisteiden perusteella, että valtio-omisteiset yritykset toimivat viranomaisten käsikassarana ja todella toteuttavat edellä mainituissa suunnitelmissa vahvistettua politiikkaa. |
|
(60) |
Jäljempänä kuvattu viranomaisvalvonta osoittaa, että valtio-omisteisilla yrityksillä on, ne harjoittavat tai niille on annettu viranomaisten toimivaltaa. Valvontaa voidaan harjoittaa muun muassa valtion omistajuuden, hallinnollisen sääntelyn tai SASACin, johtokuntien ja viranomaisten suunnitelmien kautta. |
Valtion omistajuus
|
(61) |
Kuten edellä yhteistyöstä kieltäytymistä käsittelevässä jaksossa (46–48 kappaleessa) mainittiin, Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet pyydettyjä tietoja kuumavalssatun teräksen ja kylmävalssatun teräksen tuottajien omistusrakenteesta Kiinassa. Kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa Kiinan viranomaiset toimittivat luettelon 54 yrityksestä, joissa Kiinan valtio on suurin osakkeenomistaja, mutta tarkastuskäynnin aikana viranomaiset väittivät, että luettelo on virheellinen ja että siinä on mukana myös yksityisomistuksessa olevia yrityksiä. Kiinan viranomaiset eivät korjanneet luetteloa tai tarkentaneet, mitkä yrityksistä olivat yksityisomistuksessa ja mitkä Kiinan valtion omistuksessa. Yhteistyön puuttumisen vuoksi komission oli tarkasteltava muita asiakirjakokonaisuuden tietoja ja julkisesti saatavilla olevia tietoja. |
|
(62) |
Valituksen tekijä toimitti näyttöä siitä, että tärkeimmät kuumavalssatun teräksen ja kylmävalssatun teräksen tuottajat ovat valtion omistamia, ja toimitti tätä koskevaa yksityiskohtaista tietoa valituksen liitteessä 10 (16). Myös muut julkisesti saatavilla olevat tiedot (17) osoittavat, että Kiinan valtiolla on omistusosuus monissa kuumavalssatun teräksen ja kylmävalssatun teräksen tuottajissa. |
|
(63) |
Ottaen huomioon kaikki asiakirjakokonaisuuden tiedot on syytä päätellä, että Kiinan valtiolla on merkittävä omistusosuus monissa kuumavalssatun teräksen ja kylmävalssatun teräksen kiinalaisista tuottajista. |
SASACin harjoittama hallinnollinen sääntely ja osallistuminen
|
(64) |
SASAC suorittaa valtion tehtäviä investoijana ja hallinnoi valvontaansa kuuluvaa valtio-omisteista omaisuutta. Huomattakoon, että vaikka Kiinan viranomaiset kyselylomakkeeseen antamissaan vastauksissa ja muissa kannanotoissaan väittivät, ettei SASAC osallistu valtio-omisteisten yritysten kaupalliseen toimintaan ja viittasi väitteensä tueksi yritysten valtio-omisteisen omaisuuden valvonta- ja hallinnointitoimenpiteitä koskevan lakiasiakirjan (Interim Measures for the Supervision and Administration of State-owned Assets of Enterprises) 7 §:ään (18), saman lain muut pykälät ja myös muu asiakirjakokonaisuuteen sisältyvä näyttö (19) osoittavat päinvastaista. |
|
(65) |
Itse asiassa Kiinan viranomaisten vastaus tukien vastaiseen menettelyyn liittyvään kyselylomakkeeseen osoittaa, että SASAC valtioneuvoston valtuuttamana nimittää ja erottaa valvottujen yritysten johtohenkilöt ja arvioi heidän suoritustaan oikeudellisten menettelyiden kautta. Lain mukaan SASAC vastaa myös siitä, että valvottuja yrityksiä kehotetaan noudattamaan ohjaavia periaatteita ja toimintalinjoja, sillä on vastuu yritysten valtio-omisteisen omaisuuden perushallinnosta ja se johtaa ja valvoo paikallisen valtio-omisteisen omaisuuden hallintotyötä. |
|
(66) |
SASAC vastaa myös valtio-omisteisten yritysten johtajien palkkauksesta ja arvioinnista. Lisäksi se nimittää valtio-omisteisten yritysten johtajat ja päättää heille annettavista palkkioista ja rangaistuksista (20). Kaikki todisteet viittaavat siihen, että valtio-omisteisten yritysten johtajien urakehitys on riippuvainen SASACista. Nämä seikat osoittavat, että SASACille on selvästi annettu viranomaisten toimivaltaa. |
Johtokunta
|
(67) |
Valtio-omisteisten yritysten johtokuntien kokoonpano osoittaa myös, että Kiinan viranomaisten valvonta näissä yrityksissä on merkittävää. Asiakirjakokonaisuudessa olevat tiedot (21) osoittavat, että johtokuntien ja hallintoneuvostojen jäsenet ovat edelleen tai ovat olleet viranomais- ja/tai puoluetehtävissä ja että valtion viranomaisilla, esimerkiksi SASACilla ja Kiinan kommunistipuolueella, on suuri vaikutus heidän valintaansa. |
Viranomaisten laatimat suunnitelmat
|
(68) |
Terästeollisuutta koskevat Kiinan viranomaisten toimintalinjat, etunäkökohdat ja tavoitteet vahvistetaan keskustasolla ja myös keskustason alapuolella laadittavissa erilaisissa viranomaissuunnitelmissa. Valtio-omisteisia yrityksiä kannustetaan noudattamaan näitä toimintalinjoja (niitä noudattamattomille yrityksille saatetaan jopa määrätä sanktioita), ja joidenkin tärkeimpien kiinalaisten valtio-omisteisten teräsyritysten viimeaikaisten toimien perusteella on ilmeistä, että toimintalinjoja noudatetaan ja että valtio-omisteiset teräsyritykset pyrkivät saavuttamaan suunnitelmissa vahvistetut tavoitteet. |
|
(69) |
Terästeollisuuden kehittämisen 12. viisivuotissuunnitelman mukaan ainoastaan sellaisilla yrityksillä, jotka noudattavat rauta- ja terästeollisuuden kansallisia suunnitelmia sekä rauta- ja terästeollisuuden tuotanto- ja toimintastandardeja ja -ehtoja, on keskeinen asema fuusioissa ja rakenneuudistuksissa (22). |
|
(70) |
Monissa maakunta- ja paikallistason suunnitelmissa mainitaan tietyt valtio-omisteiset yritykset ja asetetaan niitä koskevia tavoitteita. Valituksen tekijä toimitti otteita näistä suunnitelmista (23). Kyselylomakkeessa ja puutteista ilmoittavassa kirjeessä Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan kaikki nämä suunnitelmat tarkistamista ja tilanteen selkeyttämistä varten, mutta Kiinan viranomaiset päättivät kieltäytyä toimittamasta niitä. On kuitenkin syytä huomata, etteivät Kiinan viranomaiset kiistäneet lainausten todenpitävyyttä menettelyn aikana. Lisäksi maakunta- ja paikallistason suunnitelmissa mainitut yritykset myöntävät tekevänsä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja kertovat, kuinka ne toimivat tai ovat aiemmin toimineet suunnitelmien mukaisesti (24). |
|
(71) |
Vaikka Kiinan viranomaiset väittävät, että jotkin edellä mainituista suunnitelmista ovat vain ohjeellisia eivätkä ne ole sitovia, muu asiakirjakokonaisuuteen sisältyvä näyttö ei tue tätä väitettä. Päinvastoin, useissa oikeudellisesti sitovissa laeissa ja asetuksissa (25) säädetään, että valtio-omisteisten yritysten on noudatettava valtion kehittämissuunnitelmia ja teollisuuspolitiikan linjauksia. |
Päätelmä
|
(72) |
Kiinan viranomaiset esittävät rauta- ja terästeollisuudelle asetettavat tavoitteet viisivuotissuunnitelmissa ja muissa asiaa koskevissa virallisissa asiakirjoissa, ja tavoitteet saavutetaan asiakirjoissa kuvattujen tehtävien ja toimien kautta. Koska suunnitelmien ja asiakirjojen laatimisesta ovat vastuussa Kiinan hallituksen elimet, esimerkiksi kansankongressi tai kansallinen kehittämis- ja uudistamiskomissio (NDRC), tehtäviä ja toimia, joihin niissä viitataan, tulisi pitää viranomaistehtävinä. Koska – kuten edellä kuvataan – valtio-omisteisten teräsyritysten on noudatettava suunnitelmia ja toimintalinjoja, ne toimivat valtion politiikan toteuttajana, ja koska valtio harjoittaa niissä merkittävää valvontaa, ne itse asiassa käyttävät viranomaisten toimivaltaa. |
|
(73) |
Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, julkisina eliminä pidettävien yksiköiden toiminta-alaa ei määritelty täysimääräisesti. Jokainen valtio-omisteinen yritys, jossa valtio on enemmistöosakas tai suurin osakkeenomistaja, on joka tapauksessa julkinen elin. Yksiköt, joissa valtiolla ei ole osakeomistusta, ovat yksityisiä elimiä. Tästä huolimatta on todettava, ettei tässä yhteydessä ole tarvetta vetää selkeää rajaa julkisten ja yksityisten elinten välille, sillä jäljempänä johdanto-osan 85–98 kappaleessa osoitetaan, että kaikki terässektorin yksityiset elimet ovat valtion valtuuttamia ja määräämiä ja toimivat siten kaikilta merkittäviltä osin samalla tavalla kuin julkiset elimet. |
b) Etu (julkiset elimet)
Yleisiä näkökohtia
|
(74) |
Jotta voidaan määrittää, onko kyse edun antamisesta perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti, asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien kuumavalssatusta teräksestä ja kylmävalssatusta teräksestä maksamia hintoja on verrattava asianomaiseen vertailuarvoon. Valituselimen raportissa vahvistettiin, että jos sen maan markkinat, joissa antaminen tapahtuu, vääristyvät viranomaisten toimien vaikutuksesta, ulkoisten vertailuarvojen käyttö on sallittua. Siinä todettiin myös, että silloin kun valtio on hallitseva toimittaja, yksityisten hintojen vääristyminen on todennäköistä, mutta tapauskohtainen analyysi on silti tarpeen (26). Valituselin totesi myös, ettei se väittänyt, että olisi olemassa jokin kynnys, jonka ylittyessä se tosiasia, että valtio on hallitseva toimittaja markkinoilla, yksistään riittäisi hintojen vääristymisen toteamisen perustaksi, mutta on selvää, että mitä hallitsevampi valtion rooli markkinoilla on, sitä todennäköisemmin tämä rooli johtaa yksityisten hintojen vääristymiseen (27). Lisäksi valituselin totesi, että silloin kun valtio on "merkittävä" toimittaja, tarvitaan näyttöä muista tekijöistä kuin valtion markkinaosuudesta, sillä valtion rooli merkittävänä toimittajana ei yksinään todista yksityisten hintojen vääristymistä. Sen vuoksi ensimmäinen tarkasteltava kysymys on, onko valtion osuus kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuotannosta Kiinassa hallitseva vai pelkästään merkittävä. |
|
(75) |
Komissio pyysi Kiinan viranomaisilta tietoa kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen markkinoista sen osalta, mikä on valtio-omisteisten yritysten ja toisaalta yksityisten yritysten osuus kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuotannosta, mutta Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet merkityksellisiä tietoja tästä asiasta (28). |
|
(76) |
Komissio hyödynsi muita tästä asiasta saatavilla olevia tietoja (29), ja niiden perusteella todettiin, että valtio-omisteiset teräsyritykset tuottavat vähintään 63 prosenttia kuumavalssatusta teräksestä Kiinassa. Huomattakoon, että valtio-omisteisten yritysten 63 prosentin osuuteen päästiin erittäin varovaisen analyysin perusteella ja niiden osuus on ehdottomasti vähintään tämän suuruinen. Kun otetaan huomioon se, että monet viejien ilmoittamat väitetysti yksityiset toimittajat näyttävät olevan kauppayhtiöitä (jotka ovat hyvinkin saattaneet ostaa tuotteen valtio-omisteisilta yrityksiltä), Kiinan viranomaisten yhteistyöstä kieltäytyminen (ks. edellä 46–48 kappale) ja muiden tutkintaviranomaisten päätelmät (ks. alaviite 32), päätellään, että valtio-omisteisten yritysten todellinen osuus kuumavalssatun teräksen markkinoista on huomattavasti suurempi. Lisäksi Kiinan viranomaisten voimakas osallistuminen kuumavalssatun teräksen markkinoihin (ks. jäljempänä 85–94 kappale) rajoittaa yksityisten toimijoiden liikkumavaraa. |
|
(77) |
Edellä esitetyn perusteella vahvistettiin, että valtio-omisteisilla yrityksillä on hallitseva asema kuumavalssatun teräksen markkinoilla Kiinassa. Valtio-omisteisten yritysten hallitseva asema kuumavalssatun teräksen markkinoilla on niin merkittävä, että yksityisten tuottajien on pakko sovittaa hintansa valtio-omisteisten yritysten hintoihin, kuten jäljempänä osoitetaan. |
|
(78) |
Kylmävalssatun teräksen osalta valtio-omisteisten yritysten ilmoitettu osuus kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista oli paljon pienempi (18 %) kuin kuumavalssatun teräksen tapauksessa; tämä oli kuitenkin ristiriidassa muiden tietojen kanssa (ks. jäljempänä 79 kappale). Kun otetaan huomioon Kiinan viranomaisten yhteistyöstä kieltäytyminen, ja se, että monet viejien ilmoittamat väitetysti yksityiset toimittajat näyttävät olevan kauppayhtiöitä (jotka ovat hyvinkin saattaneet ostaa tuotteen valtio-omisteisilta yrityksiltä), ja Kiinan viranomaisten voimakkaasta osallistumisesta aiheutuvat rajoitteet yksityisten toimijoiden kaupalliselle toiminnalle (ks. jäljempänä 85–94 kappale), päätellään (myös saatavilla olevien tosiasioiden perusteella, ks. jäljempänä 79 kappale) perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, että valtio-omisteisilla yrityksillä on hallitseva asema myös kylmävalssatun teräksen markkinoilla Kiinassa. |
|
(79) |
Tätä päätelmää tukee maailman teräskapasiteettia koskeva hakemisto World Steel Capacity Book, jossa kiistetään kiinalaisten viejien ilmoittama 18 prosentin osuus ja osoitetaan, että yli 70 prosenttia kylmävalssatun teräksen kokonaistuotantokapasiteetista Kiinassa on valtion omistuksessa (30). |
|
(80) |
Komissio pyysi Kiinan viranomaisilta tietoja valtio-omisteisten yritysten ja yksityisomistuksessa olevien yritysten Kiinan markkinoilla myymän kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen hinnoista. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet näitä tietoja kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa. Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden viejiä koskeva tutkimus osoitti, että hinnat, joita neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajien ryhmää maksoivat kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisiltä tuottajilta tai kauppiailta hankkimastaan kuumavalssatusta ja kylmävalssatusta teräksestä tutkimusajanjakson aikana, olivat jatkuvasti hyvin lähellä valtio-omisteisten yritysten hintoja (31). Näin ollen huomioon otetut tiedot sekä valtio-omisteisten yritysten hallitseva asema tällä sektorilla osoittavat, että yksityisten tuottajien veloittamat hinnat seuraavat valtio-omisteisille yrityksille maksettavia hintoja. Lisäksi otokseen kuuluvan vientiä harjoittavan tuottajan toimittamassa, kuumavalssatun teräksen toimittamista koskevassa yksityisomistuksessa olevan toimittajan kanssa tehdyssä sopimuksessa on jopa ehto, jonka mukaan hinnan on oltava yhteydessä valtio-omisteisten yrityksen toimitushintaan. |
|
(81) |
Kaikkien asiakirjakokonaisuudessa olevien tietojen perusteella todetaan, että valtio-omisteisten yritysten myymän kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen hinnat Kiinassa ovat vääristyneet, mikä johtuu valtio-omisteisten yritysten voimakkaan hallitsevasta asemasta kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen markkinoilla Kiinassa. Kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisten toimittajien hinnat sovitetaan valtio-omisteisten yritysten hintoihin. Kun tämä otetaan huomioon, päätellään, että Kiinassa ei ole luotettavia kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen markkinahintoja. Koska kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen kiinalaisilla markkinoilla ei ole "vallitsevia markkinaehtoja tai -olosuhteita", komission oli perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan mukaisesti löydettävä vaihtoehtoinen vertailuarvo. Koska Kiinan markkinat ovat kokonaisuudessaan vääristyneet, kiinalaisten kustannusten ja hintojen oikaisemista pidetään epäkäytännöllisenä vaihtoehtona; lisäksi valtio-omisteisten yritysten hallitseva asema näyttäisi vääristävän samalla tavalla myös tuontihintoja. Sen vuoksi pyrittiin määrittämään ulkoinen vertailuarvo perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti. |
|
(82) |
Asianmukaisin vertailuarvo näyttää olevan laskennallisesti muodostettu vertailuarvo, joka perustuu kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen maailmanmarkkinahintoihin, jotka julkaistaan säännöllisesti teräsalan erikoisjulkaisuissa, joita ovat esimerkiksi Steel Business Briefing, MEPS ja CRU. |
|
(83) |
Valtio-omisteisten yritysten hintojen ja maan ulkopuolisen vertailuarvon (joka muodostettiin jäljempänä 103 kappaleessa kuvatulla tavalla) välinen vertailu osoitti, että hinnat olivat vertailuarvoa huomattavasti matalammat ja niistä koitui sen vuoksi perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettua etua orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille. |
c) Tuen erityisyys
|
(84) |
Tämä tukiohjelma on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, sillä vain rajallinen määrä toimialoja ja yrityksiä Kiinassa käyttää kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä tuotannossaan. |
d) Yksityisten toimittajien valtuuttaminen ja määrääminen
|
(85) |
Seuraavaksi tarkasteltava kysymys on, valtuuttavatko tai määräävätkö Kiinan viranomaiset perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisiä tuottajia, jotka eivät ole julkisia elimiä, toimittamaan kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille. |
Viranomaisten harjoittama politiikka
|
(86) |
Lähtökohtaisesti on jo todettu, että Kiinan viranomaisten politiikkana on toimittaa kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden sektorille, sillä julkiset elimet, jotka ovat osa valtiota, ovat mukana toimituksissa ja niillä on hallitseva asema markkinoilla, minkä vuoksi ne kykenevät tarjoamaan tuotteita alle markkinahintojen. Sama näyttö – riippumatta siitä, pidetäänkö näitä elimiä julkisina vaiko ei – osoittaa, että viranomaisten harjoittama politiikka vaikuttaa sektoriin voimakkaasti. Nyt tehtävänä on määrittää, ulottuuko tämä politiikka yksityisiin toimittajiin. |
Politiikan vaikutusten ulottuminen kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisiin toimittajiin
Ohjaavat ja kannustavat viranomaisten suunnitelmat
|
(87) |
Useissa viranomaisten suunnitelmissa ja poliittisissa asiakirjoissa on viitteitä siihen, että Kiinan viranomaiset kannustavat ja tukevat Kiinan teräksentuottajia (sekä valtio-omisteisia yrityksiä että yksityisomistuksessa olevia yrityksiä). Eräät asiakirjojen jaksot viittaavat siihen, että viranomaisten ja yksityisten teräsyritysten toimintatavan välillä on suora yhteys, ja useissa tapauksissa voidaan huomata, että tämä "ohjaus" on johtanut siihen, että teräsyritykset toimivat suunnitelmissa suositellulla tavalla. |
|
(88) |
Esimerkiksi rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa koskevassa kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission NDRC:n määräyksessä nro 35 (Order No. 35 of the NDRC – Policies for Development of Iron and Steel Industry) kannustetaan teräsyrityksiä toimimaan tietyllä tavalla (32), vahvistetaan investointien edellytykset ja asetetaan investointien ehdoksi viranomaisten antama hyväksyntä (33), ohjataan kilpailua resursseista (34) ja jopa määrätään sanktioista yrityksille, jotka eivät noudata politiikkaa (35). Myös terästeollisuuden kehittämisen 12. viisivuotissuunnitelma vaikuttaa teräsyritysten liiketoimintapäätöksiin, joilla vuorostaan voi olla vaikutuksia kustannusrakenteeseen ja hintoihin (36). |
|
(89) |
Tämän lisäksi vallituksen tekijä toimitti valituksen liitteessä 24 otteita eri viranomaisorganisaatioiden poliittisista asiakirjoista, joissa tuodaan esiin Kiinan viranomaisten antama tuki yleensäkin terästeollisuudelle ja erityisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen tuotteiden tuotannolle (37). |
|
(90) |
Lisäksi julkisesti saatavilla olevat tiedot osoittavat, että yksityisomistuksessa olevat yritykset toimivat viranomaissuunnitelmien ja poliittisten asiakirjojen mukaisesti (38). |
Kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen vientirajoitukset
|
(91) |
Kiinan viranomaiset ovat pyrkineet vähentämään kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen vientiä vientirajoituksin, jotka on toteutettu monimutkaisen alv-palautusjärjestelmän kautta. Kuumavalssattuun ja kylmävalssattuun teräkseen sovelletaan 17 prosentin alv-maksua. Kotimaan markkinoilla myytyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden, jotka on tuotettu kuumavalssatusta teräksestä tuotetusta kylmävalssatusta teräksestä, alv:sta palautetaan 13 prosenttia, mutta jos yritys vie kuumavalssatun tai kylmävalssatun teräksen ulkomaille, alv-palautusta ei makseta ollenkaan. Järjestelmän vuoksi kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisillä tuottajilla ei ole normaalia kaupallista toimintavapautta; järjestelmällä lisätään näin kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen kotimaista tarjontaa ja lasketaan väistämättä sen hintaa Kiinan markkinoilla. Näin ollen yksityisomistuksessa olevat kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuottajat (samoin kuin valtio-omisteiset yritykset) eivät kykene toimimaan riippumattomina Kiinan viranomaisten politiikasta. |
Yksityisten toimittajien hinnoittelu
|
(92) |
Edellä olevassa julkisille elimille annettavaa etua koskevassa jaksossa todettiin, että valtio-omisteisten teräsyritysten hallitseva asema kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen markkinoilla johtaa siihen, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisten tuottajien on pakko sovittaa hintansa valtio-omisteisten yritysten hintoihin. Ne eivät siis aseta hintoja vaan mukautuvat toisten asettamiin hintoihin. Tämä on toinen osoitus siitä, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityiset tuottajat eivät kykene toimimaan Kiinan viranomaisten ja muiden julkisten elinten toimista riippumattomina. |
|
(93) |
Tätä tosiseikkaa tukevat myös kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat tiedot, joiden kyselylomakkeeseen antamat vastaukset osoittavat, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisten toimittajien hinnat ovat lähes samat kuin valtio-omisteisten yritysten hinnat. Lisäksi otokseen kuuluvan vientiä harjoittavan tuottajan toimittamassa, kuumavalssatun teräksen toimittamista koskevassa yksityisomistuksessa olevan toimittajan kanssa tehdyssä sopimuksessa on jopa ehto, jonka mukaan hinnan on oltava yhteydessä valtio-omisteisten yritysten toimitushintaan. |
|
(94) |
Koska edellä todettiin valtio-omisteisten yritysten veloittamien hintojen alittavan markkinatasot, on selvää, että myös yksityisomistuksessa olevien toimittajien veloittamat hinnat, jotka on mukautettu valtio-omisteisten yritysten veloittamiin hintoihin, jäävät alle markkinatasojen. |
e) Taloudellinen tuki
|
(95) |
Perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iv alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan kyse on taloudellisesta tuesta, jos julkiset viranomaiset "valtuuttavat tai määräävät yksityisen tahon huolehtimaan yhdestä tai useammasta i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetusta tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvasta tehtävästä, ja noudatettava käytäntö ei todellisuudessa eroa julkisten viranomaisten tavallisesti noudattamasta käytännöstä". WTO:n valituselin on tulkinnut, että "määräämisellä" tarkoitetaan tilanteita, joissa viranomaiset harjoittavat toimivaltaansa, johon sisältyy jonkinasteista pakottamista, yksityiseen elimeen nähden, ja että "valtuuttamisella" tarkoitetaan tilanteita, joissa viranomainen antaa vastuuta yksityiselle elimelle (39). Lisäksi Yhdysvaltain vientirajoituksia käsittelevä WTO:n paneeli (40) on laatinut kolmivaiheisen testin, jonka mukaan valtuuttamisen ja määräämisen olemassaolon toteaminen edellyttää, että havaitaan a) viranomaisten toimia, jotka b) on osoitettu tietylle osapuolelle ja c) joiden tavoitteena on tietty tehtävä tai velvoite (41). |
|
(96) |
Tällä perusteella yksityisten toimittajien osallistaminen Kiinan viranomaisten politiikkaan, joka koskee kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimittamista, on yksityisten toimittajien "valtuuttamista" ja "määräämistä" seuraavista syistä:
|
Päätelmä
|
(97) |
Kun kaikki edellä mainitut tekijät otetaan huomioon, voidaan päätellä, että Kiinan viranomaisten soveltamat vientirajoitukset, viranomaissuunnitelmat ja valtio-omisteisten yritysten hallitseva asema rajoittavat kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisten toimittajien vapautta ja velvoittavat nämä toimimaan muulla kuin kaupallisella tavalla ja hyväksymään taloudellisesti irrationaalisia (markkinatasot alittavia) hintoja, mitä ne eivät tekisi vapailla ja avoimilla markkinoilla. Tämä vahvistaa sen, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimittamista (muun muassa orgaanisella aineella pinnoitetun teräksen sektorille) koskeva viranomaisten politiikka ulottuu myös yksityisiin toimittajiin. |
|
(98) |
Lisäksi, kun otetaan huomioon edellä esitetty analyysi, komissio päätteli asiakirjakokonaisuudessa olevan näytön ja muiden julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella, että Kiinan viranomaiset perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iii alakohdan ja 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti valtuuttavat ja määräävät kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisiä kiinalaisia tuottajia tarjoamaan hyödykkeitä ja toimimaan samalla tavalla kuin valtio-omisteiset teräsyritykset. |
f) Etu (yksityiset toimittajat)
|
(99) |
Komissio totesi, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityiset toimittajat toimivat Kiinan viranomaisten valtuuttamina ja määrääminä, ja tutkimus osoitti, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisomistuksessa olevien toimittajien hinnat on mukautettu valtio-omisteisten yritysten hintoihin (ks. edellinen jakso). |
|
(100) |
Tämä huomioon ottaen päätellään, että etua ja tuen erityisyyttä koskevat valtio-omisteisten yritysten osalta tehdyt päätelmät, jotka koskevat kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimittamista alle markkinahintojen, soveltuvat kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimittamisen osalta myös yksityisomistuksessa oleviin toimittajiin. |
g) Tutkimuksen havainnot
|
(101) |
Tästä ohjelmasta on koitunut etua kahdelle otokseen kuuluneelle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Yksi vientiä harjoittava tuottaja (Panhua Steel Group) on saanut etua kuumavalssatun teräksen toimituksista riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, ja toinen vientiä harjoittava tuottaja (Huadong Steel Group) on saanut etua kylmävalssatun teräksen toimituksista riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
h) Tuen määrän laskeminen
|
(102) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajalle tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Etu lasketaan kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen ostojen todellisten ostoarvojen ja asianmukaisten vertailuarvojen välisten erotusten summan perusteella. Tulokseksi saatu määrä jaettiin tämän jälkeen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tutkimusajanjakson kokonaismyynnin liikevaihdolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(103) |
Koska kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen markkinat Kiinassa ovat vääristyneet, kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen maailmanmarkkinahintoja pidettiin asianmukaisena perustana kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen vertailuhintojen laskennalle. Erilaisten teräsalan julkaisujen (SBB ja MEPS) perusteella valittiin viiden maan/alueen (Euroopan, Yhdysvaltojen, Turkin, Japanin ja Brasilian) kotimarkkinahinnat ilman veroja. Voidakseen määrittää edustavan vertailuarvon komissio valitsi suurimmat markkinat kunkin asiaan kuuluvan maantieteellisen alueen osalta, toisin sanoen Euroopan (EU), Pohjois-Amerikan (Yhdysvallat), Latinalaisen Amerikan (Brasilia), Aasian (Japani) ja Lähi-idän/Pohjois-Afrikan (Turkki) osalta. Tutkimusajanjakson kuukausittaisista keskihinnoista kunkin viiden maan/alueen osalta laskettiin aritmeettinen keskiarvo, jotta saataisiin kuukausittaiset vertailuhinnat. Valituissa viidessä maassa/alueella ei esiintynyt korkeimpia hintoja tutkimusajanjakson aikana, ne ovat kaikki WTO:n jäseniä, ne ovat kymmenen suurimman terästuottajan joukossa maailmanlaajuisesti ja ne sijaitsevat eri mantereilla. Saatuja vertailuhintoja voidaan näin ollen pitää kohtuullisina ja asianmukaisina. |
|
(104) |
Otokseen sisältyneille vientiä harjoittaville tuottajille tämän järjestelmän osalta vahvistetut tukiprosentit tutkimusajanjaksolla ovat 23,02 prosenttia (Huadong Group) ja 27,63 prosenttia (Panhua Group). |
|
(105) |
Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten painotettu keskimääräinen tukiprosentti on 25,37 prosenttia. |
|
(106) |
Koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi vahvistetaan tämän järjestelmän osalta korkein tukiprosentti, joka vahvistettiin otokseen kuuluneeseen yhteistyössä toimineeseen yritykseen etuyhteydessä olevalle yksikölle, toisin sanoen 32,44 prosenttia. |
3.3.1.2 Maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
a) Johdanto
|
(107) |
Valituksen tekijä väitti, ettei Kiinassa ole toimivia maamarkkinoita ja että yritysten maankäytöstä maksamat summat ovat huomattavasti alle tavanomaisten markkinahintojen. Tukien vastaiseen menettelyyn liittyvään kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa Kiinan viranomaiset väittivät, että Kiinan maanhallintalain mukaan kaupunkialueiden maa on valtion omistuksessa ja maaseutu- ja lähiöalueiden maa – jollei valtio muuta määrää – on viljelijöiden yhteisomistuksessa. Kiinan viranomaiset väittivät, että maassa on standardoidut hallittuun kilpailuun perustuvat maamarkkinat, joissa maankäyttöoikeuksista on käytävä julkista kauppaa maamarkkinoita koskevan lain mukaan. Kiinan viranomaiset väittivät myös, että maata voi saada teolliseen ja kaupalliseen käyttötarkoitukseen korvausta vastaan avoimilla markkinoilla tarjousten tekemisen, huutokaupan ja kilpailun kautta. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoa maankäyttöoikeuksien tosiasiallisista hinnoista, hallituksen vahvistamista maan vähimmäishinnoista, jotka mainittiin tukien vastaiseen menettelyyn liittyvään kyselylomakkeeseen annetussa vastauksessa ja tarkastuskäynnin aikana. |
|
(108) |
Tarkastuksen aikana komissio pyysi Kiinan viranomaisilta näyttöä, joka tukisi sen väitettä, jonka mukaan kaiken teollisuuskäyttöön tarkoitetun maan jakaminen Kiinassa perustuisi tarjouskilpailuihin, hintanoteeraukseen tai huutokauppaan. Kiinan viranomaiset eivät kyenneet esittämään tällaista näyttöä tarkastuskäynnin aikana, mutta joitakin asiaa koskevia tietoja toimitettiin tarkastuskäynnin jälkeen. Saatu näyttö osoittaa kuitenkin otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien osalta ainoastaan sen, että kolmestatoista maankäyttöoikeuksia koskevasta liiketoimesta ainoastaan kuusi perustui tarjous- tai huutokauppamenettelyyn. Komission pyytämiä tietoja huutokauppa-/tarjousmenettelyn osallistujista ei toimitettu, ja itse asiassa kaikissa tapauksissa yrityksen maksama lopullinen hinta oli sama kuin paikallisviranomaisten mielivaltaisesti asettama hinta. |
|
(109) |
Perustuen oletukseen, ettei maalla ole markkinahintaa Kiinassa, komissio pyysi myös Kiinan viranomaisilta näkemyksiä mahdollisista vertailuarvoista. Siinä vaiheessa kun kyselylomake lähetettiin Kiinan viranomaisille, kyse oli vain oletuksesta eikä missään nimessä havainnosta tai päätelmästä; Kiinan viranomaiset kuitenkin ilmaisivat näkemyksenään, että tämä oletus on virheellinen, eivätkä ne toimittaneet mahdollisia vertailuarvoja. Kiinan viranomaiset väittivät myös, että valituksessa oli seuraavanlainen puute: vaikka valituksen tekijä toisaalta väittää, ettei Kiinassa ole maamarkkinoita ja että sen vuoksi olisi käytettävä maan ulkopuolista vertailuarvoa, se väittää lisäksi, että valtio-omisteiset yritykset saavat valtiolta maata suotuisammin ehdoin kuin yksityiset yritykset. Ne ehdottivat, että jos vertailuarvoon pitäisi turvautua, vertailuarvona olisi käytettävä niiden kiinalaisten yritysten maksamia hintoja, joita "ei suosita". Ne eivät kuitenkaan toimittaneet tietoja näistä hinnoista. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että valituksen tekijä väitti, että Kiinan maankäyttöoikeusmarkkinat ovat kokonaisuudessaan vääristyneet ja että sekä valtio-omisteiset että yksityiset orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat ovat saaneet maankäyttöoikeuksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
b) Oikeusperusta
|
(110) |
Maankäyttöoikeuksien myöntäminen kuuluu Kiinan kansantasavallan maanhallintalain ja omaisuutta koskevan lain piiriin. |
c) Käytännön toteutus
|
(111) |
Maanhallintalain 2 §:n mukaan kaikki maa on valtion omistamaa, koska Kiinan perustuslain ja asiaa koskevan lainsäädännön mukaan kaikki maa kuuluu kollektiivisesti Kiinan kansalle. Maata ei voi myydä, mutta maankäyttöoikeuksia voidaan myöntää lain mukaisesti. Valtion viranomaiset myöntävät näitä oikeuksia julkisten tarjouskilpailujen, hintanoteerausten tai huutokauppojen kautta. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(112) |
Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat ovat ilmoittaneet tietoja hallussaan olevasta maasta sekä useimmista maankäyttöoikeuksia koskevista sopimuksista/todistuksista, mutta Kiinan viranomaiset toimittivat vain vähän tietoja maankäyttöoikeuksien hinnoittelusta. |
|
(113) |
Kuten edellä mainittiin, Kiinan viranomaiset väittivät, että maankäyttöoikeudet myönnetään Kiinassa tarjousten, huutokauppojen ja kilpailujen kautta. Tästä säädetään myös omaisuutta koskevan Kiinan kansantasavallan lain 137 §:ssä (42). |
Panhua Group Co. Ltd.
|
(114) |
Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tietojen tarkistuksen yhteydessä kuitenkin havaittiin, että Kiinan viranomaisten kuvaama järjestelmä ei käytännössä aina toimi kuvatulla tavalla. Esimerkiksi (Panhua Group Co. Ltd -ryhmittymään kuuluvan) Chongqing Wanda Steel Strip Co. Ltd. -yrityksen virkailijat vahvistivat, että sen kuudesta maankäyttöoikeuksia koskevasta ostotapahtumasta neljässä ei käytetty tarjousmenettelyä. Chongqing Wanda oli ainoa osallistuja, ja yrityksen maksama lopullinen hinta oli tarkalleen sama kuin paikallisen maaresurssiviranomaisen mielivaltaisesti asettama alustava hinta. Kahden muun maankäyttöoikeuksia koskevan tapauksen yhteydessä käytettiin tarjousmenettelyä, mutta näyttöä tästä ei saatu yritykseltä eikä Kiinan viranomaisilta. Kiinan viranomaisten tarkastuskäynnin jälkeen toimittamien asiakirjojen perusteella vaikuttaa siltä, että myös näissä kahdessa tapauksessa maankäyttöoikeudet ostettiin hinnalla, joka oli tarkalleen sama kuin paikallisen maaresurssiviranomaisen asettama hinta. Zhangjiagang Panhua Steel Strip Co., Ltd (joka myös kuuluu Panhua Group Co. Ltd -ryhmittymään) sai maankäyttöoikeudet kolmeen kohteeseen siten, että ne siirrettiin sille yksityisiltä yrityksiltä Panhua Group Co. Ltd -ryhmittymän osakkeita vastaan. |
Zhejiang Huadong Light Steel Building Material Co., Ltd
|
(115) |
Zhejiang Huadong Light Steel Building Material Co., Ltd hankki maankäyttöoikeutensa kahdessa tapauksessa Xiaoshanin maakunnan paikalliselta maaresurssiviranomaiselta ja yhdessä tapauksessa yksityiseltä yritykseltä. Tarjousmenettelyä tai huutokauppaa koskevia todisteita ei ollut mahdollista toimittaa, sillä Kiinan viranomaisten mukaan ennen 1 päivää syyskuuta 2006 tapahtuneista maankäyttöoikeuksia koskevista liiketoimista ei ollut saatavilla vahvistusasiakirjoja, eivätkä Kiinan viranomaiset itse asiassa vahvistaneet tai kieltäneet sitä, että liiketoimissa olisi käytetty tarjousmenettelyä tai huutokauppaa. |
|
(116) |
Menettelyä koskevat havainnot vahvistavat, ettei maaoikeuksien myöntämistä ja hankkimista koskeva tilanne Kiinassa ole selvä eikä avoin ja että viranomaiset asettavat hinnat usein mielivaltaisesti. Viranomaiset asettavat hinnat kaupunkialueiden maapohjaa koskevan arviointijärjestelmän (Urban Land Evaluation System) mukaisesti. Järjestelmän arviointikriteerien mukaan viranomaisten on teollisuusmaan hintoja asettaessaan muun muassa otettava huomioon teollisuuspolitiikan näkökohdat. Lisäksi ainakin terässektorilla teollisuusmaan käyttömahdollisuus rajoitetaan laissa ainoastaan yrityksiin, jotka noudattavat valtion vahvistamaa teollisuuspolitiikkaa (43). |
|
(117) |
Myös valituksen tekijän toimittamat riippumattomat tiedot viittaavat siihen, että Kiinassa maata luovutetaan alle normaalien markkinahintojen (44). |
e) Päätelmä
|
(118) |
Kiinan viranomaisten tarjoamia maankäyttöoikeuksia olisi pidettävä perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iii alakohdan ja 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti tukena hyödykkeiden tarjoamisen muodossa, josta on koitunut etua vastaanottaville yrityksille. Kuten edellä johdanto-osan 114–115 kappaleessa selitetään, Kiinassa ei ole toimivia maamarkkinoita, ja ulkoisen vertailuarvon käyttö osoittaa, että yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien maankäyttöoikeuksista maksamat summat ovat huomattavasti alle tavanomaisten markkinahintojen. Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, sillä teollisuusmaan käyttömahdollisuus rajoitetaan laissa ainoastaan yrityksiin, jotka noudattavat valtion vahvistamaa teollisuuspolitiikkaa, ainoastaan tietyt liiketoimet toteutettiin tarjousmenettelyn perusteella, viranomaiset asettavat hinnat usein ja julkisten viranomaisten käytännöt tällä alalla ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä. |
|
(119) |
Tämän vuoksi tätä tukea pidetään tasoitustoimenpiteiden alaisena. |
f) Tuen määrän laskeminen
|
(120) |
Koska päätelmänä oli, että Kiinan tilanne ei maankäyttöoikeuksien osalta perustu markkinoihin, vaikuttaa siltä, ettei Kiinassa ole saatavilla yksityisiä vertailuarvoja. Sen vuoksi Kiinan kustannusten tai hintojen oikaiseminen ei ole mahdollista. Näissä olosuhteissa katsotaan, että Kiinassa ei ole maamarkkinoita ja perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti ulkoisten vertailuarvojen käyttö etuuden mittaamista varten on perusteltua. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä eivätkä esittäneet ehdotuksia ulkoisesta vertailuarvosta, komission oli hyödynnettävä käytettävissä olevia tietoja asianmukaisen ulkoisen vertailuarvon vahvistamiseksi. Tältä osin pidettiin asianmukaisena käyttää vertailuarvona Taiwanin erilliseltä tullialueelta saatuja tietoja. |
|
(121) |
Komissio katsoo, että maan hinnat Taiwanissa tarjoavat parhaan likiarvon niistä Kiinan alueista, joilla yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat sijaitsevat. Suurin osa vientiä harjoittavista tuottajista on sijoittautunut Kiinan itäosaan kehittyneisiin maakuntiin, joissa BKT on korkea ja väestöntiheys suuri. |
|
(122) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koitunut etu lasketaan ottaen huomioon kunkin yrityksen maankäyttöoikeuksista maksaman summan ja taiwanilaisen vertailuarvon perusteella normaalisti maksettavan summan välinen erotus. |
|
(123) |
Laskelmissaan komissio käytti Taiwanille vahvistettua keskimääräistä maan hintaa neliömetriä kohti oikaistuna valuutan arvon heikkenemisellä ja BKT:n kehityksellä maankäyttöoikeuksia koskevien sopimusten tekopäivästä lukien. Teollisuuskäyttöön tarkoitetun maan hintoja koskevat tiedot saatiin Taiwanin talousministeriön teollisuusviraston verkkosivulta. Valuutan arvon heikkeneminen ja BKT:n kehitys laskettiin Taiwanin inflaatioasteen ja asukaskohtaisen BKT:n kehityksen perusteella nykyhintoina Yhdysvaltain dollareina (saatu Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n julkaisusta "2011 World Economic Outlook"). Perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuen määrä (osoittaja) on jaettu tutkimusajanjaksolle käyttäen tavanomaista teolliseen käyttöön tarkoitettujen maankäyttöoikeuksien käyttöaikaa Kiinassa; tämä käyttöaika on 50 vuotta. Tämä määrä jaettiin tämän jälkeen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tutkimusajanjakson kokonaismyynnin liikevaihdolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(124) |
Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille tämän järjestelmän osalta vahvistetut tukiprosentit tutkimusajanjaksolla ovat 0,34 prosenttia (Huadong Group) ja 1,12 prosenttia (Panhua Group). |
|
(125) |
Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten painotettu keskimääräinen tukiprosentti on 0,73 prosenttia. |
|
(126) |
Koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi vahvistetaan tämän järjestelmän osalta korkein tukiprosentti, joka vahvistettiin otokseen kuuluneeseen yhteistyössä toimineeseen yritykseen etuyhteydessä olevalle yksikölle, toisin sanoen 1,36 prosenttia. |
3.3.1.3 Ohjelmat, joihin sisältyy veden toimitus riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
a) Johdanto
|
(127) |
Valituksessa väitettiin, että veden hinnoista Kiinassa päättävät yksinomaan julkiset viranomaiset ja että hintarakenne asetetaan makrotason teollisuuspolitiikan mukaisesti. Siinä myös kerrottiin, että veden hinnat vaihtelivat alueittain ja että niissä oli myös yrityskohtaisia eroja. Valituksessa väitettiin, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat olivat todennäköisesti saaneet etua veden toimittamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan korkean arvonlisän tarjoavien terästuotteiden tuottamista edistävän politiikan mukaisesti. |
|
(128) |
Kiinan vesihuoltoa ja -markkinoita hallinnoivat NDRC, vesivaroista vastaava ministeriö ja ympäristöministeriö. Vesimarkkinat ovat edelleen pitkälti paikallisten valtio-omisteisten yritysten hallinnassa, vaikka julkisten toimittajien monopoliasema on alkanut purkautua ulkomaisten investointiyritysten tultua mukaan joidenkin kaupunkien vesihuoltohankkeisiin. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan kyenneet toimittamaan yksityiskohtaista luetteloa veden toimittajista, näiden toimitusalueista ja toimitusmääristä (ks. jäljempänä 129 kappale), ja niiden vastaukseen sisältyi ainoastaan luettelo veden toimittajista otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien alueilla. |
|
(129) |
Hinnoittelun osalta NDRC laatii varsinaisen hinnoittelupolitiikan ja paikallisviranomaiset asettavat veden paikalliset hinnat kuulemismenettelyn jälkeen; tavoitteena on vesivarojen kestävä käyttö. Hinnat perustuvat kustannuksiin sekä paikallisten veden toimittajien saamaan kohtuulliseen voittoon. Kiinan viranomaiset toimittivat hintaluettelot niiden kuntien osalta, joissa otokseen kuuluneet vientiä harjoittavat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat olivat sijoittautuneina. Lisäksi todettiin, että kunnallisia hintoja sovelletaan yhtenäisesti kaikkiin teollisuuskäyttäjiin eivätkä ne vaihtele yrityksen tai käyttäjän mukaan. |
b) Tutkimuksen havainnot
|
(130) |
Tutkimuksessa vahvistui, että NDRC asettaa veden perushinnan, ja kunnalliset hallintoviranomaiset asettavat kuntakohtaiset hinnat useiden muuttujien (esimerkiksi jakelukustannukset, voitto ja kohtuullinen ylijäämä) perusteella. Veden hintaan lisätään samoin kuntatasolla asetettava jäteveden käsittelymaksu. |
|
(131) |
Vaikka veden perushintaa, jäteveden käsittelymaksua ja muita mahdollisia paikallislisiä sovelletaan kaikkiin samoihin ryhmiin kuuluviin käyttäjiin, kävi ilmi, että toinen kahdesta otokseen kuuluneesta viejästä, Zhejiang Huadong Group, ei maksanut jäteveden käsittelymaksua. |
|
(132) |
Viejä väitti maksaneensa maksun kertasummana ympäristönsuojeluviranomaiselle (Environment Protection Bureau). Seuraavien kolmen syyn vuoksi ei kuitenkaan voida katsoa, että tämä maksu olisi korvannut jäteveden käsittelymaksun: 1) virallisessa asiakirjassa lukee "jäteveden päästömaksu", ei "jäteveden käsittelymaksu", 2) maksu ei ole suhteessa todelliseen veden kulutukseen, 3) maksettu kokonaissumma on varsin pieni verrattuna summaan, joka olisi pitänyt maksaa, jos todelliseen veden kulutukseen perustuva jäteveden käsittelymaksu olisi laskutettu. |
c) Taloudellinen tuki
|
(133) |
Zhejiang Huadong Group sai perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea viranomaisten toimittaessa sille vettä paikallisen julkisen vesihuoltoyrityksen (Hangzhou Xiaoshan Water Supply Co. Ltd.) kautta. Tässä on kyse julkisten viranomaisten taloudellisesta tuesta siten, että viranomaiset antavat käyttöön muita kuin yleisiin perusrakenteisiin kuuluvia hyödykkeitä perusasetuksessa tarkoitetulla tavalla. Vaihtoehtoisesti tämä voitaisiin tulkita myös 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuksi julkisten viranomaisten saamatta jääneeksi tuloksi, koska julkinen elin ei kantanut tuloja, jotka muuten olisi maksettava. |
d) Etu
|
(134) |
Huadong Steel Group sai perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettua etua viranomaisten toimittaessa sille vettä riittämättömänä pidettävää vastinetta vastaan. On todettu, että tämä viejä ei ole maksanut tähän käyttäjäryhmään tavanomaisesti sovellettavaa täyttä hintaa veden toimituksesta, sillä veden hintaan sisältyvää jäteveden käsittelymaksua ei ole maksettu. |
e) Tuen erityisyys
|
(135) |
Tuki, joka on annettu veden toimituksen muodossa yhdelle vientiä harjoittavista tuottajista, on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, sillä jäteveden käsittelymaksua ei ole jätetty perimättä kaikilta yrityksiltä. Vaikka ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka rajoittaisi tämän tuen tiettyihin yrityksiin, tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottavan tietyn yrityksen mahdollisuus saada vettä riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan sekä ilmeinen paikallisviranomaisille annettu harkintavalta jättää perimättä osa vedestä tavanomaisesti maksettavasta hinnasta tekevät tuesta erityisen. Komissio ei kyennyt saamaan muuta näyttöä siitä, millä perusteella maksusta oli luovuttu, sillä vientiä harjoittava tuottaja ei kyennyt toimittamaan sitä. |
f) Tuen määrän laskeminen
|
(136) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Etuutena pidetään tutkimusajanjakson aikana kertyneiden veden kulutukseen perustuvien maksamattomien jäteveden käsittelymaksujen kokonaissummaa. Tuen määrä (osoittaja) on jaettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tutkimusajanjakson kokonaismyynnin liikevaihdolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(137) |
Zhejiang Huadong Group on saanut etua jäteveden käsittelymaksujen maksamattomuudesta. Sille vahvistettu tukiprosentti on 0,01 prosenttia. |
|
(138) |
Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten painotettu keskimääräinen tukiprosentti on 0,01 prosenttia. |
|
(139) |
Koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi vahvistetaan tämän järjestelmän osalta korkein tukiprosentti, joka vahvistettiin otokseen kuuluneille yhteistyössä toimineille yrityksille, toisin sanoen 0,01 prosenttia. |
3.3.1.4. Ohjelma, johon sisältyy sähkön toimitus riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
a) Johdanto
|
(140) |
Valituksessa väitettiin, että Kiinan viranomaiset ovat toimittaneet sähköä riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan soveltaen etuuskohteluun perustuvia hintoja. Valituksen mukaan sähkön hinnat asetettiin eri tavoin eri maakunnissa ja etuuskohteluun perustuvia hintoja käytettiin teollisuuspolitiikan välineenä, sillä niillä kannustettiin korkean lisäarvon tuovia terästuotteita ja pyrittiin vähentämään vanhentunutta tuotantokapasiteettia. |
|
(141) |
NDRC on vastuussa sähkömarkkinoiden sääntelystä ja hinnoittelusta Kiinassa. Maakuntien välisten ja maakunnallisten sähköverkkojen toiminnasta vastaa kaksi valtio-omisteista toimittajaa: State Grid Corporation of China ja China Southern Power Grid Corporation. Sähkön kuntatason toimittajat ovat näiden kahden yrityksen tytäryrityksiä. Kiinassa ollaan muutaman kokeiluhankkeen kautta ottamassa käyttöön kilpailumekanismia, mutta sen vaikutukset ovat tässä vaiheessa vielä olemattomia. |
|
(142) |
NDRC asettaa sähkön hinnat menettelyssä, jonka vaiheita ovat kustannusten tarkastelu, asiantuntija-arviot, julkiset kuulemiset sekä lopullisten hintojen määrittely ja julkaiseminen. NDRC julkaisee kussakin maakunnassa sovellettavat hinnat tiedotteissa, ja paikalliset hintaviranomaiset julkaisevat tiedotteet paikallistasolla ja panevat näin täytäntöön NDRC:n keskustasolla päättämät hinnat. Lopullinen hinta perustuu ostokustannuksiin, siirtokustannuksiin ja -hävikkiin sekä viranomaisten lisämaksuihin. Hinnat eriytetään maakunnittain paikallisen tilanteen ja eri maakunnissa sovellettavien poliittisten tavoitteiden mukaan. Eri loppukäyttäjäryhmille (esimerkiksi asukkaille, teollisuuskäyttäjille) asetetaan eri hinnat. Hintoja eriytetään lisäksi erilaisten teollisuuskäyttäjien mukaan Kiinan viranomaisten vahvistaman teollisuuspolitiikan perusteella, ja ne otetaan huomioon NDRC:n päätökseen nro 40 (2005) sisältyvässä taulukossa (ks. lisätietoja 182 kappaleessa). NDRC:n luettelon mukaan kannustettuihin yrityksiin kuuluvat käyttäjät maksavat sähköstä perushinnan, kun taas vanhentuneet tai kielletyt yritykset maksavat perushinnan lisäksi lisämaksun. Käyttäjiä, jotka eivät kuulu mihinkään luettelossa esitetyistä ryhmistä, pidetään sallittuina käyttäjinä, ja myös ne maksavat perushinnan ilman lisämaksuja. Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat kuuluvat yleensä NDRC:n päätöksen nro 40 mukaisesti kannustettujen yritysten ryhmään. |
b) Yhteistyön puuttuminen
|
(143) |
Komissio pyysi kiinan viranomaisia toimittamaan tiedot sähkömarkkinoiden sääntelykehyksestä ja sähkön hinnoittelusta sekä eri elinten ja yksiköiden roolista. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet kaikkia asiaa koskevia NDRC:n ja paikallisten hintaviranomaisten hinnoittelupäätöksiä, puutteita oli sekä otokseen kuulumattomien että otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Kiinan viranomaiset eivät myöskään kuvanneet tarkasti NDRC:n ja paikallisten hintaviranomaisten roolia hinnoittelussa. Komissio tiedotti 12 päivänä elokuuta 2012 päivätyllä kirjeellä Kiinan viranomaisille näistä puutteista otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Tarkastuskäyntien jälkeen todettiin myös, että Kiinan viranomaiset olivat ilmoittaneet virheellisen sähkön hinnan yhden otokseen kuuluneen yhteistyössä toimineen viejän osalta. |
c) Tutkimuksen havainnot
|
(144) |
Tutkimuksessa vahvistui, että NDRC asettaa eri maakunnissa sovellettavat sähkön hinnat. Todennettiin, että paikalliset hintaviranomaiset toimivat ainoastaan NDRC:n keskustasolla tekemän päätöksen toimeenpanijana. Tätä tukee myös se tosiasia, että NDRC antaa tiedotteita, joissa se vahvistaa todelliset hinnat kunkin maakunnan osalta, ja paikalliset hintaviranomaiset siirtävät nämä tiedot virallisesti paikallisiin tiedotteisiin, jotka ne hyväksyvät ja joita noudatetaan paikallistasolla. Tutkimuksessa todettiin myös, että tiettyihin sektoreihin ja/tai tietyillä maakunta- tai paikallistasoilla sovellettavat erilaiset sähkön hinnat asetetaan tiettyjen tekijöiden perusteella; näitä tekijöitä ovat muun muassa teollisuuspolitiikan tavoitteet, jotka vahvistetaan keskus- ja paikallisviranomaisten laatimissa viisivuotissuunnitelmissa ja sektorikohtaisissa suunnitelmissa. |
|
(145) |
Otokseen kuuluneisiin yhteistyössä toimineisiin viejiin kohdistunut tutkimus osoitti, että yksi niistä – Chongqing Wanda Steel Strip, jäljempänä "CWSS" – sai etua sähkön hinnasta, joka oli matalampi kuin suuriin teollisuuskäyttäjiin yleensä sovellettava hinta. Kävi ilmi, että tietyllä alueella, johon tämä viejä on sijoittautunut, tiettyjen teollisuuskäyttäjien alaryhmä – johon myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat kuuluivat – oli oikeutettu matalampaan sähkön hintaan. |
d) Taloudellinen tuki
|
(146) |
Yksi otokseen kuuluneista yhteistyössä toimineista viejistä (CWSS) sai perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea viranomaisten toimittaessa sille sähköä paikallisen julkisen sähkön toimittajan kautta. Tässä on kyse julkisten viranomaisten tuesta siten, että viranomaiset antavat käyttöön muita kuin yleisiin perusrakenteisiin kuuluvia hyödykkeitä perusasetuksessa tarkoitetulla tavalla. |
e) Etu
|
(147) |
CWSS sai perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettua etua viranomaisten toimittaessa sille sähköä riittämättömänä pidettävää vastinetta vastaan. On vahvistettu, että tämä viejä oli oikeutettu hintaan, joka oli matalampi kuin suuriin teollisuuskäyttäjiin yleisesti sovellettava hinta. |
f) Tuen erityisyys
|
(148) |
Yhdelle yhteistyössä toimineelle viejälle sähkön toimituksen muodossa annettu tuki on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti erityistä tukea. Matalampi sähkön hinta vahvistetaan asianomaisessa NDRC:n tiedotteessa ja siirretään paikallisen hintaviranomaisen julkaisemaan tiedotteeseen, toisin sanoen keskusviranomainen antaa toimeksiannon, jota hallinnoidaan paikallistasolla. Tämä matalampi hinta rajataan tietyillä sektoreilla toimiviin tiettyihin yrityksiin (lähinnä ferroseoksia sähkömasuunissa tuottaviin yrityksiin ja lannoiteyrityksiin), jotka kuuluvat suurikokoisten teollisuuskäyttäjien alaryhmään. Sen vuoksi tämä matalampi hinta on oikeudellisesti rajoitettu näihin ryhmiin kuuluviin yrityksiin perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. |
|
(149) |
Tuki on lisäksi rajoitettu tiettyyn alueeseen, sillä sitä sovelletaan vain tietyllä pienellä maantieteellisessä alueella, johon vientiä harjoittava tuottaja on sijoittautunut. Tämä alue on keskusviranomaisten antaman lainsäädännön – Kiinan läntisiin alueisiin sovellettavaa kehittämispolitiikkaa koskeva valtioneuvoston kiertokirje (Circular of the State Council Concerning Several Policies on Carrying out the Development of China's Vast Western Regions) – mukainen kannustettu alue (lisätietoja jäljempänä 233 kappaleessa). Kiertokirjeessä mainitaan nimenomaan, että sähkön siirtoa ja toimitusta koskeva hintajärjestelmä on väline, jonka avulla saadaan aikaan kehitystä tietyillä sektoreilla. Koska keskusviranomainen asettaa tällä alueella sovellettavat sähkön hinnat, tuki on myös alueellisesti erityistä perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. |
g) Tuen määrän laskeminen
|
(150) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vientiä harjoittaville tuottajille koitunut etu on laskettu ottamalla todellisen Kwh-kohtaisen sähkön hinnan ja suuriin teollisuuskäyttäjiin normaalisti sovellettavan Kwh-kohtaisen hinnan välinen erotus ja kertomalla se tutkimusajanjakson aikana käytetyn sähkön määrällä. Tämä määrä (osoittaja) on jaettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tutkimusajanjakson kokonaismyynnin liikevaihdolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(151) |
Tästä matalammasta sähkön hinnasta on hyötynyt yksi otokseen kuuluneista yhteistyössä toimineista vientiä harjoittavista tuottajista, toisin sanoen CWSS, joka kuuluu Panhua Group -yritysryhmittymään. Panhua Group -ryhmittymälle vahvistettu tukiprosentti on 0,14 prosenttia. |
|
(152) |
Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten painotettu keskimääräinen tukiprosentti on 0,07 prosenttia. |
|
(153) |
Koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi vahvistetaan tämän järjestelmän osalta korkein tukiprosentti, joka vahvistettiin otokseen kuuluneeseen yhteistyössä toimineeseen yritykseen etuyhteydessä olevalle yksikölle, toisin sanoen 0,17 prosenttia. |
3.3.1.5 Erilaisten hyödykkeiden tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(154) |
Valituksessa viitattiin useisiin muihin hyödykkeisiin, joita Kiinan viranomaiset toimittivat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille valtio-omisteisten yritystensä kautta. Siinä lueteltiin joukko yksilöityjä liiketoimia, jotka koskivat useiden valtio-omisteisten yritysten tuottamien terästuotosten toimittamista, muun muassa rautarikastetta, pellettejä, sintrattua malmia, romua, aihioita, seoksia sekä monia muita. Valituksessa osoitettiin, että näiden hyödykkeiden toimitushinta määritettiin erilaisten tekijöiden ja/tai vertailuarvojen perusteella ja että käytössä oli hintakattoja tai -mukautuksia, joita sovellettiin eri hyödykkeisiin sekä sen mukaan, koskiko liiketoimi toisiinsa etuyhteydessä olevia osapuolia. |
|
(155) |
Kiinan viranomaiset vastasivat, ettei tätä ohjelmaa sovellettu teräksen tuottajiin tutkimusajanjakson aikana. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet lisätietoa tästä ohjelmasta, komissio teki havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
|
(156) |
Koska edellä mainittujen erilaisten hyödykkeiden hintoja ei voida pitää riittävänä vastikkeena, tämä ohjelma on tasoitustoimenpiteiden alainen perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iii alakohdan sekä 6 artiklan d alakohdan mukaisesti. Näiden hyödykkeiden toimittamista koskevat erilaiset liiketoimet ja niiden perustana olevat sopimukset – joita ei ollut saatavilla menettelyasiakirjoissa – olivat kuitenkin niin monimutkaisia, ettei komissio kyennyt tekemään selkeää päätelmää tästä ohjelmasta. Sen vuoksi komissio päätti keskeyttää tämän ohjelman arvioinnin. |
3.3.2 ORGAANISELLA AINEELLA PINNOITETTUJA TERÄSTUOTTEITA VALMISTAVALLE TEOLLISUUDELLE TARJOTTAVAT EDULLISET LAINAT JA KOROT
a) Johdanto
|
(157) |
Valituksen tekijä väitti, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saavat etua siitä, että valtio-omisteiset liikepankit ja viranomaisten pankit tarjoavat niille matalia (tuettuja) korkotasoja Kiinan viranomaisten politiikan mukaisesti; politiikalla tuetaan ja kehitetään kiinalaisen terästeollisuuden laajentamista viisivuotissuunnitelmien mukaisesti. |
b) Yhteistyön puuttuminen ja saatavilla olevien tietojen käyttö
|
(158) |
Komissio pyysi Kiinan viranomaisilta tietoa sekä koko teollisuuden että tämän menettelyn kohteena olevan toimialan saamien lainojen osuuksista jaoteltuina seuraavien mukaan: pankit, joissa Kiinan viranomaiset ovat suurin tai ainoa osakkeenomistaja; pankit, joissa Kiinan viranomaisilla on omistusosuus mutta joissa se ei ole suurin omistaja; pankit, joissa Kiinan viranomaisilla ei ole osakeomistusta sekä pankit, jotka ovat ulkomaalaisomistuksessa. Kiinan viranomaiset vastasivat, etteivät ne pidä kirjaa valtio-omisteisten pankkien myöntämien lainojen summista ja prosenttiosuuksista eikä terästeollisuudelle myönnetyistä lainoista. Kiinan viranomaiset eivät ehdottaneet vaihtoehtoisia lähteitä näiden tietojen hankkimiseen. |
|
(159) |
Komissio pyrki myös hankkimaan tietoa valtion omistusosuuksista pankeissa ja rahoituslaitoksissa, mutta Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja väittäen, etteivät ne pidä kirjaa näistä tiedoista. Vaikka on epätodennäköistä, etteivät Kiinan viranomaiset olisi tietoisia omistuksessaan olevasta omaisuudesta, todetaan, että julkisesti saatavilla olevien tietojen (45), (46) mukaan Kiinan viranomaiset ovat suurena osakkaana monissa Kiinaan sijoittautuneista suurimmista pankeista. Näin ollen viranomaisilla – kuten kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä tuottavien valtio-omisteisten yritysten tapauksessa – on pääsy pankkien yhtiöjärjestyksiin, joissa osakkuutta koskevien tietojen pitäisi olla tarkasti kuvattuina. Tässä yhteydessä todetaan lisäksi, että liikepankkeja koskevan vuoden 2003 lain 61 §:n mukaan pankkien on toimitettava taseet, tuloslaskelmat ja muut rahoitusselvitykset sekä tilastoraportit ja -asiakirjat valtioneuvoston pankkisääntelyelimelle ja Kiinan keskuspankille. |
|
(160) |
Komissio pyysi (erityisellä kyselylomakkeella – lisäys A) tietoja (johtokunta ja yhtiökokous, osakkaiden/johtajien kokousten pöytäkirjat, osakkaiden/johtajien kansalaisuudet, lainanantopolitiikka ja riskinarviointi yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille myönnettyjen lainojen osalta) myös valtion valvonnan rakenteesta kiinalaisissa pankeissa sekä viranomaisten politiikan tai etunäkökohtien edistämisestä terästeollisuuden alalla. Kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa Kiinan viranomaiset toimittivat kuitenkin vain yhden lisäyksen A, jossa oli yleistä tietoa (joka oli pääosin koottu pankkien verkkosivustoilta). Suurinta osaa lisäyksessä A pyydetyistä tiedoista ei toimitettu. Kiinan viranomaiset vastasivat joihinkin kysymyksiin todeten, ettei niillä ollut kyseisiä tietoja kyseisenä ajankohtana, ja joihinkin kysymyksiin ne vastasivat vain muutaman pankin osalta (esim. yhtiöjärjestys toimitettiin vain kahdeksan pankin osalta). Komissio toisti puutteista ilmoittavassa kirjeessä pyyntönsä ja kehotti Kiinan viranomaisia toimittamaan kaikki tiedot, joita kyselylomakkeessa alun perin pyydettiin. Puutteista ilmoittavaan kirjeeseen antamassaan vastauksessa Kiinan viranomaiset toimittivat joitakin lisätietoja. Vastaus oli kuitenkin edelleen hyvin epätäydellinen, ja monet pyydetyistä tiedoista (esimerkiksi valtion omistusosuus valtio-omisteisissa pankeissa, joidenkin kyselylomakkeessa lueteltujen pankkien yhtiöjärjestys, täydelliset vastaukset lisäyksen A kysymyksiin) jätettiin toimittamatta. |
|
(161) |
Komissio pyysi kyselylomakkeessa, puutteista ilmoittavassa kirjeessä sekä tarkastuskäynnillä Kiinan keskuspankin yleiskirjeitä, jotka koskevat rahoituslaitosten lainakorkopolitiikan laajentamista (YinFa [2003] No.250 ja YinFa [2004] No 251). Komissio sai tiedon yleiskirjeiden olemassaolosta edellisen tutkimuksen kuluessa. Yleiskirjeiden toimittamisen sijaan Kiinan viranomaiset pyysivät komissiota tutustumaan Kiinan keskuspankin verkkosivustoon ja hakemaan sieltä tietoa rahoituslaitosten lainakorkopolitiikasta. Tarkastuskäynnin aikana toimitettiin kaksi tätä koskevaa asiakirjaa, mutta ne olivat vain verkkosivustolta otettuja tulosteita. Huomattakoon, ettei Kiinan keskuspankin verkkosivustolla ollut yleiskirjeiden koko sisältöä. |
|
(162) |
Komissio pyysi, että tarkastuskäynnin aikana toimitettaisiin myös 8 päivänä kesäkuuta 2012 tehtyjä muutoksia koskeva Kiinan keskuspankin yleiskirje. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet yleiskirjettä; sen sijaan toimitettiin Kiinan keskuspankin verkkosivustolta tulostettuja yleisiä tietoja, jotka koskivat viitekorkojen muutoksia. |
|
(163) |
Komissio pyysi Kiinan viranomaisia myös järjestämään tiettyjen pankkien kanssa tapaamisia, jotta voitaisiin tarkistaa tiedot, jotka koskevat edullista lainanantoa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden teollisuudelle. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan järjestäneet tapaamisia, ja ne väittivät, etteivät ne voi puuttua valtio-omisteisten pankkien toimintaan järjestämällä tällaisia tapaamisia. On myös syytä huomata, että komissio totesi 7 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyssä tarkastuskäyntiä edeltävässä kirjeessä, että se olisi valmis aloittamaan tarkastuskäynnin päivää aikaisemmin ja itse asiassa varaamaan lisäaikaa tarkastukseen, jos Kiinan viranomaiset katsovat, että pankit kykenevät parhaiten esittämään edullista lainanantoa koskevia tarkennuksia ja selvityksiä. Komissio pyysi sen vuoksi Kiinan viranomaisia vahvistamaan pankkien läsnäolon ennen tarkastuskäyntiä, jotta tarkastusryhmä voisi tehdä tarvittavat järjestelyt. Kiinan viranomaiset totesivat 15 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyssä kirjeessään, että ne pyytäisivät edelleen pankkeja toimimaan yhteistyössä, mutta että ne eivät voineet pakottaa pankkeja yhteistyöhön. Komission tarkastusryhmälle ilmoitettiin lopulta vasta tarkastuskäynnin ensimmäisenä päivänä, että China Construction Bank -pankin edustaja oli käytettävissä kysymysten esittämistä ja selvityksiä varten. Koska komissiolle ei ollut tiedotettu tästä (vaikka sitä oli nimenomaan pyydetty tarkastuskäyntiä edeltävässä kirjeessä), oli mahdollista käsitellä ainoastaan yleisluontoisia kysymyksiä, ei sopimuksia ja lainaehtoja koskevia tarkennettuja kysymyksiä. Todettakoon, että China Construction Bank -pankin edustajan esittämien lausuntojen tueksi ei esitetty mitään todistusasiakirjoja sillä perusteella, että kaikki komission pyytämät asiakirjat olivat sisäiseen käyttöön tarkoitettuja luottamuksellisia asiakirjoja. |
|
(164) |
Kiinan viranomaisille ilmoitettiin perusasetuksen 28 artiklan 1 ja 6 kohdan mukaisista yhteistyöstä kieltäytymisestä aiheutuvista seuraamuksista. Yhteistyön puutteen vuoksi on ollut tarpeen käyttää toissijaisista lähteistä, myös valituksesta saatuja tietoja ja internetissä julkisesti saatavilla olevia tietoja niiden Kiinan viranomaisten asiakirjojen lisäksi, joita muut osapuolet ovat toimittaneet. |
c) Tutkimuksen havainnot
Valtion puuttuminen pankkisektorin toimintaan
|
(165) |
Tutkimuksessa vahvistettiin, että Kiinan rahoitusmarkkinoille on ominaista viranomaisten puuttuminen toimintaan, koska useimmat suurimmista pankeista ovat valtion omistuksessa. Kiinan viranomaiset toimittivat vain hyvin niukasti tietoja pankkien osakkeenomistuksesta/omistajuudesta Kiinassa. Kuten jäljempänä esitetään, komissio kuitenkin keräsi käytettävissä olevia tietoja voidakseen tehdä edustavia päätelmiä. Analysoidessaan sitä, ovatko pankit laitoksia (julkisia elimiä), joille on annettu viranomaisten toimivaltaa tai jotka käyttävät tällaista toimivaltaa, komissio etsi tietoja sekä valtion omistuksesta pankeissa että muista seikoista, kuten viranomaisten asemasta johtokunnissa, viranomaisten harjoittamasta pankkien toiminnan valvonnasta, viranomaisten politiikan tai etunäkökohtien edistämisestä ja pankkien perustamisesta (onko niillä perussääntö). |
|
(166) |
Käytettävissä olevista tiedoista pääteltiin, että valtio-omisteisilla pankeilla on Kiinassa suurin markkinaosuus ja ne ovat hallitsevia toimijoita Kiinan rahoitusmarkkinoilla. Deutsche Bankin vuonna 2006 tekemän Kiinan pankkisektoria koskevan tutkimuksen (47) mukaan valtion omistamien pankkien osuus saattaa olla yli 2/3 Kiinan markkinoista. WTO:n kauppapoliittisessa maatutkinnassa todettiin samasta asiasta, että valtion merkittävä omistajuus on huomionarvoinen seikka Kiinan rahoitussektorilla (48) ja että Kiinan pankkisektorin markkinarakenne on muuttunut vain vähän ja valtio-omisteisilla pankeilla on siinä hallitseva asema (49). On syytä huomata, että vaikuttaa siltä, että viisi suurinta valtio-omisteista liikepankkia (Agricultural Bank, Bank of China, Construction Bank of China, Bank of Communications sekä Industrial and Commercial Bank) edustavat yli puolta Kiinan pankkisektorista (50). |
|
(167) |
Komissio pyysi tietoja myös viranomaisten valvonnan rakenteesta näissä kiinalaisissa pankeissa sekä valtion politiikan tai etunäkökohtien edistämisestä terästeollisuuden alalla (esim. johtokunta ja yhtiökokous, osakkaiden/johtajien kokousten pöytäkirjat, osakkaiden/johtajien kansalaisuudet, lainanantopolitiikka ja riskinarviointi yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille myönnettyjen lainojen osalta). Kuten edellä johdanto-osan 160 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset toimittivat kuitenkin vain hyvin vähän tietoja tästä asiasta. Tämän vuoksi komission oli turvauduttava käytettävissä oleviin tietoihin. Se päätteli käytettävissä olevien tietojen perusteella, että nämä pankit ovat viranomaisten valvonnassa ja harjoittavat viranomaisten toimivaltaa niin, että niiden toiminnan voidaan katsoa kuuluvan valtiolle. Tiedot, joita käytettiin edellä mainittujen päätelmien tekemiseen, on saatu Kiinan viranomaisten toimittamista tiedoista, kiinalaisten pankkien vuosikertomuksista, jotka joko Kiinan viranomaiset toimittivat tai jotka olivat julkisesti saatavilla, Deutsche Bankin vuonna 2006 tekemästä Kiinan pankkisektoria koskevasta tutkimuksesta, Kiinaa koskevasta WTO:n poliittisesta katsauksesta (2010 ja 2012), Maailman pankin Kiina 2030 -raportista, yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saaduista tiedoista sekä valituksessa esitetyistä tiedoista. Ulkomaisista pankeista tehtyjen riippumattomien arvioiden mukaan ne edustavat niin vähäistä osaa Kiinan pankkisektorista, että niillä on merkityksetön asema politiikkaperusteisessa lainanannossa; asiaa koskevien tietojen mukaan osuus saattaisi olla niinkin pieni kuin 1 prosentti Kiinan markkinoista (51) Myös julkisesti saatavilla olevat asiaa koskevat tiedot vahvistavat, että kiinalaiset pankit, etenkin suuret liikepankit, nojautuvat edelleen valtion omistamiin osakkeenomistajiin ja valtioon pääoman kartuttamiseksi, jos pääomasta on puutetta luottokannan kasvun vuoksi (52). |
|
(168) |
Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille luottoja myöntäneistä pankeista valtaosa on valtion omistuksessa. Käytettävissä olevien tietojen perusteella havaittiin, että ainakin 14 ilmoitetuista 17 pankista on valtion omistamia, mukaan luettuina suuret kiinalaiset liikepankit, kuten Bank of China, China Construction Bank ja Industrial and Commercial Bank of China. Komissio pyysi muista asiaan liittyvistä valtio-omisteisista pankeista samoja edellä mainittuja tietoja valtion valvonnasta ja valtion politiikan tai etujen ajamisesta terästeollisuuden alalla. Tällaisia yksityiskohtaisia tietoja ei toimitettu. Sen vuoksi päätellään, että edellä mainitut pankit ovat viranomaisten valvonnassa ja harjoittavat viranomaisten toimivaltaa niin, että niiden toiminnan voidaan katsoa kuuluvan valtiolle. Tämän vuoksi kiinalaisia valtio-omisteisia liikepankkeja olisi pidettävä julkisina eliminä. |
|
(169) |
Toinen osoitus Kiinan viranomaisten puuttumisesta Kiinan rahoitusmarkkinoihin on Kiinan keskuspankin rooli sen asettaessa korkoprosenttien määräytymistä ja vaihtelua koskevia rajoja. Tutkimuksessa vahvistettiinkin, että Kiinan keskuspankilla on erityissääntöjä, jotka sääntelevät korkoprosenttien kelluntaa Kiinassa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan nämä säännöt vahvistetaan talletuksien ja lainojen korkoprosenttien mukauttamista koskevassa Kiinan keskuspankin yleiskirjeessä nro 251 (Yinfa [2004] No 251), jäljempänä "yleiskirje nro 251". Rahoituslaitoksia vaaditaan tarjoamaan lainoja koroilla, jotka ovat tietyn vaihteluvälin rajoissa Kiinan keskuspankin viitekorkoon nähden. Liikepankkien ja poliittisten pankkien kaupallisesti hallinnoimille lainoille ei ole koron ylärajaa vaan vain alaraja. Kaupunkien ja maaseudun luotto-osuuskunnille on sekä ylä- että alarajat. Edullisten lainojen ja lainojen, joiden osalta valtioneuvostolla on erityisiä säännöksiä, korot eivät kellu ylöspäin. Komissio pyysi Kiinan viranomaisilta selvityksiä yleiskirjeessä nro 251 olevista määritelmistä ja sanamuodoista sekä sitä edeltävästä lainsäädännöstä eli rahoituslaitosten luottoprosenttien kelluntarajojen laajentamista koskevasta Kiinan keskuspankin yleiskirjeestä nro 250 (YinFa [2003] No. 250). Kuten edellä johdanto-osan 161 ja 162 kappaleessa kuvataan, Kiinan viranomaiset kuitenkin kieltäytyivät näiden yleiskirjeiden toimittamisesta, ja tämän vuoksi komissio ei kyennyt todentamaan niiden sisältöä ja hakemaan selityksiä. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tästä asiasta merkityksellisiä tietoja, jotka olisivat viitanneet siihen, että tilanne on muuttunut vuoden 2011 toukokuun jälkeen, jolloin komissio sai päätökseen päällystettyä hienopaperia koskevan tukien vastaisen tutkimuksensa (53), vahvistetaan, että Kiinan keskuspankki osallistuu ja vaikuttaa korkotasojen asettamiseen valtio-omisteisissa liikepankeissa. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet näyttöä siitä, että päällystettyä hienopaperia koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa todettu tilanne olisi muuttunut, ja sen vuoksi saatavilla olevien tietojen ja muun edellä mainitun näytön perusteella pääteltiin, että korkotasojen määrittämismenetelmää koskevan tilanteen pitäisi pysyä samana koko tutkimusajanjakson ajan. |
Valtuuttaminen ja määrääminen
|
(170) |
Komissio pyrki myös analysoimaan, valtuuttavatko tai määräävätkö Kiinan viranomaiset kiinalaiset yksityisomistuksessa olevat liikepankit myöntämään edullisia (tuettuja) lainoja orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla. |
Kiinan viranomaisten politiikka
|
(171) |
Valtion osallistumista pankkisektorille koskevan edellä olevan jakson (165–169 kappale) perusteella on selvää, että Kiinan viranomaisten politiikkana on tarjota edullista lainanantoa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden sektorille, sillä julkiset elimet (valtio-omisteiset liikepankit) (54) osallistuvat lainojen myöntämiseen ja niillä on hallitseva asema markkinoilla, minkä vuoksi ne kykenevät tarjoamaan lainoja markkinatason alittavilla korkoprosenteilla. Nyt tehtävänä on määrittää, ulottuuko tämä politiikka yksityisiin toimittajiin. |
Politiikan ulottuminen yksityisiin pankkeihin
|
(172) |
Liikepankkitoimintaa koskevaa [vuoden 2003] lakia sovelletaan samalla tavoin valtio-omisteisiin liikepankkeihin ja yksityisomistuksessa oleviin liikepankkeihin. Esimerkiksi tämän lain 38 §:ssä kaikkia liikepankkeja (näin ollen myös yksityisomistuksessa olevia) kehotetaan määrittämään lainakorko Kiinan keskuspankin vahvistaman lainakoron ylä- ja alarajan puitteissa, ja sen 34 §:n mukaan liikepankkien on toteutettava lainanantotoimintansa kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen tarpeiden pohjalta ja valtion teollisuuspolitiikan mukaisesti. |
|
(173) |
Myös rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa koskevassa määräyksessä nro 35 ja etenkin sen 24 ja 25 §:ssä lainananto rajoitetaan vain niihin yrityksiin, jotka noudattavat rauta- ja terästeollisuuden kansallisia kehittämissuunnitelmia, eikä niissä tehdä eroa valtio-omisteisten ja yksityisomistuksessa olevien liikepankkien välillä. |
|
(174) |
Edellä mainitut (161 ja 162 kappale) Kiinan keskuspankin yleiskirjeet sitovat lisäksi myös yksityisomistuksessa olevia liikepankkeja. |
|
(175) |
Edellä esitetyt otteet pankkialaa koskevista laeista ja asetuksista osoittavat, että Kiinan viranomaisten politiikka, joka koskee edullista lainanantoa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden sektorille, ulottuu myös yksityisomistuksessa oleviin liikepankkeihin, ja itse asiassa Kiinan viranomaiset kehottavat pankkeja toteuttamaan lainatoimintaansa kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen tarpeiden pohjalta ja valtion teollisuuspolitiikan mukaisesti (55). |
Luottoriskien arvioiminen
|
(176) |
Komissio pyysi Kiinan viranomaisilta asiaa koskevia tietoja voidakseen arvioida, kuinka kiinalaiset pankit toteuttavat orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuottavien yritysten luottoriskien arvioinnin ennen kuin ne tekevät päätöksen lainan myöntämisestä ja lainaehdoista. Komissio pyysi kyselylomakkeen lisäyksellä A tietoja muun muassa siitä, kuinka pankit ottavat riskin huomioon myöntäessään lainoja, kuinka lainanhakijan luottokelpoisuus arvioidaan, millaisia ovat pankkien eri yrityksiltä/toimialoilta Kiinassa veloittamat riskipreemiot, mitä tekijöitä pankki ottaa huomioon arvioidessaan lainahakemusta, millainen lainahakemus on ja millaista hyväksyntämenettelyä sovelletaan. Kiinan viranomaiset ja lomakkeessa nimetyt yksittäiset pankit eivät kuitenkaan toimittaneet mitään tätä asiaa koskevaa todistusaineistoa. Kiinan viranomaiset antoivat ainoastaan yleisluontoisia vastauksia, joiden tueksi ei esitetty minkäänlaista näyttöä siitä, että luottoriskiä tosiasiassa arvioitaisiin ollenkaan. |
|
(177) |
Komissio pyysi myös vastaavia tietoja yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja pyrki todentamaan tiedot otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien luona tehtyjen tarkastuskäyntien aikana. Molemmat otokseen kuuluneet vientiä harjoittavien tuottajien ryhmät vastasivat, että pankit vaativat tiettyjä asiakirjoja ja tekevät jonkin tyyppisiä riskianalyysejä ennen lainojen myöntämistä. Ne eivät kuitenkaan kyenneet esittämään näyttöä väitteidensä tueksi. Tarkastuskäynnin aikana komissio pyysi näyttöä siitä, että pankit vaativat tällaisia asiakirjoja tai että yritykset toimittivat nämä asiakirjat pankille, taikka pankkien raporttia siitä, että luottoriskinanalyysejä suoritettiin. Otokseen kuuluneet vientiä harjoittavien tuottajien ryhmät eivät kuitenkaan kyenneet toimittamaan tällaista näyttöä eikä muutakaan näyttöä väitteidensä tueksi. Todettakoon myös, ettei yhdelläkään otokseen kuuluneista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmistä tai ryhmiin kuuluneista yksittäisistä yrityksistä ole luottoluokitusta. |
|
(178) |
Asianomaisilta osapuolilta pyydettiin toistuvasti luottoriskin arviointia koskevia tietoja, sillä niitä pidettiin ratkaisevan tärkeinä, etenkin ottaen huomioon i) Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuoden 2006 raportti, jonka mukaan pankkien vapautuminen kilpailulle Kiinassa ei ole täydellistä eikä luottoriskejä oteta asianmukaisesti huomioon (56), ii) IMF:n vuoden 2009 raportti, jossa korostettiin, että korot eivät ole vapautuneet Kiinassa (57), iii) IMF:n vuoden 2010 maakohtainen raportti, jonka mukaan pääomakustannukset Kiinassa ovat suhteellisen alhaiset, luotonanto tapahtuu toisinaan muilla kuin hintaperusteilla ja yritysten suuret säästöt liittyvät osittain eri panosten (mukaan luettuna pääoman ja maan) alhaisiin kustannuksiin (58), sekä iv) OECD:n Kiinaa koskeva vuoden 2010 talouskatsaus (59) sekä OECD:n talousosaston valmisteluasiakirja nro 747 Kiinan rahoitussektorin uudistuksista (60), jossa todettiin, että valtiolla on hallitseva omistus rahoituslaitoksista ja että tämä herättää kysymyksiä siitä, missä määrin pankkien lainanantopäätökset perustuvat puhtaasti kaupallisiin näkökohtiin, kun pankkien perinteinen rooli vaikuttaa samalta kuin valtion virastojen ja niillä on siteitä hallitukseen. |
d) Taloudellinen tuki
|
(179) |
Kun tarkastellaan näyttöä kokonaisuudessaan, voidaan päätellä, että suurin osa kahdelle otokseen kuuluneelle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle myönnetyistä lainoista on saatu valtio-omisteisista pankeista, joita pidetään julkisina eliminä, koska niille on annettu viranomaisten toimivaltaa ja ne suorittavat viranomaistehtäviä. On myös lisänäyttöä siitä, että nämä pankit käytännössä harjoittavat viranomaisen toimivaltaa, koska – kuten johdanto-osan 169 kappaleessa selitetään – valtio (toisin sanoen Kiinan keskuspankki) puuttuu selkeästi siihen, miten liikepankit tekevät korkotasoja koskevia päätöksiä kiinalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen osalta. Näissä olosuhteissa näiden tahojen lainanantokäytäntöjen voidaan katsoa riippuvan suoraan valtiosta. Pankkien harjoittama viranomaisen toimivalta tulee esiin myös siinä, miten rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa koskeva NDRC:n määräys nro 35 (61), päätös nro 40 ja liikepankkitoimintaa koskevan lain 34 § toimivat valtion teollisuuspolitiikan noudattamisen suhteen. On myös erittäin paljon puolueettomien tutkimusten ja raporttien tukemia aihetodisteita, jotka osoittavat, että valtio puuttuu edelleen voimakkaasti Kiinan rahoitusjärjestelmän toimintaan, kuten edellä johdanto-osan 178 kappaleessa selitettiin. Kiinan viranomaiset eivät myöskään toimittaneet tietoja, joiden perusteella olisi ollut mahdollista ymmärtää paremmin valtio-omisteisten pankkien suhdetta valtioon (ks. 159–164 kappale). Komissio päättelee siis kiinalaisten valtio-omisteisten liikepankkien antamien lainojen osalta, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat ovat saaneet taloudellista tukea valtion suoran varojen siirron muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Sama näyttö osoittaa lisäksi, että viranomaiset valtuuttavat tai määräävät valtio-omisteisia pankkeja (samoin kuin yksityisomistuksessa olevia pankkeja), mikä tarkoittaa sitä, että kyse on taloudellisesta tuesta perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iv alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. |
|
(180) |
Edellä johdanto-osan 170–175 kappaleessa esitetty analyysi huomioon ottaen päätellään myös, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät yksityisomistuksessa olevat pankit myöntämään lainoja orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille, ja että kyseessä on taloudellinen tuki perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla. |
e) Etu
|
(181) |
Tässä on kyse perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdassa ja 6 artiklan b alakohdassa tarkoitetusta edusta, koska valtion lainoja on myönnetty markkinaehtoja suotuisammin ehdoin. Koska on vahvistettu, että muut kuin valtion lainat Kiinassa eivät toimi asianmukaisena markkinoiden vertailuarvona (koska yksityisomistuksessa olevat pankit ovat Kiinan viranomaisten valtuuttamia ja määräämiä), vertailuarvo on muodostettu laskennallisesti käyttäen johdanto-osan 191–192 kappaleessa kuvattua menetelmää. |
f) Tuen erityisyys
|
(182) |
Terästeollisuus kuuluu kannustettavaan luokkaan päätöksen nro 40 mukaisesti. Päätös nro 40 on valtioneuvoston eli Kiinan korkeimman hallintoelimen antama määräys, joka sitoo oikeudellisesti muita julkisia elimiä ja talouden toimijoita. Siinä luokitellaan toimialat kannustettaviin, rajoitettaviin ja poistettaviin projekteihin. Säädös edustaa teollisuuspoliittisia suuntaviivoja, jotka yhdessä hakemistoluettelon kanssa osoittavat, miten Kiinan viranomaiset pitävät yllä politiikkaa, jolla kannustetaan ja tuetaan yritysryhmiä tai toimialoja, kuten terästeollisuutta/orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuottavaa teollisuutta, joka hakemistoluettelossa on luokiteltu "kannustettavaksi toimialaksi". Kun otetaan huomioon kannustettavaksi luokiteltujen toimialojen lukumäärä, huomataan, että ne muodostavat vain osan Kiinan taloudesta. Lisäksi vain tietyille toiminnoille näillä kannustettavilla aloilla on annettu kannustettava asema. Päätöksessä nro 40 (sen 17 §:ssä) säädetään myös, että "kannustettavien investointiprojektien" on saatava etua erityisistä etuoikeuksista ja kannustimista, muun muassa rahoitustuesta. Toisaalta päätöksessä nro 40 valtuutetaan valtion viranomaiset toteuttamaan suoria toimia rajoitettavien ja poistettavien projektien osalta markkinoiden sääntelemiseksi. Päätöksen 18 ja 19 §:ssä itse asiassa vaaditaan asianomaisia viranomaisia lopettamaan rahoituslaitosten lainananto tällaisille rajoitettaville ja poistettaville projekteille. Edellä esitetyn perusteella on selvää, että päätöksessä nro 40 annetaan ohjeiden muodossa kaikille taloudellisille laitoksille sitovat säännöt kannustettavien toimialojen, joista yksi on osa orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita valmistavaa toimialaa, edistämisestä ja tukemisesta. |
|
(183) |
Myös rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa koskevassa määräyksessä nro 35 ja etenkin sen 24 ja 25 §:ssä lainananto rajoitetaan vain niihin teräsyrityksiin, jotka noudattavat täysimääräisesti rauta- ja terästeollisuuden kansallisia kehittämissuunnitelmia. |
|
(184) |
Valituksen tekijä esitti myös näyttöä eräistä muista viranomaisten suunnitelmista ja asiakirjoista, joilla kannustetaan ja ohjeistetaan antamaan rahoitustukea terästeollisuudelle yleensä ja myös tietyillä Kiinan maantieteellisillä alueilla (62), (63). |
|
(185) |
Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen on selvää, että viranomaiset antavat rahoituslaitosten myöntää edullisia lainoja vain muutamille toimialoille/yrityksille, jotka noudattavat Kiinan viranomaisten kehittämissuunnitelmia. Koska Kiinan viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä tässä asiassa, asiakirjakokonaisuudessa olevien tietojen perusteella päätellään, että edullisen lainanannon muodossa myönnetyt tuet eivät ole yleisesti saatavilla, minkä vuoksi ne ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään toimittaneet näyttöä siitä, että tuki riippuisi objektiivisista arviointiperusteista tai edellytyksistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. |
|
(186) |
Tutkimus osoitti, että kahdelle otokseen kuuluvalle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle koitui tutkimusajanjaksolla etua edullisesta lainanannosta. |
(g) Päätelmä
|
(187) |
Edellä esitetty huomioon ottaen orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuottavan teollisuuden rahoitusta olisi pidettävä tukena. |
|
(188) |
Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, vientiä harjoittaville tuottajille koituva etu ja tuen erityisyys, tukea olisi pidettävä tasoitustoimenpiteiden alaisena. |
(h) Tuen määrän laskeminen
|
(189) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Perusasetuksen 6 artiklan b alakohdan mukaan tuensaajalle koituneeksi eduksi katsotaan viranomaisilta saadusta lainasta maksettujen luottokustannusten määrän ja vastaavasta kaupallisesta lainasta, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavien luottokustannusten määrän erotus. |
|
(190) |
Kuten edellä (165–178 kappaleessa) selitettiin, kiinalaisten pankkien antamat lainat osoittavat valtion merkittävää puuttumista pankkisektorin toimintaan eivätkä heijastele korkoja, joita havaittaisiin toimivilla markkinoilla, ja tämän vuoksi asianmukainen markkina-arvo on muodostettu laskennallisesti käyttäen jäljempänä kuvattua menetelmää. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio on lisäksi hyödyntänyt käytettävissä olevia tietoja saadakseen asianmukaisen vertailuarvon korkoprosentille. |
|
(191) |
Asianmukaisen vertailuarvon laskemisessa pidettiin kohtuullisena soveltaa Kiinan korkoprosentteja, joita oikaistiin normaalien markkinariskien huomioon ottamiseksi. Tilanteessa, jossa viejien rahoitustilanne on vahvistettu vääristyneillä markkinoilla eikä kiinalaisilta pankeilta saada luotettavaa tietoa riskien mittaamisesta ja luottokelpoisuusluokitusten asettamisesta, katsotaan että kiinalaisten viejien luottokelpoisuutta ei pidä hyväksyä sellaisenaan, vaan on sovellettava marginaalia, joka osoittaa Kiinan vääristyneiden markkinoiden mahdollisen vaikutuksen yritysten rahoitustilanteeseen. |
|
(192) |
Sekä Kiinan viranomaisia että yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin toimittamaan tietoja kiinalaisten pankkien lainanantopolitiikasta sekä siitä, miten lainoja myönnettiin vientiä harjoittaville tuottajille (ks. 160, 163 ja 164 kappale). Osapuolet eivät toimittaneet tietoja toistuvista pyynnöistä huolimatta, eivätkä antaneet tarkastajille pääsyä valtio-omisteisiin pankkeihin. Kun otetaan huomioon yhteistyöstä kieltäytyminen ja kaikki käytettävissä olevat tiedot, voidaan perusasetuksen 28 artiklan 6 kohdan mukaisesti katsoa, että kaikki yritykset Kiinassa sijoittuisivat vain korkeimpaan "sijoituskelvottoman" luokkaan (Bloombergin BB), ja Kiinan keskuspankin normaaliin antolainauskorkoon voidaan soveltaa preemiota, jota odotetaan sovellettavan tähän luokitukseen kuuluvien yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjoihin. Vientiä harjoittaville tuottajille koitunut etu on laskettu kertomalla korkoprosenttien ero prosentteina jäljellä olevalla lainasummalla eli korolla, jota ei ole maksettu tutkimusajanjaksolla. Tämä määrä jaettiin sitten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien kokonaisliikevaihdolle. |
|
(193) |
Otokseen sisältyneille vientiä harjoittaville tuottajille tämän järjestelmän osalta vahvistetut tukiprosentit tutkimusajanjaksolla ovat 0,25 prosenttia (Huadong Group -ryhmittymään kuuluvat yritykset) ja 0,89 prosenttia (Panhua Group -ryhmittymään kuuluvat yritykset). |
|
(194) |
Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten painotettu keskimääräinen tukiprosentti on 0,58 prosenttia. |
|
(195) |
Koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi vahvistetaan tämän järjestelmän osalta korkein tukiprosentti, joka vahvistettiin otokseen kuuluneeseen yhteistyössä toimineeseen yritykseen etuyhteydessä olevalle yksikölle, toisin sanoen 0,97 prosenttia. |
3.3.3 PÄÄOMAOHJELMAT
|
(196) |
Valituksessa esitettiin yksityiskohtaisesti useita väitettyjä pääomia koskevia tukiohjelmia, jotka koskivat otokseen kuulumattomia ja/tai yhteistyössä toimimattomia vientiä harjoittavia tuottajia. Komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan tietoa näistä ohjelmista alkuperäisissä ja täydentävissä kyselylomakkeissa ja antoi sitten Kiinan viranomaisille riittävästi mahdollisuuksia toimittaa näitä ohjelmia koskevat vastauksensa. Kiinan viranomaiset päättivät toimittaa vastauksia ainoastaan niistä väitetyistä tukiohjelmista, jotka koskivat otokseen kuuluneita kahta vientiä harjoittavaa tuottajaa, ja toistivat kantansa koko menettelyn ajan. |
|
(197) |
Koska yhteistyössä toimimattomuus oli merkittävää, komissiolla ei ollut mahdollisuutta hankkia tietoja ja näyttöä näistä valituksessa mainituista ohjelmista. Komissio tarkasti, että otokseen kuuluneet vientiä harjoittavat tuottajat eivät hyödyntäneet näitä ohjelmia. Siksi komission oli perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettävä asiakirjakokonaisuudessa käytettävissä olevien tietojen perusteella tukiohjelmien olemassaolo ja vahvistettava jäännöstulli niiden kaikkien muiden ohjelmien osalta, joista Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja ja joita otokseen kuuluneet vientiä harjoittavat tuottajat eivät voineet käyttää tai eivät käyttäneet. |
3.3.3.1 Velan muuntaminen osakkeiksi
a) Kuvaus
|
(198) |
Valituksessa esitettiin näyttöä siitä, että useat terästuottajat olivat vuoden 2000 aikana mukana velan muuntamisessa osakkeiksi, ja näin muutettujen velkojen kokonaismäärä oli 62,5 miljardia RMB. Väitetään, että valtio-omisteisten terästuottajien avoin velka valtio-omisteisille liikepankeille peruutettiin muuntamalla se osakkeiksi neljän kiinalaisen omaisuudenhoitoyhtiön välityksellä kiinnittämättä huomiota markkinanäkökohtiin. Lisäksi valituksessa esitettiin, että omaisuudenhoitoyhtiöt luotiin varta vasten valtavien kannattamattomien lainojen poistamiseksi keskeisiltä toimialoilta, muun muassa terässektorilta, ja valtio-omisteisten yritysten velkarakenteen uudistamiseksi muun muassa muuntamalla velka osakkeiksi. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja tästä ohjelmasta, komissio tekee päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti (ks. edellä 33–35 kappale). Samasta syystä perusasetuksen 28 artiklaan sovellettiin jäljempänä johdanto-osan 204–215 kappaleessa kuvattuihin omaan pääomaan tapahtuvia sijoituksia ja maksamattomia osinkoja koskeviin ohjelmiin. |
b) Tutkimuksen havainnot
|
(199) |
Tätä ohjelmaa koskevat havainnot perustuvat valituksessa esitettyihin tietoihin. Velkojen muuntaminen osakkeiksi on perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua lainana ja/tai omaan pääomaan tapahtuvina sijoituksina annettavaa taloudellista tukea taikka 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea, joka annetaan luopumisena tuloista, jotka olisi saatu anteeksiannetusta tai maksamattomasta velasta. Viranomaiset antoivat tämän taloudellisen tuen näihin liiketoimiin osallistuvien julkisten elinten, toisin sanoen neljän omaisuudenhoitoyhtiön ja valtio-omisteisten liikepankkien kautta (ks. edellä 168 kappale). Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, saatavilla oleva näyttö osoittaa, että omaisuudenhoitoyhtiöt ovat julkisia elimiä, koska Kiinan viranomaiset perustivat ne varta vasten valtavien kannattamattomien lainojen poistamiseksi keskeisiltä toimialoilta, muun muassa terässektorilta, ja valtio-omisteisten yritysten velkarakenteen uudistamiseksi. Sen vuoksi niiden katsotaan harjoittavan viranomaisten toimivaltaa. |
|
(200) |
Valituksen tekijä on lisäksi toimittanut alustavaa näyttöä siitä, että huomattavien velkojen anteeksiantaminen ei perustunut tavanomaisiin kaupallisiin näkökohtiin, sillä Kiinan viranomaiset eivät suorittaneet arviointia, jonka tavanomainen yksityinen sijoittaja tekisi arvioidakseen, millaista voittoa näistä osakkeenvaihtosopimuksista voitaisiin kohtuudella odottaa ajan myötä. Valituksessa väitettiin, että sen sijaan Kiinan viranomaiset vaihtoivat valtavia velkasummia osakkeisiin tavoitteenaan pienentää teräksen tuottajien velkojen ja saamisten suhdetta ja lisätäkseen näin niiden kilpailukykyä, eivätkä ne ottaneet huomioon kaupallisia näkökohtia, joita yksityinen sijoittaja tarkastelisi. Komissio analysoi huolellisesti valituksessa esitetyt tiedot ja – koska asiakirjakokonaisuudessa ei ollut muuta tietoa asiasta – päätteli, että toimenpiteistä koituu etua perusasetuksen 6 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. |
|
(201) |
Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan merkityksessä, sillä se on rajoitettu vain tiettyihin yksiköihin, joihin valtio osallistuu, rahoituksen myöntäminen on harkinnanvaraista eikä objektiivisia perusteita ole olemassa. Sen vuoksi päätellään, että tämä ohjelma on tasoitustoimenpiteiden alaista tukea tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittaville tuottajille. |
c) Tuen määrän laskeminen
|
(202) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituva etu on kertaluonteinen tuki, ja sen määränä pidetään osakkeiksi muunnettujen velkojen kokonaismäärää eli anteeksiannetun velan määrää. Koska saatavilla ei ollut Kiinan viranomaisten toimittamia tietoja tämän edun arvioimiseksi, komissio teki havaintonsa valituksessa esitettyjen tietojen perusteella. Näin laskettu tuen määrä on perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti jaettu tutkimusajanjaksolle käyttäen vastaanottajayritysten varojen tavanomaista kuolettamisaikaa. Määrää on oikaistu lisäämällä korko tältä ajanjaksolta, jotta huomioon otettaisiin edun arvo ajan myötä ja vahvistettaisiin näin tästä ohjelmasta vastaanottajille koituva kokonaisetu. Tuen määrä on perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti jaettu tutkimusajanjaksolla tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(203) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saatu tukiprosentti on 0,05 prosenttia. Tukiprosentin laskeminen otokseen kuuluneille ja muille yhteistyössä toimineille tuottajille ei ollut tarpeen johdanto-osan 196 ja 197 kappaleessa kuvatuista syistä. |
3.3.3.2 Omaan pääomaan tapahtuvat sijoitukset
a) Kuvaus
|
(204) |
Valituksessa väitetään, että Kiinan viranomaiset ovat vuosien kuluessa antaneet teräksen tuottajille huomattavia määriä käteistä omaan pääomaan tapahtuvien sijoitusten kautta. Valituksen mukaan Kiinan viranomaiset (erilaisten valtio-omisteisten yksiköiden kautta) hankkivat osuuksia yrityksistä, joissa valtio oli jo suurin osakas, saamatta lisää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Valituksessa luetellaan myös yksilöityjä liiketoimia, joissa valtion valvonnassa olevat yksiköt, muun muassa China International Capital Corporation (CICC) ja SASAC, ovat olleet mukana. |
b) Tutkimuksen havainnot
|
(205) |
Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja tästä ohjelmasta (ks. edellä 196 ja 197 kappale), tätä ohjelmaa koskevat havainnot perustuvat valituksessa esitettyihin tietoihin, joihin on saatu vahvistusta riittävästä määrästä lähteitä. Omaan pääomaan tapahtuvat sijoitukset muodostavat perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun suoran varojen siirron. Viranomaiset myönsivät nämä taloudelliset tuet näissä liiketoimissa mukana olleiden julkisten elinten, muun muassa CICC:n ja SASAC:n, kautta. Valituksessa esitetään yksilöityä näyttöä omaan pääomaan tapahtuvista sijoituksista yhden valtio-omisteisen teräksen tuottajan osalta; tässä tapauksessa CICC toimi johtavana merkintätakuun antajana ja osakeannin hallinnoijana. Valituksessa esitettyjen tietojen mukaan CICC on 51-prosenttisesti valtion omistuksessa ja sen valvojana toimii viime kädessä SASAC, joka valituksessa dokumentoitujen liiketoimien yhteydessä toimi myös Kiinan viranomaisten yksikkönä, joka valvoi valtio-omisteista teräksentuottajayritystä (ks. analyysi SASAC:n tehtävistä edellä olevasta 64–66 kappaleesta). Näin ollen Kiinan viranomaiset toteuttivat nämä liiketoimet julkisten elinten kautta perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa ja asiaa koskevassa WTO:n oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla. |
|
(206) |
Katsotaan, että näistä omaan pääomaan tapahtuvista sijoituksista koituu vastaanottajayrityksille perusasetuksen 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettua etua, sillä nämä investoinnit ovat vastoin yksityisten sijoittajien tavanomaista sijoituskäytäntöä. Se, että nämä omaan pääomaan tehdyt sijoitukset ovat vastoin yksityisten sijoittajien tavanomaista sijoituskäytäntöä, todistetaan yksityiskohtaisesti valituksessa. Valituksessa osoitetaan näiden yksilöityjen liiketoimien osalta ensinnäkin se, että valtio-omisteinen teräksentuotantoyritys maksoi uudesta osakeannista ostamastaan osuudesta ylihintaa, joka ei ollut terveiden markkinaolosuhteiden mukainen, ja toiseksi se, että se käytti hankitut varat valtio-omisteisen omaisuuden ja pääomaomistuksen ostamiseen alle markkinahintojen. Valituksessa osoitetaan myös, että Kiinan viranomaiset maksoivat osakkeistaan saman hinnan kuin muut sijoittajat, vaikka valtion hankkimat osakkeet ovat arvoltaan vähäisempiä, sillä niihin liittyvät oikeudet ja tuottonäkymät ovat erilaiset kuin muille osakkaille myytyjen osakkeiden kohdalla. |
|
(207) |
Nämä tuet ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, sillä ne annettiin rajatulle määrälle valittuja yksiköitä, joihin valtio osallistui. Sen vuoksi päätellään, että tämä ohjelma on tasoitustoimenpiteiden alaista tukea tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittaville tuottajille. |
c) Tuen määrän laskeminen
|
(208) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneeksi eduksi katsotaan omaan pääomaan tehtyjen sijoitusten määrä. Koska saatavilla ei ollut Kiinan viranomaisten toimittamia tietoja tästä etuudesta, komissio teki havaintonsa valituksessa esitettyjen tietojen perusteella. Näin laskettu tuen määrä on perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti jaettu tutkimusajanjaksolle käyttäen vastaanottajayritysten varojen tavanomaista kuolettamisaikaa. Määrää on oikaistu lisäämällä korko tältä ajanjaksolta, jotta huomioon otettaisiin edun arvo ajan myötä ja vahvistettaisiin näin tästä ohjelmasta vastaanottajille koituva kokonaisetu. Tuen määrä on perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti jaettu tutkimusajanjaksolla vastaanottajien koko tuotteen tuotannolle (nimittäjä), koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(209) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saatu tukiprosentti on 0,08 prosenttia. Tukiprosentin laskeminen otokseen kuuluneille ja muille yhteistyössä toimineille tuottajille ei ollut tarpeen johdanto-osan 196 ja 197 kappaleessa kuvatuista syistä. |
3.3.3.3 Maksamattomat osingot
a) Kuvaus
|
(210) |
Valituksessa väitettiin, että Kiinan viranomaisten politiikkana on, että valtio-omisteisten yritysten – orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuottavat teräsyritykset mukaan luettuina – ei tarvitse maksaa osinkoja valtiolle, vaikka ne saisivat voittoa. Tämän vuoksi valtio-omisteiset teräksentuottajat kykenevät rahoittamaan valtavia investointeja voitoilla, joita ei tämän ohjelman ansiosta ole jaettu osinkoina. |
b) Tutkimuksen havainnot
|
(211) |
Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja osinkojen jakamisesta valtio-omisteisissa teräksentuotantoyrityksissä (ks. edellä 196 ja 197 kappale), tätä ohjelmaa koskevat havainnot perustuvat valituksessa esitettyihin tietoihin, joihin on saatu vahvistusta riittävästä määrästä lähteitä. Maksamattomia osinkoja on pidettävä perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuna piiloavustuksena tai 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna menetettynä tulona, sillä Kiinan viranomaiset eivät kerää osinkoja, jotka tavanomaisesti maksetaan osakeomistuksien perusteella yksityisille sijoittajille. Viranomaiset antoivat nämä piiloavustukset sellaisen yksikön – yleensä SASAC:n – kautta, joka omisti suoraan osakkeita valtio-omisteisista teräksentuotantoyrityksistä. SASAC:ia koskeva analyysi osoittaa, että se suorittaa viranomaistehtäviä (ks. yksityiskohtaiset tiedot edellä olevasta 64–66 kappaleesta. |
|
(212) |
Maksamattomien osinkojen kokonaismäärästä katsotaan koituneen 6 artiklan a alakohdan mukaisesti etua valtio-omisteisille teräksentuotantoyrityksille, koska toimintatapa on vastoin yksityisten sijoittajien tavanomaista sijoituskäytäntöä; yksityiset sijoittajat vaativat, että osakkeisiin perustuvat osingot jaetaan. Niiden valtio-omisteisten yritysten tapauksessa, jotka ovat osittain yksityisten sijoittajien omistuksessa, tukien määrä vastaa maksamattomien osinkojen määrää, joka on jaettu niille suhteutettuna. |
|
(213) |
Nämä tuet ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sillä ne annettiin rajatulle määrälle valittuja yksiköitä, joihin valtio osallistui. Sen vuoksi päätellään, että tämä ohjelma on tasoitustoimenpiteiden alaista tukea tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittaville tuottajille. |
c) Tuen määrän laskeminen
|
(214) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneeksi eduksi katsotaan maksamattomien osinkojen määrä. Koska saatavilla ei ollut Kiinan viranomaisten toimittamia tietoja tästä etuudesta, komissio teki havaintonsa vastaanottajia koskevien julkisesti saatavilla olevien rahoitustietojen perusteella. Näin laskettu tuen määrä on perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti jaettu tutkimusajanjaksolla vastaanottajien kokonaisliikevaihdolle (nimittäjä), koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(215) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saatu tukiprosentti on 1,36 prosenttia. Tukiprosentin laskeminen otokseen kuuluneille ja muille yhteistyössä toimineille tuottajille ei ollut tarpeen johdanto-osan 196 ja 197 kappaleessa kuvatuista syistä. |
3.3.4 TULOVEROJA JA MUITA SUORIA VEROJA KOSKEVAT OHJELMAT
3.3.4.1 Tutkimus- ja kehitysmenoja (T&K) koskevat verovähennykset
|
(216) |
Tästä järjestelmästä myönnetään etuuksia yrityksille, jotka ottavat käyttöön uutta teknologiaa, uusia tuotteita tai uusia tuotantotekniikoita. Tukikelpoisten yritysten yritystuloveroa voidaan alentaa 50 prosentilla hyväksyttyjen hankkeiden todellisista kuluista. |
|
(217) |
Huomattakoon, että vaikka Kiinan viranomaiset rajoittivat kyselylomakkeeseen ja puutteista ilmoittavaan kirjeeseen antamansa vastaukset ohjelmiin, joita otokseen kuuluneet yritykset hyödynsivät, ne eivät antaneet tietoa tästä ohjelmasta siitä huolimatta, että yksi otokseen kuuluneista yrityksistä ilmoitti kyselylomakkeessa saaneensa etuuksia tästä ohjelmasta. Tarkastuskäynnin aikana Kiinan viranomaisia pyydettiin uudelleen toimittamaan tarvittavat tiedot, ja tällöin ne toimittivat osittaisen täydentävän vastauksen tämän ohjelman osalta. Vaikka tiedot toimitettiin myöhässä, tarkastusryhmä pyysi selvennyksiä useisiin seikkoihin (ks. jäljempänä 219 kappale). Näitä ei kuitenkaan toimitettu. Näin ollen komission oli tehtävä havaintonsa parhaiden saatavilla olevien tosiseikkojen perusteella. |
a) Oikeusperusta
|
(218) |
Järjestelmässä on kyse edullisesta verokohtelusta, ja siitä säädetään Kiinan yritystuloverolain (Kiinan kansantasavallan presidentin määräys nro 63, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008) 30 §:n 1 kohdassa, Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosäännöksiä koskevan asetuksen (Kiinan valtioneuvoston asetus nro 512) 95 §:ssä sekä avainaloja koskevassa oppaassa (tiedoksianto nro 6, 2007). Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet asetusta nro 512 eikä tiedoksiantoa nro 6 tätä menettelyä varten. |
b) Tukikelpoisuus
|
(219) |
Kuten edellä todettiin, Kiinan viranomaiset eivät kyselylomakkeeseen ja puutteista ilmoittavaan kirjeeseen antamassaan vastauksessa toimittaneet merkityksellisiä tietoja tästä järjestelmästä. Tarkastuskäynnin aikana toimittamassaan asiakirjassa Kiinan viranomaiset ilmoittivat, että verotettavaksi tuloksi voidaan verovähennyksen tekemistä varten ilmoittaa ainoastaan tutkimus- ja kehitysmaksuja, joita yrityksille aiheutuu uuden teknologian, uusien tuotteiden ja uusien taitojen kehittämisestä. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan tarkentaneet, mitä käsitteillä "uusi teknologia", "uusi tuote" ja "uudet taidot" tarkoitetaan. Komissio pyrki selvittämään näiden käsitteiden tarkan merkityksen Zhejiang Huadong -yritykseen tehdyn tarkastuskäynnin aikana, mutta yritys ei kyennyt esittämään konkreettista selitystä ja vastasi, että kyse on vain yleiskäsitteistä. |
|
(220) |
Päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että järjestelmästä voivat saada tukea ainoastaan sellaisten uuden ja huipputeknologian yritysten T&K-hankkeet, jotka saavat ensisijaista tukea valtiolta, ja huipputeknologian teollisuuden avainalojen oppaassa luetellut hankkeet NDRC:n hyväksymän kehittämisprioriteetin nojalla (64). Koska tässä menettelyssä ei toimitettu uusia merkityksellisiä tietoja, jotka kiistäisivät tämän päätelmän, todetaan, että järjestelmä ei ole yleisesti saatavilla, koska tukikelpoisia ovat vain valitut toimialat, yritykset tai hankkeet. |
c) Käytännön toteutus
|
(221) |
Kiinan viranomaisten vastauksen mukaan yritysten, jotka aikovat hakea tätä verohelpotusta, on esitettävä veroviranomaiselle tuloveroilmoitus ja muita asiaankuuluvia asiakirjoja. Vastauksessa ei tarkenneta, mitä nämä muut asiaankuuluvat asiakirjat ovat. Päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa todettiin, että yrityksen, joka aikoo hakea tukea tästä järjestelmästä, on toimitettava yksityiskohtaiset tiedot T&K-hankkeista paikalliseen tiede- ja teknologiavirastoon ja että verovirasto myöntää hyväksynnän vasta tutkittuaan tiedot. Hyväksynnän jälkeen yritystuloveron alaista määrää alennetaan 50 prosenttia hyväksyttyjen hankkeiden todellisista kuluista (65). |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(222) |
Tätä järjestelmää hyödynsi tutkimusajanjakson aikana yksi yhteistyössä toimineista vientiä harjoittavista tuottajista: Zhejiang Huadong Light Steel Building Material Co. Ltd. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä ja toimittivat tätä järjestelmää koskevan puutteellisen vastauksen myöhässä, ei ollut mahdollista määrittää haku- ja hyväksyntämenettelyä, johon tästä järjestelmästä etua saavien yritysten on osallistuttava. Kuten edellä todettiin, komission oli osittain tukeuduttava päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa vahvistettuihin seikkoihin. |
e) Päätelmä
|
(223) |
Järjestelmää olisi pidettävä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 alakohdan mukaisena tukena eli valtion menettämänä tulona, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille. |
|
(224) |
Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan tietoja tästä järjestelmästä saatavien etuuksien myöntämisperusteista ja tuen käytöstä, jotta voitiin määritellä, missä määrin tuki on rajattu tiettyihin yrityksiin ja onko se erityistä perusasetuksen 4 artiklan mukaisesti. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet näitä tietoja kyselylomakkeeseen ja puutteista ilmoittavaan kirjeeseen antamassaan vastauksessa. Lisäksi tarkastuskäynnin aikana annetut tätä asiaa koskevat tiedot vaikuttavat puutteellisilta, kun otetaan huomioon päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa tehdyt havainnot tästä samasta järjestelmästä, jota yritysten todettiin käyttäneen. Perusasetuksen 4 artiklan 5 kohdan vaatimuksen mukaisesti erityiseksi määrittämisen on selkeästi perustuttava sitä tukevaan näyttöön, minkä vuoksi komission oli perustettava päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. Parhaisiin saatavilla oleviin tosiseikkoihin sisältyivät päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa tehdyt havainnot. |
|
(225) |
Tämä tukijärjestelmä on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityinen, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimii, rajataan järjestelmään pääsy tiettyihin yrityksiin ja toimialoihin, jotka on luokiteltu kannustettaviksi, kuten orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuottava toimiala. Lisäksi vaikuttaa siltä, että tukikelpoisuuden määrittämiseksi ei ole objektiivisia arviointiperusteita, eikä ole pitävää näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että tukikelpoisuus on automaattista perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Todettakoon, että Kiinan viranomaisten yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio ei voinut arvioida, onko tällaisia objektiivisia arviointiperusteita olemassa. |
|
(226) |
Sen vuoksi tukea olisi pidettävä tasoitustoimenpiteiden alaisena. |
f) Tuen määrän laskeminen
|
(227) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneena etuna pidetään normaalin veroprosentin mukaisesti maksettavan kokonaisveron määrää sen jälkeen, kun siitä on vähennetty määrä, joka maksettiin hyväksyttyjen hankkeiden todellisiin T&K-kustannuksiin sovelletun ylimääräisen 50 prosentin alennuksen mukaan. Tuen määrä (osoittaja) on jaettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tutkimusajanjakson kokonaismyynnin liikevaihdolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(228) |
Tästä järjestelmästä on saanut etua yksi yhteistyössä toimineista otokseen kuuluneista vientiä harjoittavista tuottajista eli Huadong Group -ryhmittymä. Huadong Group -ryhmittymälle vahvistettu tukiprosentti on 0,19 prosenttia. |
|
(229) |
Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten painotettu keskimääräinen tukiprosentti on 0,09 prosenttia. |
|
(230) |
Koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi vahvistetaan tämän järjestelmän osalta korkein tukiprosentti, joka vahvistettiin otokseen kuuluneille yhteistyössä toimineille yrityksille, toisin sanoen 0,19 prosenttia. |
3.3.4.2 Tuloverohuojennukset maan keski- ja länsiosan alueilla
|
(231) |
Tästä järjestelmästä myönnetään etuuksia yrityksille, jotka ovat sijoittautuneet maan keskisille ja läntisille alueille. Tukikelpoisiin yrityksiin sovelletaan 15 prosentin alennettua tuloveroa Kiinassa normaalisti sovellettavan 25 prosentin sijaan. |
|
(232) |
Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan tietoja tästä järjestelmästä kyselylomakkeessa, puutteista ilmoittavassa kirjeessä ja tarkastuskäynnin aikana. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet näihin kysymyksiin kyselylomakkeeseen ja puutteista ilmoittavaan kirjeeseen antamissaan vastauksissa ja ilmoittivat, että ohjelma ei enää ole voimassa, sillä se päättyi 31 päivänä joulukuuta 2010, ja että yksikään otokseen kuuluneista yrityksistä ei ollut saanut siitä etua tutkimusajanjakson aikana. Tämä oli kuitenkin ristiriidassa yhden vientiä harjoittavan tuottajan (Chongqing Wanda Steel Strip Co., Ltd) antamien vastausten ja tähän yritykseen tehdyn tarkastuskäynnin aikana kootun näytön kanssa. |
a) Oikeusperusta
|
(233) |
Järjestelmässä on kyse edullisesta verokohtelusta, ja siitä säädetään läntisen alueen kehittämiseksi sovellettavia edullisia verokohteluja koskevassa ilmoituksessa (valtiovarainministeriön, tullihallinnon ja valtion verohallinnon ilmoitus, jota on sovellettu 1 päivästä tammikuuta 2001); järjestelmää on päivitetty läntisen kehittämisstrategian veropolitiikan täytäntöönpanon jatkamista koskevalla ilmoituksella (valtiovarainministeriön, tullihallinnon ja valtion verohallinnon ilmoitus, jota on sovellettu 1 päivästä tammikuuta 2011), jolla ohjelman voimassaoloaikaa jatketaan 31 päivään joulukuuta 2020 saakka. |
b) Tukikelpoisuus
|
(234) |
Todettakoon, että Kiinan viranomaiset eivät antaneet vastauksia yhteenkään järjestelmää koskevaan kysymykseen kyselylomakkeeseen ja puutteista ilmoittavaan kirjeeseen antamassaan vastauksessa tai tarkastuskäynnin aikana. Läntisen alueen kehittämiseksi sovellettavia edullisia verokohteluja koskevan ilmoituksen mukaan tätä edullista verokohtelua voivat hakea läntisen alueen kannustettavat yritykset (kannustettavilla yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasiallisen liiketoiminnan osuus on vähintään 70 prosenttia kokonaistulosta, kuten valtion kannustamien toimialojen, tuotteiden ja teknologioiden luettelossa todetaan). Chongqing Wanda -yritykseen tehdyn tarkastuskäynnin aikana yritys vahvisti, että syy edulliseen verokohteluun on, että yritys kuuluu läntisen ja keskisen alueen kannustettavien toimialojen luokkaan. |
c) Käytännön toteutus
|
(235) |
Kiinan viranomaiset ja Chongqing Wanda Steel Strip Co., Ltd -yritys eivät toimittaneet tietoa ohjelman toiminnasta ja hallinnosta. Kiinan läntisiin alueisiin sovellettavaa kehittämispolitiikkaa koskevan valtioneuvoston kiertokirjeen mukaan maakuntatason hallintojen hyväksyntä on edellytys normaalin veroprosentin (25 %) laskemiselle edullisen veroprosentin (15 %) tasolle. Yrityksen vuotuisessa tuloveroilmoituslomakkeessa vähennetty (vapautettu) tuloveron määrä luetellaan kohdassa 28 – vähennetty vero. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(236) |
Tätä järjestelmää hyödynsi tutkimusajanjakson aikana yksi yhteistyössä toimineista vientiä harjoittavista tuottajista: Chongqing Wanda Steel Strip Co., Ltd. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, on vaikea hahmottaa haku- ja hyväksyntämenettelyä, joihin järjestelmästä hyötyvien yritysten on osallistuttava. Komission piti tehdä omat päätelmänsä toimitetuista asiakirjoista, jotka muodostavat järjestelmän oikeusperustan, ilman Kiinan viranomaisilta saatavia tarkennuksia. |
e) Päätelmä
|
(237) |
Järjestelmää olisi pidettävä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 alakohdan mukaisena tukena eli valtion menettämänä tulona, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille. |
|
(238) |
Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan tietoja tästä järjestelmästä saatavien etuuksien myöntämisperusteista ja tuen käytöstä, jotta voitiin määritellä, missä määrin tuki on rajattu tiettyihin yrityksiin ja onko se erityistä perusasetuksen 4 artiklan mukaisesti. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tällaisia tietoja. Perusasetuksen 4 artiklan 5 kohdan vaatimuksen mukaisesti erityiseksi määrittämisen on selkeästi perustuttava sitä tukevaan näyttöön, minkä vuoksi komission oli perustettava päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
|
(239) |
Tämä tukijärjestelmä on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti erityinen, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimii, rajataan järjestelmään pääsy tiettyihin yrityksiin ja toimialoihin, jotka on luokiteltu kannustettaviksi, kuten orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuottava toimiala, ja jotka lisäksi sijaitsevat tietyillä Kiinan alueilla. Lisäksi vaikuttaa siltä, että tukikelpoisuuden määrittämiseksi ei ole objektiivisia arviointiperusteita eikä ole pitävää näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että tukikelpoisuus on automaattista perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Todettakoon, että Kiinan viranomaisten yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio ei voinut arvioida, onko tällaisia objektiivisia arviointiperusteita olemassa. |
|
(240) |
Sen vuoksi tukea olisi pidettävä tasoitustoimenpiteiden alaisena. |
f) Tuen määrän laskeminen
|
(241) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneena etuna pidetään normaalin tuloveroprosentin mukaisesti maksettavan kokonaisveron määrää, josta on vähennetty alennetun edullisen veroprosentin mukaan maksettu määrä. Tuen määrä (osoittaja) on jaettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tutkimusajanjakson kokonaismyynnin liikevaihdolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(242) |
Panhua Group -ryhmittymälle vahvistettu tukiprosentti on 0,03 prosenttia. |
|
(243) |
Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten painotettu keskimääräinen tukiprosentti on 0,02 prosenttia. |
|
(244) |
Koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi vahvistetaan tämän järjestelmän osalta korkein tukiprosentti, joka vahvistettiin otokseen kuuluneeseen yhteistyössä toimineeseen yritykseen etuyhteydessä olevalle yksikölle, toisin sanoen 0,04 prosenttia. |
3.3.5 MUUT TULOVEROA KOSKEVAT OHJELMAT, JOIDEN OSALTA KIINAN VIRANOMAISET EIVÄT TOIMITTANEET VASTAUKSIA TAI TOIMITETUT VASTAUKSET OLIVAT PUUTTEELLISIA
|
(245) |
Valituksessa esitettiin yksityiskohtaisesti useita väitettyjä tukiohjelmia, jotka koskivat otokseen kuulumattomia ja/tai yhteistyössä toimimattomia vientiä harjoittavia tuottajia. Komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan tietoa näistä ohjelmista alkuperäisissä ja täydentävissä kyselylomakkeissa ja antoi sitten Kiinan viranomaisille riittävästi mahdollisuuksia toimittaa näitä ohjelmia koskevat vastauksensa. Kiinan viranomaiset päättivät toimittaa vastauksia ainoastaan niistä väitetyistä tukiohjelmista, jotka koskivat otokseen kuuluneita kahta vientiä harjoittavaa tuottajaa, ja toistivat kantansa koko menettelyn ajan. Kiinan viranomaiset toimittivat kuitenkin joidenkin ohjelmien osalta tietoja ja näyttöä, joiden mukaan ohjelmat oli lopetettu eivätkä ne olleet voimassa tutkimusajanjakson aikana. Komissio otti tämän Kiinan viranomaisten toimittaman näytön huomioon havainnoissaan. |
|
(246) |
Muista ohjelmista Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja tai näyttöä. Koska yhteistyössä toimimattomuus oli merkittävää, komissiolla ei ollut mahdollisuutta hankkia tietoja ja näyttöä näistä ohjelmista, jotka vientiä harjoittavat tuottajat olivat sisällyttäneet valitukseen. Komissio tarkisti, että otokseen kuuluneet vientiä harjoittavat tuottajat eivät olleet tukikelpoisia tai eivät voineet hyödyntää näitä ohjelmia (lähinnä siksi, että ne olivat yksityisomistuksessa, sijaitsivat ohjelman soveltamisalueen ulkopuolella tai olivat kooltaan suhteellisen pieniä). Siksi komission oli perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettävä asiakirjakokonaisuudessa käytettävissä olevien tietojen perusteella tämän ohjelman olemassaolo ja vahvistettava jäännöstulli niiden kaikkien muiden ohjelmien osalta, joista Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja ja joita otokseen kuuluneet vientiä harjoittavat tuottajat eivät voineet käyttää tai eivät käyttäneet. |
3.3.5.1 Tuloverohyvitys kotimaassa valmistettujen tuotantovälineiden oston yhteydessä
a) Kuvaus
|
(247) |
Tämän ohjelman puitteissa yritys voi hakea verohyvityksiä kotimaisten tuotantovälineiden ostoista, jos hanke on johdonmukainen Kiinan viranomaisten teollisuuspolitiikan kanssa. Verohyvitystä, jonka suuruus voi olla enintään 40 prosenttia kotimaassa valmistetun laitteen ostohinnasta, voidaan soveltaa edellisen vuoden verovelvollisuuden asteittaiseen nostamiseen. |
b) Oikeusperusta
|
(248) |
Tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat 1 päivänä heinäkuuta 1999 annetut väliaikaiset toimenpiteet, jotka koskevat yritystuloon sovellettavia verohyvityksiä kotimaisiin laitteisiin tehtyjen investointien osalta teknologian uudistamishankkeiden yhteydessä, sekä 1 päivänä tammikuuta 2008 voimaan tullut verohallinnon tiedonanto nro 52 [2008], joka käsittelee kotimaisten laitteiden ostojen yhteydessä yritystuloon sovellettavien verohyvityksien ja -vapautuksien lopettamista. |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(249) |
Kiinan viranomaiset vastasivat, että mainitun tiedonannon nro 52 mukaan ohjelman soveltaminen oli päättynyt tammikuussa 2008 ja että viranomaisten tietojen mukaan tätä ohjelmaa ei ollut korvattu toisella ohjelmalla. Komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan asiaa koskevia lisätietoja etenkin etuuksien vaiheittaisen poistamisen aikataulusta. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet näitä tietoja ja vastasivat kaikille orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille koituneita etuja koskevaan kysymykseen viittaamalla otokseen kuuluneiden tuottajien kyselylomakevastauksiin. Komissio on jo esittänyt perusteet sille, miksi Kiinan viranomaisilta vaadittiin tietoa kaikkien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien eikä ainoastaan otokseen kuuluneiden tuottajien osalta (ks. edellä 34 ja 35 kappale). Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja myöskään otokseen kuuluneista tuottajista, sillä ne ainoastaan viittasivat näiden antamiin vastauksiin. Komissio katsoo, ettei ohjelman päättymistä koskevan näytön toimittaminen riitä, jollei lisäksi toimiteta näyttöä ohjelmasta myönnettyjen etuuksien asteittaisesta poistamisesta ja mahdollisista korvaavista ohjelmista. Tämän ohjelman mukaan tiettynä vuotena saatu veroetuus (eli verohyvitys) voidaan käyttää toisena verotusvuotena ja näin etuudet voivat jatkua senkin jälkeen, kun ohjelma on päättynyt. On käynyt ilmi, että muista "päättyneistä" vero-ohjelmista on koitunut etuja vielä joitakin vuosia niiden virallisen päättymispäivän jälkeen. On myös mahdollista, että vuosien kuluessa voidaan jakaa epätavallisen suuria tukimääriä. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tätä asiaa koskevia tietoja, komission havainnot perustuvat asiakirjakokonaisuudessa (tässä tapauksessa valituksessa) oleviin tietoihin perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(250) |
Tämä ohjelma on tukea, sillä siitä annetaan taloudellista tukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Tästä ohjelmasta annetaan vastaanottajille verosäästön suuruinen etu perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti. Tuki on perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti erityinen, sillä verosäästö on riippuvainen kotimaisten hyödykkeiden käytöstä tuontihyödykkeiden sijasta. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(251) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska unionin toimielimet eivät ole tarkastelleet tätä ohjelmaa aiemmissa tukien vastaisissa menettelyissä ja koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa oleva Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös. Kun tuen määrä arvioidaan muissa tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella, huomioon otetaan kaikkialla tässä asetuksessa muun muassa se, onko kyseiseen järjestelmään tehty merkittäviä muutoksia ja onko tuen määrä pienentynyt ajan kuluessa. On syytä huomata, että toistuvien tukien määrä ei yleensä vähene tällä tavalla. Koska tällaisia muutoksia tai tuen määrän vähenemistä ei ollut, nyt käsillä olevassa tapauksessa pidetään tuen määränä kyseisessä tutkimuksessa vahvistettua alkuperäistä määrää. |
|
(252) |
Tämän järjestelmän osalta kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,38 prosenttia, joka on tälle järjestelmälle Yhdysvaltain päätösmuistiossa vahvistettu määrä (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe, sivu 26, Federal Register / Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008). Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että vero-ohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (66). |
3.3.5.2 Huipputeknologian ja uuden teknologian yrityksiksi tunnustettujen yritysten edullinen verokohtelu
a) Kuvaus
|
(253) |
Ohjelmassa sovelletaan 15 prosentin alennettua tuloveroa normaalin 25 prosentin sijaan yrityksiin, jotka hakevat huipputeknologiayrityksen ja uuden teknologian yrityksen todistuksen. Sekä unioni päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa että Yhdysvaltain viranomaiset ovat todenneet ohjelman mahdollistavan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton (67). |
b) Oikeusperusta
|
(254) |
Ohjelman oikeusperustan muodostavat Kiinan yritystuloverolain (nro 63, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2007) 28 §, huipputeknologiayrityksiä ja uuden teknologian yrityksiä koskevat hallintotoimenpiteet sekä valtion verohallinnon tiedonanto nro 985, jossa käsitellään huipputeknologiayritysten ja uuden teknologian yritysten tuloverojen maksua (Guo Shui Han [2008] No. 985). |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(255) |
Kiinan viranomaiset vastasivat, että yksikään otokseen kuuluneista yrityksistä ei hyödyntänyt tätä ohjelmaa tutkimusajanjaksolla, ja viittasivat otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuihin vastauksiin ohjelman nojalla mahdollisesti saatujen etujen osalta. Komissio viittaa edellä esittämiinsä syihin sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan täydelliset vastaukset rajaamatta niitä otokseen kuuluneisiin viejiin (ks. edellä 34–35 kappale). Tämän vuoksi komissio teki tätä ohjelmaa koskevat havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen (päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa tehtyjen havaintojen ja tätä tapausta koskevan valituksen) perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(256) |
Tämä ohjelma on tukea, sillä siitä annetaan taloudellista tukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Vastaanottajan saama etu on sama kuin tämän ohjelman kautta saatu verosäästö perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti. Tukijärjestelmä on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska siihen pääsy on rajattu tiettyihin yrityksiin ja toimialoihin, jotka on luokiteltu kannustettaviksi; näitä ovat esimerkiksi terässektorilla toimivat yritykset. Lisäksi lainsäädännössä ei ole vahvistettu eikä myöntämisviranomainen ole vahvistanut objektiivisia arviointiperusteita järjestelmästä myönnettävän tuen saamiselle eikä tukikelpoisuus ole automaattista perusasetuksen 4 kohdan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(257) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneena etuna pidetään normaalin veroprosentin mukaisesti maksettavan kokonaisveron määrää, josta on vähennetty alennetun edullisen veroprosentin mukaan maksettu määrä. Koska saatavilla ei ole tietoja tämän edun arvioimiseksi ja koska unionin toimielimet ovat jo tarkastelleet tätä ohjelmaa aiemmassa tukien vastaisessa menettelyssä, asianmukaisin tiedon lähde vientiä harjoittavien tuottajien saaman edun arvioimiseksi on ollut tätä ohjelmaa koskeva arviointi, joka tehtiin lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa 6 päivänä toukokuuta 2011 annetussa neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 452/2011 (68), mukautettuna tarvittaessa edellä johdanto-osan 251 kappaleessa mainitulla tavalla. |
|
(258) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saatu tukiprosentti on 0,9 prosenttia, joka on edellisessä kappaleessa mainitussa asetuksessa tälle ohjelmalle vahvistettujen prosenttien aritmeettinen keskiarvo. |
3.3.5.3 Tuloverohuojennukset yrityksille, jotka pyrkivät kokonaisvaltaiseen resurssien käyttöön (erityiset raaka-aineet)
a) Kuvaus
|
(259) |
Tämän vero-ohjelman myötä yritysten, jotka käyttävät pääraaka-aineenaan jotakin kokonaisvaltaiseen resurssien käyttöön pyrkiviin yrityksiin sovellettavia tuloverohuojennuksia koskevassa luettelossa mainituista materiaaleista ja valmistavat samassa luettelossa mainittuja tuotteita tavalla, joka täyttää asiaa koskevat kansalliset ja teolliset standardit, tarvitsee ilmoittaa ainoastaan 90 prosenttia näin saatavista tuloista kokonaistuloissaan. Näin ollen tuloista voidaan vähentää 10 prosenttia tuloveroa laskettaessa. Tämä vapautus myönnetään viideksi vuodeksi. |
b) Oikeusperusta
|
(260) |
Ohjelman oikeusperustan muodostavat Kiinan yritystuloverolain 33 §, Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosäännöksiä koskevan valtioneuvoston asetuksen 99 § ja kokonaisvaltaiseen resurssien käyttöön pyrkiviin yrityksiin sovellettavia tuloverohuojennuksia koskeva luettelo. |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(261) |
Kiinan viranomaiset ilmoittivat, että yksikään otokseen kuuluneista yrityksistä ei hyödyntänyt tätä ohjelmaa tutkimusajanjaksolla, ja viittasivat otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuihin vastauksiin ohjelman nojalla mahdollisesti saatujen etujen osalta. Komissio viittaa edellä esittämiinsä syihin sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan täydelliset vastaukset rajaamatta niitä otokseen kuuluneisiin viejiin (ks. edellä 34–35 kappale). Tämän vuoksi komissio teki tätä ohjelmaa koskevat havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen (tässä tapauksessa valituksen) perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(262) |
Tämä ohjelma on tukea, sillä siitä annetaan taloudellista tukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Tästä järjestelmästä annetaan vastaanottajille verosäästön suuruinen etu perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti. Tukijärjestelmä on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska siihen pääsy on rajattu tiettyihin yrityksiin, jotka käyttävät pääraaka-aineinaan resursseja, jotka on lueteltu edellä mainitussa verohuojennuksia koskevassa luettelossa, valmistaakseen kyseisessä luettelossa lueteltuja tuotteita. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(263) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneena etuna pidetään normaalin veroprosentin mukaisesti maksettavan kokonaisveron määrää, josta on vähennetty alennetun edullisen veroprosentin mukaan maksettu määrä. Koska saatavilla ei ollut muita tietoja tämän edun arvioimiseksi, komissio teki havaintonsa valituksessa esitettyjen tietojen perusteella. Näin laskettu tuen määrä on perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti jaettu tutkimusajanjaksolla tuensaajien kokonaisliikevaihdolle (nimittäjä), koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(264) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saatu tukiprosentti on 0,01 prosenttia. |
3.3.5.4 Erikoislaitteiden ostoa koskeva verohyvitys
a) Kuvaus
|
(265) |
Tämän ohjelman puitteissa yritys voi vähentää 10 prosenttia ympäristön suojelua, energian ja veden säästämistä ja tuotantoturvallisuutta edistävien erikoislaitteiden ostokustannuksista ostovuonna maksettavasta yritystuloverosta. Vähennyksen (10 prosenttia investoidusta määrästä) jäljellä oleva osa voidaan siirtää seuraaville viidelle vuodelle. |
b) Oikeusperusta
|
(266) |
Tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat Kiinan yritystuloverolain 34 § ja Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosäännöksiä koskevan valtioneuvoston asetuksen 100 §. |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(267) |
Kiinan viranomaiset vastasivat, että yksikään otokseen kuuluneista yrityksistä ei hyödyntänyt tätä ohjelmaa tutkimusajanjaksolla, ja viittasivat otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuihin vastauksiin ohjelman nojalla mahdollisesti saatujen etujen osalta. Komissio viittaa edellä esittämiinsä syihin sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan täydelliset vastaukset rajaamatta niitä otokseen kuuluneisiin viejiin (ks. edellä 34–35 kappale). Tämän vuoksi komissio teki ohjelmaa koskevat havaintonsa saatavilla olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(268) |
Tässä ohjelmassa on kyse tuesta, sillä siitä annetaan taloudellista tukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Tästä järjestelmästä annetaan vastaanottajille verosäästön suuruinen etu perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti. |
|
(269) |
Ohjelman erityisyyden osalta katsotaan, ettei asiakirjakokonaisuudessa ole riittävästi tietoa, jonka perusteella komissio voisi tehdä lisähavaintoja ja lopullista päätelmää ohjelman erityisyydestä. Tämän vuoksi komissio ei voinut jatkaa ohjelman arviointia. |
3.3.5.5 Maan koillisosassa sijaitseviin yrityksiin kohdistuva edullinen verokohtelu
a) Kuvaus
|
(270) |
Tämän ohjelman puitteissa maan koillisosassa (ml. Liaoningin, Jilinin ja Heilongjiangin maakunnat ja Dalianin kunta) sijaitsevat yritykset voivat ensinnäkin lyhentää 40 prosentilla käyttöomaisuuden poistoaikaa verotarkoituksia varten ja lisätä näin tuloverosta tehtävien poistovähennysten vuotuista määrää; toiseksi ne voivat lyhentää 40 prosentilla aineettomien hyödykkeiden kuoletusaikaa ja päästä näin suurempaan vuotuiseen vähennykseen. Valtiovarainministeriön ja valtion verohallinnon antaman asiakirjan mukaan tietyillä nimetyillä aloilla (muun muassa metallurgia-alalla) toimivat yritysveron maksajat voivat hyötyä myös muista arvonlisäveroa, varallisuusveroa ja yritystuloveroa koskevista eduista etenkin käyttöomaisuuden oston yhteydessä. |
b) Oikeusperusta
|
(271) |
Tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat asiakirja, joka koskee yritystuloveroon sovellettavia etuuskohteluita maan koillisosassa sijaitsevien vanhojen teollisuusalueiden yritysten elvyttämiseksi (Caishui, N:o 153, 20. syyskuuta 2004) sekä valtiovarainministeriön ja valtion verohallinnon tiedonanto omaisuuden poistoista ja kuolettamisten toteuttamisesta maan koillisosassa sijaitsevilla vanhoilla teollisuusalueilla (Caishui, N:o 17, 2. helmikuuta 2005). Kiinan viranomaiset toimittivat oikeusperustan, joka osoittaa tämän ohjelman päättyneen 1 päivänä tammikuuta 2008, eli valtiovarainministeriön ja valtion verohallinnon tiedonannon etuuskohteluista, jotka koskevat yritystuloveroa (N:o 1 [2008]). |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(272) |
Edellä mainitun ohjelman päättymistä koskevan oikeusperustan toimittamisen lisäksi Kiinan viranomaiset viittasivat vain otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuihin vastauksiin ohjelman nojalla mahdollisesti saatuja etuja koskevien tietojen osalta. Komissio viittaa edellä esittämiinsä syihin sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan täydelliset vastaukset rajaamatta niitä otokseen kuuluneisiin viejiin (ks. edellä 34–35 kappale). Lisäksi komissio huomauttaa, että tästä ohjelmasta myönnetään tukia, jotka liittyvät käyttöomaisuuden ostoihin, jotka voidaan kuolettaa useiden vuosien aikana, eivätkä Kiinan viranomaiset ole toimittaneet tietoa ohjelmasta myönnettyjen etuuksien asteittaisesta poistamisesta tai eduista, joita ei vielä ole kokonaan kuoletettu, ja tämän vuoksi komissio on päättänyt tehdä tätä ohjelmaa koskevat havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen (tässä tapauksessa valituksen ja Yhdysvaltain viranomaisten asiaa koskevien havaintojen) perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(273) |
Tämä ohjelma on tukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisen edun määrä on verosäästö, joka tukikelpoisille yrityksille on syntynyt käyttöomaisuuden ostoon liittyvien nopeutetun poiston ja kuoletuksen kustannusten vähentämisestä. Tuki on perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti erityinen, sillä se on rajattu tietyllä maantieteellisellä alueella eli maan koillisosassa sijaitseviin yrityksiin. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(274) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituvana etuna pidetään kyseisen omaisuuden tavanomaisen poistosuunnitelman mukaisesti tutkimusajanjaksona maksettavaksi tulevan veromäärän ja nopeutetun poistomenetelmän mukaisesti tosiasiallisesti maksetun määrän erotus. Koska unionin toimielimet eivät ole tarkastelleet tätä ohjelmaa aiemmissa tukien vastaisissa menettelyissä ja koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa oleva Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös (ohjelmien luonteen samankaltaisuuden vuoksi (69)). Kuten edellä johdanto-osan 252 kappaleessa todetaan, kun tuen määrä arvioidaan muissa tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella, huomioon otetaan kaikkialla tässä asetuksessa muun muassa se, onko kyseiseen järjestelmään tehty merkittäviä muutoksia ja onko tuen määrä pienentynyt ajan kuluessa. On syytä huomata, että toistuvien tukien määrä ei yleensä vähene tällä tavalla. Koska tällaisia muutoksia tai tuen määrän vähenemistä ei ollut, nyt käsillä olevassa tapauksessa pidetään tuen määränä kyseisessä tutkimuksessa vahvistettua alkuperäistä määrää. |
|
(275) |
Tämän järjestelmän osalta kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,08 prosenttia, joka on tälle "Income Tax Exemption for Investors in Designated Geographical Regions Within Liaoning" -järjestelmälle Yhdysvaltain päätösmuistiossa vahvistettu määrä (US Decision Memorandum of 3 June 2010 on Wire Decking, 3. kesäkuuta 2010, sivu 25, Federal Register / Vol. 75, No. 111, sivu 32902 / 10. kesäkuuta 2010). Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että vero-ohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (70). |
3.3.5.6 Vapautus tuloverosta kotimaisiin teknologisiin uudistuksiin tehtävien investointien osalta
a) Oikeusperusta
|
(276) |
Tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat valtion verohallinnon 17 päivänä tammikuuta 2000 hyväksymä asiakirja nro 13, joka koskee kotimaisten laitteiden tekniseen muuttamiseen tehtyjen investointiluottojen hallinnointia yritystuloveroa koskevissa tarkastuksissa, ja tiedonanto, joka koskee kansallisten avainteknologian uudistushankkeiden hallinnointiin sovellettavien toimenpiteiden kehittämistä ja kierrättämistä. |
b) Tutkimuksen havainnot
|
(277) |
Kiinan viranomaiset vastasivat, että ohjelma oli lopetettu 1 päivänä tammikuuta 2008 valtion verohallinnon tiedonannolla nro 52 [2008], joka koskee yritystuloon sovellettavien verohyvitysten lopettamista kotimaisiin laitteisiin tehtyjen investointien osalta. Koska tästä ohjelmasta myönnetään toistuvia veroetuja, jotka ovat päättyneet vuonna 2008, eikä ole näyttöä siitä, että vielä maksamattomia etuja olisi edelleen kuoletettu tutkimusajanjakson aikana, komissio katsoo, ettei tähän ohjelmaan voida soveltaa tasoitustoimenpiteitä. |
3.3.5.7 Erilaiset paikalliset verohuojennukset
a) Kuvaus
|
(278) |
Valituksessa luetellaan useita verohuojennuksia, jotka ovat käytettävissä useissa maakunnissa (toisin sanoen Shandongin maakunta, Chongqingin kunta, Guangxin alue Zhuang, maan keski- ja länsiosan alueet) siinä muodossa, että yrityksiin sovelletaan 15 prosentin alennettua yritystuloveroa yleisesti sovellettavan 25 prosentin sijaan. |
b) Oikeusperusta
|
(279) |
Valituksessa mainitaan Shandongin verohuojennuksen eli maantieteelliseen sijaintiin (Zheijangin ja Shandongin maakunta) perustuvien alempien tuloveroprosenttien oikeusperusta, joka on 9 päivänä huhtikuuta 1991 annetun Kiinan tuloverolain nro 45, jota sovelletaan yrityksiin, joihin on tehty ulkomaisia investointeja, sekä ulkomaisiin yrityksiin, 7 §. |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(280) |
Kiinan viranomaiset ilmoittivat yksinkertaisesti, että yksikään otokseen kuuluneista yrityksistä ei hyödyntänyt tätä ohjelmaa tutkimusajanjaksolla, ja viittasivat otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuihin vastauksiin niiden mahdollisesti saamien etujen osalta. Edellä (ks. edellä 34–35 kappale) on esitetty syyt siihen, miksi Kiinan viranomaisilta vaadittiin täydellisiä vastauksia, ja tämän lisäksi komissio toteaa, että yksi yhteistyössä toimineista viejistä on saanut etua ainakin yhdestä tässä jaksossa luetelluista alennetuista veroprosenteista (ks. edellä 231 ja sitä seuraava kappale). Sen vuoksi komissio turvautuu tämän ohjelman arvioinnissa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla oleviin tietoihin (tässä tapauksessa valituksen tietoihin ja Yhdysvaltain viranomaisten asiaa koskeviin havaintoihin) perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(281) |
Tästä ohjelmasta annetaan tukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Tämän toistuvan tuen määrä on alennetusta yritysveroprosentista koituvien verosäästöjen määrä perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti. Tuki on perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti erityinen, sillä se on rajattu tietyillä maantieteellisillä alueilla sijaitseviin yrityksiin. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(282) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneena etuna pidetään normaalin veroprosentin mukaisesti maksettavan kokonaisveron määrää, josta on vähennetty edullisen veroprosentin mukaan maksettu määrä. Koska unionin toimielimet eivät ole tarkastelleet tätä ohjelmaa aiemmissa tukien vastaisissa menettelyissä ja koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa oleva Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös (ohjelmien luonteen samankaltaisuuden vuoksi). Kuten edellä todettiin, kun tuen määrä arvioidaan muissa tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella, huomioon otetaan kaikkialla tässä asetuksessa muun muassa se, onko kyseiseen järjestelmään tehty merkittäviä muutoksia ja onko tuen määrä pienentynyt ajan kuluessa. On syytä huomata, että toistuvien tukien määrä ei yleensä vähene tällä tavalla. Koska tällaisia muutoksia tai tuen määrän vähenemistä ei ollut, nyt käsillä olevassa tapauksessa pidetään tuen määränä kyseisessä tutkimuksessa vahvistettua alkuperäistä määrää. |
|
(283) |
Tämän järjestelmän osalta kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,66 prosenttia, joka on "Reduced Income Taxes Based On Geographic Location" -järjestelmälle Yhdysvaltain päätösmuistiossa (US Decision Memorandum of 12 June 2009 on Certain Tow Behind Lawn Groomers and Certain Parts Thereof, sivu 11, Federal Register / Vol. 74, No. 117, sivu 29180 / 19. kesäkuuta 2009) vahvistettu määrä. Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että vero-ohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (71). |
3.3.5.8 Osinkojen vapautus valintakelpoisten kotimaisten yritysten välillä
a) Kuvaus
|
(284) |
Tässä ohjelmassa on kyse tiettyjen yritysten eli muista kotimaisista yrityksistä osuuksia omistavien kotimaisten yritysten edullisesta verokohtelusta, joka toteutetaan vapautuksena veroista, jotka olisi maksettava tietyistä osingoista, bonuksista ja muista pääomainvestoinneista saatavista tuloista. Unioni totesi tämän ohjelman olevan tasoitustoimenpiteiden alainen päällystettyä hienopaperia koskevassa tukien vastaisessa menettelyssä (72). |
b) Oikeusperusta
|
(285) |
Oikeusperustan muodostavat Kiinan yritystuloverolain 26 § sekä Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosäännöksiä koskevan valtioneuvoston asetuksen nro 512 (hyväksytty 6 päivänä joulukuuta 2007) 83 §. |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(286) |
Kiinan viranomaiset vastasivat, että yksikään otokseen kuuluneista yrityksistä ei hyödyntänyt tätä ohjelmaa tutkimusajanjaksolla ja viittasivat otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuihin vastauksiin ohjelman nojalla mahdollisesti saatujen etujen osalta. Komissio viittaa esittämiinsä syihin sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan täydelliset vastaukset (ks. edellä 34–35 kappale). Sen vuoksi se on päättänyt perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti tehdä tätä ohjelmaa koskevat havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen eli päällystettyä hienopaperia koskevaan päätökseen sisältyvien havaintojen perusteella. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(287) |
Tästä ohjelmasta annetaan tukea menetettyjen tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti tämän edun määrä on niiden verosäästöjen määrä, joita kiinalaisille kotimaisille yrityksille koituu osinkoihin, bonuksiin ja muihin pääomainvestointeihin sovellettavasta verovapautuksesta. Tämä ohjelma on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti oikeudellisesti erityinen, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimii, rajataan ohjelmaan pääsy vain niihin Kiinan kotimaisiin yrityksiin, jotka saavat osinkotuloa muista kotimaisista yrityksistä, eikä huomioon oteta yrityksiä, jotka sijoittavat ulkomaisiin yrityksiin. Ohjelma on myös erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, koska ohjelma on varattu yksinomaan valtion kannustamille tärkeille toimialoille ja hankkeille, kuten terästeollisuudelle (ks. esimerkiksi edellä 182 kappale), sekä siksi, että tukikelpoisuuden määrittämiseksi ei ole objektiivisia arviointiperusteita eikä pitävää näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että tukikelpoisuus on automaattista. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(288) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Tuensaajille koituneena etuna pidetään maksettavan kokonaisveron määrää, johon on sisällytetty muista kotimaisista yrityksistä saatu osinkotulo, josta on vähennetty määrä, joka tosiasiallisesti maksettiin osinkoverovapautuksen jälkeen. Koska saatavilla ei ole tietoja tämän edun arvioimiseksi ja koska unionin toimielimet ovat jo tarkastelleet tätä ohjelmaa aiemmassa tukien vastaisessa menettelyssä, asianmukaisin tiedon lähde vientiä harjoittavien tuottajien saaman edun arvioimiseksi on ollut tätä ohjelmaa koskeva arviointi, joka tehtiin päällystettyä hienopaperia koskevassa menettelyssä, mukautettuna tarvittaessa edellä johdanto-osan 252 kappaleessa mainitulla tavalla. |
|
(289) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saatu tukiprosentti on 0,77 prosenttia, joka on päällystettyä hienopaperia koskevassa menettelyssä tälle ohjelmalle vahvistettujen prosenttien aritmeettinen keskiarvo. |
3.3.5.9 Ulkomaisrahoitteisten yritysten edullista verotusta koskevat ohjelmat
|
(290) |
Valituksessa luetellaan seuraavat ulkomaisrahoitteisiin yrityksiin sovellettavat edullista tuloverotusta koskevat ohjelmat:
|
|
(291) |
Kiinan viranomaiset toimittivat ohjelmia koskevat seuraavassa luetellut oikeusperustat osoittaakseen, että ulkomaisrahoitteisia yrityksiä koskevat ohjelmat oli lopetettu, kun Kiinan kansantasavallan 10. kansankongressin 5. istunnossa 16 päivänä maaliskuuta 2007 hyväksyttiin vuoden 2008 yritystuloverolaki:
|
|
(292) |
Nämä säännökset osoittavat, että ulkomaisrahoitteisiin yrityksiin sovellettavat tuloveroedut on poistettu vaiheittain vuoden 2011 loppuun mennessä. Kiinan viranomaiset ovat myös ilmoittaneet, että ulkomaisrahoitteisiin yrityksiin sovellettavaa korvaavaa ohjelmaa ei ole ja että ulkomaisrahoitteisten yritysten verokohtelu vastaa nyt muiden yritysveron maksajien kohtelua. Komissio huomauttaa, että nämä ulkomaisrahoitteisiin yrityksiin sovellettavaa edullista tuloverotusta koskevat ohjelmat ovat edelleen tasoitustoimenpiteiden alaisia, sillä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat voivat edelleen saada vielä suorittamattomia etuja vuoden 2011 loppuun eli osan tutkimusajanjaksosta, eikä voida varmistua siitä, ettei olemassa olisi ulkomaisrahoitteisiin yrityksiin sovellettavaa korvaavaa ohjelmaa vuodesta 2012. Komissio on kuitenkin päättänyt, ettei se arvioi näitä ohjelmia pitemmälle, koska kaikille asianomaisille osapuolille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa on kevennettävä ja koska vaiheittaisen poistamisen kausi alkaa olla lopussa eikä näkyvillä ole viitteitä mahdollisesta korvaavasta ohjelmasta. |
3.3.6 VÄLILLISIÄ VEROJA JA TUONTITARIFFEJA KOSKEVAT OHJELMAT
3.3.6.1 Maahantuotuja laitteita kannustetuilla toimialoilla käyttävien ulkomaisrahoitteisten yritysten ja eräiden kotimaisten yritysten vapautukset tuontitariffeista ja alv:sta
a) Kuvaus
|
(293) |
Ohjelmasta myönnetään vapautus alv:sta ja tuontitariffeista ulkomaisrahoitteisten yritysten ja kotimaisten yritysten hyväksi näiden tuotannossaan käyttämän käyttöomaisuuden tuonnissa. Jotta vapautus myönnettäisiin, laitteet eivät saa olla tukikelvottomien laitteiden luettelossa ja vapautusta hakevan yrityksen on hankittava Kiinan viranomaisten tai NDRC:n myöntämä valtion kannustamia hankkeita koskeva todistus asiaan sovellettavan investointeja, veroja ja tulleja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Unioni totesi tämän ohjelman olevan tasoitustoimenpiteiden alainen päällystettyä hienopaperia koskevassa tukien vastaisessa menettelyssä (73). |
b) Oikeusperusta
|
(294) |
Tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat valtioneuvoston yleiskirje [Guo Fa N:o 37/1997] tuotujen laitteiden veropolitiikan mukauttamisesta, valtiovarainministeriön, tullihallinnon ja valtion verohallinnon ilmoitus nro 43 [2008], kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission NDRC:n ilmoitus nro 316 2006 (22 päivänä helmikuuta 2006) seikoista, jotka koskevat valtion kannustamiin kotimaisiin tai ulkomaisrahoitteisiin hankkeisiin liittyvän vahvistuskirjeen käsittelyä, sekä luettelo tuontitavaroista, joita ulkomaisrahoitteiset tai kotimaiset yritykset eivät voi tuoda tullivapaasti [2008]. |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(295) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että yksikään otokseen kuuluneista yrityksistä ei saanut etua tästä ohjelmasta tutkimusajanjaksolla ja viittasivat otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuihin vastauksiin ohjelman nojalla mahdollisesti saatujen etujen osalta. Komissio viittaa esittämiinsä syihin sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan täydelliset vastaukset (ks. edellä 34 ja sitä seuraava kappale) ja tekee perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti tätä ohjelmaa koskevat havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen eli päällystettyä hienopaperia koskevassa menettelyssä tekemiensä havaintojen perusteella. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(296) |
Tästä ohjelmasta annettavia etuuksia pidetään tukena Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä, koska ulkomaisrahoitteiset yritykset ja muut tukikelpoiset kotimaiset yritykset vapautetaan alv:n ja/tai tullien maksamisesta, jotka niiden olisi maksettava, jos ne eivät olisi hankkineet NDRC:n myöntämää valtion kannustamia hankkeita koskevaa todistusta. Siitä siis koituu vastaanottaville yrityksille etua perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan merkityksessä. Tämä ohjelma on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityinen, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimii, rajataan ohjelmaan pääsy vain niihin yrityksiin, jotka tekevät investointeja laissa tyhjentävästi määritettyihin liiketoimintaryhmiin ja hankkivat valtion kannustamia hankkeita koskevan todistuksen. Ohjelman tukikelpoisuuden määrittämiseksi ei lisäksi ole objektiivisia arviointiperusteita eikä ole pitävää näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että tukikelpoisuus on automaattista perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(297) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneena etuna pidetään laitteiden tuonnin yhteydessä vapautettujen alv:n ja tullin määrää. Koska saatavilla ei ole tietoja tämän edun arvioimiseksi ja koska unioni on jo tarkastellut tätä ohjelmaa aiemmassa tasoitustullimenettelyssä, asianmukaisin tiedon lähde vientiä harjoittavien tuottajien saaman edun arvioimiseksi on ollut tätä ohjelmaa koskeva arviointi, joka tehtiin päällystettyä hienopaperia koskevassa menettelyssä, mukautettuna tarvittaessa edellä johdanto-osan 252 kappaleessa mainitulla tavalla. |
|
(298) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saatu tukiprosentti on 0,89 prosenttia, joka on päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa tälle ohjelmalle vahvistettujen prosenttien aritmeettinen keskiarvo. |
3.3.6.2 Alv-palautukset kotimaassa tuotettuja laitteita ostaville ulkomaisrahoitteisille yrityksille
a) Kuvaus
|
(299) |
Tästä ohjelmasta saa etuutta alv-palautuksina, jotka maksetaan ulkomaisrahoitteisten yritysten ostamista kotimaassa tuotetuista laitteista. Laitteet eivät saa kuulua sellaisten laitteiden luetteloon, joille verovapautta ei myönnetä, eikä laitteen arvo saa ylittää ulkomaisrahoitteisen yrityksen investointien kokonaisrajaa, joka on määritelty kotimaassa tuotettujen laitteiden ostoja koskevissa hallinnollisissa toimenpiteissä. Tämän ohjelman on todettu olevan tasoitustoimenpiteiden alainen unionin päällystettyä hienopaperia koskevassa tukien vastaisessa menettelyssä (74) ja Kiinasta tuotaviin pinnoitettuihin teräslevyihin kohdistettua tasoitustullia koskevassa Yhdysvaltain viranomaisten menettelyssä (75). |
b) Oikeusperusta
|
(300) |
Tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat valtion verohallinnon yleiskirje nro 171 [1999] (20/09/1999) ulkomaisrahoitteisten yritysten ostamien kotimaassa valmistettujen laitteiden veropalautusten hallintoa koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta; valtiovarainministeriön ja valtion verohallinnon tiedonanto nro 176 [2008], jolla lopetetaan ulkomaisrahoitteisille yrityksille kotimaisten laitteiden oston yhteydessä annettavat veronpalautukset. |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(301) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että tämä ohjelma lopetettiin 1 päivästä tammikuuta 2009 edellä mainitulla tiedonannolla nro 176 [2008]. Komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan tietoa etujen päättymisestä käytännössä, sillä edut oli todennäköisesti jaettu pitemmälle aikavälille, koska ohjelma liittyy kotimaassa valmistetun käyttöomaisuuden ostoihin. Ohjelman nojalla mahdollisesti saatujen etujen osalta Kiinan viranomaiset viittasivat otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuihin vastauksiin. Komissio viittaa esittämiinsä syihin sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan täydelliset vastaukset (ks. edellä 34 ja seuraava kappale). Komissio toteaa lisäksi, että tiedonannossa nro 176 määrätään siirtymäajasta, jota sovelletaan tukikelpoisen käyttöomaisuuden hankintaan, sekä siitä, että hakemus on mahdollista täyttää etujen saamiseksi 30 päivään kesäkuuta 2009 saakka. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja etujen vaiheittaisesta poistamisesta ja koska nämä käyttöomaisuuteen liittyvät edut voidaan jakaa pitemmälle ajalle ja ne voivat jatkua tutkimusajanjaksolle saakka, komissio tekee tätä ohjelmaa koskevat havaintonsa saatavilla olevien tietojen eli päällystettyä hienopaperia koskevassa menettelyssä tehtyjen havaintojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(302) |
Tästä ohjelmasta katsotaan annettavan tukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä, ja näin ollen siitä koituu vastaanottaville yrityksille etua perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan merkityksessä. Tämä ohjelma on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityinen, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimii, rajataan ohjelmaan pääsy tietyntyyppisiin yrityksiin (ulkomaisrahoitteisiin yrityksiin), jotka ostavat laitteita, jotka eivät kuulu tukikelvottomien laitteiden luetteloon. Nähtävillä ei ole viitteitä siitä, että ohjelma ei olisi erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, koska ohjelman tukikelpoisuuden määrittämiseksi ei ole objektiivisia arviointiperusteita eikä pitävää näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että tukikelpoisuus on automaattista. Lisäksi ohjelma on erityinen myös perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti, koska tuki on riippuvainen siitä, että käytetään kotimaisia eikä tuotuja hyödykkeitä. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(303) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneena etuna pidetään alv:n määrää, joka on korvattu kotimaassa tuotettujen laitteiden ostosta. Koska saatavilla ei ole tietoja tämän edun arvioimiseksi ja koska unioni on jo tarkastellut tätä ohjelmaa aiemmassa tasoitustullimenettelyssä, asianmukaisin tiedon lähde vientiä harjoittavien tuottajien saaman edun arvioimiseksi on ollut tätä ohjelmaa koskeva arviointi, joka tehtiin päällystettyä hienopaperia koskevassa menettelyssä, mukautettuna tarvittaessa edellä johdanto-osan 252 kappaleessa mainitulla tavalla. |
|
(304) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saatu tukiprosentti on 0,04 prosenttia, joka on päällystettyä hienopaperia koskevassa menettelyssä tälle ohjelmalle vahvistettujen prosenttien aritmeettinen keskiarvo. |
3.3.6.3 Vapautus käyttöomaisuuden alv:sta maan keskiosassa
a) Kuvaus
|
(305) |
Tämä ohjelma koskee alv-velvollisia, jotka toimivat tietyillä luetelluilla toimialoilla metallurgia-ala mukaan luettuna. Ohjelmassa määrätään, että maan keskiosassa sijaitsevien vanhojen teollisuusalueiden 26 kaupungissa toimivat tukikelpoiset alv-velvolliset, jotka investoivat tietynlaiseen käyttöpääomaan, voivat vähentää käyttöpääomasta maksetun alv:n alv-velvollisuudestaan. |
b) Oikeusperusta
|
(306) |
Tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat valtiovarainministeriön ja valtion verohallinnon tiedonanto nro 75 [2007], jolla annetaan väliaikaiset toimenpiteet arvonlisäverosta vapauttamisen soveltamisalan laajentamiseksi maan keskiosassa, sekä valtiovarainministeriön ja valtion verohallinnon tiedonanto nro 170 [2008], joka koskee kansallisen arvonlisäverouudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä. |
c) Yhteistyön puuttuminen
|
(307) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että tämä ohjelma lopetettiin 1 päivästä tammikuuta 2009tiedonannolla nro 170 [2008], ja viittasivat ohjelman nojalla mahdollisesti saatujen etujen osalta otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuihin vastauksiin. Komissio viittaa esittämiinsä syihin sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan täydelliset vastaukset (ks. edellä 34 ja seuraava kappale). Komissio toteaa, että tiedonannon nro 170 mukaan alv-etujen myöntäminen maan keskiosan alueella sijaitseville yrityksille päättyy vuoden 2008 lopussa ja etuja voidaan jatkaa enintään tammikuuhun 2009. Koska nämä edut kuitenkin liittyvät käyttöpääomaan, niitä voidaan jakaa pitemmälle aikavälille ja ne voivat jatkua tutkimusajanjaksolle. Lisäksi vaikuttaa siltä, että tiedonantoon sisältyy toinen edullista alv:a koskeva järjestelmä, jota sovelletaan näihin maan keskiosassa sijaitseviin yrityksiin tammikuusta 2009 ja joka perustuu sovellettavien alv-prosenttien puolittamiseen. Koska Kiinan viranomaiset eivät antaneet selvitystä tästä ohjelmasta vielä maksamattomien etujen vaiheittaisesta poistamisesta tai yksityiskohtaisia tietoja mahdollisesta korvaavasta ohjelmasta, komissio tekee tätä ohjelmaa koskevat havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevan näytön perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(308) |
Tästä ohjelmasta katsotaan annettavan tukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä, ja näin ollen siitä koituu vastaanottaville yrityksille etua perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan merkityksessä; edun määrä vastaa käyttöomaisuuden oston yhteydessä tehtävistä vähennyksistä koituvia alv-säästöjä. Ohjelma on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityinen, koska lainsäädännössä siihen pääsy rajataan tiettyihin yrityksiin, toisin sanoen toimialoihin, jotka toimivat luetelluilla sektoreilla. Ohjelma on erityinen myös perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, koska se on rajoitettu tietyille nimetyille alueille, toisin sanoen maan keskiosan alueen vanhojen teollisuusalueiden kaupunkeihin. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(309) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneena etuna pidetään alv-säästöjen määrää, joka on kertynyt käyttöpääoman ostoista tehtävistä vähennyksistä. Koska saatavilla ei ole tietoja tämän edun arvioimiseksi ja koska vastaavaa alv-ohjelmaa on jo tarkasteltu tässä menettelyssä, asianmukaisin tiedon lähde vientiä harjoittavien tuottajien saaman edun arvioimiseksi on ollut johdanto-osan 297–298 kappaleessa tehty arviointi. |
|
(310) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saaduksi tukiprosentiksi vahvistetaan 0,89 prosenttia. |
3.3.6.4 Ma'anshanin muut veroetuudet
a) Tutkimuksen havainnot
|
(311) |
Valituksessa lueteltiin erinäisiä veroetuuksia, joista Ma'anshanin ja Wuhanin alueella sijaitsevat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat olivat hyötyneet vuosina 2008–2010, mukaan luettuina vapautukset kaupungin ylläpito- ja rakennusverosta sekä koulutusrahastoon maksettavista lisämaksuista. Komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan tietoa näistä veroetuuksista. Kiinan viranomaiset vastasivat, etteivät vaaditut tiedot olleet merkityksellisiä tutkimuksen kannalta, koska yksikään otokseen kuuluneista vientiä harjoittavista tuottajista ei sijainnut Ma'anshanissa. Komissio viittaa edellä esittämäänsä selitykseen sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia vaadittiin toimittamaan tietoa myös otokseen kuulumattomia yrityksiä koskevien tukiväitteiden osalta (ks. edellä 34–35 kappale). |
|
(312) |
Koska Kiinan viranomaisilta ei saatu tietoja, komissio päättelee, että Ma'anshanin ja Wuhanin alueella saatavilla olevia veroetuuksia on pidettävä Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa annettavana tukena perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Niistä koituu vastaanottajayrityksille perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettua etua, sillä niistä saadaan verosäästö, jonka määrä vastaa maksetun veron ja ilman ohjelmaa tavanomaisesti maksettavan veron välistä eroa. Ohjelma on perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti erityinen, sillä se on rajattu tietyillä nimetyillä alueilla tai Ma'anshanin kunnissa sijaitseviin yrityksiin. |
b) Tuen määrän laskeminen
|
(313) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska saatavilla ei ollut muuta tietoja tämän edun arvioimiseksi, komissio teki havaintonsa valituksessa esitettyjen tietojen perusteella. Näin laskettu tuen määrä on perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti jaettu tutkimusajanjaksolla vastaanottajien kokonaisliikevaihdolle (nimittäjä), koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(314) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saatu tukiprosentti on 0,08 prosenttia. |
3.3.7 AVUSTUSOHJELMAT
|
(315) |
Valituksessa väitettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottaneet yritykset saivat etuja useista avustusohjelmista ja niiden alaohjelmista vuodesta 2005 lähtien aivan viime aikoihin saakka (vuosi 2009 mukaan luettuna). On mahdollista, että tähän ohjelmaan perustuvien maksujen maksaminen jatkuu edelleen tai että kertamaksuja on suoritettu pääomainvestoinnin yhteydessä ja sen vuoksi käynnissä on vielä etuja, joita ei ole kokonaan kuoletettu valitun 15-vuotisen kuoletusjakson aikana. Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan tieto näistä ohjelmista, mutta ne eivät toimittaneet merkityksellisiä vastauksia ohjelmista. Koska Kiinan viranomaisilta ei siis saatu vastausta näiltä osin, komissio havaintonsa parhaan saatavilla olevan näytön perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
3.3.7.1 China World Top Brand -ohjelma
a) Oikeusperusta
|
(316) |
Valituksen mukaan tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat seuraavat:
|
b) Tukikelpoisuus
|
(317) |
Tästä ohjelmasta voi saada etua vain tuotteille, joille on myönnetty "China World Top Brand" -nimitys. Valituksessa kerrotaan, että tämä nimitys on myönnetty useille tämän tutkimuksen kohteena olevien teräsyritysten tuottamille terästuotteille. |
c) Tutkimuksen havainnot
|
(318) |
Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, havainnot perustuvat asiakirjakokonaisuudessa oleviin tietoihin perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
|
(319) |
Tästä ohjelmasta annetaan taloudellista tukea avustuksina, markkinatasot alittavina lainoina ja muina kannustimina eli kyseessä on perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdan ja 3 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettu suora varojen siirto, josta on koitunut etua vastaanottajille. |
|
(320) |
Tämä tuki on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityinen, koska se rajataan lainsäädännössä ainoastaan tiettyihin yrityksiin, toisin sanoen yrityksiin, jotka ovat saaneet tuotteilleen "China World Top Brand" -nimityksen. Lisäksi myöntämisviranomainen ei ole vahvistanut objektiivisia arviointiperusteita järjestelmästä myönnettävän tuen saamiselle eikä tukikelpoisuus ole automaattista perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. |
d) Tuen määrän laskeminen
|
(321) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa olevat Yhdysvaltain viranomaisten tekemät päätökset. Kuten edellä todettiin, kun tuen määrä arvioidaan muissa tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella, huomioon otetaan kaikkialla tässä asetuksessa muun muassa se, onko kyseiseen järjestelmään tehty merkittäviä muutoksia ja onko tuen määrä pienentynyt ajan kuluessa. On syytä huomata, että toistuvien tukien määrä ei yleensä vähene tällä tavalla. Koska tällaisia muutoksia tai tuen määrän vähenemistä ei ollut, nyt käsillä olevassa tapauksessa pidetään tuen määränä kyseisessä tutkimuksessa vahvistettua alkuperäistä määrää. |
|
(322) |
Tämän järjestelmän osalta kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,13 prosenttia, joka on vastaaville ohjelmille seuraavissa Yhdysvaltain päätösmuistioissa vahvistettujen määrien aritmeettinen keskiarvo: US Decision Memorandum of 6 April 2009 on Citric Acid and Certain Citrate Salts (sivu 6) (Federal Register Vol. 74, No. 69, sivu 16836 / 13. huhtikuuta 2009), US Decision Memorandum of 14 May 2010 on Pre-Stressed Concrete Steel Wire Strand (sivu 29) (Federal Register Vol. 75, No. 98, sivu 28557 / 21. toukokuuta 2010), US Decision Memorandum of 28 May 2010 on Certain Steel Grating (sivu 18) (Federal Register Vol. 75, No. 109, sivu 32362 / 8. kesäkuuta 2010), US Decision Memorandum of 28 March 2011 on Aluminium Extrusions (sivu 19) (Federal Register Vol. 76, No. 64, sivu 18521 / 4. huhtikuuta 2011) sekä US Decision Memorandum of 11 October 2011 on Multi-layered Wood Flooring (sivu 17) (Federal Register Vol. 76, No. 201, sivu 64313 / 18. lokakuuta 2011). Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että avustusohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (76). |
3.3.7.2 Famous Brands -ohjelma ja sen alaohjelmat (Chongqing Famous Brands, Hubei Province Famous Brands, Ma'anshan Famous Brands, Shandong Province Top Brands, Wuhan Famous Brands)
a) Oikeusperusta
|
(323) |
Valituksen mukaan Shandongin alaohjelman oikeusperustan muodostavat seuraavat:
|
b) Tukikelpoisuus
|
(324) |
Tästä ohjelmasta koituu etuja "Famous Brands" -tuotteiksi nimettyjen, vientimarkkinoille tarkoitettujen tuotteiden tuottajille. Valituksessa viitataan useisiin tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajiin, jotka ovat saaneet etua tästä ohjelmasta ainakin vuoteen 2009 saakka. |
c) Tutkimuksen havainnot
|
(325) |
Valituksessa esitetään, että ohjelman tarkoituksena on edistää kotimaisia edistyneitä teollisuuden aloja ja niiden tuotteiden vientiä maailman markkinoille. Ohjelman puitteet vahvistetaan keskustason ohjelmassa, ja maakunnalliset ja paikalliset viranomaiset kehittävät omia, keskustason ohjelman kanssa johdonmukaisia "Famous Brands" -ohjelmia, joilla edistetään paikallisten tuotteiden vientiä. Yhdysvallat on vienyt tämän avustusohjelman WTO:n käsiteltäväksi (DS 387). Lisäksi Yhdysvaltain viranomaiset ovat ottaneet käyttöön tätä ohjelmaa koskevia tasoitustoimenpiteitä useissa menettelyissä, jotka mainitaan valituksessa. Myös komissio on ottanut käyttöön näitä etuja koskevia tasoitustoimenpiteitä päällystettyä hienopaperia koskevassa tapauksessa (77). |
|
(326) |
"Famous Brands" -ohjelmasta annetaan taloudellista tukea korkotuettuina lainoina, T&K-rahoituksena ja käteisenä maksettavina vientipalkkioina. Nämä kannustimet muodostavat perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 alakohdassa tarkoitetun suoran varojen siirron, josta koituu etu vastaanottajille. |
|
(327) |
Tämä tuki on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityinen, koska se rajataan lainsäädännössä ainoastaan niihin yrityksiin, jotka vievät "Famous Brands" -tuotteiksi nimettyjä tuotteita. Ohjelma on erityinen myös perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, koska hyväksyvä viranomainen ei ole määrittänyt tukikelpoisuudelle objektiivisia arviointiperusteita. Tämän ohjelman mukainen edullinen kohtelu on erityistä myös perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, koske edut eivät ole riippuvaisia asianomaisten "Famous Brands" -tuotteiden vientituloksesta. |
d) Tuen määrän laskeminen
|
(328) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa olevat Yhdysvaltain viranomaisten tekemät päätökset (ohjelmien luonteen samankaltaisuuden vuoksi). Kuten edellä todettiin, kun tuen määrä arvioidaan muissa tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella, huomioon otetaan kaikkialla tässä asetuksessa muun muassa se, onko kyseiseen järjestelmään tehty merkittäviä muutoksia ja onko tuen määrä pienentynyt ajan kuluessa. On syytä huomata, että toistuvien tukien määrä ei yleensä vähene tällä tavalla. Koska tällaisia muutoksia tai tuen määrän vähenemistä ei ollut, nyt käsillä olevassa tapauksessa pidetään tuen määränä kyseisessä tutkimuksessa vahvistettua alkuperäistä määrää. |
|
(329) |
Tämän järjestelmän osalta kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,13 prosenttia, joka on vastaaville ohjelmille seuraavissa Yhdysvaltain päätösmuistioissa vahvistettujen määrien aritmeettinen keskiarvo: US Decision Memorandum of 6 April 2009 on Citric Acid and Certain Citrate Salts (sivu 6) (Federal Register Vol. 74, No. 69, sivu 16836 / 13. huhtikuuta 2009), US Decision Memorandum of 14 May 2010 on Pre-Stressed Concrete Steel Wire Strand (sivu 29) (Federal Register Vol. 75, No. 98, sivu 28557 / 21. toukokuuta 2010), US Decision Memorandum of 28 May 2010 on Certain Steel Grating (sivu 18) (Federal Register Vol. 75, No. 109, sivu 32362 / 8. kesäkuuta 2010), US Decision Memorandum of 28 March 2011 on Aluminium Extrusions (sivu 19) (Federal Register Vol. 76, No. 64, sivu 18521 / 4. huhtikuuta 2011) sekä US Decision Memorandum of 11 October 2011 on Multi-layered Wood Flooring (sivu 17) (Federal Register Vol. 76, No. 201, sivu 64313 / 18. lokakuuta 2011). Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että avustusohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (78). |
3.3.7.3 Avainteknologioita tukeva valtion hankerahasto
a) Yhteistyön puuttuminen Kiinan viranomaisten osalta
|
(330) |
Kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa Kiinan viranomaiset ainoastaan totesivat, että ohjelma on päättynyt vuonna 2003 ja että yksikään otokseen kuuluneista viejistä ei ollut saanut etua siitä. Koska Kiinan viranomaiset eivät ole täydentäneet vastaustaan näytöllä tai lisäselvityksillä, komissio analysoi tämän ohjelman saatavilla olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
b) Oikeusperusta
|
(331) |
Valituksen mukaan tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat seuraavat:
|
c) Tukikelpoisuus
|
(332) |
Valitukseen sisältyneiden pääasiallista oikeusperustaa koskeneiden lainausten mukaan tästä ohjelmasta tuettavat yritykset valitaan lähinnä suurikokoisista valtion holding-yhtiöistä, joihin kuuluu 512 avainyritystä, 120 pilottiyritysryhmittymää sekä toimialan johtavat yritykset. Lisäksi suositaan yrityksiä, jotka sijaitsevat maan koillis-, keski- ja länsiosien vanhoilla teollisuusalueilla. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(333) |
Koska Kiinan viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä, komissio tukeutuu valituksessa esitettyihin seikkoihin ja/tai muihin valituksessa mainittuihin lähteisiin (79). |
|
(334) |
Valituksessa kerrotaan, että tästä ohjelmasta pyrittiin antamaan tukikelpoisille yrityksille taloudellista tukea, jolla edistetään avainalojen, -yritysten ja -tuotteiden teknistä uudistamista, teknologian ajantasaistamista, tuoterakenteen kehittämistä, laadun parantamista, tuotannon lisäämistä, kotimaisen kysynnän laajentamista ja valtion talouden jatkuvaa ja tervettä kehittämistä. Valituksen mukaan rahastosta on tuettu 47:ää rauta- ja teräsyritystä investoinneissa, joiden määrä on yhteensä 75 miljardia RMB. Yhdysvaltain viranomaiset ovat ottaneet käyttöön tätä ohjelmaa koskevia tasoitustoimenpiteitä ainakin kahdessa menettelyssä. |
|
(335) |
Tässä ohjelmassa on kyse tuesta, sillä siitä annetaan taloudellista tukea käyttöpääoman hankintaan kohdistettujen avustusten muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti, ja tästä koituu etua vastaanottajalle. Koska nämä edut liittyvät käyttöpääomaan ja niitä voidaan jakaa pitemmälle aikavälille, saatavilla olevien tietojen perusteella päätellään, että etu jatkuu tutkimusajanjaksolle. |
|
(336) |
Tämä tuki on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityinen, koska tuki rajataan tiettyihin suurikokoisiin valtio-omisteisiin yrityksiin ja holding-yhtiöihin, jotka valitaan 512 avainyrityksen ja 120 pilottiyritysryhmän joukosta. Koska hanke kohdistuu tietyillä nimetyillä maantieteellisillä alueilla eli maan koillis-, keski- ja länsiosien vanhoilla teollisuusalueilla sijaitseviin yrityksiin, se on erityistä myös perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(337) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut samankaltainen Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös (US Decision Memorandum of 10 September 2010 on Certain Seamless Carbon and Alloy Steel Standard, Line, and Pressure Pipe, sivu 19, Federal Register Vol. 75, No. 182, sivu 57444 / 21. syyskuuta 2010). |
|
(338) |
Tämän järjestelmän osalta kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,01 prosenttia, joka on samankaltaiselle järjestelmälle edellä olevassa kappaleessa tarkoitetussa Yhdysvaltain päätöksessä vahvistettu määrä. |
3.3.7.4 Ohjelmat polkumyynnistä aiheutuvien oikeudellisten kulujen alentamiseksi
a) Yhteistyön puuttuminen Kiinan viranomaisten osalta
|
(339) |
Valituksessa viitattiin erilaisiin Yhdysvaltain viranomaisten (80) ja komission (päällystettyä hienopaperia koskeva menettely) toteuttamiin tutkimuksiin, joissa tasoitustoimenpiteiden alaisiksi todettiin useat maakunnalliset ohjelmat, joiden mukaan paikallinen rahoitusvirasto korvaa 40 prosenttia oikeudellisista kuluista, joita yritykselle aiheutuu osallistumisesta polkumyynnin vastaiseen menettelyyn. Koska Kiinan viranomaiset päättivät jättää vastaamatta tätä ohjelmaa koskeviin kysymyksiin ja ainoastaan totesivat, etteivät otokseen kuuluneet viejät olleet saaneet siitä etua, komissio tekee päätelmänsä saatavilla olevan näytön perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
b) Oikeusperusta
|
(340) |
Valituksessa olevien tietojen ja päällystettyä hienopaperia koskevan komission päätöksen (johdanto-osan 193 kappale) mukaan tämän ohjelman oikeusperusta on seuraava:
|
c) Tukikelpoisuus
|
(341) |
Tämä ohjelma on sellaisten yritysten käytettävissä, jotka osallistuvat polkumyyntitutkimuksiin ja toimivat kauppaministeriön ja maakunnallisten viranomaisten ohjeiden mukaisesti. |
d) Tutkimuksen havainnot
|
(342) |
Tämä ohjelma on tukea, koska siitä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti taloudellista tukea suorana varojen siirtona, jolla katetaan polkumyyntimenettelyihin liittyviä oikeuskuluja, ja koska siitä koituu etu perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti. Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, sillä se rajataan tiettyihin yrityksiin, jotka ovat mukana ulkomaisissa polkumyyntimenettelyissä. Ohjelma on erityinen myös perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, koska se on rajoitettu tiettyihin yrityksiin, jotka on rekisteröity tietyille nimetyille maantieteellisille alueille, jotka ovat tätä ohjelmaa täytäntöönpanevien maakunnallisten viranomaisten hallinnassa. |
e) Tuen määrän laskeminen
|
(343) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska saatavilla ei ole tietoja tämän edun arvioimiseksi ja koska unionin toimielimet ovat jo tarkastelleet tätä ohjelmaa aiemmassa tukien vastaisessa menettelyssä, asianmukaisin tiedon lähde vientiä harjoittavien tuottajien saaman edun arvioimiseksi on ollut tätä ohjelmaa koskeva arviointi, joka tehtiin päällystettyä hienopaperia koskevassa menettelyssä, mukautettuna tarvittaessa edellä johdanto-osan 252 kappaleessa mainitulla tavalla. |
|
(344) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saaduksi tukiprosentiksi vahvistetaan 0,01 prosenttia päällystettyä hienopaperia koskevien havaintojen perusteella (81). |
3.3.8. VALTION TEKEMÄT TAVAROIDEN OSTOT LIIAN KORKEANA PIDETTÄVÄÄ VASTIKETTA VASTAAN
|
(345) |
Valituksessa oli näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset ostivat valtio-omisteisten yritysten kautta orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien valmistamia tuotteita. Valituksessa viitattiin Kiinan viranomaisten ostoihin, jotka koskivat useita terästuotoksia, muun muassa väripinnoitettuja levyjä, kuumavalssattuja levykeloja, kylmävalssattuja levyjä, keskikokoisia laattoja ja galvanoituja levyjä. Valituksessa osoitettiin, että valtio-omisteisten yritysten näistä hyödykkeistä maksama ostohinta määritettiin erilaisten tekijöiden ja/tai vertailuarvojen perusteella ja että käytössä oli hintakattoja tai -mukautuksia, joita sovellettiin eri hyödykkeisiin sekä sen mukaan, koskiko liiketoimi toisiinsa etuyhteydessä olevia osapuolia. |
|
(346) |
Kiinan viranomaiset vastasivat viittaamalla valtio-omisteisia yrityksiä koskeviin yleistason väitteisiinsä, joiden mukaan ei ole osoitettu, että näitä terästuotteita ostavat valtio-omisteiset yritykset olisivat tukia ja tasoitustulleja koskevassa WTO:n sopimuksessa, jäljempänä SCM-sopimus, tarkoitettuja julkisia elimiä, ja joiden mukaan Kiinan viranomaiset eivät voi koota liiketoimikohtaisia tietoja tuntemattomista yksiköistä. Kiinan viranomaiset väittivät myös, ettei valituksessa viitattu hyödykkeiden ostotapahtumiin, joissa otokseen kuuluneet viejät olisivat olleet osallisina. Komissio viittaa päätelmiinsä, joiden mukaan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden ja muiden terästuotteiden ostajat ovat valtio-omisteisia yrityksiä (ks. edellä 49–73 kappale), sekä Kiinan viranomaisille esitettyyn vaatimukseen toimittaa myös otokseen kuulumattomia viejiä koskevia tietoja (ks. edellä 34 ja 35 kappale). Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet lisätietoa tästä ohjelmasta, komissio tekee havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
|
(347) |
Koska hinnat ylittävät markkinahinnat ja valtion ostoista valtio-omisteisten yritysten kautta koituu etu orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille, tämä ohjelma on tasoitustoimenpiteiden alainen perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iii alakohdan sekä 6 artiklan d alakohdan mukaisesti. On myös katsottava, että tutkimuksessa on vahvistettu valituksessa esitetty väite, että markkinoilla ei ole luotettavaa yksityisten toimittajien hintaa, koska julkinen sektori on hallitsevassa asemassa teräsmarkkinoilla sen perusteella, että valtio-omisteisilla yrityksillä on hallitseva osuus Kiinan teräsmarkkinoista ainakin kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen osalta (ks. 76–79 kappale). Tuki on myös erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sillä se rajataan ainoastaan valittuihin terässektorin yksiköihin, joissa valtio on osallisena. Koska nämä liiketoimet ja niiden perustana olevat sopimukset olivat kuitenkin monimutkaisia ja koska asiakirjakokonaisuudessa ei ollut tarvittavan yksityiskohtaisia tietoja, komissio ei kyennyt tekemään selkeää päätelmää tästä ohjelmasta. Sen vuoksi komissio päätti keskeyttää tämän ohjelman arvioinnin. |
3.3.9 MUUT ALUEELLISET OHJELMAT
a) Yhteistyön puuttuminen Kiinan viranomaisten osalta
|
(348) |
Kiinan viranomaiset vastasivat, että koska yksikään otokseen kuuluneista tuottajista ei sijainnut tässä jaksossa käsiteltyjen alueellisten ohjelmien soveltamisalueella, komission vaatimat tiedot olivat tutkimuksen kannalta merkityksettömiä. Koska tiedot ovat merkittäviä tutkimuksen kannalta (ks. edellä 34–35 kappale) ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet vastausta, komissio tekee kaikkia tässä jaksossa käsiteltyjä alueellisia ohjelmia koskevan päätöksensä asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
3.3.9.1 Tuet, joita myönnetään Tianjin-Binhain uudella alueella (Tianjin Binhai New Area ja Tianjinin talous- ja teknologiakehitysalueella (Tianjin Economic and Technological Development Area)
b) Oikeusperusta
|
(349) |
Nopeutetun poistojärjestelmän oikeusperusta on valtiovarainministeriön ja valtion verohallinnon kiertokirje, joka koskee yritystuloveroon sovellettavia etuuskohteluita, joilla tuetaan Tianjin-Binhain uuden alueen kehittämistä ja avoimuutta. |
c) Tutkimuksen havainnot
|
(350) |
Valituksessa väitettiin, että ohjelmalla pyritään edistämään tieteen ja teknologian infrastruktuuria Tianjin-Binhain uudella alueella ja Tianjinin talous- ja teknologiakehitysalueella sekä rakentamaan tieteen ja teknologian uudistamisjärjestelmä ja palveluvalmiuksia. Valituksen mukaan tästä ohjelmasta annettavat taloudelliset edut myönnettiin tiede- ja teknologiarahaston ja nopeutetun poisto-ohjelman kautta. Edut olisi rajattu yrityksiin, jotka ovat sijoittautuneet Tianjin-Binhain hallintokomitean toimivalta-alueelle, ja mukana olisi tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottavia/vieviä yrityksiä. Valituksessa viitattiin päätökseen, jonka Yhdysvaltain viranomaiset tekivät tiettyihin saumattomiin hiili- ja seosterästuotteisiin, -lankaan ja -paineputkiin liittyviä tasoitustoimenpiteitä koskevassa menettelyssä (82); päätöksen mukaan tämä ohjelma mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. |
|
(351) |
Koska Kiinan viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä, tätä ohjelmaa koskeva komission päätös perustuu perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti parhaisiin saatavilla oleviin tietoihin, jotka sisältyvät valitukseen ja edellä mainittuun Yhdysvaltain viranomaisten päätökseen. |
|
(352) |
Tästä ohjelmasta koituu vastaanottajayrityksille kertaluontoinen etu tiede- ja teknologiarahastosta saatavan avustuksen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti (suora varojen siirto) ja nopeutetun poisto-ohjelman osalta menetettyjen tulojen muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. |
|
(353) |
Tiede- ja teknologiarahastosta ja nopeutetusta poisto-ohjelmasta annettavat tuet ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sillä ne rajoittuvat tiettyihin yrityksiin, jotka sijaitsevat nimetyillä maantieteellisillä alueilla (toisin sanoen Tianjin-Binhain uudella alueella ja/tai Tianjinin talous- ja teknologiakehitysalueella). |
d) Tuen määrän laskeminen
|
(354) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa oleva Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös (US Decision Memorandum of 10 September 2010 on Certain Seamless Carbon and Alloy Steel Standard, Line, and Pressure Pipe, sivut 20 ja 21, Federal Register Vol. 75, No. 182, sivu 57444 / 21. syyskuuta 2010). Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että vero- ja avustusohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (83). |
|
(355) |
Kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten kokonaistukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,61 prosenttia, joka on asianomaisille järjestelmille edellä olevassa kappaleessa tarkoitetussa päätöksessä vahvistettujen prosenttien summa. |
3.3.9.2 Ohjelmat, jotka koskevat koillista aluetta
Koillisen alueen elvytysohjelma
a) Oikeusperusta
|
(356) |
Oikeusperusta on 14 päivänä syyskuuta 2004 annettu valtiovarainministeriön ja valtion verohallinnon kiertokirje, joka käsittelee alv-vähennyksen soveltamisalan koilliselle alueelle laajentamista koskevien asetusten painamista ja jakelua. |
b) Tutkimuksen havainnot
|
(357) |
Valituksen tekijä vakuutti, että Kiinan viranomaiset perustivat vuonna 2003 koillisalueen elvyttämisohjelman, jolla pyritään elvyttämään Dalianin kaupungin vanhoja teollisuusalueita ja Liaoningin, Jilinin ja Heilongjiangin kolmea koillista maakuntaa, jotka muodostavat Kiinan terästeollisuuden perinteisen keskuksen. Valituksen mukaan Kiinan viranomaiset ovat perustaneet erityisen Northeast Revitalisation Bank -pankin (NRB), joka on valtioneuvoston hallinnossa ja jonka toimeksiantona on rahoittaa koillisalueen raskaan teollisuuden vanhan keskuksen elvyttämiseen annettavaa tukea. |
|
(358) |
Valituksessa viitattiin myös tukiin, joita Export-Import Bank of China ("ExIm Bank") on antanut tämän ohjelman puitteissa Dalianin sivukonttorin kautta vientiluottoina ja muina edullisina luottoina, joiden kokonaismäärä oli 5 miljardia RMB, ja joiden arvo paikallisille yrityksille koituvina säästöinä oli 150 miljoonaa RMB marraskuusta 2003 lähtien. Valituksessa kerrottiin myös, että lainoja myönnettiin myös luottokelvottomille yrityksille vaikeuksissa olevien valtio-omisteisten yritysten kilpailukyvyn kohentamiseksi ja annettiin näille suhteettomat mahdollisuudet saada käyttöönsä rahoitusvaroja, vaikka niiden osuus kannattamattomista lainoista on koko maan suurin. |
|
(359) |
Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio tekee tätä ohjelmaa koskevan päätöksensä valitukseen ja Yhdysvaltain päätökseen (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Line Pipe) (sivut 21 ja 22) (Federal Register Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008) sisältyvien tietojen perusteella, mukautettuna tarvittaessa edellä johdanto-osan 252 kappaleessa mainitulla tavalla. |
|
(360) |
Tästä ohjelmasta koituu vastaanottajayrityksille etua i) vientiluottojen korkotukina annettuina avustuksina ja ii) alv-palautuksina käyttöpääoman oston yhteydessä. |
|
(361) |
Vientiluottojen korkotuet (i) ovat avustuksen muodossa annettavaa tukea perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Yhdysvaltain päätöksessä viitataan ohjelmaan nimellä "Foreign Trade Development Fund" nimityksen "Northeast Revitalisation Programme" sijasta, kuten myös valituksessa mainitaan. Ohjelmaa hallinnoivat Liaoningin maakunnan viranomaiset (Liaoningin maakunnallinen ulkomaankaupan ja talousyhteistyön virasto sekä Liaoningin maakunnan talousministeriö). Tukikelpoisia ovat vientiä harjoittavien yritysten hankkeet, joilla muun muassa parannetaan yritysten vientiperustan kilpailukykyä ja tutkitaan kansainvälisiä markkinoita. Koska nämä avustukset ovat riippuvaisia vientituloksesta, ohjelma on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(362) |
Käyttöpääoman ostoista annettavat alv-palautukset (ii) ovat valtion menettäminä tuloina annettavaa tukea perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Tämän ohjelman mukaan alv-velvolliset voivat tietyillä toimialoilla vähentää käyttöpääoman ostoihin perustuvan alv:n lopputuotteiden myynnin alv:sta. Alv-vähennys rajataan koillisalueella sijaitseviin yrityksiin, ja se on sen vuoksi alueellisesti erityistä perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. |
c) Tuen määrän laskeminen
|
(363) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa oleva Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös (ohjelmien luonteen samankaltaisuuden vuoksi). |
|
(364) |
Koillisen alueen elvytysohjelman osalta kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,18 prosenttia, joka on Foreign Trade Development Fund -ohjelmasta saataville avustuksille ja alv-palautuksille vahvistettujen määrien summa, joka vahvistettiin Yhdysvaltain päätösmuistiossa (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Line Pipe), sivut 21 ja 22, Federal Register Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008). Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että samankaltaisista ohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (84). |
Vientiluottojen korkotuet
a) Oikeusperusta
|
(365) |
Oikeusperustana on 16 päivänä joulukuuta 2004 vahvistetut väliaikaiset hallintotoimenpiteet, jotka koskevat korkean teknologian tuotteiden ja laitteiden valmistuksessa käytettävien tuotteiden vientiin sovellettavia luottoavustuksia. |
b) Tutkimuksen havainnot
|
(366) |
Valituksessa väitettiin, että tästä ohjelmasta annetaan avustuksia yrityksille, jotka laajentavat korkean teknologian tuotteiden vientiä, ja tuetaan Liaoningin maakunnassa sijaitsevien yritysten kehittämistä. Ohjelmaa hallinnoivat Liaoningin maakunnallinen ulkomaankaupan ja talousyhteistyön virasto, Liaoningin maakunnan talousministeriö ja Liaoningin maakunnan talouskomissio. Yhdysvaltain viranomaiset ovat edellä mainitussa Line Pipe -päätöksessä (ks. 359 kappale) todenneet tämän ohjelman mahdollistavan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. |
|
(367) |
Tästä ohjelmasta koituu etu Kiinan viranomaisten antamana suorana varojen siirtona, joka käytetään pankkilainojen korkojen maksamiseen, perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti. Vientiluotoilla tarkoitetaan lyhytkestoisia lainoja, joita maakunnan yritykset, jotka tuottavat korkean teknologian tuotteita ja laitteiden valmistuksessa käytettäviä tuotteita, saavat pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta, jotta ne saavat tarvittavat varat tuotteiden tuotantoa ja toimintaa varten tuotteiden vienti-ilmoituksen ja maksun saamisen välillä. Tukikelpoisten yritysten vuotuisen vientiarvon on oltava yli miljoona dollaria ja vietyjen tuotteiden on kuuluttava Kiinan korkean teknologian tuotteiden vientiluetteloon tai laitteiden valmistuksessa käytettävien tuotteiden piiriin. Tämä ohjelma on siis erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, koska se rajoitetaan nämä kriteerit täyttäviin yrityksiin. Ohjelma on myös riippuvainen vientituloksesta perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. Lisäksi ohjelma on alueellisesti erityinen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sillä se rajataan nimetyllä maantieteellisellä alueella Koillis-Kiinassa sijaitseviin yrityksiin. |
c) Tuen määrän laskeminen
|
(368) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa oleva Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös (ohjelmien luonteen samankaltaisuuden vuoksi). |
|
(369) |
Kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,43 prosenttia, joka vastaa vientiluottojen korkotukijärjestelmälle Yhdysvaltain päätösmuistiossa (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Line Pipe), sivu 23, Federal Register / Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008) vahvistettua määrää. Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että samankaltaisista ohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (85). |
Vientiluotot
a) Tutkimuksen havainnot
|
(370) |
Valituksessa viitataan aiempaan vientiluottojen korkotukiohjelmaan, joka on käytettävissä ainoastaan avoinna olevien vientiluottojen yhteydessä. Yhdysvaltain viranomaiset ovat todenneet Line Pipe -päätöksessä myös tämän ohjelman mahdollistavan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. |
|
(371) |
Oikeusperustana on 16 päivänä joulukuuta 2004 vahvistetut väliaikaiset hallintotoimenpiteet, jotka koskevat korkean teknologian tuotteiden ja laitteiden valmistuksessa käytettävien tuotteiden vientiin sovellettavia luottoavustuksia. |
|
(372) |
Tästä ohjelmasta annetaan etua Kiinan viranomaisten antamana suorana varojen siirtona perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti. Tuesta koituu perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan ja 6 artiklan b alakohdan mukainen etu, jonka määrä on vastaanottajien maksaman määrän ja sen määrän, jonka ne ohjelman puuttuessa olisivat joutuneet maksamaan vastaavasta kaupallisesta lainasta, välinen ero. Valtio antaa lainat poliittisten pankkiensa ja valtio-omisteisten pankkien kautta (ks. edellä johdanto-osan 157–180 kappaleessa esitetty analyysi). Vientiluotot ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, sillä ne ovat riippuvaisia vientituloksesta, sekä 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, koska ne rajataan määrätyllä maantieteellisellä alueella Kiinassa sijaitseviin yrityksiin. |
b) Tuen määrän laskeminen
|
(373) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa oleva Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös (ohjelmien luonteen samankaltaisuuden vuoksi). |
|
(374) |
Kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 1,05 prosenttia, joka vastaa vientiluottojärjestelmälle Yhdysvaltain päätösmuistiossa (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Line Pipe), sivu 23, Federal Register / Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008) vahvistettujen määrien aritmeettista keskiarvoa. Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että samankaltaisista ohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (86). |
Liaoningin maakunnan avustukset – Five Point One Line -ohjelma
a) Tutkimuksen havainnot
|
(375) |
Valituksen mukaan Liaoningin maakuntahallinto otti "Five Points, One Line Coastal Belt" -ohjelman käyttöön 21 päivänä tammikuuta 2006. Liaoningin hallinto myöntää tukia alueella sijaitseville tietyille yrityksille. Ensisijaisina pidetään yrityksiä, jotka toimivat vientivalmistuskeskuksina viidellä avainalalla. Etuuskohtelu käsittää useita etuja, muun muassa 15 prosentin alennettu tulovero korkean teknologian yrityksiksi sertifioiduille yrityksille, vapautus tuloverosta "kotimaisrahoitteisille" korkean teknologian yrityksille, korkotukiprioriteetit, taloushallintoa koskevat etuoikeudet ja vapautukset hallinnolle maksettavista maksuista. Valituksen mukaan valtio-omisteinen poliittinen pankki China Development Bank (CDB) on myöntänyt edullisia lainoja tämän ohjelman puitteissa. |
|
(376) |
Yhdysvaltain viranomaiset ovat edellä mainitussa Line Pipe -päätöksessä todenneet tämän ohjelman mahdollistavan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. |
|
(377) |
Ohjelman oikeusperustana on Liaoningin maakuntahallinnon lausunto kehityksen kannalta keskeisten rannikkoalueiden avaamisen kannustamisesta. Liaoningin kehittämis- ja uudistamiskomissio ja Liaoningin rahoitusvirasto hallinnoivat korkotukia, ja Huludao-Beigangin teollisuuspuisto, toimiala ja kauppaviranomainen hallinnoivat maksuista tämän ohjelman mukaisesti myönnettäviä vapautuksia. |
|
(378) |
Tästä ohjelmasta annetaan taloudellisia etuja Kiinan viranomaisten antamana suorana varojen siirtona perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti sekä menetettyinä tai kantamattomina tuloina perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Näistä tuista koituu perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti etu, jonka määrä on sama kuin avustuksen ja/tai vero- tai maksuvapautusten määrä. Tuet ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sillä ne rajoittuvat tiettyihin yrityksiin, jotka sijaitsevat nimetyllä Liaoningin maakuntaviranomaisen hallintoalueella. Ensisijaisesti tukia myönnetään yrityksille, jotka toimivat vientivalmistuskeskuksina viidellä avainalalla, ja näin ollen tuet ovat myös erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, sillä ne ovat riippuvaisia vientituloksesta. |
b) Tuen määrän laskeminen
|
(379) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa oleva Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös (ohjelmien luonteen samankaltaisuuden vuoksi). |
|
(380) |
Kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,30 prosenttia, joka vastaa tälle järjestelmälle Yhdysvaltain päätösmuistiossa (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Line Pipe), sivu 23, Federal Register / Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008) vahvistettua määrää. Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että vero-ohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (87). |
3.3.9.3 Avustukset Jiangsun maakunnan tiede- ja teknologiaohjelmasta
a) Oikeusperusta
|
(381) |
Tämän ohjelman oikeusperustan muodostavat hallintotoimenpiteet, jotka koskevat Jiangsun tieteellisteknistä julkisen palvelun alustaa (Sukeji (2006) nro 102; Sucaijiao (2006) nro 22). |
b) Tutkimuksen havainnot
|
(382) |
Valituksessa väitetään, että tästä ohjelmasta annetaan muun muassa avustuksia tietyille yrityksille. Kiinan viranomaiset totesivat kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa, että yksikään otokseen kuuluneista yrityksistä ei hyödyntänyt tätä ohjelmaa tai saanut siitä etua. Komissio viittaa edellä esittämäänsä perusteluun sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia vaadittiin toimittamaan täydelliset vastaukset myös otokseen kuulumattomia yrityksiä koskeviin kysymyksiin (ks. edellä 34–35 kappale). Lisäksi komissio huomauttaa, että valituksessa luetellaan mahdollisten edunsaajien joukossa sekä otokseen kuuluneita että kuulumattomia orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajia, jotka sijaitsevat ohjelman soveltamisalueella. Tämän vuoksi komissio tekee tätä ohjelmaa koskevat havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen – etenkin valituksessa olevien tietojen ja Yhdysvaltain viranomaisten havaintojen – perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti; Yhdysvaltain viranomaiset ovat todenneet tämän ohjelman mahdollistavan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton päätöksessä, joka koskee Kiinan kansantasavallasta tuotavia esipuristettuja teräsbetonivaijereita (88). |
|
(383) |
Avustuksina myönnettävät taloudelliset edut ovat tukea perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti. Tuet ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, sillä vaikuttaa siltä, ettei järjestelmästä myönnettävien etujen myöntämiselle ole objektiivisia arviointiperusteita tai ehtoja (kuten perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään), ja saatavilla olevien tosiseikkojen perusteella vaikuttaa siltä, ettei Jiangsun tiede- ja teknologiaministeriö käytä harkintavaltaansa objektiivisella tavalla. |
c) Tuen määrän laskeminen
|
(384) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska muualta ei ole saatavilla tarkkaa kvantitatiivista määritystä, asianmukaisin tietolähde vientiä harjoittaville tuottajille koituneen edun arvioimiseksi on ollut verrattavissa oleva Yhdysvaltain viranomaisten tekemä päätös (ohjelmien luonteen samankaltaisuuden vuoksi). |
|
(385) |
Kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten tukiprosentiksi tutkimusajanjaksolla vahvistetaan 0,01 prosenttia, joka vastaa tälle järjestelmälle Yhdysvaltain päätösmuistiossa (US Decision Memorandum of 14 May 2010 on Pre-Stressed Concrete Steel Wire Strand, sivu 35, Federal Register Vol. 75, No. 98, sivu 28557 / 21. toukokuuta 2010) vahvistettua määrää. Yhdysvaltain viranomaisten toteuttamien tutkimusten osalta todetaan, että avustusohjelmista saadun edun laskennassa käytetty menetelmä on olennaisilta osilta samanlainen kuin unionin käyttämä menetelmä (89). |
3.3.9.4 Avustukset Hebein maakunnan tiede- ja teknologiaohjelmasta
a) Tutkimuksen havainnot
|
(386) |
Valituksessa viitataan kahteen avustukseen, joita Hebein maakunnan tiede- ja teknologiaohjelmasta myönnettiin vuonna 2009 yhdelle orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajalle ja joiden kokonaismäärät olivat 700 000 RMB ja 2 080 000 RMB. Kiinan viranomaiset totesivat kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa, että otokseen kuuluneista yrityksistä yksikään ei ollut sijoittautunut Hebein maakuntaan ja että vaaditut tiedot olivat sen vuoksi tutkimuksen kannalta merkityksettömiä. Komissio viittaa edellä esittämäänsä perusteluun sen osalta, miksi Kiinan viranomaisten olisi pitänyt toimittaa täydelliset vastaukset myös otokseen kuulumattomia yrityksiä koskeviin kysymyksiin (ks. edellä 34–35 kappale). Tämän vuoksi komission havainnot perustuvat asiakirjakokonaisuudessa saatavilla oleviin tietoihin (tässä tapauksessa valitukseen) perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
|
(387) |
Avustuksina tästä ohjelmasta myönnettävät taloudelliset edut ovat tukea, koska niillä annetaan taloudellista tukea perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti. Niistä koituu perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti etua, jonka määrä vastaa avustusten määrää. Nämä tuet ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sillä niitä myönnetään vain Hebein maakunnassa sijaitseville yrityksille. |
b) Tuen määrän laskeminen
|
(388) |
Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Koska saatavilla ei ollut muita tietoja tämän edun arvioimiseksi, komissio teki havaintonsa valituksessa esitettyjen tietojen perusteella. Näin laskettu tuen määrä on perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti jaettu tutkimusajanjaksolla vastaanottajien kokonaisliikevaihdolle (nimittäjä), koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
|
(389) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saadun tukiprosentin todetaan olevan merkityksetön (alle 0,01 prosenttia). |
3.3.10 SATUNNAISET TUET
a) Tutkimuksen havainnot
|
(390) |
Valituksessa lueteltiin joukko satunnaisia tukia, joita väitettiin myönnetyn tietyille orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden – sekä valtio-omisteisille että yksityisille – tuottajille. Nämä tuet olivat joko avustuksia tai muita verovapautuksia tai -vähennyksiä muun muassa erityishankkeiden tai käyttöomaisuuden rahoittamiseksi. Ne myönnettiin terästeollisuuden uudistamista koskevan yleisen strategisen politiikan puitteissa. |
|
(391) |
Komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan tietoa näistä satunnaisista tuista. Kiinan viranomaiset vastasivat, että valituksessa esitetyt väitteet perustuivat vuosikertomuksista otettuihin lainauksiin, ja että vaikutti siltä, että yksikään niistä ei koskenut otokseen kuuluneita yrityksiä. Sen vuoksi Kiinan viranomaiset päättelivät, ettei otokseen kuulumattomia yrityksiä ja maakuntia koskevien liiketoimikohtaisten väitteiden käsittely ollut tarpeen. Lisäksi Kiinan viranomaiset toistivat erään yleisistä huomautuksistaan, jonka mukaan tiettyjen liiketoimien luettelointia "tukina" yrityksen vuosikertomuksessa ei voida pitää riittävänä näyttönä niitä koskevan tutkimuksen aloittamiselle, sillä WTO:n SCM-sopimuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti se ei ole riittävä alustava näyttö. |
|
(392) |
Komissio viittaa edellä esittämiinsä perusteluihin sen osalta, miksi Kiinan viranomaisia vaadittiin toimittamaan tietoa myös otokseen kuulumattomia yrityksiä koskevien tukiväitteiden osalta (ks. edellä 34–35 kappale). Komissio teki satunnaisia tukia koskevat havaintonsa asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
|
(393) |
Valituksessa luetellut satunnaiset tuet ovat avustusten ja samankaltaisten varojen siirtojen osalta suorana varojen siirtona annettavaa tukea perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti; keskus-, maakunta- ja kuntatason veroista ja maksuista annettujen erilaisten vapautusten tai alennusten osalta niitä pidetään menetettyinä tuloina annettavana tukena perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Komissio toteaa, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien vuosikertomuksissa nämä taloudelliset tuet mainitaan "tukina". Vaikuttaa siltä, että useat näistä tuista ovat oikeudellisesti tai tosiasiallisesti erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, koska Kiinan viranomaisten puutteellisen yhteistyön vuoksi päätellään, että niitä myönnetään rajalliselle määrälle teräsyrityksiä kannustettavalla terässektorilla, ja kun otetaan huomioon tapa, jolla myöntävät viranomaiset käyttävät harkintavaltaa niitä myöntäessään. Lisäksi jotkin näistä tuista ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, koska niiden saatavuus on rajattu tiettyihin yrityksiin, jotka sijaitsevat nimetyillä maantieteellisillä alueilla tietyn maakunnan alueella. |
b) Tuen määrän laskeminen
|
(394) |
Komissio on tarkastellut huolellisesti asiakirjakokonaisuudessa olevia näitä satunnaisia tukia koskevia tietoja orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden eri tuottajien osalta. Komissio totesi, että osa näistä tuista ei vääristä kauppaa ja/tai niistä koituu suhteellisen pieniä tukimääriä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille. Sitä vastoin on kuitenkin joukko erityisiä tukia, joista näyttää koituvan huomattavia tukimääriä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille. Kun otetaan huomioon tämä sekä asiakirjakokonaisuudessa olevat tiedot, komissio pitää asianmukaisena sovellettavan tasoitustullin laskemista käyttäen viitteenä tässä menettelyssä tasoitettaviin avustus- ja vero-ohjelmiin perustuvaa yksinkertaista keskiarvoa siitä huolimatta, että Kiinan viranomaiset ja asianomaiset orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. |
|
(395) |
Kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille näin saaduksi tukiprosentiksi vahvistetaan 0,5 prosenttia. |
3.4 OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET LOPULLISISTA PÄÄTELMISTÄ ILMOITTAMISEN JÄLKEEN
|
(396) |
Kiinan viranomaiset, yksi otokseen kuulunut vientiä harjoittava tuottaja (Zhejiang Huadong) ja valituksen tekijä esittivät huomautuksia lopullisista päätelmistä. |
3.4.1 KIINAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET LOPULLISISTA PÄÄTELMISTÄ
|
(397) |
Kun otetaan huomioon Kiinan viranomaisten toimittamat lukuisat ja erittäin yksityiskohtaiset väitteet ja se tosiasia, että niiden kaikkien sisällyttäminen tähän asetukseen olisi epäkäytännöllistä (myös siksi, että mukana on luottamuksellista tietoa), komissio on esittänyt Kiinan viranomaisille kahdenvälisen kirjallisen selvityksen kaikista oikeudellisista ja tosiasioihin liittyvistä seikoista, joiden vuoksi väitteet hylättiin. |
3.4.1.1 Menettelytapakysymykset
|
(398) |
Vaikutti siltä, että useissa tutkimuksen käynnistämistä koskevissa väitteissään Kiinan viranomaiset katsoivat GOES-paneelin (90) raportin olevan hallitsevassa asemassa siinä, miten tiettyjä SCM-sopimuksen määräyksiä ja EU:n perusasetusta tulkitaan. Kiinan viranomaiset puhuvat esimerkiksi siitä, miten GOES-paneeli poisti joitakin epäilyksiä (91). Vaikka komissio otti huomioon paneelin havainnot ja on samaa mieltä useista sen päätelmistä, nämä havainnot eivät muuta perussopimusta tai lainsäädäntökieltä eli WTO:n tukia koskevan sopimuksen 11 artiklan 2 kohtaa ja 11 artiklan 3 kohtaa ja tasoitustulleja koskevan perusasetuksen 9 artiklan 2 kohtaa ja 9 artiklan 3 kohtaa, jotka ovat merkityksellisiä ja sitovat komissiota kaikissa tukien vastaisissa menettelyissä. |
|
(399) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio rikkoi SCM-sopimuksen 11 artiklan 2 kohtaa käynnistäessään tämän tutkimuksen perustuen valitukseen, jossa ei ollut yhtään näyttöä mahdollisen (/kunkin) väitetyn tuen olemassaolosta, laajuudesta ja vaikutuksesta, ja että komissio oli rikkonut 11 artiklan 3 kohtaan perustuvaa velvoitettaan tarkastella näytön paikkansapitävyyttä ja riittävyyttä. Tämä väite oli hylättävä. Kiinan viranomaisten viittaus tuen olemassaoloon, laajuuteen ja vaikutukseen on lainaus SCM-sopimuksen 11 artiklan 1 kohdasta, ja sillä kuvataan tutkimuksen tarkoitusta. Komission näkemyksen mukaan se ei liity SCM-sopimuksen 11 artiklan 2 kohtaan, jossa vaaditaan, että valituksen tekijän on toimitettava riittävä näyttö tuen olemassaolosta ja, jos mahdollista, sen määrästä ja että valituksessa on oltava valituksen tekijän kohtuudella saatavilla olevat tiedot. Komissio on analysoinut valituksen tekijän toimittaman näytön, joka oli huomattavan laaja, sellaisena kuin se on valitukseen liittyvien asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa versiossa. Komission yksiköt ehdottivat tutkimuksen käynnistämistä vasta sitten, kun ne olivat asianmukaisella tavalla analysoineet näytön paikkansapitävyyden ja riittävyyden ja todenneet, että alustava näyttö on riittävä. |
|
(400) |
Kiinan viranomaiset ehdottivat, että jokaisen tukijärjestelmän jokainen osa-alue (taloudellinen tuki, etu ja erityisyys) pitäisi määritellä yksittäin. Komissio on Kiinan viranomaisten kanssa samaa mieltä siitä, että tukiväitteitä on tarkasteltava yksittäin. Kunkin tukiohjelman kunkin osa-alueen osalta esitettyä näyttöä ei kuitenkaan tarvitse tutkia erillisenä. Esimerkiksi yhden ohjelman erityisyyttä koskeva näyttö saattaisi olla erittäin merkityksellinen määritettäessä toisen ohjelman erityisyyttä muun muassa sen mukaan, kuinka paljon tietoa kyseisistä ohjelmista on julkisesti saatavilla ja missä määrin ohjelmat liittyvät läheisesti toisiinsa ja perustuvat samaan lainsäädäntöön. |
|
(401) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että on oltava näyttöä (vähäisen tuen ylittävän) tuen määrästä tutkimusajanjaksolla kunkin ohjelman osalta ja että on oltava riittävää näyttöä nykyisestä tukitasosta kunkin tuen osalta, ei "mahdollisista" tai "todennäköisistä" eduista. Tämän seikan osalta komissio on eri mieltä Kiinan viranomaisten kanssa, koska perusasetuksessa tai WTO:n SCM-sopimuksessa ei vaadita sen osoittamista, että tietyn ohjelman tuet ylittävät vähäisen tuen määrän. Komissio ei kiistä sitä, että jotta tuki mahdollistaisi tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton, siitä on koiduttava etua tutkimusajanjakson aikana ja valituksen tekijöiden pitäisi pyrkiä toimittamaan tästä näyttöä. SCM-sopimuksen 11 artiklan 2 kohdassa kuitenkin vaaditaan tuen olemassaolosta riittävää näyttöä perustuen valituksen tekijän kohtuudella saatavilla oleviin tietoihin. Koska tuesta saatavista eduista (esim. verovapautuksista, avustuksista, hyödykkeiden tarjoamisesta) ei ole paljon julkisesti saatavilla olevaa tietoa, valituksen tekijöiden on usein mahdotonta todeta varmuudella, että tuesta on koitunut etu tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille. Tällaisessa tapauksessa valituksen tekijän on toimitettava paras saatavilla oleva näyttö, joka osoittaa esimerkiksi, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ovat tukikelpoisia tähän tukeen ja että ohjelma on edelleen voimassa tai siitä myönnetään etuja. Vaadittavan näytön taso riippuu kyseessä olevaa tapausta koskevista tosiseikoista ja siitä, minkä verran tietoa on kohtuudella valituksen tekijän saatavilla. |
|
(402) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että vireillepanoilmoitus oli SCM-sopimuksen 22 artiklan 2 kohdan iii alakohdan vastainen, koska ei voida katsoa, että eri ohjelmille annettujen nimien yksinkertaista toistamista pidettäisiin niiden "kuvauksena". Komissio katsoo, että tutkittavat tukikäytännöt on kuvattu vireillepanoilmoituksessa riittävän tarkasti yksilöimällä kyseiset nimet ja että ilmoitus ei sen vuoksi ole SCM-sopimuksen 22 artiklan 2 kohdan iii alakohdan vastainen. |
|
(403) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio on käynnistänyt menettelyn virheellisesti useiden tukiohjelmien osalta, koska se on tarkastellut valitusta "holistisesti" tai "kokonaisuutena" sen sijaan, että olisi tarkastellut kutakin ohjelmaa. Kiinan viranomaiset väittivät lisäksi, että muiden tutkintaviranomaisten eri ohjelmista tekemät havainnot eivät itsessään ole riittävä näyttö menettelyn käynnistämiseksi. Kuten edellä (ks. 400 kappale) selitetään, komission yksiköt ovat tarkastelleet jokaista ohjelmaa. Se, missä määrin muiden viranomaisten tietystä ohjelmasta tekemät havainnot voivat muodostaa riittävän näytön menettelyn käynnistämiseksi, on tapauskohtaista ja riippuu jossain määrin siitä, mitä muuta tietoa on kohtuudella valituksen tekijän saatavilla. |
|
(404) |
Kiinan viranomaiset (lainaten Yhdysvaltain viranomaisten GOES-tapauksessa (92) esittämää kannanottoa) väittivät, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden "kannustettavan alan" asemaa viranomaissuunnitelmissa on voitu käyttää yleisluontoisesti erityisyyden osoittamisessa. Tämä ei vastaa tosiasioita. Lainsäädäntö, jossa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat luokitellaan "kannustettavaksi" (93), (ja siitä aiheutuvat seuraukset) ei ole – vaikka Kiinan viranomaiset näin väittävätkin – "viranomaisten politiikkaa koskevaa yleistä tietoa, josta ei ole suoraa yhteyttä kyseiseen ohjelmaan". Koska lainsäädännössä nimenomaisesti rajataan ohjelmiin pääsy tiettyihin yrityksiin (tai annetaan etuuskohteluun perustuvia etuja), lainsäädännöllä on selvästi erittäin suora yhteys kyseiseen ohjelmaan. |
|
(405) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että on oltava näyttöä tukiohjelmasta tutkimusajanjakson aikana saatavasta edusta ja että se, että ohjelmien on muissa tapauksissa todettu mahdollistavan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton, ei riitä, sillä tällaiset havainnot koskevat eri tutkimusajanjaksoa. Komissio ei kiistä sitä, että jotta tuki mahdollistaisi tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton, siitä on koiduttava etua tutkimusajanjakson aikana ja valituksen tekijöiden pitäisi pyrkiä toimittamaan tästä näyttöä. Menettelyn käynnistämisen kannalta näyttö siitä, että ohjelmaa on käytetty lähimenneisyydessä, voi olla erittäin merkityksellistä, esimerkiksi jos ei ole julkisesti saatavilla olevaa tietoa siitä, että ohjelma on päättynyt tai sitä on muutettu. Kiinan viranomaisten viittaus GOES-paneelin (94) raportin 7.72 kohtaan ei ole ratkaiseva, koska kohdassa viitataan tilanteisiin, joissa on "selvää", ettei käynnissä olevia tukia ole, ja tästä ei ole kyse nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa. |
|
(406) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että menettelyn käynnistämiseksi on oltava näyttöä siitä, että jotkin tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ovat tosiasiassa saaneet etua ohjelmasta. Väitettä ei voitu hyväksyä. Perusasetuksessa ja SCM-sopimuksen 11 artiklan 2 kohdassa, jossa vaaditaan riittävää näyttöä tuen olemassaolosta, ei vaadita selkeää näyttöä siitä, että tietyt tuottajat ovat tosiasiassa hyödyntäneet sitä. Koska tuesta saatavista eduista (esim. verovapautuksista, avustuksista, hyödykkeiden tarjoamisesta) ei ole paljon julkisesti saatavilla olevaa tietoa, valituksen tekijöiden on usein mahdotonta todeta varmuudella, että tuesta on koitunut etu tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille. Tällaisessa tapauksessa valituksen tekijän on toimitettava paras saatavilla oleva näyttö, joka osoittaa esimerkiksi, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ovat tukikelpoisia tähän tukeen ja että ohjelma on edelleen voimassa tai siitä myönnetään etuja. Vaadittavan näytön taso riippuu kyseessä olevaa tapausta koskevista tosiseikoista ja siitä, minkä verran tietoa on kohtuudella valituksen tekijän saatavilla. Tällaisen vaatimuksen asettaminen valituksen tekijöille suosisi käytännössä suljettuja järjestelmiä saman tyyppistä tukea myöntävien avoimempien järjestelmien kustannuksella. |
|
(407) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei antanut niille riittävää aikaa tarvittavien tietojen toimittamiseen SCM-sopimuksen 12 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Kiinan viranomaiset myös väittivät, ettei komissio antanut niille SCM-sopimuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti riittävästi mahdollisuuksia esittää kirjallisesti kaiken tutkimusta koskevan merkityksellisen näytön. Nämä väitteet on hylättävä, sillä komissio antoi Kiinan viranomaisille kohtuullisen määräajan ja riittävästi mahdollisuuksia toimittaa tiedot asianomaisten WTO:n määräysten ja perusasetuksen säännösten mukaisesti. Komissio huomauttaa, että se myönsi kyselylomakevastauksille vahvistettuun alkuperäiseen määräaikaan anteliaita pidennyksiä ja että kokonaisvastausaika piteni 37 päivästä lähes kahteen kuukauteen. Lisäksi kun huomioon otetaan puutteita koskeva menettely, Kiinan viranomaisilla oli menettelyn käynnistämisestä lähtien yli kolme kuukautta aikaa toimittaa vaaditut tiedot. Kiinan viranomaisille annettiin myös tilaisuus toimittaa puuttuvat tiedot tarkastuskäynnin ajankohtaan saakka. Komissio toteaa myös, että "kohtuullisessa määräajassa" on otettava huomioon menettelyn puitteet, joiden mukaan komission tehtävänä on saattaa tutkimus päätökseen 13 kuukauden kuluessa tukien vastaisen perusasetuksen mukaisesti. Kiinan viranomaisten vaatimien vieläkin pitempien määräaikojen myöntäminen olisi väistämättä vaikuttanut kielteisesti komission mahdollisuuteen edetä nopeasti voidakseen noudattaa asiaa koskevia lakisääteisiä määräaikoja. |
|
(408) |
Kiinan viranomaiset viittasivat myös komissiolle osoittamaansa avunpyyntöön, joka koski kyselylomakevastauksen valmistelua ja josta komissio Kiinan viranomaisten näkemyksen mukaan kieltäytyi. Tämä ei vastaa todellisuutta, koska Kiinan viranomaisten avunpyyntö oli niin laaja ja avoin (eli se kattoi jokaisen kysymyksen kyselylomakkeessa ja sen lisäyksissä), että komissio pystyi tarjoamaan apua Kiinan viranomaisille vain erityisissä ongelmissa, joita Kiinan viranomaiset kohtasivat vastausten yhteydessä, eikä se kyennyt paneutumaan yksittäisiin kysymyksiin. Kiinan viranomaiset päättivät olla hyödyntämättä tätä avuntarjousta. Komissio huomauttaa myös, että SCM-sopimuksen 12 artiklan 11 kohdassa todetaan, että pyydetyn avun on oltava "käytännössä mahdollista", eikä näin ole silloin, kun esitetään laajoja ja avoimia pyyntöjä, joista aiheutuu tutkintaviranomaiselle poikkeuksellisen raskas taakka varsinkin, kun kyselylomake ei itsessään vaadi selityksiä. Komissio toteaa, että Kiinan viranomaisilla on erittäin paljon kokemusta tukien vastaisissa tutkimuksissa ja että se käyttää ulkopuolisten asianajajien palveluja. |
|
(409) |
Niiden valitukseen sisältyneiden tukiohjelmien osalta, joita otokseen kuuluneet viejät eivät olleet hyödyntäneet, Kiinan viranomaiset väittivät, etteivät ne pysty toimittamaan vaadittuja tietoja kaikista näistä ohjelmista komission myöntämän määräajan puitteissa terästeollisuuden hajanaisuuden vuoksi. Kiinan viranomaiset väittivät myös, että ne ymmärsivät vasta menettelyn myöhäisessä vaiheessa (saatuaan komissiolta niistä tietoa) mahdolliset seuraukset, joita näitä ohjelmia koskevien tietojen toimittamatta jättämisestä aiheutuisi, sillä ne koskivat otokseen kuulumattomia yrityksiä. Aluksi komissio toteaa Kiinan viranomaisten kannassa olevan epäjohdonmukaisuutta, sillä viranomaisten väite, jonka mukaan niillä ei ollut riittävästi aikaa toimittaa vastauksia annetussa ajassa, näyttää olevan ristiriidassa sen kanssa, että ne päättivät tietoisesti jättää vastaamatta kaikkia niitä ohjelmia koskeviin kysymyksiin, joita otokseen kuuluneet viejät eivät hyödyntäneet, koska ne väittivät, etteivät ne ymmärtäneet komission pyyntöä ja seurauksia, joita pyydettyjen tietojen toimittamatta jättämisestä olisi. Joka tapauksessa, kuten edellä todetaan (407 kappale), komissio myönsi useita määräajan pidennyksiä Kiinan viranomaisille, jotta ne voisivat toimittaa pyydetyt tiedot kaikista ohjelmista. Tämän vuoksi myönnetty kokonaisaika (yli kolme kuukautta, kun huomioon otetaan puutteita koskeva menettely) oli vähintäänkin riittävä pyydettyjen tietojen toimittamiseen. Kiinan viranomaiset itse nimenomaisesti toteavat huomautuksissaan, että on totta, että niiden kantana oli, ettei niiltä olisi pitänyt vaatia näitä muita ohjelmia koskevia tietoja, ja tämä käy ilmi myös siitä, että ne eivät edes yrittäneet toimittaa osittaista tai puutteellista vastausta osoittaakseen yhteistyöhalukkuutensa vaan että ne yksinkertaisesti eivät toimittaneet mitään tietoja. |
|
(410) |
Komissio ei voi hyväksyä myöskään Kiinan viranomaisten väitettä, jonka mukaan ne eivät ymmärtäneet, mitä seurauksia olisi siitä, että ne eivät toimittaneet pyydettyjä tietoja ohjelmista, joita otokseen kuuluneet viejät eivät hyödyntäneet. Itse asiassa komissio täsmensi näitä seurauksia useissa yhteyksissä menettelyn alusta lähtien. Yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset on ilmoitettu vireillepanoilmoituksessa ja kyselylomakkeen kansilehdellä tarkasti viitaten asiaa koskeviin perusasetuksen säännöksiin. Komissio antoi 19 päivänä maaliskuuta, 11 päivänä huhtikuuta, 4 päivänä toukokuuta (puutteista ilmoittava kirje), 7 päivänä kesäkuuta (tarkastuskäyntiä edeltävä kirje) ja 14 päivänä elokuuta 2012 päivätyissä kirjeissään myös laajan vastauksen otannan tarkoituksesta ja siitä, miksi Kiinan viranomaisten on toimitettava vaaditut tiedot, kun otetaan huomioon korkea yhteistyöstä kieltäytymisen aste ja yksilöllistä tarkastelua koskevien pyyntöjen mahdollinen tarkastelu. Tämän vuoksi Kiinan viranomaiset eivät mitenkään voineet olla tietämättä tai ymmärtää väärin yhteistyön puutteen seurauksia näiden ohjelmien osalta, joita otokseen kuuluneet vientiä harjoittavat tuottajat eivät olleet hyödyntäneet. Pohjimmiltaan näyttää siltä, etteivät Kiinan viranomaiset ottaneet huomioon, että väitetyn tuen antajina ne olivat velvollisia toimimaan yhteistyössä ja toimittamaan tiedot kaikista tukijärjestelmistä, joiden väitettiin olevan käytettävissä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tapauksessa. |
|
(411) |
Kiinan viranomaiset esittivät myös useita tarkastusprosessia ja itse tarkastuskäyntiä koskevia väitteitä. Kiinan viranomaiset vastustivat sitä, että komission tarkastuskäyntiä edeltävässä kirjeessä ei tuotu selvästi esille, missä laajuudessa asianomaiset tiedot aiottiin tarkastaa, ja valittivat, ettei komissio suostunut antamaan tarkempaa kuvausta tarkastuksen sisällöstä. Kiinan viranomaiset lisäsivät, että niillä oli oikeus vähintään tarkastuksen mahdollisen soveltamisalan "kaventamiseen" (esim. ennakkoon toimitettuun kirjalliseen luetteloon kaikista kysymyksistä, joita komission virkamiehet esittäisivät) (95); Kiinan viranomaisten näkemyksen mukaan soveltamisala ei voinut olla tyhjentävä, kun otetaan huomioon tarkastuskäynnin lyhyt kesto. Jälkimmäisen väitteen osalta komissio hylkää Kiinan viranomaisten väitteen, koska WTO:n SCM-sopimuksessa tai tukien vastaisessa EU:n perusasetuksessa ei ole oikeusperustaa, johon väitetty oikeus kaventaa tarkastuskäynnin soveltamisalaa perustuisi. Ei ole myöskään WTO:n päätöstä, joka edes viittaisi siihen, että tällaisen oikeuden olisi tulkittava olevan olemassa. Muiden Kiinan viranomaisten väitteiden osalta komissio panee merkille, että se lähetti 7 päivänä kesäkuuta 2012 yksityiskohtaisen tarkastuskäyntiä edeltävän kirjeen, jossa ilmoitettiin selvästi i) ehdotettu aikataulu, josta oli aiemmin sovittu epävirallisesti Kiinan viranomaisten kanssa, ii) tarkastuskäynnin tarkoitus, iii) tarkastuskäynnin soveltamisala, sisältö ja kohde sekä iv) mahdollisuus turvautua saatavilla oleviin tosiseikkoihin niiden ohjelmien osalta, joita otokseen kuuluneet viejät eivät hyödyntäneet (ks. edellä). Jotta Kiinan viranomaisten läsnäolotarvetta voitaisiin rajoittaa, kirjeessä ilmoitettiin, minä päivänä kutakin ohjelmaa käsiteltäisiin. Täyden yhteistyön hengessä komissio meni vieläkin pitemmälle vastatakseen Kiinan viranomaisten vaatimuksiin saada lisätietoja tarkastuskäynneistä, sillä se tapasi Kiinan viranomaisten edustajat hyvin lyhyellä varoitusajalla antaakseen vaaditut täsmennykset tarkastuskäyntejä koskevien yksityiskohtien osalta. Kokouksen jälkeen komissio vastasi kirjallisesti Kiinan viranomaisten tarkennuspyyntöihin näiden kanssa vaihdettujen lukuisten sähköpostiviestien välityksellä. Näin ollen komissio teki kaikkensa voidakseen varmistaa tarkastuskäynnin onnistumisen, mutta Kiinan viranomaiset näyttävät jättäneen kaikki nämä pyrkimykset huomiotta. |
3.4.1.2 Kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(412) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komission olisi pitänyt tehdä "kynnysmääritys" julkisen elimen olemassaolon toteamiseksi ennen liiketoimikohtaisten tietojen vaatimista Kiinan viranomaisille osoitetun kyselylomakkeen lisäyksessä B. Tätä vaatimusta ei voitu hyväksyä, koska tutkimuksen jakaminen tällä tavoin kahteen vaiheeseen olisi epäkäytännöllistä, sillä komission olisi laadittava kaksi erillistä tietopyyntöä ja toteutettava kaksi erillistä tarkastuskäyntiä Kiinaan. Sen lisäksi että tämä veisi resursseja, tutkimuksen saattamisesta päätökseen säädetyssä määräajassa tulisi käytännössä lähes mahdotonta. Joka tapauksessa kaikki asiaa koskeva näyttö (myös liiketoimikohtaiset hintoja ja määriä koskevat tiedot) voi olla merkityksellistä julkisen elimen määrityksessä. |
|
(413) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että sen kykenemättömyys toimittaa vastauksia lisäyksessä B esitettyihin kysymyksiin, jotka oli tarkoitettu kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille toimittaville valtio-omisteisille yrityksille, ei saisi johtaa perusasetuksen 28 artiklan soveltamiseen ja että soveltaessaan käytettävissä olevia tietoja komissio rikkoo SCM-sopimuksen 12 artiklan 7 kohtaa. Kiinan viranomaiset väittivät myös, että komissio edellytti lisäyksen B täyttämistä monilta sellaisilta yrityksiltä, joilla ei ollut merkitystä tutkimuksen kannalta. Tämä väite on hylättävä. Komissio laati lisäyksen B tarkistaakseen valituksessa esitetyt väitteet ja laati sen noudattaen päätelmiä, jotka WTO:n valituselin esitti päätöksessä DS379, jossa asetetaan tiettyjä suuntaviivoja julkisen elimen määrittämiselle. Kiinan viranomaisten väite, että lisäys B ei koskenut ainoastaan valtio-omisteisia yrityksiä, ei vastaa todellisuutta. On totta, että alun perin komissio pyysi kaikkia kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuottajia täyttämään lisäyksen B, mutta saatuaan Kiinan viranomaisten vastauksen komissio pyrki helpottamaan näiden työtä lisäykseen B vastaamisen osalta ja lievensi vaatimusta niin, että sitä sovellettiin vain asianomaisiin valtio-omisteisiin yrityksiin (96). Näistä komission toimista huolimatta Kiinan viranomaiset ja asianomaiset valtio-omisteiset yritykset eivät vastanneet lisäykseen B, vaikka on selvää (etenkin valituksen perusteella), että kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä harjoittaville tuottajille toimittavat valtio-omisteiset yritykset kuuluvat tämän tutkimuksen piiriin. |
|
(414) |
Edellä esitetty huomioon ottaen komissiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin soveltaa perusasetuksen 28 artiklan 1 kohtaa, ja näin tehdessään komissio noudatti täysimääräisesti SCM-sopimuksen 12 artiklan 7 kohtaa. |
|
(415) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komission käytettävissä olevat tiedot eivät tue päätelmää, että terästeollisuuden "suuntaviivat" ovat oikeudellisesti sitovia. Tärkein terästeollisuuden suunnitteluasiakirja, jonka perusteella komissio teki julkisen elimen olemassaoloa koskevat havaintonsa, on rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa koskeva NDRC:n määräys nro 35. Komissio esitti suoran kysymyksen NDRC:n määräysten oikeudellisesta asemasta, ja vahvistettiin, että määräykset ovat Kiinan lainsäädännössä oikeudellisesti sitovia, sillä ne kuuluvat yhteen Kiinan neljästä säädöskategoriasta. Sen vuoksi tämä väite on ristiriidassa asiakirjakokonaisuudessa olevien asiaa koskevien tietojen kanssa. |
|
(416) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komission havaitsemalla terästeollisuuden markkinoiden vääristymisellä ei ole merkitystä määritettäessä, ovatko kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuottajat julkisia elimiä, ja että julkisen elimen määrittely olisi pitänyt kohdistaa erityisesti niihin yksiköihin, jotka toimittivat kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä kahdelle otokseen valitulle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle eikä vain kaikkiin valtio-omisteisiin yrityksiin, jotka yleensä tuottavat kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä Kiinassa. Kiinan viranomaisten näkemys on, että jos komissiolla ei ole tietoja näistä yksiköistä, se ei voi tehdä määritystä; muussa tapauksessa kyse olisi lainvastaisesta epäedullisesta päätelmästä. Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Markkinoiden vääristymisen olemassaolo on merkityksellinen – joskaan ei ratkaiseva – tekijä analyysissä. Komission tekemä "julkista elintä" koskeva havainto koskee tämän menettelyn yhteydessä kaikkia kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuottajia, jotka ovat kokonaan tai osittain valtion omistuksessa, koska se perustui laajoja politiikkaa ja toimialan laajuisia tekijöitä koskevaan näyttöön eikä kyse ollut yrityskohtaisesta määrittelystä. Kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä kahdelle otokseen kuuluneelle vientiä harjoittavalle tuottajalle toimittavat valtio-omisteiset yksiköt kuuluvat selvästi julkisia elimiä koskevan havainnon piiriin, ja sen vuoksi erityistä niihin rajoitettua määrittelyä ei pidetty tarpeellisena. Joka tapauksessa on niin, etteivät Kiinan viranomaiset toimittaneet komission kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa tietoja, joita voitaisiin käyttää yrityskohtaista määritystä varten. Kiinan viranomaisten väite, ettei komissio voi tehdä määritystä asianomaisia tiettyjä valtio-omisteisia yrityksiä koskevien "tosiseikkojen" puuttuessa, merkitsisi sitä, että Kiinan viranomaiset itse asiassa hyötyisivät yhteistyöstä kieltäytymisestä (koska ne olivat kieltäytyneet toimittamasta "tosiseikkoja") ja saisivat edullisemman kohtelun kuin siinä tapauksessa, että ne olisivat toimineet yhteistyössä, ja tämä olisi epäedullisen päätelmän vastakohta. |
|
(417) |
Kiinan viranomaiset vastustivat sitä, että komissio ilmoitti niille "valtuuttamista ja määräämistä" koskevista analyyseistä vasta siinä vaiheessa, kun lopullisista päätelmistä ilmoitettiin, ja väittivät, että niiden puolustautumisoikeuksia oli loukattu. Komissio ei tutkimuksen aiemmassa vaiheessa kuitenkaan voinut tietää, että se tulisi tähän tulokseen. Tämä päätelmä perustuu kaikkiin menettelyn aikana koottuihin tietoihin, ja siitä ilmoitettiin heti kun lopullinen päätelmä tehtiin, eli samaan aikaan, kun lopullisista päätelmistä ilmoitettiin. Valituksessa esitettiin väite tuista, jotka koskevat viranomaisten hyödyketoimituksia valtio-omisteisten yritysten välityksellä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kyseistä viranomaisten politiikkaa, joka alun perin koski valtio-omisteisia yrityksiä, sovellettiin myös yksityisiin yksiköihin, ja tämä johti viranomaisten harjoittamaa valtuuttamista tai määräämistä koskevaan päätelmään. |
|
(418) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komission esittämät tosiseikat eivät millään tavoin oikeuta päätelmää, että viranomaiset valtuuttavat ja määräävät terässektorin yksityisiä elimiä antamaan näitä tukia, jotka mahdollistavat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. Tämä väite oli hylättävä. Komissio viittasi valtuuttamista ja määräämistä koskevissa analyyseissään useisiin viranomaissuunnitelmiin ja poliittisiin asiakirjoihin ja esitti kyseisistä asiakirjoista otteita, jotka osoittavat suoran yhteyden viranomaisten toiminnan ja yksityisten teräsyritysten käyttäytymisen välillä, sekä esitti havaintonsa tueksi useita esimerkkejä näiden yksityisten toimijoiden toimista. |
|
(419) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei valtuuttamista ja määräämistä koskevassa analyysissään tehnyt eroa viranomaistoimien seurausten ja viranomaistoimien tarkoituksen välille. Myös tämä väite hylätään. Komissio vahvisti, että olemassa on viranomaisten politiikka terästeollisuuden tukemiseksi sekä kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimittamiseksi julkisten elinten (valtio-omisteisten yritysten) välityksellä markkinahinnat alittavilla hinnoilla. Lisäksi se totesi, että tämä politiikka (valtio-omisteisten yritysten hallitseva asema ja kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen viennin vähentämiseen pyrkiminen) käytännössä pakotti yksityiset tuottajat toimittamaan kotimaiselle orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden teollisuudelle hyödykkeitä samoilla markkinahinnat alittavilla hinnoilla kuin valtio-omisteiset yritykset. On itse asiassa olemassa näyttöä siitä, että yksityisten toimittajien veloittamat hinnat ovat nimenomaisesti yhteydessä valtio-omisteisten yritysten hintoihin. Näin ollen komissio katsoi, että politiikan yhtenä tavoitteena on määrätä ja valtuuttaa yksityiset elimet noudattamaan samoja käytäntöjä valtio-omisteisten yritysten kanssa. Tämä on tyypillinen tapaus, jossa viranomaiset sekä itse että valtio-omisteisten yritysten kautta "harjoittavat toimivaltaansa" yksityisiin tavarantoimittajiin nähden. Tässä politiikassa on kaikki valtuuttamisen ja määräämisen toteamiseen vaadittavat elementit: ne ovat viranomaisten toimia, jotka on osoitettu tietylle osapuolelle ja joiden tavoitteena on tietty tehtävä tai velvoite. Esimerkkinä hallitusten aikomuksista mainittakoon, että tietyillä määräyksen nro 35 säännöksillä rangaistaan yrityksiä, jotka eivät toimi määräyksessä kuvatun politiikan mukaisesti. Tämä osoittaa, että Kiinan viranomaisten tarkoituksena on ohjata koko terästeollisuutta tiettyyn suuntaan ja että jos yritykset eivät noudata tätä suuntaa, niille aiheutuu tästä seurauksia. |
|
(420) |
Kiinan viranomaiset väittivät myös, että komissio ei todennut, että Kiinan viranomaisten politiikkana on toimittaa kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden sektorille, ja että komissio ei tehnyt tällaista päätelmää. Tämä väite oli hylättävä. Kuten edellä johdanto-osan 49–72 kappaleessa osoitettiin, kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille toimittavat valtio-omisteiset yritykset ovat julkisia elimiä, ne toimivat viranomaisten politiikan toteuttajana ja on selvää, että ne toimittavat kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä vientiä harjoittaville orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille. Lisäksi todettiin, että kyseisten tuotantopanosten hinnat eivät noudata markkina-arvoja. Tästä syystä päätellään, että Kiinan viranomaiset harjoittavat näiden valtio-omisteisten yritysten kautta politiikkaa, jonka tavoitteena on halvan kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimittaminen. |
|
(421) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio on virheellisesti päätellyt, että terässektorilla esiintyy yleisesti valtion laaja-alaista valvontaa ja että terästeollisuus noudattaa tiettyjä suuntaviivoja, mutta se ei ole päätellyt, että teräksen toimittaminen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden sektorille markkinahintoja alemmin hinnoin olisi tämän politiikan tavoitteena. Tämä väite oli hylättävä. Kuten edellä johdanto-osan 419 kappaleessa selitetään, komissio on todennut, että viranomaisten politiikan tarkoituksena on ohjata yksityiset toimittajat seuraamaan valtio-omisteisten yritysten toimituskäytäntöjä, jotka alittavat markkinatason. |
|
(422) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei tehnyt päätelmää, että Kiinan viranomaisten nimenomaisena tarkoituksena kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimitusta koskevassa tapauksessa on tosiasiallisen taloudellisen tuen tarjoaminen, kuten kuvattiin valituselimen raportissa AB report in US –Countervailing Duty Investigation on DRAMS from Korea (97). Tämä väite oli hylättävä. Kyseiset viranomaistoimet perustuvat viranomaisten politiikkaan, jonka tarkoituksena on ohjata yksityiset toimittajat noudattamaan valtio-omisteisten yritysten toimituskäytäntöjä, jotka alittavat markkinatason. Tässä ei ole kyse viranomaisten väliintulon "seurauksesta" tai "sivutuotteesta"; tässä on kyse sen tarkoituksesta. On selvää, että tässä tapauksessa kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityiset toimittajat eivät harjoita vapaata valintaa markkinoilla, sillä valtio-omisteisten yritysten hallitseva asema vääristää markkinoita ja pyritään kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen viennin vähentämiseen. |
|
(423) |
Kiinan viranomaiset väittävät, ettei komissio tehnyt päätelmiä varsinaisista yksityisistä elimistä, jotka toimittivat kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä otokseen kuuluneille yrityksille. Tämä väite oli hylättävä. Komissio laati julkisten elinten osalta valtuutusta ja määräämistä koskevan määrittelyn koko sektorin tasolla, ja tätä määritystä sovelletaan kaikkiin yksityisiin tavarantoimittajiin. Koska kyseistä viranomaisten politiikkaa sovelletaan kaikkiin tällaisiin yksiköihin, yrityskohtainen määrittely ei ole tarpeen. |
|
(424) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio hylkäsi Kiinan viranomaisten näytön siitä, mikä osa kiinalaisesta kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuotannosta on peräisin valtio-omisteisista yrityksistä. Tätä seikkaa koskevaa Kiinan viranomaisten toimittamaa taulukkoa ei voida pitää näyttönä. Kiinan viranomaiset kieltäytyivät toimittamasta tämän taulukon lähdetietoja ennen tarkastuskäyntiä ja sen aikana, joten tietoja ei voi pitää luotettavana. Tästä syystä komissio käytti tietoja, jotka saatiin maailman teräskapasiteettia koskevasta World Steel Capacity Book -hakemistosta, joka on maailman terästeollisuuden yleisesti hyväksymä hakemisto. |
|
(425) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei selittänyt, miksi kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen maailmanmarkkinahinnat ovat asianmukaisin vertailuarvo ja viittasivat valituselimen asiasta "US-Softwood Lumber IV" antamaan päätökseen, jonka mukaan maan ulkopuolisen vertailuarvon on liityttävä tai viitattava tai oltava yhteydessä siinä maassa vallitseviin markkinaoloihin, jossa etu annetaan, ja siinä on otettava huomioon hinta, laatu, saatavuus, markkinoitavuus, kuljetus ja muut osto- tai myyntiehdot. Kiinan viranomaiset väittävät myös, että viranomaisten hallitseva asema ei voi johtaa tämän oikeuskäytännöstä joustamiseen, sillä jos näin olisi, maan ulkopuolisen vertailuarvon käyttäminen ei olisi mahdollista. Kiinan viranomaiset väittävät, että komissio ei ole noudattanut SCM-sopimuksen 14 artiklan vaatimuksia. Komissio ei hyväksy tätä väitettä. Kiinassa vallitsevat markkinaolosuhteet ovat vääristyneet, kuten komissio totesi ja selitti edellä johdanto-osan 49–97 kappaleessa. Koska terästä tuotetaan maailmanlaajuisesti käyttäen samankaltaisia menetelmiä ja teräksen kauppa on maailmanlaajuista, luotettavin ulkoinen vertailuarvo on maailmanmarkkinahinta, sillä jos Kiinan markkinatilanne olisi vääristymätön, on todennäköistä, että hinnat mukautuisivat maailmanmarkkinahintoihin. Kiinan viranomaiset toimittivat hyvin vähän tietoja Kiinan teräsmarkkinoista, vaikka komissio pyysi niitä nimenomaisesti. Kiina ei myöskään ehdottanut muita vertailuarvoja lukuun ottamatta maan sisäistä vertailuarvoa, joka ei ollut soveltuva havaitun markkinoiden vääristymisen vuoksi. Kiinan viranomaiset väittivät, että mitä tulee kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimittamiseen riittämätöntä vastiketta vastaan, tuen erityisyyttä koskeva komission päätelmä ei perustunut muuhun kuin valituksen tekijöiden lausuntojen toistamiseen, eikä tämä täytä SCM-sopimuksen vaatimuksia. Tämä väite oli hylättävä. Ainoastaan rajallinen määrä yrityksiä käyttää tuotantopanoksina sekä kuumavalssattua että kylmävalssattua terästä, koska monien alojen yrityksillä ei ole käyttöä näille tuotteille. Itse Kiinan viranomaiset vahvistivat kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa, että vain harvat toimialat käyttävät kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä. Kiinan viranomaiset eivät kiistäneet tätä tosiseikkaa huomautuksissa, jotka ne esittivät lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Näin ollen vahvistetaan, että tämä tuki on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan – joka on SCM-sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisinto – mukaisesti. |
3.4.1.3 Orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita valmistavalle teollisuudelle tarjottavat edulliset lainat ja korot
|
(426) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että pankeilta ei edellytetä teollisuuden suuntaviivojen noudattamista, että viranomaiset eivät sanele pankkien yksittäisiä liiketoimintapäätöksiä ja että valtiolla ei ole hallitsevaa asemaa pankkialalla. Väitettä ei voida hyväksyä. Määräyksessä nro 35 (sen 24 ja 25 §:ssä) lainojen myöntäminen rajoitetaan ainoastaan yrityksiin, jotka noudattavat rauta- ja terästeollisuuden kansallista kehittämispolitiikkaa, joten Kiinan viranomaisten väite, ettei niiden tarvitse noudattaa teollisuuspolitiikkaa, on ristiriidassa tämän näytön kanssa. On selvää, että nämä säännökset rajoittavat sitä, mitä yrityksiä pankit voivat rahoittaa. Myös väite, että pankkiala ei ole viranomaisten valvonnassa, on hylättävä. Tältä osin on huomattava, että Kiinan viranomaiset toimittivat vain hyvin vähän tietoja pankkisektorin omistusrakenteesta ja väittivät, ettei niillä ole tällaisia tietoja, vaikka liikepankkitoimintaa koskevan lain 24 §:n mukaan kaikki pankit ovat velvollisia ilmoittamaan kyseiset tiedot Kiinan pankkialan sääntelykomissiolle, joka on valtioneuvoston hyväksymä valtion virasto. Asiakirjakokonaisuuteen sisältyvien, tässä asetuksessa mainittujen muiden tietojen perusteella pääteltiin, että viranomaisilla on hallitseva asema Kiinan pankkialalla (ks. edellä 166–169 kappale). Tässä asetuksessa tarkoitettujen lähteiden lisäksi marraskuussa 2011 päivätyssä IMF:n Kiinaa käsittelevässä maakohtaisessa raportissa nro 11/321 todetaan, että valtio on myös suoraan ja välillisesti osallisena rahoitussektorilla, ja suositellaan viranomaisten pankkialalla harjoittaman roolin ja tehtävien uudelleensuuntaamista siten, että pankkijärjestelmää ei käytettäisi viranomaisten laajojen poliittisten tavoitteiden toteuttamiseen ja että lainapäätökset perustuisivat kaupallisiin tavoitteisiin (98), (99). |
|
(427) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että se seikka, etteivät ne noudattaneet kyselylomakkeen lisäyksen A vaatimuksia, ei ollut pätevä peruste käytettävissä oleviin tietoihin turvautumiselle, koska komission ei olisi pitänyt katsoa, että Kiinan viranomaisten vastuulla on pankkeja koskevien sisäisten ja arkaluonteisten liiketoimikohtaisten tietojen toimittaminen, sillä monet pankeista eivät ole millään tavoin valtion omistuksessa. Kuten edellä johdanto-osan 426 kappaleessa selvitetään, Kiinan viranomaisilla oli mahdollisuus saada käyttöönsä ainakin osa vaadituista tiedoista, mutta ne kieltäytyivät toimittamasta vastauksia lisäyksessä A esitettyihin kysymyksiin. Huomattakoon tässä yhteydessä, että koska Kiinan viranomaiset kieltäytyivät toimittamasta komissiolle omistajuutta koskevia tietoja, komissio ei monien pankkien osalta tiennyt, mitkä pankit olivat valtion omistuksessa. |
|
(428) |
Kiinan viranomaiset väittävät tiettyjen Kiinan keskuspankin kiertokirjeiden osalta, että kiertokirjeiden julkisesti saatavilla olevat tiivistelmät ja Kiinan keskuspankin virkamiesten todistuslausunnot ovat riittäviä korvaamaan tosiasialliset kiertokirjeet, eikä käytettävissä olevia tietoja pitäisi soveltaa sen perusteella, että Kiinan viranomaiset eivät ole toimittaneet niitä. Kiinan viranomaiset väittivät myös, että komissio on hylännyt hyvässä uskossa toimitettuja tietoja, toisin sanoen Kiinan keskuspankin virkamiehen todistuslausunnon ja kyseisten kiertokirjeiden tiivistelmät, sekä viittasivat perusasetuksen 28 artiklaan, jonka mukaan ainoastaan tiedot, jotka ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia voidaan jättää huomiotta. Lisäksi Kiinan viranomaiset väittivät, ettei komissio tehnyt päätelmiään käytettävissä olevien tosiasiallisten tietojen tai toimitettujen tietojen perusteella, vaan pikemminkin sälytti Kiinan viranomaisten velvollisuudeksi osoittaa, että päällystettyä hienopaperia koskevan tapauksen aikana vallinnut tilanne ei enää ole ajankohtainen. Kiinan viranomaiset väittivät, että tässä tapauksessa päällystettyä hienopaperia koskevat päätelmät eivät edes ole ristiriidassa Kiinan viranomaisten toimittamien tietojen kanssa, koska ne perustuivat kokonaan eri ajankohtaa koskeviin tietoihin. Kiinan keskuspankin toimittamia otteita ja verkkosivustoa sekä Kiinan keskuspankin viranomaisen todistuslausuntoa ei voitu tarkistaa ilman lähdeasiakirjoja eli itse kiertokirjeitä. Komissio ei ymmärrä, miksi Kiinan viranomaiset pitävät näitä sisäisiä asiakirjoja luottamuksellisina, kun ne väittävät, että niiden sisällön tiivistelmä on julkaistu Kiinan keskuspankin verkkosivustolla. Päällystettyä hienopaperia koskevan menettelyn päätelmät ovat erittäin merkityksellisiä tässä tapauksessa. Sillä, että tiedot koskivat eri ajankohtaa, on vain vähän merkitystä, koska asiakirjakokonaisuudessa (valitus mukaan luettuna) olevat tiedot osoittavat, etteivät nämä käytännöt ole muuttuneet. Kiinan viranomaiset väittävät, että komissio on kääntämässä todistustaakan, mutta tämän väitteen osalta on huomattava, että päällystettyä hienopaperia koskevan menettelyn päätelmät ovat osa huomioon otettua kokonaisnäyttöä, mutta että Kiinan viranomaisten ei edellytetä osoittavan niitä vääräksi. Yhteistyö näissä tutkimuksissa on kahdensuuntainen prosessi, ja kaikki osapuolet voivat esittää todisteita tai perusteluja muun asiakirjakokonaisuudessa olevan näytön kumoamiseksi. |
|
(429) |
Kiinan viranomaiset väittävät, ettei komissio ole todennut, että Kiinan viranomaisten asettamat viitekorot ilmentävät ei-kaupallista vääristymää (myöntäen näin, että Kiinan markkinoiden korkotaso heijastaa yleensä riittävänä pidettävää vastiketta) ja että se seikka, että kaupallisten lainojen korkoihin sovelletaan vain alarajaa, vahingoittaa niitä vientiä harjoittavia tuottajia, jotka hyödyntävät mieluummin näitä lainoja kuin tukia. Ilman Kiinan keskuspankin asettamaa alarajaa nämä korot olisivat hyvinkin voineet olla huomattavasti matalampia. Tämä väite on perusteeton. Ensinnäkin se, että Kiinan viranomaiset (Kiinan keskuspankki) asettavat viitekorot mielivaltaisesti, viittaa ei-kaupalliseen toimintaan. Tämä vahvistetaan myös marraskuussa 2011 päivätyssä IMF:n Kiinaa käsittelevässä maakohtaisessa raportissa nro 11/321 (100), jossa viitataan korkosääntelyyn. |
|
(430) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei pystynyt arvioimaan tutkimuksen kohteena olleiden osapuolten luottokelpoisuutta samalla tavalla kuin päällystetyn hienopaperin tapauksessa. Vastauksena todettakoon, että otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien luottokelpoisuutta ei arvioitu, koska teollisuuspolitiikka sekä valtion tuet ja väliintulo joka tapauksessa vaikuttavat siihen. Koska Kiinan rahoitusjärjestelmän todettiin olevan vääristynyt, tämä olisi hyödytöntä. Päällystettyä hienopaperia koskevassa tapauksessa ei käytetty tällaista luottokelpoisuuden arviointia. |
|
(431) |
Kiinan viranomaiset myös vastustavat BB-luokituksen määritystä, koska ne väittävät sen olevan "puhtaasti rankaiseva" ja koska "tätä valintaa koskevia komission perusteita ei ole ilmoitettu tavalla, joka voitaisiin tarkistaa". Kiinan viranomaiset katsovat, että jos komissio toteaa, että tämän prosentin olisi oltava Kiinan viitearvo lisättynä BB-riskipreemiolla, sen on esitettävä tätä koskevat perustelunsa samoin kuin tuottaja- ja lainakohtaiset perustelut. Tämä väite oli hylättävä. Kun otetaan huomioon vääristymät ja se, etteivät lainoja myöntävät pankit arvioi asianmukaisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien luottokelpoisuutta tai luottoriskiä, komissio ei olisi voinut hyväksyä yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien (mahdollista) luottoluokitusta sellaisenaan. BB-luokitus ei tässä tapauksessa ole vientiä harjoittavien tuottajien kannalta epäsuotuisa, koska se on paras markkinoilla oleva sijoituskelvottomiksi luokiteltujen lainanottajien luokitus. |
3.4.1.4 Maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(432) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio myönsi, että Kiinan viranomaisten väitteet, että maankäyttöoikeudet myönnetään kilpailuttamalla, ovat sellaisia, että ulkoiseen vertailuarvoon ei tarvitsisi turvautua. Lisäksi Kiinan viranomaiset väittivät, että komission esittämät Kiinan viranomaisten väitteiden hylkäämisen perustelut keskittyvät ainoastaan Kiinan viranomaisten näyttöön, ei tosiasiassa saatavilla oleviin tosiseikkoihin. Kiinan viranomaiset vaativat, että komissio esittää tosiseikat, joiden perusteella se on todennut, että paikallisviranomaisten asettamat hinnat ovat mielivaltaisia, toisin sanoen että ne eivät ole yhteydessä teollisuusmaan tarjontaan ja kysyntään. Kiinan viranomaisten käsitys tästä kysymyksestä on virheellinen. Komissio ei katsonut, että maankäyttöoikeudet myönnettäisiin kilpailutuksen perusteella. Komissio totesi, että 13:sta maankäyttöoikeuksia koskevasta liiketoimesta ainoastaan kuusi oli tarjouskilpailun tai huutokaupan kohteena. Näiden kuuden liiketoimen osalta toimitettu näyttö osoitti, että tarjoukset eivät olleet kilpailukykyisiä, koska niitä oli vain yksi ja koska hinnat olivat viranomaisten asettamia. Komissio ei ymmärtänyt Kiinan viranomaisten vaatimuksia, jotka koskivat maankäyttöoikeusmarkkinoiden puuttumisen analysoinnissa käytettyjen, saatavilla olevien tietojen julkaisemista, koska saatavilla olevia tietoja ei käytetty Kiinan viranomaisten väitteiden hylkäämisen perusteena ja analyysi perustui Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien toimittamiin tietoihin. Tietoperusta sen määrittämiselle, että hinnat asetetaan keinotekoisesti, esitetään edellä johdanto-osan 114–116 kappaleessa, toisin sanoen otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat todellisia maksutapahtumia koskevat tiedot, kaupunkialueiden maapohjaa koskeva arviointijärjestelmä ja määräys nro 35. |
|
(433) |
Kiinan viranomaisten mukaan komissio ei määritellyt tuen erityisyyttä SCM-sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan ja 2 artiklan 2 kohdan nojalla, eikä se myöskään perustellut erityisyyttä koskevia päätelmiään niitä selkeästi tukevan näytön perusteella SCM-sopimuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Lisäksi se ei perustellut tarvetta määrittää etuuden määrä maan ulkopuolisen vertailuarvon perusteella, eikä myöskään laatinut valittua vertailuarvoa SCM-sopimuksen 14 artiklan d alakohdan mukaisella tavalla. Nämä väitteet oli hylättävä. Erityisyyttä koskevat komission päätelmät perustuvat siihen, että kaikki yritykset, jotka eivät noudata valtion vahvistamaa teollisuuspolitiikka, suljetaan maankäyttöoikeuksien tarjoamisen ulkopuolelle, viranomaiset asettavat hinnat usein mielivaltaisesti ja viranomaisten käytännöt ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä. Maan ulkopuolisen vertailuarvon tarve esitettiin edellä johdanto-osan 109, 118 ja 120–121 kappaleessa. Koska todettiin, että kiinalaiset maankäyttöoikeuksien markkinat ovat vääristyneet, ei ollut mahdollista soveltaa maan sisäistä vertailuarvoa Kiinan viranomaisten ehdottamalla tavalla. Komissio ei ole samaa mieltä väitteestä, että viitearvo laskettiin tavalla, joka ei ollut SCM-sopimuksen 14 artiklan d alakohdan mukainen. Taiwanin vertailuarvoa pidetään parhaana komission käytettävissä olevana likiarvona, ja se on johdonmukainen valituselimen asiakirjassa DS 379 esittämien suositusten kanssa. |
|
(434) |
Kiinan viranomaiset väittävät ehdottaneensa, että mahdollisen vertailuarvon on oltava maan sisäinen ja sen on perustuttava hintoihin, joita "ei-kannustettava" kiinalainen teollisuus maksaa. Kiinan viranomaisten mukaan tämä johtuu juuri siitä, että ensinnäkään eroa ei tehdä ja että tämän vuoksi tuen määrän pitäisi oikeutetusti olla nolla. Komissio ei ole yhtä mieltä tästä väitteestä ja toteaa, että Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja maankäyttöoikeuksien hinnoista "ei-kannustettavilla" aloilla, joita olisi teoriassa voitu käyttää vertailuarvon määrittämisessä. |
|
(435) |
Kiinan viranomaiset väittävät lisäksi, ettei valituksen tekijä toimittanut tietoja tai näyttöä siitä, että maankäyttöoikeudet myönnettiin tietylle rajatulle yritysjoukolle, ja että EU ei ole tehnyt sitä olennaista päätelmää, että maankäyttöoikeuksien myöntäminen nimenomaisesti rajattaisiin tiettyihin/kannustettaviin yrityksiin. Komissio on tehnyt päätelmän, että maankäyttöoikeuksien tarjoaminen on rajattu yrityksiin, jotka noudattavat Kiinan viranomaisten NDRC:n määräyksessä nro 35 vahvistamaa teollisuuspolitiikkaa (ks. edellä 116 kappale). |
|
(436) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei tehnyt perusteellista tutkimusta löytääkseen vertailuarvon, joka viittaa tai liittyy Kiinan tilanteeseen, ja että komissio ei tehnyt parastaan kartoittaakseen vertailuarvon, joka on lähellä markkinaolosuhteita, jotka vallitsisivat ilman vääristymistä, tai että jos komissio on tehnyt näin, se ei ole kertonut asiasta. Tämä väite oli hylättävä. Komissio tarkasteli yksityiskohtaisesti eri indikaattoreita ja vertaili Taiwania ja Kiinan kansantasavaltaa kokonaisuudessaan sekä yksittäisiä Kiinan maakuntia. Tehtyään nämä analyysit komissio pitää Taiwania (101) soveltuvana vertailuarvona kaikkien asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen vuoksi: i) talouskehityksen taso ja taloudellinen rakenne Taiwanissa ja niissä Kiinan maakunnissa ja kaupungissa (102), joissa yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat ovat sijoittautuneina, ii) näiden kahden Kiinan maakunnan fyysinen läheisyys Taiwaniin, iii) infrastruktuurin korkea taso, joka vallitsee sekä Taiwanissa että näissä kahdessa Kiinan maakunnassa, iv) tiiviit taloudelliset siteet ja rajatylittävä kauppa Taiwanin ja Kiinan välillä, vi) samanlainen väestöntiheys kyseisissä Kiinan maakunnissa ja Taiwanissa, vi) vertailuarvon muodostamiseen käytetyn maan tyypin ja liiketoimien samanlaisuus Taiwanissa ja Kiinassa sekä vii) Taiwanin ja Kiinan samanlaiset väestörakenteelliset sekä kielelliset ja kulttuurilliset piirteet. Lisäksi Jiangsun ja Zhejiangun maakuntia ja Chongqingin kaupunkia pidetään Kiinan johtavina tuotantoalueina. Vaikka BKT asukasta kohden Taiwanissa ja näissä Kiinan maakunnissa ja Chongqingin kaupungissa ei ole täysin sama, näiden Kiinan maakuntien ja Chongqingin BKT on kasvanut nopeasti viime vuosina eli ne ovat saavuttamassa Taiwania. Lisäksi viimeaikaisten tietojen mukaan näyttää siltä, että sekä Kiinassa kokonaisuudessaan että näissä kahdessa maakunnassa ja Chongqingin kaupungissa BKT kasvaa huomattavasti nopeammin kuin Taiwanissa (103), joten ne saavuttavat Taiwania vauhdilla. On kuitenkin tärkeää huomata, että ei-markkinatalousmaan (Kiinan) ja vakiintuneen markkinatalousmaan (Taiwanin) BKT:n tarkka vertailu ei ole ratkaiseva tekijä, koska on tavallista, että ei-markkinatalousmaan talous laahaa toimivan markkinatalouden jäljessä BKT:n suhteen. Myös monet muut tekijät, kuten kaavoitussäännöt ja ympäristöpolitiikka, saattavat vaikuttaa teollisuusmaan tarjontaan ja kysyntään. Varsinainen kysymys on, minkälaiset olisivat vallitsevat markkinaedellytykset maankäyttöoikeuksien suhteen Kiinassa, jos se olisi toimiva markkinatalous, ja kaiken näytön perusteella ne muistuttaisivat hyvin läheisesti Taiwania. |
|
(437) |
Kiinan viranomaiset väittävät myös, että komissio käytti laskelmassaan 50 vuoden kuolettamisaikaa, vaikka kaikki maankäyttöoikeuksia koskevat sopimukset eivät perustuneet 50 vuoden sopimuskauteen. Tässä on virhe. Kaikki maankäyttöoikeudet, joiden myöntämisen todettiin tässä tutkimuksessa mahdollistavan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton, perustuivat 50 vuoden sopimuskauteen. |
3.4.1.5 Ohjelma, johon sisältyy sähkön toimitus riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(438) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että erityisyyttä koskeva päätelmä on "täysin keinotekoinen" sen vuoksi, että seuraamuksetonta hintaa maksavat taloudelliset toimijat käsittävät valtaosan Kiinan taloudesta. Kiinan viranomaiset asettivat kyseenalaisiksi myös "alueellista" erityisyyttä koskevan komission päätelmän ja etenkin päätelmän, että tämä tuki on käytettävissä vain niillä maantieteellisillä alueilla, joihin vientiä harjoittava tuottaja on sijoittautunut. Kiinan viranomaisten mukaan seuraamusta sovelletaan kaikilla aloilla kaikilla maantieteellisillä alueilla, joilla kaikki vientiä harjoittavat tuottajat sijaitsevat, ja tämän vuoksi alueellista erityisyyttä ei ole. Tämä väite oli hylättävä. Komissio toteaa, että Kiinan viranomaisten huomautukset näyttävät perustuvan yksinomaan eriytettyyn hinnoittelujärjestelmään, jota sovelletaan luokkiin "kannustettavat", "rajoitettavat", "kielletyt" ja "sallitut" yritykset päätöksen nro 40 mukaisesti. Komission päätelmät sen sijaan perustuivat erityiseen sähkön hinnoittelujärjestelmään, joka on käytettävissä laajennetulla Chongqingin kunnan alueella, jossa yhdellä otokseen kuuluneista yhteistyössä toimineista viejistä on tuotantolaitos. Kyseinen viejä saa etua matalammasta sähkön hinnasta, jota sovelletaan ainoastaan osaan tiettyjen sektorien yrityksistä (eli ferroseoksia sähkömasuunissa tuottaviin yrityksiin ja lannoiteyrityksiin), jotka kuuluvat suuriin teollisiin käyttäjiin. Tämän vuoksi komissio on tullut siihen tulokseen, että ainoastaan tähän tietyillä tukikelpoisilla sektoreilla toimivien yritysten hyvin pieneen alaryhmään sovellettava alennettu sähkön hinta on oikeudellisesti erityinen. "Alueellisen" erityisyyden osalta 149 johdanto-osan kappaleessa ei viitata mihinkään seuraamusjärjestelmään, vaikka Kiinan viranomaiset näin toteavatkin huomautuksissaan. Tässä kappaleessa selvennetään, että tämä edullinen sähkön hinta, jota sovelletaan rajattuun yritysten alaryhmään tarkasteltavana olevan tuotteen tuottaja mukaan luettuna, on rajattu nimetylle maantieteelliselle alueelle (eli laajennettuun Chongqingin kunnan alueeseen), joka on osa Kiinan läntistä aluetta, joka puolestaan kuuluu kannustettaviin alueisiin samassa kappaleessa mainitun lainsäädännön mukaisesti, jota selvitetään tarkemmin edellä johdanto-osan 233 kappaleessa. Kuten johdanto-osan 149 kappaleessa lisäksi todetaan, tässä lainsäädännössä sähkön hinnoittelu mainitaan yhtenä välineenä, jonka avulla saavutetaan politiikan keskeinen tavoite eli edistetään tämän alueen kehitystä. Näin ollen komission päätelmä, että tämä tuki on myös alueellisesti erityistä, vahvistetaan. |
|
(439) |
Kiinan viranomaiset asettivat kyseenalaiseksi edellä johdanto-osan 146 kappaleessa esitetyt päätelmät, jotka koskevat tuen erityisyyttä eriytetyn hinnoittelujärjestelmän perusteella, jota sovelletaan luokkiin "kannustettavat", "rajoitettavat", "kielletyt" ja "sallitut" yritykset. Kiinan viranomaiset selittävät, että sähkön hintaerot niiden hankkeiden, joihin suhtaudutaan kielteisesti, ja kaikkien muiden hankkeiden välillä toimivat rangaistuksena tai lisämaksuna, ja niillä pyritään vähentämään tietyn tyyppisiä hankkeita sen sijaan, että kannustettaville hankkeille annettaisiin "alennusta". Kiinan viranomaiset katsovat, että komission on tehtävä päätelmä siitä, mitä vastiketta pidetään riittävänä, ja että tässä tapauksessa komissio on olettanut, että seuraamuksellinen hinta olisi tällainen riittävänä pidettävä vastike. Tämä väite oli hylättävä. Kuten edellä on perusteellisesti selitetty, taloudellista tukea koskeva komission päätelmä koskee matalampaa sähkön hintaa, johon tällä yrityksellä on oikeus siksi, että se kuuluu rajoitettuun yritysten alaryhmään suurten teollisuuskäyttäjien ryhmässä. Kiinan viranomaisten väitteillä ei tämän vuoksi ole merkitystä komission päätelmien kannalta. |
3.4.1.6 Muut tulo- ja vero-ohjelmat, joita otokseen kuuluneet tuottajat eivät käyttäneet, mutta jotka ovat tasoitustoimenpiteiden alaisia "jäännösmarginaalin" osalta
|
(440) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei ollut soveltanut johdonmukaisesti WTO:n polkumyyntisopimuksessa (6 artiklan 10 kohta, 9 artiklan 2 kohta ja 9 artiklan 3 kohta) esitettyjä otantaa koskevia WTO:n määräyksiä, koska otannan tarkoituksena olisi tutkimuksen soveltamisalan rajoittaminen. Tämä väite liittyi WTO:n SCM-sopimuksen 19 artiklan 4 kohtaan, jossa tasoitustullin määrä rajoitetaan todetun tuen määrään. Kiinan viranomaiset päättelivät, että jos komissio katsoi, ettei tuen laajuutta voinut arvioida riittävän hyvin valitun otannan kautta, ratkaisuna olisi ollut useampien yritysten sisällyttäminen otantaan. Ensinnäkin komissio toteaa, että polkumyyntitutkimusten ja toisaalta tukien vastaisten menettelyjen otannat eivät ole täysin samankaltaisia, koska – toisin kuin polkumyyntitutkimuksissa – tasoitustullia koskevissa tutkimuksissa ei sovelleta yleistä sääntöä, että kukin viejä saa yksilöllisen tullin, ja ns. yhteenvetotapaukset ovat nimenomaisesti sallittuja. Lisäksi – toisin kuin polkumyyntitapauksissa – viranomaisten on osallistuttava ja vastattava kysymyksiin tasoitustullia koskevassa menettelyssä ja viranomaiset sisällytetään näin ollen implisiittisesti otantaan tasoitustullia määritettäessä. Toisin sanoen viranomaisten toimet väitetyn tuen antajana sisältyvät aina tasoitustullitutkimuksen soveltamisalaan riippumatta siitä, käytetäänkö vientiä harjoittavien tuottajien otantaa. |
|
(441) |
Mitä tulee Kiinan viranomaiset huomautukseen, että ratkaisuna olisi ollut useampien yritysten sisällyttäminen otantaan, komissio toteaa, että se teki tässä tapauksessa juuri näin. Kun yksi viejistä, joka oli alun perin suostunut tekemään yhteistyötä, kieltäytyi yhteistyöstä, komissio päätti sisällyttää toisen viejän otantaan. Kuitenkin vähän sen jälkeen, kun tälle yritykselle oli ilmoitettu, että se otetaan mukaan otantaan, yritys ilmoitti komissiolle, ettei se enää aikonut toimia yhteistyössä tutkimuksessa. Komissio joutui näin ollen rajoittamaan otoksen kahteen jäljellä olevaan, otokseen alun perin kuuluneeseen viejään, jotka eivät olleet peruuttaneet yhteistyötään, jotta voitiin välttää lisäviivästyksiä, jotka olisivat voineet vaarantaa tutkimuksen saattamisen päätökseen säädetyssä määräajassa. Komissio toteaa, että nimenomaan tämä komission pyrkimys, joka epäonnistui yksinomaan viejien käyttäytymisen vuoksi, osoittaa Kiinan viranomaisten väitteen perusteettomaksi, koska väitteessä ei puututa sellaisten yritysten aiheuttamaan ongelmaan, jotka eivät ensinnäkään ilmoittaudu otantaa varten tai jotka peruuttavat osallistumisensa, jos ne valitaan otokseen. |
|
(442) |
Saatavilla olevien tietojen käyttämisen osalta Kiinan viranomaiset viittasivat SCM-sopimuksen 12 artiklan 7 kohtaan ja WTO:n oikeuskäytäntöön, jonka mukaan asiakirjakokonaisuudessa olevia tietoja voidaan käyttää vain korvaamaan puuttuvat tiedot eikä yhteistyöstä kieltäytymistä voida pitää perusteena päätösten tekemiseen ilman asiaperustaa. Komissio ei ymmärrä tämän väitteen logiikkaa, kun otetaan huomioon, että se on käyttänyt päätelmien teossa asiakirjakokonaisuudessa olevia tosiseikkoja, mikä sallitaan WTO:n määräyksen ja perussäännöksen mukaisesti, ja noudattanut asiaa koskevaa WTO:n oikeuskäytäntöä täysimääräisesti. Kuten Kiinan viranomaiset ovat myös tunnustaneet, päällystettyä hienopaperia koskevan menettelyn päätelmät ja Yhdysvaltain kauppaministeriön päätökset ovat parhaita käytettävissä olevia tosiasiallisia tietoja komissiolle, ja niitä käytetään nimenomaan niiden tiedoissa olevien puutteiden korjaamiseksi, jotka johtuvat Kiinan viranomaisten yhteistyön puuttumisesta. Kiinan viranomaiset asettivat kyseenalaiseksi näiden tietojen käytön myös siksi, että ne eivät vastaisi nykyistä tukea eivätkä ne myöskään liittyneet erityisesti tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Tässä yhteydessä komissio huomauttaa, että useimmat näistä tukiohjelmista koskevat kertaluonteisia tukia (esimerkiksi avustuksia ja veroetuuksia, jotka liittyvät käyttöpääomaan tehtäviin investointeihin), jotka yleensä kuoletetaan useiden vuosien aikana, ja näin ollen niistä saatavat edut jatkuvat edelleen tulevaisuudessa ja myös tutkimusajanjakson jälkeen tässä tapauksessa. Toistuvien tukien osalta taas ei ole näyttöä siitä, että nämä ohjelmat ovat muuttuneet kyseisen tutkimukseen jälkeen. Näiden ohjelmien ja tarkasteltavana olevan tuotteen välisen yhteyden osalta komissio muistuttaa, että kaikki nämä ohjelmat koskevat terästeollisuutta (ne eivät ole tuotekohtaisia) tai niitä sovelletaan alueella, jossa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden viejien tuotantolaitokset sijaitsevat. Jos asiakirjakokonaisuudessa ei ole näyttöä päinvastaisesta, komissio on päättänyt, että on kohtuullista päätellä, että näistä ohjelmista saatavat edut ovat edelleen paras likiarvo tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille annettavan nykyisen tuen arvioimisessa. On korostettava, että Kiinan viranomaisilla oli hyvät mahdollisuudet esittää päinvastaista näyttöä kaikkien näiden ohjelmien osalta, mutta ne päättivät tarkoituksellisesti olla toimittamatta tietoja, ja sen vuoksi komission oli käytettävä asiakirjakokonaisuudessa saatavilla olevia tietoja perusasetuksen ja WTO:n SCM-sopimuksen mukaisesti. |
3.4.1.7 Pääomaohjelmat
|
(443) |
Kiinan viranomaiset väittivät, että kaikkien näiden ohjelmien (maksamattomat osingot, velan muuntaminen osakkeiksi ja omaan pääomaan tehdyt sijoitukset) tutkintaa ei aloitettu SCM-sopimuksen 11 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan vaatimusten mukaisesti. Tämä väite oli hylättävä. Kuten jo selvitettiin menettelyn vireillepanoa koskeviin Kiinan viranomaisten huomautuksiin annetussa vastauksessa (ks. edellä 398–404 kappale), komission yksiköt ovat analysoineet valituksen tekijän toimittaman näytön, joka oli huomattavan laaja, sellaisena kuin se on valitukseen liittyvien asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa versiossa. Komission yksiköt ehdottivat tiettyjä järjestelmiä koskevan tutkimuksen käynnistämistä vasta sitten, kun ne olivat asianmukaisella tavalla analysoineet näytön paikkansapitävyyden ja riittävyyden ja todenneet, että alustava näyttö on riittävä. |
|
(444) |
Kiinan viranomaisten näkemyksen mukaan mahdolliset pääomaohjelmat ovat kertaluonteisia satunnaisia tukia, koska niitä sovelletaan ainoastaan yhteen tiettyyn vastaanottajaan eivätkä ne perustu mihinkään tiettyyn lainsäädäntöön; koska komissio on tietoinen siitä, että yritykset, joihin jäännöstullia sovelletaan, eivät saaneet eivätkä olisi voineet saada näitä tukia niiden satunnaisuuden vuoksi, nämä tuet eivät saisi johtaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoon. Lisäksi Kiinan viranomaiset väittivät, että jos päätelmät tehdään saatavilla olevien tietojen perusteella, niiden on perustuttava tosiseikkoihin. Tämän vuoksi tasoitustoimenpiteiden soveltaminen satunnaisiin tukiin muiden yritysten osalta kuin niiden, joiden todella väitetään niitä saaneen, on vastoin SCM-sopimuksen 12 artiklan 7 kohtaa. On huomattava, että Kiinan viranomaiset eivät vastanneet yhteenkään kyselylomakkeessa tai puutteista ilmoittavassa kirjeessä esitettyyn näitä järjestelmiä koskevaan kysymykseen. Tämän vuoksi Kiinan viranomaisten lausunto, jossa todetaan, että komissio on tietoinen siitä, että yritykset, joihin jäännöstullia sovelletaan, eivät saaneet eivätkä olisi voineet saada näitä tukia niiden satunnaisuuden vuoksi, ei vastaa todellisuutta. Päinvastoin, valituksessa lueteltiin useita yrityksiä, jotka saivat etua näistä pääomaohjelmista, eikä siinä väitetty luettelon olevan tyhjentävä. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja näiden järjestelmien luonteesta tai tukikelpoisuusehdoista, komissiolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin käyttää saatavilla olevia tietoja. |
3.4.2 ZHEJIANG HUADONG -YRITYKSEN HUOMAUTUKSET
3.4.2.1 Maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(445) |
Zhejiang Huadong väitti, että se oli toimittanut komissiolle kaikki asiaan liittyvät säädökset, jotka koskivat maankäyttöoikeuksien myyntimekanismeja ja arvon asettamista Kiinassa, ja viittasi valtion omistaman rakennusmaan käyttöoikeuksien myöntämistä tarjousten, huutokauppojen ja hintanoteerausten kautta koskeviin säännöksiin osoittaakseen, että Kiinassa on toimivat kiinteistömarkkinat, joissa hintatarjoukset ja maksetut hinnat ovat julkisia. Lisäksi se väitti, että Kiinassa tällä hetkellä toimivat kiinteistömarkkinat ja maankäyttöoikeuksien hintoja koskevat laajat viralliset tilastot ovat paras lähtökohta arvioitaessa maankäyttöoikeuksien hintaa sillä hetkellä, kun kyseinen vientiä harjoittava tuottaja osti ne. Tämä väite oli hylättävä. Komissio selittää Zhejiang Huadongin maankäyttöoikeuksia koskevat havaintonsa edellä johdanto-osan 115 kappaleessa. Yritys ei kyseenalaistanut näitä havaintoja huomautuksissa, jotka se esitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Saatavilla oleva näyttö osoittaa, että Kiinan maankäyttöoikeuksien markkinat ovat vääristyneet, koska komission tarkastuskäynnin aikana tutkimat tarjoukset eivät olleet kilpailukykyisiä ja koska viranomaiset asettivat hinnat mielivaltaisesti. Tietoperusta sen määrittämiselle, että hinnat asetetaan keinotekoisesti, esitetään edellä johdanto-osan 114–116 kappaleessa, toisin sanoen otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat todellisia maksutapahtumia koskevat tiedot, kaupunkialueiden maapohjaa koskeva arviointijärjestelmä ja NDRC:n määräys nro 35. |
|
(446) |
Zhejiang Huadong väitti, että WTO:n SCM-sopimuksen 14 artiklan d kohdan mukaisesti vertailuhintojen on liityttävä tai viitattava siinä maassa vallitseviin markkinaolosuhteisiin, jossa etu annetaan, tai jos tällaisia olosuhteita ei ole, maan ulkopuolista vertailuarvoa olisi mukautettava asianmukaisesti, jotta vältettäisiin suhteellisten etujen tasaaminen. Lisäksi se väitti, että Kiinan liittymistä WTO:hon koskevan pöytäkirjan 15 b kohdan mukaan silloin, kun Kiinassa vallitsevat ehdot ja olosuhteet eivät ole saatavilla sopivina vertailuarvoina, tuovan WTO-jäsenvaltion tulisi mukauttaa näitä vallitsevia ehtoja ja olosuhteita, jos se on käytännössä mahdollista, ennen kuin harkitaan Kiinan ulkopuolisten ehtojen ja olosuhteiden käyttämistä. Vaikka komissio on pitkälti samaa mieltä tämän väitteen oikeudellisesta perustelusta, se on kuitenkin päätellyt, ettei Kiinassa ole toimivia maamarkkinoita, ja tästä syystä maan hinnan osalta käytettiin ulkoista vertailuarvoa. Maan ulkopuolisen vertailuarvon tarve esitettiin edellä johdanto-osan 109, 118 ja 120–121 kappaleessa. Koska todettiin, että kiinalaiset maankäyttöoikeuksien markkinat ovat vääristyneet, ei ollut mahdollista soveltaa maan sisäistä vertailuarvoa Zhejiang Huadongin ehdotuksen mukaisesti, eikä saatavilla ole perustaa, jonka mukaan vertailuarvoa voitaisiin mukauttaa. Lisäksi niiden tietojen perusteella, joita toimitettiin Zhejiang Huadongin (Xiaoshan Zhejiangin maakunnassa) ehdottamaa vertailuarvoa koskien, ei ole selvää eikä mahdollista todentaa, rajoittuvatko ehdotetut hintatiedot "ei-kannustettavien" teollisuuden alojen maankäyttöoikeuksista maksamiin hintoihin. |
|
(447) |
Zhejiang Huadong väitti, että Taiwanin valinta vertailuarvoksi ei ole kohtuullista ja objektiivista seuraavista syistä: 1) Zhejiangin maakunta ei ollut Taiwanin kaltainen kehittynyt korkean BKT:n alue silloin, kun maankäyttöoikeudet ostettiin, 2) komission laatima Taiwanin maahintojen otos perustui teollisuusmaan myyntiä koskeviin tarjouksiin eikä teollisuuskäyttöön tarkoitettujen alueiden todellisiin vuokrahintoihin, vaikka vuokraus vastaisi maankäyttöoikeuksien myöntämismenettelyä Zhejiang Huadongille. Tämä väite on hylättävä. On otettava huomioon, että 1) kuten edellä johdanto-osan 436 kappaleessa todettiin, komissio tarkasteli yksityiskohtaisesti eri indikaattoreista ja vertasi Taiwania sekä Kiinaan kokonaisuudessaan että asianomaisiin yksittäisiin Kiinan maakuntiin. Näiden analyysien perusteella komissio pitää Taiwania soveltuvana vertailukohtana perusasetuksen ja WTO:n sääntöjen mukaisesti. Väitteen 2) osalta on todettava, että komissio oli käyttänyt parhaita tietoja, jotka olivat kohtuudella sen saatavilla. |
|
(448) |
Zhejiang Huadong huomautti aritmeettisesta virheestä, joka oli tehty laskettaessa inflaatioprosentteja, joita käytetään vertailuarvon inflaatiotarkistuksessa. Komissio otti tämän väitteen huomioon ja korjasi laskelmaa. |
|
(449) |
Zhejiang Huadong väitti, että maankäyttöoikeuksien hankintaan ei liity erityisyyttä, koska kaikkia yrityksiä Kiinassa kohdellaan lainsäädännön mukaisesti samalla tavalla. Lisäksi Zhejiang Huadong väitti, ettei komissio käsitellyt tuen erityisyyttä koskevaa kysymystä riittävällä tavalla ja ettei lopullisista päätelmistä ilmoittamisen yhteydessä esitetty perusteluja, joiden nojalla Zhejiang Huadongin maksama hinta aiheuttaa etua. Tämä väite oli hylättävä. Erityisyyttä koskevat komission päätelmät perustuvat siihen, että kaikki yritykset, jotka eivät noudata valtion vahvistamaa teollisuuspolitiikka, suljetaan maankäyttöoikeuksien tarjoamisen ulkopuolelle, viranomaiset asettavat hinnat usein mielivaltaisesti ja viranomaisten käytännöt ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä. Komissio on tehnyt päätelmän, että maankäyttöoikeuksien tarjoaminen on rajattu yrityksiin, jotka noudattavat Kiinan viranomaisten NDRC:n määräyksessä nro 35 vahvistamaa teollisuuspolitiikkaa (ks. edellä 116 kappale). |
3.4.2.2 Kylmävalssatun teräksen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(450) |
Zhejiang Huadong väitti, että kohtuullisuuden, objektiivisuuden ja johdonmukaisuuden nimissä komission olisi vertailuarvoa määrittäessään pitänyt hankkia teräksen hintoja koskevat tiedot samasta lähteestä (eli Steel Business Bulletin -julkaisusta, jäljempänä ‧SBB‧) kaikkien vertailuarvon laskennassa huomioon otettujen alueiden osalta. Se myös väitti, että SBB antaa tietoa kylmävalssatun teräksen hinnoista useilla markkinoilla, myös muilla kuin komission valitsemilla, ja että mukaan olisi otettava Meksiko ja Argentiina, koska nämä maat edustavat teräksen kasvavia markkinoita Amerikan mantereella. Tämä väite oli hylättävä, sillä määrittäessään vertailuarvoa komissio käytti hintatietoja, jotka kuvastavat kunkin maan tai alueen tavanomaista markkinatilannetta mahdollisimman tarkasti. Euroopan maiden (joista suurin osa on unionin jäsenvaltioita) hintojen osalta komissio katsoi, että se sai yksityiskohtaisemmat hintatiedot MEPS-tiedoista. Jos sillä olisi ollut käytössään MEPS-tiedot muista valituista maista, se olisi käyttänyt niitä. Meksikon ja Argentiinan hintojen sisällyttämisen osalta todetaan, että nämä markkinat ovat suhteellisen pieniä verrattuna Kiinaan samoin kuin muihin maihin/alueisiin, jotka komissio otti huomioon vertailuarvon laskennassa. Komissio tarkisti tukimarginaalia koskevaa laskelmaansa tämän ohjelman osalta sen seurauksena, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen vertailuarvohintoja koskevaa laskelmaa korjattiin. Korjaus koski vertailuarvon määrityksessä käytettyjä Brasilian teräshintoja, joiden osalta osapuolille annetuissa laskelmissa oli virheellisesti mukana verot. |
|
(451) |
Zhejiang Huadong väitti myös, että erityisyyttä koskeva komission päätelmä ei perustu sitä tukevaan näyttöön ja on näin ollen perusteeton, joten väitetty tuki – kylmävalssatun teräksen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan – ei mahdollista tasoitustullin käyttöönottoa. Zhejiang Huadong esitti, että mahdollinen etu – kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan – ei ole rajattu tietyille yrityksille tai aloille, vaan se annetaan kaikille potentiaalisille ostajille ja asiakkaille kaikilla talouden aloilla. Tämä väite oli hylättävä. Kiinan viranomaiset esittivät saman huomautuksen, ja komissio käsitteli sitä edellä johdanto-osan 415 kappaleessa. "Potentiaaliset ostajat" on nimenomaisesti rajattu tiettyihin yrityksiin. |
3.4.3 VALITUKSEN TEKIJÄN HUOMAUTUKSET
3.4.3.1 Veden ja sähkön tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(452) |
Valituksen tekijä väitti, että kun otetaan huomioon kiinalaisten vesi- ja sähkömarkkinoiden vääristymät ja Kiinan valtion vaikutus markkinoihin, komission olisi pitänyt käyttää kansainvälisiä vertailuarvoja ja laskea näiden järjestelmien edut perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Tämä väite oli hylättävä. Tässä tapauksessa asiakirjakokonaisuudessa ei ollut näyttöä, jonka perusteella komissio olisi voinut todeta, että veden ja sähkön markkinat olivat siinä määrin vääristyneet, että maan ulkopuolisen vertailuarvon käyttäminen olisi perusteltua. |
3.4.3.2 Ulkomaisrahoitteisia yrityksiä koskevat tietyt vero-ohjelmat
|
(453) |
Valituksen tekijä väitti, että komission olisi pitänyt esittää määrällisesti ulkomaisrahoitteisia yrityksiä koskevasta kahdesta vero-ohjelmasta – eli tuloverohyvitys kotimaassa valmistettujen välineiden oston yhteydessä ja kahden vapaan ja kolmen puolittain vapaan vuoden ohjelman mukaiset tuloverovapautukset tuottaville ulkomaisrahoitteisille yrityksille – saatavan tuen määrä, koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä ja koska Kiinan viranomaisten olisi pitänyt esittää näyttöä siitä, ettei näistä ohjelmista myönnetty etuja orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille tutkimusajanjakson aikana. Tämä väite oli hylättävä. Kuten jo edellä johdanto-osan 282 kappaleessa selitetään, jotta kaikille asianomaisille osapuolille aiheutuva hallinnollinen rasite vähenisi ja jotta otettaisiin huomioon, että näiden järjestelmien soveltamiskausi alkaa olla lopussa, komissio on päättänyt, ettei se ota käyttöön niitä koskevia tasoitustoimenpiteitä. |
3.5 TASOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTTÖÖNOTON MAHDOLLISTAVIEN TUKIEN MÄÄRÄ
|
(454) |
Perusasetuksen säännösten mukaisesti tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrät arvo-osuutena ilmaistuna on tutkimuksen kohteena olevien yritysten osalta ilmoitettu seuraavassa taulukossa:
|
|
(455) |
Perusasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten kokonaistukimarginaali, joka laskettiin otoksessa mukana oleville yhteistyössä toimineille yrityksille vahvistetun painotetun keskimääräisen kokonaistukimarginaalin perusteella, on 26,8 prosenttia. |
|
(456) |
Kaikkien muiden Kiinan kansantasavallassa olevien viejien osalta komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Kun verrattiin tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia Eurostatin tuontitietoja ja määrää, jonka yhteistyössä toimineet yritykset ilmoittivat vieneensä unioniin tutkimusajanjaksolla, havaittiin, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli matala, toisin sanoen 58 prosenttia. Koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, kaikkien yhteistyössä toimimattomien yritysten kokonaistukiprosentiksi vahvistetaan kokonaistukiprosentti, joka on sama kuin kaikille yhteistyössä toimimattomille yrityksille kaikkien tutkittujen järjestelmien osalta vahvistetut tukiprosentit yhteensä, toisin sanoen 44,7 prosenttia. |
4. VAHINKO
4.1 UNIONIN TUOTANTO JA UNIONIN TUOTANNONALA
|
(457) |
Tarkastelujakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin tuottajista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja ja otokseen kuuluneilta unionin tuottajilta saatuja todennettuja kyselyvastauksia. |
|
(458) |
Tutkimusajanjakson aikana orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita valmisti unionissa 22 tuottajaa. Edeltävässä kappaleessa esitetyn perusteella unionin kokonaistuotannon arvioitiin olevan noin 4 018 310 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin tuotannonala muodostuu unionin kokonaistuotannosta vastaavista unionin tuottajista, joista käytetään jäljempänä nimitystä ‧unionin tuotannonala‧. |
4.2 UNIONIN MARKKINOIDEN MÄÄRITTÄMINEN
|
(459) |
Tutkimuksen aikana havaittiin, että huomattava osa otokseen valittujen unionin tuottajien tuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoilla käytettäväksi eli se usein yksinkertaisesti siirrettiin (ilman laskua) ja/tai toimitettiin siirtohinnoilla saman yrityksen tai yritysten ryhmän sisällä jatkojalostusta varten. |
|
(460) |
Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja useiden unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi tutkittiin, oliko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin. |
|
(461) |
Mahdollisimman täydellisen kuvan saamiseksi unionin tuotannonalan tilanteesta kaikkea orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin liittyvää toimintaa koskevat tiedot hankittiin ja analysoitiin, minkä jälkeen määritettiin, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. |
|
(462) |
Mitä tulee myyntimäärään ja myyntihintoihin unionin markkinoilla sekä markkinaosuuteen, todettiin, että näitä indikaattoreita koskevan mielekkään analyysin ja arvioinnin piti kohdistua vapailla markkinoilla vallitsevaan tilanteeseen. |
|
(463) |
Muita taloudellisia indikaattoreita voitiin kuitenkin kohtuudella tarkastella ainoastaan viittaamalla koko toimintaan kytkösmarkkinakäyttö ja -myynti mukaan luettuina. Tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja pääoman saanti riippuvat koko toiminnasta riippumatta siitä, onko tuotanto suunnattu kytkösmarkkinoille vai myydäänkö se vapailla markkinoilla. |
4.3 UNIONIN KULUTUS
|
(464) |
Unionin tuotannonala myy samankaltaista tuotetta etuyhteydettömille asiakkaille, ja sitä myydään/siirretään etuyhteydessä oleville yrityksille jatkojalostettavaksi esimerkiksi teräspalvelukeskuksissa. |
|
(465) |
Määrittäessään orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden todettavissa olevaa unionin kulutusta toimielimet laskivat yhteen Eurostatin tietojen mukaan unioniin tuotujen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kokonaismäärän ja unionin tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen myynnin ja kytköskäytön määrän, joka esitettiin valituksen tekijän ilmoituksessa ja varmennettiin otokseen kuuluneiden unionin tuottajien toimitiloihin tehdyillä tarkastuskäynneillä. |
|
(466) |
Eurostatin tuontitilastot perustuvat kuitenkin täydellisiin CN-koodeihin, ja on selvää, että osassa näistä koodeista tuonti ei koske tarkasteltavana olevaa tuotetta. |
|
(467) |
Tämän perusteella unionin kokonaiskulutus kehittyi seuraavasti:
|
|
(468) |
Kokonaiskulutus unionin markkinoilla supistui tarkastelujakson aikana 7 prosenttia. Vuosien 2008 ja 2009 välillä laskua oli noin 25 prosenttia, mikä johtui pääasiassa maailmanlaajuisen talouskriisin kielteisistä vaikutuksista etenkin rakennusalalla. Tämän jälkeen kulutus alkoi jälleen elpyä ja kasvoi yhteensä 24 prosenttia vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana mutta oli edelleen alle vuoden 2008 tason. |
4.4 ASIANOMAISESTA MAASTA TULEVA TUONTI JA SEN MARKKINAOSUUS
|
(469) |
Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(470) |
Kulutuksen supistumisesta huolimatta Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi (49 %) tarkastelujaksolla. Talouskriisin kielteisten vaikutusten vuoksi Kiinasta tulevan tuonnin määrä laski jyrkästi vuonna 2009. Tuonti Kiinasta alkoi kuitenkin elpyä erittäin nopeasti niin, että kasvu vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana oli vaikuttavat 367 prosenttia. |
|
(471) |
Vastaavasti tämän tuonnin markkinaosuus kasvoi 60 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vaikka markkinaosuus laski alle puoleen vuosien 2008 ja 2009 välillä, se osoitti huomattavaa kasvusuuntausta vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja kasvoi 275 prosenttia. |
4.4.1 TUONNIN HINNAT JA HINNAN ALITTAVUUS
|
Tuonti Kiinasta |
2008 |
2009 |
2010 |
Tutkimus-ajanjakso |
||
|
Keskimääräinen hinta (euroa/tonni) |
875 |
728 |
768 |
801 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
83 |
88 |
91 |
||
|
||||||
|
(472) |
Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski 9 prosenttia tarkastelujaksolla. Vuosien 2008 ja 2009 välillä se laski merkittävästi eli 17 prosenttia, minkä jälkeen se kasvoi viisi prosenttiyksikköä vuosien 2009 ja 2010 välillä ja vielä 3 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. |
|
(473) |
Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat johdonmukaisesti alle unionin tuotannonalan myyntihintojen koko tarkastelujakson ajan. Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, vuonna 2009 talouskriisin ollessa pahimmillaan 17 prosentinkaan hinnanalennus ei auttanut Kiinasta tulevaa tuontia säilyttämään markkinaosuutta tilanteessa, jossa kulutus supistui äkillisesti ja markkinoiden toiminta hidastui merkittävästi, mutta hintojen jatkuva alittavuus seuraavina vuosina selittää Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden tasaista ja vaikuttavaa kasvua vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. |
|
(474) |
Tutkimusajanjakson aikaisen hinnan alittavuuden määrittämiseksi verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, vastaaviin yhteistyössä toimineilta kiinalaisilta tuottajilta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitettuihin tuotelajikohtaisiin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. |
|
(475) |
Edellä olevassa kappaleessa tarkoitetut tuonnin jälkeiset kustannukset laskettiin tarkasteltavana olevan tuotteen kahden etuyhteydettömän tuojan tarkastettujen tietojen perusteella. |
|
(476) |
Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos osoitti yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan jopa 20,2 prosenttia ilmaistuna prosenttiosuutena otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. |
|
(477) |
Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi lisätietoja hintojen alittavuutta koskevista laskelmista tapauksissa, joissa Kiinasta viety tuotelaji ja unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymä tuotelaji eivät olleet täsmälleen samanlaisia. Kyseinen tuottaja pyysi tietoja myös siitä, oliko tapauksissa, joissa tuotelaji ei ollut täsmälleen samanlainen, tehty oikaisu fyysisten erojen perusteella. |
|
(478) |
Jos viety tuotelaji ja unionin tuotannonalan myymä tuotelaji eivät olleet täsmälleen samanlaisia, komissio vertasi vietyä tuotelajia unionin tuotannonalan myymään sitä läheisimmin muistuttavaan tuotelajiin. Näissä tapauksissa vertailu tehtiin läheisesti muistuttavaan tuotelajiin, jossa ainoa ero oli substraatin paksuus. |
|
(479) |
Jos läheisesti muistuttavia tuotelajeja oli enemmän kuin yksi, komissio vertasi vietyä tuotelajia unionin markkinoilla myytyyn edullisempaan tuotelajiin riippumatta siitä, oliko edullisemmassa tuotelajissa paksumpi vai ohuempi substraatti. Sen vuoksi oikaisua fyysisten erojen perusteella ei pidetty tarpeellisena. |
5. UNIONIN TUOTANNONALAN TALOUDELLINEN TILANNE
5.1 ALUSTAVAT HUOMAUTUKSET
|
(480) |
Toimielimet tarkastelivat perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen. |
|
(481) |
Valituksen tekijän unionin kaikista orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajista toimittamia tietoja, jotka ristiintarkistettiin muista käytettävissä olevista lähteistä ja otokseen kuuluneita unionin tuottajia koskevista tarkastetuista tiedoista, käytettiin makrotalouden indikaattoreiden, kuten unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, kytkösmarkkinamyynti, työllisyys ja tuottavuus, määrittämiseen. |
|
(482) |
Mikrotalouden indikaattoreiden, kuten yksikkömyyntihinta, yksikkökohtaiset tuotantokustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti, varastot ja työvoimakustannukset, määrittämiseen käytettiin kuuden otokseen valitun unionin tuottajan toimittamia ja tarkistettuja tietoja. |
5.2 KOKO UNIONIN TUOTANNONALAA KOSKEVAT TIEDOT
5.2.1 TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI JA KAPASITEETIN KÄYTTÖASTE
|
(483) |
Tarkastelujakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia unionin tuotannonalasta saatavilla olevia tietoja, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja ja otokseen kuuluneilta unionin tuottajilta saatuja todennettuja kyselyvastauksia.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(484) |
Taulukosta käy ilmi, että tuotanto väheni tarkastelujaksolla 10 prosenttia. Kysynnän vähenemistä vastaavasti tuotanto väheni huomattavasti vuonna 2009, minkä jälkeen se palautui osittain vuonna 2010. Vaikka kysyntä väheni tutkimusajanjaksolla, tuotantomäärä pysytteli melkoisen samalla tasolla kuin vuonna 2010. |
|
(485) |
Tuotantokapasiteetti pysyi vakaana tarkastelujakson aikana. Kapasiteetin käyttöaste seuraili tuotannon suuntausta ja laski 8 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
5.2.2. MYYNNIN MÄÄRÄ, MARKKINAOSUUS JA KASVU
|
|
2008 |
2009 |
2010 |
Tutkimus-ajanjakso |
||
|
Myyntimäärä (tonnia) |
2 951 468 |
2 280 304 |
2 643 923 |
2 592 540 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
77 |
90 |
88 |
||
|
Markkinaosuus (tonnia) (%) |
56,8 |
58,8 |
58,1 |
53,9 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
104 |
102 |
95 |
||
|
||||||
|
(486) |
Vuonna 2009 unionin tuotannonalan myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille väheni huomattavasti eli 23 prosenttia. Vuonna 2010 myyntimäärä kasvoi 13 prosenttiyksikköä mutta laski sitten 2 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. |
|
(487) |
Unionin tuotannonalan markkinaosuus laski 2,9 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana. Aluksi markkinaosuus kasvoi vuonna 2009, jonka jälkeen unionin tuotannonalan osuus pieneni vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla, minkä seurauksena sen markkinaosuus oli 5 prosenttiyksikköä pienempi tutkimusajanjaksolla kuin vuonna 2009. Tässä yhteydessä on huomattava, että kulutus kasvoi yli 24 prosenttia vuodesta 2009 tutkimusajanjakson loppuun. Näin ollen unionin tuotannonala ei pystynyt hyödyntämään kulutuksen kasvua ja hankkimaan takaisin myyntimääräänsä ja osaa aiemmin menettämästään markkinaosuudesta. |
|
(488) |
Samalla kun unionin kulutus laski 7 prosenttia tarkastelujaksolla ja unionin tuotannonalan myyntimäärä etuyhteydettömille osapuolille laski 12 prosenttia, unionin tuotannonalan markkinaosuus laski 2,9 prosenttiyksikköä vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä eli 56,8 prosentista 53,9 prosenttiin. |
5.2.3 TYÖLLISYYS JA TUOTTAVUUS
|
|
2008 |
2009 |
2010 |
Tutkimus-ajanjakso |
||
|
Työllisyys (kokoaikaiseksi muutettuna) |
7 088 |
6 470 |
6 097 |
6 046 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
91 |
86 |
85 |
||
|
Tuottavuus (tonnia/kokoaikainen työntekijä) |
627 |
543 |
655 |
665 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
87 |
104 |
106 |
||
|
||||||
|
(489) |
Unionin tuotannonalan työllisyys noudatteli asteittain laskevaa suuntausta. Näin ollen työntekijöiden kokonaismäärä (kokoaikavastaavina mitattuna) tuotannonalalla laski 15 prosenttia tarkastelujaksolla ja oli alimmillaan tutkimusajanjaksolla. Tuottavuus kuitenkin kasvoi 6 prosenttia tarkastelujakson aikana, mikä osoittaa, että tuotannonala pyrki järkeistämään tuotantokustannuksiaan. |
5.2.4. KÄYTTÖ JA MYYNTI KYTKÖSMARKKINOILLA
|
|
2008 |
2009 |
2010 |
Tutkimus-ajanjakso |
||
|
Kytkösmarkkinakäyttö ja -myynti (tonnia) |
1 135 987 |
914 412 |
986 386 |
970 757 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
80 |
87 |
85 |
||
|
Markkinaosuus (%) |
22 |
24 |
22 |
20 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
108 |
99 |
92 |
||
|
||||||
|
(490) |
Kuten johdanto-osan 459 kappaleessa todetaan, orgaanisella aineella pinnoitetuille terästuotteille on unionissa merkittävät markkinat, jotka muodostuvat näiden tuotteiden jatkojalostuskäytöstä unionin tuotannonalalla. |
|
(491) |
Todettiin, että kytkösmarkkinakäyttö ja -myynti oli suunnattu yritysten itsensä tai niihin etuyhteydessä olevien yritysten, jotka toimivat lähinnä rakennusmateriaalien alalla eli ovat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden loppukäyttäjiä, harjoittamaan jatkojalostukseen. |
|
(492) |
Edellä esitetyn perusteella todettiin, että unionin tuotannonalan kytkösmarkkinoilla tapahtuvan käytön ja myynnin osuus oli 24 prosenttia kokonaistuotantomäärästä tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujaksolla kytkösmarkkinakäyttö ja siihen liittyvä myynti laskivat 15 prosenttia ja markkinaosuus 8 prosenttia. |
|
(493) |
Tutkimuksessa todettiin, ettei kytkösmarkkinakäytön ja -myynnin välillä ollut merkittävää eroa tuotteen loppukäytön osalta. Yritykset ilmoittivat kytkösmarkkinakäytöstä, kun jatkojalostustuotanto tapahtui saman oikeussubjektin sisällä, mutta kytkösmarkkinamyyntiä oli muille etuyhteydessä oleville oikeussubjekteille suuntautunut myynti, josta laskutettiin. Lisäksi hinnoittelumenetelmä sekä kytkösmarkkinakäytössä että etuyhteydessä oleville osapuolille suuntautuneessa myynnissä oli samanlainen, eli tuotteen käypä arvo (nk. cost plus -menetelmä) veloitettiin sekä etuyhteydessä olevilta yrityksiltä että otokseen valittujen yritysten sisäisiltä jatkojalostustuotantoyksiköiltä. |
|
(494) |
Keskimääräinen arvo tonnilta pysyi vakaana tarkastelujaksolla ja oli 3 prosenttia alempi kuin otokseen kuuluneiden unionin tuottajien myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille tutkimusajanjaksolla. Hintaeroa ei pidetty merkittävänä, ja kytkösmarkkinahinta kehittyy samansuuntaisesti kuin myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille.
|
||||||||||||||||||||||
|
(495) |
Kun otetaan huomioon, että suurin osa kytkösmarkkinamyynnistä ja -käytöstä oli suunnattu unionin tuottajien tuotantoketjun loppupään rakennusmateriaalitoimintaan, kyseinen myynti ja käyttö joutui myös välillisesti alttiiksi muiden markkinatoimijoiden kilpailulle, mukaan luettuna Kiinasta tuleva tuettu tuonti. Jatkojalostustuotannon sisäinen kysyntä riippui mahdollisuudesta myydä jatkojalostustuotteet vapailla markkinoilla, joihin orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuettu tuonti ei vaikuta. Näin ollen voidaan päätellä, että määrän ja markkinaosuuden supistuminen tarkastelujaksolla johtui Kiinasta tapahtuvan tuetun tuonnin aiheuttamasta kilpailusta. |
5.3 OTOKSEEN VALITTUIHIN UNIONIN TUOTTAJIIN LIITTYVÄT TIEDOT
5.3.1 KESKIMÄÄRÄISET YKSIKKÖMYYNTIHINNAT JA TUOTANTOKUSTANNUKSET UNIONISSA
|
|
2008 |
2009 |
2010 |
Tutkimus-ajanjakso |
||
|
Yksikköhintaunionissa etuyhteydettömille asiakkaille (euroa/tonni) |
1 023 |
805 |
911 |
994 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
79 |
89 |
97 |
||
|
Tuotannon yksikkökustannukset (euroa/tonni) |
925 |
884 |
893 |
978 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
95 |
97 |
106 |
||
|
||||||
|
(496) |
Otokseen kuuluneiden unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laskivat 3 prosenttia tarkastelujaksolla. Merkittävin, 21 prosentin lasku tapahtui vuonna 2009 yhtä aikaa kulutuksen laskun kanssa. Vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana hinnat nousivat 23 prosenttia lisääntyvän kulutuksen ja myyntimäärien myötä mutta eivät palautuneet vuoden 2008 tasolle. |
|
(497) |
Samaan aikaan samankaltaisen tuotteen keskimääräiset tuotanto- ja myyntikustannukset nousivat tarkastelujaksolla 6 prosenttia, mikä johtui raaka-ainekustannusten kasvusta. |
|
(498) |
Etuyhteydettömille asiakkaille tapahtuvan myynnin yksikköhintojen laskun (21 prosenttia vuonna 2009) jälkeen yksikköhinnat alkoivat elpyä. Vuonna 2010 ja tutkimusajanjakson aikana unionin tuotannonalan kustannukset kohosivat vuoteen 2009 verrattuna, ja tuotannonala pystyi nostamaan hintojaan vain kohtuullisesti niiden kattamiseksi, mikä riitti vain pitämään kannattavuuden samalla tasolla vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla. Tämä johti kuitenkin markkinaosuuden pienenemiseen entisestään, koska kiinalaisen tuonnin hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat. |
5.3.2. KANNATTAVUUS, KASSAVIRTA, INVESTOINNIT, INVESTOINTIEN TUOTTO JA PÄÄOMAN SAANTI
|
|
2008 |
2009 |
2010 |
Tutkimus-ajanjakso |
||
|
Myynnin kannattavuus unionissa riippumattomille asiakkaille (% liikevaihdosta) |
6,7 |
–9,3 |
2,8 |
2,6 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
– 138 |
41 |
39 |
||
|
Kassavirta (EUR) |
328 190 880 |
211 298 356 |
152 030 083 |
204 650 414 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
64 |
46 |
62 |
||
|
Investoinnit (euroa) |
55 717 957 |
4 537 128 |
12 530 132 |
15 302 264 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
8 |
22 |
27 |
||
|
Investointien tuotto |
13,8 |
–13,9 |
5,9 |
6 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
– 101 |
43 |
44 |
||
|
||||||
|
(499) |
Unionin tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Vuonna 2009 unionin tuotannonalan kannattavuus laski rajusti ja tappiot olivat 9,3 prosenttia. Kannattavuus alkoi elpyä vuodesta 2010, mutta kasvavat tuotantokustannukset estivät tuotannonalalla terveenä ja kestävänä pidetyn tason saavuttamista (6,7 %). Koko tarkastelujakson aikana kannattavuus laski 61 prosenttia. |
|
(500) |
Kassavirran suuntaus noudatteli jossakin määrin kannattavuuden negatiivista suuntausta. Alhaisin taso saavutettiin vuonna 2010. Myös investointien tuotto väheni 56 prosenttia (vuoden 2008 tasolta 13,8 prosentista 6 prosenttiin tutkimusajanjaksolla). |
|
(501) |
Kannattavuuden, kassavirran ja investointien tuoton kehityssuunta tarkastelujaksolla rajoitti unionin tuotannonalan kykyä investoida omaan toimintaansa ja heikensi sen kehittymistä. Unionin tuotannonala pystyi tekemään merkittäviä investointeja tarkastelujakson alussa, mutta sen jälkeen investoinnit laskivat jyrkästi vuonna 2009, ja tarkastelujaksolla laskua oli yhteensä 73 prosenttia. |
|
(502) |
Koska unionin tuotannonala koostuu jossain määrin suurista monikansallisista integroituneista teräsyrityksistä, näiden yritysten kyky saada pääomaa ei kärsinyt orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden sektorin heikosta taloudellisesta tuloksesta. |
5.3.3 VARASTOT
|
|
2008 |
2009 |
2010 |
Tutkimus-ajanjakso |
||
|
Loppuvarastot (tonnia) |
116 852 |
97 533 |
124 848 |
130 593 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
83 |
107 |
112 |
||
|
||||||
|
(503) |
Kuuden otokseen valitun unionin tuottajan varastojen osuus oli noin 8 prosenttia tuotantomäärästä tutkimusajanjakson aikana. Loppuvarastot kasvoivat 12 prosenttia tarkastelujakson aikana. On huomattava, että vaikka varastot eivät ole tuotannonalan kannalta merkittävä indikaattori, koska tuotanto tapahtuu pääasiassa tilausten perusteella, varastojen kasvu tapahtui pääasiassa vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana samaan aikaan, kun Kiinasta peräisin oleva tuettu tuonti kasvoi voimakkaasti. |
5.3.4 TYÖLLISYYS, PALKAT JA TUOTTAVUUS
|
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa, otokseen valitut unionin tuottajat) |
60,959 |
57,892 |
58,637 |
62,347 |
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
95 |
96 |
102 |
|
(504) |
Otokseen kuuluneiden unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat vain 2 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä on vähemmän kuin inflaatioaste. Tutkimuksessa kävi ilmi, että otokseen valitut tuottajat tekivät merkittäviä leikkauksia, erityisesti yleis- ja hallintokustannuksiin, ja pyrkivät tehostamaan toimintaansa. |
5.3.5 AIEMMAN POLKUMYYNNIN TAI TUETUN TUONNIN VAIKUTUKSET
|
(505) |
Koska kyseessä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva tukien vastainen menettely, käytössä ei ole tietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida mahdollisen aiemman polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksia. |
5.4 TOSIASIALLISEN TUKIMARGINAALIN SUURUUS
|
(506) |
Kaikki edellä tukea käsittelevässä jaksossa vahvistetut ja täsmennetyt marginaalit ovat merkittävästi yli vähimmäistason. Kun otetaan huomioon Kiinasta tapahtuvan tuetun tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen tukimarginaalin vaikutuksia unionin markkinoilla ei voida pitää vähäpätöisinä. |
5.5 VAHINKOA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
|
(507) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki vahinkoindikaattorit (tuottavuutta lukuun ottamatta) heikkenivät tai eivät kehittyneet kulutusta vastaavasti tarkastelujaksolla. |
|
(508) |
Tarkastelujaksolla, jolloin kulutus väheni, tuontimäärät Kiinasta kasvoivat merkittävästi. Samaan aikaan unionin tuotannonalan myyntimäärä pieneni kaikkiaan 12 prosenttia, ja sen markkinaosuus putosi 56,8 prosentista 53,9 prosenttiin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka kulutus elpyi 24 prosenttia vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä, vuosi kysyntään vaikuttavan talouskriisin jälkeen unionin tuotannonalan markkinaosuus oli laskemassa. Unionin tuotannonala ei pystynyt saamaan takaisin menetettyä markkinaosuutta, koska tuettu tuonti Kiinasta unionin markkinoille lisääntyi merkittävästi. Matalahintainen tuettu tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla ja alitti jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat. |
|
(509) |
Vakavia vaikutuksia kohdistui myös unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyviin vahinkoindikaattoreihin, kuten kassavirtaan ja kannattavuuteen. Tästä syystä unionin tuotannonalan kyky hankkia pääomaa ja tehdä investointeja heikkeni. |
|
(510) |
Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
6. SYY-YHTEYS
6.1 JOHDANTO
|
(511) |
Perusasetuksen 8 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, onko Kiinasta peräisin oleva tuettu tuonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Komissio tarkasteli tuetun tuonnin lisäksi myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaa unionin tuotannonalaa samaan aikaan, sen varmistamiseksi, ettei niiden aiheuttamaa vahinkoa katsottaisi tuetun tuonnin aiheuttamaksi. |
6.2 TUETUN TUONNIN VAIKUTUKSET
|
(512) |
Tutkimus osoitti, että unionin kulutus väheni 7 prosenttia tarkastelujaksolla ja samaan aikaan Kiinasta tulevan tuetun tuonnin määrä kasvoi noin 49 prosenttia, samoin kuin sen markkinaosuus, joka nousi vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä 60 prosenttia eli 9,1 prosentista 14,6 prosenttiin. Samaan aikaan unionin tuotannonalan myyntimäärä etuyhteydettömille osapuolille laski 12 prosenttia ja kyseisen myynnin markkinaosuus 2,9 prosenttia (vuoden 2008 tasolta 56,8 prosentista 53,9 prosenttiin tutkimusajanjaksolla). |
|
(513) |
Vaikka talouskriisi vaikutti myös Kiinasta tulevaan tuontiin, joka laski 68 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2009, mutta elpyi hyvin nopeasti vuodesta 2009 tutkimusajanjaksolle ja kasvoi 367 prosenttia tutkimusajanjakson lopussa, unionin kulutus kasvoi samalla kaudella ainoastaan 24 prosenttia. Kiinalaisen tuonnin yksikköhinnat laskivat 9 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna ja alittivat unionin tuotannonalan hinnat 20,2 prosentilla tutkimusajanjakson aikana, ja näin ollen sen markkinaosuus kasvoi vuodesta 2008 tutkimusajanjaksolle 60 prosenttia eli 14,6 prosenttiin. |
|
(514) |
Samaan aikaan eli vuodesta 2008 tutkimusajanjaksolle unionin tuottajien myyntimäärä etuyhteydettömille osapuolille laski kokonaisuudessaan 12 prosenttia. Markkinoiden elpyessä vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin tuotannonala pystyi lisäämään myyntimääräänsä etuyhteydettömille osapuolille ainoastaan 13 prosenttia mutta menetti markkinaosuuttaan 8 prosenttia, minkä vuoksi se pystyi saamaan etua lisääntyneestä kulutuksesta vain vähäisessä määrin. Kiinasta tuleva tuonti sai eniten etua elpymässä olevasta kulutuksesta ja jätti muut markkinatoimijat kauas taakseen. |
|
(515) |
Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat putosivat tarkastelujakson aikana 9 prosenttia. Vaikka hinnat olivat kohoamassa vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä sen jälkeen, kun ne olivat pudonneet jyrkästi vuonna 2009, ne olivat jatkuvasti alle unionin tuotannonalan veloittamien hintojen. Yksikköhinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laskivat ainoastaan 3 prosenttia, mikä osoittaa jonkinasteista vastustuskykyä kiinalaisen tuonnin aiheuttamalle hintapaineelle. Hinnat selvästikin pidettiin tällä tasolla alhaisempien myyntimäärien ja myynnin alhaisemman kannattavuuden kustannuksella, koska myynnin kannattavuus laski 61 prosenttia eli vuoden 2008 tasolta 6,7 prosentista 2,6 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. |
|
(516) |
Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta tapahtuneen tuetun tuonnin äkillinen lisääntyminen hinnoilla, jotka jatkuvasti alittavat unionin tuotannonalan hinnat, on vaikuttanut ratkaisevasti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon, joka on estänyt unionin tuotannonalaa hyödyntämästä täysimääräisesti unionin kulutuksen elpymistä. |
6.3 MUIDEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS
6.3.1 KOLMANSISTA MAISTA TULEVA TUONTI
|
Maa |
|
2008 |
2009 |
2010 |
Tutkimus-ajanjakso |
||
|
Etelä-Korea |
Määrä (tonnia) |
228 123 |
226 568 |
173 935 |
237 164 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
99 |
76 |
104 |
||
|
|
Markkinaosuus (%) |
4,4 |
5,8 |
3,8 |
4,9 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
133 |
87 |
112 |
||
|
|
Keskimääräinen hinta |
901 |
727 |
846 |
903 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
81 |
94 |
100 |
||
|
Intia |
Määrä (tonnia) |
159 999 |
149 138 |
155 384 |
141 391 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
93 |
97 |
88 |
||
|
|
Markkinaosuus (%) |
3,1 |
3,8 |
3,4 |
2,9 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
125 |
111 |
95 |
||
|
|
Keskimääräinen hinta |
932 |
667 |
773 |
824 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
72 |
83 |
88 |
||
|
Muut maat |
Määrä (tonnia) |
249 151 |
158 461 |
124 319 |
167 007 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
64 |
50 |
67 |
||
|
|
Markkinaosuus (%) |
4,8 |
4,1 |
2,7 |
3,5 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
85 |
57 |
72 |
||
|
|
Keskimääräinen hinta |
951 |
809 |
924 |
955 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
85 |
97 |
100 |
||
|
Kaikki kolmannet maat yhteensä (Kiinaa lukuun ottamatta) |
Määrä (tonnia) |
637 274 |
534 167 |
453 637 |
545 562 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
84 |
71 |
86 |
||
|
|
Markkinaosuus (%) |
12,3 |
13,8 |
10,0 |
11,3 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
112 |
81 |
92 |
||
|
|
Keskimääräinen hinta |
929 |
735 |
842 |
898 |
||
|
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
79 |
91 |
97 |
||
|
|||||||
|
(517) |
Kiinasta tulevan tuonnin osuus oli 56 prosenttia kaikesta tuonnista unioniin tutkimusajanjakson aikana, ja muita maita, joista tuli merkittävästi tuontia, olivat Intian tasavalta, jäljempänä ‧Intia‧, (11 %) ja Etelä-Korea (19 %). Intiasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski voimakkaasti, 12 prosenttia, mutta toisin kuin Kiinasta tuleva tuonti, intialainen tuonti väheni kaikkiaan 12 prosenttia tarkastelujaksolla ja sen markkinaosuus pieneni 5 prosenttia. Tuonti Etelä-Koreasta kasvoi vain 4 prosenttia, ja sen keskimääräinen hinta pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2008. Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 2,9 prosenttia tutkimusajanjaksolla ja Etelä-Koreasta tulevan tuonnin 4,9 prosenttia. |
|
(518) |
Muu tuonti, jonka osuus oli 14 prosenttia kokonaistuonnista, väheni 33 prosenttia, ja sen keskimääräinen hinta pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2008. |
|
(519) |
Vaikka kaiken muun tuonnin keskimääräinen hinta oli unionin tuotannonalan hintatason alapuolella, tällä tuonnilla on vain vähäistä tai ei mitään vaikutusta. Ensinnäkään komissio ei saanut näyttöä siitä, että tuonti muista maista olisi perustunut vilpilliseen kaupankäyntiin. Toiseksi tärkeimmistä tuontimaista tulevan muun tuonnin – toisin kuin kiinalaisen tuonnin – hintataso säilyi vakaampana koko tarkastelujakson ajan, mikä osoittaa, että unionin tuotannonala pystyy kilpailemaan menestyksekkäästi tämän tuonnin markkinasegmenteillä. Kolmanneksi tuonti muista maista heikentyi yleisesti tarkastelujakson aikana ja pysyi edelleen alhaisella tasolla sekä kokonaisuudessaan että tärkeimpien vientimaiden osalta erikseen. Lisäksi muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus supistui, mikä vahvistaa sitä, että kyseinen tuonti ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. |
6.3.2. UNIONIN TUOTANNONALAN VIENTISAAVUTUKSET
|
|
2008 |
2009 |
2010 |
Tutkimus-ajanjakso |
||
|
Vienti (Eurostat, tonnia) |
669 790 |
612 204 |
580 477 |
605 760 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
91 |
87 |
90 |
||
|
Keskihinta (euroa/tonni) |
1 068 |
937 |
995 |
1 092 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
88 |
93 |
102 |
||
|
Otokseen valittujen unionin tuottajien vienti |
53 542 |
46 516 |
48 102 |
46 228 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
87 |
90 |
86 |
||
|
Keskimääräinen myyntihinta (euroa/tonni) |
1 086 |
826 |
984 |
1 132 |
||
|
Indeksi (2008 = 100) |
100 |
76 |
91 |
104 |
||
|
||||||
|
(520) |
Unionin tuotannonalan valmistamien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kokonaisvienti kolmansiin maihin Eurostatin mukaan laski tarkastelujakson aikana 10 prosenttia. Keskimääräinen hinta on kuitenkin ollut suhteellisen korkealla tasolla ja kohosi 2 prosenttia tarkastelujaksolla. Viennin osuus unionin kokonaistuotannosta oli 15 prosenttia ja auttoi unionin tuotannonalaa saavuttamaan suurtuotannon etuja ja vähentämään tuotantokustannuksia. Näin ollen voidaan päätellä, että unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko ei voinut johtua sen vientitoiminnasta. |
|
(521) |
Tämä yleiskuva tulee esiin myös otokseen kuuluneiden unionin tuottajien kolmansien maiden etuyhteydettömille asiakkaille tapahtuvan viennin tilanteessa. Tämä vienti väheni tarkastelujaksolla 14 prosenttia, mutta viennin yksikköhinta on ollut jatkuvasti korkeampi (keskimäärin 2–14 % vuodesta riippuen) kuin hinta unionissa. |
6.3.3 VALITUKSEN TEKIJÖIDEN HARJOITTAMA TUONTI KIINASTA
|
(522) |
Tutkimuksen aikana ja lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen väitettiin, että valituksen tekijät (niihin etuyhteydessä olevien yritysten kautta) olivat tuoneet tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta itse ja että tämän tuonnin osuus oli 20–40 prosenttia kaikesta Kiinasta peräisin olevasta tuonnista. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä. Nämä väitteet tutkittiin tarkastelemalla otokseen kuuluneita unionin tuottajia koskevia tarkastettuja tietoja, ja havaittiin, että nämä tuottajat toivat tutkimusajanjaksolla vain noin 10 000 tonnia, mikä määrä vastaa suunnilleen valituksessa esitettyjä tietoja. Otokseen kuuluneisiin unionin tuottajiin etuyhteydessä olevien yritysten todettiin tuovan suurin piirtein vastaavan määrän, jota ei perusasetuksen 29 artiklan mukaisesti ole ilmoitettu. Kyseinen tuonti oli yhteensä vain noin 2–3 prosenttia kaikesta Kiinasta peräisin olevasta tuonnista. Näin ollen ei voida päätellä, että valituksen tekijät olisivat tuoneet Kiinasta sellaisia määriä ja sellaisella tavalla, että tuonti kyseenalaistaisi niiden aseman unionin tuottajina perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai aiheuttaisi niille itselleen vahinkoa. Tämän vuoksi väite hylätään. |
6.3.4 KÄYTTÖ JA MYYNTI KYTKÖSMARKKINOILLA
|
(523) |
Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syynä oli sen sitoutuminen rakennusmateriaaleja (esim. kerroslevyt, trapetsilevyt) tuottavaan jatkojalostustoimintaan – joko suoraan tai yritysryhmien sisällä etuyhteydessä olevien yritysten kautta. Erityisesti väitettiin, että unionin tuotannonala toimitti orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita omille jatkojalostusyrityksilleen alhaisempaan hintaan kuin etuyhteydettömille yrityksille, joten se "tuki" niitä yritysryhmän sisällä ja mahdollisti sen, että ne pystyivät alittamaan kilpailijoidensa hinnat jatkojalostussegmentillä. |
|
(524) |
Kytkösmarkkinakäytön ja -myynnin keskimääräinen arvo tonnia kohti oli vain 3 prosenttia alempi kuin myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille tutkimusajanjaksolla, kuten edellä todettiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuetun tuonnin aiheuttama epäterve kilpailu vaikutti todennäköisesti epäsuorasti myös kytkösmarkkinakäyttöön ja -myyntiin. Jos jatkojalostusyritykset olisivat saaneet väitetyn edun, se olisi näkynyt kytkösmyyntihintojen ja etuyhteydettömien myyntihintojen välisessä vertailussa. Sen vuoksi tämä väite hylätään. |
|
(525) |
Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CISA väitti jälleen, että unionin tuotannonala antoi orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita siihen etuyhteydessä oleville jatkojalostusyrityksille "tuetuilla" hinnoilla, ja alitti näin kilpailijoiden hinnat jatkojalostussektorilla. Mitään sellaista näyttöä ei kuitenkaan esitetty, joka olisi muuttanut johdanto-osan 524 kappaleessa esitetyn komission päätelmän, jonka mukaan hintaero etuyhteydellisen ja etuyhteydettömän myynnin välillä oli pieni (2 %) ja kyseessä ei ollut itse aiheutettu vahinko. |
|
(526) |
CISA kiisti myös tiedot, jotka koskivat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantokustannuksia sekä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden myyntihintaa etuyhteydessä oleville osapuolille. Ottaen huomioon kuumasinkittyjen kelojen – orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden raaka-aineen – myyntihinnat CISA väitti, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantokustannukset tutkimusajanjaksolla eivät voineet olla yli 900 euroa/t. |
|
(527) |
Ensinnäkään ei ollut selvää, missä määrin kaikki myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja rahoituskustannusten kaltaiset kustannukset sisällytettiin kokonaiskustannuksiin, joihin CISA viittasi. Toiseksi komissio tarkisti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantokustannukset kaikkien otokseen kuuluneiden unionin tuottajien osalta ja katsoo, että raaka-aineet, käsittely, pinnoitus, yleis- ja hallintokustannukset, rahoituskustannukset jne. olivat mukana kokonaistuotantokustannuksissa. |
|
(528) |
Tämän jälkeen CISA väitti, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden myynti etuyhteydessä oleville osapuolille on tappiollista, minkä vuoksi se aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tämä perustui kokonaistuotantokustannusten (978 euroa/t) vertaamiseen etuyhteydessä oleville osapuolille tapahtuneen myynnin keskimääräiseen hintaan (965 euroa/t). |
|
(529) |
On totta, että yksinkertaisen matemaattisen vertailun perusteella näyttäisi siltä, että myynti etuyhteydessä oleville asiakkaille tapahtui tappiollisesti, mutta tällöin oletettaisiin, että unionin tuotannonalalle aiheutuisi sama määrä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja muita myyntikustannuksia kytkösmarkkinamyynnistä kuin etuyhteydettömästä myynnistä. Kuten johdanto-osan 493 kappaleessa todetaan, myynti etuyhteydessä oleville osapuolille tapahtui kustannuslisäperusteella, minkä vuoksi unionin tuotannonala kattoi kustannuksensa tästä myynnistä. |
6.3.5 TALOUSKRIISI
|
(530) |
Talouskriisi ja sen vaikutukset rakennusalaan selittävät ainakin osittain kysynnän supistumista ja hintapaineita tarkastelujaksolla. Kuten edellä mainittiin, vuonna 2009 kulutus supistui 25 prosenttia. Markkinoiden elpyminen alkoi kuitenkin vuonna 2010, ja vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana kulutus kasvoi 24 prosenttia. |
|
(531) |
Vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevassa analyysissä on kuitenkin erotettu toisistaan markkinoiden romahtaminen vuonna 2009 ja sen jälkeinen toipuminen vuodesta 2009 tutkimusajanjaksolle. Vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevassa analyysissä kävi selvästi ilmi, että Kiinasta tulevassa tuonnissa hyödynnettiin täysimääräisesti kulutuksen elpymistä ja lisäksi alitettiin jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat ja näin muutettiin kaikkien toimijoiden tasavertaiset mahdollisuudet toipua pudotuksesta jatkuvaksi säilymistaisteluksi. |
|
(532) |
Lopullisista päätelmistä tehtäville huomautuksille annetun määräajan päättymisen jälkeen yksi osapuoli toi esiin, että Belgiassa toimiva tehdas aiotaan sulkea ja että force majeure -syyt aiheuttivat vaikeuksia tavanomaiseen tuotantoon ja laivaukseen muista tuotantolaitoksista Belgiassa. Osapuoli väitti, että tämä osoittaa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden toimitusvarmuuden puutetta unionissa, minkä vuoksi tuojien ja käyttäjien pitäisi antaa hankkia vapaasti orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita EU:sta ja Kiinasta. |
|
(533) |
Nämä väitteet hylätään. Kun otetaan huomioon, että kapasiteetin käyttöaste unionissa on matala, kyseessä ei ole toimituksiin liittyvä ongelma, koska unionin tuotannonalalla on riittävästi käytettävissä olevaa kapasiteettia. Sitä paitsi Belgiassa suljettu tuotantolaitos ei tuottanut orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita. Toimitusvarmuus on toki tärkeää, mutta tässä tapauksessa ehdotettujen tullien tarkoituksena ei ole lopettaa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden hankintaa Kiinasta vaan estää niiden polkumyynti unionin markkinoille. |
6.3.6 RAKENTEELLINEN YLIKAPASITEETTI
|
(534) |
Jotkin osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalalle – josta suurin osa on vertikaalisesti integroituneita teräksen tuottajia – aiheutuneen vahingon syynä ei ole Kiinasta tuleva tuonti vaan kyseessä ovat unionin terästeollisuuden rakenteelliset ongelmat kuten liikakapasiteetti. Lisäksi väitettiin, että terästeollisuuden keskittäminen, joka tapahtui ennen tarkastelujaksoa, johti ylikapasiteettiin, ja että mahdollisesti aiheutunut vahinko oli seurausta liian monista tuotantolaitoksista. |
|
(535) |
On totta, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotanto on pääomavaltaista ja tuotannonalalla on suhteellisen korkeat kiinteät kustannukset. Terästeollisuuden keskittäminen, joka toteutettiin ennen tarkastelujakson alkua, ei kuitenkaan johtanut ylikapasiteettiin. Kokonaiskapasiteetti kasvoi hieman vuonna 2009, minkä jälkeen tuotannonala vähensi hiukan kapasiteettiaan vuonna 2010 ja jälleen tutkimusajanjaksolla. Tutkimusajanjaksolla tuotantokapasiteetti oli unionin kokonaiskulutusta pienempi, ja jos kysyntä tutkimusajanjaksolla olisi elpynyt vuoden 2008 tasolle ja unionin tuotannonala olisi voinut hyödyntää kasvaneen kysynnän, kapasiteetin käyttöaste olisi ollut noin 74 prosenttia. |
|
(536) |
Ylikapasiteetin kielteiset vaikutukset kohdistuvat vain erittäin vähäisessä määrin orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden unionin tuottajiin. Ensinnäkin tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala on selvästi pyrkinyt pitämään yllä tehokkuutta, sillä koko tuotannonalan tuottavuus kasvoi 6 prosenttia. Toiseksi tuotantolinjoihin tehdyt jatkuvat investoinnit ja joustavuus niiden käytössä myös muiden tuotteiden tuotantoon auttoivat suurtuotannon etujen saavuttamisessa ja vähensivät kiinteitä kustannuksia. Näin ollen kun otokseen kuuluneiden yritysten kapasiteetin käyttöaste laski 18 prosenttia tarkastelujaksolla, keskimääräiset tuotantokustannukset kasvoivat vain 6 prosenttia, mikä sisältää myös raaka-ainekustannusten kasvun. Näin ollen ei voida päätellä, että ylikapasiteetti olisi poistanut syy-yhteyden. Sen vuoksi tämä väite hylätään. |
6.4 SYY-YHTEYTTÄ KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
|
(537) |
Edellä on osoitettu, että Kiinasta tulevan tuetun tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi tarkastelujaksolla, etenkin vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kyseisen tuonnin todettiin myös tapahtuneen jatkuvasti unionin tuotannonalan unionin markkinoilla veloittamia hintoja alemmilla hinnoilla, erityisesti tutkimusajanjaksolla. |
|
(538) |
Kiinasta alhaisin hinnoin tulevan tuetun tuonnin määrän ja markkinaosuuden kasvu tapahtui samanaikaisesti unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa. Tilanne heikkeni tutkimusajanjaksolla, jolloin kulutuksen elpymisestä huolimatta unionin tuotannonala ei kyennyt saamaan takaisin menettämiään markkinaosuuksia ja kannattavuuttaan. Muut taloudelliset indikaattorit – kuten investointien tuotto – polkivat samalla tasolla kuin vuonna 2010, ja työllisyys oli heikoimmillaan. |
|
(539) |
Tarkasteltaessa muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, kävi ilmi, etteivät tekijät olleet sellaisia, että ne olisivat poistaneet syy-yhteyden Kiinasta tulevan tuetun tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä. |
|
(540) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta tuetun viennin vahingolliset vaikutukset, päätellään, että Kiinasta tuleva tuettu tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
7. UNIONIN ETU
7.1 ALUSTAVAT HUOMAUTUKSET
|
(541) |
Toimielimet tutkivat perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti, olisiko edellä esitetyistä päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto ei olisi unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, kuten unionin tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien ja käyttäjien edut. |
7.2 UNIONIN TUOTANNONALAN ETU
|
(542) |
Koko unionin tuotannonala koostuu 22:sta tiedossa olevasta tuottajasta, jotka edustavat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden koko unionin tuotantoa. Tuottajat sijaitsevat unionin eri jäsenvaltioissa ja työllistävät suoraan yli 5 400 henkeä samankaltaisen tuotteen tuotantoon liittyen. |
|
(543) |
Yksikään tuottajista ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. Kuten edellä makrotaloudellisten indikaattoreiden yhteydessä osoitetaan, koko unionin tuotannonalan tilanne heikkeni ja tuettu tuonti vaikutti siihen kielteisesti. |
|
(544) |
Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta tulevasta tuetusta tuonnista. Kaikki vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla. Vakavia vaikutuksia kohdistui erityisesti unionin tuottajien taloudelliseen tulokseen liittyviin indikaattoreihin, kuten kannattavuuteen ja investointien tuottoon. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on erittäin todennäköistä, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee edelleen. |
|
(545) |
Tasoitustullien käyttöönoton odotetaan palauttavan unionin markkinoille tasapuoliset kilpailuedellytykset, jolloin unionin tuotannonala voi mukauttaa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden hinnat sellaisiksi, että niissä tulevat esiin eri komponenttien kustannukset ja markkinaolosuhteet. Voidaan olettaa, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto tarjoaisi unionin tuotannonalalle tilaisuuden saada takaisin ainakin osa tarkastelujaksolla menetetystä markkinaosuudesta, mikä parantaisi sen kannattavuutta ja yleistä taloudellista tilannetta. |
|
(546) |
Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, voidaan odottaa, että markkinaosuudet hupenevat edelleen ja unionin tuotannonalan kannattavuus heikkenee. Tämä olisi kestämätöntä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. On myös todennäköistä, että jotkin yksittäiset tuottajat joutuisivat sulkemaan tuotantolaitoksensa, koska ne ovat olleet tappiollisia tarkastelujakson aikana. Aiheutuneiden tappioiden ja tarkastelujakson alussa tuotantoon tehtyjen suurten investointien vuoksi voidaan olettaa, että jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, useimmat unionin tuottajista eivät pysty saamaan investointejaan takaisin. |
|
(547) |
Sen vuoksi päätellään, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista. |
7.3 KÄYTTÄJIEN JA TUOJIEN ETU
|
(548) |
Kuten edellä johdanto-osan 14 kappaleessa mainitaan, viisi tuojaa ilmoittautui mutta ainoastaan kaksi vastasi kyselylomakkeeseen. Valituksessa luetelluista noin 100 käyttäjästä 19 ilmaisi olevansa kiinnostunut menettelystä. Kymmenen yritystä toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen. |
|
(549) |
Aktiivisimmat käyttäjät ja tuojat ovat toimittaneet yhteisiä kirjallisia huomautuksia, ja tutkimuksen aikana järjestettiin useita kuulemisia. Niiden keskeiset väitteet toimenpiteiden käyttöönotosta analysoidaan jäljempänä. |
|
(550) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatiin huomautuksia tuojilta ja muilta asianomaisilta osapuolilta. Uusia tietoa jäljempänä esitettyjen lisäksi ei kuitenkaan toimitettu. |
7.3.1 KILPAILU UNIONIN MARKKINOILLA
|
(551) |
Käyttäjät ja tuojat väittivät, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden unionin markkinat eivät ole riittävän kilpailukykyiset ja että Kiinasta peräisin oleva tuonti on tarpeen, jotta orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuovilla ja käyttävillä yrityksillä on enemmän neuvotteluvoimaa. Lisäksi ne väittivät, että unionin tuotannonala on osallisena oligopolistisissa järjestelyissä markkinoiden hallitsemiseksi. Unionin tuottajat kilpailivat samoilla markkinoilla ja myivät usein samoille asiakkaille tai toistensa rakennusalan yrityksille. Koska ei esitetty muuta näyttöä kuin kuulopuheisiin perustuvia valituksia vaikeuksista hintaneuvotteluissa, ja koska valituksen tehneiden viiden unionin tuottajaryhmän lisäksi unionissa toimii 11 muuta orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa, joista jotkin ovat erittäin suuria, ja koska muita tuontilähteitä on monia, nämä väitteet hylättiin. |
7.3.2 RIITTÄMÄTÖN TARJONTA
|
(552) |
Käyttäjät ja tuojat väittivät myös, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena unionin markkinoilla olisi puutetta orgaanisella aineella pinnoitetuista terästuotteista. Kun kuitenkin otetaan huomioon edellä kuvattu toimituslähteiden monipuolisuus sekä unionin tuotannonalan vapaa tuotantokapasiteetti, tällaista puutetta ei pidetä todennäköisenä. Tämän vuoksi väite hylätään. |
7.3.3 KÄYTTÄJIEN JA TUOJIEN ETUJA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
|
(553) |
Kymmenen yhteistyössä toimineen käyttäjän osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli 7 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikilla käyttäjillä oli useita toimituslähteitä. Niiden orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden ostot Kiinasta olivat keskimäärin noin 15 prosenttia niiden kokonaisostoista; lisäksi todettiin, että suurimmat määrät hankittiin unionin tuottajilta (73 %) ja 12 prosenttia tuotiin muista kolmansista maista. Koska tarkasteltavana oleva tuote on erittäin standardoitu, asiakassuhteen merkitys ole kovinkaan suuri, ja sekä käyttäjät että tuojat voivat tuotteen laadun puolesta vaihtaa toimituslähdettä varsin helposti. |
|
(554) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki yhteistyössä toimineet käyttäjät yhtä lukuun ottamatta olivat kannattavia sektorilla, jolla tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään, ja niiden kannattavuus tutkimusajanjakson aikana oli 1–13 prosenttia yrityksestä riippuen. Näiden yritysten kannattavuus ei riippunut olennaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista Kiinasta. |
|
(555) |
Ehdotettujen toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta arvioitiin kyselylomakevastausten perusteella. Vaikka olettamukseksi otettaisiin epätodennäköinen kaikkein epäedullisin skenaario yhteistyössä toimineiden käyttäjien kannalta eli se, että hintojen nousua ei voitaisi siirtää asiakkaille ja niiden olisi pakko tuoda Kiinasta edelleen samoja määriä kuin tutkimusajanjaksolla, tullin vaikutuksesta niiden tuotantokustannukset kasvaisivat 1–5 prosenttia ja kannattavuus laskisi 1–2,8 prosenttiyksikköä suurimman osan tuonnista osalta ja noin 4 prosenttiyksikköä jäännöstullilla tapahtuvan tuonnin osalta. Todennäköisempi skenaario on kuitenkin se, että vaikutus on huomattavasti tätä vähäisempi. Kiinasta tuleva tuonti edustaa melko pientä osaa käyttäjien liiketoiminnasta, ja on odotettavissa, että tasoitustoimenpiteistä johtuva kustannusten kohoaminen on suhteellisen helppo siirtää asiakkaiden maksettavaksi. Kun vielä otetaan huomioon, että monien unionin tuottajien lisäksi käytettävissä on useita vaihtoehtoisia tuontilähteitä, joihin ei sovelleta toimenpiteitä (esim. Intia ja Etelä-Korea), on odotettavissa, että toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen markkinahinnoissa otetaan huomioon nämä tekijät. |
|
(556) |
Kahden yhteistyössä toimineen tuojan osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli noin 6 prosenttia tutkimusajanjaksolla; tarkkaa määrää ei voitu perusasetuksen 29 artiklan mukaisesti esittää. Samoin kuin käyttäjillä myös tuojilla on eri toimituslähteitä Kiinan lisäksi. Lisäksi todettiin, että toimenpiteet vaikuttaisivat todennäköisesti enemmän tuojien kuin käyttäjien kannattavuuteen, jos ne noudattaisivat samaa tuontimallia kuin tutkimusajanjakson aikana. Käytännössä kuitenkin sekä tuojat että kauppiaat ovat yleensä vieläkin joustavampia kuin käyttäjät, ja ne ryhtyisivät todennäköisesti ensimmäisinä käyttämään vaihtoehtoisia toimituslähteitä. |
|
(557) |
Osa edusta, jonka käyttäjät ja tuojat saavat Kiinasta tulevasta tuonnista, johtuu kiinalaisten viejien harjoittamasta ja mahdollistamasta epäreilusta hintasyrjinnästä eikä luonnollisesta kilpailuedusta. Näin ollen tasapuolisten toimintaedellytysten palauttaminen unionin markkinoille – korjaamalla tuetusta tuonnista aiheutuva kaupan vääristyminen – mahdollistaa itse asiassa sen, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden markkinat voivat palata terveeseen, markkinatalouspohjaiseen toimintaan ja hintakehitykseen, asettamatta epäedulliseen asemaan muita toimijoita (käyttäjiä, tuottajia, loppukäyttäjiä), jotka eivät pysty saamaan välittömästi hyötyä tuetusta tuonnista. |
7.4 UNIONIN ETUA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
|
(558) |
Edellä esitetyn perusteella päätellään, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa. |
8. LOPULLISET TASOITUSTOIMENPITEET
8.1 VAHINGON KORJAAVA TASO
|
(559) |
Tukea, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön tasoitustoimenpiteitä, jotta tuettu tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle. |
|
(560) |
Näiden toimenpiteiden tasoa määritettäessä otettiin huomioon todetut tukimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä. |
|
(561) |
Vahingollisen tuetun tuonnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen voiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman tuetun tuonnin vaikutusta. Katsotaan, että voiton, joka olisi voitu saavuttaa ilman tuetun tuonnin olemassaoloa, olisi perustuttava vuoteen 2008, jolloin kiinalaista tuontia oli vähemmän unionin markkinoilla. Näin ollen katsotaan, että 6,7 prosentin osuutta liikevaihdosta edustavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana vähimmäismääränä, jonka unionin tuotannonalan voitiin odottaa saavuttavan ilman vahinkoa aiheuttavan tuetun tuonnin olemassaoloa. |
|
(562) |
Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 6,7 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin. |
|
(563) |
Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla kiinalaisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, johon oli tehty tarvittavat oikaisut tuontikustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina vertailtujen tuotelajien tuonnin keskimääräisestä CIF-kokonaisarvosta. |
|
(564) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaiset osapuolet kyseenalaistivat 6,7 prosentin käytön unionin tuotannonalan tavoitevoittona ja vuoden 2008 käytön kannattavuuden kannalta edustavana vuotena. Osapuolten väite siitä, että unionin tuotannonalan vuonna 2008 saamaan voittoon vaikutti talouskriisi, minkä vuoksi vuosi 2008 oli poikkeuksellinen, vaikuttaisi kuitenkin osoittavan, että vuonna 2008 saavutettu voitto on alempi kuin voitto, jota tuotannonala voisi odottaa normaalivuotena. Väite hylätään, koska ei toimitettu mitään näyttöä siitä, mikä unionin tuotannonalan voitto olisi ollut vuonna 2008 ilman talouskriisiä. |
|
(565) |
Osapuolet toivat myös esiin, että tuontimäärät Kiinasta olivat alimmillaan vuonna 2009 eikä vuonna 2008. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että unionin tuotannonalan toiminta ei ollut kannattavaa vuonna 2009, on mahdotonta käyttää vuoden 2009 tietoja tavoitevoiton asettamiseksi unionin tuotannonalalle. |
|
(566) |
CISA väitti vielä, että etuyhteydettömille asiakkaille vuonna 2008 suuntautuneesta myynnistä saatua voittoa ei voida pitää tavoitevoittona, koska kyseisenä vuonna etuyhteydellisen ja etuyhteydettömän myynnin väliset hintaerot olivat suurimmat. Väite hylättiin, koska hintaero ei ole merkityksellinen etuyhteydettömille asiakkaille tapahtuvan myynnin voiton laskemisen kannalta. |
|
(567) |
Tämän jälkeen CISA ehdotti, että etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden myynnin tavoitevoiton olisi perustuttava monikansallisen yrityksen ArcelorMittalin keskimääräiseen voittoon vuosina 2010 ja 2011. Tätä ei pidetty luotettavana lähteenä, jonka perusteella olisi voitu määrittää orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden voitto unionissa ilman polkumyyntituontia, koska koko maailmanlaajuisen ArcelorMittal-ryhmän voiton käyttäminen perustana ei selvästikään edusta orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden unionissa tapahtuneen myynnin voittoa. |
|
(568) |
Yksi osapuoli kyseenalaisti menetelmän, jota komissio käytti viitehintojen alittavuutta koskevan marginaalin laskemiseen. Osapuoli oli kuitenkin olettanut virheellisesti, että komissio oli laskenut viitehintojen alittavuuden marginaalin vähentämällä unionin tuotannonalan keskimääräisen voiton tutkimusajanjaksolla (2,6 %) markkinahinnasta saadakseen kannattavuusrajan (eli hinnan, josta saatava voitto on nolla) ja lisännyt sitten tavoitevoiton tähän kannattavuusrajaan. |
|
(569) |
Komissio laski viitehintojen alittavuuden marginaalin lisäämällä tavoitevoiton kunkin tuotelajin tuotantokustannuksiin. Osapuolen ehdottama menetelmä on virheellinen, koska keskimääräistä 2,6 prosentin voittoa ei saatu automaattisesti kunkin mallin kaikesta myynnistä kaikissa yrityksissä, joiden tietoja käytettiin. |
|
(570) |
Yksi osapuoli kyseenalaisti myös komission vahinkolaskelmat. Koska kyseisellä osapuolella ei ollut käytettävissään kaikkia komission vahinkomarginaalin laskemiseen käyttämiä tietoja, se yritti laskea marginaalin sen käsityksen perusteella, joka sillä oli alumiinisinkkiseoksella ja sinkillä pinnoitettujen substraattien hintaeroista markkinoilla; se oli laskenut täksi eroksi 50 USD/tonni. Tämä puutteellisiin tietoihin perustuva "uudelleenlaskenta" antoi tulokseksi alemman vahinkomarginaalin kuin se, minkä komissio oli laskenut ja ilmoittanut. |
|
(571) |
Tämän osapuolen väitteet hylättiin, koska kun tarkasteltiin sekä vientiä harjoittavien tuottajien että unionin tuotannonalan täydellisiä tietoja, väitettyä hintaeroa ei havaittu. On korostettava, että asianomaisen osapuolen käyttämät tiedot olivat puutteellisia eikä niiden perusteella voitu toistaa komission vahinkolaskelmia. |
8.2 LOPULLISET TOIMENPITEET
|
(572) |
Tuesta, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontia koskevat lopulliset tasoitustullit olisi otettava perusasetuksen 15 artiklan mukaisesti käyttöön tuki- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa tullin olisi oltava todettujen tukimarginaalien suuruinen. Edellä esitetyn perusteella kyseiset tullit otetaan käyttöön seuraavassa esitetyn suuruisina:
|
|
(573) |
Tässä asetuksessa vahvistetut yrityskohtaiset tasoitustullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu 1 artiklassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia. |
|
(574) |
Kaikki näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (104), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle. |
|
(575) |
Tasoitustullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen tasoitustulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 70 80 , ex 7212 40 80 , ex 7225 99 00 ja ex 7226 99 70 (Taric-koodit 7210 70 80 11, 7210 70 80 91, 7212 40 80 01, 7212 40 80 21, 7212 40 80 91, 7225 99 00 11, 7225 99 00 91, 7226 99 70 11 ja 7226 99 70 91) luokiteltavia tiettyjä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita eli seostamattomasta teräksestä ja seosteräksestä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta) valmistettuja levyvalmisteita, jotka on maalattu, lakattu tai muovipinnoitettu ainakin yhdeltä puolelta, lukuun ottamatta niin kutsuttuja kerroslevyjä, joita käytetään rakentamisessa ja jotka koostuvat kahdesta ulkopintana toimivasta metallilevystä, joiden välissä oleva eristemateriaali toimii vakauttajana, ja lukuun ottamatta tuotteita, joissa on sinkkipölyä sisältävä loppupinnoite (sinkkiä runsaasti sisältävä maali, jonka painosta vähintään 70 prosenttia on sinkkiä) sekä lukuun ottamatta tuotteita, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti.
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tasoitustulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:
|
Yritys |
Tulli (%) |
Taric-lisäkoodi |
|
Union Steel China |
13,7 |
B311 |
|
Zhangjiagang Panhua Steel Strip Co., Ltd.; Chongqing Wanda Steel Strip Co., Ltd.; Zhangjiagang Free Trade Zone Jiaxinda International Trade Co., Ltd. |
29,7 |
B312 |
|
Zhejiang Huadong Light Steel Building Material Co. Ltd.; Hangzhou P.R.P.T. Metal Material Co., Ltd. |
23,8 |
B313 |
|
Angang Steel Company Ltd. |
26,8 |
B314 |
|
Baoutou City Jialong Metal Works Co., Ltd. |
26,8 |
B317 |
|
Changshu Everbright Material Technology Co., Ltd. |
26,8 |
B318 |
|
Changzhou Changsong Metal Composite Material Co., Ltd. |
26,8 |
B319 |
|
Inner Mongolia Baotou Steel Union Co., Ltd. |
26,8 |
B321 |
|
Jigang Group Co., Ltd. |
26,8 |
B324 |
|
Maanshan Iron & Steel Company Limited |
26,8 |
B325 |
|
Qingdao Hangang Color Coated Sheet Co., Ltd. |
26,8 |
B326 |
|
Shandong Guanzhou Co., Ltd. |
26,8 |
B327 |
|
Shenzen Sino Master Steel Sheet Co., Ltd. |
26,8 |
B328 |
|
Tangshan Iron & Steel Group Co., Ltd. |
26,8 |
B329 |
|
Tianjin Xinyu Color Plate Co., Ltd. |
26,8 |
B330 |
|
Wuhan Iron and Steel Company Limited |
26,8 |
B331 |
|
Zhejiang Tiannu Color Steel Co., Ltd. |
26,8 |
B334 |
|
Kaikki muut yritykset |
44,7 |
B999 |
3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2013.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
E. GILMORE
(1) EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.
(2) EUVL C 52, 22.2.2012, s. 4.
(3) EUVL C 373, 21.12.2011, s. 16.
(4) EUVL L 252, 19.9.2012, s. 33.
(5) Asiakirja WT/DS379/AB/R, 11. maaliskuuta 2011.
(6) Valituselimen raportin 317 kappale.
(7) Valituselimen raportin 290 kappale.
(8) Valituselimen raportin 297 kappale.
(9) Terästeollisuuden 12. viisivuotissuunnitelman englanninkielisen toisinnon sivu 33.
(10) Valtio-omisteisten yritysten varallisuudesta annetun Kiinan kansantasavallan lain 36 §:n mukaan valtiorahoitteisen yrityksen, joka tekee investointeja, on noudatettava kansallista teollisuuspolitiikkaa.
(11) Keskusyritysten investointien valvontaa ja hallinnointia koskevan asiakirjan 6 §:n mukaan valtion kehittämissuunnitelmien ja teollisuuspolitiikan mukaisuutta koskevaa periaatetta on noudatettava yritysten investointitoiminnassa, ja SASAC (Assets Supervision and Administration Commission) valvoo ja hallinnoi yritysten investointitoimintaa.
(12) Keskusyritysten kehittämisstrategioiden ja -suunnitelmien hallinnointitoimenpiteitä koskevan asiakirjan 13 §:n 1 ja 2 kohta.
(13) Kiinan varapääministerin Zheng Peiyanin mukaan Capital Steel -yrityksen uudelleensijoittaminen Hebein alueelle perustuu Kiinan kommunistipuolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston merkittävään poliittiseen päätökseen (uutistoimisto Xinhua News Agency, 23. lokakuuta 2005).
(14) Ks. esim. "China approves Anshan Steel merger with Panzhihua", http://www.reuters.com/article/2010/05/25/us-china-steel-merger-idUSTRE64O2G020100525,
"Steel merger will become China's biggest", http://www.chinadaily.com.cn/bizchina/2010-04/19/content_9747309.htm,
"Four Chinese steel makers agree to merge", http://online.wsj.com/article/SB10001424052748703792704575366830150284538.html
ja "New steel group formed by merger in China's Hubei Province", http://www.steelorbis.com/steel-news/latest-news/new-steel-group-formed-by-merger-in-chinas-hubei-province-685647.htm.
(15) Valituselimen raportin mukaan näyttö siitä, että viranomaiset harjoittavat merkittävää valvontaa yksikössä ja sen toiminnassa voi tietyissä olosuhteissa toimia näyttönä siitä, että kyseisellä yksiköllä on ja se harjoittaa viranomaisten toimivaltaa suorittaen viranomaistehtäviä. Valituselimen raportti DS379, kohta 318.
(16) Liitteessä luetellut 17 yritystä kuuluvat joihinkin Kiinan suurimmista valtio-omisteisista teräksentuottajista.
(17) Esimerkiksi http://en.wikipedia.org/wiki/Shougang_Corporation, http://en.wikipedia.org/wiki/Hebei_Iron_and_Steel, http://companies.china.org.cn/trade/company/559.html, http://companies.china.org.cn/trade/company/557.html.
(18) Yritysten valtio-omisteisen omaisuuden valvonta- ja hallinnointitoimenpiteitä koskevan asiakirjan 7 §:n mukaan kansantasavallan eri hallintotasojen on pantava tarkasti täytäntöön valtion omistuksessa olevan omaisuuden hallinnointia koskevat lait ja asetukset, pidettävä erillään viranomaistehtävät ja valtio-omisteisen omaisuuden hoitajan tehtävät, pidettävä erillään valtion elimet ja yritykset sekä pidettävä erillään omistajuus ja hallintovalta. Valtion omistuksessa olevan omaisuuden valvonnasta ja hallinnoinnista vastaavat elimet eivät saa suorittaa viranomaistehtäviä ja valtion muut elimet ja osastot eivät saa suorittaa yrityksissä olevan valtio-omisteisen omaisuuden hoitajan tehtäviä.
(19) The state-business nexus in China's steel industry – Chinese market distortions in domestic and international perspective, tutkimus vuodelta 2009, Think!Desk – China research & Consulting for Eurofer; Analyses of State-owned Enterprises and State Capitalism in China, 2011, Capital Trade Incorporated prepared for the U.S.-China Economic and Security Review Commission.
(20) Yritysten valtio-omisteista omaisuutta koskevan Kiinan kansantasavallan lain 22, 27 ja 29 §.
(21) The state-business nexus in China's steel industry – Chinese market distortions in domestic and international perspective, tutkimus vuodelta 2009, Think!Desk – China research & Consulting for Eurofer; Analyses of State-owned Enterprises and State Capitalism in China, 2011, Capital Trade Incorporated prepared for the U.S.-China Economic and Security Review Commission; valituksen liite 10.
(22) Terästeollisuuden kehittämisen 12. viisivuotissuunnitelma, jakso IV(VII) – Fuusioiden ja rakenneuudistusten nopeuttaminen.
(23) Valitukset sivut 108–109.
(24) Esim. Chongqing Iron and Steel -yrityksen verkkosivusto(http://en.cqgtjt.com/), Baosteel-yrityksen verkkosivusto (http://www.baosteel.com/group_e/01news/ShowArticle.asp?ArticleID=2553).
(25) Esim. keskusyritysten investointien valvontaa ja hallinnointia koskevat toimenpiteet (Tentative Measures for the supervision and Administration of the Investments by Central Enterprises), keskusyritysten kehittämisstrategioiden ja -suunnitelmien hallinnointitoimenpiteitä koskevat toimenpiteet (Measures for the Administration of Development Strategies and Plans of Central Enterprises), Kiinan kansantasavallan laki valtio-omisteisten yritysten varallisuudesta (Law of the People's Republic of China on the State-owned Assets of Enterprises) ja rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa koskeva kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission NDRC:n määräys nro 35 (Order No. 35 of the NDRC – Policies for Development of Iron and Steel Industry).
(26) Valituselimen raportti DS 379, 441 kappale.
(27) Valituselimen raportti DS 379, 444 kappale.
(28) Kiinan viranomaiset toimittivat taulukon, jossa on kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuotantoa koskevia lukuja valtio-omisteisten yritysten ja yksityisten yritysten osalta, mutta tarkistuksen aikana selvisi, ettei taulukko ollut täydellinen, ja Kiinan viranomaiset kieltäytyivät toimittamasta taulukon laatimisessa käytettyjä tietoja, joiden perusteella vastaukset olisi pystytty tarkistamaan asianmukaisesti.
(29) Neljän kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vastaukset, jotka koskivat kuumavalssatun (ja kylmävalssatun) teräksen ostoja (kaksi yrityksistä oli mukana otoksessa, kaksi vastasi vapaaehtoisesti). Nämä luvut on vahvistettu muiden tutkintaviranomaisten toteuttamissa vastaavissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Yhdysvaltain kauppaministeriö totesi, että valtio-omisteisilla yrityksillä oli aiemmin seuraavanlaiset osuudet kuumavalssatun teräksen tuotannosta Kiinassa: teräksiset suurpainepullot (70 %), metalliverkkokannet (ministeriön mukaan valtio tuotti suurimman osan kuumavalssatusta teräksestä tutkimusajanjaksolla), kevytseinäiset suorakaiteenmuotoiset putket (70,81 %).
(30) Hakemiston mukaan kylmävalssatun teräksen tuotantokapasiteetti Kiinassa on noin 81 035 000 tonnia vuodessa, ja julkisesti saatavilla olevien omistajuutta koskevien tietojen mukaan valtio-omisteiset yritykset tuottavat tästä noin 57 490 000 tonnia.
(31) Valtio-omisteisten yritysten hintojen ja yksityisten toimittajien hintojen välinen ero oli tutkimusajanjaksolla keskimäärin vain 3,75 prosenttia.
(32) Määräys nro 35, 18 § – Ulkomailta tuotu teknologia ja laitteet: yrityksiä kannustetaan käyttämään kotimaisia laitteita ja teknologiaa ja vähentämään vientiä.
Määräys nro 35, 20 §: Rauta- ja teräsyrityksiä kannustetaan ryhmittymään ja toteuttamaan strategisia rakenneuudistuksia muodostamalla suuryritysten alliansseja.
(33) Määräys nro 35, 22 §: NDRC tutkii ja hyväksyy tai tarkistaa rauta- ja teräshankkeisiin tehtävät investoinnit asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti.
Määräys nro 35, 23 §: Perusperiaatteena on, että jos ulkomaiset investoijat tekevät investointeja Kiinan rauta- ja terästeollisuuteen, ulkomaisilla investoijilla ei saa olla määräävää osakeosuutta yrityksestä.
(34) Määräys nro 35, 24 §: Jos hankkeessa ei noudateta rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa, eikä hanke ole ollut tarkastelu- ja hyväksyntämenettelyssä tai jos tarkastelu ja hyväksyntä ei ole asiaankuuluvien säännösten mukainen, maan ja luonnonvarojen ministeriö ei käsittele maankäyttöön liittyviä muodollisuuksia, teollisuus- ja kauppaministeriö ei hyväksy hankkeen rekisteröintiä, kauppaministeriön hallinto-osasto ei hyväksy sen sopimusta ja perustusasiakirjaa eikä rahoituslaitos myönnä sille lainaa tai muuta luottotukea.
Määräys nro 35, 25 §: Jotta raudan sulatusta, teräksen sulatusta ja teräksen valssausta koskeviin hankkeisiin tehtäviin pääomainvestointeihin voitaisiin myöntää keskipitkän ja pitkän aikavälin lainoja, rahoituslaitoksen on noudatettava rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa ja lujitettava niiden riskinhallintaa.
(35) 30 §: Jos vähintään kaksi kotimaista yritystä harjoittaa vihamielistä kilpailua ulkomaisista resursseista, valtio voi toteuttaa hallinnollista koordinointia ja muodostaa yrityksistä alliansseja tai valita toisen niistä investointien tekijäksi, jotta vihamielinen kilpailu vältetään.
(36) Terästeollisuuden kehittämistä koskeva 12. viisivuotissuunnitelman jakso III (III) 6 – Rauta- ja teräsalan klustereiden muodostaminen: Vähennetään huomattavasti teräsyritysten lukumäärää, kymmenen suurimman teräsyrityksen osuus tuotannosta nousee 48,6 prosentista 60 prosenttiin.
Teollisuuden rakenteen optimoimista koskeva 12. viisivuotissuunnitelman jakso III (V):
Tässä luvussa kuvataan sitä, kuinka teräs- ja rautateollisuuden rakenne olisi uudistettava toteuttamalla fuusioita, uudelleensijoittamisia ja tuotantokapasiteetin valvontaa sekä panemalla toimeen kieltoja toisissa maakunnissa ja tukemalla toimintaa toisissa maakunnissa.
(37) Valituksen liite 24: kooste asiaa koskevista erinäisten suunnitelmien ja lakiasiakirjojen otteista.
(38) Esimerkiksi Jiangsu Shagang Group totesi verkkosivustollaan (http://www.sha-steel.com/eng/index.html), että Shagang Group noudattaa tunnollisesti terästeollisuuden kehittämistä koskevaa valtion politiikkaa. Shagang jatkaa kehittämistä koskevan tieteellisen selvityksen mukaisesti kestävän kehittämisen strategian toteuttamista, uudistaa teollistamista, nopeuttaa uudistuksia ja kehitystä, edistää tuoterakenteen mukauttamista, laajentaa teollisuusketjuaan, kiinnittää riittävästi huomiota yritysten tukemiseen, uudenaikaistaa logistiikkaa, toteuttaa pääomaoperaatioita, kohentaa yleistä kilpailukykyään yritysryhmittymän aseman parantamiseksi ja pyrkii vakiinnuttamaan Shagangin brandin maineen "satavuotiaana tehtaana". Myös Shagangin työntekijät pyrkivät rakentamaan sopusointuista Jiangsua ja tekemään Kiinasta voimakkaan terässektorilla.
(39) Valituselimen raportti US – Countervailing Duty Investigation on DRAMS, kappaleet 111 ja 116.
(40) Riita-asia nro DS194, United States – Measures treating export restraints as subsidies (paneelin raportti 29. kesäkuuta 2001).
(41) Paneelin raportin 8.28–8.30 kohta. Vaikka viranomaisten toimia luonnehdittiin alun perin "selväsanaiseksi ja velvoittavaksi", valituselimen myöhemmät havainnot viittaavat siihen, että määritelmä saattaa olla liian tiukka.
(42) Teollisuustoimintaan, liiketoimintaan, huvitoimintaan tai kaupalliseen majoitustoimintaan käytetyn maan sekä useamman kuin kahden käyttäjän käyttöön tarkoitetun maan käyttöoikeudet on myönnettävä huutokaupan, tarjouspyynnön tai muun julkisen tarjousmenettelyn perusteella.
(43) Rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa koskeva NDRC:n määräys nro 35, 24 §: Jos hankkeessa ei noudateta rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa, eikä hanke ole ollut tarkastelu- ja hyväksyntämenettelyssä tai jos tarkastelu ja hyväksyntä ei ole asiaankuuluvien säännösten mukainen, maan ja luonnonvarojen ministeriö ei käsittele maankäyttöön liittyviä muodollisuuksia.
(44) George E. Peterson, Land leasing and land sale as an infrastructure-financing option, World Bank Policy Research Working Paper 4043, 7. marraskuuta 2006.
(45) Kiinan pankkisektoria koskeva tutkimus, Deutsche Bank, 2006.
(46) Asiakirjat WT/TPR/S/230, s. 79, ja WT/TPR/C/264, s. 122.
(47) http://www.dbresearch.com/PROD/DBR_INTERNET_EN-PROD/PROD0000000000204417.PDF
(48) Asiakirja WT/TPR/S/230, s. 79, huhtikuu 2010.
(49) Asiakirja WT/TPR/S/264, s. 122, heinäkuu 2012.
(50) Ks. edellinen alaviite.
(51) Tiedot saatu Deutsche Bankin vuonna 2006 tekemästä Kiinan pankkisektoria koskevasta tutkimuksesta, s. 3–4.
(52) Tiedot saatu Kiinan keskuspankin rahapolitiikan analysointiryhmän julkaisusta "China Monetary Report Quarter Two, 2010", päivätty 5.8.2010, s. 10.
(53) Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 452/2011 johdanto-osan 87 ja 90 kappale.
(54) Ks. julkisia elimiä koskeva päätelmä johdanto-osan 53 kappaleessa.
(55) Liikepankkitoimintaa koskevan lain 34 §.
(56) IMF Working Paper, "Progress in China's Banking Sector Reform: Has Bank Behaviour Changed?", WP/06/71, maaliskuu 2006 (ks. sivut 3–4, 13, 18–20).
(57) IMF Working Paper, "Interest Rate Liberalization in China", WP/09/171, elokuu 2009 (ks. sivut 3–4, 21–23).
(58) IMF Country Report, PRC: 2010 Article IV Consultation, No 10/238, heinäkuu 2010 (ks. sivut 22, 24 ja 28–29).
(59) OECD 2010 Economic Survey of China, helmikuu 2010 (ks. luku 3, s. 71, 73–81, 97).
(60) OECD China's Financial Sector Reforms, Economic Department Working Paper No. 747, ECO/WKP (2010) 3, 1. helmikuuta 2010 (ks. sivut 2, 8–15, 36).
(61) 16, 24 ja 25 §.
(62) Hubein maakunnan kymmenen keskeisen avaintoimialan mukauttamis- ja elvyttämistoimenpiteitä koskevan ilmoituksen mukaan maakunnan tukirahoituspääoma olisi aktiivisesti suunnattava teollisuuden kehittämiseen, pääomainvestoinnit tulisi optimoida ja olisi löydettävä innovatiivisia tukimuotoja. Rauta- ja teräsalan innovointiin ja teknologiseen edistymiseen suunnattavan tuen intensiteettiä olisi lisättävä. Rahoitustoimenpiteitä olisi hyödynnettävä toimialan keskittymisen edistämiseksi ja olisi helpotettava kilpailukykyisten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta fuusioihin ja yrityskauppoihin. Olisi toteutettava keskeisiä toimialoja koskevia tukisuunnitelmia. Rauta- ja terästeollisuus: Kaikkien rahoituslaitosten olisi parannettava ja optimoitava luottopalveluja, joita ne tarjoavat teräksen ja muiden kuin rautametallien jalostusteollisuuden projekteille, jotta voidaan vastata asianomaisten yritysten rahoitustarpeisiin investointien, vientimyynnin ja muiden keskeisten alojen osalta, jne.
(63) Teräsalan mukautus- ja elvytysohjelman täytäntöönpanoa koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä [2009] määrätään keskeisille yrityksille annettavan rahoitustuen lisäämisestä.
(64) Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 452/2011 johdanto-osan 116 kappale.
(65) Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 452/2011 johdanto-osan 117 kappale.
(66) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Page No. 26) (Federal Register / Vol. 73, No. 227, page 70961 / 24 November 2008)) sivuilla 25 ja 26.
(67) Certain Steel Wheels From the People's Republic of China, Preliminary Affirmative Countervailing Duty Determination, 6. syyskuuta 2011, US Federal Register, document number 2011-22720.
(68) EUVL L 128, 14.5.2011, s. 18.
(69) Molemmat ohjelmat koskevat samankaltaista edullista tuloverokohtelua samalla maantieteellisellä alueella.
(70) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 3 June 2010 on Wire Decking, 3. kesäkuuta 2010, sivu 25, Federal Register / Vol. 75, No. 111, sivu 32902 / 10. kesäkuuta 2010) sivulla 25.
(71) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 12 June 2009 on Certain Tow Behind Lawn Groomers and Certain Parts Thereof, Federal Register / Vol. 74, No. 117, sivu 29180 / 19. kesäkuuta 2009) sivulla 11.
(72) Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 452/2011 johdanto-osan 125–136 kappale.
(73) Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 452/2011 johdanto-osan 137–147 kappale.
(74) Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 148–159 kappale.
(75) Issues and Decision Memorandum for the Final Determination in the Countervailing Duty Investigation of Coated Free Sheet from the People's Republic of China, 17. lokakuuta 2007; US Federal Register, C-570-907.
(76) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 28 May 2010 on Certain Steel Grating, Federal Register Vol. 75, No. 109, sivu 32362 / 8. kesäkuuta 2010) sivulla 18.
(77) Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 452/2011 johdanto-osan 172–181 kappale.
(78) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 28 May 2010 on Certain Steel Grating, Federal Register Vol. 75, No. 109, sivu 32362 / 8. kesäkuuta 2010) sivulla 18.
(79) Esim. korkean teknologian toimialoja käsittelevä Kiinan tiedeakatemian konferenssi, 11. marraskuuta 2002; Issues and Decision Memorandum for the Final Affirmative CVD Determination: OTR tires from the PRC, 18. huhtikuuta 2011; US Federal Register, C-570-913, s. 24.
(80) Issues and Decision Memorandum for the Final Affirmative Countervailing Duty Determination: Laminated Woven sacks for the PRC, 16. kesäkuuta 2008; US Federal Register, C-570-917, s. 27; Issues and Decision Memorandum for the Final Determination in the Countervailing Duty Investigation of Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe from the PRC, 23. maaliskuuta 2009, US Federal Register, C-570-936, s. 18, Issues and Decision Memorandum for the Final Determination in the Countervailing Duty Investigation of Light –Walled Rectangular Pipe and Tube from the PRC, 13. kesäkuuta 2008, US Federal Register, C-570-915, s. 13.
(81) Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 452/2011johdanto-osan 202 kappale.
(82) Certain Seamless Carbon and Alloy Steel Standard, Line, and Pressure Pipe From the People's Republic of China, Final Affirmative Countervailing Duty Determination, 21. syyskuuta 2010, US Federal Register Vol. 75, No. 182, s. 57444.
(83) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 10 September 2010 on Certain Seamless Carbon and Alloy Steel Standard, Line, and Pressure Pipe, Federal Register Vol. 75, No. 182, sivu 57444 / 21. syyskuuta 2010) sivuilla 20 ja 21.
(84) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Line Pipe), Federal Register / Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008) sivuilla 20 ja 21.
(85) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Line Pipe), Federal Register / Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008) sivulla 23.
(86) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Line Pipe), Federal Register / Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008) sivulla 23.
(87) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 17 November 2008 on Circular Welded Carbon Quality Steel Line Pipe (Line Pipe), Federal Register / Vol. 73, No. 227, sivu 70961 / 24. marraskuuta 2008) sivulla 23.
(88) Pre-Stressed Concrete Steel Wire Strand from the People's Republic of China, Preliminary Affirmative Countervailing Duty Determination, 2. marraskuuta 2009, US Federal Register, asiakirja nro E9-26322, s. 56576–56592.
(89) Tukimäärän laskentamenetelmä selvitetään Yhdysvaltain päätösmuistion (US Decision Memorandum of 14 May 2010 on Pre-Stressed Concrete Steel Wire Strand (Federal Register Vol. 75, No. 98, sivu 28557 / 21. toukokuuta 2010) sivulla 35.
(90) Panel report on China – Countervailing and Anti-Dumping Duties on Grain Oriented Flat-rolled Electrical Steel from the United States.
(91) Ks. edellinen viite.
(92) Panel report on China – Countervailing and Anti-Dumping Duties on Grain Oriented Flat-rolled Electrical Steel from the United States.
(93) Valtioneuvoston päätös nro 40 teollisuuden rakennemuutoksien edistämistä koskevien tilapäisten määräysten täytäntöönpanosta.
(94) Panel report on China – Countervailing and Anti-Dumping Duties on Grain Oriented Flat-rolled Electrical Steel from the United States.
(95) Komission käsityksen mukaan tällainen luettelo olisi tyhjentävä ja vähentäisi sen vuoksi tarkastuksen joustavuutta ja estäisi jatkokysymysten tai tarkastuksen aikana esiin tulleista väitteistä tai tosiseikoista johtuvien kysymysten esittämisen.
(96) Kiinan viranomaisille osoitetun puutteista ilmoittavan kirjeen kysymys 5.12.
(97) Valituselimen raportti Koreasta peräisin olevia DRAMeja koskevasta Yhdysvaltojen tasoitustullitutkimuksesta: Valtuuttaminen ja määrääminen eivät kata tilannetta, jossa viranomaiset puuttuvat markkinoiden toimintaan tavalla, jolla voi olla tai voi olla olematta erityinen tulos, joka perustuu tosiasiallisiin olosuhteisiin ja markkinatoimijoiden vapaan valinnan harjoittamiseen. Näin ollen viranomaisten harjoittama "valtuuttaminen" tai "määrääminen" ei voi olla tahatonta tai pelkästään viranomaisten sääntelyn sivutuote.
(98) Pankkien suuret riskit valtio-omisteisten yritysten suhteen, korkosäännöksillä säädellyt taatut marginaalit, edelleen rajoitettu vastuu ja haluttomuus eriyttää lainakorkoja sekä implisiittinen ohjaus uuden lainanannon aikataulun ja suunnan osalta heikentävät pankkien luottoriskin tehokkaan hallinnan kehittämistä. On tärkeää, että pankeilla on välineitä ja kannustimia siihen, että lainapäätökset tehdään puhtaasti kaupallisin perustein.
(99) Suuri osa pankkialaa on edelleen valtion omistuksessa samoin kuin pankkien yritysasiakaspohja. Valtio suurimpana osakkeenomistajana nimittää ylemmän johdon kaikissa suurimmissa pankeissa. Koska käytössä ei ole talletusvakuutusjärjestelmää ja kriisinratkaisukehystä, valtio vakuuttaa epäsuorasti myös kaikki talletukset. Valtion voimakas osallistuminen rahoitusjärjestelmän moniin osiin heikentää markkinakuria ja yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja voi löysentää budjettikuria.
(100) 2011 International Monetary Fund, November 2011, IMF Country Report No 11/321, People's Bank of China: Financial Stability Assesment.
(101) Tietolähteinä käytettiin seuraavia: http://www.taiwanembassy.org/be/ct.asp?xItem=306196&CtNode=3382&mp=102&xp1= ja http://en.wikipedia.org/wiki/Taiwan.
(102) Tietolähteinä käytettiin seuraavia: http://en.wikipedia.org/wiki/Jiangsu; http://en.wikipedia.org/wiki/Zhejiang#Economy ja http://en.wikipedia.org/wiki/Chongqing#Economy
(103) Tietolähde: https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder.
(104) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, B-1049 Brussels, Belgium.