4.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 354/1

(1)

Liikunnan, myös säännöllisen urheilun ja kuntoilun hyödyt koko elämän ajan ovat huomattavat, ja niitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä eräiden syöpä- ja diabetestyyppien riskin pieneneminen, tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja painonhallinnan paraneminen samoin kuin myönteiset vaikutukset mielenterveyteen ja kognitiivisiin prosesseihin. Liikunta, sellaisena kuin Maailman terveysjärjestö (WHO) sitä suosittaa, on tärkeää kaikille ikäryhmille, ja erityisen tärkeää lapsille, työikäisille ja ikääntyneille.

(2)

Koska liikunta on terveellisten elämäntapojen ja terveen työvoiman edellytys, se edistää Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyjen keskeisten tavoitteiden saavuttamista, etenkin kasvun, tuottavuuden ja terveyden osalta.

(3)

Vaikka viranomaiset ovat eräissä jäsenvaltioissa viime vuosina tehostaneet toimia terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi, liian vähän liikkuvien määrä on unionissa edelleen liian suuri. Suurin osa Euroopan kansalaisista ei harrasta riittävästi liikuntaa, ja 60 prosenttia heistä urheilee tai kuntoilee harvoin tai ei koskaan. Vapaa-ajan liikunnan puute on yleisempää alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että tämä kielteinen kehitys olisi kääntymässä koko unionin osalta.

(4)

Riittämätön liikunta on määritelty suurimmaksi ennenaikaisia kuolemia ja sairauksia aiheuttavaksi riskitekijäksi korkean tulotason maissa kaikkialla maailmassa, ja se aiheuttaa noin miljoona kuolemaa vuodessa pelkästään Maailman terveysjärjestön Euroopan alueella. Liikunnan puutteen aiheuttamista haitoista unionissa on paljon näyttöä, samoin kuin liikunnan puutteeseen ja siihen yhteydessä oleviin terveysongelmiin liittyvistä huomattavista suorista ja epäsuorista taloudellisista kustannuksista, varsinkin kun otetaan huomioon, että useimmat eurooppalaiset yhteiskunnat ikääntyvät nopeasti.

(5)

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että istuva elämäntapa saattaa olla riskitekijä terveyden kannalta riippumatta siitä, mitä vaikutuksia liikunnalla on. Nämä tulokset olisi otettava huomioon unionissa harkittaessa tulevia toimia tällä alalla.

(6)

Liikunnan määrässä on valtavia eroja jäsenvaltioiden välillä. Jotkin niistä ovat onnistuneet kasvattamaan huomattavasti niiden kansalaisten osuutta, jotka saavuttavat liikunnan suositellun vähimmäistason, mutta monet muut eivät ole edistyneet tässä lainkaan tai ne ovat jopa taantuneet. Nykyisillä toimilla ei ole tähän saakka ollut ratkaisevaa vaikutusta vähän liikkuvien määrän vähentämiseen kaikkialla unionissa. Mahdollisuudet oppia terveyttä edistävää liikuntaa koskevien toimien kehittämisen ja täytäntöönpanon onnistuneista toimintavoista ovat suuret.

(7)

Koulujen liikuntakasvatus voi olla tehokas keino lisätä tietoisuutta terveyttä edistävän liikunnan merkityksestä, ja koulut voivat helposti ja tehokkaasti panna täytäntöön tätä koskevia toimia.

(8)

Monet politiikan alat, erityisesti urheilu ja terveysala, voivat edistää liikunnan lisäämistä ja tarjota unionin kansalaisille uusia mahdollisuuksia aloittaa aktiivinen liikunta. Jotta tämä potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja siten lisätä liikuntaa, tarvitaan välttämättä terveyttä edistävää liikuntaa koskeva monialainen lähestymistapa, johon osallistuvat kaikki asiaan kuuluvat ministeriöt, yksiköt ja järjestöt kaikilla tasoilla, erityisesti urheilun alan kansalaisjärjestöt, ja ottamalla huomioon olemassa oleva ja parhaillaan toteutettava toimintapolitiikka. Se, että käytettävissä on nykyistä enemmän ja parempia tietoja liikunnan määrästä ja terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen tähtäävistä toimista, on tärkeä tätä prosessia tukeva tekijä; se on myös edellytys politiikan arvioinnille, jolla pyritään tehostamaan politiikan laatimista ja täytäntöönpanoa tulevaisuudessa.

(9)

EU:n liikuntaa koskevissa suuntaviivoissa (EU Physical Activity Guidelines, EU PA GL) (1), joihin neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat ovat viitanneet 27 päivänä marraskuuta 2012 terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä antamissaan päätelmissä (2) ja neuvosto 6 ja 7 päivänä joulukuuta 2012 terveenä ikääntymisestä antamissaan päätelmissä (3), kannatetaan monialaista lähestymistapaa, joka kattaa kaikki terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä vastaavat aihealueet.

(10)

Komission vuonna 2011 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamassa tiedonannossa ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen” kehotettiin komissiota ja jäsenvaltioita edistämään EU:n liikuntaa koskeviin suuntaviivoihin perustuvien sekä uudelleentarkastelu- ja koordinointiprosessin sisältävien kansallisten suuntaviivojen laatimista ja harkitsemaan neuvoston suosituksen antamista tällä alalla.

(11)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien Euroopan unionin urheilun toimintasuunnitelmaa vuosina 2011–2014 koskevassa päätöslauselmassa (4) tunnustettiin tarve tehostaa komission ja jäsenvaltioiden välistä urheilualan yhteistyötä muutamilla ensisijaisilla aloilla, muun muassa terveyttä edistävän liikunnan lisäämisessä. Työohjelman osana vuoden 2011 puolivälissä perustettu urheilua, terveyttä ja osallistumista käsittelevä asiantuntijaryhmä ilmaisi heinäkuussa 2012 tukensa uudelle unionin aloitteelle terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi.

(12)

Neuvoston 27 päivänä marraskuuta 2012 antamissa päätelmissä terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä myönnettiin, että unionin tason lisätoimet ovat tarpeen, ja kehotettiin komissiota tekemään ehdotus neuvoston suositukseksi, joka sisältää EU:n liikuntaa koskevien suuntaviivojen aihealueet kattaviin indikaattoreihin perustuvan kevyen seurantakehyksen,

1)

pyrkivät luomaan tehokkaita terveyttä edistävää liikuntaa koskevia toimia laatimalla monialaisen lähestymistavan, joka kattaa muun muassa urheilun, terveydenhoidon, koulutuksen, ympäristön ja liikenteen alan politiikat, ottamalla huomioon EU:n liikuntaa koskevat suuntaviivat, sekä muut asiaankuuluvat alat, ja toimimalla kansallisten erityispiirteiden mukaisesti. Tähän olisi sisällyttävä

2)

seuraavat liikunnan määrää ja terveyttä edistävää liikuntaa koskevaa politiikkaa käyttämällä kevyttä seurantakehystä (5) ja liitteessä esitettyjä indikaattoreita kansallisten olosuhteiden mukaisesti;

3)

nimeävät kuuden kuukauden kuluessa tämän suosituksen hyväksymisestä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti kansallisia terveyttä edistävän liikunnan yhteyspisteitä (6), jotka tukevat edellä mainittua seurantakehystä, ja ilmoittavat komissiolle niiden nimeämisestä.

Kansallisten terveyttä edistävän liikunnan yhteyspisteiden tehtävänä on erityisesti koordinoida liikuntaa koskevien tietojen asettamista seurantakehyksen saataville; näitä tietoja olisi hyödynnettävä nykyisessä WHO:n ravitsemusta, ylipainoisuutta ja liikuntaa koskevassa eurooppalaisessa NOPA-tietokannassa; niiden olisi myös helpotettava eri ministeriöiden välistä yhteistyötä terveyttä edistävää liikuntaa koskevassa politiikassa;

4)

tekevät keskenään ja komission kanssa tiivistä yhteistyötä osallistumalla terveyttä edistävän liikunnan lisäämistä koskevien tietojen ja hyvien käytäntöjen säännölliseen vaihtoon asianomaisissa urheilu- ja terveysalan unionin tason rakenteissa, mikä on politiikan koordinoinnin tehostamisen perusta.

1)

avustamaan jäsenvaltioita hyväksymään kansallisia strategioita, kehittämään monialaisia poliittisia lähestymistapoja terveyttä edistävään liikuntaan ja panemaan täytäntöön vastaavia toimintasuunnitelmia helpottamalla tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, tehokasta vertaisoppimista, verkostoitumista ja menestyksellisten lähestymistapojen määrittelyä terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen;

2)

edistämään terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksen perustamista ja toimintaa liitteessä lueteltujen indikaattoreiden mukaisesti ja tämän alan nykyisten seuranta- ja tiedonkeruumuotojen pohjalta sekä käyttäen niin suuressa määrin kuin mahdollista olemassa olevia tietoja, seuraavin tavoin:

3)

raportoimaan joka kolmas vuosi tämän suosituksen täytäntöönpanon edistymisestä seurantakehyksessä määriteltyjen raportointijärjestelyjen puitteissa toimitettujen tietojen sekä jäsenvaltioiden toimittamien muiden terveyttä edistävää liikuntaa koskevien toimien laatimista ja täytäntöönpanoa koskevien merkityksellisten tietojen pohjalta sekä arvioimaan tämän suosituksen antamaa lisäarvoa.