30.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 217/93

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja parantaa sen kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 10 päivänä heinäkuuta 2012 suosituksen (4) Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Yhdistyneen kuningaskunnan vuosien 2012–2017 lähentymisohjelmasta.

(5)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2013 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi niin ikään 28 päivänä marraskuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)

Euroopan parlamentti on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti osallistunut asianmukaisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja se on 7 päivänä helmikuuta 2013 hyväksynyt päätöslauselman vuotuisen kasvuselvityksen 2013 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista sekä päätöslauselman osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013.

(7)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(8)

Komissio julkaisi 10 päivänä huhtikuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Yhdistyneen kuningaskunnan makrotaloudessa on epätasapainotiloja, jotka edellyttävät seurantaa ja politiikkatoimia. Makrotalouden kehityksessä on edelleen syytä kiinnittää huomiota kotitalouksien velkaan, joka liittyy asuntovelan suureen määrään ja asuntomarkkinoiden luonteeseen, sekä ulkoisen kilpailukyvyn epäsuotuisaan kehitykseen erityisesti tavaraviennin ja tuottavuuden heikon kasvun osalta.

(9)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti vuosien 2012/2013–2017/2018 lähentymisohjelmansa ja vuoden 2013 kansallisen uudistusohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2013. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(10)

Eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 15 olevassa 4 kohdassa määrätään, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 1 kohdan mukaista velvoitetta välttää liiallisia julkisen talouden alijäämiä ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Pöytäkirjan 5 kohdassa määrätään, että Yhdistyneen kuningaskunnan on pyrittävä välttämään liiallisia julkisen talouden alijäämiä. Neuvosto teki 8 päivänä heinäkuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti päätöksen, jossa todetaan, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli liiallinen alijäämä.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen lähentymisohjelman arvioinnin perusteella neuvosto katsoo, että lähentymisohjelman julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Lähentymisohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on saavuttaa suhdannekorjattu rahoitusasema, joka on lähellä tasapainoa viisivuotisen jakson lopulla. Julkisen talouden alijäämä oli huipussaan 11,5 prosenttia suhteessa BKT:hen varainhoitovuonna 2009/2010 (5). Varainhoitovuonna 2012/2013 se supistui 5,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen kertaluonteisilla toimenpiteillä, jotka supistivat alijäämää 2 prosenttiyksiköllä varainhoitovuonna 2012/2013. Lähentymisohjelmasta käy kuitenkin ilmi, ettei hallitus pystyne korjaamaan liiallista alijäämää neuvoston asettamassa määräajassa eli varainhoitovuonna 2014/2015, sillä alijäämän arvioidaan kyseisenä vuonna olevan 6,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ohjelman ennusteiden mukaan liiallinen alijäämä saadaan korjattua kolme vuotta myöhässä neuvoston joulukuussa 2009 asettamasta määräajasta eli varainhoitovuonna 2017/2018, jolloin se on 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähentymisohjelman mukaan komission uudelleenlaskeman julkisen talouden rakenteellisen alijäämän on määrä parantua hieman 5,6 prosentista suhteessa BKT:hen varainhoitovuonna 2013/20145,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen varainhoitovuonna 2014/2015. Kaudella 2010/2011–2012/2013 oikaisemattomiksi julkisen talouden toimiksi arvioidaan keskimäärin 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on selvästi vähemmän kuin neuvoston suosittama 1— prosenttia suhteessa BKT:hen, ennen kuin huomioon otetaan potentiaalisen tuotannon kasvuun tehtävien tarkistusten taikka odottamattomien tulojen tai saamatta jääneiden tulojen vaikutus. Julkisen talouden ennusteisiin kohdistuu suurimmat riskit yksityistä kulutusta kutistavasta jatkuvasti korkeasta inflaatiosta johtuvasta odotettua hitaammasta kasvusta ja kansainvälisen ympäristön mahdollisesta heikkenemisestä, joka saattaa vaikuttaa kauppaan ja investointeihin.

Lähentymisohjelmaan ei sisälly vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytettyä keskipitkän aikavälin tavoitetta. Hallitus on jatkanut julkisen talouden vakauttamisstrategiaansa, mutta alijäämä on automaattisten vakauttajien toiminnan ja odotettua pienempien verotulojen vuoksi ennakoitua suuremmiksi nousseiden menojen johdosta ennustettua suurempi. Tähän mennessä toteutetut vakauttamistoimet eivät myöskään ole olleet riittäviä, jotta päästäisiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi suositeltuihin vuosittaisiin keskimääräisiin julkisen talouden toimiin. Rakenneuudistuksen, jolla pyritään esimerkiksi tehostamaan verojärjestelmää arvonlisäverokannan rakennetta tarkistamalla, tulopotentiaalia on lisäksi edelleen hyödynnetty suhteellisen vähän. Julkisen velan määrä oli varainhoitovuonna 2008/200956,1 prosenttia suhteessa BKT:hen ja nousi 90,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen varainhoitovuonna 2012/2013. Lähentymisohjelmassa julkisen velan suhteen ennustetaan kasvavan 100,8 prosenttiin varainhoitovuosina 2015/2016 ja 2016/2017. Varainhoitovuonna 2017/2018 sen ennustetaan laskevan 99,4 prosenttiin.

(12)

Kotitalouksien velkavivun purkaminen jatkui vuonna 2012, mutta koska Yhdistyneen kuningaskunnan kotitalouksien velka-aste on 96 prosenttia suhteessa BKT:hen eli edelleen reilusti yli euroalueen keskiarvon, velkavivun purkaminen ei ehkä ole pysyvää, kun talouden tila kohenee ja asuntokaupat palaavat normaalimmalle tasolle. Asuntojen hinnat pysyttelevät korkeina ja epävakaina, koska asuntojen tarjonta on niukkaa. Korkeiden asuntohintojen ja vaihtuvakorkoisten asuntolainojen laajan käytön seurauksena kotitaloudet ovat erityisen alttiita korkojen vaihtelulle ja työttömyyden lisääntymiselle. Hallitus on toteuttanut toimenpiteitä kaavoituslainsäädännön uudistamiseksi, mutta asuntorakentaminen on edelleen vähäistä, ja kaavoitusjärjestelmä, johon kuuluvat mm. rajoitukset vihervyöhykkeiden suojelemiseksi, rajoittaa asuntotarjontaa edelleen huomattavasti. Hallituksen toimet, jotka kiihdyttävät asuntojen kysyntää enemmän kuin niiden tarjontaa, kuten äskettäin julkistettu Help to Buy -ohjelma, saattavat vain pahentaa tilannetta nostamalla asuntojen hintoja ja kotitalouksien velka-astetta. Yhdistyneen kuningaskunnan kiinteistöverojärjestelmä koostuu toistuvasti maksettavan regressiivisen kunnallisveron (Council Tax) ja progressiivisen varainsiirtoveron (Stamp Duty Land Tax) yhdistelmästä. Asuntojen korkeat hinnat, kotitalouksien kireä taloudellinen tilanne ja vastuullisemmat lainanantoperusteet todennäköisesti estävät myös jatkossa monia keskituloisia kotitalouksia hankkimasta omistusasuntoa. Tässä tilanteessa yksityisestä asunnonvuokrauksesta voitaisiin tehdä houkuttelevampi ja todellinen pitkän aikavälin vaihtoehto omistusasumiselle.

(13)

Yhdistynyttä kuningaskuntaa uhkaavat sekä työttömyyteen että vajaatyöllisyyteen liittyvät haasteet erityisesti nuorison keskuudessa. Työttömyys oli vuoden 2013 alussa 7,8 prosenttia kun EU:n keskiarvo oli 10,9 prosenttia, ja sen odotetaan pysyvän jokseenkin samalla tasolla vuosina 2013 ja 2014. Nuorten työttömyysaste on paljon korkeampi, 20,7 prosenttia, ja se on jatkuvasti noussut vuodesta 2007 asti, jolloin se oli 14,3 prosenttia. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on 14,0 prosenttia. Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät selvästi viime vuonna, kun otetaan huomioon BKT:n hidas kasvu, mutta tuottavuuden ja palkkojen kasvu ovat olleet heikkoja. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on myös ylitarjontaa alhaisen osaamistason työntekijöistä, joiden kysyntä on laskussa. Toisaalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa on samaan aikaan pulaa korkealaatuisen ammatillisen ja teknisen koulutuksen saaneista työntekijöistä, mikä heikentää ulkoista kilpailukykyä entisestään. Viime vuosina tapahtuneesta jonkinlaisesta edistyksestä huolimatta huomattavalla osalla nuorisosta ei ole sellaisia taitoja ja tutkintoja, joita he tarvitsisivat kilpaillakseen menestyksekkäästi työmarkkinoilla. Työttömyysaste 15–25-vuotiaiden matalan osaamistason työntekijöiden keskuudessa on selvästi EU:n keskiarvoa korkeampi eli 37,2 prosenttia. Nykyisessä ammattikoulutuspolitiikassa on keskitytty liiaksi perustaitoihin ja toisen asteen tutkintoihin, vaikka talouselämässä on yhä enemmän kysyntää korkeamman tason koulutukselle. Oppisopimusohjelmien laatua on pyritty parantamaan, mutta lisätoimia tarvitaan. Etenkin tutkintojärjestelmä on erittäin monimutkainen, mikä voi vähentää yritysten osallistumista oppisopimusohjelmiin. Yhdistynyt kuningaskunta voisi nykyisen nuorisosopimuksen (Youth Contract) pohjalta ottaa käyttöön nuorisotakuun puuttuakseen nuorisotyöttömyyden sekä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten ongelmaan.

(14)

Työnteon kannustimien heikkous on ollut Yhdistyneessä kuningaskunnassa sitkeä ongelma. Viranomaisten on tarkoitus puuttua tähän ottamalla käyttöön ns. yleistuki (Universal Credit), jonka ansiosta yksityishenkilöt voivat säilyttää aikaisempaa suuremman osuuden etuuksistaan työelämään siirtyessään. Yleistuki voisi edistää työllisyyttä, mutta paljon riippuu sen tuloksellisesta täytäntöönpanosta ja tukipalveluista, mukaan lukien sen yhteisvaikutus muiden etuuksien kanssa. Samaan aikaan monia työikäisen väestön etuuksia ja verohyvityksiä nostetaan 1 prosentilla vuodessa vuoteen 2016 asti, mikä on vähemmän kuin ennustettu inflaatioaste, mutta minkä pitäisi myös lisätä työnteon kannustimia. Huhtikuussa 2013 toteutettiin myös useita muita sosiaalietuuksien uudistuksia. On olemassa riski, että köyhyys lisääntyy, ja erityisesti lasten köyhyys niissä kotitalouksissa, jotka jäävät vaille työtä. Sen sijaan eläkeläisten yleisten ja tarveharkintaisten etuuksien soveltamisala, taso ja korotukset on suurelta osin jätetty leikkausten ulkopuolelle. Työohjelman ensimmäisten tulosten perusteella toteutuksessa ja tuloksissa on parantamisen varaa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on myös jatkuvana haasteena lisätä vanhempien työllisyyttä ja parantaa laadukkaiden ja kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta. Yhdistyneen kuningaskunnan lapsista 17,3 prosenttia elää kotitalouksissa, joissa vanhemmilla ei ole työtä. Luku on unionin toiseksi korkein. Lastenhoitopalvelujen kustannukset Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuuluvat tätä nykyä unionin korkeimpiin, mikä aiheuttaa ongelmia erityisesti kotitalouksien toiselle palkansaajalle ja yksinhuoltajille. Vuonna 2010 vain 4 prosenttia alle 3-vuotiaista lapsista oli kokoaikaisessa virallisessa päivähoidossa, mikä on huomattavasti alle EU:n keskitason, joka on 14 prosenttia.

(15)

Yhdistyneen kuningaskunnan yritysten velkakanta on kohtuullisen suuri, mutta silti joillakin yrityksillä on vaikeuksia saada luottoa, ja yritysten investoinnit ovat edelleen hyvin vähäisiä. Yritysten toteuttamien investointien ennennäkemätön romahdus vuoden 2007 jälkeen johti siihen, että kiinteän pääoman bruttomuodostus supistui 14,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Luku on unionin kolmanneksi alin. Yritysten T&K-menot ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa alhaiset: vuonna 2001 ne olivat 1,17 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vähenivät vuoteen 2011 mennessä 1,09 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Yritysten investoinnit ovat alkaneet hieman lisääntyä, sillä vuosikasvu oli 4,9 prosenttia vuonna 2012, mutta taso on edelleen alhainen. Nettoluotonanto yrityksille pysyi negatiivisena vuonna 2012. Vaikka suuremmat yritykset, joiden tase on vahva, saavat nyt luottoa ennennäkemättömän alhaiseen hintaan, monien muiden yritysten ja etenkin pk-yritysten on vaikea saada luottoa. Tilannetta pahentaa pankkisektorin vähäinen kilpailu. Yhdistyneen kuningaskunnan pankkijärjestelmän rahoitusvakautta voitaisiin parantaa panemalla asianmukaisella tavalla täytäntöön talouspoliittisen komitean suositukset, jotka koskevat pankkien pääomavaatimusten varovaista arviointia ja havaittuihin pääomavajeisiin puuttumista ilman, että samalla vaikeutetaan talouden luotottamista.

(16)

Yhdistyneen kuningaskunnan olisi uudistettava ja modernisoitava energia- ja liikenneinfrastruktuuriaan. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta tarvitsee mittavia investointeja uuden sähköntuotantokapasiteetin kehittämiseen vuoteen 2020 mennessä, jotta voidaan paitsi korvata lähiaikoina suljettavat vanhat voimalat myös täyttää uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä koskeva velvoite ja saavuttaa tiukemmat hiilidioksidipäästöjen rajat. Energian loppukäytöstä 3,8 prosenttia on peräisin uusiutuvista energialähteistä, ja tällä tuloksella Yhdistynyt kuningaskunta on 25:s EU:n 27 jäsenvaltiosta (EU:n keskiarvo 13,0 prosenttia). Sääntelyvarmuus on tarpeen asianmukaisten ja oikea-aikaisten investointien toteuttamiseksi. Puutteet Yhdistyneen kuningaskunnan liikenneverkkojen kapasiteetissa ja laadussa ovat talouden kannalta rakenteellinen ongelma, josta kärsivät erityisesti tavarantuottajat, jakelijat ja viejät. Julkisen ja yksityisen liikennerahoituksen ja tulevien liikenneinvestointien tarpeen välillä on nyt huomattava kuilu, jota hallitus koettaa kaventaa asettamalle etusijalle julkiset infrastruktuurimenot ja houkuttelemalla niiden lisäksi yksityisiä investointeja. Myös liikennerakentamisen ja -ylläpidon yksikkökustannukset ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa korkeat.

(17)

Komissio on laatinut eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa kattavan analyysin Yhdistyneen kuningaskunnan talouspolitiikasta. Se on arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä esittänyt perusteellisen tarkastelun. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Yhdistyneen kuningaskunnan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6.

(18)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvion perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(19)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 2, 3, 5 ja 6,

1.

panee täytäntöön vahvistetun julkisen talouden strategian, jota tuetaan riittävästi tarkennetuilla toimenpiteillä, varainhoitovuonna 2013/2014 ja sen jälkeen; varmistaa liiallisen alijäämän korjaamisen kestävällä tavalla viimeistään varainhoitovuonna 2014/2015 ja liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetuissa neuvoston suosituksissa määriteltyjen julkisen talouden toimien toteuttamisen sekä kääntää julkisen talouden korkean velkasuhteen pysyvästi laskusuuntaan; julkisen talouden epätasapainotilojen korjaaminen kestävällä tavalla edellyttää, että toteutetaan uskottavasti päämäärätietoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäisivät talouden sopeutumiskykyä ja vauhdittaisivat kasvupotentiaalia; jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää finanssipolitiikan kiristämistä muun muassa asettamalla etusijalle oikea-aikaiset pääomamenot, joista saadaan korkea tuotto, ja varmistamalla vakauttamistoimenpiteiden tasapainoisen koostumuksen sekä edistämällä julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyttä; soveltaa enemmän arvonlisäveron tavanomaista verokantaa tulojen keräämiseksi;

2.

toteuttaa lisätoimia asuntojen tarjonnan lisäämiseksi muun muassa jatkamalla kaavoitussääntelyn vapauttamista ja huolehtimalla siitä, että kaavoitusjärjestelmä toimii tehokkaasti; varmistaa, ettei asuntopolitiikka, mukaan lukien Help to Buy -ohjelma, kannusta liialliseen ja varomattomaan asuntolainoitukseen; ja edistää tarjonnan kasvua, jotta vältetään asuntojen hintojen nousu; jatkaa muun muassa kiinteistöverotuksen uudistamista vääristymien vähentämiseksi ja edistää oikea-aikaista asuntorakentamista; toteuttaa toimenpiteitä vuokra-asuntomarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, erityisesti lisäämällä pidempien vuokra-aikojen houkuttelevuutta sekä vuokralaisten että vuokranantajien kannalta;

3.

lisää nuorisosopimuksen (Youth Contract) pohjalta toimenpiteitä, joilla puututaan nuorisotyöttömyyteen, esimerkiksi nuorisotakuun avulla; parantaa oppisopimuskoulutuksen laatua ja pidentää sitä, yksinkertaistaa tutkintojärjestelmää ja lujittaa työnantajien sitoutumista, etenkin edistyneiden ja keskitason teknisten taitojen tarjonnassa; vähentää sellaisten 18–24-vuotiaiden nuorten määrää, joilla on hyvin heikot perustaidot, muun muassa panemalla tuloksellisesti täytäntöön harjoittelijaohjelman (Traineeships Programme);

4.

tehostaa pienituloisten kotitalouksien tukitoimia ja lasten köyhyyden vähentämistä varmistamalla, että yleistuen (Universal Credit) ja muiden sosiaaliturvauudistusten tuloksena on oikeudenmukainen vero- ja etuusjärjestelmä, jossa on nykyistä selkeämmät työnteon kannustimet ja tukipalvelut; nopeuttaa lastenhoitokustannusten alentamiseksi ja lastenhoitopalvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista;

5.

toteuttaa lisätoimenpiteitä parantaakseen yrityssektorin mahdollisuuksia saada pankkien ja muiden rahoituslaitosten myöntämää rahoitusta ja varmistaa samalla, että toimenpiteet on kohdennettu ensisijaisesti elinkelpoisten yritysten ja varsinkin pk-yritysten hyväksi; poistaa pankkisektorille pääsyn esteitä, alentaa pankin vaihtamisesta aiheutuvia kustannuksia ja helpottaa sitä, että ns. haastajapankit pääsevät markkinoille pankkien omaisuuserien luovutuksen avulla; panee tuloksellisesti täytäntöön talouspoliittisen komitean suositukset, jotka koskevat pankkien pääomavaatimusten varovaista arvioimista ja havaittuihin pääomavajeisiin puuttumista;

6.

toteuttaa toimenpiteitä helpottaakseen verkkoinfrastruktuuri-investointien oikea-aikaista lisäämistä, erityisesti edistämällä tehokkaampia ja määrätietoisempia suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja; luo vakaan sääntelykehyksen uuteen energiantuotantokapasiteettiin ja uusiutuvan energian käyttöön liittyville investoinneille; parantaa liikenneverkkojen kapasiteettia ja laatua lisäämällä suunnittelun ja rahoituksen ennakoitavuutta ja varmuutta sekä hyödyntämällä mahdollisimman tehokasta julkisten ja yksityisten pääomalähteiden yhdistelmää.