30.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 217/67

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan yhteensovittamista, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja parantaa sen kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 10 päivänä heinäkuuta 2012 suosituksen (3) Romanian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Romanian vuosien 2012–2015 lähentymisohjelmasta.

(5)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2013 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi niin ikään 28 päivänä marraskuuta 2012 makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (4) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Romania ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)

Euroopan parlamentti on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti osallistunut asianmukaisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja se on 7 päivänä helmikuuta 2013 hyväksynyt päätöslauselman vuotuisen kasvuselvityksen 2013 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista sekä päätöslauselman osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013.

(7)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2012 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(8)

Romania toimitti 30 päivänä huhtikuuta 2013 vuoden 2013 kansallisen uudistusohjelmansa ja lähentymisohjelmansa, joka koskee vuosia 2012–2016. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(9)

Neuvosto on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen lähentymisohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava ja vastaa viimeisimmässä komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteessa esitettyä arviota. Romania sai merkittävien vakauttamistoimien ansiosta neuvoston suosituksen mukaisesti supistettua julkisen talouden alijäämänsä alle 3 prosenttiin vuonna 2012. Lähentymisohjelman mukainen keskipitkän aikavälin tavoite on –1 prosentti suhteessa BKT:hen (aiemmin –0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen), mikä vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Ohjelmassa esitetään julkisen talouden strategia, jonka tavoitteena on saavuttaa viimeistään vuonna 2014 keskipitkän aikavälin tavoite. Komission uudelleenlaskemana yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen tämä vastaa keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista viimeistään vuonna 2015. Rakenteellisin luvuin ilmaistuna edistyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on yli 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja pysyy noin 0,4 prosenttina vuonna 2014. Menojen kasvulle vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettu vertailuarvo saavutettiin ohjelmakaudella. Sopeutus on vuonna 2013 etupainotteinen ja siihen sisältyy tuloja lisääviä toimenpiteitä: esimerkiksi verovähennyksiä vähennetään, maatalouden verottamista parannetaan ja otetaan käyttöön windfall-maksu kaasun hintasääntelyn purkamisen jälkeen sekä sähkön ja kaasun siirtoa koskeva erityisvero. Lähentymisohjelman pääriskit liittyvät mahdollisiin myöhemmin tehtäviin rahoitusoikaisuihin, jotka liittyvät EU:n varojen hyödyntämiseen, tai ensisijaisten hankkeiden rahoittamiseen valtion talousarviosta, maksurästien kasautumiseen uudelleen erityisesti paikallishallinnon tasolla sekä valtionyritysten uudelleenjärjestelyn rajalliseen etenemiseen. Romanian julkinen velka on edelleen vähäinen, 37,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Sen odotetaan nousevan 38,6 prosenttiin vuonna 2014, mutta säilyvän koko ohjelmakauden edelleen alle kynnysarvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(10)

Komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) neuvottelivat Romanian 17 päivänä helmikuuta 2011 esittämän pyynnön seurauksena Romanian viranomaisten kanssa talouden ennalta varautuvan sopeutusohjelman. Romania sitoutui osana unionin ennalta varautuvaa tukea toteuttamaan kattavan talouspoliittisen ohjelman, jossa painotetaan erityisesti rakenteellisia uudistustoimenpiteitä tuote- ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja Romanian talouden selviytymiskyvyn ja kasvupotentiaalin lisäämiseksi. Samaan aikaan ohjelmalla on varmistettu, että julkisen talouden vakauttaminen jatkuu, julkisen talouden hoitoa ja valvontaa parannetaan ja ulko-, raha-, rahoitusvakaus- ja rahoitusmarkkinapolitiikassa toteutetaan uudistuksia. Romania pyysi maaliskuussa 2013 virallisesti IMF:n ohjelman jatkamista kolmella kuukaudella. Mahdollisuus käyttää EU:n ohjelman varoja päättyi maaliskuun 2013 lopussa, ja ohjelman lopputarkastelu tehdään kesäkuun 2013 loppuun mennessä.

(11)

Romanian julkisen talouden rahoitusasema on parantunut, sillä budjettialijäämä kaventui alle 3 prosenttiin vuonna 2012, ja julkisen talouden vakauttamisen odotetaan jatkuvan vuonna 2013. Verolainsäädännön heikko noudattaminen on suuri haaste Romanian verotusjärjestelmälle erityisesti arvonlisäveron ja työverotuksen osalta. Ympäristöverot ovat EU:n keskiarvoa alhaisempia. Lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä Romanialle ei aiheudu riskiä julkiseen talouteen kohdistuvista paineista, mutta pitkällä aikavälillä sen riski on keskisuuri ikääntymiseen liittyvien menojen vuoksi. Romanian eläkejärjestelmän kestävyys ja riittävyys aiheuttavat huolta, sillä työssä olevia maksajia on vähän suhteessa eläkkeensaajiin. Romania on nyt toinen kahdesta jäsenvaltiosta, jotka eivät vielä ole asettaneet naisille ja miehille samaa eläkeikää, ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste (41,4 prosenttia vuonna 2012) on huomattavasti alle EU:n keskiarvon. Romanian hallitus on päättänyt jatkaa eläkeuudistusta ja ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan uudistuksen suunnitteluun siihen sitoutumisen lisäämiseksi.

(12)

Romanian terveydenhuoltosektorilla esiintyy merkittävää eriarvoisuutta tarjolla olevien palveluiden saatavuudessa ja laadussa. Tämä johtuu myös voimavarojen käytön tehottomuudesta ja heikosta hallinnoinnista. Terveydenhuoltosektorin tehostamiseksi on aloitettu uudistuksia, mutta jatkuvaa työtä tarvitaan. Järjestelmän kustannustehokkuutta voitaisiin lisätä vähentämällä sairaalahoidon liiallista käyttöä ja vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja lähetejärjestelmää.

(13)

Romanian työllisyysaste oli vuonna 2012 edelleen alhainen eli 63,8 prosenttia, vaikka se paranikin hieman edellisen vuoden 62,8 prosentista. Maan 70 prosentin Eurooppa 2020 -tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä on edelleen haaste. Työn tuottavuus on Romaniassa edelleen yksi unionin alhaisimpia. Työllisyyden edistämiseen, työnhakuun ja uudelleenkoulutukseen liittyvien julkisten palvelujen laatu on edelleen verrattain huono. Hallintokapasiteetti on rajallinen, minkä vuoksi ei ole mahdollista tehostaa aktiivisen työmarkkinapolitiikan toteuttamista laadukkaiden ja yksilöllisten palvelujen kautta eikä integroida aktiivista ja passiivista työmarkkinapolitiikkaa paremmin. Aikuisten elinikäiseen oppimiseen osallistumisen aste pysyy erittäin alhaisena, joka 1,6 prosentin suuruisena vuonna 2011 on merkittävästi alle EU:n keskiarvon 8,9 prosenttia. Vuonna 2012 nuorison työllisyysaste oli 23,9 prosenttia ja nuorten työvoimaosuus 30,9 prosenttia. Molemmat kuuluivat unionin alhaisimpiin, kun taas nuorisotyöttömyysaste oli korkea, 22,7 prosenttia. Romaniassa niiden nuorten osuus, jotka eivät ole työssä eivätkä koulutuksessa, oli 16,8 prosenttia vuonna 2012, ja tämä osuus kasvaa.

(14)

Köyhyyden vähentäminen on edelleen suuri haaste. Vuonna 2011 Romanian väestöstä 40,3 prosenttia oli köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa, mikä on miltei kaksi kolmasosaa enemmän kuin EU:n keskiarvo (24,2 prosenttia). Erityisesti tilanne koskee lapsia (49,1 prosenttia). Sosiaalisten tulonsiirtojen (eläkkeitä lukuun ottamatta) vaikutus köyhyyden poistamiseen on huomattavasti alle unionin keskiarvon sekä koko väestön kohdalla (vuonna 2011 Romaniassa 23,7 prosenttia ja EU:ssa 37,5 prosenttia) että erityisesti lasten kohdalla (Romaniassa 22 prosenttia ja unionissa 42,8 prosenttia). Sosiaalietuuksien köyhyydenpoistamisteholle haasteita ovat edelleen alhainen käyttöaste, kattavuus ja riittävyys. Sosiaaliturvasektorilla hyväksyttiin vuonna 2012 useita säädöksiä vuoden 2011 uudistuksen jatkotoimina. Muidenkin säädösten hyväksyminen olisi tärkeä askel kohti uudistuksen täysimääräistä toimeenpanoa. Yhteyttä aktivointitoimiin voitaisiin kuitenkin vahvistaa edelleen. Romanien integrointia edistävän kansallisen strategian toteuttaminen alkoi vuonna 2012, mutta sen tulokset ovat vaatimattomia. Eri sidosryhmien välille tarvitaan parempaa koordinointia, jotta strategian täytäntöönpanolla on vaikutusta. Tämä koskee myös rahoituksen jakamista.

(15)

Vuonna 2011 hyväksytty koulutuslaki oli merkittävä uudistus, jonka yhteydessä vahvistettiin pitkän aikavälin toimintasuunnitelma koulutuksen laadun parantamiseksi kaikilla tasoilla. Lakia ei kuitenkaan vielä sovelleta täysimääräisesti. Jotta koulutusuudistuksen toteuttaminen onnistuisi, hallinnollisten valmiuksien ja päätöksenteon vahvistamiseen on osoitettava tarvittavat varat ja henkilöresurssit. Opetus- ja koulutusjärjestelmän laadun parantaminen on Romanialle suuri haaste. Koulunkäynnin keskeyttäminen on merkittävä haaste: vuonna 2012 koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus oli Romaniassa 17,4 prosenttia eli selvästi yli EU:n keskiarvon (13,5 prosenttia) ja kansallisen tavoitteen (11,3 prosenttia). Ongelmia on erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla sekä romaneiden kohdalla. Romanialla ei myöskään ole riittävää tiedonkeruujärjestelmää koulunsa keskeyttäneistä, mutta myöhemmin tänä vuonna hyväksyttävä kattava strategia auttanee tässä suhteessa. Myös laadukkaan ja edullisen varhaiskasvatuksen tarjoaminen aiheuttaa ongelmia. Suurelle osalle ammatillisia ja korkea-asteen koulutusohjelmia on tyypillistä se, ettei osaaminen vastaa työmarkkinoiden kysyntää. Ammatillisen osaamisen heikko taso on erityinen haaste. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ja ylikoulutettujen suuri työttömyysaste tarkoittaa, että korkea-asteen koulutuksen ja työmarkkinoiden suhteuttaminen on ensisijaisen tärkeää. Myönteistä mutta hidasta edistystä on havaittu niiden lasten, jotka eivät ole omien vanhempiensa huollettavina, siirtämisessä laitoshoidosta vaihtoehtoiseen hoitoon, mutta lisätyötä tarvitaan.

(16)

Heikot hallinnolliset valmiudet ovat Romaniassa keskeinen ongelma. Julkishallinnolle tyypillisiä ovat epäjohdonmukaiset oikeudelliset puitteet, toistuva turvautuminen poikkeussäädöksiin, ministeriöiden välisen yhteistyön vähyys ja liiallinen byrokratia. Sitä heikentävät myös ammattitaidon puute, avoimuuden puute henkilöstön rekrytoinnissa sekä johdon jatkuva vaihtuminen. Hallinnollisten valmiuksien heikkous johtaa myös EU:n varojen alhaiseen hyödyntämiseen. EU:n rahoitusapuohjelman mukaisesta vuoden 2012 loppuun asetetusta varojen käyttöä koskevasta tavoitteesta jäätiin kauas. Kumulatiivinen käyttöaste oli vuoden 2012 lopussa 5,53 miljardia euroa eli 20,2 prosenttia käytettävissä olevista rakenne-, koheesio- ja maatalousrahastojen kokonaisvaroista. Tämä oli 2,47 miljardia euroa alle ohjelmassa vuoden 2012 loppuun asetetun 8 miljardin euron tavoitteen. Rakenne- ja koheesiorahastojen käyttöaste parani 7,5 prosentista huhtikuun 2012 lopussa 15,2 prosenttiin toukokuun 2013 lopussa. Parantaakseen vielä käyttöastetta ja vähentääkseen sitoumusten vapauttamisen riskiä vuonna 2013 Romanian viranomaisten on keskityttävä muun muassa toimiin, joilla EU:n varojen hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä tehostetaan ja joilla lujitetaan julkisten hankintojen järjestelmän hallinnollisia valmiuksia.

(17)

Romanialla on edessään useita talouden kilpailukykyyn liittyviä haasteita, sillä teollisuuden ja palvelujen tuottavuus on edelleen alhainen. Suuria haasteita ovat heikko liiketoimintaympäristö ja tutkimus- ja kehittämistyölle (T&K) tarjottavan tuen vähäisyys. Liiketoimintaympäristöä olisi parannettava osana laajaa ja kattavaa sähköisten viranomaispalvelujen strategiaa, jotta voitaisiin edistää avointa ja oikeusvarmaa hallintokulttuuria ja tarjota kansalaisille parempia verkkopalveluja. Romanian olisi myös tehtävä työtä rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’, kohdistuvan hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Maan T&K-intensiteetti on erittäin alhainen, 0,48 prosenttia vuonna 2011, ja investointien tehokkuutta ja vaikuttavuutta on parannettava merkittävästi. T&K-sijoittajien on asetettava etusijalle toiminta, jolla on mahdollisuuksia houkutella yksityisiä investointeja. Romanian olisi myös vahvistettava immateriaalioikeuksien puitteita tutkimustyön tulosten kaupallistamisen helpottamiseksi.

(18)

Energia- ja kuljetussektoreilla on Romaniassa vähän kilpailua ja niiden tehokkuus on heikko. Valtionyhtiöiden tehottomuus ja hallinnon läpinäkymättömyys ovat suuri haaste näillä sektoreilla. Keskeisen lisähaasteen muodostaa rakennusten, kaukolämmön, teollisuuden ja liikenteen energiatehokkuuden lisääminen. Romania on unionin kolmanneksi energiaintensiivisin talous, jonka energiaintensiteetti on 2,5-kertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Se on myös unionin kolmanneksi hiili-intensiivisin talous. Romaniassa käytetään asuinrakennuksissa energiaa kahdeksan kertaa EU-15:n keskiarvoa enemmän, mikä johtuu tehottomasta kaukolämpöjärjestelmästä ja rakennusten riittämättömästä eristämisestä. Romanian yhdentyminen EU:n sähkö- ja kaasumarkkinoihin on edelleen kesken, ja rajatylittävät yhteydet kaasuverkkoihin ovat toteuttamatta.

(19)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Romanian talouspolitiikkaa. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Romanian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–8.

(20)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

saattaa loppuun EU:n/IMF:n rahoitustukiohjelman;

2.

varmistaa julkisen talouden kasvuystävällisen vakauttamisen ja toteuttaa vuonna 2013 ja sen jälkeen julkisen talouden strategiaa suunnitellusti ja saavuttaa näin keskipitkän aikavälin tavoitteen viimeistään vuonna 2015; parantaa veronkantoa panemalla verosäännösten noudattamista koskevan strategian täytäntöön ja torjumalla pimeää työtä; tutkii samalla keinoja lisätä ympäristöverotusta; jatkaa vuonna 2010 aloitettua eläkeuudistusta asettamalla miehille ja naisille saman eläkeiän ja edistämällä ikääntyneiden työntekijöiden työllistettävyyttä;

3.

toteuttaa terveydenhuoltosektorilla uudistuksia lisätäkseen terveydenhuollon tehokkuutta, laatua ja saatavuutta erityisesti vähäosaisten sekä syrjäisten ja eristyneiden yhteisöjen osalta; vähentää sairaalahoidon liiallista käyttöä esimerkiksi lisäämällä avohoitoa;

4.

parantaa työvoimaosuutta sekä työvoiman työllistettävyyttä ja tuottavuutta tarkistamalla ja vahvistamalla aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, tarjoamalla koulutusta ja yksilöllistä palvelua sekä edistämällä elinikäistä oppimista; lisää kansallisen työvoimaviraston valmiuksia parantaa palvelujensa laatua ja kattavuutta; panee nuorisotyöttömyyttä torjuakseen nopeasti täytäntöön kansallisen nuorisotyöllisyyssuunnitelman esimerkiksi nuorisotakuun kautta; parantaa sosiaalisten tulonsiirtojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta köyhyyden vähentämiseksi erityisesti lasten tilannetta painottaen; saattaa sosiaaliturvauudistuksensa loppuun hyväksymällä asiaan liittyvät säädökset ja vahvistamalla niiden yhteyttä aktivointitoimiin; varmistaa romanien integrointia edistävän kansallisen strategian käytännön toteuttamisen;

5.

nopeuttaa koulutusuudistusta esimerkiksi vahvistamalla hallinnollisia valmiuksia sekä keskus- että paikallishallinnon tasolla ja arvioi uudistusten vaikutusta; tehostaa ammattikoulutusta koskevia uudistuksia; sovittaa korkea-asteen koulutusta paremmin yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa ja parantaa heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden koulutusmahdollisuuksia; toteuttaa koulunkäynnin keskeyttämistä koskevan kansallisen strategian, jossa painotetaan parempia mahdollisuuksia laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, myös romanilasten kohdalla; nopeuttaa niiden lasten hoidon, jotka eivät ole omien vanhempiensa huollettavina, siirtämistä laitoshoidosta vaihtoehtoiseen hoitoon;

6.

lujittaa julkisten instituutioiden ja julkishallinnon hallintotapaa ja parantaa niiden laatua erityisesti lisäämällä strategisen ja taloudellisen suunnittelun valmiuksia, parantamalla julkishallinnon ammattimaisuutta paremman henkilöstöjohtamisen avulla sekä vahvistamalla eri hallintotasojen välisiä koordinointimekanismeja; parantaa merkittävästi sääntelyn laatua käyttämällä vaikutustenarviointeja ja järjestelmällisiä evaluointeja; tehostaa työtä EU:n varojen hyödyntämisen nopeuttamiseksi erityisesti lujittamalla hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja parantamalla julkisia hankintamenettelyjä;

7.

parantaa ja yksinkertaistaa liiketoimintaympäristöä erityisesti vähentämällä pk-yritysten hallinnollista rasitusta ja toteuttamalla johdonmukaista sähköisten viranomaispalvelujen strategiaa; helpottaa ja monipuolistaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia; lähentää tutkimuksen, innovoinnin ja teollisuuden yhteyksiä erityisesti priorisoimalla sellaisia tutkimus- ja kehittämistoimia, joilla on potentiaalia houkuttaa yksityisiä investointeja; tehostaa työtä oikeusjärjestelmän laadun, riippumattomuuden ja tehokkuuden parantamiseksi tapausten ratkaisemisessa ja korruption torjunnassa;

8.

edistää verkkotoimialojen kilpailua ja tehoa varmistamalla kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuuden ja valmiudet sekä jatkamalla valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien uudistusta energia- ja liikennesektoreilla; hyväksyy kattavan pitkän aikavälin liikennesuunnitelman ja parantaa laajakaistainfrastruktuuria; jatkaa sähkön ja kaasun hintojen sääntelyn poistamista ja energiatehokkuuden parantamista; parantaa rajatylittävien energiaverkkojen yhteenliittämistä ja vauhdittaa kaasuverkkojen yhteenliittämishankkeita.