23.2.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 51/18

(1)

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat huhtikuussa 2006 direktiivin energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (1), jossa säädettiin puitteet toimenpiteille energiansäästöpotentiaalin hyödyntämiseksi niillä energian loppukäyttöaloilla, jotka eivät kuulu päästökauppajärjestelmään.

(2)

Direktiivissä 2006/32/EY edellytetyt kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat ovat keskeinen väline päästökauppajärjestelmän ulkopuolisten kansallisten energiatehokkuustoimenpiteiden suunnittelussa ja niiden toteutusta koskevassa raportoinnissa. Useat jäsenvaltiot ovat ensimmäisissä kansallisissa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmissaan ilmoittaneet aikovansa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan (TVT) tarjoamia energiansäästömahdollisuuksia (2).

(3)

Komissio antoi lokakuussa 2006 tiedonannon Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen  (3), jossa korostetaan tarvetta asennemuutokseen yhteiskuntiemme käyttäytymismallien uudistamiseksi niin, että käytämme vähemmän energiaa elämänlaadustamme tinkimättä.

(4)

Tämän jälkeen maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi vähentää EU:n energiankulutusta 20 prosenttia vuoden 2020 kulutusennusteisiin verrattuna. Samalla Eurooppa-neuvosto vahvisti tavoitteen vähentää kasvuhuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi se peräänkuulutti EU:lle kestävää ilmasto- ja energiapolitiikkaa tunnustaen energiankulutuksen yhteyden hiilidioksidipäästöihin. EU:n energiankulutuksen vähentämisen 20 prosentilla odotetaan johtavan merkittäviin kustannussäästöihin ja ympäristöhyötyihin.

(5)

Komissio antoi tammikuussa 2008 tiedonannon Kaksi kertaa 20 vuonna 2020 – Ilmastonmuutostoimet – mahdollisuus Euroopalle, joka sisältää joukon kauaskantoisia konkreettisia ehdotuksia ja jossa osoitetaan, että sovitut ilmastonmuutostavoitteet ovat teknologisesti ja taloudellisesti saavutettavissa ja tarjoavat ainutlaatuisen liiketoimintamahdollisuuden tuhansille eurooppalaisille yrityksille (4). Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät ehdotukset joulukuussa 2008 (5).

(6)

Komissio antoi toukokuussa 2008 tiedonannon Parempaan energiatehokkuuteen tieto- ja viestintäteknologian avulla  (6), jossa se nostaa esiin tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet toimia kustannustehokkaana tapana parantaa energiatehokkuutta eri toimialoilla ja laajemmin koko yhteiskunnassa.

(7)

Komissio antoi heinäkuussa 2008 tiedonannon Kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintasuunnitelmasta  (7), jonka ehdotuksilla pyritään parantamaan tuotteiden ympäristötehokkuutta koko niiden elinkaaren aikana ja lisäämään kestävämpien tavaroiden kysyntää, ja samalla kannustetaan EU:n teollisuutta hyödyntämään innovointimahdollisuuksia.

(8)

Komissio laatii parhaillaan kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintasuunnitelman tueksi ja tiedonannossa Yhdennetty tuotepolitiikka – Elinkaariajattelu politiikan perustana  (8) annetun valtuutuksen perusteella Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) kautta ohjekirjaa (9) tuotteiden ja prosessien elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten kvantifioinnista ja analysoinnista, mukaan luettuina hiilidioksidipäästöt ja energiatehokkuus.

(9)

Komissio hyväksyi marraskuussa 2008 Euroopan talouden elvytyssuunnitelman (10), jolla pyritään nopeuttamaan paluuta talouden kasvu-uralle. Suunnitelmassa korostetaan, että tarvitaan pikaisesti investointeja energiatehokkuuteen ja puhtaisiin teknologioihin. Suunnitelman toteuttamiseksi komissio ehdottaa tiedonannossaan Eurooppa investoi tulevaisuuteen  (11) sarjaa toimenpiteitä, joilla suunnataan suoraa taloudellista tukea energiaverkkoihin ja nopeisiin laajakaistaverkkoihin.

(10)

Osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa komissio on käynnistänyt julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita, joilla pyritään edelleen kehittämään vihreitä teknologioita ja älykkäitä energiainfrastruktuureja rakennusalalla, valmistusteollisuudessa ja liikenteessä: hankkeissa kehitetään energiatehokkaita rakennuksia, tulevaisuuden tehtaita ja vähäpäästöisiä autoja.

(11)

Komissio hyväksyi joulukuussa 2008 – osana ympäristön kannalta kestävän liikenteen aloitetta – toimintasuunnitelman älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottamiseksi Euroopassa sekä ehdotuksen direktiiviksi tieliikennealan älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (12). Komissio ehdotti erityisiä toimia, joilla on tarkoitus nopeuttaa älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottoa liikennejärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi.

(12)

TVT-laitteiden ja -palvelujen energiankäyttö aiheuttaa noin 8 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta ja noin 2 prosenttia hiilidioksidipäästöistä (13). Energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 6 päivänä heinäkuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/32/EY (14) säädetään EU:n laajuisista säännöistä energiaa käyttävien tuotteiden markkinoillesaattamiselle, mukaan luettuina TVT-tuotteet, suhteessa niiden energia- ja ympäristötehokkuuteen koko niiden elinkaaren aikana. Direktiivissä tarjotaan myös teollisuudelle mahdollisuudet omiin vapaaehtoisiin aloitteisiin.

(13)

Tiedonannossaan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisestä siirtymisessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen  (15) komissio korostaa TVT-toimialan käyttämätöntä potentiaalia saavuttaa systeemisiä parannuksia omissa prosesseissaan, mukaan luettuina toiminnot, valmistus, palveluntarjonta ja toimitusketjun hallinta.

(14)

Syyskuussa 2009 julkaistun julkisen kuulemisen (16) tulokset vahvistivat, että eri yritykset noudattavat nykyisin eri strategioita parantaakseen energia- ja ympäristötehokkuuttaan. Koordinoitu lähestymistapa toisi paremmin esiin mahdollisuuksia, kohdentaisi investointeja ja johtaisi taloudellisiin hyötyihin koko toimialalle tukien samalla energiatehokkuustavoitteita.

(15)

On olennaisen tärkeää, että TVT-toimiala asettaa kunnianhimoiset tavoitteet prosessiensa energia- ja ympäristötehokkuuden parantamiselle. Tavoitteiden saavuttamista olisi voitava mitata ja se olisi voitava todentaa. Tavoitteita olisi tarkistettava sitä mukaa, kun saataville tulee luotettavampaa tietoa lähtötilanteesta. TVT-ala on ilmaissut kiinnostuksensa ICT for Energy Efficiency (ICT4EE) Forumin perustamiseen. Foorumin tarkoituksena olisi hyväksyä ja toteuttaa puitteet toimialan energia- ja hiilijalanjälkien mittaamiselle, tavoitteiden asettamiselle ja edistymisen seurannalle.

(16)

Tässä suosituksessa tarkoitetaan TVT-toimialalla TVT-valmistusteollisuutta, TVT-kauppaa ja TVT-palvelualoja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n määritelmän mukaisesti (17).

(17)

TVT:n mahdollistamilla parannuksilla voitaisiin muilla toimialoilla säästää arvioiden mukaan noin 15 prosenttia kokonaishiilidioksidipäästöistä vuoteen 2020 mennessä (18). Merkittävien TVT:n mahdollistamien energiatehokkuushyötyjen odotetaan olevan saavutettavissa lyhyellä aikavälillä rakennuksissa ja rakentamisessa, liikenteen logistiikassa sekä energian loppukäytössä.

(18)

TVT-toimiala pystyy toimittamaan simulointi-, mallinnus-, analysointi-, valvonta- ja visualisointityökaluja, joilla voidaan olennaisella tavalla edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa rakennusten suunnitteluun ja toimintaan, jotta niissä voitaisiin ottaa huomioon ne lukuisat tekijät, joita energian kysyntään liittyy. Investointeja jarruttaa kuitenkin se tosiseikka, että käytettävissä ei ole koko toimialan kattavia luotettavia ja läpinäkyviä tapoja määrittää ja seurata energia- ja kustannussäästöjä tietyllä aikavälillä; ideaalitapauksessa ne muodostaisivat perustan suunnittelustrategioille ja -työkaluille.

(19)

Liikenne- ja logistiikka-alat tukeutuvat voimakkaasti TVT:n käyttöön kokonaistoimintojen ja erityisesti kuljetus- ja varastointitarpeiden ohjauksessa ja optimoinnissa. Alalla on siis hyvät lähtökohdat nousta johtavaan asemaan palvelujensa energia- ja hiilijalanjälkien optimoinnissa ja niitä koskevan tiedon tarjoamisessa asiakkaille.

(20)

Rakennusten ja rakentamisen sekä liikenteen ja logistiikan alalla on jo todettu vertailukelpoisten menetelmien tarve energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen mittaukselle, ja tähän liittyvä työ on jo aloitettu. Yhteisten menetelmien on tarkoitus tuottaa luotettavaa mittausdataa ja tietopohjaa, jonka perusteella TVT-työkaluja voidaan kehittää.

(21)

Toimialojen välisillä kumppanuuksilla voitaisiin nopeuttaa TVT-pohjaisten ratkaisujen kehittämistä ja laajamittaista käyttöönottoa energiankäytön ja hiilidioksidipäästöjen seuraamiseksi, hallitsemiseksi ja mittaamiseksi energiaa käyttävissä toiminnoissa, mikä auttaisi luomaan luotettavan perustan energiansäästö- ja päästövähennyspäätöksille.

(22)

Älykkäällä mittaustekniikalla voidaan tuottaa reaaliaikaista informaatiovirtaa ja mahdollisuuksia uudenlaisiin säätöpiireihin, mikä mahdollistaa energian kulutuksen paremman hallinnan ja ohjaamisen ja vaikuttaa kuluttajien loppukulutukseen, varsinkin kun mittaamiseen yhdistetään selkeän informatiivinen laskutus. Useat jäsenvaltiot ovat asettaneet tai asettamassa lakisääteisiä vaatimuksia älykkäiden mittausmenetelmien käyttöön ottamiseksi. Jos jäsenvaltiot laatisivat älykkäiden mittarien toiminnalliset vähimmäisvaatimukset yhteensovitetusti, voitaisiin välttää tekniset esteet, varmistaa yhteentoimivuus ja mahdollistaa innovatiivisten TVT-pohjaisten sovellusten käyttöönotto energian loppukäytön hallinnassa.

(23)

Älykkäät mittausjärjestelmät ja verkot ovat tärkeitä keinoja rakennusten energiasäästöjen maksimointiin, sähköautojen laajamittaiseen käyttöönottoon ja tehokkaaseen energian tarjontaan ja jakeluun sekä uusiutuvien energialähteiden integrointiin. Näiden järjestelmien kehittämisen tuloksena syntyvät sovellukset ja palvelut luovat todennäköisesti uutta taloudellista toimintaa, jossa on mukana toimijoita niin energia- kuin TVT-alaltakin. Pilottihankkeiden ja muiden tutkimusaloitteiden rinnalla olisi pohdittava uusien markkinoiden syntymistä edistäviä olosuhteita.

(24)

Tässä suosituksessa TVT:n dematerialisoinnilla tarkoitetaan tarvetta vähentää sähköisten palvelujen tarjonnan taustalla olevien fyysisten laitteiden määrää. Dematerialisointi on erityisen tärkeää julkisissa TVT-hankinnoissa. Tämä voidaan saavuttaa optimoimalla olemassa olevien fyysisten resurssien käyttö ja TVT-järjestelmien kokoonpano sekä varmistamalla, että nykyisten järjestelmien laajennuksiin tai päivityksiin ei liity sopimuksellisia tai teknisiä rajoituksia.

(25)

Kaikilla hallinnon tasoilla on halukkuutta ryhtyä energiatehokkuutta parantaviin ja hiilidioksidipäästöjä vähentäviin toimiin, mikä kävi ilmi johdanto-osan 14 kappaleessa viitatussa julkisessa kuulemisessa. TVT:n rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa on myös keskeisellä sijalla meneillään olevissa viranomaishankkeissa kaikkialla Euroopassa. Tarvitaan tosiasiallista yhteistyötä jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen välillä, jotta voidaan varmistaa toimenpiteiden johdonmukaisuus, hyödyntää niiden välisiä myönteisiä synergioita ja rakentaa tulosten jakamisen kautta kollektiivista osaamista.

(26)

Sähköisten viranomaispalvelujen ja -sovellusten sekä kehittyneiden yhteistyötekniikoiden kaltaisten sovellusalojen laajemmalla käytöllä voitaisiin arvioiden mukaan säästää vähintään 1–2 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä (19). Jotta EU voisi päästä suuriin säästöihin, tarvitaan ehdottomasti Euroopan laajuista laajakaistainfrastruktuuria.

(27)

Mikään yksittäinen organisaatio tai sidosryhmä ei tässä asiassa pääse tuloksiin yksin. Yhteiskunnan systeemisiä muutoksia saadaan aikaan ainoastaan sekä julkista että yksityistä sektoria edustavien monien organisaatioiden koordinoiduilla toimilla, kuten kaupunki- ja aluetason kumppanuuksilla. Komissio haluaa myös rohkaista eri toimijoita vaihtamaan tietoa hyvistä tavoista, joilla TVT-ratkaisuilla voidaan parantaa energiatehokkuutta.

(28)

Jos asiassa halutaan edistyä, tarvitaan sitoutumista kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Jäsenvaltioiden valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten päätöksentekijöiden on siis vahvistettava, että he ovat täysin sitoutuneita tässä suosituksessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen mahdollisimman nopeassa aikataulussa,

(1)

sitoutuu asteittaiseen hiili-intensiteetin alentamisprosessiin, joka johtaa mitattavissa ja todennettavissa olevaan energiaintensiteetin ja hiilidioksidipäästöjen alentamiseen kaikissa prosesseissa, joita liittyy TVT-laitteiden ja -komponenttien tuotantoon, kuljetukseen ja myyntiin;

(2)

osallistuu toimialajärjestöjensä kautta hankkeeseen, jonka Euroopan komissio tulee käynnistämään ja jossa

(3)

kehittää yhteistyössä Euroopan komission ja muiden asiaan liittyvien julkisten elinten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa auditointi- ja todennuskehyksen, jossa arvioidaan, yltävätkö yksittäiset yritykset energiaintensiteetin ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteisiin ja miten;

(4)

määrittelee tiiviissä yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan kanssa TVT-ratkaisuja uusien ja olemassa olevien rakennusten sekä rakentamis- ja remontoimiskäytäntöjen ympäristö- ja energiatehokkuuden parantamiseksi; tuloksena odotetaan yhteistä etenemissuunnitelmaa tällaisten ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa varten;

(5)

pyrkii tiiviissä yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan kanssa poistamaan esteitä TVT-mallinnus- ja simulointityökalujen ja muiden sellaisten sovellusten laajemmalta käytöltä, jotka helpottavat ja auttavat rakennusten energiatehokkuutta ohjaavien soveltuvien sääntelyjärjestelmien noudattamista;

(6)

määrittelee tiiviissä yhteistyössä liikenne- ja logistiikka-alan kanssa TVT-ratkaisuja sen palvelujen ympäristö- ja energiatehokkuuden parantamiseksi; tuloksena odotetaan yhteistä etenemissuunnitelmaa tällaisten ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa varten; prosessia koordinoidaan älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevassa toimintasuunnitelmassa suoritetun työn kanssa;

(7)

laatii tiiviissä yhteistyössä liikenne- ja logistiikka-alan kanssa järjestelmällisen kehyksen, jonka avulla voidaan kaikille potentiaalisille käyttäjille tarjota kattavaa, vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa tavaraliikenteen toimintojen ja palvelujen energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä;

(8)

kansallisten toimivaltaisten viranomaistensa kautta:

(9)

hyväksyvät ja toteuttavat hankintakäytännöt, jotka vahvistavat julkiselta sektorilta tulevan kysynnän painoarvoa TVT-tavaroiden ja -palvelujen dematerialisoinnin edistämisessä;

(10)

helpottavat kaikilla hallinnon tasoilla TVT-työkalujen käyttöä, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää erilaisten politiikkojen vaikutuksia ja välttää niiden vuorovaikutuksen kielteiset heijastusvaikutukset;

(11)

edistävät energian simuloinnin ja mallinnuksen käyttöä ammattilaisten koulutuksessa kriittisillä sektoreilla ja erityisesti seuraavilla aloilla:

(12)

noudattavat ja tarpeen mukaan ajantasaistavat kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaistensa kautta strategioita luotettavan ja nopean laajakaistainfrastruktuurin käyttöön ottamiseksi helpottamaan energian kulutuksen, jakelun ja tuotannon valvontaa ja hallintaa, mukaan luettuina uusiutuvat energialähteet, sekä yhteisön laajuisten järjestelmien, kuten älykkäiden mittausjärjestelmien, älykkäiden verkkojen ja älykkäiden kaupunkien käyttöönottoa;

(13)

sähkön sisämarkkinoista annetun direktiivin 2009/72/EY (20) 3 artiklan 11 kohdassa ja liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen velvoitteidensa lisäksi ottavat kaikki keskeiset sidosryhmät mukaan älykkäiden mittausjärjestelmien ja älykkäiden verkkojen suuren mittakaavan pilotti- ja demonstrointihankkeisiin, jotta voitaisiin rakentaa yhteisymmärrystä tulevaisuuden TVT-pohjaisten innovaatioiden syntymisen edellytyksille;

(14)

hyödyntävät kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaistensa kautta avoimia digitaalisia alustoja helpottamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa kaupunkisuunnitteluun ja julkisten palvelujen tarjontaan ja tukemaan osaamisen jakamista, parhaiden toimintatapojen kokoamista ja helposti saatavissa olevien tietoarkistojen ylläpitoa;

(15)

tarjoavat kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaistensa kautta mahdollisuuksia vapaamuotoiseen yhteistyöhön ja ongelmien ratkaisuun yhteisön tasolla ideapyyntöjen ja kilpailujen kautta ja, mahdollisuuksien mukaan, tarjoamalla vapaa ja laajamittainen pääsy julkisiin digitaalisiin resursseihin ja julkiseen tietoon;

(16)

laajentavat kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaistensa kautta omien yhteisöjensä kaikilla lohkoilla hyötyjä, joita koituu perinteisten hallinnollisten prosessien korvaamisella sähköisillä sovelluksilla ja palveluilla energiatehokkuutta parantavalla tavalla.