LIITE

Ohjelma tavanomaisten aseiden valvonnasta Libyassa ja sen lähialueilla

1.   TAUSTA JA PERUSTELUT

1.1   Tausta

Vuonna 2011 tapahtuneessa Libyan vallankumouksessa Gaddafin hallinto menetti hallinnan suureen osaan tavanomaisten aseiden varastoista. Näin ollen oppositiotaistelijat, sekä siviilit että sotilaat, pääsivät asevarastoihin. Taistelujen loputtua asevarastoja ei ole täysin saatu uudelleen keskitettyyn hallintaan ja aseiden leviäminen ja laiton asekauppa vaikuttavat konflikteihin lähialueilla. Lisäksi aseita kulkeutui siviilien koteihin, mikä johti laajaan yksityiseen tavanomaisten aseiden hallussapitoon Libyan yhteiskunnassa. Lisäksi sodan räjähtämättömät jäänteet saastuttavat ase- ja ampumatarvikevarastojen ympärillä olevia alueita, viljelymaata ja julkisia alueita.

Libyan valtion instituutioiden mukaan tavanomaisten aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden valvontaa on tehostettava ja se on keskitettävä Libyassa pikaisesti. Jotta valvonta saataisiin tehokkaaksi, Libyan valtion instituutiot tarvitsevat tietämyksen siirtoa, tarvikkeita ja teknisiä valmiuksia. Lisäksi Libyan tämän alan kansalaisjärjestöiltä puuttuu taloudellisia resursseja ja niiden on parannettava teknisiä valmiuksiaan. Vastauksena näihin haasteisiin Deutsche Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeit (GIZ) GmbH, jäljempänä ‧GIZ‧, ja Libyan puolustusministeriön alainen Libyan miinanraivauskeskus (Libyan Mine Action Centre, jäljempänä ‧LMAC‧) sopivat tavanomaisten aseiden valvontaa koskevasta tukiohjelmasta, johon kuuluu fyysinen turvallisuus ja varastojen hallinta.

GIZ:n Saksan liittotasavallan ulkoasiainministeriölle toimittaman hanke-ehdotuksen perusteella ulkoasianministeriö antoi lokakuussa 2012 GIZ:lle tehtäväksi panna täytäntöön tavanomaisten aseiden valvontaa Libyassa koskevan ohjelman, jäljempänä ‧ohjelma‧. Hankkeen kesto on viisi vuotta (60 kuukautta), ja se jaetaan neljään toteutusvaiheeseen. Koko hankkeen arvioitu kokonaisbudjetti on 6 600 000 euroa, mikä koostuu yhteisrahoituksesta, jonka antavat Saksan liittotasavallan ulkoasiainministeriö ja unioni. Saksan liittotasavallan ulkoasiainministeriön osuus on 1 600 000 euroa ja unionin osuus on enintään 5 000 000 euroa. Täytäntöönpanosta vastaa GIZ.

Toimien täytäntöönpano alkoi 1 päivänä marraskuuta 2012 ja päättyy 31 päivänä lokakuuta 2017. Ulkoasiainministeriö vastaa valmiuksien kehittämistä koskevan moduulin kuluista sekä niistä fyysistä turvallisuutta ja varastojen hallintaa koskevan moduulin kuluista, joita unioni ei hyväksy.

Tuki libyalaisille kumppaneille annetaan tietämyksen siirtona pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten asiantuntijoiden järjestämien ja pitämien erikoiskoulutusjaksojen avulla, toimittamalla tarvikkeita ja laitteita ja antamalla jonkin verran rahoitusapua, myös avustuksina, toimien täytäntöönpanoon valtion instituutioiden ja erikoistuneiden virastojen kautta.

GIZ:n ja ulkoasiainministeriön yhteistyöjärjestelyt on määritelty yksityiskohtaisesti niiden vuonna 2005 allekirjoittamassa puitesopimuksessa.

GIZ:n ja komission yhteistyöjärjestelyt määritellään yksityiskohtaisesti puitesopimuksessa, jonka GIZ ja komissio allekirjoittavat.

1.2   Perustelut YUTP-tuelle, näkyvyys ja kestävyys

Tavanomaisten aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden hallitsematon leviäminen helmikuun 2011 tapahtumien seurauksena on aiheuttanut turvattomuutta Libyassa, sen naapurimaissa ja laajemmin lähialueilla pahentaen konfliktia ja heikentäen konfliktin jälkeistä rauhanrakentamista aiheuttaen näin vakavan uhan rauhalle ja turvallisuudelle. EU:n strategiassa pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumiseksi mainitaan lisäksi Afrikka maanosana, johon pienaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen pahentamat sisäiset konfliktit vaikuttavat eniten. Näihin uhkiin pyritään vastaamaan ohjelmalle annettavalla unionin tuella, jolla myös varmistetaan, että sen turvallisuus- ja kehitysyhteistyöpolitiikka ovat johdonmukaisia. Jatkona unionin Libyan kansalle konfliktin aikana ja sen jälkeen antamalle tuelle, johon kuuluu erityisesti vakautusvälineen lyhyen aikavälin osasta Tanskan pakolaisneuvostolle, Tanskan kirkon ulkomaanavulle ja miinanraivauksen neuvoa-antavalle ryhmälle annettu tuki räjähtämättömien taisteluvälineiden raivauksen alalla ja siviiliväestön tietoisuuden lisäämiseksi pienaseista ja kevyistä aseista sekä niissä käytettävistä ampumatarvikkeista ja sodan räjähtämättömistä jäänteistä, unioni on sitoutunut jatkamaan yhteistyötä Libyan kanssa monissa asioissa, joihin kuuluvat turvallisuusasiat.

Jotta unionissa ja unionin kahdenvälisissä suhteissa sen käytettävissä olevia keinoja käytettäisiin täysin hyväksi, unioni tukee ohjelmaa yhteisrahoituksella saadakseen tukensa tehokkaasti perille teknisiä ja hallinnointivalmiuksia ja -järjestelmiä jakamalla ja kannustaakseen yhteisten seuranta-, arviointi- ja kirjanpitomenettelyiden käyttöä.

Yhtenä johtavista kansainvälisiä kestävää kehitystä edistäviä yhteistyöpalveluja tarjoavista järjestöistä GIZ:llä on pitkäaikaista kokemusta oman ja kumppaniensa näkyvyyden varmistamisessa. Tämän vuoksi GIZ:llä on oma viestintäosasto, jolla on käytettävissään ulkoisen viestinnän erityisvälineitä. Näin ollen unionin näkyvyys varmistetaan asianmukaisilla logoilla ja julkisuudella, joissa korostetaan unionin asemaa, varmistetaan unionin toimien avoimuus ja lisätään erityisten tai yleisten kohderyhmien tietoisuutta ohjelman syistä sekä unionin tuesta ohjelmalle ja tämän tuen tuloksista. Tämä voidaan tehdä julkaisuin, raportein, tapahtumin, valokuvin, videodokumentein jne. Hankkeessa tuotetussa materiaalissa tuodaan selkeästi esiin unionin lippu unionin lipun asianmukaisesta käytöstä ja jäljentämisestä annettujen suuntaviivojen mukaisesti.

Hankkeella pyritään suunniteltujen toimenpiteiden kestävyyteen erityisen rakenteen ja monitasoisen lähestymistavan avulla. Se on suunniteltu keskipitkän aikavälin hankkeeksi, jonka kesto on viisi vuotta ja joka näin yhdistää lyhyen aikavälin kiireellisiä toimia ja pitkän aikavälin kestävään kehitykseen tähtääviä hankkeita. Libyalaiset kumppanit ovat alusta alkaen mukana hankkeen suunnittelussa, millä varmistetaan kansallinen omavastuullisuus mahdollisimman pitkälti, ja hankkeen lopussa toteutettavan kuuden kuukauden luovutusvaiheen jälkeen ne ovat valmistautuneita ottamaan vastuun kokonaan viiden vuoden jakson päättyessä. Lisäksi GIZ työskentelee eri tasoilla tehden yhteistyötä valtion instituutioiden, valtioista riippumattomien järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten avunantajien kanssa. Hankkeen toimien jatkumisen varmistamiseksi Libyan kaltaisessa epävakaassa maassa hankkeessa on riskinhallintaosa. Toimien kestävyys hankkeen jälkeenkin varmistetaan erityisesti sisällyttämällä hankkeeseen henkilöstövalmiuksien ja instituutioidenkehittämistä sekä alueellista verkostointia koskevia osia. Tämä tarkoittaa, että valmiuksia parannetaan, jotta Libyan valtion instituutiot voivat itse huolehtia tarvittavista asiaa koskevista aloitteista tulevaisuudessa.

2.   TAVOITTEET

2.1   Yleinen tavoite

Ohjelman tavoitteena on antaa Libyan valtion instituutioille mahdollisuudet valvoa tehokkaasti kansallisella tasolla tavanomaisia aseitaan ja ampumatarvikkeitaan, minimoida tavanomaisten aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman leviämisen riski ja käsitellä Libyan aseellisen konfliktin turvallisuusseurauksia. Hankkeella pyritään erityisesti vahvistamaan Libyan valtion instituutioita ja valtioista riippumattomia järjestöjä tavanomaisten aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden valvonnan alalla. Hankkeella pyritään myös edistämään alueellista yhteistyötä.

2.2   Erityistavoitteet

i)	tukea niitä Libyan valtion instituutioita, joiden tehtävänä on valvoa ja koordinoida tavanomaisten aseiden valvontaa ja miinanraivausta (LMAC), näiden tehtävien hoitamisessa;

ii)	tukea tavanomaisten aseiden valvonnan ja miinanraivauksen alalla toimivia Libyan valtioista riippumattomia järjestöjä niiden toiminnassa, tiedotuksessa sekä teknisissä tehtävissä;

iii)

tukea niitä Libyan valtion instituutioita, jotka vastaavat koordinoinnista ja valvonnasta tavanomaisten aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden fyysisen turvallisuuden ja varastojen hallinnan alalla, fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvien toimenpiteiden kehittämisessä, koordinoinnissa ja toteuttamisessa;

iv)	tukea suoraan varastojen hallintatoimien toteuttamista, kuten varastojen siirtämistä pois asutuilta alueilta, ampumatarvikevarastojen kunnostamista kansallisten standardien mukaisiksi sekä tilapäisten ampumatarvikevarastojen osoittamista ja käyttöönottoa;

v)	edistää alueellista yhteistyötä, tietämyksen jakamista ja vertaisoppimista fyysisen turvallisuuden ja varastojen hallinnan sekä tavanomaisten aseiden leviämisen ja laittoman keskittymisen aloilla.

3.   HANKEMODUULIT JA ODOTETUT TULOKSET

Hanke koostuu kahdesta erityisestä moduulista:

3.1	Valmiuksien kehittäminen (Saksan liittotasavallan ulkoasiainministeriö rahoittaa) ja

3.2	fyysinen turvallisuus ja varastojen hallinta (unioni rahoittaa).

3.1   Valmiuksien kehittäminen (Saksan liittotasavallan ulkoasiainministeriö rahoittaa)

Tämän moduulin tarkoituksena on vahvistaa valmiuksia niissä Libyan valtion instituutioissa, joiden tehtävänä on valvoa ja koordinoida tavanomaisten aseiden valvontaa ja miinanraivausta, ja asevalvontaan ja miinanraivaukseen osallistuvissa Libyan valtioista riippumattomissa järjestöissä. Tähän kuuluu organisaation kehittämisen edistäminen, varainhoidon ja laadunhallinnan parantaminen sekä teknisten taitojen kehittäminen.

Ohjelman yleistavoitteiden mukaisesti tässä moduulissa sovelletaan kansallisen omavastuullisuuden periaatetta ja sen tavoitteena on vahvistaa Libyan instituutioita ja valmiuksia tavoitteena päästä pitkän aikavälin kestävyyteen. Valmiuksien kehittämisessä keskitytään kahteen asiaan. Pääasiallinen huomio kiinnitetään Libyassa miinanraivauksesta vastaavaan kansalliseen viranomaiseen, joka on puolustusministeriön alainen LMAC. Toisena painopisteenä ovat miinanraivaustoimiin ja valistustoimintaan osallistuvat Libyan kansalaisjärjestöt.

Tulos 1: Määritellään ja yksilöidään LMAC:n, joka on Libyan ulkoasiainministeriön nimittämä kansallinen instituutio valvomaan ja koordinoimaan tavanomaisten aseiden valvontaa ja miinanraivausta, tarvitsema koulutus ja tarvikkeet. LMAC laatii strategioita, joilla vahvistetaan institutionaalisia valmiuksia muun muassa organisaation kehittämisen, varainhoidon ja laadunhallinnan aloilla.

Toiminto 1	:	Institutionaalisia valmiuksia koskevan tarvearvioinnin laatiminen ja analysointi
Toiminto 2	:	Liiketoimintasuunnitelman ja laadunhallintajärjestelmän laatiminen
Toiminto 3	:	Ase- ja ampumatarvikevarastojen henkilöstölle suunnatun koulutuksen kehysohjelman laatiminen
Toiminto 4	:	Kumppani-instituution (LMAC) koordinointitoimistojen perustamisen tukeminen

Tulos:

—	Kirjallisen tarvearvioinnin laatiminen LMAC:n institutionaalisten valmiuksien kehittämisestä hankkeen 18. kuukauden loppuun mennessä.

—	Asianomainen instituution (LMAC) laatima liiketoimintasuunnitelma ja laadunhallintaprosessi hankkeen 30. kuukauden loppuun mennessä.

—	Asianomaiseen instituutioon (LMAC) on saatu riittävä varustus hankkeen 30. kuukauteen mennessä.

—	Koulutuskehyksen laatiminen yhteistyössä kumppani-instituution (LMAC) kanssa.

Muita näistä toiminnoista saatuja tuloksia eritellään tarkemmin hankkeen kuudennen kuukauden loppuun mennessä yhteistyössä LMAC:n kanssa. Koska Libyan ulkoasiainministeriö on vasta äskettäin nimittänyt kumppani-instituution, asiaankuuluvia indikaattoreita täsmennetään mahdollisimman pian.

Tulos 2: Tavanomaisten aseiden valvonnan ja miinanraivauksen alalla työskentelevien Libyan valtioista riippumattomien järjestöjen tarvitsema koulutus ja tarvikkeet on määritelty ja yksilöity. Näiden valtioista riippumattomien järjestöjen valmiuksia, etenkin johtamisen, varainhoidon ja teknisten taitojen osalta, on vahvistettu.

Toiminto 1	:	Johtamista ja varainhoitoa koskeva koulutus
Toiminto 2	:	Tekniset koulutustoimet miinanraivauksen alalla

Tulos:

—	Kolmen valtioista riippumattomille järjestöille tarkoitetun johtamiskoulutusjakson järjestäminen vuodessa vuosina 2013, 2014 ja 2015.

3.2   Fyysinen turvallisuus ja varastojen hallinta (unioni rahoittaa)

Toiminto 1	:	Fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvien kansallisen strategian ja menettelytapaohjeiden laatiminen
Toiminto 2	:	Fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän koulutuskehyksen laatiminen
Toiminto 3	:	Ampumatarvikkeiden varastointialueiden kunnostaminen ja turvallisuudenhallinta
Toiminto 4	:	Tilapäisten varastojen osoittaminen
Toiminto 5	:	Ampumatarvikevarastojen uudelleensijoittaminen
Toiminto 6	:	Ampumatarvikevarastojen kierrätysvaihtoehdot
Toiminto 7	:	Alueellinen yhteistyö fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvissä asioissa
Toiminto 8	:	Joustavan riskienhallintajärjestelmän luominen

3.2.1   Fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvien kansallisen strategian ja menettelytapaohjeiden laatiminen

Tavoitteet:

Toiminnalla parannetaan varastojen hallintaan osallistuvien Libyan instituutioiden välistä koordinointia, ja sen tuloksena varastonhallintamenettelyjen täytäntöönpano on laadukkaampaa, jolloin tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden varastojen turvallisuus ja varmuus paranevat. Libyan valtion instituutiot, jotka vastaavat koordinoinnista ja valvonnasta tavanomaisten aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden fyysisen turvallisuuden ja varastojen hallinnan alalla, pystyvät kehittämään, koordinoimaan ja toteuttamaan fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyviä toimenpiteitä.

Kuvaus:

—

Fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvien nykyisten kansallisten strategioiden ja menettelytapaohjeiden (standard operating procedures, SOP) tutkiminen ja arviointi sekä saatujen kokemusten hyödyntäminen kehitettäessä uutta kansallista strategiaa ja tarkistettuja menettelytapaohjeita.

—

Saatujen kokemusten ja kansallisen strategian pääasiallisen sisällön levittäminen sekä niistä keskusteleminen osallistavassa kuulemisprosessissa, jossa ovat mukana kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, esimerkiksi sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, ulkoasiainministeriö, Libyan armeija, kansalliskaarti ja kansalliset valtioista riippumattomat järjestöt.

—	Organisatorisen tuen ja teknisen asiantuntemuksen tarjoaminen kansallisen strategian laatimisesta ja menettelytapaohjeiden kehittämisestä vastaavalle Libyan viranomaiselle.

—

Asiasta vastaavan kansallisen instituution tukeminen, jotta helpotetaan strategian arviointia ja yhteisymmärrykseen tähtäävää prosessia asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvien kansallisen strategian ja menettelytapaohjeiden viimeistelemiseksi.

Tulos:

—	Fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvän kansallisen strategian laatiminen.

—	Fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvien menettelytapaohjeiden laatiminen.

3.2.2   Fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän koulutuskehyksen laatiminen

Tavoitteet:

Toiminnan tuloksena ase- ja ampumatarvikevarastojen henkilöstölle tarjotaan parempaa koulutusta, mikä osaltaan parantaa varastojen turvallisuutta.

Kuvaus:

—	Fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvien olemassa olevien koulutustarvearviointien tarkastelu ja saatujen kokemusten hyödyntäminen kehitettäessä uutta koulutuskehystä.

—	Selvityksen laatiminen fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvistä koulutuskursseista vastaavista nykyisistä ja suunnitelluista kumppaneista ja koulutuslaitoksista.

—	Sidosryhmien kuulemisprosessin edistäminen, jotta saadaan määritettyä fyysistä turvallisuutta ja varastojen hallintaa käsittelevän tulevan kansallisen koulutuskehyksen pääpiirteet ja keskeiset tavoitteet.

—

Koulutuskehyksen laatimisprosessin helpottaminen libyalaisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän avulla. Koulutuskehyksessä tulisi määritellä kohderyhmä sekä strategia kohderyhmän saavuttamiseksi ja valikoimiseksi, laatia koulutusohjelma, määritellä opetusmenetelmät, aikataulu, henkilöstösuunnitelma ja kustannuslaskelmat sekä laatia dokumentointi- ja arviointijärjestelmä.

Tulos:

—	Sidosryhmien kuulemisprosessiin ja laatimisprosessiin liittyvien seminaarien pitäminen.

—	Koulutuskehyksen laatiminen.

3.2.3   Ampumatarvikkeiden varastointialueiden kunnostaminen ja turvallisuudenhallinta

Tavoitteet:

Varkauksia, ryöstelyä ja luvatonta pääsyä tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden varastoihin koskevan riskin vähentäminen merkittävästi.

Kuvaus:

—	Ampumatarvikkeiden varastointialueita koskevien olemassa olevien selvitysten ja asutuilla alueilla sijaitsevia suojaamattomia aseiden ja ampumatarvikkeiden kenttävarastoja koskevien yhteisön kertomustien arviointi sekä yksityiskohtaisen kertomuksen laatiminen arvioinnin tuloksista.

—	Pilottihankkeena kunnostettavien varastointialueiden valinnasta vastaavien Libyan instituutioiden toteuttaman priorisointiprosessin helpottaminen.

—	Teknistä toteutettavuutta käsittelevän tutkimuksen teettäminen ja rakennusurakoiden selvitystyöryhmien perustaminen kustannustehokkaiden kunnostusvaihtoehtojen määrittämiseksi.

—

Kunnostettavien varastointialueiden valintaa koskevaan yhteisymmärrykseen pääsemisen helpottaminen. Päätöksentekoprosessissa käytetään seuraavia valintaperusteita: kansalliset painopisteet, paikalliseen väestöön kohdistuvat turvallisuusuhat, asianomaisten turvallisuusalan toimijoiden (sotilasneuvostot ym.) antamat pääsyoikeudet, operatiiviset ja taloudelliset rajoitteet ja yhteisön toivomukset.

—	Teknisen selvityksen ulkoistamisen ja tehtävänkuvauksen laatimisen helpottaminen sekä kutakin kunnostushanketta koskevan sopimuksentekomenettelyn helpottaminen.

—	Yhteisen seurannan ja laadunarvioinnin tukeminen.

—	Pilottihankkeeksi valitun ampumatarvikkeiden varastointialueen turvallisuus- ja varmuussuunnitelman kehittämisen tukeminen.

—	Turvalaitteiden toimittaminen pilottihankkeiksi valituille ampumatarvikkeiden varastointialueille.

—	Koulutuksen tarjoaminen varastointialueiden tulevalle henkilöstölle.

Tulos:

—	Määrätyn määrän ampumatarvikevarastoja kunnostaminen (määrä vahvistetaan vaiheen 1 lopussa).

3.2.4   Tilapäisten varastojen osoittaminen

Tavoitteet:

Tämän toiminnan tuloksena on valittujen Libyan tavanomaisten aseiden varastojen osien parempi valvonta, jolloin varkauksien vaara pienenee ja siviiliväestö on paremmassa turvassa hallitsemattomilta räjähdyksiltä.

Kuvaus:

—

Tilapäisvarastoiksi mahdollisesti soveltuvia kohteita koskevan selvityksen ja kustannustehokkaita tilapäisvarastojen toteutusvaihtoehtoja koskevan toteutettavuustutkimuksen teettäminen. Selvityksen tulokset esitetään yksityiskohtaisesti kertomuksessa tilapäisvarastojen sijoituspaikoista ja niiden teknisistä eritelmistä.

—

Tilapäisvarastojen rakennuspaikkojen valintaa koskevaan yhteisymmärrykseen pääsemisen helpottaminen. Päätöksentekoprosessissa käytetään seuraavia valintaperusteita: Kansalliset painopisteet, paikalliseen väestöön kohdistuvat turvallisuusuhat, asianomaisten turvallisuusalan toimijoiden (sotilasneuvostot ym.) antamat pääsyoikeudet, operatiiviset ja taloudelliset rajoitteet ja yhteisön toivomukset.

—	Teknisen selvityksen ulkoistamisen ja tehtävänkuvauksen laatimisen helpottaminen sekä kutakin rakennushanketta koskevan sopimuksentekomenettelyn helpottaminen.

—	Yhteisen seurannan ja laadunarvioinnin tukeminen.

—	Kunkin tilapäisvaraston turvallisuus- ja varmuussuunnitelman laatimisen helpottaminen.

—	Turvalaitteiden toimittaminen valituille tilapäisvarastoille.

—	Koulutuksen tarjoaminen varastointialueiden tulevalle henkilöstölle.

Tulos:

—	Määrätyn määrän ampumatarvikevarastoja kunnostaminen (määrä vahvistetaan vaiheen 1 lopussa).

3.2.5   Ampumatarvikevarastojen uudelleensijoittaminen

Tavoitteet:

Tämän toiminnan tuloksena varastoalueiden turvallisuus ja asuttujen alueiden turvallisuustilanne paranee.

Kuvaus:

—	Selvityksen teettäminen siirtämistarpeessa olevista kohteista Libyassa.

—	Siirtämistä/uudelleensijoittamista ja ampumatarvikevarastojen uusia sijoituspaikkavaihtoehtoja koskevan toteutettavuustutkimuksen ja siihen liittyvän kustannustehokkaita vaihtoehtoja käsittelevän kertomuksen teettäminen.

—

Siirrettävien ampumatarvikevarastojen valintaa koskevaan yhteisymmärrykseen pääsemisen helpottaminen. Päätöksentekoprosessissa käytetään seuraavia valintaperusteita: kansalliset painopisteet, paikalliseen väestöön kohdistuvat turvallisuusuhat, asianomaisten turvallisuusalan toimijoiden (sotilasneuvostot ym.) antamat pääsyoikeudet, operatiiviset ja taloudelliset rajoitteet ja yhteisön toivomukset.

—	Teknisen selvityksen ulkoistamisen ja tehtävänkuvauksen laatimisen helpottaminen sekä kutakin uudelleensijoitus-/siirtohanketta koskevan sopimuksentekomenettelyn helpottaminen.

—	Yhteisen seurannan ja laadunarvioinnin tukeminen.

Tulos:

—	Määrätyn määrän ampumatarvikevarastoja kunnostaminen (määrä vahvistetaan vaiheen 1 lopussa).

3.2.6   Ampumatarvikevarastojen kierrätysvaihtoehdot

Tavoite:

Tehdään toteutettavuustutkimus vaihtoehtoisista tavoista pienentää ampumatarvikevarastoja kierrättämällä ja kannustetaan näin tavanomaisten aseiden tuhoamiseen.

Kuvaus:

—	Tehtävänkuvauksen laatiminen yhdessä asiasta vastaavien Libyan viranomaisten kanssa.

—	Kansainvälisen tarjouskilpailun ja valintaprosessin tukeminen.

—	Toteutettavuustutkimuksen teettäminen.

—	Toteutettavuustutkimuksen yhteisen laadunvalvonnan tukeminen.

—	Tutkimustulosten jakaminen asianomaisille libyalaisille sidosryhmille.

—	Apu tutkimuksen kääntämisessä ja painattamisessa.

Tulos:

—	Toteutettavuustutkimukseen perustuva kertomus vaihtoehtoisista tavoista pienentää ampumatarvikevarastoja kierrättämällä.

—	Tiedonjakoseminaari.

3.2.7   Alueellinen yhteistyö fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan liittyvissä asioissa

Tavoite:

Toiminnalla tehostetaan alueellista vuorovaikutusta ja koordinointia ja parannetaan näin tavanomaisten aseiden valvontaan ja varastojen hallintaan alueella osallistuvien asianomaisten valtion instituutioiden ja valtioista riippumattomien järjestöjen asiantuntemusta ja valmiuksia.

Kuvaus:

—

Enintään kahden alueellisen kaksipäiväisen konferenssin järjestämisen tukeminen; ne toimivat alueellisen vuoropuhelun, tiedotuksen, tiedonjakamisen ja vertaisoppimisen foorumeina, joissa sovelletaan kolmiosaista lähestymistapaa: osa 1 on kohdistettu valtion instituutioita edustaville korkea-arvoisille osallistujille, osa 2 on kohdistettu varastojen hallinnasta vastaavalle tekniselle henkilöstölle ja osa 3 valtioista riippumattomille järjestöille; esittelyjä ja seminaareja.

—	Esittelyjen ja seminaarien aiheita koskevan päätöksentekoprosessin helpottaminen.

—	Mahdollisten osallistujien ja puhujien valinnan helpottaminen unionin, libyalaiskumppaneiden ja naapurimaiden avustuksella.

—	Tehtävänkuvauksen laatimisen ja konferenssin järjestämisestä, tiedottamisesta ja dokumentoinnista vastaavan yhtiön kanssa tehtävän sopimuksentekomenettelyn helpottaminen.

Tulos:

—	Enintään kaksi kaksipäiväistä konferenssia, jotka järjestetään kahden ja puolen vuoden aikana ja joissa on enintään 45 osallistujaa.

3.2.8   Joustavan riskienhallintajärjestelmän luominen

Tavoite:

Edistetään hanketoimintojen menestyksekästä ja konfliktisensitiivistä täytäntöönpanoa haastavassa riskiympäristössä, jossa yleinen turvallisuus on hauras, jossa toimii monia aseellisia ryhmiä ja jossa turvallisuusuhkatilanne vaihtelee.

Kuvaus:

—	Hankkeiden toteuttamisohjeiden laatiminen konfliktisensitiivistä ohjelmasuunnittelua varten noudattaen haittavaikutusten välttämiseen tähtäävää lähestymistapaa, jolla tarkoitetaan hankkeiden toteuttamista siten, että tahattomia haittavaikutuksia aiheutuu mahdollisimman vähän.

—	Riski- ja uhka-analyysin toteuttaminen ja sellaisen turvallisuussuunnitelman laatiminen, johon sisältyvät ohjelman toteuttamisessa sovellettavat menettelytapaohjeet henkilöstön ja hankeomaisuuden mahdollisimman korkean turvallisuustason takaamiseksi.

—	Jatkuva riskien ja uhkien seuranta paikan päällä ja riskineuvontapalvelu kenttätasolla hankkeen henkilöstöä ja toimien toteuttamista varten.

—	Turvalaitteet hankkeen henkilöstön ja hankeomaisuuden suojaamiseksi.

—	Joustavan hankehallinnointivälineen ja erityisesti etähallinnointivalmiuksien kehittäminen hankkeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi turvallisuusolosuhteiden heikentyessä.

Tulos:

—	Hankkeen turvallisuussuunnitelman käyttöönotto.

—	Ohjeiden laatiminen konfliktisensitiivistä ohjelmasuunnittelua varten.

—	Riskinhallintaneuvonantajan oleminen käytettävissä.

4.   TOTEUTTAMINEN

4.1   Yleiset järjestelyt

GIZ:n Saksan liittotasavallan ulkoasiainministeriölle toimittaman hanke-ehdotuksen perusteella ulkoasianministeriö antoi lokakuussa 2012 GIZ:lle tehtäväksi panna täytäntöön tavanomaisten aseiden valvontaa Libyassa koskevan ohjelman valmiuksien kehittämistä koskevan moduulin. Toimien täytäntöönpano alkoi 1 päivänä marraskuuta 2012 ja päättyy 31 päivänä lokakuuta 2017. Unionin rahoitusosuus laajentaa tätä hanketta toisella moduulilla, joka koskee fyysistä turvallisuutta ja varastojen hallintaa. Tämä moduuli toteutetaan rinnakkain valmiuksien kehittämistä koskevan moduulin kanssa siten, että toimet alkavat vuonna 2013 ja päättyvät lokakuussa 2017.

GIZ toteuttaa nämä kaksi moduulia, jotka koskevat valmiuksien kehittämistä sekä fyysistä turvallisuutta ja varastojen hallintaa, antamalla asiantuntijoita käyttöön sekä pitkäaikaisesti että lyhytaikaisesti ja toimien yhteistyössä kansainvälisten ja kansallisten kumppanien kanssa, osittain alihankintajärjestelyjen avulla.

GIZ:n pääasiallinen kumppani valmiuksien kehittämistä koskevan moduulin osalta on LMAC. Saksan Tripolissa sijaitsevalle suurlähetystölle lähetetyssä verbaalinootissa, joka on päivätty 17 päivänä joulukuuta 2012, Libyan ulkoasiainministeriö vahvisti LMAC:n Libyan kansalliseksi instituutioksi, joka vastaa tavanomaisten aseiden valvonnan ja miinanraivauksen valvonnasta ja koordinoinnista, ja suhtautui myönteisesti tavanomaisten aseiden valvontaa koskevaan ohjelmaan, jonka GIZ panee täytäntöön.

GIZ on valittu tämän hankkeen täytäntöönpanovirastoksi, koska sillä on tietynlaista kansainvälistä asiantuntemusta ja kokemusta. Tähän vaikutti myös se, että GIZ esitteli aseriisuntatyötyhmälle selvitysmatkaansa Libyaan, suosituksiaan ja ehdottamaansa toimintastrategiaa, joka erityisesti korostaa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista sekä omavastuullisuuden varmistamista ja kestävää vaikutusta.

4.2   Kumppanit

Ohjelman toimet Libyassa pannaan molempien moduulien osalta täytäntöön yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. GIZ tekee yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa jo nyt: Yhdistyneiden kansakuntien Libyan-tukioperaatio (UNSMIL) tukee libyalaisia virastoja muun muassa antamalla strategista ja teknistä konsultointiapua turvallisuuden ja asevalvonnan alalla. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2040, joka hyväksyttiin 12 päivänä maaliskuuta 2012, annettiin UNSMIL:lle toimeksianto miinanraivauksen sekä ammusten ja aseiden hallinnan aloilla. GIZ tekee yhteistyötä asevalvonnan ja miinanraivauksen alalla Libyassa muiden avunantajien kanssa, joihin kuuluu erityisesti Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Ohjelman yleinen hallintovastuu on GIZ:llä, mutta ohjelma solmii kumppanuuksia fyysiseen turvallisuuteen ja varastojen hallintaan erikoistuneiden kansainvälisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa antaakseen erikoistunutta asiantuntemusta kyseisten kahden moduulin osalta ja toteuttaakseen miinanraivausta kentällä. Ohjelman moduuleihin perustuvan lähestymistavan vuoksi sen toteuttamiseen osallistuu useita valtioista riippumattomia järjestöjä, jotka valitaan niiden alueellisen läsnäolon, vahvuuksien ja heikkouksien, aikaisemman kokemuksen ja Libyaa koskevien toimintavalmiuksien perusteella.

4.3   Toiminnan hallinta

Ohjelman suunnittelu: moduuleihin perustuva lähestymistapa

Ohjelma on suunniteltu siten, että ohjelman aikana voidaan lisätä tai poistaa tiettyjä moduuleja, jotta voidaan mukautua muuttuviin olosuhteisiin konfliktisensitiivisellä ja joustavalla tavalla. Rakenteen vuoksi eri avunantajat voivat rahoittaa osia ohjelmasta ja kunkin avunantajan rahoitusosuudet ovat näkyviä. Lopuksi ohjelmaan kuuluu järjestely, joka mahdollistaa luotettavan riskinhallinnan ja moitteettoman hankkeen hallinnan. Näin ollen GIZ:n hankekehykseen kuuluu ohjelman hallinnointi ja molempien moduulien täytäntöönpano.

Ohjelmastrategia: Neljä toteutusvaihetta viidessä vuodessa

Ohjelman tarkoituksena on yhdistää kiireelliset toimet, jotka lähestyvät loppuaan Libyassa, ja kansalliset kehitysstrategiat ja -ohjelmat, jotka Libyan hallituksen odotetaan käynnistävän ja panevan täytäntöön tulevina vuosina.

Sitä ohjaa näin ollen viisi vuotta kestävä keskipitkän ajan strategia, joka on tyypillisiä kiireellisiä suunnitelmajaksoja pidempi. Erityisesti valmiuksien kehittämistä koskeva moduuli vaatii aikaa ja luotettavan kumppanuuden ohjelman ja kansallisten kumppaneiden välillä, jotta saataisiin aikaan konkreettisia tuloksia ja varmistettaisiin, että vaiheen 4 loppuun mennessä kansalliset valmiudet ovat kansallisen omavastuullisuuden tasolla.

Nelivaiheisella lähestymistavalla varmistetaan, että ohjelmamoduuleja voidaan mukauttaa ohjelman aikana, joko kumppanin erilaisten tarpeiden tai muuttuneiden rahoitusolosuhteiden vuoksi. Ohjelman vaiheeseen 3 voidaan myös lisätä uusia moduuleja, jos olosuhteet muuttuvat kyseisillä aloilla suotuisammiksi kuin mitä ne nyt ovat.

Avunantajien järjestelyt:

Tavanomaisten aseiden valvontaa Libyassa koskeva ohjelmahanke on useiden avunantajien hanke, jonka unioni ja Saksan liittotasavallan ulkoasiainministeriö rahoittavat yhdessä.

Saksan liittotasavallan ulkoasiainministeriö seuraa GIZ:n täytäntöönpanemaa hanketta säännöllisesti ja kokonaisuudessaan, sekä valmiuksien kehittämistä koskevaa osaa että fyysistä turvallisuutta ja varastojen hallintaa koskevaa osaa, ulkoasiainministeriön vakiintuneiden menettelyjen kautta.

Ohjelman kesto ja vaiheet: