(1)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 13 päivänä elokuuta 2008 päivätyllä kirjeellä aikovansa myöntää rakenneuudistustukea PZL Dębica S.A.:lle, jäljempänä ’PZL Dębica’ tai ’yritys’. Komissio pyysi Puolan viranomaisilta eräitä puuttuvia asiakirjoja 3 päivänä lokakuuta 2008 päivätyllä kirjeellä. Asiakirjat toimitettiin 20 päivänä lokakuuta 2008.

(2)

Komissio ilmoitti Puolan viranomaisille 19 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, että se oli tehnyt päätöksen aloittaa kyseisten toimenpiteiden osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’.

(3)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa. Komissio ei ole saanut asianomaisilta huomautuksia menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdosta.

(4)

Puolan viranomaiset vastasivat menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen toimittamalla lisätietoja 12 päivänä helmikuuta 2009, 9 päivänä heinäkuuta 2010, 16 päivänä toukokuuta 2011, 7 päivänä kesäkuuta 2011 ja 8 päivänä kesäkuuta 2011.

(5)

Puolan viranomaiset pyysivät 18 päivänä elokuuta 2011 komissiota lykkäämään ilmoitetun tuen arviointia 31 päivään lokakuuta 2011. Puolan viranomaiset peruivat 10 päivänä lokakuuta 2011 osan ilmoitetuista toimenpiteistä, eli pääomanlisäyksen ja edullisin ehdoin myönnetyn lainan. Toimenpiteet oli myöntänyt valtion omistama teollisuuden kehittämisvirasto Agencja Rozwoju Przemysłu, jäljempänä ’ARP’.

(6)

Puolan viranomaiset esittivät 2 päivänä marraskuuta 2011 raportin osoittaakseen, että ilmoitetun tuen jäljelle jäävä osuus, eli erääntyneiden sosiaaliturvamaksujen maksuaikataulun lykkäys, on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen eikä sen vuoksi sisällä valtiontukea.

(7)

Komissio pyysi 26 päivänä heinäkuuta 2012 päivätyllä kirjeellä Puolan viranomaisilta lisäselvityksiä eräistä kysymyksistä. Puolan viranomaiset vastasivat 31 päivänä elokuuta 2012 päivätyllä kirjeellä ja ilmoittivat samalla, että erääntyneiden sosiaaliturvamaksujen lykkäämisestä oli tehty sopimus 1 päivänä maaliskuuta 2012 ja että velka voivodikunnan aluejohtajan toimistolle (Urzęd Marszałkowski) oli maksettu 14 päivänä elokuuta 2012.

(8)

Puolan viranomaiset toimittivat viimeiset tiedot 6 päivänä joulukuuta 2012.

(9)

PZL Dębica on keskisuuri yritys, jossa on 212 työntekijää. Yritys valmistaa erilaisia jäähdytyslaitteita, kuten kompressoreita, jäävesilaitteita ja jäähdyttimiä, ilman- ja nesteenjäähdyttimiä, suihku- ja haihdutuslauhduttimia, pysty- ja vaakasuoria moniputkilauhduttimia ja tankkijärjestelmiä: nesteenerottimia, säilytystankkeja, välijäähdyttimiä, lämpöpumppuja, öljynerottimia ja jäähdytysventtiilejä.

(10)

Yritys sijaitsee Ala-Karpaattien voivodikunnassa, joka on perustamissopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen tukialue. Yritys on perustettu vuonna 1938, ja siitä tuli osakeyhtiö vuonna 1995. Vuonna 1999 yrityksen osakkaat olivat valtio (25,08 %) ja yrityksen työntekijät (74,92 %). Vuonna 2006 yritys yksityistettiin kokonaisuudessaan, ja osakkaiksi tulivat enimmäkseen entiset ja nykyiset työntekijät ja heidän oikeudenomistajansa. Vuonna 2010 yksityinen sijoittaja Eurotech osti 16,7 prosenttia PZL Dębican osakkeista.

(11)

Yrityksen osuus Puolan jäähdytyslaitteiden markkinoista on pieni (vuonna 2006 alle 1 %). Vuonna 2006 yrityksen koko tuotannosta meni vientiin 15,6 prosenttia, ja siitä 6,8 prosenttia unionin ulkopuolelle. Puolan markkinoilla PZL Dębicalla on useita vahvoja kilpailijoita, kuten York International, GEA GRASSO Refrigeration Division, Mycom International Refrigeration (Ltd), MOSTOSTAL Wrocław SA, Aerzen Maschinenfabrik GmbH ja Zakład Metalowy PILZNO.

(12)

Puolan viranomaisten mukaan yrityksen taloudelliset ongelmat alkoivat jo vuonna 2002. Tuolloin laadittiin vuosiksi 2002–2007 rakenneuudistussuunnitelma, jota päivitettiin lokakuussa 2003. Suunnitelma käsitti seuraavat toimenpiteet:

(13)

Yritysten rakenneuudistusrahasto ei voinutkaan myöntää PZL Dębicalle luvattua lainaa resurssien puutteen vuoksi (johdanto-osan 12 kappaleen c alakohta). Tämän vuoksi ZUS päätti olla lykkäämättä omien saataviensa perintää (johdanto-osan 12 kappaleen d alakohta), minkä vuoksi PZL Dębica ei voinut toteuttaa rahoitusrakenteen uudistusta, johon koko rakenneuudistussuunnitelma perustui.

(14)

Tästä huolimatta yritys toteutti menestyksekkäästi rakenneuudistussuunnitelman muut toimenpiteet, minkä ansiosta sen tulos oli niukasti voitollinen jo vuonna 2006. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto yrityksen taloudellisista tuloksista vuosina 2002–2011.

Taulukko 1

PZL Dębican taloudelliset tulokset vuosina 2002–2011 (miljoonina zlotyina)

(15)

Koska rahoitusrakenteen uudistusta ei voitu toteuttaa ensimmäisen rakenneuudistussuunnitelman puitteissa, komissiolle esitettiin elokuussa 2008 toinen rakenneuudistussuunnitelma, jonka tarkoituksena oli uudistaa merkittävästi yrityksen rahoitusrakennetta. Toinen rakenneuudistussuunnitelma käsitti seuraavat toimenpiteet:

(16)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio suhtautui epäilevästi seuraavien ensimmäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden soveltuvuuteen sisämarkkinoille:

Komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi myös taulukossa 2 mainittujen toimenpiteiden luokitteluun vähämerkityksiseksi tueksi.

(17)

Lisäksi komissio suhtautui epäilevästi siihen, sisälsikö rakenneuudistussuunnitelma kaikki PZL Dębican elinkelpoisuuden palauttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja olisiko 12 vuotta kestävä rakenneuudistus liian pitkä, kun otetaan huomioon valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (4), jäljempänä ’yhteisön suuntaviivat’, 35 kohta.

(18)

Koska yritykselle oli myönnetty tukea jo ensimmäisen rakenneuudistussuunnitelman puitteissa (johdanto-osan 12 kappaleen a ja b alakohta), komissio pohti myös sitä, oliko yritys oikeutettu uuteen rakenneuudistustukeen (ks. johdanto-osan 15 kappale), kun otetaan huomioon yhteisön suuntaviivojen 3.3 jaksossa määritelty tuen ainutkertaisuuden periaate.

(19)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio totesi, että niiden toimenpiteiden osalta, jotka Puolan viranomaisten mukaan oli myönnetty ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin (tämän päätöksen johdanto-osan 16 kappaleen a–c alakohta), ei ollut esitetty komissiolle mitään oikeudellisesti sitovia asiakirjoja, joissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset sitoutuisivat myöntämään tuen.

(20)

Yritykselle jo myönnetyn tuen todellisen arvon osalta komissio suhtautui epäilevästi siihen, voidaanko vuonna 2006 myönnetty vähämerkityksinen tuki katsoa tällaiseksi tueksi, kun otetaan huomioon, että se myönnettiin vaikeuksissa olevalle yritykselle, mikä nimenomaan kielletään perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 15 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 (5) 1 artiklan 1 kohdan h alakohdassa.

(21)

Lisäksi komissio suhtautui epäilevästi ehdotettuihin vastasuoritteisiin, koska ne oli sidottu yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palautumiseen, minkä vuoksi niitä ei sellaisinaan voitu hyväksyä vastasuoritteiksi. Komissio korosti myös, että Puolan viranomaiset eivät olleet osoittaneet, että yrityksen lakkauttamat toimintamuodot eivät olleet tappiollisia.

(22)

Tässä jaksossa käsitellään ainoastaan niihin toimenpiteisiin liittyviä Puolan viranomaisten huomautuksia, joita ei peruttu menettelyn aikana.

(23)

Puolan viranomaiset perustelivat rakenneuudistuksen kestoa sillä, että molempia rakenneuudistussuunnitelmia on pidettävä yhtenä yhteisenä suunnitelmana. Koska ensimmäisen suunnitelman toteuttaminen ei onnistunut yrityksestä riippumattomista syistä, toinen suunnitelma on olennaisilta osin jatkoa ensimmäiseen suunnitelmaan sisältyneelle, kesken jääneelle rahoitusrakenteen uudistukselle.

(24)

Puolan viranomaiset peruivat johdanto-osan 15 kappaleen a ja b alakohdassa mainitut tukitoimenpiteet, koska menettelyn aloittamista koskevan päätöksen mukaan niiden toteuttaminen olisi saattanut olla vastoin tuen ainutkertaisuuden periaatetta. Puolan viranomaisten mukaan toimenpiteet peruttiin, koska PZL Dębica ei ollut enää suuryritys. Koska PZL Dębicassa on alle 250 työntekijää, se ei ole enää oikeutettu ARP:n myöntämään rahoitukseen, jota myönnetään ainoastaan suuryrityksille. Toimenpiteitä, jotka muodostuivat ZUSin saatavien maksuaikataulun lykkäyksestä ja voivodikunnan aluejohtajan toimiston saatavien mitätöinnistä, ei sen sijaan peruttu. Näitä toimenpiteitä koskevat Puolan viranomaisten perustelut esitetään jäljempänä.

(25)

Niiden kolmen toimenpiteen osalta, jotka menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä luokitellaan tueksi, jonka myöntäminen on luvattu ennen Puolan liittymistä EU:hun (tämän päätöksen johdanto-osan 16 kappaleen a–c alakohta), Puolan viranomaiset ovat toimittaneet asiakirjoja tueksi väitteelleen, jonka mukaan tuki oli myönnetty ennen liittymistä, minkä vuoksi sitä ei voida katsoa uudeksi tueksi.

(26)

Dębican kaupunginhallituksen saatavien osalta Puolan viranomaiset ovat esittäneet notaarin asiakirjan, jossa vahvistetaan, että saatavat on maksettu 31 päivänä toukokuuta 2004 siirtämällä varat Dębican kaupunginhallitukselle. Notaarin asiakirjassa todetaan maksetuiksi 1 116 788,60 zlotyn velkapääoma ja kertynyt viivästyskorko, 592 669,80 zlotya (6).

(27)

Puolan viranomaisten mukaan tämä toimenpide ei sisältynyt ensimmäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan, koska Dębican kaupunginhallitus hylkäsi PZL Dębican sille esittämän tukihakemuksen.

(28)

Verotoimiston saatavien (914 552,15 zlotya) osalta Puolan viranomaiset ovat toimittaneet rakenneuudistuksen edellytyksistä 20 päivänä lokakuuta 2003 tehdyn päätöksen, jonka on allekirjoittanut paikallisen verotoimiston johtaja. Päätöksen mukaan verotoimiston oli määrä mitätöidä 636 729,85 zlotyn saatavat ja 277 822,30 zlotyn viivästyskorot.

(29)

Puolan viranomaiset ovat selittäneet, että tämän toimenpiteen luokittelu menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ennen liittymistä luvatuksi, mutta ei vielä myönnetyksi tueksi, on virheellinen useammastakin syystä.

(30)

Ensinnäkin Puolan viranomaiset ovat selittäneet tuen myöntämismekanismia, joka perustuu yritysten julkisten velkojen uudelleenjärjestelystä 30 päivänä elokuuta 2002 annettuun lakiin, jäljempänä ’vuoden 2002 laki’ (7). Kyseisessä laissa säädetään, että tuen myöntävä elin (esim. verotoimisto) voi vaikeuksissa olevan yrityksen hakemuksen perusteella tehdä päätöksen rakenneuudistuksen edellytyksistä, jäljempänä ’päätös rakenneuudistuksesta’. Tämän päätöksen nojalla tuensaaja saa oikeuden tukitoimenpiteeseen. Varsinainen tuen maksaminen tai saatavien mitätöinti (toimenpiteen luonteesta riippuen) sen sijaan perustuu täytäntöönpanopäätökseen, jossa tuen myöntävä elin vahvistaa rakenneuudistuksen päättyneen, jäljempänä ’täytäntöönpanopäätös’. Puolan viranomaisten mukaan täytäntöönpanopäätöksen tarkoituksena on vahvistaa, että tuensaaja i) on esittänyt päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman ja tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, ii) on suorittanut rakenneuudistusmaksun ja iii) ei ole kerännyt uusia velvoitteita tuen myöntävää elintä kohtaan. Puolan viranomaiset korostivat, että täytäntöönpanopäätös on vain hallinnollinen asiakirja, jossa vahvistetaan, että rakenneuudistuspäätöksessä määritellyt ehdot täyttyvät. Vuoden 2002 lain mukaan tuen myöntävä elin tarkistaa rakenneuudistuksen edellytysten täyttymisen aikaisintaan 15 kuukautta rakenneuudistuspäätöksen antamisen jälkeen.

(31)

Toiseksi Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että verotoimisto ei ole tehnyt PZL Dębicaa koskevaa täytäntöönpanopäätöstä. Puolan viranomaisten mukaan päätöstä ei tehty siksi, että eräät Puolan julkiset elimet eivät olleet varmoja siitä, miten sääntöjä valtiontuen myöntämisestä 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen olisi tulkittava. Tämän vuoksi nämä elimet päättivät odottaa, että komissio ottaisi kantaa tarkasteltavana oleviin toimenpiteisiin. Puolan viranomaiset ovat toimittaneet kyseisen verotoimiston johtajan antaman selvityksen, jossa vahvistetaan, että tämä tilanne koski nimenomaan PZL Dębicaa.

(32)

Kolmanneksi Puolan viranomaiset korostivat, että verotoimiston 20 päivänä lokakuuta 2003 tekemän päätöksen nojalla PZL Dębica sai oikeuden velan mitätöintiin. Puolan viranomaiset viittaavat Gdynian telakkaa koskevassa asiassa 6 päivänä marraskuuta 2008 tehtyyn komission päätökseen (8) tukeakseen väitettään, jonka mukaan se, antaako tarkasteltavana oleva asiakirja oikeuden tukeen, on määritettävä kansallisen oikeusjärjestyksen mukaisesti. Puolan viranomaiset viittaavat tässä yhteydessä myös tuensaajan oikeutettuihin odotuksiin ja siihen, että PZL Dębicalla on oikeus viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi se, että tuen myöntävä elin ei lopulta tehnytkään täytäntöönpanopäätöstä. Viimeksi mainitun mahdollisuuden osalta Puolan viranomaiset viittaavat Puolan korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin, joissa vahvistetaan, että rakenneuudistuspäätöksen tekeminen muodostaa valtiolle velvoitteen, jota ei voida kumota täytäntöönpanopäätöksellä, koska se on sitova eli se ei ole riippuvainen hallinnollisesta harkintavallasta (9).

(33)

Tämän lisäksi Puolan viranomaiset ovat toimittaneet paikallisen verotoimiston johtajan selvityksen, jossa vahvistetaan, että PZL Dębica täyttää täytäntöönpanopäätöksen antamiselle asetetut oikeudelliset edellytykset (ks. johdanto-osan 30 kappale), mutta että verotoimisto on odottanut komission tutkintamenettelyn tulosta.

(34)

Johdanto-osan 16 kappaleen c alakohdassa tarkoitettua toimenpidettä tarkastellaan lähemmin jäljempänä otsikossa 5 – ZUSin saatavien maksuaikataulun lykkääminen.

(35)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että kaikki vähämerkityksiset tukitoimet (de minimis) myönnettiin yritykselle vuonna 2006, jolloin sovellettiin EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annettua komission asetusta (EY) N:o 69/2001 (10) (asetusta (EY) N:o 1998/2006 alettiin soveltaa vasta 1 päivänä tammikuuta 2007). Asetuksessa (EY) N:o 69/2001 ei kielletä vähämerkityksisen tuen myöntämistä vaikeuksissa oleville yrityksille.

(36)

Puolan viranomaiset vastasivat tuen laskentatapaa koskevaan komission kysymykseen esittämällä 11 päivänä elokuuta 2004 annetussa Puolan asetuksessa (11) määritellyn tuen osatekijöiden laskutavan. Kyseisessä mallissa otetaan huomioon ero viitekoron ja pitkän maksuaikataulun aikana sovellettavan koron välillä. Päivitetty laskelma vähämerkityksisen tuen osatekijöistä esitetään taulukossa 2.

Taulukko 2

Vähämerkityksinen tuki Puolan viranomaisten mukaan

(37)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että ainoastaan verotoimisto asetti velanmaksun lykkäykselle vakuuden. Vakuus kattoi 100 prosenttia lykkäyksen nimellisarvosta. Samalla Puolan viranomaiset korostivat, että vaikka edellä mainittuun korkoon lisättäisiin 600 peruspistettä komission vuonna 1997 antaman viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmää koskevan tiedonannon (12) mukaisesti, vähämerkityksisen tuen arvo jäisi silti huomattavasti alle 100 000 euron kynnysarvon.

(38)

Sosiaaliturvamaksuista kertyneet ZUSin saatavat näkyvät kummassakin rakenneuudistussuunnitelmassa kasvavana lukuna. Puolan viranomaiset huomauttivat näiden saatavien maksuaikataulun lykkäämisestä ensinnäkin, että saatavien arvo nousi, koska ensimmäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan sisältynyt rahoitusrakenteen uudistus epäonnistui. Kyseisen suunnitelman mukaan ZUSin saatavat oli tarkoitus hoitaa seuraavasti: i) maksamalla 3 890 000 zlotyn velka yritysten rakenneuudistusrahaston myöntämästä lainasta saatavilla varoilla ja ii) lykkäämällä jäljelle jäävän, 1 364 600 zlotyn suuruisen velan maksuaikataulua. Kuten edellä (johdanto-osan 13 kappaleessa) todetaan, näitä velkoja koskeva rahoitusrakenteen uudistus epäonnistui.

(39)

Lisäksi Puolan viranomaiset muistuttivat, että ZUS päätti osallistua toiseen rakenneuudistussuunnitelmaan, jonka mukaan i) 5,5 miljoonan zlotyn velka oli tarkoitus maksaa ARP:n myöntämästä lainasta saatavilla varoilla, ja ii) jäljelle jäävän 3 miljoonan zlotyn velan maksuaikataulua oli tarkoitus lykätä. Kuten edellä (johdanto-osan 5 kappaleessa) todetaan, PZL Dębica ei kuitenkaan saanut luvattua lainaa, ja Puolan viranomaiset peruivat sitä koskevan osuuden tuki-ilmoituksesta.

(40)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että PZL Dębican velkaan ZUSille, samoin kuin kaikkiin muihinkin yrityksen velkoihin julkisille elimille, sovellettiin 29 päivänä elokuuta 1997 annetun veroasetuksen (13) 56 §:n mukaista viivästyskorkoa. Viivästyskorko on 200 prosenttia Puolan kansallispankin vahvistamasta perusviitekorosta lisättynä 2 prosentilla (200 peruspistettä) (ks. taulukko 3). Viivästyskorko on aina vähintään 8 prosenttia, ja tässä tapauksessa se oli 10–46 prosenttia.

Taulukko 3

Viivästyskoron vaihtelu vuosina 2000–2012

(41)

Puolan viranomaiset ovat esittäneet yksityiskohtaisen taulukon ZUSin saataviin sovellettavan koron vaihtelusta. Taulukossa 4 esitetään yhteenveto tästä vaihtelusta 31 päivään elokuuta 2012 asti. Puolan viranomaiset ovat korostaneet, että huolimatta velasta, joka kasvoi pääasiassa vuosina 2000–2005, yritys suoritti ZUSille juoksevat maksut, joiden määrä oli vuodesta 2000 elokuuhun 2012 huomattava, yhteensä yli 16 miljoonaa zlotya.

Taulukko 4

ZUSin saatavien kehitys

(42)

Puolan viranomaiset ovat toimittaneet tietoja myös muista toimenpiteistä, joiden avulla ZUS pyrki turvaamaan saatavansa ja varmistamaan niiden takaisinperinnän.

Taulukko 5

PZL Dębican omaisuuden myynti

(43)

Lokakuussa 2011, sen jälkeen kun osa ilmoitetuista toimenpiteistä eli pääomanlisäys ja etuuskohtelulaina oli peruttu, Puolan viranomaiset esittivät komissiolle analyysinsa, jonka mukaan sosiaaliturvamaksuista kertyneiden ZUSin saatavien maksuaikataulun lykkäys (ks. johdanto-osan 15 kappaleen c alakohta osana ilmoitettua rakenneuudistussuunnitelmaa) on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen eikä sen vuoksi ole valtiontukea.

(44)

Tätä varten PZL Dębica tilasi vuonna 2011 selvityksen Katowicessa sijaitsevalta riippumattomalta Consulting-nimiseltä yritykseltä. Selvityksessä esitetään analyysi markkinataloussijoittajaperiaatteen toteutumisesta vertaamalla seuraavia kahta skenaariota:

(45)

Elokuussa 2012 Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että PZL Dębica ja ZUS olivat tehneet 1 päivänä maaliskuuta 2012 markkinataloussijoittajaperiaatetta koskevan testin perusteella sopimuksen velkojen maksuaikataulun lykkäyksestä. Puolan viranomaisten mukaan ZUS oli analysoinut kummankin vaihtoehdon tuomia etuja saadakseen takaisin mahdollisimman suuren osan saatavistaan. Sopimus koski saatavia, joiden määrä oli tuolloin [7-13 miljoonaa] zlotya, mistä pääoman osuus oli [3,5-6,5 miljoonaa] zlotya ja viivästyskorkojen osuus [3,5-6,5 miljoonaa] zlotya. Näiden määrien lisäksi yritykseltä perittäisiin lykkäyksestä [1-1,7 miljoonaa] zlotyn korvaus. Maksuaikataulu jakautuu 96 kuukausierään, joista yhdeksän on jo maksettu. Puolan viranomaiset ovat esittäneet seuraavan vertailun ZUSilla vuonna 2012 olleista vaihtoehdoista (taulukko 6).

Taulukko 6

PZL Dębican velkojen maksu ZUSille – eri vaihtoehtojen vertailu (arvo zlotyina)

(46)

Puolan viranomaiset huomauttivat myös, että ZUSilla on edelleen yrityksen omaisuuteen kiinnitys, jonka kokonaisarvo on 6 243 002,55 zlotya. Sopimuksen mukaan tämän omaisuuden muuttaminen rahaksi vähentää automaattisesti sopimuksen kohteena olevien saatavien määrää, minkä vuoksi ne on mahdollista maksaa nopeammin kuin sopimuksen mukaisessa 96 kuukauden määräajassa.

(47)

Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet komissiolle, että toisen rakenneuudistussuunnitelman yhteydessä mainitut voivodikunnan aluejohtajan toimiston (Urzęd Marszałkowski) saatavat on maksettu 14 päivänä elokuuta 2012. Ne käsittivät 61 104,97 zlotyn pääoman, joka kertyi vuosina 1999–2001, sekä samalta ajalta kertyneet viivästyskorot, 103 566,29 zlotya.

(48)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan valtiontukea on jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ja joka vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(49)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määritellyt edellytykset ovat kumulatiivisia, minkä vuoksi tietty toimenpide voidaan katsoa valtiontueksi vain jos kaikki edellytykset täyttyvät.

(50)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen mukaisesti komissio arvioi seuraavat toimenpiteet:

(51)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (14) 8 artiklan mukaan jäsenvaltio voi peruuttaa tuki-ilmoituksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, ennen kuin komissio on tehnyt päätöksen ilmoitetun tukitoimenpiteen luonteesta. Tällöin komissio lopettaa menettelyn.

(52)

Puolan viranomaiset peruivat kaksi ilmoitettua toimenpidettä, jotka oli tarkoitus toteuttaa toisen rakenneuudistussuunnitelman yhteydessä, eli pääomanlisäyksen ja etuuskohtelulainan. Toimenpiteiden kokonaisarvo oli 10,5 miljoonaa zlotya (ks. johdanto-osan 15 kappaleen a ja b alakohta). Asetuksen (EY) N:o 659/1999 8 artiklan mukaan komission on lopetettava menettely näiden kahden toimenpiteen osalta.

(53)

Komissio ei voi tutkia toimenpiteitä, jotka on myönnetty ennen kuin Puola liittyi Euroopan unioniin ja joita ei ole sovellettu enää liittymisen jälkeen, SEUT-sopimuksen 108 artiklassa määrättyjen menettelyjen eikä väliaikaisen järjestelyn puitteissa. Väliaikainen järjestely ei anna komissiolle valtuuksia tarkastella tukitoimenpiteitä, joita ei sovelleta enää liittymisen jälkeen, eikä se myöskään velvoita sitä tällaiseen tarkasteluun.

(54)

Puolan viranomaisten myöntämä tuki katsotaan myönnetyksi ennen liittymistä, jos toimivaltainen elin on hyväksynyt ennen 1 päivää toukokuuta 2004 oikeudellisesti sitovan asiakirjan, jonka nojalla se sitoutuu tuen myöntämiseen. Yksittäistä tukitoimenpidettä ei katsota sovelletun liittymisen jälkeen, jos valtion taloudellisen sitoumuksen tarkka määrä on tiedossa silloin kun tuki myönnetään.

(55)

Jos toimenpiteet sen sijaan on myönnetty liittymisen jälkeen, ne ovat uutta tukea, jonka soveltuvuuden sisämarkkinoille komissio arvioi SEUT-sopimuksen 108 artiklan mukaisessa menettelyssä.

(56)

Puolan viranomaisten mukaan ennen liittymistä myönnetyksi tueksi on katsottava paitsi ne kaksi toimenpidettä, jotka menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä katsotaan myönnetyiksi ennen liittymistä (ks. tämän päätöksen johdanto-osan 12 kappaleen a ja b alakohta), myös paikallisen verotoimiston johtajan vuonna 2003 tekemään päätökseen perustuva velkojen mitätöinti, jonka arvo on 914 522,15 zlotya.

(57)

Komissio huomautti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ettei sille ollut esitetty tuen myöntämistä koskevia asiakirjoja. Puolan viranomaiset vastasivat tähän toimittamalla tuen myöntämisestä 20 päivänä lokakuuta 2003 tehdyn asiakirjan ja selittämällä tuen myöntämismenettelyn, joka perustui vuonna 2002 annettuun lakiin (ks. tämän päätöksen johdanto-osan 30 kappale).

(58)

Puolan viranomaiset esittivät komissiolle analyysin Puolan lainsäädännöstä, jonka mukaan vuonna 2003 tehty rakenneuudistuspäätös on oikeudellisesti sitova asiakirja, jonka nojalla verotoimiston on mitätöitävä verosaatavat. Rakenneuudistuspäätökseen liittyy joukko edellytyksiä, joiden täyttyminen on puolueettomasti tarkistettavissa (ks. johdanto-osan 28 kappale). Puolan viranomaiset vahvistivat, että PZL Dębica täytti nämä edellytykset. Koska komission tiedossa ei ole seikkoja, jotka olisivat ristiriidassa tämän asiaintilan kanssa, se katsoo, että velkojen mitätöinti myönnettiin ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin.

(59)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle menettelyn aikana, että PZL Dębica oli maksanut seuraavat velat:

(60)

Puolan viranomaiset ovat esittäneet todisteet, jotka vahvistavat, että edellä mainitut velat on maksettu.

(61)

Puolan viranomaiset ovat selittäneet komissiolle, että kun yrityksen rakenneuudistusta koskevat neuvottelut sen julkisten velkojien kanssa johtivat ensimmäisen rakenneuudistussuunnitelman päivittämiseen lokakuussa 2003, PZL Dębica pyysi Dębican kaupunginhallitusta sisällyttämään rakenneuudistussuunnitelmaan myös yrityksen velan kaupunginhallitukselle, arvo 1 116 788,60 zlotya. Dębican kaupunginhallitus kuitenkin eväsi pyynnön, ja yrityksen onnistui maksaa velkansa 31 päivänä toukokuuta 2004 eli kuukausi sen jälkeen kun Puola oli liittynyt Euroopan unioniin.

(62)

Komissio katsoo, että velasta perittiin koronkorkona korkea viivästyskorko, joiden suuruus vaihteli 44:stä 13,5:een prosenttiin (ks. taulukko 3). PZL Dębica maksoi viivästyskorkoa 31 päivänä toukokuuta 2004 yhteensä 592 669,80 zlotya.

(63)

Korko, jonka komissio olisi perinyt sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnän yhteydessä Puolassa ajanjaksolla 1–31 toukokuuta 2004, olisi ollut 7,62 prosenttia (15). Se on huomattavasti vähemmän kuin Puolan soveltama viivästyskorko.

(64)

Koska PZL Dębica maksoi takaisin koko velan ja siitä ajalta 1–31 toukokuuta 2004 peritty 13,5 prosentin viivästyskorko oli huomattavasti suurempi kuin komission soveltama 7,62 prosentin korko, komissio katsoo, että takaisinmaksu tapahtui ”Sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokkaasta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa” annetun komission tiedonannon (16), jäljempänä ’tuen takaisinperintää koskeva tiedonanto’, mukaisesti. Todellisuudessa maksetun koron määrä on suurempi kuin niiden korkojen määrä, jotka olisi peritty, jos komissio olisi tehnyt asiassa kielteisen päätöksen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (17) mukaisesti. Tämän vuoksi komissio vain panee merkille, että velka on maksettu, ilman että tämä vaikuttaa komission myöhempään arvioon kyseisestä toimenpiteestä tuen ainutkertaisuutta koskevan periaatteen soveltamisen yhteydessä.

(65)

Komissio toteaa, että paikallinen voivodikunnan aluejohtajan toimisto päätti vuonna 2007 mitätöidä saatavat, jotka näin otettiin osaksi toista rakenneuudistussuunnitelmaa. Toinen rakenneuudistussuunnitelma annettiin tiedoksi komissiolle.

(66)

Komissio panee samalla merkille, että velanmaksun viivästymisestä perittiin koronkorkoa, jonka suuruus vaihteli 46:sta 10:een prosenttiin (ks. taulukko 3). PZL Dębica maksoi 14 päivänä elokuuta 2012 viivästyskorkoa yhteensä 103 566,29 zlotya, mikä on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin alkuperäinen velkapääoma, 61 104,97 zlotya.

(67)

Komissio katsoo, että velanmaksua lykättiin todellisuudessa vuodesta 1999 (jolloin velka alun perin syntyi) vuoteen 2012 (jolloin se maksettiin takaisin) ja että voivodikunnan aluejohtajan toimisto antoi jo tuolloin vakavissa talousvaikeuksissa olleelle yritykselle etua keventämällä yrityksen tavanomaiseen talouden toimintaan liittyviä rasituksia, joihin kuuluu muun muassa velkojen maksu viranomaisille.

(68)

Korko, jonka komissio olisi perinyt yrityksille Puolassa sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnän yhteydessä ajanjaksolla Puolan liittymisestä Euroopan unioniin siihen asti, kun velka maksettiin takaisin, olisi ollut 5,26–7,62 prosenttia (18). Se on huomattavasti vähemmän kuin Puolan todellisuudessa perimä korko.

(69)

Koska PZL Dębica maksoi takaisin koko velan ja siitä ajalta 1 päivästä toukokuuta 2004 – 14 päivään elokuuta 2012 peritty 10–16 prosentin korko oli huomattavasti suurempi kuin komission soveltama 5,26–7,62 prosentin korko, komissio katsoo, että takaisinmaksu tapahtui tuen takaisinperintää koskevan tiedonannon mukaisesti, ottamatta kuitenkaan kantaa tuen sääntöjenmukaisuuteen. Todellisuudessa maksetun koron määrä on suurempi kuin niiden korkojen määrä, jotka olisi peritty asetuksen (EY) N:o 794/2004 mukaisesti.

(70)

Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle viidestä toimenpiteestä, joiden kokonaisarvo on 20 873,65 zlotya ja jotka Puolan viranomaisten mukaan on katsottava vähämerkityksiseksi tueksi (ks. taulukko 2). Toimenpiteet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 69/2001 soveltamisalaan.

(71)

Komissio myöntää, että asetuksessa (EY) N:o 69/2001, jonka nojalla tukea voidaan myöntää enintään 100 000 euroa (noin 400 000 zlotya), ei nimenomaisesti kielletä tuen myöntämistä vaikeuksissa oleville yrityksille. Siinä kuitenkin edellytetään selkeästi, että lainalla, joka on verrattavissa maksulykkäykseen, on ”tavanomaiset vakuudet eikä siihen liity poikkeuksellisia riskejä” (asetuksen johdanto-osan 6 kappale). Komissio huomauttaa, että tässä tapauksessa tämän vaatimuksen täyttää ainoastaan verotoimiston 8 päivänä syyskuuta 2006 myöntämä lykkäys.

(72)

Ensinnäkään Puolan viranomaiset eivät komission mielestä ole esittäneet riittäviä tietoja, joiden perusteella voitaisiin tarkistaa vähämerkityksisen tuen laskentamenetelmä tai Puolan viranomaisten esittämä tuen arvo, ks. sarake ”Tuen arvo” taulukossa 2. Erityisesti olisi tarvittu yksityiskohtaiset tiedot sovelletuista viitekoroista ja pitkän maksuaikataulun täytäntöönpanoon liittyvistä koroista, joiden perusteella olisi voitu tarkistaa Puolan viranomaisten esimerkkiin perustuvat laskelmat (ks. johdanto-osan 36 kappale). Tämän vuoksi komissio katsoo, että vähämerkityksisen tuen osalta sovellettava tuen määrä on niiden kolmen lykkäyksen nimellisarvo, jotka Dębican kaupunginjohtaja hyväksyi 7 päivänä huhtikuuta 2006, 28 päivänä heinäkuuta 2006 ja 5 päivänä lokakuuta 2006 ja joihin ei liittynyt vakuuksia. Huomattakoon, että Dębican kaupunginjohtaja teki 264 186 zlotyn määrästä kaksi lykkäyspäätöstä. Koska päätösten kohde oli sama, määrä otetaan huomioon vain kerran.

(73)

Verotoimisto myönsi 8 päivänä syyskuuta 2006 seitsemän päivän maksulykkäyksen 614 550 zlotyn määrälle, jolle asetettiin 100-prosenttinen vakuus. Komissio laski tähän liittyvän tuen määrän lisäämällä sovellettuun 5,56 prosentin viitekorkoon 400 peruspistettä vuonna 1997 antamansa viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmää koskevan tiedonannon (19) mukaisesti. Tässä tapauksessa tuen määrä on 1 126 zlotya.

(74)

Dębican kaupunginjohtajan 5 päivänä lokakuuta 2006 hyväksymä mitätöintipäätös puolestaan vastaa käteissuoritusta, minkä vuoksi se on otettava huomioon kokonaisuudessaan.

(75)

Edellä esitetyn perusteella tuen kokonaismäärä on 369 788 zlotya (noin 93 437 euroa (20)) (ks. taulukko 7). Koska tuen kokonaismäärä on alle 100 000 euroa, se kuuluu asetuksen (EY) N:o 69/2001 soveltamisalaan. Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet, että PZL Dębica ei ole saanut muuta vähämerkityksistä tukea.

Taulukko 7

Vähämerkityksinen tuki

(76)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa sovelletaan eri muodoissa toteutettuihin toimenpiteisiin, jotka vähentävät yrityksen tavanomaisia kuluja, vaikka ne eivät olisikaan tukea sanan varsinaisessa merkityksessä, jos ne ovat luonteeltaan samantyyppisiä ja niillä on samanlaiset vaikutukset. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on todettu, että jos sosiaaliturvamaksujen keräämiseen toimivaltainen julkisoikeudellinen elin sallii yrityksen suorittaa nämä maksut myöhässä, se antaa tällaiselle yritykselle huomattavan taloudellisen edun alentamalla sen vastattavaksi sosiaaliturvajärjestelmän tavanomaisen soveltamisen mukaan kuuluvia kustannuksia. Tätä etua ei voida kokonaan poistaa myöhästyneistä maksuista perittävällä korolla ja muilla lisämaksuilla (21).

(77)

Käsiteltävänä olevassa asiassa ZUSin toiminta mahdollisti sen, että PZL Dębicalle kertyi vuosina 2000–2005 merkittävä velka. Velkapääoman ja korkojen kehitys esitetään taulukossa 4.

(78)

Komissio katsoo alustavasti, että PZL Dębicalle myönnetty valtiontuki on saatettu myöntää siten, ettei ZUS ole vaatinut PZL Dębicalta julkisoikeudellisten velkojen täysimääräistä täytäntöönpanoa (22).

(79)

Puolan viranomaisten mukaan ZUSin saatavien maksuaikataulun lykkäys ei sisällä valtiontukea, koska ZUS toimi yksityisen velkojan tavoin hyväksyessään maaliskuussa 2012 koko velkamäärän maksamisen 96 erässä vahvistetun maksuaikataulun mukaisesti. Puolan viranomaiset ovat esittäneet lokakuussa 2011 tehdyn markkinataloussijoittajaperiaatetta koskevan testin tulokset, jotka niiden mukaan osoittavat, että ZUSille oli hyödyllisempää lykätä saataviensa maksuaikataulua kuin vaatia PZL Dębicaa suorittamaan ne ajoissa. Puolan viranomaiset väittävät myös, että ZUSilla, joka oli mukana kummassakin rakenneuudistussuunnitelmassa, oli aina käytössään tarvittavat tiedot PZL Dębican rahoitustilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä, niin että sen toimet perustuivat aina perusteellisiin tietoihin yrityksen tilanteesta. Puolan viranomaiset viittaavat myös niihin lukuisiin toimiin, joiden avulla ZUS pyrki turvaamaan saatavansa ja panemaan ne täytäntöön. Puolan viranomaisten mukaan tämä osoittaa, että ZUSin toiminta on verrattavissa sellaisen yksityisen velkojan toimintaan, jolle on tärkeää periä saatavansa takaisin.

(80)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan edellytykset, jotka toimenpiteen on täytettävä, jotta se katsottaisiin SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitetuksi tueksi, eivät täyty, jos tuensaajana oleva julkinen yritys olisi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa voinut saada saman edun kuin sen, joka sille myönnettiin valtion varoja käyttäen. Julkisten yritysten tapauksessa arvio laaditaan periaatteessa markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti (tässä tapauksessa velkojan toiminnan perusteella) (23). Jos jäsenvaltio käyttää tätä testiä hallintomenettelyn yhteydessä, sen on epäilyttävissä tapauksissa osoitettava yksiselitteisesti ja puolueettomien ja tarkistettavissa olevien perusteiden nojalla, että toimenpide todella läpäisee tämän testin (24). Sen määrittämiseksi, onko yritys saanut etua, jota on pidettävä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena, Puolan viranomaisten on siis perusteltava se, että julkinen elin on menetellyt samoin kuin oletettu yksityinen velkoja, joka ei olisi hyväksynyt maksujen laiminlyöntiä, vaan olisi toteuttanut toimenpiteitä varmistaakseen saataviensa täytäntöönpanon, vaikka se olisi johtanut konkurssimenettelyn aloittamiseen.

(81)

Oletettu yksityinen velkoja olisi analysoinut velallisen taloudellisen tilanteen tarkkaan, jolloin rakenneuudistussuunnitelman puuttuminen ja yrityksen elinkelpoisuuden palautumisen epätodennäköisyys saisivat sen kiirehtimään saataviensa täytäntöönpanoa.

(82)

Tästä seuraa, että sen määrittämiseksi, olisiko julkinen elin myöntänyt valtiontukea, on osoitettava, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ZUS pyrki perimään takaisin kaikki saatavansa ilman taloudellisia menetyksiä ja että se päätti olla aloittamatta konkurssimenettelyä saadakseen takaisin mahdollisimman suuren osan saatavistaan, aivan kuten oletettu yksityinen velkoja olisi tehnyt (25).

(83)

Komissio analysoi Puolan viranomaisten esittämän selvityksen, joka koskee vuonna 2012 tehtyä päätöstä maksulykkäystä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta. Komissio katsoo kuitenkin, että ZUS mahdollisti velan kertymisen usean vuoden ajan. Itse asiassa Puolan viranomaisten toimittamat tiedot koskevat koko ajanjaksoa, joka alkoi ensimmäisen rakenneuudistuskauden päättymisestä (ja aiemminkin), ja jatkui siihen asti kun lokakuussa 2011 tilattiin selvitys lykkäystä koskevan sopimuksen tekemistä varten. Kun otetaan huomioon vuonna 2008 tehty ilmoitus toisesta rakenneuudistussuunnitelmasta, yritys ei aktiivisesti pyrkinyt sopimukseen velkojiensa kanssa. Tämän vuoksi komission on lisäksi tarkistettava, täyttääkö ZUSin toiminta markkinataloussijoittajaperiaatteen vaatimukset koko ajanjakson ensimmäisen rakenneuudistuskauden päättymisestä maksulykkäyksen allekirjoittamiseen asti.

(84)

Seuraavissa kappaleissa komissio tarkastelee i) ZUSin sitoutumista ensimmäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan, ii) ZUSin saatavien osittaista täytäntöönpanoa vuosina 2007–2012 sen jälkeen kun ensimmäinen rakenneuudistussuunnitelma epäonnistui, ja iii) maksulykkäyksestä 1 päivänä maaliskuuta 2012 tehtyä sopimusta. Toimivaltainen kansallinen elin vahvisti ensimmäisen rakenneuudistussuunnitelman ennen kuin Puola liittyi Euroopan unioniin. Suunnitelma kattoi pääasiassa ajanjakson ennen liittymistä. ZUSin käyttäytymisen arvioinnin kannalta ratkaisevia ovat ii) ja iii) kohdan perusteella tehtävät päätelmät. Komissio palaa kuitenkin arviointinsa aluksi tarkastelemaan PZL Dębican tilanteen kehittymistä ensimmäisen rakenneuudistussuunnitelman aikana, koska sen ymmärtäminen on olennaisen tärkeää.

(85)

Kuten edellä todetaan, ZUS päätti osallistua ensimmäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan, joka laadittiin ja hyväksyttiin vuonna 2002 eli ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin. Suunnitelmaan sisältyi muun muassa ZUSin saatavien uudelleenjärjestely. Tämän rakenneuudistussuunnitelman pohjalta ZUS hyväksyi 1 364 600 zlotyn saatavien maksuaikataulun lykkäyksen, kun taas suurempi määrä, 3 890 000 zlotya, oli tarkoitus maksaa takaisin yritysten rakenneuudistusrahaston myöntämästä lainasta saatavilla varoilla. Kuten edellä (johdanto-osan kappaleessa 13) selostetaan, PZL Dębica ei kuitenkaan saanut lainaa yritysten rakenneuudistusrahastolta. Tämän vuoksi ZUS päätti olla lykkäämättä muiden saatavien maksuaikataulua ja uhkasi vuonna 2006 hakea yrityksen konkurssiin.

(86)

Komissio toteaa, että vaikka rahoitusrakenteen uudistus epäonnistui ja yrityksellä oli ensimmäisen rakenneuudistuskauden päättyessä maksuviivästyksiä, sen onnistui tuottaa vuonna 2006 jonkin verran voittoa (ks. taulukko 1). Tämä osoittaa, että yrityksen ponnistelut organisaation ja teknologian uudistamiseksi olivat tuottaneet tuloksia.

(87)

On myös huomattava, että turvatakseen jatkuvasti lisääntyvät saatavansa ZUS asetti vuodesta 2001 alkaen vakuuden, joka kattoi osan PZL Dębican omaisuudesta. Kiinnityksen arvo oli vuonna 2007 jo 11,6 miljoonaa zlotya, ja se kattoi saatavat 100-prosenttisesti.

(88)

Lisäksi komissio huomauttaa, että ZUS ryhtyi vuodesta 2003 alkaen panemaan saataviaan täytäntöön myymällä PZL Dębican omaisuutta (ks. taulukko 5). ZUS ei kuitenkaan myynyt omaisuutta pakkomyynnillä, koska tuotto jää silloin yleensä tavallista pienemmäksi. Itse asiassa tämä on erityisen todennäköistä vallitsevassa taloustilanteessa, kun teollisen omaisuuden kysyntä on vähentynyt. Sen sijaan ZUS tyytyi yrityksen järjestämään valvottuun myyntiin. Tämän menettelyn mukaan ZUSin oli hyväksyttävä kolmansien esittämät tarjoukset, minkä jälkeen myynnistä saatu nettovoitto siirrettiin ZUSille. Puolan viranomaisten esittämien perustelujen nojalla voidaan päätellä, että vaikka PZL Dębica sai omaisuudesta tällä tavoin markkinahinnan, prosessi kesti kauemmin kuin jos kyseessä olisi ollut pakkomyynti. ZUS sai vuosina 2004–2006 tällaisen PZL Dębican omaisuuden valvotun myynnin avulla saatavistaan takaisin yli 1,6 miljoonaa zlotya.

(89)

Ensimmäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyneen rahoitusrakenteen uudistuksen epäonnistuminen ja PZL Dębican velkojen kasvu johtivat siihen, että vuoden 2006 lopulla ZUS harkitsi vakavasti yrityksen hakemista konkurssiin. Kuten edellä (johdanto-osan 42 kappaleen c alakohdassa) selostetaan, ZUS ilmoitti PZL Dębicalle 20 päivänä marraskuuta 2006 aikovansa hakea sen konkurssiin. Uhkausta ei kuitenkaan toteutettu niiden tietojen vuoksi, jotka PZL Dębica toimitti ZUSille 12 päivänä joulukuuta 2006. Komissio katsoi, että ZUS toimi kuten oletettu yksityinen velkoja olisi toiminut, ajanjaksolla vuodesta 2007 (ensimmäisen rakenneuudistuskauden loppu) vuoteen 2012 (jolloin sopimus maksulykkäyksestä allekirjoitettiin).

(90)

Komissio arvioi ensin tiedot, jotka PZL Dębica toimitti ZUSille 12 päivänä joulukuuta 2006. Yritys esitti perusteellisen analyysin talous- ja rahoitustilanteestaan sekä kehitysennusteistaan. Komissio katsoo, että yrityksen ZUSille esittämistä tiedoista seuraavat olisivat merkityksellisiä oletetun yksityisen velkojan kannalta, kun arvioidaan velallisen tilannetta ja sitä, miten olisi edettävä, jotta saatavista saataisiin takaisin mahdollisimman suuri osa, minkä vuoksi yksityinen velkoja seuraisi nimenomaan seuraavia seikkoja:

(91)

Komissio katsoo, että koska edellä esitetyt laajat tiedot osoittavat PZL Dębican pääsevän kasvu-uralle ja ZUSin saavan todellisia tuloja, oli perusteltua olettaa, että saatavista voidaan periä takaisin suurempi osa, jos yrityksen annetaan jatkaa toimintaansa, kuin jos se ajettaisiin konkurssiin. Tästä huolimatta komissio toteaa, että ZUS ei varovaisuussyistä suostunut ulosottomenettelyn lopettamiseen, mikä PZL Dębican mukaan vaikeutti rakenneuudistuksen toteuttamista. Tämän perusteella ZUS käyttäytyi samoin kuin yksityinen velkoja, joka olisi valinnut toimintatavan, jonka avulla se pystyisi saamaan takaisin mahdollisimman suuren osan saatavistaan.

(92)

Komissio toteaa, että vuonna 2008 ZUS tuki toista rakenneuudistussuunnitelmaa ja hyväksyi samalla myös sen, että osa saatavista maksettaisiin myöhemmin. Muut saatavat oli määrä maksaa ARP:n yritykselle myöntämän pääomanlisäyksen avulla. Tuen täytäntöönpanon kieltävän lausekkeen vuoksi tukitoimenpiteitä ei kuitenkaan toteutettu. Komissio huomauttaa, että ZUS ei pitänyt toisen rakenneuudistussuunnitelman toteuttamista ratkaisuna saataviaan koskeviin ongelmiin, vaan jatkoi vuonna 2007 aloitettuja toimia, kuten edellä on selostettu.

(93)

Vuosina 2007 ja 2008 ZUS sai PZL Dębican omaisuuden valvotun myynnin ansiosta takaisin johdanto-osan 88 kappaleessa mainitun summan lisäksi yli 5,4 miljoonaa zlotya (ks. taulukko 5). Puolan viranomaisten esittämien selvitysten mukaan sitä, että PZL Dębican omaisuutta ei ole myyty vuoden 2008 jälkeen, vaikka ZUSilla on kiinnitys kolmeen yhteensä 6 miljoonan zlotyn arvoiseen kiinteistöön, on tarkasteltava sen taloudellisen tilanteen valossa, missä yrityksen omaisuuden myynti tapahtui. Puolan viranomaisten mukaan talouskriisi ja taloudellisen toiminnan heikkeneminen alueella on vähentänyt kiinnostusta PZL Dębican omaisuuteen, minkä vuoksi sitä ei ole onnistuttu myymään hintaan, jonka ZUS voisi hyväksyä.

(94)

Toisaalta, kuten edellä todetaan, ZUS sai yrityksen tilivarojen takavarikoinnin ansiosta saataviaan takaisin vielä 475 369 zlotya vuosina 2007–2010.

(95)

Jatkuvan täytäntöönpanon ansiosta ZUS sai tarkasteluajanjaksolla takaisin yli 7 miljoonaa zlotya (ks. johdanto-osan 96 kappaleen b alakohta). Se, että saatavien takaisinperintä vei enemmän aikaa, otettiin huomioon perimällä viivästyneistä maksuista koronkorkoa.

(96)

Komissio tutki myös, pitikö PZL Dębica ZUSille vuosina 2007–2012 antamansa lupaukset, joiden vuoksi ZUS päätti tammikuussa 2007 olla hakematta yritystä konkurssiin. Komissio toteaa seuraavaa:

(97)

Komissio katsoo, että PZL Dębican elinkelpoisuuden palautuminen vuonna 2006, pitkän aikavälin elinkelpoisuuden hyvä ennuste, juoksevien maksujen jatkuva suorittaminen vuodesta 2006 alkaen sekä yksityisen sijoittajan tulo mukaan yrityksen toimintaan vuonna 2010 ovat tärkeitä tekijöitä, jotka yksityinen velkoja ottaisi huomioon päättäessään, onko vuonna 2007 tehty ratkaisu paras keino saada takaisin mahdollisimman suuri osa saatavista.

(98)

Puolan viranomaiset ovat esittäneet tulokset markkinataloussijoittajaperiaatteeseen liittyvästä testistä, jonka ulkopuolinen asiantuntija laati lokakuussa 2011 eli ennen kuin maksulykkäyksestä sovittiin 1 päivänä maaliskuuta 2012. Raportissa vertaillaan kahta vaihtoehtoa: i) kaikkien ZUSin saatavien täytäntöönpano, tai ii) ZUSin saatavien hoitaminen lykkäämällä niiden kaikkien maksuaikataulua. Testin tulosten perusteella ZUSin oli valittava maksuaikataulun lykkäys, joka takaa saatavien kokonaissumman takaisinperinnän, kun taas välittömän täytäntöönpanon avulla saatavista olisi saatu takaisin vain 60–70 prosenttia.

(99)

Komissio on analysoinut raportin ja siinä esitetyt olettamukset kriittisesti.

(100)

Komissio toteaa ensiksi, että testin tuloksena tehdyt päätelmät perustuvat analyysiin, jossa on otettu huomioon i) PZL Dębican todellinen talous- ja rahoitustilanne, ii) yrityksen koko omaisuus ja vastattavat, iii) sen markkina-asema, iv) rakenneuudistuksen tulokset ja v) maksukyvyttömyysmenettelyyn sovellettavat Puolan oikeusnormit ja käytänteet.

(101)

Likvidaatiotilanteessa ZUS olisi voinut saada saatavistaan takaisin vain 60–70 prosenttia 3 tai 4 vuoden kuluessa (26). Takaisinperittävän määrän supistuminen johtuu pääasiassa korkeista likvidaatiokustannuksista ja yrityksen likvidoidun omaisuuden arvon alenemisesta. Omaisuuden likvidaatioarvon osalta komissio huomauttaa, että maksukyvyttömyystilanteessa omaisuuden arvo alenee pakkomyynnissä noin 50 prosenttia, koska omaisuuserät myydään erikseen sen sijaan että niitä hyödynnettäisiin toimivana yrityksenä. Arvoa alentaa myös se, että teollisen omaisuuden kysyntä on talouskriisin vuoksi vähentynyt. Likvidoidun omaisuuden arvo on silti suurempi kuin konkurssipesän omaisuuden myynnistä Puolassa saatavat keskimääräiset tulot, jotka ovat 26,86 prosenttia käyvästä arvosta.

(102)

Johdanto-osan 44 kappaleessa kuvatusta maksulykkäyksestä raportissa todetaan, että kun asiaa tarkastellaan yksityisen velkojan kannalta, joka haluaa saada takaisin mahdollisimman suuren osan saatavistaan, olennaisia ovat seuraavat seikat:

(103)

Komissio ei kuitenkaan voi ottaa huomioon viimeksi mainittua tekijää, koska tulevien velvoitteiden maksua ei voida verrata tuloihin, joita yksityinen yritys voisi odottaa saavansa harjoittamastaan taloudellisesta toiminnasta. Pakollisten maksujen kerääminen sosiaaliturvajärjestelmään ei ole taloudellisen toiminnan harjoittamista.

(104)

Komissio toteaa, että tehdyn sopimuksen mukaan takaisin peritään kaikki 1 päivänä maaliskuuta 2012 erääntyneet saatavat, eli yhteensä [7-13 miljoonaa] zlotya, josta velkapääomaa on [3,5-6,5 miljoonaa] zlotya ja viivästyskorkoa [3,5-6,5 miljoonaa] zlotya. Näiden määrien lisäksi yrityksen olisi maksettava lykkäyksen vuoksi perittävänä korvauksena [1-1,7 miljoonaa] zlotya. Maksut on tarkoitus suorittaa kuukausittain 96 erässä.

(105)

Lisäksi komissio toteaa, että ZUS hankki PZL Dębican 6 243 002,55 zlotyn arvoiseen omaisuuteen kiinnityksen ja aikoo myydä tämän omaisuuden valvotusti, kuten aiemmatkin omaisuuserät. Kaikki edellä mainittujen omaisuuserien myynnistä saadut tulot vähennetään siitä kokonaismäärästä, jonka PZL Dębica on velkaa ZUSille.

(106)

Komissio toteaa myös, että raportissa ei ole vertailtu vaihtoehtoihin 1 ja 2 sisältyvien tulojen käypiä arvoja, joiden perusteella yksityinen velkoja voisi valita itselleen tuottoisamman vaihtoehdon. Komissio on laskenut nämä käyvät arvot soveltaen eri diskonttokorkoja ja varovaisia arvioita, eli 3 vuotta siinä tapauksessa, että yritys likvidoidaan, ja 8 vuotta siinä tapauksessa, että maksuja lykätään. Komission laskelmissa ei ole otettu huomioon ZUSille juoksevista maksuista tulevaisuudessa kertyviä tuloja. Kaikkien diskonttokorkojen mukaan laskettuna maksulykkäys on yksityisen velkojan kannalta tuottoisampi vaihtoehto kuin yrityksen likvidaatio.

(107)

Komissio myös panee merkille, että marraskuuhun 2012 mennessä PZL Dębica oli maksanut ajallaan yhdeksäntoista maksuaikataulun mukaista erää.

(108)

Tämän perusteella komissio katsoo, että hyväksyessään maaliskuussa 2012 maksulykkäyksen ZUS käyttäytyi kuten yksityinen velkoja, joka pyrkii saamaan saatavansa takaisin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalta velalliselta. Näin ollen julkinen velkoja ei myöntänyt PZL Dębicalle etua. Tästä seuraa, että jäljellä olevien saatavien hoitaminen yrityksen ja ZUSin välillä maaliskuussa 2012 tehdyssä sopimuksessa vahvistetun maksujen lykkäämistä koskevan aikataulun mukaisesti ei ole perustamissopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(109)

Komissio katsoo, että johdanto-osan 52 kappaleessa tarkoitetut toimenpiteet on peruttu. Näiden toimenpiteiden osalta aloitettu komission menettely lopetetaan asetuksen (EY) N:o 659/1999 8 artiklan nojalla.

(110)

Komissio katsoo, että johdanto-osan 56 kappaleessa tarkoitetut toimenpiteet on myönnetty ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin eikä niitä ole sovellettu enää liittymisen jälkeen. Komissio ei voi tarkastella näitä toimenpiteitä perustamissopimuksen 108 artiklassa tarkoitetun menettelyn eikä väliaikaisen järjestelyn puitteissa.

(111)

Johdanto-osan 59 kappaleessa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta komissio toteaa, että sääntöjenvastaisesti myönnetty tuki katsotaan perityn takaisin tuen takaisinperintää koskevan tiedonannon mukaisesti.

(112)

Taulukossa 7 mainitut tukitoimenpiteet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 69/2001 soveltamisalaan, eikä niiden arvo ylitä kyseisessä säädöksessä määriteltyä kynnysarvoa.

(113)

Komissio katsoo lopuksi, että johdanto-osan 76–108 kappaleessa tarkoitettu toimenpide ei ole perustamissopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea,