22.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 82/1

(1)

Osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2007/EY (2) perustettiin Euroopan pakolaisrahasto, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 575/2007/EY (3) perustettiin Euroopan paluurahasto ja neuvoston päätöksellä 2007/435/EY (4) perustettiin eurooppalainen rahasto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten. Näissä päätöksissä säädetään unionin yhteisrahoitusosuuksista rahastoista tuettaville toimille.

(2)

Ennennäkemätön maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden laskusuhdanne ovat vahingoittaneet vakavalla tavalla talouskasvua ja rahoitusvakautta sekä heikentäneet huomattavasti useiden jäsenvaltioiden rahoituksellisia, taloudellisia ja sosiaalisia olosuhteita. Joillakin jäsenvaltioilla on tai uhkaa olla erityisesti rahoitusvakauteen ja talouden vakauteen liittyviä vakavia vaikeuksia, mikä on kasvattanut tai voi kasvattaa niiden talouksien alijäämää ja velkaantuneisuutta ja on uhka kansainvälisen talous- ja rahoitustilanteen valmiiksi heikentämälle talouskasvulle.

(3)

Vaikka kriisin kielteisten vaikutusten korjaamiseksi on jo toteutettu merkittäviä toimia, finanssikriisin vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa, työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa. Kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuu entistä enemmän paineita, joiden lievittämiseksi olisi toteutettava nopeasti lisätoimenpiteitä käyttämällä unionin rahoitusta mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti.

(4)

Järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 (5) mukaan neuvosto voi myöntää keskipitkän ajan rahoitustukea jäsenvaltiolle, joka ei ole ottanut euroa käyttöön ja jolla on maksutasetta koskevia vaikeuksia tai jota tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat.

(5)

Romanialle myönnettiin tällaista rahoitustukea yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle 6 päivänä toukokuuta 2009 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/459/EY (6).

(6)

Ecofin-neuvoston 9–10 päivänä toukokuuta 2010 antamien päätelmien mukaisesti neuvosto hyväksyi 11 päivänä toukokuuta 2010 kattavan toimenpidepaketin, johon kuuluvat Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta annettu neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010 (7) ja Euroopan rahoitusvakausväline, joka perustettiin euroalueen jäsenvaltioiden toimesta 7 päivänä kesäkuuta 2010, jotta voitaisiin antaa rahoitustukea euroalueen jäsenvaltioille, joille on aiheutunut vaikeuksia poikkeuksellisista olosuhteista, joihin ne eivät voi vaikuttaa, ja näin turvata rahoitusvakaus koko euroalueella ja sen jäsenvaltioissa.

(7)

Irlannille myönnettiin rahoitustukea Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/77/EU (8) ja Portugalille neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/344/EU (9). Ne ovat saaneet varoja myös Euroopan rahoitusvakausvälineestä.

(8)

Kreikan kanssa tehtiin 8 päivänä toukokuuta 2010 lainanantajien välinen sopimus ja lainajärjestelysopimus, jotka tulivat voimaan 11 päivänä toukokuuta 2010 muodostaen ensimmäisen Kreikkaa koskevan rahoitustukiohjelman. Euroalueen jäsenvaltioiden valtiovarainministerit keskeyttivät 12 päivänä maaliskuuta 2012 tämän ensimmäisen rahoitustukiohjelman ja hyväksyivät Kreikalle toisen rahoitustukiohjelman. Päätettiin, että toinen ohjelma rahoitettaisiin Euroopan rahoitusvakausvälineellä, jonka varoista maksettaisiin myös ensimmäisestä ohjelmasta euroalueen maksettavaksi jäänyt rahamäärä.

(9)

Euroalueen jäsenvaltioiden valtiovarainministerit allekirjoittivat 2 päivänä helmikuuta 2012 sopimuksen Euroopan vakausmekanismin perustamisesta. Kyseinen sopimus on jatkoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muuttamisesta niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro, 25 päivänä maaliskuuta 2011 annetulle Eurooppa-neuvoston päätökselle 2011/199/EU (10). Kyseisen sopimuksen mukaan Euroopan vakausmekanismi on euroalueen jäsenvaltioiden ensisijainen rahoitustuen lähde sen voimaantulosta alkaen eli 8 päivästä lokakuuta 2012. Näin ollen tässä päätöksessä olisi otettava Euroopan vakausmekanismi huomioon.

(10)

Eurooppa-neuvosto suhtautui 23 ja 24 päivänä kesäkuuta 2011 antamissaan päätelmissä myönteisesti komission aikomukseen tehostaa Kreikan lainaohjelman ja unionin varojen välistä synergiaa ja tuki pyrkimyksiä parantaa Kreikan valmiuksia käyttää unionin varoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseen siirtämällä painopistettä uudelleen kilpailukyvyn parantamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Se piti myönteisenä ja tuki myös sitä, että komissio valmistelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa Kreikalle annettavaa teknistä apua koskevan kokonaisvaltaisen ohjelman. Tässä päätöksessä säädetyt, päätöksiin N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja päätökseen 2007/435/EY tehtävät muutokset tukevat pyrkimyksiä tehostaa synergiaa.

(11)

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1083/2006 (11) muutettiin poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1311/2011 (12), jotta rakennerahastojen ja koheesiorahaston puitteissa sovellettavaa yhteisrahoitusosuutta voitaisiin nostaa sellaisten jäsenvaltioiden osalta, joilla on vakavia rahoitusvakauteen liittyviä vaikeuksia. Näiden jäsenvaltioiden osalta hyväksyttiin vastaava lähestymistapa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston puitteissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta 19 päivänä joulukuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1312/2011 (13), ja Euroopan kalatalousrahaston puitteissa Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 muuttamisesta eräiden rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta 19 päivänä huhtikuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 387/2012 (14). Näitä jäsenvaltioita olisi tuettava myös osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa vuosiksi 2007–2013 perustettujen neljän rahaston, eli ulkorajarahaston, Euroopan paluurahaston, Euroopan pakolaisrahaston ja eurooppalaisen rahaston kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten, jäljempänä ’rahastot’, puitteissa.

(12)

Rahastot ovat keskeisiä välineitä, kun jäsenvaltioita autetaan vastaamaan maahanmuutto-, turvapaikka- ja ulkoraja-asioita koskeviin merkittäviin haasteisiin kuten unionin kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen niin, että parannetaan unionin kilpailukykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomiseen.

(13)

Jotta Euroopan unionin rahoituksen hallinnointi maahanmuutto-, turvapaikka- ja ulkoraja-asioissa olisi helpompaa ja jotta kyseistä rahoitusta olisi paremmin saatavilla rahastojen puitteissa sovittujen jäsenvaltioiden vuotuisten ohjelmien täytäntöönpanoon, unionin yhteisrahoitusosuutta rahastoista on, väliaikaisesti ja vuosien 2014–2020 ohjelmakauteen puuttumatta, syytä korottaa vakavista rahoitusvakausvaikeuksista kärsivien jäsenvaltioiden osalta määrällä, joka ylittää tällä hetkellä sovellettavat yhteisrahoitusosuudet 20 prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa, että rahastojen vuosittainen perussäädösten mukainen kansallinen määräraha säilyy muuttumattomana, mutta kansallista yhteisrahoitusosuutta pienennetään vastaavasti. Käynnissä olevia vuotuisia ohjelmia on tarkistettava unionin korotetun yhteisrahoitusosuuden soveltamisesta johtuvien muutosten huomioon ottamiseksi.

(14)

Jäsenvaltion, joka haluaa hyötyä korotetusta yhteisrahoitusosuudesta, olisi toimitettava komissiolle vuotuisen ohjelmansa luonnoksen tai tarkistetun luonnoksen mukana kirjallinen lausunto. Lausunnossaan kyseisen jäsenvaltion olisi viitattava asianomaiseen neuvoston päätökseen tai muuhun päätökseen, jonka nojalla se on oikeutettu unionin korotettuun yhteisrahoitusosuuteen.

(15)

Kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin vaikuttava ennennäkemätön kriisi ja talouden laskusuhdanne ovat vahingoittaneet vakavasti usean jäsenvaltion rahoitusvakautta. Koska koko talouteen kohdistuvien vaikutusten torjumiseksi on ryhdyttävä nopeasti toimiin, tämän päätöksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian.

(16)

Päätöksiä N:o 573/2007/EY, N:o 575/2007/EY ja 2007/435/EY olisi näin ollen muutettava.

(17)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(18)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

1)

Korvataan 14 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Unionin rahoitusosuus 3 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien hankkeiden osalta voi olla enintään 50 prosenttia yksittäisen toimen kokonaiskustannuksista.

Unionin rahoitusosuus voidaan korottaa 75 prosenttiin, jos hankkeet koskevat 17 artiklassa tarkoitetuissa strategisissa suuntaviivoissa määriteltyjä painopisteitä.

Unionin rahoitusosuus korotetaan 75 prosenttiin koheesiorahastosta tukea saavissa jäsenvaltioissa.

Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä jäsenvaltion osalta edellyttäen, että se täyttää yhden seuraavista ehdoista toimittaessaan vuosittaisen ohjelman luonnoksen tämän päätöksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai vuosittaisen ohjelman tarkistetun luonnoksen komission päätöksen 2008/22/EY (15) 23 artiklan mukaisesti:

Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle vuosittaisen ohjelmansa luonnoksen tai tarkistetun luonnoksen mukana kirjallinen lausunto, jossa se vahvistaa täyttävänsä jonkin neljännen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuista ehdoista.

Hankkeen yhteisrahoitusta voidaan jatkaa korotetulla tasolla riippumatta siitä, täyttyykö mikään neljännen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuista ehdoista vielä kyseisen vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanon aikana.

2)

Korvataan 21 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Rahastosta voidaan myöntää rahoitustukea 5 artiklassa tarkoitettuihin hätätoimenpiteisiin enintään kuuden kuukauden ajan, ja tuki voi olla enintään 80 prosenttia kunkin toimenpiteen kustannuksista.

Rahoitustukea voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä jäsenvaltion osalta edellyttäen, että se täyttää jonkin tämän päätöksen 14 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuista ehdoista siinä vaiheessa, kun se toimittaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hätätoimenpiteitä koskevan hakemuksen tai esittää päätöksen 2008/22/EY 23 artiklan mukaisesti vuosittaisen ohjelmansa tarkistetun luonnoksen.

Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle hätätoimenpiteitä koskevan hakemuksen tai vuosittaisen ohjelmansa tarkistetun luonnoksen mukana kirjallinen lausunto, jossa se vahvistaa täyttävänsä jonkin 14 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuista ehdoista.

Hankkeen yhteisrahoitusta voidaan jatkaa korotetulla tasolla riippumatta siitä, täyttyykö mikään 14 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuista ehdoista vielä kyseisten hätätoimenpiteiden täytäntöönpanon aikana.”