LIITE I

EUROOPAN UNIONIN JULISTUS TOIMIVALLAN KÄYTÖSTÄ

Euroopan unionilla, jäljempänä ’unioni’, on rautatiealalla unionin jäsenvaltioiden, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, kanssa jaettu toimivalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 90 ja 91 artiklan yhdessä sen 100 artiklan 1 kohdan ja 171 ja 172 artiklan nojalla.

SEUT-sopimuksen VI osastossa vahvistetaan unionin yhteinen liikennepolitiikka ja XVI osastossa määrätään unionin osallistumisesta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen perustamiseen ja kehittämiseen.

SEUT-sopimuksen VI osaston 91 artiklassa määrätään tarkemmin, että unioni voi

—	antaa yhteisiä sääntöjä, joita sovelletaan kansainväliseen liikenteeseen jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta,

—	vahvistaa ne edellytykset, joilla muut kuin jäsenvaltiossa asuvat liikenteenharjoittajat saavat harjoittaa liikennettä siellä,

—	toteuttaa toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi,

—	antaa muut aiheelliset säännökset.

Euroopan laajuisten verkkojen osalta SEUT-sopimuksen XVI osaston 171 artiklassa määrätään tarkemmin, että unioni

—	vahvistaa joukon suuntaviivoja, jotka koskevat suunniteltujen toimien tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita Euroopan laajuisten verkkojen alalla; näissä suuntaviivoissa yksilöidään yhteistä etua koskevat hankkeet,

—	panee erityisesti teknisen standardoinnin alalla täytäntöön kaikki toimet, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi verkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi,

—

voi erityisesti toteuttamiskelpoisuutta koskevilla selvityksillä, lainatakuilla tai korkotuella tukea sellaisia jäsenvaltioiden tukemia yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka yksilöidään ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa; unioni voi myös osallistua tiettyjen liikenteen infrastruktuurin alan hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa koheesiorahaston kautta.

Unioni on antanut näiden kahden määräyksen nojalla merkittävän määrän rautatieliikenteeseen sovellettavia säädöksiä.

Unionin oikeuden nojalla unionilla on yksinomainen toimivalta rautatieliikenteeseen liittyvissä asioissa, joissa 9 päivänä toukokuuta 1980 tehty kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskeva yleissopimus (COTIF), sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla, jäljempänä ’yleissopimus’, tai sen johdosta annetut oikeudelliset säädökset voivat vaikuttaa voimassa oleviin unionin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta.

Jäsenvaltioilla ei ole toimivaltaa yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, joihin liittyvä yksinomainen toimivalta on unionilla.

Jos unionin sääntöjä on olemassa, mutta yleissopimus tai sen johdosta annetut oikeudelliset säädökset eivät vaikuta niihin, unionilla on jäsenvaltioidensa kanssa jaettu toimivalta yleissopimukseen liittyvissä asioissa.

Tämän liitteen lisäyksessä on luettelo asiaa koskevista voimassa olevista unionin säädöksistä sopimuksen tekoajankohtana. Näistä säädöksistä johtuvan unionin toimivallan laajuutta on arvioitava suhteessa kunkin säädöksen erityisiin säännöksiin etenkin siltä osin, kuin näissä säännöksissä vahvistetaan yhteisiä sääntöjä. Unionin toimivalta kehittyy koko ajan. Unionin toimivaltaiset toimielimet voivat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja SEUT-sopimuksen puitteissa tehdä päätöksiä, joissa määritetään unionin toimivallan laajuus. Unioni pidättää sen vuoksi oikeuden muuttaa tätä julistusta vastaavasti, ilman että tämä kuitenkaan on edellytyksenä yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyvän unionin toimivallan käyttämiselle.

LIITE II

SOPIMUKSEN 2 ARTIKLAA KOSKEVA EUROOPAN UNIONIN JULISTUS

Ilmauksen ’kyseessä olevaa erityistä aihetta koskevia’ katsotaan koskevan erityistapausta, johon sovelletaan jotakin yleissopimuksen määräystä, mukaan lukien sen lisäykset, ja jota Euroopan unionin lainsäädäntö ei koske.

LIITE III

NEUVOSTON, JÄSENVALTIOIDEN JA KOMISSION SISÄISET JÄRJESTELYT OTIFIN MENETTELYISSÄ

Ottaen huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisen unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisen edustuksen yhtenäisyyden vaatimuksen myös kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanovaiheessa, neuvosto, jäsenvaltiot ja komissio soveltavat seuraavia sisäisiä järjestelyjä:

1.   Soveltamisala

Näitä sisäisiä järjestelyjä sovelletaan kaikissa OTIFin alaisuuteen perustettujen elinten kokouksissa. Näissä järjestelyissä esitettyjen viittausten ”kokoukseen” katsotaan käsittävän soveltuvin osin myös viittauksen muihin menettelyihin, kuten kirjalliseen menettelyyn.

2.   Koordinointimenettely

2.1

Kaikkiin OTIFin kokouksiin, muun muassa yleiskokouksiin sekä hallintokomitean ja muiden komiteoiden kokouksiin, valmistautumista varten pidetään koordinointikokouksia: — Brysselissä neuvoston toimivaltaisessa työryhmässä (tavallisesti maaliikennetyöryhmässä) mahdollisimman pian ja niin usein kuin on tarpeen ennen OTIFin kokousta, ja lisäksi — paikalla erityisesti OTIFin kokousten alussa ja tarvittaessa niiden aikana ja lopussa.

2.2	Koordinointikokouksissa sovitaan joko ainoastaan unionin puolesta tai tarvittaessa unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta esitettävistä kannoista. Jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan liittyviä kantoja voidaan koordinoida näissä kokouksissa, jos jäsenvaltiot niin päättävät.

2.3	Koordinointikokouksissa päätetään lausumia ja äänestyksiä koskevasta vastuunjaosta jokaisen sellaisen OTIFin kokouksen esityslistan kohdan osalta, jonka osalta saatetaan antaa lausuma tai on odotettavissa äänestys.

2.4

Edellä 2.1 kohdassa tarkoitettujen koordinointikokousten valmistelemiseksi, mukaan lukien ehdotukset lausumiksi ja kannanotoiksi, järjestetään tarvittaessa alustavia keskusteluja asiaa koskevalla unionin rautatielainsäädännöllä perustetussa asianomaisessa komiteassa seuraavasti: — vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevä komitea käsittelee yleissopimuksen RID-liitteen soveltamisalaan kuuluvia asiakohtia; jos asiakohdat vaikuttavat rautateiden yhteentoimivuuteen tai direktiivin 2004/49/EY mukaisesti kehitettyyn turvallisuutta koskevaan yhteiseen lähestymistapaan, myös rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta käsittelevän komitean on osallistuttava käsittelyyn; — unionin rautateiden kehittämistä käsittelevä komitea käsittelee yleissopimuksen A-, B-, D- ja E-liitteen soveltamisalaan kuuluvia asiakohtia sekä muita OTIFin laatimia yhtenäisiä oikeussäännöksiä; — rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta käsittelevä komitea käsittelee yleissopimuksen F- ja G-liitteen soveltamisalaan kuuluvia asiakohtia.

2.5	Komissio ilmoittaa ennen OTIFin kokouksia, mitkä esityslistan kohdat koordinoidaan unionin tasolla, ja valmistelee ehdotukset lausumiksi ja kannanotoiksi, joista keskustellaan koordinointikokouksissa.

2.6	Jos komissio ja jäsenvaltiot eivät pysty sopimaan koordinointikokouksessa yhteisestä kannasta muun muassa toimivaltajakoa koskevien erimielisyyksien vuoksi, asia annetaan pysyvien edustajien komitean ja/tai neuvoston ratkaistavaksi.

3.   Lausumat ja äänestäminen OTIFin kokouksissa

3.1	Jos esityslistalla on asioita, jotka kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan, komissio käyttää puheenvuoroja ja äänestää unionin puolesta. Asianmukaisen yhteensovittamisen jälkeen myös jäsenvaltiot voivat käyttää puheenvuoroja tukeakseen ja/tai kehittääkseen unionin kantaa.

3.2	Jos esityslistalla on asioita, jotka kuuluvat kansalliseen yksinomaiseen toimivaltaan, jäsenvaltiot käyttävät puheenvuoroja ja äänestävät.

3.3

Jos esityslistalla on asioita, jotka sisältävät sekä kansalliseen että unionin toimivaltaan kuuluvia osia, puheenjohtajavaltio ja komissio ilmaisevat yhteisen kannan. Asianmukaisen koordinoinnin jälkeen jäsenvaltiot voivat käyttää puheenvuoroja tukeakseen ja/tai kehittääkseen yhteistä kantaa. Tapauksen mukaan jäsenvaltiot tai komissio äänestävät unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta yhteisen kannan mukaisesti. Päätös siitä, kuka äänestää, tehdään sen mukaan, kenellä on eniten toimivaltaa (eli kuuluvatko asiat enimmäkseen kansalliseen vai unionin toimivaltaan).

3.4

Jos esityslistalla on asioita, jotka sisältävät sekä kansalliseen että unionin toimivaltaan kuuluvia osia, eivätkä komissio ja jäsenvaltiot ole pystyneet sopimaan yhteisestä kannasta siten kuin 2.6 kohdassa tarkoitetaan, jäsenvaltiot ja komissio voivat käyttää puheenvuoroja ja äänestää selvästi niiden toimivaltaan kuuluvista asioista.

3.5

Jos komissio ja jäsenvaltiot eivät ole päässeet yksimielisyyteen toimivallan jaosta tai jos unionin kantaan tarvittavaa enemmistöä ei ole ollut mahdollista saavuttaa, tilanteen selvittämiseen tai unionin kannan muodostamiseen pyritään kaikin mahdollisin keinoin. Ennen tätä ja asianmukaisen koordinoinnin jälkeen jäsenvaltiot ja/tai komissio, siten kuin on aiheellista, voivat käyttää puheenvuoroja sillä edellytyksellä, että ilmaistu kanta ei rajoita tulevaa unionin kantaa, on johdonmukainen unionin politiikkojen ja unionin aiempien kannanottojen kanssa sekä on unionin lainsäädännön mukainen.

3.6

Jäsenvaltioiden ja komission edustajat voivat osallistua OTIFin teknisten komiteoiden, eli vaarallisten aineiden kuljetusten asiantuntijakomitean (RID) ja teknisen asiantuntijakomitean (TEC), työtä valmisteleviin OTIFin työryhmiin. Jäsenvaltioiden ja komission edustajat voivat esittää näissä työryhmissä teknisiä näkemyksiä ja osallistua teknisiin keskusteluihin kaikilta osin teknisen tietämyksensä perusteella. Nämä keskustelut eivät sido unionia. Jäsenvaltioiden ja komission edustajien on vakavasti pyrittävä saavuttamaan yhteinen kanta ja puolustettava tätä kantaa OTIFin työryhmissä käytävissä keskusteluissa.

4.   Järjestelyjen uudelleentarkastelu

Järjestelyjä voidaan tarkastella uudelleen jonkin jäsenvaltion tai komission pyynnöstä järjestelyjen toiminnasta saatujen kokemusten perusteella.

Euroopan unionin ja Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön välinen

SOPIMUS

Euroopan unionin liittymisestä 9 päivänä toukokuuta 1980 tehtyyn kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (COTIF), sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,

ja

Valtioiden välinen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestö, jäljempänä ’OTIF’,

yhdessä jäljempänä ’sopimuspuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON 9 päivänä toukokuuta 1980 tehdyn kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF), sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla, jäljempänä ’yleissopimus’, ja erityisesti sen 38 artiklan,

OTTAVAT HUOMIOON tehtävät, jotka on Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa annettu unionille tietyillä yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla,

MUISTUTTAVAT siitä, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on, ja se käyttää mainitusta päivästä alkaen kaikkia Euroopan yhteisön oikeuksia ja ottaa vastatakseen kaikki Euroopan yhteisön velvoitteet,

KATSOVAT, että yleissopimuksella perustetaan valtioiden välinen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestö (OTIF), jonka toimipaikka on Bernissä,

KATSOVAT, että unionin yleissopimukseen liittymisen tarkoituksena on auttaa OTIFia saavuttamaan tavoitteensa, joka on kansainvälisen rautatieliikenteen edistäminen, parantaminen ja helpottaminen sekä tekniseltä että oikeudelliselta kannalta,

KATSOVAT, että yleissopimuksen 3 artiklan mukaisesti yleissopimuksen osapuolet, jotka ovat myös unionin jäsenvaltioita tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimusvaltioita, eivät kansainvälistä yhteistyötä koskevien velvoitteiden osalta noudata ensisijaisesti yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita vaan velvoitteita, jotka kuuluvat niille unionin jäsenvaltioina tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimusvaltioina,

KATSOVAT, että irtautumislauseke on tarpeen niitä yleissopimuksen osia varten, jotka kuuluvat unionin toimivaltaan, sen osoittamiseksi, etteivät unionin jäsenvaltiot voi vedota yleissopimuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja soveltaa niitä suoraan itseensä,

KATSOVAT, että yleissopimusta sovelletaan täysimääräisesti toisaalta unionin ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta yleissopimuksen muiden sopimuspuolten välillä,

KATSOVAT, että unionin liittyminen yleissopimukseen edellyttää sen selventämistä, miten yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan unioniin ja sen jäsenvaltioihin,

KATSOVAT, että ehtojen, jotka koskevat unionin liittymistä yleissopimukseen, on annettava unionille mahdollisuus käyttää yleissopimuksen yhteydessä sellaista toimivaltaa, jonka jäsenvaltiot ovat sille siirtäneet,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Unioni liittyy yleissopimukseen tässä sopimuksessa määrätyin ehdoin yleissopimuksen 38 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Yleissopimuksen osapuolet, jotka ovat unionin jäsenvaltioita, soveltavat keskinäisissä suhteissaan unionin sääntöjä, ja ne soveltavat tämän vuoksi tästä yleissopimuksesta johtuvia sääntöjä ainoastaan siltä osin, kuin ei ole olemassa kyseessä olevaa erityistä aihetta koskevia unionin sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleissopimuksen tavoitetta ja tarkoitusta edistää, parantaa ja helpottaa kansainvälistä rautatieliikennettä sekä yleissopimuksen täysimääräistä soveltamista suhteessa muihin yleissopimuksen osapuoliin.

3 artikla

Jollei tämän sopimuksen määräyksistä muuta johdu, yleissopimuksen määräyksiä on tulkittava niin, että ne käsittävät myös unionin sen toimivallan rajoissa. Myös erilaiset ilmaisut, joilla viitataan yleissopimuksen osapuoliin ja niiden edustajiin, on ymmärrettävä sen mukaisesti.

4 artikla

Unionilla ei ole osuutta OTIFin talousarviossa eikä se osallistu talousarviota koskevaan päätöksentekoon.

5 artikla

Unionilla on oikeus olla edustettuna ja mukana kaikkien sellaisten OTIFin elinten toiminnassa, joissa jollain sen jäsenvaltioista on oikeus olla edustettuna yleissopimuksen osapuolena ja joissa voidaan käsitellä sen toimivaltaan kuuluvia asioita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin 6 artiklan mukaista äänioikeuden käyttöä.

Unioni ei voi olla hallintokomitean jäsen. Se voidaan kutsua osallistumaan hallintokomitean kokouksiin, kun komitea haluaa kuulla sitä esityslistalle otetuista yhteistä etua koskevista asioista.

6 artikla

1.   Kun päätetään asioista, joissa unionilla on yksinomainen toimivalta, unioni käyttää yleissopimuksen mukaista jäsenvaltioidensa äänioikeutta.

2.   Kun päätetään asioista, joissa unionilla on jäsenvaltioidensa kanssa jaettu toimivalta, joko unioni tai sen jäsenvaltiot äänestävät.

3.   Jollei yleissopimuksen 26 artiklan 7 §:stä muuta johdu, unionilla on äänimäärä, joka vastaa niiden unionin jäsenvaltioiden äänimäärää, jotka ovat myös yleissopimuksen osapuolia. Kun unioni äänestää, sen jäsenvaltiot eivät äänestä.

4.   Unioni ilmoittaa tapauskohtaisesti muille yleissopimuksen osapuolille tapauksista, joissa se käyttää 1–3 kohdan mukaista äänioikeutta yleiskokouksen ja muiden käsittelyelinten esityslistojen eri asiakohtien suhteen. Tätä velvoitetta sovelletaan myös silloin, kun päätökset tehdään kirjeenvaihtona. Tämä tieto on annettava OTIFin pääsihteerille riittävän ajoissa, jotta tieto sekä kokousasiakirjat tai kirjeenvaihtona tehtävä päätös voidaan toimittaa kaikille sopimuspuolille.

7 artikla

Unionin toimivallan laajuus ilmaistaan yleisluonteisesti kirjallisessa julistuksessa, jonka unioni antaa tämän sopimuksen tekemisen yhteydessä. Tätä julistusta voidaan tarvittaessa muuttaa unionin ilmoituksella OTIFille. Se ei korvaa unionin toimivaltaa koskevia ilmoituksia, jotka annetaan ennen kuin OTIF tekee päätöksiä virallisella äänestyksellä tai muulla tavoin, tai millään tavoin rajoita ilmoitusten aiheita.

8 artikla

Yleissopimuksen V osaa sovelletaan kaikkiin riitoihin, joita syntyy sopimuspuolten välillä tämän sopimuksen tulkinnasta, soveltamisesta tai täytäntöönpanosta, mukaan luettuina sen voimassaolo, pätevyys ja päättäminen.

9 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun sopimuspuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Tässä tapauksessa ei sovelleta yleissopimuksen 34 artiklan 2 §:ää.

10 artikla

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.

Jos kaikki yleissopimuksen osapuolena olevat unionin jäsenvaltiot irtisanoutuvat yleissopimuksesta, unionin katsotaan antaneen irtisanoutumisilmoituksen yleissopimuksesta ja samalla tästä sopimuksesta, kun viimeinen yleissopimuksesta irtisanoutuva unionin jäsenvaltio ilmoittaa irtisanoutumisesta yleissopimuksen 41 artiklan mukaisesti.

11 artikla

Yleissopimuksen osapuolet, jotka eivät ole unionin jäsenvaltioita mutta soveltavat asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä unionin kanssa tekemiensä kansainvälisten sopimusten johdosta, voivat yleissopimuksen tallettajan suostumuksella antaa yksittäisiä julistuksia unionin kanssa tekemiensä sopimusten, yleissopimuksien ja niihin liittyvien määräysten mukaisten oikeuksiensa ja velvoitteidensa säilyttämisestä.

Tämä sopimus laaditaan kahtena alkuperäiskappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Toisen säilyttää OTIF ja toisen Euroopan unioni. Tällä ei rajoiteta yleissopimuksen 45 artiklan 1 kohdan soveltamista.