KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 456/2012,

annettu 30 päivänä toukokuuta 2012,

neuvoston direktiivin 2000/75/EY täytäntöönpanosäännöistä bluetongue-taudin torjunnan, seurannan ja valvonnan sekä tiettyjen bluetongue-taudille alttiiden lajien eläinten siirtoja koskevien rajoitusten osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1266/2007 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä 20 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/75/EY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan, 11 ja 12 artiklan sekä 19 artiklan kolmannen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1266/2007 (2) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat bluetongue-taudin torjuntaa, seurantaa ja valvontaa sekä rajoitusvyöhykkeillä ja rajoitusvyöhykkeiltä tapahtuvien eläinten siirtojen rajoituksia. Siinä vahvistetaan myös edellytykset poikkeuksille direktiivissä 2000/75/EY säädettyyn poisvientikieltoon, jota sovelletaan tartunnalle alttiisiin eläimiin sekä niiden siemennesteeseen, munasoluihin ja alkioihin, mukaan luettuina bluetongue-rokotteiden käyttöä koskevat säännöt.

(2)

Direktiivissä 2000/75/EY vahvistettujen nykyisten sääntöjen mukaan bluetongue-rokotteiden käyttö ei ole sallittua suojavyöhykkeiden ulkopuolella. Neuvoston direktiivin 2000/75/EY muuttamisesta bluetongue-tautia vastaan rokottamisen osalta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/5/EU (3) joustavoitetaan direktiivissä 2000/75/EY vahvistettuja rokotussääntöjä, jotta rokottaminen inaktivoiduilla bluetongue-rokotteilla olisi sallittua myös niiden alueiden ulkopuolella, joilla sovelletaan eläinten siirtoa koskevia rajoituksia. Sen vuoksi olisi muutettava asetusta (EY) N:o 1266/2007. Muutokset ovat tarpeen myös seuranta- ja valvontaprosessin yksinkertaistamiseksi ja asetuksessa (EY) N:o 1266/2007 vahvistettujen menettelyjen mukauttamiseksi hiljattain annettuihin tieteellisiin lausuntoihin.

(3)

Bluetongue-tautia koskevien epidemiologisten tietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi asetuksessa (EY) N:o 1266/2007 säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava BlueTongue Network -järjestelmään, jäljempänä ’BT-Net-järjestelmä’, bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmien täytäntöönpanon aikana kerätyt bluetongue-tautia koskevat tiedot.

(4)	Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tietoa saadaan riittävästi muiden voimassa olevien taudeista ilmoittamista ja raportointia koskevien unionin velvoitteiden puitteissa. Sen vuoksi tiedonvaihtoa BT-Net-järjestelmän kautta koskeva velvoite ei enää ole tarpeellinen.

(5)

Asetuksella (EY) N:o 1266/2007, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 123/2009 (4), annettiin jäsenvaltioille mahdollisuus määritellä tietyin ehdoin osa suojavyöhykettä ’vähäisemmän riskin alueeksi’, jotta ennalta ehkäisevä rokottaminen olisi mahdollista osalla niiden sellaisista alueista, joilla virusta ei esiinny. ’Vähäisemmän riskin alueiden’ määrittelyä koskevat säännökset eivät enää ole tarpeen direktiivin 2012/5/EU voimaantulon jälkeen, koska rokottaminen bluetongue-tautia vastaan on sallittua myös rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolella.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1266/2007 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltio voi päättää poistaa epidemiologisesti merkityksellisen maantieteellisen alueen rajoitusvyöhykkeestä ja ilmoittaa näin kyseisen alueen taudista vapaaksi sen jälkeen, kun seuranta on osoittanut, ettei bluetongue-virusta ole esiintynyt kyseisellä alueella kahden vuoden aikana.

(7)

Ne rajoitusvyöhykkeen osat, joiden osalta seuranta ja valvonta osoittavat, ettei niillä ole esiintynyt bluetongue-viruksen erityistä serotyyppiä tai erityisiä serotyyppejä vähintään yhden vuoden pituisena aikana, johon sisältyy yksi kokonainen tartunnanlevittäjien aktiivisuuskausi, ovat kuitenkin riskialttiita taudin uudelleenpuhkeamiselle, jos niille tulee tartuntaa kantavia eläimiä saman rajoitusvyöhykkeen muista osista, joilla bluetongue-virusta esiintyy edelleen. Jotta voidaan mahdollistaa turvallinen siirtyminen kohti taudista vapaan alueen asemaa suotuisissa epidemiologisissa olosuhteissa, näitä tilanteita varten jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus määritellä ’alustavasti taudista vapaa alue’ edellyttäen, että toteutetaan seurantaa ja valvontaa viruksen esiintymättömyyden varmistamiseksi.

(8)

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä EFSA:n lautakunta antoi 11 päivänä syyskuuta 2008 bluetongue-taudin leviämisriskiä eläinsiirtojen yhteydessä koskevan tieteellisen lausunnon (5), jonka mukaan on teoriassa mahdollista, että tartuntaa levittäviä polttiaisia kulkee eläinten mukana. Riskiä voidaan hallita puhdistamalla ajoneuvo ja käsittelemällä se hyönteismyrkyillä tai -karkotteilla ennen eläinten lastaamista tai silloin, kun eläimiä kuljetetaan matalariskisiksi tiedettyjen alueiden läpi tai sellaisena ajankohtana, jolloin riskin tiedetään olevan matala. Näiden aineiden kielteisten ympäristövaikutusten rajoittamiseksi ja varoaikoihin ja eläimissä mahdollisesti oleviin jäämiin liittyvien mahdollisten ongelmien välttämiseksi eläinten käsittelyä sallituilla hyönteismyrkyillä tai -karkotteilla ei enää tulisi vaatia, koska käsittelyn tuoma lisäturvallisuus on vähäinen.

(9)

Asetuksessa (EY) N:o 1266/2007, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 648/2011 (6), annetaan siirtymäkauden ajaksi niille määränpäänä oleville jäsenvaltioille, joissa rokottamattomien eläinten saapuminen saattaisi tietyissä olosuhteissa aiheuttaa riskin eläinten terveydelle, mahdollisuus edellyttää, että tällaisten eläinten siirtoon sovelletaan tiettyjä lisäedellytyksiä. Koska vaatimukset laitoksille, joihin tartunnanlevittäjät eivät pääse, vahvistetaan tässä asetuksessa, kyseinen siirtymäsäännös ei enää ole tarpeen.

(10)

Koska viruksen esiintymistaso, ympäristöolosuhteet ja rokotusstrategiat vaihtelevat jäsenvaltioittain, epidemiologiset tilanteet bluetongue-taudin osalta voivat olla hyvin erilaisia unionin eri alueilla. Kokemus on osoittanut, että erilaisia seurantastrategioita voidaan tuloksekkaasti toteuttaa haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1266/2007 liitteessä I vahvistettuja seurannan ja valvonnan yhdenmukaistettuja vähimmäisvaatimuksia olisi yksinkertaistettava, jotta jäsenvaltiot voivat suunnitella joustavammin kansalliset seuranta- ja valvontaohjelmansa ottaen huomioon eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän EFSA:n lautakunnan tieteellinen lausunto bluetongue-taudin seurannasta ja valvonnasta (7).

(11)

Edellä mainitun tieteellisen lausunnon perusteella otoksen vähimmäiskoon, jolla havaitaan 5 prosentin esiintyvyys 95 prosentin luotettavuustasolla taudille alttiin lajin populaatiosta, tulisi olla riittävä seurannassa, jota toteutetaan sen osoittamiseksi, ettei virusta ole esiintynyt epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella kahden vuoden ajanjakson aikana.

(12)

Bluetongue-tartunnalle alttiiden eläinten pitäminen tietyn ajan laitoksessa, johon tartunnanlevittäjät eivät pääse, on tärkeä vaatimus joissakin poisvientikieltoa koskevien poikkeusten myöntämisedellytyksissä, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1266/2007 liitteessä III. Kokemus on osoittanut, että jäsenvaltioiden on vaikea vahvistaa asianmukaiset vaatimukset laitoksen, johon tartunnanlevittäjät eivät pääse, toteuttamiseksi taudille alttiiden lajien eläinten, kuten nautojen, lampaiden ja vuohien, kaupan yhteydessä tapahtuvia säännöllisiä kuljetuksia varten.

(13)

Jotta parannetaan laitosten, johon tartunnanlevittäjät eivät pääse, tehokkuutta ja autetaan jäsenvaltioita kyseisen valvontatoimenpiteen soveltamisessa, olisi vahvistettava joukko vaatimuksia. Vaatimusten tulisi perustua jäsenvaltioiden kokemuksiin ja Maailman eläintautijärjestön (OIE) hyväksymään maaeläinsäännöstöön. Jotta terminologia mukautettaisiin OIE:n käyttämään terminologiaan, tällä hetkellä asetuksessa (EY) N:o 1266/2007 käytetty termi ’laitos, johon tartunnanlevittäjät eivät pääse’ olisi korvattava termillä ’tartunnanlevittäjiltä suojattu laitos’.

(14)

Vastauksena uuteen tieteelliseen tietoon, joka antaa viitteitä bluetongue-viruksen ja etenkin bluetongue-viruksen serotyypin 8 mahdollisesta siirtymisestä istukan välityksellä, varotoimenpiteitä bluetongue-taudin mahdollisen leviämisen estämiseksi kantavien eläinten tai tiettyjen vastasyntyneiden eläinten välityksellä otettiin käyttöön asetuksella (EY) N:o 1266/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 384/2008 (8).

(15)

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä EFSA:n lautakunta on antanut bluetongue-viruksen serotyypistä 8 tieteellisen lausunnon (9), jonka mukaan on tieteellisiä todisteita bluetongue-viruksen unioniin vuonna 2006 tulleen serotyypin 8 siirtymisestä istukan välityksellä. Ei kuitenkaan ole osoitettu, että bluetongue-viruksen muita serotyyppejä olisi siirtynyt istukan välityksellä tartunta-alueilla, joilla ei ole käytetty muunnettuja eläviä rokotteita. Kyseisen lausunnon päätelmien perusteella kantavien eläinten siirtoa koskevaa varotoimenpidettä olisi sovellettava vain vyöhykkeillä, joita koskevat rajoitukset johtuvat bluetongue-viruksen serotyypistä 8.

(16)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1266/2007 olisi muutettava.

(17)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1266/2007 seuraavasti:

1)	Korvataan 4 artikla seuraavasti: ”4 artikla Bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmat Jäsenvaltioiden on pantava bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmat täytäntöön liitteessä I vahvistettujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.”

2)	Poistetaan 5 artikla.

Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Ennen kuin jäsenvaltio tekee päätöksen poistaa epidemiologisesti merkityksellinen maantieteellinen alue rajoitusvyöhykkeestä, sen on toimitettava komissiolle perustellut tiedot, jotka osoittavat, ettei bluetongue-virusta liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisen bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelman täytäntöönpanon jälkeen ole esiintynyt kyseisellä alueella kahden vuoden pituisena ajanjaksona, johon sisältyy kaksi kokonaista tartunnanlevittäjien aktiivisuuskautta.”

Korvataan 7 artiklan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Jäsenvaltiot voivat määritellä rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevan epidemiologisesti merkityksellisen maantieteellisen alueen ’alustavasti taudista vapaaksi alueeksi’ edellyttäen, että liitteessä I olevan 3 kohdan mukaiset seuranta ja valvonta ovat osoittaneet, ettei kyseisellä rajoitusvyöhykkeen osalla ole esiintynyt bluetongue-viruksen kyseistä tiettyä serotyyppiä tai serotyyppien yhdistelmää yhden vuoden pituisena ajanjaksona, johon sisältyy yksi kokonainen tartunnanlevittäjien aktiivisuuskausi.

Jäsenvaltion, joka aikoo määritellä rajoitusvyöhykkeen tai osan rajoitusvyöhykettä ’alustavasti taudista vapaaksi alueeksi’, on ilmoitettava aikeestaan komissiolle. Ilmoituksen mukana on toimitettava liitteessä I olevassa 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Komissio toimittaa jäsenvaltioille luettelon ’alustavasti taudista vapaista alueista’ elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa.

Saman rajoitusvyöhykkeen sisällä tapahtuvat eläinten siirrot alueelta, jolla esiintyy bluetongue-viruksen samaa serotyyppiä tai samoja serotyyppejä, samalla rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevalle ’alustavasti taudista vapaaksi alueeksi’ määritellylle alueelle, voidaan sallia vain siinä tapauksessa, että

a)	eläimet täyttävät liitteessä III vahvistetut edellytykset; tai

eläimet täyttävät jotkin muut eläinten terveyttä koskevat riittävät takeet sillä perusteella, että bluetongue-viruksen leviämisen torjumista ja tartunnanlevittäjiltä suojelemista koskevista toimenpiteistä tehdyn riskinarvioinnin, jota alkuperäpaikan toimivaltainen viranomainen edellyttää ja jonka määräpaikan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt, tulos on myönteinen ennen kyseisten eläinten siirtämistä; tai

c)	eläimet on tarkoitus teurastaa välittömästi.”

5)	Korvataan 8 artiklan 5 kohdan kolmas alakohta seuraavasti: ”Nimettyjä teurastamoja koskevat tiedot on asetettava muiden jäsenvaltioiden saataville ja julkaistava.”

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Eläinten kauttakuljetusta koskevat lisäedellytykset

1. Toimivaltaisen viranomaisen on sallittava eläinten kauttakulku edellyttäen, että

a)	lastauspaikassa suoritetun riittävän puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen eläinten kuljetusväline käsitellään sallitulla hyönteismyrkyllä ja/tai -karkotteella. Tämä käsittely on joka tapauksessa tehtävä ennen rajoitusvyöhykkeeltä poistumista tai rajoitusvyöhykkeelle saapumista;

b)	jos rajoitusvyöhykkeen kautta tehtävän siirron aikana aiotaan pysähtyä pidempään kuin yksi päivä jollakin tarkastusasemalla, eläimet on suojattava tartunnanlevittäjiltä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisessa tartunnanlevittäjiltä suojatussa laitoksessa.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos kauttakuljetus tapahtuu

a)	yksinomaan rajoitusvyöhykkeen epidemiologisesti merkitykselliseltä maantieteelliseltä alueelta tai sellaisen kautta liitteen V mukaisesti määriteltynä bluetongue-tartunnanlevittäjistä vapaana kautena, tai

b)	sellaisesta rajoitusvyöhykkeen osasta tai sellaisen osan kautta, joka on määritelty ’alustavasti taudista vapaaksi alueeksi’ 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten osalta seuraava huomautus on lisättävä vastaaviin terveystodistuksiin, jotka vahvistetaan direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY tai joihin viitataan päätöksessä 93/444/ETY: ”Asetuksen (EY) N:o 1266/2007 9 artiklan mukainen käsittely hyönteismyrkyllä/-karkotteella … (tuotteen nimi) tehty … (päivämäärä)”.”

7)	Poistetaan 9 a artikla.

8)	Muutetaan liitteet I, II, III ja V tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan viidentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä toukokuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 74.

(2) EUVL L 283, 27.10.2007, s. 37.

(3) EUVL L 81, 21.3.2012, s. 1.

(4) EUVL L 40, 11.2.2009, s. 3.

(5) EFSA Journal (2008) 795, 18–65.

(6) EUVL L 176, 5.7.2011, s. 18.

(7) EFSA Journal 2011; 9(6): 2192.

(8) EUVL L 116, 30.4.2008, s. 3.

(9) EFSA Journal 2011; 9(5): 2189.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1266/2007 liitteet I, II, III ja V seuraavasti:

Korvataan liite I seuraavasti:

”LIITE I

Bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmia koskevat vähimmäisvaatimukset (4 artiklassa tarkoitetut)

1. Yleiset vaatimukset

Bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmilla on pyrittävä

a)	havaitsemaan bluetongue-viruksen mahdolliset ilmenemiset ja

b)	soveltuvissa tapauksissa osoittamaan, että kyseisen viruksen tiettyjä serotyyppejä ei esiinny jäsenvaltiossa tai epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella, tai

c)	määrittelemään tartunnanlevittäjästä vapaa kausi (entomologinen valvonta).

Maantieteellinen viiteyksikkö bluetongue-taudin seurantaa ja valvontaa varten määritetään ruudukolla, jonka koko on noin 45 × 45 km (noin 2 000 km2), elleivät erityiset ympäristöolosuhteet edellytä muuta kokoa.

Soveltuvissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat käyttää seurannan ja valvonnan maantieteellisenä viiteyksikkönä direktiivin 64/432/ETY 2 artiklan 2 kohdan p alakohdassa määriteltyä aluetta tai neuvoston direktiivin 82/894/ETY mukaisen eläintaudeista ilmoittamisen kooditetusta muodosta ja koodeista 1 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 2005/176/EY (1) liitteessä X määriteltyjä alueita.

2. Bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmat, joilla pyritään havaitsemaan bluetongue-viruksen mahdolliset ilmenemiset

Bluetongue-viruksen mahdollisten ilmenemisten havaitsemiseen tähtääviin bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmiin on sisällyttävä ainakin passiivinen kliininen valvonta ja aktiivinen laboratoriotesteihin perustuva valvonta.

2.1

Passiivisen kliinisen valvonnan on koostuttava virallisesta ja asianmukaisesti dokumentoidusta jatkuvasta järjestelmästä, jonka avulla voidaan havaita ja tutkia kaikki epäillyt tapaukset ja johon kuuluu varhaisvaroitusjärjestelmä epäillyistä tapauksista ilmoittamista varten. Eläinten omistajien tai pitäjien ja eläinlääkäreiden on viipymättä ilmoitettava epäillyistä tapauksista toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.2

Aktiiviseen laboratoriotesteihin perustuvaan valvontaan on kuuluttava vuosiohjelma, johon sisältyy ainakin yksi seuraavista tai niiden yhdistelmä: erityisvalvonnassa olevien eläinten serologinen/virologinen seuranta, serologiset/virologiset tutkimukset tai kohdennetut riskinarviointiin perustuvat seuranta ja valvonta.

—	Näytteenotto voi tapahtua ennalta määritellyin aikavälein läpi vuoden, mutta se on tehtävä vähintään kerran vuodessa sellaisena aikana vuodesta, jolloin tartuntoja tai serokonversiota todennäköisimmin havaitaan.

—

Bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmat on suunniteltava siten, että näytteet otetaan tartunnalle alttiista eläimistä (toisin sanoen eläimistä, joita ei ole rokotettu ja jotka ovat olleet alttiina toimintakykyiselle tartunnanlevittäjälle), jotka ovat edustavia epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella olevan taudille alttiin lajin populaation rakenteen suhteen.

—

Otoskoko on laskettava siten, että sillä havaitaan kohdepopulaation tunnettuun riskiin perustuva asianmukainen oletettu esiintyvyys 95 prosentin luotettavuustasolla kyseisellä epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella olevan taudille alttiin lajin populaatiossa. Jos saatavilla ei ole tieteellistä tietoa oletetusta esiintyvyydestä kohdepopulaatiossa, otoskoko on laskettava siten, että sillä havaitaan 20 prosentin esiintyvyys.

—	Jos näytteet eivät ole peräisin yksittäisistä eläimistä, otoskokoa on mukautettava sovellettujen taudinmääritysmenetelmien herkkyyden mukaan.

—

Laboratoriotesteihin perustuva valvonta on suunniteltava niin, että positiivisten seulontatestien jälkeen tehdään serotyyppikohtaiset serologiset/virologiset testit, jotka on kohdennettu bluetongue-taudin serotyyppiin tai -tyyppeihin, joita odotetaan esiintyvän kyseisellä epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella, jotta voidaan varmistaa, mitä bluetongue-taudin serotyyppejä esiintyy.

3. Bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmat, joilla pyritään osoittamaan bluetongue-viruksen tiettyjen serotyyppien esiintymättömyys jäsenvaltiossa tai epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella

Bluetongue-viruksen tiettyjen serotyyppien esiintymättömyyden osoittamiseen tähtäävien bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmien on täytettävä 2.1 ja 2.2 kohdassa vahvistetut edellytykset. Laboratoriotesteihin perustuvassa valvonnassa käytettävän otoksen koko olisi laskettava siten, että sillä havaitaan 5 prosentin esiintyvyys (2) 95 prosentin luotettavuustasolla. Lisäksi:

jotta epidemiologisesti merkityksellinen maantieteellinen alue voidaan poistaa rajoitusvyöhykkeestä 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jäsenvaltioiden on osoitettava, ettei bluetongue-virusta ole esiintynyt vähintään kahden vuoden pituisena ajanjaksona, johon sisältyy kaksi kokonaista tartunnanlevittäjien aktiivisuuskautta;

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asiaa koskevat epidemiologiset tiedot käytössä olevasta seuranta- ja valvontaohjelmasta ja sen vuotuisista tuloksista kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta, ja näihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

i)	kuvaus parhaillaan toteutettavista tutkimuksista ja tehtyjen diagnostisten testien tyyppi (ELISA, seerumin neutralisaatio, PCR, viruseristys);

ii)	lajit, joista näytteet on otettu, sekä näytteiden määrä taudille alttiiden lajien mukaan jaoteltuna; jos käytetään yhdistelmäseerumia, on ilmoitettava arvio testattuja yhdistelmiä vastaavista eläinmääristä;

iii)	näytteiden maantieteellinen peitto;

iv)	näytteenoton tiheys ja ajoitus;

v)	positiivisten tulosten lukumäärä eläinlajin ja maantieteellisen sijainnin mukaan jaoteltuna.

jotta 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu ’alustavasti taudista vapaa alue’ voidaan määrittää, jäsenvaltioiden on osoitettava, ettei bluetongue-virusta ole esiintynyt vähintään yhden vuoden pituisena ajanjaksona, johon sisältyy yksi kokonainen tartunnanlevittäjien aktiivisuuskausi.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asiaa koskevat epidemiologiset tiedot käytössä olevasta seuranta- ja valvontaohjelmasta ja sen vuotuisista tuloksista kahdelta viimeksi kuluneelta vuodelta, ja näihin on sisällyttävä vähintään a alakohdan i–v alakohdassa mainitut tiedot.

4. Bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmat tartunnanlevittäjästä vapaan kauden määrittelemiseksi (entomologinen valvonta)

Liitteessä V tarkoitetun tartunnanlevittäjästä vapaan kauden määrittelemiseen tähtäävän entomologisen valvonnan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	Siihen on sisällyttävä ainakin aktiivinen vuotuinen tartunnanlevittäjien pyydystysohjelma, jossa käytetään pysyvästi sijoitettuja aspiraatiopyydyksiä ja jonka tarkoituksena on selvittää tartunnanlevittäjien populaation vaihtelut.

Pyydystyksessä on käytettävä ultraviolettivalolla varustettuja aspiraatiopyydyksiä ennalta vahvistettujen menettelyjen mukaisesti; pyydysten on oltava toiminnassa läpi yön ja vähintään

—	yhden yön viikossa sen kuukauden aikana, joka edeltää tartunnanlevittäjästä vapaan kauden odotettua alkua, ja sen kuukauden aikana, joka edeltää tartunnanlevittäjästä vapaan kauden odotettua loppua,

—	yhden yön kuukaudessa tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana.

Aspiraatiopyydysten toimintatiheyttä voidaan mukauttaa niiden toiminnasta kolmen ensimmäisen vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella;

Ainakin yksi aspiraatiopyydys on sijoitettava kullekin epidemiologisesti merkitykselliselle alueelle kaikkialle bluetongue-taudista kausittain vapaalle vyöhykkeelle. Osa aspiraatiopyydyksiin jääneistä polttiaisista on lähetettävä erikoistuneeseen laboratorioon, joka kykenee laskemaan ja tunnistamaan epäillyt tartunnanlevittäjät.

Korvataan liite II seuraavasti:

”LIITE II

Vaatimukset (liitteessä III olevan A jakson 2, 3 ja 4 kohdassa, B jakson b alakohdassa ja C jakson 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille) ”tartunnanlevittäjiltä suojatuille laitoksille”

Tartunnanlevittäjiltä suojatun laitoksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	sen sisääntulo- ja poistumispaikoissa on oltava asianmukaiset fyysiset esteet;

b)	tartunnanlevittäjiltä suojatun laitoksen aukot on suojattava tartunnanlevittäjiltä verkolla, jossa on asianmukainen silmäkoko ja joka säännöllisesti käsitellään sallitulla hyönteismyrkyllä valmistajan ohjeiden mukaan;

c)	tartunnanlevittäjiä on seurattava ja valvottava tartunnanlevittäjiltä suojatun laitoksen sisällä ja ympärillä;

d)	tartunnanlevittäjiltä suojatun laitoksen läheisyydessä on toteutettava toimenpiteitä tartunnanlevittäjien lisääntymispaikkojen vähentämiseksi tai poistamiseksi;

e)	tartunnanlevittäjiltä suojatun laitoksen toimintaa ja eläinten lastauspaikalle kuljetusta varten on oltava käytössä vakioidut toimintaohjeet, joihin sisältyy kuvaus vara- ja varoitusjärjestelmistä.

Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä laitos tartunnanlevittäjiltä suojatuksi laitokseksi, jos 1 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät. Sen on tarkistettava asianmukaisin väliajoin ja vähintään kolme kertaa vaaditun suojakauden aikana (kauden alussa, aikana ja lopussa) toteutettujen toimenpiteiden tehokkuus käyttäen tartunnanlevittäjien pyydystä tartunnanlevittäjiltä suojatun laitoksen sisällä.”

Muutetaan liite III seuraavasti:

Muutetaan A jakso seuraavasti:

i)	Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Eläimet on pidetty lähettämiseen saakka suojattuina tartunnanlevittäjiltä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti tartunnanlevittäjiltä suojatussa laitoksessa vähintään 60 päivän ajan ennen lähetyspäivää.”

ii)

Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Eläimet on pidetty lähettämiseen saakka bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana tai suojattu tartunnanlevittäjiltä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti tartunnanlevittäjiltä suojatussa laitoksessa vähintään 28 päivän ajan, ja kyseisen ajanjakson aikana kyseisistä eläimistä vähintään 28 päivää tartunnanlevittäjän vastaisen suojan tai tartunnanlevittäjästä vapaan kauden alkamisen jälkeen kerätyille näytteille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti bluetongue-taudin virusryhmän vasta-aineiden osoittamiseksi serologinen testi, jonka tulokset ovat negatiivisia.”

iii)

Korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Eläimet on pidetty lähettämiseen saakka bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana tai suojattu tartunnanlevittäjiltä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti tartunnanlevittäjiltä suojatussa laitoksessa vähintään 14 päivän ajan ja kyseisen ajanjakson aikana kyseisistä eläimistä vähintään 14 päivää tartunnanlevittäjän vastaisen suojan tai tartunnanlevittäjästä vapaan kauden alkamisen jälkeen kerätyille näytteille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia.”

iv)

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.

Eläimet on rokotettu epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alkuperäalueella ilmeneviä tai mahdollisesti ilmeneviä serotyyppejä vastaan, rokotteen eritelmissä taattu immuniteettisuoja on eläimillä yhä voimassa ja eläimet täyttävät vähintään yhden seuraavista vaatimuksista:

a)	ne on rokotettu yli 60 päivää ennen siirtopäivää;

ne on rokotettu inaktivoidulla rokotteella vähintään niin monta päivää aiemmin kuin tarvitaan rokotteen eritelmissä määritettyyn immuniteettisuojan alkamiseen ja niille on tehty vähintään 14 päivän kuluttua rokotteen eritelmissä määritetyn immuniteettisuojan alkamisesta OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia;

c)	ne olivat aiemmin rokotettuja, ja ne on rokotettu uudelleen inaktivoidulla rokotteella rokotteen eritelmissä taatun immuniteettisuojan kuluessa;

niitä on pidetty liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä syntymästä lähtien tai vähintään 60 päivän ajan ennen rokotuspäivää ja ne on rokotettu inaktivoidulla rokotteella vähintään niin monta päivää aiemmin kuin tarvitaan rokotteen eritelmissä määritettyyn immuniteettisuojan alkamiseen.

Jos tässä kohdassa tarkoitetut eläimet on tarkoitettu unionin sisäiseen kauppaan, direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY säädettyihin terveystodistuksiin on lisättävä seuraava huomautus:

”Eläin (Eläimet) on rokotettu bluetongue-taudin serotyyppiä/serotyyppejä … (merkitään serotyyppi/serotyypit) vastaan inaktivoidulla/muunnetulla elävällä (merkitään tapauksen mukaan) rokotteella … (merkitään rokotteen nimi) asetuksen (EY) N:o 1266/2007 liitteessä III olevan A osan 5 kohdan mukaisesti.” ”

Korvataan 6 kohdan johdantolause seuraavasti:

”6.	Eläimet on aina pidetty epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alkuperäalueella, jolla on ilmennyt tai ilmenee tai mahdollisesti ilmenee enintään yksi serotyyppi, ja”

vi)

Muutetaan 7 kohta seuraavasti:

—

Korvataan johdantolause seuraavasti:

”7.

Eläimille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti bluetongue-viruksen kaikkien ilmenevien tai mahdollisesti ilmenevien serotyyppien vasta-aineiden osoittamiseksi kaksi asianmukaista serologista testiä, joiden tulokset ovat positiivisia kaikkien epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alkuperäalueella ilmenevien tai mahdollisesti ilmenevien serotyyppien osalta, ja”

—

Korvataan kolmas alakohta seuraavasti:

”Jos rajoitusvyöhyke on rajoituksen kohteena bluetongue-viruksen serotyypin 8 vuoksi, sieltä siirrettävien kantavien eläinten on pitänyt täyttää vähintään yksi 5, 6 ja 7 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä ennen keinosiemennystä tai astutusta tai niiden on täytettävä 3 kohdassa vahvistettu edellytys. Siinä tapauksessa, että tehdään 3 kohdassa tarkoitettu serologinen testi, se on tehtävä aikaisintaan seitsemän päivää ennen siirtopäivää.”

Korvataan B jakson b alakohta seuraavasti:

”b)	Ne on suojattu tartunnanlevittäjiltä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti tartunnanlevittäjiltä suojatussa laitoksessa vähintään 60 päivän ajan ennen siemennesteen keruuta sekä keruun ajan.”

Korvataan C jakson 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	Ne on suojattu tartunnanlevittäjiltä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti tartunnanlevittäjiltä suojatussa laitoksessa vähintään 60 päivän ajan ennen alkioiden/munasolujen keruuta sekä keruun ajan.”

4)	Korvataan liitteen V otsikko seuraavasti: ”LIITE V Perusteet (9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun) tartunnanlevittäjästä vapaan kauden määrittämistä varten ”

(1) EUVL L 59, 5.3.2005, s. 40.

(2) Tutkimuksessa käytettävä otoskoko voidaan 31 päivään elokuuta 2012 kestävän siirtymäkauden ajan laskea siten, että sillä havaitaan 20 prosentin esiintyvyys.”