11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/17

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä12 päivänä elokuuta 2011 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien alumiinista valmistettujen säteilylämmittimien tuonnissa unioniin.

(2)

Menettely aloitettiin sen jälkeen, kun kansainvälinen alumiinisten säteilylämmittimien valmistajien järjestö (International Association of Aluminium Radiator Manufacturers Limited Liability Consortium, AIRAL S.c.r.l), jäljempänä ’valituksen tekijä’, joka edustaa huomattavaa osaa eli tässä tapauksessa yli 25:tä prosenttia alumiinista valmistettujen säteilylämmittimien kokonaistuotannosta unionissa, oli tehnyt asiaa koskevan valituksen. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi tutkimuksen vireillepanemiseksi.

(3)

Komissio ilmoitti menettelyn vireillepanosta virallisesti valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, vertailumaan tuottajille, tuojille, jakelijoille ja muille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Valituksen tekijä, muut unionin tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa, tuojat ja jakelijat ilmaisivat kantansa asiasta. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Koska unionin tuottajia, tuojia ja vientiä harjoittavia tuottajia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisen otantamenettelyn käyttöä. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, tuojia ja vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen (sellaisena kuin se määritellään jäljempänä olevassa 3 jaksossa) liittyvästä toiminnastaan heinäkuun 2010 ja kesäkuun 2011 väliseltä ajalta.

(6)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille. Ainoastaan yksi yritysryhmä eli Sira (Tianjin) Aluminium Products Co. Ltd ja Sira Group (Tianjin) Heating Radiators Co. Ltd, jäljempänä ’Sira-ryhmä’, ilmoittautui ja pyysi markkinatalouskohtelua. Yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt vastaanotettiin yrityksiltä Zhejiang Flyhigh Metal Products Co., Ltd. ja Metal Group Co., Ltd.

(7)

Kuten jäljempänä 24 kappaleessa selitetään, kahdeksan unionin tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella komissio valitsi neljä unionin tuottajaa käsittävän otoksen; valintaperusteena oli tuottajien myynti- ja tuotantomäärä, koko sekä maantieteellinen sijainti unionissa.

(8)

Kuten jäljempänä 27 kappaleessa selitetään, vain kolme etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kaksi tuojista ei kuitenkaan tuonut tai ostanut tarkasteltavana olevaa tuotetta. Näin ollen otantaa ei enää katsottu tarpeelliseksi tuojien vähäisen määrän vuoksi.

(9)

Kuten jäljempänä 28 kappaleessa selitetään, 18 vientiä harjoittavaa tuottajaa Kiinasta toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi kyseisiltä osapuolilta saatujen tietojen perusteella otoksen, johon kuului kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden vientimäärä unioniin oli suurin.

(10)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Näitä olivat vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa, neljä otokseen valittua unionin tuottajaa, yhteistyössä toimineet tuojat unionissa sekä Euroopan kuluttajaliitto (BEUC), jota pyydettiin lähettämään käyttäjille tarkoitettu kysely jäsenyrityksilleen.

(11)

Vastaukset saatiin otokseen valituilta kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, otokseen valituilta neljältä unionin tuottajalta ja yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta. Yksikään käyttäjä ei vastannut kyselyyn.

(12)

Lisäksi yksi etuyhteydessä olevien vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä pyysi yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Pyyntöjen tarkastelu menettelyn alustavassa vaiheessa olisi ollut liian työlästä. Päätös siitä, myönnetäänkö tälle yritysryhmälle yksilöllinen tarkastelu, tehdään menettelyn lopullisessa vaiheessa.

(13)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(14)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2010 ja 30 päivän kesäkuuta 2011 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämiseen tarvittava kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson tammikuusta 2008 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(15)

Tarkasteltavana olevana tuotteena ovat alumiiniset säteilylämmittimet ja elementit tai osaryhmät, joista tällaiset säteilylämmittimet koostuvat, riippumatta siitä, onko kyseiset elementit tai osaryhmät koottu lohkoiksi, lukuun ottamatta sähköisiä säteilylämmittimiä ja niiden elementtejä ja osaryhmiä, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7615 10 10, ex 7615 10 90, ex 7616 99 10 ja ex 7616 99 90.

(16)

Sira-ryhmä kiisti tuotteen määritelmän sillä perusteella, että se katsoi säteilylämmittimien valmistuksessa käytettyjen kahden tuotantoprosessin olevan erilaiset. Sira-ryhmään kuuluu kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joista toinen käyttää tuotannossa painevalutekniikkaa ja toinen suulakepuristusmenetelmää. Sira-ryhmän esittämän mukaan suulakepuristusmenetelmä pitäisi jättää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska fyysisten ja teknisten ominaisuuksien, raaka-aineiden, tuotantokustannusten ja myyntihintojen väitetään olevan erilaiset ja koska suulakepuristustekniikka on epätavallinen EU:ssa ja Kiinassa.

(17)

Toinen kiinalainen osapuoli eli Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari (China Chamber of Commerce for Imports and Exports of Machinery and Electronic Products, CCCME) pyysi asian selvittämistä kyseisillä kahdella tuotantotekniikalla valmistettujen säteilylämmittimien kustannus- ja hintaerojen vuoksi.

(18)

Vaikka pieniä eroja esiintyy, kummallakin menetelmällä tuotetuilla säteilylämmittimillä on selvästi samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Molemmilla menetelmillä tuotetut säteilylämmittimet voidaan erittäin hyvin korvata keskenään. Perusominaisuuksia ovat ennen kaikkea keveys, alhainen lämpöhitaus ja suuri lämmönjohtavuus. Kustannus- ja hintaerot sekä se, että suulakepuristustekniikassa saatetaan käyttää hieman erilaista alumiiniseosta, eivät muuta näitä perusominaisuuksia. Tässä tutkimuksessa käytetyn tuotelajikohtaisen vertailujärjestelmän (tuotevalvontanumerojärjestelmä) rakenteessa otetaan asianmukaisesti huomioon mahdolliset hintaerot, mikä tarkoittaa sitä, että vain samanlaisia asioita verrataan keskenään.

(19)

Lisäksi alumiinisia säteilylämmittimiä olisi pidettävä yhtenä ja samana tuotteena niiden valmistusmenetelmästä riippumatta, koska niitä myydään samojen myyntikanavien kautta ja koska loppukäyttäjät ja kuluttajat käsittävät ne alumiinista valmistetuiksi (edellä mainitut hyvin tunnetut ominaisuudet omaaviksi) tekemättä niiden välille eroa tuotantomenetelmän mukaan. Edellä esitetyn perusteella pyyntö hylätään.

(20)

CCCME esitti vastaväitteen myös sille, etteivät teräslevystä tai edes valuraudasta valmistetut säteilylämmittimet sisälly tuotteen määritelmään. Vaikka kyseisillä tuotteilla on samanlaiset käyttötarkoitukset, niillä on kuitenkin erilaiset fyysiset ja tekniset perusominaisuudet, sillä niissä on perusraaka-aineena alumiiniseoksen sijasta teräs tai rauta, joilla on painon, lämpöhitauden ja lämmönjohtavuuden suhteen erilaiset fyysiset ja tekniset ominaisuudet. Tämän vuoksi väite hylätään.

(21)

CCCME esitti myös muita huomautuksia, jotka koskevat valituksessa olevia viittauksia tarjousmenettelyjen kautta tapahtuvaan myyntiin. Kyseisistä huomautuksista käy ilmi, että CCCME oletti, että oli kyse julkisista hankintamenettelyistä. Valituksessa tarkoitetut tarjousmenettelyt liittyvät kuitenkin tavanomaiseen liiketoimintakäytäntöön, jossa säteilylämmittimien hankkija EU:ssa pyytää mahdollisia toimittajia ilmoittamaan hinnat ennen tilausten tekemistä. Mihinkään laskelmissa käytettyyn Kiinasta tulevaan tuontiin ei liittynyt julkista hankintamenettelyä.

(22)

Lisäksi CCCME huomautti valituksessa olevista viittauksista ”design-säteilylämmittimiin” olettaen, että kyseiset säteilylämmittimet eivät kuulu tuotteen määritelmään. Myös nämä huomautukset johtuivat väärinkäsityksestä, sillä kyseisiä lämmittimiä ei ole jätetty pois tuotteen määritelmästä. Näin ollen huomautuksia ei otettu huomioon.

(23)

Tutkimuksessa todettiin, että Kiinassa valmistetuilla ja sieltä viedyillä alumiinisilla säteilylämmittimillä sekä unionin tuottajien unionissa valmistamilla ja myymillä alumiinisilla säteilylämmittimillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä samat peruskäyttötarkoitukset, mistä syystä niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(24)

Koska unionin tuottajia on ilmeisen paljon, vireillepanoilmoituksessa esitettiin vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(25)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Otos koostui neljästä yrityksestä, jotka oli valittu kahdeksasta unionin tuottajasta, joiden tiedettiin tuottavan samankaltaista tuotetta ennen tutkimuksen käynnistämistä, niiden myyntimäärien, koon ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Niiden osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksolla oli 66 prosenttia. Asianomaisia osapuolia pyydettiin tutustumaan asiakirjoihin ja esittämään valintaa koskevat huomautuksensa 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta. Yksi asianomainen osapuoli pyysi, että myös tuotantomäärä otetaan huomioon otosta valittaessa. Otoksen muuttaminen kyseisellä tavalla hyväksyttiin. Yksikään asianomaisista osapuolista ei vastustanut viidestä yrityksestä koostuvaa lopullista otosta.

(26)

Menettelyssä osallisina olevien tuojien mahdollisesti suuren määrän vuoksi vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisen otantamenettelyn soveltamista tuojiin.

(27)

Vain kolme etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui toimimaan yhteistyössä. Koska näistä tuojista kaksi ei ilmoittanut tuoneensa tai ostaneensa tarkasteltavana olevaa tuotetta, otantaa ei enää pidetty tarpeellisena.

(28)

Kaikkiaan 18 vientiä harjoittavaa tuottajaa Kiinasta toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kyseiset yritykset veivät noin 5 miljoonaa elementtiä (3) eli hieman alle 50 prosenttia Kiinan EU:n markkinoille viemästä määrästä tutkimusajanjaksolla. Mainituilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella komissio valitsi otoksen, johon kuuluvien kahden vientiä harjoittavan tuottajan edustava tuotanto-, myynti- ja vientimäärä on suurin mahdollinen, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa määräajassa. Kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien – Zhejiang Flyhigh Metal Products Co., Ltd. ja Metal Group Co., Ltd. – osuus otantaa varten tietoja toimittaneiden 18:n vientiä harjoittavan tuottajan myyntimäärästä oli noin 62 prosenttia.

(29)

Yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä (Sira-ryhmä) vastusti sen jättämistä otannan ulkopuolelle sillä perusteella, että se valmistaa erästä tiettyä säteilylämmitinlajia (käyttäen suulakepuristusmenetelmää), minkä vuoksi sen sisällyttäminen otokseen parantaisi otoksen edustavuutta. Lisäryhmän sisällyttäminen otokseen ei kuitenkaan ollut tarpeen, sillä alun perin valittu otos edusti joka tapauksessa yli 60:tä prosenttia yhteistyössä toimineiden yritysten ilmoittamasta viennistä. Otoksen ei myöskään välttämättä tarvitse kattaa kaikkia tarkasteltavana olevan tuotteen lajeja. Sen vuoksi Sira-ryhmän pyyntö otokseen sisällyttämisestä hylättiin ja alkuperäinen otos vahvistettiin.

(30)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut perusteet.

(31)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät kuitenkin vain yksilöllistä kohtelua, minkä vuoksi markkinatalouskohtelun myöntämisperusteiden täyttymistä ei tutkittu.

(32)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut perusteet. Kyseiset perusteet, jotka ovat pelkästään viitteellisiä, ovat lyhyesti seuraavat:

(33)

Kumpikin otokseen kuuluva vientiä harjoittava tuottaja pyysi yksilöllistä kohtelua. Komissio tarkasteli pyyntöjä. Tutkimus osoitti, että otokseen kuuluvat yritykset täyttivät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt edellytykset.

(34)

Näin ollen kummallekin otokseen kuuluvalle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin yksilöllinen kohtelu.

(35)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaan kotimarkkinahintojen tai vastaavan laskennallisen normaaliarvon perusteella.

(36)

Komissio totesi vireillepanoilmoituksessa aikovansa käyttää Venäjää vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(37)

Ehdotukseen Venäjän valitsemiseksi vertailumaaksi ei saatu huomautuksia. Yksikään asianomaisista osapuolista ei ehdottanut tutkimuksen aikana vaihtoehtoisia vertailumaassa toimivia samankaltaisen tuotteen tuottajia valituksessa mainittujen tuottajien lisäksi.

(38)

Venäläisten yritysten kanssa ei päästy yhteistyöhön, vaikka kaikkiin tiedossa olleisiin venäläisiin tuottajiin oltiin toistuvasti yhteydessä tutkimuksen aikana ja niille lähetettiin vertailumaan kyselylomakkeet.

(39)

Komissio yritti omien selvitystensä avulla kartoittaa muita tuottajia kolmansissa maissa.

(40)

Sitä varten lähetettiin kirjeitä ja kyselyjä kaikille tiedossa olleille tuottajille muissa kolmansissa maissa (Turkissa, Iranissa, Kroatiassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Sveitsissä). Jatkotoimista huolimatta yhteistyöhalukkuutta ei ilmennyt.

(41)

Kuten edellä 38, 39 ja 40 kappaleessa selitetään, tutkimuksessa ei tullut esiin muita markkinataloutta toteuttavia kolmansia maita, joita olisi voitu käyttää vertailumaana tässä menettelyssä. Koska tällaista markkinataloutta toteuttavaa kolmatta maata ei ollut, pääteltiin alustavasti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti, ettei otokseen kuuluville tuottajille ollut mahdollista määrittää normaaliarvoa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella tai sellaisesta kolmannesta maasta muihin maihin, myös unioniin, vietäessä käytetyn hinnan perusteella ja että siksi normaaliarvo oli määritettävä jollakin muulla hyväksyttävällä perusteella eli tässä tapauksessa samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella. Tämä katsottiin asianmukaiseksi niin edellä mainitun yhteistyöhaluttomuuden kuin EU:n markkinoiden koon, tuonnin harjoittamisen ja EU:n markkinoilla kyseisen tuotteen osalta vallitsevan voimakkaan kansainvälisen kilpailun vuoksi.

(42)

Koska kumpikaan otokseen valittu yritys ei pyytänyt markkinatalouskohtelua, normaaliarvo kaikille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin samankaltaisesta tuotteesta unionissa tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, kuten edellä 41 kappaleessa selitetään. Unionissa maksettua tai maksettavaa hintaa koskevan perusteen mukaisesti normaaliarvo laskettiin edellä 13 kappaleessa lueteltujen unionin tuottajien toimitiloissa tarkastettujen tietojen perusteella.

(43)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensin, oliko samankaltaisen tuotteen EU-myynti riippumattomille asiakkaille edustavaa. Unionissa toimivien samankaltaisen tuotteen tuottajien myynnin EU:ssa todettiin olevan edustavaa verrattuna otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemään tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(44)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko kyseisen myynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan EU-myynnin osuus. EU:n myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos yksikköhinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla. Tämän vuoksi määritettiin tuotantokustannukset unionin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana. Tarkastelussa kävi ilmi, että joidenkin tuotelajien EU-myynti oli kannattavaa eli nettomääräiset yksikkömyyntihinnat ylittivät lasketut yksikön tuotantokustannukset.

(45)

Kunkin tuotelajin normaaliarvo perustui tosiasiallisiin myyntihintoihin (noudettuna lähettäjältä -tasolla) kannattavan myynnin osalta ja laskennalliseen normaaliarvoon kannattamattoman myynnin osalta.

(46)

Normaaliarvo laskettiin lisäämällä EU:n tuotannonalan tuotantokustannuksiin sen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto. Perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voittomarginaali (4,43 %) perustuivat tosiasiallisiin tietoihin, jotka pohjautuivat EU:n tuottajien samankaltaisen tuotteen tuotantoon ja tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeseen myyntiin.

(47)

Koska otokseen kuuluville vientiä harjoittaville tuottajille myönnettiin yksilöllinen kohtelu ja ne harjoittivat vientimyyntiä suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(48)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin välillisten verojen, kuljetus-, vakuutus-, pakkaus-, käsittely- ja luottokustannusten perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(49)

Toisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta oli selvää, että yritys ei ollut luokitellut tarkasteltavana olevaa tuotetta oikein käyttäessään kyselylomakkeessa edellytettyä järjestelmää. Yksi tarkasteltavana olevan tuotteen eritelmään sisältyvistä ominaisuuksista koski säteilylämmittimien lämpötehoa. Kyseinen yritys ei kuitenkaan esittänyt näyttöä, joka olisi tukenut yrityksen viemien mallien ilmoitettuja lämpötehoja. Tosiasiallisesti ilmoitettu lämpöteho ei ollut oikea eikä vastannut muita ominaisuuksia kuten painoa ja kokoa. Vertailussa voitiin sen vuoksi käyttää ainoastaan muita, jäljelle jääviä ominaisuuksia.

(50)

Kun tuotelajien luokitteluun käytettiin tuotevalvontanumerojärjestelmää, vastaavuus oli toisen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla hyvä. Koska otokseen kuuluvan toisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta suoraa vastaavuutta ei kuitenkaan todettu, käytettiin samankaltaisuuteen perustuvaa menetelmää. Kun käytettiin samankaltaisuuteen perustuvaa menetelmää, yksityiskohtaiset tiedot ilmoitettiin asianomaiselle taholle.

(51)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin polkumyyntimarginaali perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotetun keskimääräisen vientihinnan välisen vertailun perusteella ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(52)

Näiden kahden polkumyyntimarginaalin perusteella laskettiin painotettu keskiarvo otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimineille yrityksille.

(53)

Koska kiinalaisten yritysten yhteistyöaste oli matala (alle 50 prosenttia), katsotaan asianmukaiseksi, että kaikkiin muihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava, koko maata koskeva polkumyyntimarginaali määritetään yhteistyössä toimineiden viejien sellaisten tietylle asiakkaalle suuntautuneiden liiketoimien perusteella, joissa polkumyynti oli voimakkainta.

(54)

Tällä tavalla määritetyt väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

Taulukko 1

(55)

Tarkastelujakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin tuottajista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja ja otokseen kuuluneilta unionin tuottajilta saatuja todennettuja kyselyvastauksia.

(56)

Tutkimusajanjaksolla alumiinisia säteilylämmittimiä valmisti unionissa kahdeksan tuottajaa. Tutkimusajanjakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin tuottajista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja.

(57)

Tällä perusteella elementtien lukumäärällä mitatun unionin kokonaistuotannon tutkimusajanjakson aikana arvioitiin olevan noin 64 miljoonaa. Koska valitusta tukevat unionin tuottajat vastasivat unionin koko tuotannosta, ne muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(58)

Eurostatin tuontitilastoja ei voitu käyttää tässä tutkimuksessa, koska ne CN-koodit, joihin alumiiniset säteilylämmittimet kuuluvat, sisältävät myös muita alumiinituotteita, kuten sähköisiä säteilylämmittimiä.

(59)

Näin ollen unionin kulutus määritettiin valitukseen sisältyvien, erityisesti unionin tuotannonalan myyntimäärää unionissa sekä Kiinassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien vientiä koskevien tietojen perusteella. Tiedot tarkastettiin vertaamalla niitä otantakyselyyn saatuihin vastauksiin sekä otokseen valittujen unionin tuottajien ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tiloissa saatuihin, tarkastettuihin tietoihin.

(60)

Tämän perusteella unionin kulutuksen todettiin kehittyneen seuraavasti:

Taulukko 2

(61)

Kokonaiskulutus EU:n markkinoilla väheni tarkastelujakson aikana 3,8 prosenttia. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 vähenemistä tapahtui 12 prosenttia, mikä johtui talouskriisin maailmanlaajuisista negatiivisista vaikutuksista, ja myöhemmin kulutus väheni vielä lisää 3,7 prosenttia. Vuoden 2010 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana se kuitenkin elpyi, kun kasvua oli 13,5 prosenttia, mutta ei noussut takaisin vuoden 2008 lähtötasolle. Edellä olevan taulukon mukaan kulutus lisääntyi 9 prosenttia vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(62)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti:

Taulukko 3

(63)

Kulutuksen kehittymisestä huolimatta Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi (77 %) tarkastelujaksolla. Kasvu oli jatkuvaa, ja se oli jyrkintä vuoden 2010 ja tutkimusajanjakson välillä (+ 33 %). Vastaavasti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuus kasvoi tasaisesti tarkastelujaksolla: vuonna 2008 osuus oli 13 prosenttia ja tutkimusajanjaksolla 24 prosenttia. Tätä suuntausta olisi tarkasteltava pitäen mielessä kulutuksen yleinen väheneminen 3,8 prosentilla samalla ajanjaksolla.

(64)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskihinta laski hieman tarkastelujaksolla. Ensin vuodesta 2008 vuoteen 2009 hinta laski huomattavasti eli 20 prosenttia ja nousi sitten vuosien 2009 ja 2010 välillä 25 prosenttia. Tarkastelujakson loppua kohden se laski jälleen.

(65)

Tutkimus osoitti myös, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät tarkastelujakson ajan jatkuvasti unionin tuotannonalan myyntihintoja alempina. Vuoden 2009 hintojen laskun kanssa samaan aikaan Kiinan markkinaosuus kasvoi rajusti eli 13 prosentista 17,3 prosenttiin unionin markkinoista, ja jatkuva hinnan alittavuus selittää kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuuden vakaan kasvun erityisesti vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(66)

Tutkimusajanjakson aikaisen hinnan alittavuuden määrittämiseksi verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, vastaaviin yhteistyössä toimineilta kiinalaisilta tuottajilta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitettuihin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti voimassa olevien tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(67)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos osoitti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 6,1 prosenttia ilmaistuna osuutena otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla.

(68)

Kuten edellä 24 ja 25 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan mahdollisesti kärsimän vahingon tutkimiseen käytettiin otantamenetelmää. On syytä huomata, että yksi otokseen valituista unionin tuottajista aloitti alumiinisten säteilylämmittimien valmistuksen vasta vuonna 2009. Jotta tarkastelujakson aikaisista suuntauksista voitiin tehdä johdonmukainen analyysi, katsottiin asianmukaiseksi asettaa vuosi 2009 vahinkoanalyysin vertailuvuodeksi indeksillä 100. Kokonaiskuvan täydentämiseksi myös vuodelle 2008 vahvistettiin indeksi käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(69)

Neljän otokseen valitun unionin tuottajan toimittamien ja todentamien tietojen perusteella vahvistettiin mikroindikaattoreita, kuten yksikköhinta, yksikkökohtaiset kustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti ja varastot. Indeksi vuodelle 2008 määritettiin vertaamalla vuonna 2008 toimineita kolmea tuottajaa koskevia saatavilla olleita tietoja samojen kolmen tuottajan tietoihin vuodelta 2009 (indeksi 100).

(70)

Alumiinisten säteilylämmittimien kahdeksan EU:ssa toimivan tuottajan toimittamien tietojen perusteella vahvistettiin mikroindikaattoreita, kuten unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus ja työllisyys. Indeksi vuodelle 2008 määritettiin vertaamalla vuonna 2008 toimineita seitsemää tuottajaa koskevia saatavilla olleita tietoja samojen seitsemän tuottajan osalta saatavilla olleisiin tietoihin vuodelta 2009 (indeksi 100).

(71)

Perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan tarkasteltaessa unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta tarkastelujaksolla on otettava huomioon kaikki kyseisessä artiklassa mainitut taloudelliset tekijät.

(72)

Tarkastelujakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin tuottajista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja ja otokseen kuuluneilta unionin tuottajilta saatuja todennettuja kyselyvastauksia.

(73)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että tuotanto väheni tarkastelujaksolla. Kysynnän vähenemistä vastaavasti tuotanto väheni huomattavasti vuonna 2009, minkä jälkeen se palautui vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla. Tuotanto pysyi melko vakaana vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä huolimatta kulutuksen 9 prosentin kasvusta. Tuotantotaso riippuu myös unionin tuotannonalan vientitoiminnasta, joka jatkui merkittävänä koko tarkastelujakson.

(74)

Vaikka kulutus väheni vain hieman, kapasiteetin käyttöaste laski 70 prosentista 60 prosenttiin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vuodesta 2009 tutkimusajanjaksolle se pysyi melko muuttumattomana.

(75)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan myyntimäärä putosi 16 prosenttia, ja sen markkinaosuus supistui koko ajan 87 prosentista vuonna 2008 tutkimusajanjakson 76 prosenttiin. Vuonna 2009 unionin tuotannonalan myyntimäärä putosi 16 prosenttia, joten sen markkinaosuus pieneni yli neljä prosenttiyksikköä. Vuonna 2010 myyntimäärä putosi vielä 7 prosenttia lisää ja markkinaosuus pieneni 82,7 prosentista 79,5 prosenttiin. Tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni edelleen 76 prosenttiin, vaikka samaan aikaan kulutus kasvoi (+ 13,5 %). Näin ollen unionin tuotannonala ei pystynyt hyödyntämään kulutuksen kasvua ja hankkimaan takaisin osaa aiemmin menettämästään markkinaosuudesta.

(76)

Kävi ilmi, että tarkastelujakson aikana unionin kulutus väheni hieman eli 3,8 prosenttia, mutta samana ajanjaksona heikkenivät huomattavasti sekä unionin tuotannonalan myyntimäärä (15,9 prosentilla) että markkinaosuus (12,6 prosentilla). Samaan aikaan tuonti Kiinasta kasvoi merkittävästi eli 76,9 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tästä syystä unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 11 prosenttiyksikköä saman jakson aikana.

(77)

Työntekijämäärä kasvoi hieman tarkastelujaksolla, mutta se johti tuottavuuden laskuun. Olisi kuitenkin huomattava, että työllisyyden kasvusuuntaus johtuu ainoastaan siitä, että yksi otokseen kuulunut – otoksen pienin – yritys aloitti tuotannon vuonna 2009. Muussa tapauksessa työllisyys olisi kehittynyt kielteiseen suuntaan.

(78)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus (ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohti vuodessa) väheni tarkastelujaksolla hieman. Se oli alimmillaan vuonna 2009, minkä jälkeen se alkoi elpyä mentäessä kohti tutkimusajanjaksoa saavuttamatta kuitenkaan alkuperäistä tasoa. Vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tuottavuus kasvoi 12 prosenttia.

(79)

Keskimääräisten myyntihintojen kehitys tarkastelujakson aikana on selvästi negatiivinen (lasku 6 prosenttia). Vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana hinnat nousivat 6 prosenttia lisääntyvän kulutuksen ja markkinoiden elpymisen myötä mutta eivät palautuneet vuoden 2008 tasolle.

(80)

Samaan aikaan samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä aiheutuvat suhteelliset kustannukset pienenivät hieman tarkastelujakson kuluessa, mutta se ei riittänyt alkuunkaan pitämään unionin tuotannonala kannattavana vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla. Kun vuonna 2009 kustannukset laskivat 11,5 prosenttia, myös myyntihinnat laskivat 11,5 prosenttia, mutta vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan kustannusten kasvaessa rajusti se pystyi nostamaan hintojaan vain hieman ylimääräisten kustannusten kattamiseksi. Tästä syystä kannattavuus ja markkinaosuus heikkenivät lisää, koska unionin tuotannonalan hinnat olivat jatkuvasti korkeampia kuin kiinalaistuonnin hinnat.

(81)

Unionin tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina kyseisen myynnin liikevaihdosta. Tarkastelujaksolla samoin kuin vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin tuotannonalan kannattavuus laski jyrkästi ja ylsi hädin tuskin kannattavuusrajaan.

(82)

Kassavirta, joka osoittaa tuotannonalan kykyä rahoittaa itse toimintaansa, kehittyi suurilta osin yhtä negatiivisesti kuin kannattavuus. Se saavutti aallonpohjan tutkimusajanjakson aikana. Myös investointien tuotto heikkeni: vuonna 2008 se oli 36 prosenttia ja tutkimusajanjaksolla 2 prosenttia.

(83)

Kannattavuuden, kassavirran ja investointien tuoton kehityssuunta tarkastelujaksolla rajoitti unionin tuotannonalan kykyä investoida omaan toimintaansa ja heikensi sen kehittymistä. Tarkastelujakson alussa unionin tuotannonala onnistui tekemään suuria investointeja ja modernisoimaan koneitaan tuotannon tehostamiseksi, mutta sen jälkeen investoinnit vähenivät tasaiseen tahtiin 64,7 prosentilla tarkastelujakson loppuaikana.

(84)

Otokseen kuuluneen unionin tuotannonalan varastot kasvoivat huomattavasti tarkastelujakson aikana. Vuonna 2009 loppuvarastot pienenivät 27 prosenttia, minkä jälkeen ne kasvoivat vuoden 2010 aikana 30,8 prosenttia ja tutkimusajanjaksolla 128,4 prosenttia.

(85)

Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Kaikki vahvistetut marginaalit ovat merkittävästi vähimmäistasoa korkeammat. Kun otetaan lisäksi huomioon Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutuksia EU:n markkinoilla ei voida pitää vähäpätöisinä.

(86)

Tutkimus osoitti, että useimmat unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vahinkoindikaattorit heikkenivät tai eivät kehittyneet kulutusta vastaavasti tarkastelujaksolla. Tämä koskee erityisesti vuodesta 2009 tutkimusajanjakson loppuun ulottuvaa aikaa.

(87)

Tarkastelujaksolla, jolloin kulutus väheni, tuontimäärät Kiinasta kasvoivat jatkuvasti ja merkittävästi. Samaan aikaan unionin tuotannonalan myyntimäärä pieneni kaikkiaan 16 prosenttia, ja sen markkinaosuus putosi 87 prosentista 76 prosenttiin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Vielä sittenkin, kun kulutus kasvoi 9 prosentilla vuodesta 2009 tutkimusajanjaksolle tultaessa, unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni edelleen. Unionin tuotannonala ei pystynyt saamaan takaisin aiemmin menettämäänsä markkinaosuutta, koska polkumyynnillä EU:n markkinoille tuleva tuonti Kiinasta lisääntyi merkittävästi. Matalahintainen polkumyyntituonti, joka jatkuvasti alitti unionin tuotannonalan hinnat, lisääntyi tasaisesti tarkastelujakson ajan.

(88)

Vakavia vaikutuksia kohdistui myös unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyviin vahinkoindikaattoreihin, kuten kassavirtaan ja kannattavuuteen. Tästä syystä unionin tuotannonalan kyky hankkia pääomaa ja tehdä investointeja heikkeni.

(89)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(90)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, onko polkumyynnillä Kiinasta tuleva tuonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Komissio tarkasteli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaa unionin tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei niiden aiheuttamaa vahinkoa katsottaisi polkumyyntituonnin aiheuttamaksi.

(91)

Tutkimus osoitti, että unionin kulutus väheni 3,8 prosenttia tarkastelujaksolla ja samaan aikaan Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä kasvoi rajusti, noin 77 prosenttia, samoin kuin sen markkinaosuus, joka nousi vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä 13 prosentista 24 prosenttiin. Samanaikaisesti unionin tuotannonalan myyntimäärä laski 16 prosenttia ja markkinaosuus putosi 87 prosentista 76 prosenttiin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.

(92)

Vuodesta 2009 tutkimusajanjaksoon ulottuvalla jaksolla unionin kulutus kasvoi 9 prosenttia, mutta unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni jälleen, päinvastoin kuin kiinalainen polkumyyntituonti, joka lisääntyi vuosittain 52 prosentilla kyseisenä ajanjaksona.

(93)

Hintapaineen osalta on syytä korostaa, että vuonna 2009 keskimääräiset tuontihinnat Kiinasta laskivat 20 prosenttia, mikä pakotti unionin tuotannonalan laskemaan myyntihintojaan huomattavasti eli 11,5 prosenttia. Vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonala yritti nostaa hintojaan kohonneiden kustannusten vuoksi. Tästä syystä sen markkinaosuus heikkeni lisää, koska unionin tuotannonalan hinnat olivat jatkuvasti korkeampia kuin polkumyynnillä tapahtuneen kiinalaistuonnin hinnat. Tämä tilanne aiheutti erityisesti unionin tuotannonalan kannattavuuden, myyntimäärän ja markkinaosuuden merkittävän heikkenemisen.

(94)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat laskivat tarkastelujakson aikana. Vaikka kiinalaistuonnin hinnat nousivat 23 prosenttia vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, ne pysyivät huomattavasti unionin tuotannonalan myyntihintoja matalampina koko tarkastelujakson ajan ja erityisesti tutkimusajanjaksolla, mikä piti hinnat alhaalla unionin markkinoilla.

(95)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että voimakkaasti kasvaneella Kiinasta tulleella polkumyyntituonnilla, jonka hinnat jatkuvasti alittivat unionin tuotannonalan hinnat, on ollut ratkaiseva osa unionin tuotannonalan kärsimässä merkittävässä vahingossa, josta on osoituksena erityisesti sen heikko taloudellinen tilanne, myyntimäärien ja markkinaosuuden pieneneminen ja useimpien vahinkoindikaattoreiden kehitys huonompaan suuntaan.

(96)

Kuten edellä 58 kappaleessa selvitetään, Eurostatin tuontitilastoja ei voitu käyttää tässä tutkimuksessa, sillä CN-koodeihin, joihin alumiiniset säteilylämmittimet ja niiden elementit ja osaryhmät kuuluvat, sisältyy kaikenlaisia alumiinituotteita. Koska muita luotettavia tietoja ei ollut, valituksen perusteella määritettiin, että Kiinan lisäksi ei ole muita EU:n ulkopuolisia maita, jotka olisivat valmistaneet alumiinisia säteilylämmittimiä ja vieneet niitä EU:hun tarkastelujaksolla.

(97)

Talouskriisi selittää osittain unionin kulutuksen supistumisen erityisesti vuosina 2009 ja 2010. On kuitenkin huomion arvoista, että sekä tarkastelujaksolla kulutuksen vähetessä että sen kasvaessa vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana Kiinasta unionin markkinoille unionin tuotannonalan hinnat alittavilla polkumyyntihinnoilla tuleva tuonti lisääntyi jatkuvasti.

(98)

Matalahintainen polkumyyntituonti pääsi aivan erilaiseen tulokseen kuin unionin tuotannonala. Tutkimuksessa kävikin ilmi, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni jatkuvasti vuodesta 2009 alkaen tutkimusajanjaksoon asti, vaikka unionin kulutus lisääntyi yleisen talouden elpymisen myötä. Vaikka tuotantomäärä oli kasvussa, liikatuotantoa täytyi laittaa varastoon.

(99)

Tavanomaisissa taloudellisissa olosuhteissa ja ilman polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin voimakasta lisääntymistä ja sen aiheuttamaa suurta hintapainetta unionin tuotannonalalla olisi saattanut olla jonkin verran vaikeuksia selviytyä kulutuksen laskusta ja kiinteiden yksikkökustannusten noususta, joka johtui alentuneesta kapasiteetin käyttöasteesta. Tutkimus kuitenkin osoittaa selvästi, että polkumyyntituonti Kiinasta on voimistanut talouden taantuman vaikutusta. Vaikka talous yleisesti alkoi elpyä, unionin tuotannonala ei pystynyt elpymään ja saamaan takaisin tarkastelujakson aikana menettämiään myyntimääriä ja markkinaosuutta.

(100)

Vaikka talouskriisi onkin osaltaan saattanut heikentää unionin tuotannonalan tulosta, sen vaikutus ei kokonaisuutena ole sellainen, että se poistaisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle erityisesti tutkimusajanjaksolla aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden.

(101)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että alumiinisten säteilylämmittimien tuotantokustannukset ovat suoraan yhteydessä tuotteen valmistuksen pääraaka-aineen eli alumiinin hintakehitykseen. Vaikka unionin tuotannonalan tuotantokustannukset laskivat huomattavasti vuonna 2009, kuten edellä taulukossa 8 esitetään, myyntihinnat laskivat samaa tahtia. Vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla kustannukset nousivat enemmän kuin myyntihinnat, joten unionin tuotannonala ei pystynyt elpymään etenkään kannattavuuden osalta. Tämä tapahtui tilanteessa, jossa Kiinasta tuotujen tuotteiden tuontihinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat.

(102)

Markkinataloudessa voitaisiin odottaa, että hinnat markkinoilla mukautuisivat säännöllisesti tuotantokustannusten eri osatekijöiden kehittymistä vastaavasti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tutkimuksessa varmistui, että Kiinasta tuleva, unionin tuotannonalan hinnat alittava polkumyyntituonti laski edelleen unionin markkinoiden hintoja ja esti siten unionin tuotannonalaa säilyttämästä markkinaosuuttaan ja mukauttamasta hintojaan siten, että se olisi saanut katettua kustannuksensa ja saanut kohtuullisen voiton, etenkin tutkimusajanjakson aikana.

(103)

Näin ollen raaka-aineen hintojen nousun ei voida katsoa poistavan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle erityisesti tutkimusajanjakson aikana aiheutuneen merkittävän vahingon välistä syy-yhteyttä.

(104)

Vientitoiminta oli tärkeä osa unionin tuotannonalan liiketoimintaa tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonalan keskeiset vientimarkkinat olivat Venäjä ja muut Itä-Euroopan maat, joilla myydyt tuotteet olivat suhteellisesti heikompilaatuisia ja siten halvempia kuin unionin markkinoilla myydyt säteilylämmittimet.

(105)

Edellä olevasta taulukosta ilmenee, että unionin tuotannonalan vientiliikevaihto pieneni tarkastelujaksolla. Se voi osaltaan johtua siitä, että alumiinisten säteilylämmittimien vienti Kiinasta kyseisille vientimarkkinoille lisääntyi, kuten saatavilla olevista tiedoista voidaan päätellä.

(106)

On kuitenkin selvää, että vientitoiminnan ansiosta unionin tuotannonala saavutti mittakaavaetuja ja pystyi siten pienentämään yleisiä tuotantokustannuksiaan. Tästä syystä voidaan perustellusti katsoa, että unionin tuotannonalan erityisesti tutkimusajanjakson aikana kärsimä merkittävä vahinko ei voinut johtua sen vientitoiminnasta. Vaikka vientimyynnin vähenemisellä on mahdollisesti ollut kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, vaikutus ei ole ollut sellainen, että se poistaisi vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen matalahintaisen tuonnin välisen syy-yhteyden.

(107)

Edellä esitetty analyysi osoittaa, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi sekä tarkastelujaksolla että vuodesta 2009 tutkimusajanjaksolle ulottuvalla kaudella. Kyseisen tuonnin todettiin tapahtuneen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla veloittamia hintoja alemmilla hinnoilla jatkuvasti ja erityisesti tutkimusajanjaksolla.

(108)

Kiinasta tulevan matalahintaisen polkumyynnin määrän ja markkinaosuuden kasvu oli jatkuvaa ja tapahtui samanaikaisesti unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa. Tilanne huononi tutkimusajanjaksolla, jolloin unionin tuotannonala ei kyennyt saamaan takaisin menetettyä markkinaosuuttaan ja kannattavuus samoin kuin muut talousindikaattorit kuten kassavirta ja investointien tuotto vajosivat alimmilleen.

(109)

Muita tiedossa olleita tekijöitä, talouskriisi mukaan luettuna, koskeva analyysi osoitti, että kyseisten tekijöiden mahdollinen kielteinen vaikutus ei voinut olla sellainen, että se poistaisi vahvistetun syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tulleen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

(110)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen viennin vahingolliset vaikutukset, pääteltiin alustavasti, että polkumyynnillä tapahtuva vienti Kiinasta on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(111)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, olisiko vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntituontia koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, kuten unionin tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien ja käyttäjien edut.

(112)

Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista. On muistettava, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, unionin tuotannonalan tilanne vääjäämättä heikkenee edelleen.

(113)

Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan unionin markkinoille tehokkaat kilpailuedellytykset, jolloin unionin tuotannonala voi mukauttaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat vastaamaan eri komponenttien kustannuksia ja markkinaolosuhteita. Voidaan olettaa myös, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto tarjoaisi unionin tuotannonalalle tilaisuuden saada takaisin ainakin osa tarkastelujaksolla menetetystä markkinaosuudesta, mikä puolestaan parantaisi sen kannattavuutta ja yleistä taloudellista tilannetta.

(114)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, voidaan odottaa markkinaosuuden vielä hupenevan ja unionin tuotannonalan pysyvän kannattamattomana. Tämä olisi kestämätöntä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Aiheutuneiden tappioiden ja tarkastelujakson alussa tuotantoon tehtyjen suurten investointien vuoksi voidaan olettaa, että jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, useimmat unionin tuottajista eivät pysty saamaan investointejaan takaisin.

(115)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(116)

Käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(117)

Tuojista vain yksi Puolassa sijaitseva yritys toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa vastaamalla kyselyyn ja hyväksymällä tarkastuskäynnin. Kyseinen tuoja teki tarkasteltavana olevan tuotteen osalta hieman tappiota tutkimusajanjaksolla. Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvä liiketoiminta on kuitenkin melko vähäistä suhteessa koko yrityksen toimintaan. Näin ollen toimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole voimakasta vaikutusta sen kokonaistulokseen.

(118)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(119)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(120)

Näiden toimenpiteiden suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä niin, ettei ylitetä todettuja polkumyyntimarginaaleja.

(121)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voi kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada tällaisella tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Katsotaan, että voiton, joka voitaisiin saada ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, pitäisi perustua otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiseen voittomarginaaliin (ennen veroja) vuonna 2008. Näin ollen katsotaan, että 7,4 prosentin osuutta liikevaihdosta edustavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana vähimmäismääränä, jonka unionin tuotannonalan olisi voitu odottaa saavuttavan ilman vahingollista polkumyyntiä.

(122)

Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin oikaisemalla otokseen kuuluvien unionin tuottajien myyntihinnat tutkimusajanjakson tosiasiallisella voitolla/tappiolla sekä lisäämällä edellä mainittu voittomarginaali.

(123)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä kiinalaisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin keskimääräisestä CIF-kokonaisarvosta.

(124)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina, alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(125)

Edellä esitetyn perusteella polkumyyntitullit on vahvistettu vertaamalla vahingon poistavaa marginaalia ja tukimarginaalia keskenään. Ehdotetut polkumyyntitullit ovat näin ollen seuraavat:

(126)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan Kiinasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(127)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (4), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa vastaavasti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(128)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,