24.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 219/9

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen käynnistää uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan yhteensovittamista, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopalla kestävän kasvun vauhdittamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen olevien mahdollisuuksien lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 12 päivänä heinäkuuta 2011 suosituksen (4) Bulgarian vuoden 2011 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Bulgarian tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2011–2014.

(4)

Komissio hyväksyi 23 päivänä marraskuuta 2011 toisen vuotuisen kasvuselvityksen. Tästä alkoi toinen politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin eurooppalainen ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa. Komissio hyväksyi 14 päivänä helmikuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Bulgaria kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Neuvosto antoi 1 päivänä joulukuuta 2011 päätelmät, joissa kehotetaan sosiaalisen suojelun komiteaa esittämään yhdessä työllisyyskomitean ja muiden komiteoiden kanssa näkemyksensä toimista, joita suositellaan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa toteutettavan politiikkajakson yhteydessä. Nämä näkemykset ovat osa työllisyyskomitean lausuntoa.

(6)

Euroopan parlamentti on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti osallistunut asianmukaisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja se on 15 päivänä helmikuuta 2012 hyväksynyt päätöslauselman vuotuisen kasvuselvityksen 2012 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista sekä päätöslauselman osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2012.

(7)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 2 päivänä maaliskuuta 2012 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 9 päivänä joulukuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotta 2012 koskevan vuotuisen kasvuselvityksen mukaiset). Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(8)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 2 päivänä maaliskuuta 2012 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(9)

Bulgaria toimitti vuosia 2012–2015 koskevan lähentymisohjelmansa sekä vuoden 2012 kansallisen uudistusohjelmansa 12 päivänä huhtikuuta 2012. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. Komissio on myös arvioinut asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklassa tarkoitetussa perusteellisessa tarkastelussa, onko Bulgariassa makrotalouden epätasapaino. Komissio totesi perusteellisessa tarkastelussaan, että Bulgariassa on makrotalouden sisäinen epätasapaino, mutta epätasapaino ei ole liiallinen.

(10)

Niiden tietojen mukaan, jotka Bulgaria esitti liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä antamassaan vuoden 2012 ensimmäisessä ilmoituksessa alijäämä- ja velkatilanteesta vuosina 2008–2011, julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2011 pienempi kuin perussopimuksen mukainen 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden kevään 2012 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä pysyy lisäksi alle perussopimuksen mukaisen viitearvon ja jatkaa pienenemistään ennustejaksolla. Tämän vuoksi sekä vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten mukaisesti komissio antoi 30 päivänä toukokuuta 2012 suosituksen neuvoston päätökseksi (5), jolla perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumotaan päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta.

(11)

Neuvosto on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen lähentymisohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että lähentymisohjelman julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuosien 2012 ja 2013 osalta optimistinen verrattuna komission yksiköiden kevään 2012 talousennusteeseen, sillä vuotuisen kasvun odotetaan yltävän 1,4 prosenttiin vuonna 2012 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2013. Komission yksiköiden kevään 2012 talousennusteen mukaan BKT:n kasvu on 0,5 prosenttia vuonna 2012 ja 1,9 prosenttia vuonna 2013. Sen jälkeen kun liiallinen alijäämä korjattiin vuonna 2011, ohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on saada julkisen talouden rahoitusasema – niin rakenteellinen kuin kokonaisrahoitusasemakin – lähes tasapainoon ohjelmakauden loppuun mennessä. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rakenteellista tavoitetta on tarkistettu hieman 0,6 prosentin alijäämästä 0,5 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen. Uusi keskipitkän aikavälin tavoite vastaa riittävästi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Bulgaria aikoo (uudelleenlasketun) julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman (6) perusteella saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteensa lähentymisohjelmakaudella.

Harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet huomioon ottaen julkisten menojen kasvutahdin ennustetaan vuosina 2012–2014 vastaavan menojen kasvulle vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua viitearvoa, mutta ylittävän sen vuonna 2015. Suunniteltuihin julkisen talouden vakauttamistoimiin kohdistuu joukko riskejä, jotka i) johtuvat tulojen vähenemisestä, mikä selittyy optimistisella makrotalouden skenaariolla ja vähemmän verotuloja aikaansaavalla talouden kasvurakenteella, sekä ii) julkisen sektorin tehottomuudesta, erityisesti terveydenhoidon viivästysten osalta, mikä voi aiheuttaa huomattavia menopaineita. Velkasuhde on alle 60 prosenttia BKT:stä, ja sen odotetaan lähentymisohjelman mukaan olevan parhaimmillaan lähellä 20 prosenttia BKT:stä vuonna 2012 ja sen jälkeen heikkenevän ohjelmakauden kuluessa. Veroja koskevien säännösten noudattamisessa on runsaasti parantamisen varaa. Siinä edistyminen antaisi Bulgarialle mahdollisuuden lisätä kasvua edistäviä menoja. Talousarviota koskevaan puitelakiin on hyväksytty muutos, jolla alijäämä rajataan alle 2 prosenttiin ja julkiset menot 40 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Muutos lisää julkisen talouden kehyksen sitovuutta ja parantaa julkisen talouden suunnittelun ennakoitavuutta. Haasteita riittää kuitenkin julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen sisällön parantamisessa ja suoriteperusteisen raportoinnin tehostamisessa, muun muassa valtion omistamien yritysten ja valtiotasoa alempien hallinnon tasojen raportoinnin laadun ja oikea-aikaisuuden parantamisen avulla.

(12)

Bulgarian hallitus on edistynyt merkittävästi joissakin eläkeuudistuksen toimenpiteissä, esimerkiksi miesten ja naisten eläkeikää sekä armeijan ja poliisin työntekijöiden palvelusajan kestoa koskevissa toimenpiteissä. Eläketurvassa olevien puutteiden korjaaminen on kuitenkin edelleen yksi suurimmista keskipitkän aikavälin haasteista. Suunnitteilla ei ole lakisääteisen eläkeiän muuttaminen samaksi miehille ja naisille. Palkansaajien varhaiseläkemahdollisuuksien tehokkaassa kaventamisessa ei siinäkään mennä riittävän pitkälle. Yksi tärkeimmistä jäljellä olevista haasteista on eläkemaksuja maksamattomien henkilöiden sisällyttäminen eläkejärjestelmään sekä työkyvyttömyyseläkkeen valvonnan ja myöntämisperusteiden kiristäminen.

(13)

Bulgariassa on unionissa eniten ihmisiä, jotka ovat vaarassa kärsiä vakavaa aineellista puutetta. Vanhukset ja lapset ovat suurin riskiryhmä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä. Ensisijaisesti olisi tehostettava sosiaalisia tulonsiirtoja. Romanien muodostamasta työvoimasta vain puolet käy työssä. Äskettäin hyväksytyssä romanien integrointia edistävässä kansallisessa strategiassa tartutaan moniin eri esteisiin. Strategian tueksi tarvitaan kuitenkin yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, jotta sitä voitaisiin toteuttaa ajanjaksolla 2012–2020.

(14)

Kriisi on vaikuttanut erityisen ankarasti matalan osaamistason työntekijöihin (joiden osuus työttömistä on suurin) ja lisännyt nuorisotyöttömien määrää huomattavasti. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt vuodesta 2009 huomattavasti nopeammin kuin muualla unionissa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että työpaikkoja on karsittu nimenomaan matalan osaamistason tehtävistä, mikä on johtanut kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon niin osaamisen kannalta kuin alueellisesti. Sosiaaliturvamaksujen vähimmäismäärien määritysmenetelmää olisi tarkistettava, jotta voitaisiin samanaikaisesti vähentää pimeää työntekoa ja varmistaa, ettei matalan osaamistason työntekijöitä syrjäytetä työmarkkinoilta. Hallituksen toimenpiteet julkisen sektorin palkkamenojen jäädyttämiseksi vuosina 2010–2012 ovat olleet asianmukainen ja riittävä toimenpide. Ne ovat myös lähentäneet työvoimakustannuksia tuottavuuden tasoon. Nuorten työmarkkinoille sijoittautumiseksi on käynnistetty kokonaisvaltainen kansallinen aloite. Julkiset työvoimapalvelut ovat edelleen suhteellisen heikkolaatuisia, ja niiden henkilöstön, varsinkin romaniasiamiesten, koulutusta olisi lisättävä. Lisätoimia tarvitaan seuraavien palvelujen kehittämiseksi: aktivointi, työnhaku, kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen, uudelleenkoulutus ja räätälöidyt palvelut matalan osaamistason työntekijöille.

(15)

Bulgariassa on unionin korkein huonon tuloksen saaneiden osuus lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa (OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman ”PISA” vuonna 2009 antamien tulosten mukaan), mikä kielii merkittävistä rakenteellisista esteistä laadukkaan koulutuksen järjestämisessä. Huono koulumenestys on kytköksissä puutteellisissa huono-osaisten, erityisesti romanien, koulunkäyntimahdollisuuksissa, koulujen autonomiassa, menestyskannustimissa, heikossa kansallisessa arviointijärjestelmässä ja riittämättömässä vastuullisuudessa. Korkea-asteen koulutuksessa on tapahtunut hyvin vähän edistystä, vaikka äskettäin on toteutettu joitakin lupaavia toimenpiteitä. Korkea-asteen koulutusta koskevaan lakiin suunnitellut muutokset on toteutettava kasvua edistävinä ensisijaisina toimina, ja niiden tueksi tarvitaan asianmukainen hallinto sekä riittävästi investointeja ja poliittista tahtoa.

(16)

Bulgariassa investoidaan vain vähän tutkimukseen ja innovointiin. Tutkimukseen ja innovointiin on investoitava enemmän, jotta päästäisiin vuoteen 2020 mennessä kansalliseen tavoitteeseen, joka on 1,5 prosenttia BKT:stä. Lisäksi on laadittava tarkoituksenmukainen innovointistrategia. Tutkimuksen ja innovoinnin alan hallinto on hajanainen. Bulgarian on kehitettävä yliopistojaan ja laadittava strategia, jolla korkea-asteen oppilaitokset saadaan mukaan innovointiin. Yliopistojen ja yksityissektorin yhteistyötä tukevia puitteita on kehitettävä edelleen, ja rahoitusta myönnettäessä olisi perusteina oltava kilpailukyky, saavutetut ansiot ja läpinäkyvyys. Aloittelevilla yrityksillä sekä innovatiivisilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset) on edelleen vaikeuksia rahoituksen saamisessa. Nuorille ja innovatiivisille yrityksille tarjolla olevat julkiset rahoitusvälineet ja takaukset ovat täytäntöönpanon alkuvaiheessa eikä niiden vaikutus ole vielä nähtävissä.

(17)

Bulgarian hallinnolliset valmiudet eivät vielä riitä tie-, raide- ja vesi-infrastruktuurihankkeiden hallinnoimiseen ja jatkamiseen asianmukaisella tavalla. Hallinnon uudistamisessa on keskitytty lähinnä julkisen sektorin henkilöstön vähentämiseen, mutta tehottomuuden muihin syihin ei ole juurikaan puututtu. EU-rahoituksen käyttö on edelleen vähäistä, vaikka siinä onkin tapahtunut tasaista kehitystä kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suurimpana esteenä ovat monimutkaiset hallinnolliset menettelyt ja yritysten vaikeudet kattaa niille kuuluva rahoitusosuus. Merkittäviä haasteita on edelleen myös liiketoiminta- ja sääntely-ympäristön kehittämisessä sekä julkisen sektorin hallinnollisten valmiuksien parantamisessa. Sähköisen viranomaisasioinnin toteutuminen on viivästynyt monta kertaa. Verotuksen alalla Bulgarian ongelmana on veronkierron yleisyys ja verohallinnon heikkous. Veronkannon hallinnolliset kustannukset ovat korkeat, ja yrityksillä kuluu verojen maksuun liikaa aikaa.

(18)

Julkisia hankintoja koskeva uusi lainsäädäntö on tärkeä askel sääntöjenvastaisuuksien seuranta-, ehkäisy- ja seuraamusjärjestelmän parantamisessa. Tätä täydentäviä toimia tarvitaan kahdella rintamalla: i) seuraamuksia on sovellettava tehokkaasti käytännössä ja ii) julkisten hankintojen keskusviraston toimivaltuuksia olisi vahvistettava.

(19)

Alulle pannuista uudistuksista huolimatta Bulgariassa on verkkotoimialoilla, kuten raideliikenteen, televiestinnän ja energian osalta edelleen joitakin pääsyrajoituksia. Energiamarkkinoiden toiminnassa on edelleen ongelmia sekä tukku- että vähittäisportaassa. Erityisiä parannusta vaativia huolenaiheita ovat sähkö- ja kaasupörssien sekä toimivien tasesähkömarkkinoiden puuttuminen sekä kuluttajahintojen sääntely. Lisäksi Bulgarian pitäisi varmistaa siirtoverkon sääntelyviranomaisen riippumattomuus. Koska Bulgaria on erittäin riippuvainen yhdestä ainoasta energiareitistä ja sen omat energiamarkkinat toimivat puutteellisesti, se on energiavarmuuden suhteen hyvin haavoittuva. Energiariippuvuutta korjaavien nykyisten toimenpiteiden kehittämistä on jatkettava. Uuden kaasuinfrastruktuurin rakentaminen on toistaiseksi edennyt liian hitaasti. Vaikka vuonna 2011 hyväksyttiin virallisesti joitakin toivottuja uudistuksia ja uusiutuvien energialähteiden osuus kasvoi, uudistusten toteutus ei ole edelleenkään tyydyttävää. Tämä johtuu julkisista hankinnoista, yksityisten intressien vaikutuksesta julkisiin toimenpiteisiin ja valtion energiayhtiöiden huonosta johtamisesta.

(20)

Bulgaria on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Nämä sitoumukset ja vuonna 2011 esitettyjen sitoumusten täytäntöönpano liittyvät julkisen talouden kestävyyden parantamiseen, työllisyysasteen nostamiseen, julkisen sektorin kilpailukyvyn lisäämiseen ja rahoitusjärjestelmän vakauden vahvistamiseen. Komissio on arvioinut Euro Plus-sopimukseen perustuvien sitoumusten täytäntöönpanoa. Arvioinnin tulokset on otettu huomioon suosituksissa.

(21)

Komissio on laatinut eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa kattavan analyysin Bulgarian talouspolitiikasta. Se on arvioinut sekä lähentymisohjelman että kansallisen uudistusohjelman ja esittänyt perusteellisen tarkastelun. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Bulgarian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta sekä sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset on otettu huomioon jäljempänä esitettävissä suosituksissa 1–7.

(22)

Neuvosto on tämän arvioinnin perusteella tutkinut lähentymisohjelman, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävässä suosituksessa 1.

(23)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Sen asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla antamat suositukset ilmenevät erityisesti jäljempänä esitettävistä suosituksista 3 ja 5,

1.

jatkaa tervettä finanssipolitiikkaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2012 mennessä; panee tässä tarkoituksessa täytäntöön julkisen talouden strategian suunnitellulla tavalla varmistaen samalla menojen kasvulle asetetussa viitearvossa pysymisen ja on valmis toteuttamaan lisätoimenpiteitä, jos julkisen talouden skenaarioon sisältyvät riskit toteutuvat; tehostaa julkisten menojen laatua parantavia toimia erityisesti koulutus- ja terveydenhoitosektoreilla ja toteuttaa verotusta koskevien sääntöjen noudattamista koskevan kokonaisvaltaisen strategian verotulojen lisäämiseksi edelleen ja harmaan talouden kitkemiseksi; parantaa edelleen julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen sisältöä ja raportointijärjestelmän laatua;

2.

toteuttaa uusia toimenpiteitä eläkejärjestelmän kestävyyttä uhkaavien tekijöiden vähentämiseksi ja eläkejärjestelmän riittävyyden parantamiseksi vahvistamalla saman lakisääteisen eläkeiän miehille ja naisille, jotka ovat maksaneet eläkemaksuja koko työuransa ajan; kiristää työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperusteita ja valvontaa;

3.

nopeuttaa kansallisen nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa; huolehtii siitä, että sosiaaliturvamaksujen vähimmäismäärät pidetään tasolla, joka kannustaa lailliseen työntekoon; tehostaa julkisten työvoimapalvelujen toimintaa; parantaa köyhyyden vähentämiseksi sosiaalisten tulonsiirtojen tuloksellisuutta sekä lapsille ja vanhuksille tarkoitettujen hyvälaatuisten sosiaalipalvelujen saatavuutta ja panee täytäntöön romanien integrointia edistävän kansallisen strategian;

4.

nopeuttaa kouluja ja korkeakoulutusta koskevien säädösten ja liitännäistoimenpiteiden uudistamista panostamalla opetussuunnitelmien nykyaikaistamiseen, opettajakoulutuksen parantamiseen ja muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien koulunkäynnin tehokkaaseen varmistamiseen; parantaa toimintaansa aloittelevien ja pk-yritysten rahoituksen saantia ja ottaa erityiseksi kohderyhmäksi innovatiivista toimintaa harjoittavat yritykset;

5.

lisää toimia hallinnollisten valmiuksien ja uudistusten tehostamiseksi karsimalla byrokratiaa sekä veronmaksusta ja -kannosta aiheutuvia kustannuksia ja parantaa EU-rahoituksen hyödyntämistä edelleen erityisesti tie- ja raideliikenteessä ja vesihuollossa; parantaa oikeuslaitoksen laatua ja riippumattomuutta ja nopeuttaa sähköisen viranomaisasioinnin käyttöönottoa; parantaa liikenteen avainsektoreiden ja sääntelyviranomaisten hallinnollisia valmiuksia;

6.

varmistaa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön moitteettoman täytäntöönpanon; tehostaa sääntöjenvastaisuuksien torjuntaa ja soveltaa julkisia hankintoja ja eturistiriitoja koskevissa laeissa säädettyjä seuraamuksia tehokkaasti;

7.

toteuttaa toimenpiteitä markkinoille pääsyn esteiden, takuutuottojärjestelyjen ja hintavalvonnan poistamiseksi; varmistaa siirto- ja jakeluverkko-operaattoreiden riippumattomuuden; vie markkinasuunnittelun päätökseen erityisesti energiapörssien ja tasesähkömarkkinoiden osalta; parantaa sähkö- ja kaasuyhteyksiä, energiatehokkuutta ja jakeluhäiriöiden sietokykyä.