(1)

Unioni perustuu ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuun jakamattomiin ja yleismaailmallisiin arvoihin, ja se rakentuu kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteille. Nämä ovat jäsenvaltioille keskeisiä periaatteita yhteiskunnissa, joissa vallitsee moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Jokaisella unionin kansalaisella on Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet, ja hänen pitäisi myös voida käyttää näitä oikeuksia.

(2)

Vuonna 1993 voimaan tulleella Maastrichtin sopimuksella otettiin käyttöön unionin kansalaisuuden käsite. Unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia lujitettiin entisestään Amsterdamin sopimuksella vuonna 1999 ja Lissabonin sopimuksella vuonna 2009. Vuonna 2013 unionin kansalaisuuden käyttöönotosta tulee siten kuluneeksi 20 vuotta. Lissabonin sopimuksen 1 artiklan 12 alakohdassa ja 2 artiklan 34 alakohdassa (nykyisin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 artikla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artikla) määrätään, että unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, että unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta ja että unionin kansalaisella on perussopimuksissa määrätyt oikeudet ja velvollisuudet. Unionin kansalaisten oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun vahvistetaan Lissabonin sopimuksen 2 artiklan 35 alakohdassa (nykyisin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artikla).

(3)

Tukholman ohjelmassa – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten (3) asetetaan kansalainen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaa koskevien eurooppalaisten politiikkojen keskiöön. Sen toiminnan painopisteenä on kansalaisten Euroopan rakentaminen muun muassa edistämällä kansalaisoikeuksia ja erityisesti oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen sekä oikeuksia, joiden perusteella unionin kansalaiset voivat aktiivisesti osallistua unionin demokraattiseen toimintaan.

(4)

Euroopan parlamentti kehotti 15 päivänä joulukuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2009) ja tehokkaasta täytäntöönpanosta Lissabonin sopimuksen jälkeen (4) komissiota nimeämään vuoden 2013 Euroopan kansalaisten teemavuodeksi, jotta herätettäisiin keskustelua unionin kansalaisuudesta, sen sanasto, sisältö ja laajuus mukaan luettuina, ja tiedotettaisiin kansalaisille heidän oikeuksistaan ja erityisesti uusista, Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvista oikeuksista sekä kyseisten oikeuksien käyttämiseksi saatavilla olevista keinoista.

(5)

Vuosi 2013 olisi nimettävä Euroopan kansalaisten teemavuodeksi. Euroopan kansalaisten teemavuosi antaisi tervetulleen mahdollisuuden lisätä suuren yleisön tietoisuutta unionin kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Euroopan kansalaisten teemavuoden aikana olisi myös pyrittävä tiedottamaan kansalaisille heidän unionin kansalaisuudesta johtuvista oikeuksistaan, kun he käyttävät oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti toisen jäsenvaltion alueella esimerkiksi opiskelijoina, työntekijöinä, työnhakijoina, vapaaehtoistyöntekijöinä, kuluttajina, yrittäjinä, nuorina tai eläkeläisinä. Tietoisuuden lisääminen olisi tässä yhteydessä valtavirtaistettava maantieteellisesti, demografisesti ja sosiaalisesti, ja siinä olisi keskityttävä myös poistamaan unionin kansalaisuudesta johtuvien oikeuksien käyttämisessä jäljellä olevia esteitä. Olisi välitettävä viesti, että unionin kansalaiset ovat kansalaisyhteiskuntaan ja demokratian toteuttamiseen osallistumisen kautta itsekin keskeisessä asemassa lujitettaessa näitä oikeuksia.

(6)

Jotta unionin kansalaiset voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä siitä, haluavatko he käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ei riitä, että heille tiedotetaan kyseisestä oikeudesta sinänsä. Ratkaisevan tärkeää on, että heillä on riittävästi tietoa muista oikeuksista, jotka unionin lainsäädäntö takaa heille rajat ylittävissä tilanteissa. Tällaisen tiedon avulla he voivat myös käyttää kyseisiä muita oikeuksia täysimääräisesti, jos he päättävät hyödyntää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.

(7)

Siitä lähtien, kun oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun otettiin vuonna 1958 käyttöön Rooman sopimuksella yhtenä neljästä perusvapaudesta, on voitu havaita, että kyseisestä oikeudesta on yhtenä sisämarkkinoiden luomisen peruspilarina hyötyä jäsenvaltioiden talouksille ja yksittäisille unionin kansalaisille.

(8)

Unionin kansalaiset arvostavat suuresti oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella ja pitävät sitä yhtenä keskeisistä unionin kansalaisuuteen liittyvistä henkilökohtaisista oikeuksista. Se ilmentää Euroopan yhdentymisen merkitystä ja edistää sen arvon ymmärtämistä sekä tukee kansalaisten osallistumista unionin rakentamiseen.

(9)

Vaikka oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun perustuukin vankasti unionin primaarioikeuteen ja vaikka sitä on kehitetty merkittävästi unionin johdetussa oikeudessa, kansalaiset huomaavat oikeuksia käyttäessään, että lainsäädännön ja käytännön elämän välillä on vielä kuilu. Sen lisäksi, että liikkuvuuden edut eivät ole aina selviä, unionin kansalaiset kokevat toisessa jäsenvaltiossa asumiseen ja työskentelemiseen liittyvän liikaa käytännön esteitä.

(10)

Lokakuun 27 päivänä 2010 annetussa kertomuksessa ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010 – Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen” komissio käsitteli suurimpia esteitä, joita kansalaiset edelleen kohtaavat päivittäin pyrkiessään käyttämään unionin kansalaisen oikeuksiaan, etenkin rajat ylittävissä tilanteissa, ja hahmotteli 25 konkreettista toimenpidettä kyseisten esteiden poistamiseksi. Yhtenä esteenä mainittiin tiedon puute. Komissio totesi katsauksessaan, että unionin kansalaiset eivät pysty käyttämään oikeuksiaan, koska he eivät tunne niitä, ja se ilmoitti aikovansa lisätä unionin kansalaisille suunnattavaa tiedottamista heidän oikeuksistaan ja etenkin oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen.

(11)

Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa annetaan jokaiselle unionin kansalaiselle oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla, oikeus saada minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta suojelua samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla ollessaan sellaisen kolmannen maan alueella, jossa jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, oikeus vedota Euroopan parlamenttiin, oikeus kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen ja unionin toimielinten puoleen ja useita muita oikeuksia eri aloilla, kuten oikeus tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen, kuluttajansuojaan ja kansanterveyteen, tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun, työhön ja sosiaaliturvaan.

(12)

Lissabonin sopimuksella otettiin käyttöön uusia oikeuksia, erityisesti kansalaisaloite, josta määrätään sen 1 artiklan 12 alakohdassa ja 2 artiklan 37 alakohdassa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artikla) ja jossa vähintään miljoona kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen unionin toimivaltaan kuuluvalta alalta, jolloin kansalaiset voivat aktiivisesti osallistua unionin politiikan toteuttamiseen ja olla suoraan mukana muokkaamassa unionin oikeuden kehitystä (5).

(13)

Euroopan parlamentti on toiminut suorana rajapintana kansalaisten ja unionin välillä vuodesta 1979 lähtien, jolloin pidettiin sen ensimmäiset välittömät vaalit. Euroopan parlamentilla ja sen jäsenillä on keskeinen asema tiedotettaessa unionin kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja eduista, pyrittäessä nostamaan esille unionin kansalaisten huolenaiheita toimintapolitiikkojen määrittelyssä ja edistettäessä unionin kansalaisten aktiivista osallistumista. Tietoisuuden lisääminen unionin kansalaisten oikeuksista, sukupuolten tasa-arvosta, naisten ja miesten osallistumisesta demokratian toteuttamiseen unionissa, mukaan luettuina heidän vaalioikeutensa äänestäjinä ja ehdokkaina siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat, sekä Euroopan parlamentin toimivaltuuksista lainsäädäntömenettelyssä on tärkeää myös vuonna 2014 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien kannalta. Tällaisten tiedotustoimien vaikutusta olisi lisättävä tiivistämällä koordinointia ja hyödyntämällä synergioita suhteessa vastaaviin toimiin, joita unionin toimielimet, erityisesti Euroopan parlamentti, Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt sekä jäsenvaltiot toteuttavat vaalien edellä.

(14)

Lisäksi on tärkeää tiedottaa unionin kansalaisille, jotka harkitsevat hyödyntävänsä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun, heidän oikeuksistaan saada tai säilyttää sosiaaliturva unionin sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien säännösten perusteella, myös rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvien oikeuksien osalta. Kyseisten säännösten tarkoituksena on varmistaa, että he eivät menetä sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksia muuttaessaan unionissa. Kansalaisille olisi myös tiedotettava opintosuoritusten, korkeakoulututkintojen ja ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä sosiaalisista ja kansalaisuuteen liittyvistä taidoista, jotka ovat osa elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevaa eurooppalaista viitekehystä (6) ja joiden avulla he voivat täysimääräisesti osallistua kansalaisyhteiskuntaan ja käyttää heille unionin oikeuden mukaan kuuluvia oikeuksia.

(15)

Unionin kansalaisille olisi tiedotettava paremmin myös heidän oikeuksistaan matkustajina heidän matkustaessaan millä tahansa liikennemuodolla unionissa sekä heidän oikeuksistaan kuluttajina rajat ylittävässä kaupankäynnissä. Kun unionin kansalaiset voivat luottaa siihen, että heidän oikeuksiaan kuluttajina suojellaan tehokkaasti, he pystyvät osallistumaan unionin tavaroiden ja palvelujen markkinoiden kehittämiseen, jolloin niiden kaikki mahdollisuudet voivat toteutua entistä tehokkaammin kansalaisten hyödyksi. Kansalaisille olisi vastaavasti tiedotettava paremmin yleistä tuoteturvallisuutta ja markkinavalvontaa koskevista säännöistä, jotta he tietävät, miten heidän terveyttään ja oikeuksiaan suojellaan koko unionissa, etenkin silloin, kun kyseessä ovat uhkat tai riskit, joista he eivät selviydy yksityishenkilöinä. Lisäksi on tärkeää lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta heidän oikeuksistaan rajat ylittävään terveydenhuoltoon ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, kuten sähköisistä terveydenhuoltopalveluista (eHealth) ja telelääketieteestä, jotta he voivat hyötyä turvallisesta ja laadukkaasta terveydenhuollosta eri jäsenvaltioissa.

(16)

Tämän päätöksen tavoitteena on myötävaikuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumiseen, sillä henkilöiden vapaan liikkuvuuden helpottaminen ja työntekijöiden liikkuvuuden lisääminen ovat tärkeitä keinoja puuttua seurauksiin, joita väestörakenteen muutos aiheuttaa työmarkkinoille, ja parantaa ihmisten työllistyvyyttä ja Euroopan teollisuudenalojen kilpailukykyä. Tämän päätöksen pitkän aikavälin tavoitteena on lisäksi tukea tutkimusta ja innovointia unionissa, varsinkin kun työttömyysaste on nykyisin hälyttävän korkea tietyissä jäsenvaltioissa.

(17)

Euroopan kansalaisten teemavuonna järjestettävissä viestintä-, koulutus- ja tiedotuskampanjoissa olisi myös otettava huomioon tarkemmin rajattujen ja heikossa asemassa olevien ryhmien tarpeet. Tiedon olisi oltava maksutonta ja saatavissa unionin kaikilla virallisilla kielillä. Tietoa olisi tarjottava selkeällä kielellä ja yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten, tiedotusvälineiden, kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa. Kaikki eri sidosryhmät voisivat harkita sellaisia aloitteita kuin kirjoituskilpailut sekä toimintasuunnitelmien ja oppaiden, verkkofoorumien ja kouluissa ja yliopistoissa järjestettävien kampanjoiden kehittäminen.

(18)

Unionin kansalaisten ja heitä edustavien järjestöjen aktiivinen rooli on unionin toiminnan ytimessä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 ja 11 artiklassa korostetaan osallistuvan demokratian kaikkien osa-alueiden merkitystä sekä kansalaisten ja heidän etujärjestöjensä tehtävää mielipiteiden tunnetuksi tekemisessä ja vaihtamisessa kaikilla unionin toiminta-aloilla. Unionin toimielinten olisi edistettävä aktiivista demokraattista osallistumista päätöksentekoon käymällä avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta voidaan varmistaa unionin toiminnan johdonmukaisuus ja avoimuus. Unionin kansalaisten aktiivista osallistumista olisi helpotettava myös edistämällä oikeutta tutustua asiakirjoihin ja tiedonsaantia sekä hyvää hallintoa ja hallintotapaa.

(19)

Koulutuspolitiikalla on suuri merkitys, kun kansalaisille ja erityisesti nuorille tiedotetaan unionin kansalaisuuden käsitteestä ja siihen liittyvistä oikeuksista. Sen avulla voidaan myös edistää monikielisyyttä ja opiskelijoiden, opettajien, ammatillisessa koulutuksessa olevien ja heidän ohjaajiensa liikkuvuutta sekä edistää elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan eurooppalaisen viitekehyksen mukaisia sosiaalisia ja kansalaisuuteen liittyviä taitoja, joiden avulla he voivat täysimääräisesti osallistua kansalaisyhteiskuntaan ja käyttää kattavasti heille unionin oikeuden mukaan kuuluvia oikeuksia. Olisi voitava toteuttaa erityistoimia, joilla lisätään tietoisuutta mahdollisuuksista tehdä vapaaehtoistyötä, opiskella ulkomailla, suorittaa harjoittelu toisessa jäsenvaltiossa tai osallistua unionin koulutusalan vaihto-ohjelmiin.

(20)

Euroopan kansalaisten teemavuonna komissio julkaisee Euroopan unionin kansalaisuutta vuonna 2013 käsittelevän katsauksen, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti vuonna 2010 julkaistun katsauksen jälkeen tapahtunutta edistystä ja ehdotetaan lisätoimia unionin kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien käyttämisessä vielä jäljellä olevien esteiden poistamiseksi. Neuvoston on mahdollista katsauksen perusteella hyväksyä säännöksiä unionin kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien lujittamiseksi tai lisäämiseksi.

(21)

Unionin kansalaisille olisi lisäksi tiedotettava monikielisestä Sinun Eurooppasi -verkkoportaalista, joka on kansalaisten ja yritysten oikeuksia unionissa käsittelevä keskitetty tietopiste.

(22)

Europe Direct -tiedotuspisteet ovat unionin ja sen kansalaisten välisiä paikallisia kohtaamispaikkoja, ja niiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa tiedotuskampanjoissa helpottamalla paikallista ja alueellista keskustelua unionista, välittämällä ja levittämällä tiedotusaineistoa yleisölle ja tarjoamalla mahdollisuuden antaa palautetta unionin toimielimille.

(23)

Kaikissa Euroopan kansalaisten teemavuotta koskevissa ja sen yhteydessä käynnistettävissä aloitteissa olisi pyrittävä lisäämään unionin kansalaisten, unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden välistä yhteisymmärrystä. Tämä tarkoittaa tietoisuuden lisäämistä kansalaisten oikeuksista viranomaisten keskuudessa niin unionin kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

(24)

Euroopan neuvosto on vuonna 1949 tapahtuneesta perustamisestaan lähtien ollut johtavassa asemassa koulutuksen ja kulttuurin aloilla, sillä se on edistänyt ja luonut Euroopan laajuisia kulttuuriverkostoja ja edistänyt kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kielellistä moninaisuutta. Unionin olisi sen vuoksi Euroopan kansalaisten teemavuoden yhteydessä kehitettävä synergioita Euroopan neuvoston tällä alalla tekemän työn kanssa.

(25)

Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu lisätä kansalaisten tietoisuutta heidän oikeuksistaan unionin kansalaisina. Tähän sisältyy unionia koskeva tiedotus ja kohdennettu uutisointi kaikkien unionin toimielinten toiminnasta. Unionin tason toimet täydentävät kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason toimia ja tuovat niihin oman lisänsä kumppanuuteen perustuvasta EU-viestinnästä 22 päivänä lokakuuta 2008 allekirjoitetussa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission poliittisessa julistuksessa (7) painotetulla tavalla. Unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi lujitettava yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa ja sitouduttava antamaan niille laadukasta tietoa unionista.

(26)

Euroopan kansalaisten teemavuodeksi suunniteltujen toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden optimoimiseksi on tärkeää toteuttaa valmistelutoimia vuonna 2012 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (8) (varainhoitoasetus) 49 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(27)

Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, perusteettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (9), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (10) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (11) mukaisesti.

(28)

Muihin kuin Euroopan kansalaisten teemavuoden talousarviosta rahoitettaviin toimiin voidaan myöntää unionin rahoitusta olemassa olevista unionin ohjelmista tai rakennerahastoista, erityisesti vuosien 2007–2013 Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta sekä vuosien 2007–2013 perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevasta erityisohjelmasta, joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa, elinikäisen oppimisen ohjelmasta, Erasmus-ohjelma mukaan luettuna, Nuoret liikkeellä -aloitteesta ja Media-ohjelmasta.

(29)

Tulevia teemavuosia silmällä pitäen olisi toteutettava osana Euroopan kansalaisten teemavuotta toteutettujen toimenpiteiden perusteellinen arviointi. Tällaiseen kertomukseen olisi sisällyttävä tulevia toimia koskevia ajatuksia ja parhaita käytäntöjä siitä, miten kansalaiset voidaan tehokkaimmin tavoittaa ja osallistaa, ja sen olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava Euroopan kansalaisten teemavuodesta saatuihin vertailukelpoisiin määrällisiin tietoihin.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa Euroopan kansalaisten teemavuoden tavoitteita eli lisätä tietoisuutta ja tietämystä unionin kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotta kansalaiset voivat hyödyntää täysimääräisesti oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella ja tässä yhteydessä myös edistää sitä, että unionin kansalaiset voivat käyttää muita unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia, koska tähän tarvitaan monenvälisiä kumppanuuksia, valtioiden välistä tietojen vaihtoa sekä tietoisuuden lisäämistä ja hyvien käytäntöjen levittämistä unionin laajuisesti, vaan ne voidaan Euroopan kansalaisten teemavuoden laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,