24.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/67

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2012/422/YUTP,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tukemisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan ja 31 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni panee aktiivisesti täytäntöön 12 päivänä joulukuuta 2003 vahvistettua joukkotuhoaseiden leviämisen vastaista EU:n strategiaa ja toteuttaa sen III luvussa lueteltuja toimenpiteitä, joita ovat monenvälisen järjestelmän tehostaminen sekä kansainvälisen ja alueellisen vakauden edistäminen.

(2)

Unioni on sitoutunut monenväliseen sopimusjärjestelmään, joka on sekä oikeudellinen että normatiivinen perusta kaikille aseiden leviämisen vastaisille toimille. Unionin politiikkana on jatkaa nykyisten aseidenriisunta- ja asesulkunormien täytäntöönpanoa sekä niiden saattamista yleismaailmallisiksi. Unioni avustaa kolmansia maita niille monenvälisten yleissopimusten ja järjestelmien nojalla kuuluvien velvollisuuksien täyttämisessä.

(3)

Pariisissa 13 päivänä heinäkuuta 2008 pidetyn Välimeri-huippukokouksen julkilausumalla perustettiin Välimeren unioni ja vahvistettiin uudelleen yhteinen pyrkimys saavuttaa rauha ja alueellinen turvallisuus 27 ja 28 päivänä marraskuuta 1995 pidetyssä Euro–Välimeri-kokouksessa hyväksytyn Barcelonan julistuksen mukaisesti, jossa muun muassa edistetään alueellista turvallisuutta tukemalla ydinaseiden sekä kemiallisten ja biologisten aseiden leviämisen estämistä liittymällä erilaisiin kansainvälisiin ja alueellisiin asesulkujärjestelmiin sekä asevalvonta- ja aseidenriisuntasopimuksiin, kuten ydinaseiden leviämisen estämisestä tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ‧ydinsulkusopimus‧, kemiallisten aseiden kieltämistä koskevaan yleissopimukseen, biologisten ja toksiiniaseiden kieltämistä koskevaan yleissopimukseen, sopimukseen täydellisestä ydinkoekiellosta ja/tai alueellisiin järjestelyihin, kuten ydinaseettomiin vyöhykkeisiin, niiden todentamisjärjestelmät mukaan lukien, ja toimimalla niiden mukaisesti, sekä täyttämällä vilpittömässä mielessä asevalvontaa, aseidenriisuntaa ja asesulkua koskevien yleissopimusten mukaiset sitoumukset.

(4)

Välimeren unionin osapuolten tavoitteena on saada aikaan keskinäisesti ja tehokkaasti todennettavissa oleva Lähi-idän vyöhyke, jolla ei ole joukkotuhoaseita (ydinaseita, kemiallisia aseita tai biologisia aseita) eikä niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä. Tämän lisäksi osapuolet tarkastelevat käytännön toimia muun muassa ydinaseiden, kemiallisten aseiden ja biologisten aseiden leviämisen sekä tavanomaisten aseiden liiallisen keskittymisen estämiseksi.

(5)

Euroopan unioni järjesti 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2008 Pariisissa Lähi-idän turvallisuutta, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä ja aseidenriisuntaa koskevan seminaarin, johon kokoontui alueen valtioiden ja unionin jäsenvaltioiden sekä akateemisen yhteisön ja kansallisten ydinenergiajärjestöjen edustajia. Osallistujat kannustivat unionia edistämään keskustelun jatkamista eri foorumeilla ja pyrkimään asteittain virallisempaan muotoon, joka käsittäisi hallitusten virkamiesten välisiä keskusteluja, ja ottamaan lähtökohdaksi Barcelonan prosessin, mutta maantieteellisesti laajemmassa muodossa.

(6)

Ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssi korosti vuonna 1995 antamansa Lähi-itää koskevan päätöslauselman, jäljempänä ‧vuoden 1995 päätöslauselma‧, täydelliseen täytäntöönpanoon johtavan prosessin merkitystä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi konferenssi vahvisti käytännön toimia, muun muassa kaikkien vuoden 1995 päätöslauselman täytäntöönpanon tukemiseksi tarkoitettujen tarjousten tarkastelun, mukaan lukien unionin tarjous isännöidä kesäkuussa 2008 järjestetyn seminaarin seurantaseminaaria.

(7)

Ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssi tunnusti lisäksi kansalaisyhteiskunnan merkittävän osuuden vuoden 1995 päätöslauselman täytäntöönpanossa ja rohkaisi kaikkiin tätä koskeviin toimiin.

(8)

Unioni järjesti Brysselissä 6 ja 7 päivänä heinäkuuta 2011 seminaarin, joka käsitteli luottamusta lisäävien toimien edistämistä ja tukea prosessille, jonka tarkoituksena on perustaa Lähi-itään joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke; seminaariin osallistui alueen valtioiden johtavia edustajia, ydinsulkusopimuksen kolmen tallettajavaltion ja unionin jäsenvaltioiden edustajia, muita asiasta kiinnostuneita valtioita sekä akateemisia asiantuntijoita ja tärkeimpien alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen virallisia edustajia. Osallistujat kannustivat voimakkaasti unionia tukemaan edelleen prosessia, joka tähtää joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen Lähi-itään, muun muassa toteuttamalla lisää vastaavanlaisia aloitteita ennen vuoden 2012 konferenssia, joka YK:n pääsihteerin ja vuoden 1995 päätöslauselman kanssasuosittajien on tarkoitus kutsua koolle.

(9)

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri sekä Venäjän federaation, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain hallitukset, jotka ovat ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 tarkistuskonferenssin Lähi-itää koskevan päätöslauselman kanssasuosittajia ja sopimuksen tallettajavaltioita, nimittivät 14 päivänä lokakuuta 2011 alueen valtioita kuultuaan alivaltiosihteeri Jaakko Laajavan tunnustelijaksi ja nimesivät Suomen isäntävaltioksi vuonna 2012 järjestettävää Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista käsittelevää konferenssia varten.

(10)

Unioni on pitänyt marraskuusta 2011 lähtien tiiviisti yhteyttä tunnustelijaan ja hänen ryhmäänsä jatkaakseen tukea prosessille, joka tähtää Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Jatkotoimena vuonna 2011 järjestetylle seminaarille, joka käsitteli luottamusta lisäävien toimien edistämistä ja tukea prosessille, jonka tarkoituksena on perustaa Lähi-itään joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke, unioni tukee toimia seuraavien tavoitteiden edistämiseksi:

a)

tuetaan vuonna 2012 järjestettävän Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista käsittelevän konferenssin tunnustelijan työtä;

b)

lisätään unionin näkyvyyttä joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen alan maailmanlaajuisena ja alueellisena toimijana;

c)

kannustetaan alueellista poliittista ja turvallisuuteen liittyvää vuoropuhelua kansalaisyhteiskuntien ja hallitusten sekä erityisesti asiantuntijoiden, virkamiesten ja akateemisen yhteisön keskuudessa;

d)

määritetään konkreettisia luottamusta lisääviä toimenpiteitä, jotka voisivat edistää käytännössä suunnitelmaa perustaa Lähi-itään joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke;

e)

kannustetaan keskustelua asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten ja muiden välineiden saattamisesta yleismaailmallisiksi ja niiden täytäntöönpanosta tarkoituksena estää joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen;

f)

keskustellaan ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä siihen liittyvästä kansainvälisestä ja alueellisesta yhteistyöstä.

2.   Tässä yhteydessä hankkeet, joita unionin on tarkoitus tukea, kattavat seuraavat erityistoimet:

a)

tuetaan vuosina 2008 ja 2011 järjestettyjen unionin seminaarien seurantatapahtuman järjestämistä epävirallisen seminaarin muodossa ennen vuoden 2012 konferenssia;

b)

tuetaan tausta-asiakirjojen laatimista seurantaseminaarissa käsiteltävistä aiheista;

c)

tuetaan aihetta koskevan verkkosivun luomista asesulkua käsittelevien ajatushautomoiden muodostaman EU:n asesulkukonsortion verkkosivustolle;

d)

tuetaan tarvittaessa ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tiiviisti koordinoiden unionin valtioista riippumattomia järjestöjä edustavien asiantuntijoiden osallistumista asiaan liittyviin virallisiin sekä hallituksista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin, kuten Amman Framework -järjestelyyn.

Hankkeiden yksityiskohtainen kuvaus esitetään liitteessä.

2 artikla

1.   Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ‧korkea edustaja‧, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

2.   Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden teknisestä täytäntöönpanosta vastaa EU:n asesulkukonsortio, joka suorittaa tämän tehtävän korkean edustajan alaisuudessa. Tätä tarkoitusta varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä EU:n asesulkukonsortion kanssa.

3 artikla

1.   Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi on 352 000 euroa.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettavien menojen hallinnointiin sovelletaan unionin talousarvioon sovellettavia menettelyjä ja sääntöjä.

3.   Komissio valvoo 1 kohdassa tarkoitettujen menojen asianmukaista hallinnointia. Tätä varten se tekee rahoitussopimuksen EU:n asesulkukonsortion kanssa. Tässä sopimuksessa määrätään, että EU:n asesulkukonsortion on varmistettava unionin osuuden näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.

4.   Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle mahdollisista vaikeuksista kyseisessä prosessissa ja sopimuksen tekopäivästä.

4 artikla

1.   Korkea edustaja raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta EU:n asesulkukonsortion laatimien säännöllisten raporttien pohjalta. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille.

2.   Komissio antaa tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden rahoitukseen liittyvistä näkökohdista.

5 artikla

1.   Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

2.   Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 18 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitussopimusten tekemisestä. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy kuitenkin 6 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, jos rahoitussopimusta ei ole tehty siihen mennessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

LIITE

Hankkeet Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tukemiseksi

1.   TAVOITTEET

Barcelonan julistuksessa, joka hyväksyttiin 27 ja 28 päivänä marraskuuta 1995 pidetyssä Euro–Välimeri-kokouksessa, unioni ja sen Välimeren alueen kumppanit asettivat tavoitteekseen perustaa Lähi-itään tehokkaasti todennettavissa olevan joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen. Pariisissa vuonna 2008 pidetyn Välimeri-huippukokouksen julkilausumassa vahvistettiin unionin olevan valmis tarkastelemaan ja toteuttamaan käytännön valmistelutoimia ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin antaman Lähi-itää koskevan vuoden 1995 päätöslauselman, jäljempänä ‧vuoden 1995 päätöslauselma‧, panemiseksi täytäntöön täysimääräisesti ja tällaisen vyöhykkeen luomiseksi. Näitä käytännön toimia tarkasteltiin ensi kerran Pariisissa kesäkuussa 2008 pidetyssä EU:n seminaarissa, joka koski Lähi-idän turvallisuutta, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa, ja niitä täsmennettiin tämän jälkeen Brysselissä heinäkuussa 2011 pidetyssä EU:n seminaarissa, joka käsitteli luottamusta lisäävien toimien edistämistä ja tukea prosessille, jonka tarkoituksena on perustaa joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke Lähi-itään.

Unioni katsoo, että käytännön toimilla olisi muun muassa edistettävä yleismaailmallista liittymistä kaikkiin sellaisiin monenkeskisiin sopimuksiin ja välineisiin, jotka koskevat joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä, asevalvontaa ja aseriisuntaa, sekä niiden mukaista toimintaa; näitä välineitä ovat muun muassa ydinaseiden leviämisen estämisestä tehty sopimus, jäljempänä ‧ydinsulkusopimus‧, kemiallisten aseiden kieltämistä koskeva yleissopimus, biologisten ja toksiiniaseiden kieltämistä koskeva yleissopimus, sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta ja Haagin käytännesäännöstö ballististen ohjusten leviämisen estämiseksi sekä IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimukset ja lisäpöytäkirja. Neuvottelujen aloittaminen sopimuksesta ydinaseisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokiellosta olisi vielä yksi ratkaiseva toimenpide tässä yhteydessä. Tällaiset toimet voisivat olla tärkeitä alueellisina luottamusta lisäävinä toimina todennettavissa olevan joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamista silmällä pitäen.

Unioni haluaa jatkaa ja tiivistää poliittista ja turvallisuuteen liittyvää vuoropuhelua asianomaisten Välimeren unionin kumppaneiden ja kaikkien muiden Lähi-idän maiden kanssa joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista koskevista kysymyksistä. Euroopan unioni uskoo, että konkreettisten luottamusta lisäävien toimenpiteiden suunnittelulla ja täytäntöönpanolla voitaisiin edistää joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen aikaansaamista.

Alueella on havaittavissa kasvavaa kiinnostusta ydinenergian rauhanomaisen käytön kehittämiseen, ja siksi olisi toteutettava toimia myös sen varmistamiseksi, että rauhanomaisen käytön kehittäminen tapahtuu parhaiden turvallisuuteen, turvaan ja ydinmateriaalin leviämisen estämiseen liittyvien normien mukaisesti. Unioni antaa edelleen tukensa ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 tarkistus- ja jatkokonferenssin Lähi-itää koskeville päätöksille ja päätöslauselmalle sekä ydinsulkusopimuksen vuoden 2000 ja vuoden 2010 tarkistuskonferenssien päätösasiakirjoille. Ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssi vahvisti useita käytännön toimia, joihin kuuluvat muun muassa vuoden 2012 konferenssin kutsuminen koolle käsittelemään ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista Lähi-itään sekä kaikkien vuoden 1995 päätöslauselman tukemiseksi tarkoitettujen tarjousten tarkastelu.

Heinäkuussa 2011 pidetyn EU:n seminaarin onnistumisen johdosta unioni katsoo, että tällaisia tavoitteita voitaisiin viedä eteenpäin toisen, vuoden 2012 konferenssin tueksi järjestettävän seminaarin avulla.

Unioni haluaa tukea edellä mainittuja tavoitteita seuraavasti:

—

järjestämällä seurantaseminaarin ennen vuoden 2012 konferenssia;

—

edistämällä seurantaseminaarin tukemiseksi toimintapoliittisten tausta-asiakirjojen laatimista, josta huolehtisivat valtuutetut alueelta ja kauempaakin tulevat asiantuntijat;

—

tukemalla aihetta käsittelevän verkkosivun luomista EU:n asesulkukonsortion verkkosivustolle (www.non-proliferation.eu);

—

tukemalla tarvittaessa ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tiiviisti koordinoiden unionin valtioista riippumattomia järjestöjä edustavien asiantuntijoiden osallistumista asiaan liittyviin virallisiin sekä valtioista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin, kuten Amman Framework -järjestelyyn.

2.   HANKKEIDEN KUVAUS

2.1   Hanke 1: Seminaari Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tueksi ennen vuoden 2012 konferenssia

2.1.1   Hankkeen tavoite

a)

järjestetään seurantatapahtuma Brysselissä 6 ja 7 päivänä heinäkuuta 2011 pidetylle EU:n seminaarille, joka käsitteli tukea prosessille, jonka tarkoituksena on perustaa Lähi-itään joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke; seurantatapahtuma järjestetään yleisen epävirallisen kokouksen muodossa ennen vuoden 2012 konferenssia;

b)

käsitellään Lähi-idän alueelliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen sekä tavanomaisia aseita koskevat kysymykset;

c)

tutkitaan mahdollisia luottamusta lisääviä toimia, joilla helpotettaisiin ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista Lähi-itään;

d)

keskustellaan mahdollisuuksista saattaa yleismaailmallisiksi ja panna täytäntöön kansainväliset asesulku- ja aseriisuntasopimukset ja muut välineet;

e)

tarkastellaan rauhanomaisen ydinalan yhteistyön ja siihen liittyvän avustustoiminnan näkymiä.

2.1.2   Hankkeelta odotetut tulokset

a)

tuetaan vuonna 2012 järjestettävän Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista käsittelevän konferenssin tunnustelijaa kyseisen tapahtuman valmisteluissa ja järjestämisessä;

b)

syvennetään vuoropuhelua ja luodaan luottamusta kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten keskuudessa, jotta edistyttäisiin tuen antamisessa Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiselle;

c)

lisätään keskinäistä ymmärrystä alueelliseen turvallisuusympäristöön vaikuttavista kysymyksistä, mukaan lukien joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen sekä tavanomaisia aseita koskevat kysymykset;

d)

lisätään tietoisuutta, tietoa ja ymmärrystä käytännön toimista, joita tarvitaan joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamiseksi Lähi-itään;

e)

osallistutaan toimiin, joilla saatetaan yleismaailmallisiksi ja pannaan täytäntöön kansainväliset asesulku- ja aseriisuntasopimukset ja muut välineet;

f)

edistetään kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä parhaiden ydinturvallisuuteen, ydinturvaan ja ydinmateriaalin leviämisen estämiseen liittyvien normien mukaisesti.

2.1.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeessa järjestetään yksi kaksipäiväinen seminaari, joka pidetään mieluiten Brysselissä tai Lähi-idän alueella. Osallistujiin kuuluu asianomaisten unionin toimielinten, jäsenvaltioiden, kaikkien Lähi-idän maiden, ydinasevaltioiden ja asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen edustajia sekä akateemisia asiantuntijoita. Noin 150 edustajan odotetaan osallistuvan seminaariin.

Akateemiset asiantuntijat johtavat keskustelua. Käsiteltävien asioiden arkaluonteisuuden vuoksi keskusteluissa noudatetaan Chatham House -sääntöä, jotta ne voitaisiin käydä epävirallisesti ja avoimesti mainitsematta kokouksessa saatujen tietojen lähdettä.

Seuraavat kutsuttujen osallistujien ja puhujien (akateemiset asiantuntijat ja muut kuin unionin virkamiehet) kulut katetaan: matkat, majoitus ja päivärahat. Neuvoston päätöksellä varataan myös määrärahat kaikkien muiden kustannusten kattamiseksi, mukaan lukien kokoustilat ja -tekniikka, lounaat, illalliset ja kahvitauot. Seminaarin työkieli on englanti.

EU:n asesulkukonsortio kutsuu osallistujat seminaariin toimien tiiviisti yhdessä korkean edustajan edustajan ja jäsenvaltioiden kanssa ja laatii kokouksen esityslistan.

EU:n asesulkukonsortio laatii kokouksista selvityksen, joka lähetetään korkean edustajan edustajalle ja tunnustelijalle. Selvitys voidaan jakaa myös asianomaisille elimille unionissa, kaikille Lähi-idän maille, muille asiasta kiinnostuneille maille ja toimivaltaisille kansainvälisille järjestöille.

2.2   Hanke 2: Tausta-asiakirjat

2.2.1   Hankkeen tavoite:

a)

toimitetaan korkeintaan 20 tausta-asiakirjaa aiheista, joita käsitellään seminaarissa, jolla tuetaan Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavaa prosessia;

b)

luodaan välineitä, jotka auttavat ymmärtämään alueelliseen turvallisuusympäristöön vaikuttavia kysymyksiä, mukaan lukien joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen sekä tavanomaisiin aseisiin liittyvät kysymykset;

c)

määritetään mahdollisia luottamusta lisääviä toimenpiteitä, jotka voisivat edistää käytännössä Lähi-idän joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaata vyöhykettä koskevia suunnitelmia;

d)

määritetään keinoja, joilla voidaan edistää kansainvälisten asesulku- ja aseriisuntasopimusten ja muiden välineiden yleismaailmalliseksi saattamista ja täytäntöönpanoa;

e)

määritetään mahdollisuudet rauhanomaiseen ydinalan yhteistyöhön maiden energiapolitiikkojen ja -tarpeiden yhteydessä.

2.2.2   Hankkeelta odotetut tulokset:

a)

tuodaan ajatuksia ja ehdotuksia seminaariin, jolla tuetaan joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamiseen Lähi-idässä johtavia luottamusta lisääviä toimia, ja edistetään kohdennettua ja jäsenneltyä keskustelua kaikista asiaan liittyvistä kysymyksistä;

b)

lisätään kansalaisyhteiskuntien ja hallitusten tietoisuutta, tietoa ja ymmärrystä kysymyksistä, jotka liittyvät joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaaseen vyöhykkeeseen Lähi-idässä;

c)

tarjotaan hallituksille ja kansainvälisille järjestöille poliittisia ja/tai operationaalisia toimintapolitiikan vaihtoehtoja, joilla helpotettaisiin etenemistä kohti joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamista sekä alueellista turvallisuutta Lähi-idässä.

2.2.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeessa laaditaan korkeintaan 20 tausta-asiakirjaa, joissa kussakin on viidestä kymmeneen sivua. Tausta-asiakirjat laatii tai tilaa EU:n asesulkukonsortio, eivätkä ne välttämättä edusta unionin toimielinten tai jäsenvaltioiden näkemyksiä. EU:n asesulkukonsortio esittää asiakirjojen laatimista koskevan pyynnön, jonka tarkoituksena on kannustaa alueen asiantuntijoiden osallistumista.

Tausta-asiakirjat laaditaan aiheista, joita käsitellään Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tueksi pidettävässä seminaarissa. Jokaisessa tausta-asiakirjassa esitetään poliittisia ja/tai operationaalisia toimintapolitiikan vaihtoehtoja.

Tausta-asiakirjat toimitetaan seminaarin osanottajille, asianomaisille elimille unionissa ja jäsenvaltioissa, kaikille Lähi-idän maille, muille asiasta kiinnostuneille maille ja toimivaltaisille kansainvälisille järjestöille. Tausta-asiakirjat voidaan julkaista EU:n asesulkukonsortion verkkosivuilla.

Tausta-asiakirjat voidaan koota seminaarin jälkeen yhteen julkaistavaan niteeseen.

2.3   Hanke 3: Aihetta koskevan verkkosivun luominen asesulkua käsittelevien ajatushautomoiden muodostaman EU:n asesulkukonsortion verkkosivustolle

2.3.1   Hankkeen tavoite:

a)

rohkaistaan hallitusten virkamiesten ja kansalaisyhteiskunnan, valtioista riippumattomien järjestöjen ja akateemisen yhteisön välistä keskustelua ja vuorovaikutusta;

b)

luodaan asiaa koskeva verkkosivu, jolla asesulkua käsittelevät ajatushautomot voivat vaihtaa riippumattomia näkemyksiään ja analyysejaan seminaarin aiheista.

2.3.2   Hankkeelta odotetut tulokset:

Helpotetaan kansalaisyhteiskunnan, valtioista riippumattomien järjestöjen ja akateemisen yhteisön välistä näkemystenvaihtoa ja lisätään niiden panosta Lähi-idän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista koskevassa prosessissa.

2.3.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeessa laaditaan kokousta varten asiaa koskeva verkkosivu EU:n asesulkukonsortion verkkosivustolle. Omalta sivulta voidaan ladata kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, muun muassa seminaaria varten laaditut ja julkaistut asiakirjat ja sellaisten riippumattomien ajatushautomoiden asiakirjat, jotka mahdollisesti haluavat jakaa tutkimustuloksiaan seminaarissa käsitellyistä aiheista.

2.4   Hanke 4: Unionin valtioista riippumattomia järjestöjä edustavien asiantuntijoiden osallistuminen tarvittaessa ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tiiviisti koordinoiden asiaan liittyviin virallisiin sekä valtioista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin, kuten Amman Framework -järjestelyyn. Asiaan liittyvien temaattisten ad hoc-aloitteiden rahoittaminen

2.4.1   Hankkeen tavoite

Taataan unionin asiantuntijoiden riittävä osallistuminen ja täysi edustus, myös temaattisten aloitteiden rahoittamisen avulla, asiaan liittyviin, soveltamisalaltaan kansainvälisiin tai alueellisiin virallisiin sekä valtioista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin, jotka on jo käynnistetty (Amman Framework -järjestely) tai käynnistetään lähiaikoina, jotta helpotettaisiin Lähi-idän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen tähtäävää prosessia.

2.4.2   Hankkeelta odotetut tulokset

Kerätään tietoa ja temaattisia julkaisuja, pidetään yllä hyödyllistä verkostoa ja vaikutetaan myönteisesti Lähi-idän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen tähtäävään prosessiin.

2.4.3   Hankkeen kuvaus

Tuetaan unionin valtioista riippumattomia järjestöjä edustavien asiantuntijoiden osallistumista, kun unionin virkamiehet eivät osallistu asiaan liittyviin, soveltamisalaltaan kansainvälisiin tai alueellisiin virallisiin sekä valtioista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin.

1.   KESTO

Hankkeiden toteuttamisen arvioitu kokonaiskesto on 18 kuukautta.

2.   OSALLISTUJAT

Tähän hankkeeseen osallistuvat:

a)

Lähi-idän maat;

b)

muut asiasta kiinnostuneet maat;

c)

asiaankuuluvat kansainväliset järjestöt;

d)

kansalaisyhteiskunta.

3.   MENETTELYYN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA, KOORDINOINTI JA OHJAUSKOMITEA

Ohjauskomiteaan kuuluu korkean edustajan edustajia ja kunkin yksittäisen hankkeen toteutusorganisaation edustajia. Ohjauskomitea tarkastelee neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa säännöllisesti, vähintään kerran joka kuudes kuukausi, myös sähköisiä viestintävälineitä käyttäen.

4.   HANKKEEN TOTEUTTAVAT ORGANISAATIOT

Tämän neuvoston päätöksen tekninen toteuttaminen annetaan EU:n asesulkukonsortion tehtäväksi.

EU:n asesulkukonsortio suorittaa tehtävänsä korkean edustajan alaisuudessa. Tehtäviään hoitaessaan se toimii tarvittaessa yhteistyössä korkean edustajan, EU:n jäsenvaltioiden, muiden osallistuvien valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.