LIITE

LASIN VALMISTUSTA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

SOVELTAMISALA

MÄÄRITELMÄT

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Ilmaan joutuvien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot ja vertailuolosuhteet

Muuntaminen standardin mukaiseksi happipitoisuudeksi

Muuntaminen pitoisuuksista ominaismassapäästöiksi

Tiettyjen ilman epäpuhtauksien määritelmät

Jätevesipäästöjen keskimääräinen mittausjakso

1.1

Lasinvalmistuksen yleiset BAT-päätelmät

1.1.1

Ympäristönhallintajärjestelmät

1.1.2

Energiatehokkuus

1.1.3

Materiaalien varastointi ja käsittely

1.1.4

Yleiset primaariset tekniikat

1.1.5

Lasinvalmistusprosesseista veteen joutuvat päästöt

1.1.6

Lasinvalmistusprosessien jätteet

1.1.7

Lasinvalmistusprosesseissa syntyvä melu

1.2

Pakkauslasin valmistusta koskevat BAT-päätelmät

1.2.1

Sulatusuuneissa syntyvät pölypäästöt

1.2.2

Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

1.2.3

Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

1.2.4

Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

1.2.5

Sulatusuuneissa syntyvät metallit

1.2.6

Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

1.3

Laakalasin valmistusta koskevat BAT-päätelmät

1.3.1

Sulatusuunien pölypäästöt

1.3.2

Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

1.3.3

Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

1.3.4

Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

1.3.5

Sulatusuuneissa syntyvät metallit

1.3.6

Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

1.4

Päättymättömän lasikuidun valmistusta koskevat BAT-päätelmät

1.4.1

Sulatusuunien pölypäästöt

1.4.2

Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

1.4.3

Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

1.4.4

Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

1.4.5

Sulatusuuneissa syntyvät metallit

1.4.6

Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

1.5

Kotitalouksissa käytettävän lasin valmistusta koskevat BAT-päätelmät

1.5.1

Sulatusuunien pölypäästöt

1.5.2

Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

1.5.3

Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

1.5.4

Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

1.5.5

Sulatusuuneissa syntyvät metallit

1.5.6

Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

1.6

Erikoislasin valmistusta koskevat BAT-päätelmät

1.6.1

Sulatusuunien pölypäästöt

1.6.2

Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

1.6.3

Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

1.6.4

Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

1.6.5

Sulatusuuneissa syntyvät metallit

1.6.6

Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

1.7

Mineraalivillan valmistusta koskevat BAT-päätelmät

1.7.1

Sulatusuunien pölypäästöt

1.7.2

Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

1.7.3

Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

1.7.4

Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

1.7.5

Kivivillan sulatusuuneissa syntyvä rikkivety (H2S)

1.7.6

Sulatusuunien metallipäästöt

1.7.7

Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

1.8

Korkean lämpötilan eristysvillan (HTIW) valmistusta koskevat BAT-päätelmät

1.8.1

Sulatus- ja jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät pölypäästöt

1.8.2

Sulatus- ja jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät typpioksidit (NOX)

1.8.3

Sulatus- ja jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

1.8.4

Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

1.8.5

Sulatusuuneissa ja jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät metallit

1.8.6

Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät haihtuvat orgaaniset yhdisteet

1.9

Lasisulatteen valmistusta koskevat BAT-päätelmät

1.9.1

Sulatusuunien pölypäästöt

1.9.2

Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

1.9.3

Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

1.9.4

Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

1.9.5

Sulatusuuneissa syntyvät metallit

1.9.6

Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

Sanasto

1.10

Tekniikoiden kuvaus

1.10.1

Pölypäästöt

1.10.2

NOX-päästöt

1.10.3

SOX-päästöt

1.10.4

HCl- ja HF-päästöt

1.10.5

Metallipäästöt

1.10.6

Yhdistetyt kaasumaiset päästöt (esim. SOX, HCl, HF, booriyhdisteet)

1.10.7

Yhdistetyt päästöt (kiinteät + kaasumaiset)

1.10.8

Leikkaus-, jauhatus ja kiillotustoiminnoista syntyvät päästöt

1.10.9

H2S- ja VOC-päästöt

SOVELTAMISALA

Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät kattavat seuraavat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I tarkoitetut teolliset toiminnot:

—

3.3.	lasin valmistus, mukaan lukien lasikuidut, kun sulatuskapasiteetti ylittää 20 tonnia päivässä;

—

3.4.	mineraalien sulatus, mukaan lukien mineraalikuidut, kun sulatuskapasiteetti ylittää 20 tonnia päivässä.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia toimintoja:

—	vesilasin valmistus, johon sovelletaan vertailuasiakirjaa ”Large Volume Inorganic Chemicals – Solids and Other Industry (LVIC-S)” (Epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus – kiinteät, muut)

—	monikiteisen villan valmistus

—	peilien valmistus, johon sovelletaan vertailuasiakirjaa ”Surface Treatment Using Organic Solvents (STS)” (Orgaanisia liuottimia käyttävät pintakäsittelylaitokset).

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta merkityksellisiä vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

Vertailuasiakirjat	Toiminto
Emissions from Storage (EFS) (teollisuuden varastoinnin päästöt)	Raaka-aineiden varastointi ja käsittely
Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus)	Yleinen energiatehokkuus
Economic and Cross-Media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset)	Tekniikoiden taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset
General Principles of Monitoring (MON) (yleiset tarkkailuperiaatteet)	Päästöjen ja kulutuksen tarkkailu

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole lakisääteisiä eivätkä tyhjentäviä. Voidaan käyttää myös muita tekniikoita, joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso.

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Käsite	Määritelmä
Uusi laitos	Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen tehdasalueella käyttöön otettu laitos tai laitos, joka on rakennettu kokonaan uudelleen tehtaan olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.
Olemassa oleva laitos	Muu kuin uusi laitos.
Uusi uuni	Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen tehtaassa käyttöön otettu uuni tai uuni, joka on rakennettu kokonaan uudelleen näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.
Uunin tavanomainen peruskorjaus	Tuotantojaksojen välillä tehtävä peruskorjaus, kun uunille asetettuja vaatimuksia tai uunin teknologiaa ei muuteta merkittävästi, kun uunin runkoon ei tehdä suuria muutoksia ja kun uunin mittasuhteet pysyvät yleisesti samoina. Uunin tulenkestävä materiaali ja mahdollisesti generaattorit korjataan uusimalla materiaali kokonaan tai osittain.
Uunin täydellinen peruskorjaus	Täydellisessä peruskorjauksessa uunille asetettuja vaatimuksia ja uunin teknologiaa muutetaan merkittävästi ja uuniin ja sen laitteisiin tehdään suuria muutoksia tai ne korvataan.

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Ilmaan joutuvien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot ja vertailuolosuhteet

Jollei toisin ilmoiteta, näissä BAT-päätelmissä esitettyjä ilmapäästöjä koskevia parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia päästöarvoja (BAT-AEL) sovelletaan taulukossa 1 esitetyissä vertailuolosuhteissa. Kaikki savukaasujen pitoisuusarvot koskevat seuraavia normaaliolosuhteita: kuiva kaasu, lämpötila 273,15 K, paine 101,3 kPa.

Kertamittaukset	BAT-AEL-arvo on kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän pistemittauksen keskiarvo. Regeneratiivisten uunien mittausjakson on katettava vähintään kaksi kaasujen kulkusuunnan vaihtoa regenerointikammioissa.
Jatkuvat mittaukset	BAT-AEL-arvo koskee päiväkohtaista keskiarvoa

Taulukko 1

Ilmaan joutuvia päästöjä koskevien BAT-AEL-arvojen vertailuolosuhteet

Toiminnot		Yksikkö	Vertailuolosuhteet
Sulatustoiminnot	Tavanomainen sulatusuuni jatkuvatoimisissa järjestelmissä	mg/Nm3	happipitoisuus 8 tilavuusprosenttia
	Tavanomainen sulatusuuni kertapanoksella ladattavissa järjestelmissä	mg/Nm3	happipitoisuus 13 tilavuusprosenttia
	Happi-polttoaineseoksella lämmitettävät uunit	kg/tonni sulatettua lasia	Päästöarvoja, jotka on ilmaistu mg:ina/Nm3 standardoidussa happipitoisuudessa, ei käytetä.
	Sähköllä lämmitettävät uunit	mg/Nm3 tai kg/tonni sulatettua lasia	Päästöarvoja, jotka on ilmaistu mg:ina/Nm3 standardoidussa happipitoisuudessa, ei käytetä.
	Lasisulatteen valmistusuunit	mg/Nm3 tai kg/tonni sulatettua lasisulatetta	Pitoisuudet viittaavat 15 tilavuusprosentin happipitoisuuteen. Jos uuni lämmitetään ilma-kaasuseoksella, käytetään päästöpitoisuuksina (mg/Nm3) ilmaistuja BAT-AEL-arvoja. Jos uuni lämmitetään vain happi-polttoaineseoksella, käytetään ominaismassapäästöinä (kg/tonni sulatettua lasisulatetta) ilmaistuja BAT-AEL-arvoja. Jos uuni lämmitetään hapella rikastetulla ilma-polttoaineseoksella, käytetään joko päästöpitoisuuksina tai ominaismassapäästöinä (kg/tonni sulatettua lasisulatetta) ilmaistuja BAT-AEL-arvoja.
	Kaikentyyppiset uunit	kg/tonni sulatettua lasia	Ominaismassapäästöt koskevat yhtä tonnia sulatettua lasia.
Muut kuin sulatustoiminnot	Kaikki prosessit	mg/Nm3	Ei happikorjausta.
Muut kuin sulatustoiminnot	Kaikki prosessit	kg/tonni lasia	Ominaismassapäästöt koskevat yhtä tonnia valmistettua lasia.

Muuntaminen standardin mukaiseksi happipitoisuudeksi

Päästöpitoisuus standardinmukaisessa happipitoisuudessa (ks. taulukko 1) voidaan laskea seuraavan kaavan mukaan.

Jossa:

ER (mg/Nm3)	:	päästöpitoisuus korjattuna standardinmukaisen happipitoisuuden OR mukaan
OR (tilavuusprosenttia)	:	standardinmukainen happipitoisuus
ER (mg/Nm3)	:	päästöpitoisuus suhteessa mitattuun happipitoisuuteen OM
OR (tilavuusprosenttia)	:	mitattu happipitoisuus.

Muuntaminen pitoisuuksista ominaismassapäästöiksi

Kohdissa 1.2–1.9 esitetyt, ominaismassapäästöinä ilmaistut BAT-AEL-arvot (kg/tonni sulatettua lasia) perustuvat jäljempänä esitettyyn laskelmaan, lukuun ottamatta happi-polttoaineseoksella lämmitettäviä uuneja ja muutamassa tapauksessa sähköllä tehtävää sulatusta, jos kg:na/tonni sulatettua lasia ilmaistut BAT-AEL-arvot on johdettu esitettyjen erityistietojen perusteella.

Pitoisuuksien muuntamisessa ominaismassapäästöiksi käytetään seuraavaa laskentamenetelmää:

Ominaismassapäästö (kg/tonni sulatettua lasia) = muuntokerroin × päästöpitoisuus (mg/Nm3)

Jossa: muuntokerroin = (Q/P) × 10–6

Q	=	jätekaasun tilavuus ilmaistuna Nm3:na/h
P	=	sulatusteho ilmaistuna tonneina sulatettua lasia/h.

Jätekaasun tilavuus (Q) määräytyy ominaisenergiankulutuksen, polttoainetyypin ja hapettajan (ilma, hapella rikastettu ilma ja happi, jonka puhtaus riippuu tuotantoprosessista) perusteella. Energiankulutus on (ensisijaisesti) uunityypin, lasityypin sekä hylkylasin osuuden muodostama monimutkainen funktio.

Pitoisuuden ja ominaismassavirran suhteeseen voivat kuitenkin vaikuttaa muutamat tekijät, kuten

—	uunityyppi (ilman esilämmityslämpötila, sulatusmenetelmä)

—	valmistettavan lasin tyyppi (sulatukseen kuluva energia)

—	energiatuotannon rakenne (fossiilinen polttoaine/sähkö lisäenergiana)

—	fossiilisen polttoaineen tyyppi (öljy, kaasu)

—	hapetintyyppi (happi, ilma, hapella rikastettu ilma)

—	hylkylasin osuus

—	raaka-aineseos

—

uunin ikä

—	uunin koko.

BAT-AEL-arvojen muuntamisessa pitoisuuksista ominaismassapäästöiksi on käytetty taulukossa 2 esitettyjä muuntokertoimia.

Muuntokertoimet on määritetty energiatehokkaiden uunien perusteella, ja ne koskevat ainoastaan kokonaan ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviä uuneja.

Taulukko 2

Viitekertoimet muunnettaessa mg:nä/Nm3 ilmaistu arvo kg:ksi/tonni sulatettua lasia, kun käytetään energiatehokkaita ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviä uuneja

Tuotantoalat		Kertoimet muunnettaessa mg/Nm3 kg:ksi/tonni sulatettua lasia
Laakalasi		2,5 × 10–3
Pakkauslasi	Yleisesti	1,5 × 10–3
Pakkauslasi	Erityistapaukset (1)	Tapauskohtainen tutkimus (usein 3,0 × 10–3)
Päättymätön lasikuitu		4,5 × 10–3
Kotitalouksien käyttämät lasitavarat	Sooda-kalkkilasi	2,5 × 10–3
Kotitalouksien käyttämät lasitavarat	Erityistapaukset (2)	Tapauskohtainen tutkimus (2,5 – > 10 × 10–3; usein 3,0 × 10–3)
Mineraalivilla	Lasivilla	2 × 10–3
Mineraalivilla	Kivivilla	2,5 × 10–3
Erikoislasi	Televisiolasi (paneeli)	3 × 10–3
	Televisiolasi (suppilo)	2,5 × 10–3
	Boorilasi (kuvaputki)	4 × 10–3
	Lasikeraami	6,5 × 10–3
	Optinen lasi (soodakalkkilasi)	2,5 × 10–3
Lasisulate		Tapauskohtainen tutkimus (5–7,5 × 10–3)

TIETTYJEN ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä ja kohdissa 1.2–1.9 ilmoitettuja BAT-AEL-arvoja sovellettaessa käytetään seuraavia määritelmiä:

NOX ilmaistuna NO2:na	Typpioksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) summa ilmaistuna NO2:na
SOX ilmaistuna SO2:na	Rikkidioksidin (SO2) ja rikkitrioksidin (SO3) summa ilmaistuna SO2:na
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä	Kaikki kaasumaiset kloridit ilmaistuna HCl:nä
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	Kaikki kaasumaiset fluoridit ilmaistuna HF:nä

JÄTEVESIPÄÄSTÖJEN KESKIMÄÄRÄINEN MITTAUSJAKSO

Jollei toisin ilmoiteta, näissä BAT-päätelmissä esitetyt jätevesipäästöjä koskevien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaiset päästötasot perustuvat kahden tai 24 tunnin aikana otettujen näytteiden keskiarvoon.

1.1 Lasinvalmistuksen yleiset BAT-päätelmät

Jollei toisin ilmoiteta, tässä luvussa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin laitoksiin.

Tässä luvussa mainittujen parhaiden käytettävissä olevien yleisten tekniikoiden lisäksi sovelletaan kohdissa 1.2–1.9 esitettyjä parhaita käytettävissä olevia menetelmäkohtaisia tekniikoita.

1.1.1 Ympäristönhallintajärjestelmät

1. BAT-tekniikalla on tarkoitus ottaa käyttöön ja noudattaa ympäristönhallintajärjestelmää (EMS), joka kattaa seuraavat osatekijät:

i.	johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen;

ii.	sellaisen ympäristöpolitiikan määrittäminen, jossa johto toteuttaa jatkuvia laitoksen toimintaan liittyviä parannuksia;

iii.	tarvittavien menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien suunnitteleminen ja määrittäminen yhdessä taloudellisen suunnittelun ja investointien kanssa;

iv.

menettelyjen täytäntöönpano kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:

a)	rakenne ja vastuut

b)	koulutus, tietoisuus ja pätevyys

viestintä

d)	työntekijöiden osallistaminen

e)	dokumentointi

f)	prosessin tehokas valvonta

g)	huolto-ohjelmat

h)	valmiudet ja reagointi hätätilanteissa

i)	ympäristölainsäädännön noudattamisen varmistaminen;

suorituskyvyn seuraaminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:

a)	päästöjen tarkkailu ja mittaaminen (ks. myös päästöjen tarkkailun yleisperiaatteita koskeva viiteasiakirja ”General Principles of Monitoring”)

b)	korjaavat ja ennalta ehkäisevät toimet

c)	tietojen säilyttäminen

d)	(mahdollisuuksien mukaan) riippumaton sisäinen tai ulkoinen tarkastus sen todentamiseksi, onko EMS suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen toteutus ja ylläpito asianmukaista;

vi.	ylempi johto vastaa EMS:n ja sen jatkuvan soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja tehokkuuden tarkastelemisesta;

vii.	puhtaampien teknologioiden kehittymisen seuraaminen;

viii.

laitoksen mahdollisen käytöstä poiston vaikutukset ympäristöön uutta laitosta suunniteltaessa ja sen koko käyttöiän aikana;

ix.	säännöllisin väliajoin tehtävä alakohtainen vertailuanalyysi.

Sovellettavuus

EMS-järjestelmän soveltamisala (esim. yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne (esim. standardoitu tai ei standardoitu) liittyvät yleensä laitoksen luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin.

1.1.2 Energiatehokkuus

2. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää ominaisenergiankulutusta soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka

Sovellettavuus

i.	Optimoidaan prosessia valvomalla toimintaparametreja.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Huolletaan sulatusuuni säännöllisesti.

iii.	Optimoidaan uunin rakenne ja valitaan sopiva sulatustekniikka.

Voidaan soveltaa uusiin laitoksiin.

Olemassa olevissa laitoksissa tekniikan soveltaminen edellyttää uunin täydellistä peruskorjausta.

iv.	Ohjataan palamistapahtumaa.

Voidaan soveltaa ilma-polttoaineseoksella ja happi-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

v.	Lisätään hylkylasin käyttöä, jos sitä on saatavana ja jos se on taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelpoista.

Ei sovelleta päättymättömän lasikuidun, korkeiden lämpötilojen eristysvillan ja lasisulatteiden tuotantoalaan.

vi.	Käytetään jätelämpökattilaa energian talteenottamiseksi, jos se on teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoista

Voidaan soveltaa ilma-polttoaineseoksella ja happi-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Tekniikan sovellettavuus ja taloudellinen toteutuskelpoisuus määräytyy saavutettavissa olevan kokonaistehokkuuden perusteella, tuotetun höyryn tehokas käyttö mukaan luettuna.

vii.	Esilämmitetään raaka-ainepanos ja hylkylasi, jos se on teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoista.

Voidaan soveltaa polttoaine-ilmaseoksella ja happi-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Voidaan soveltaa yleensä vain sellaisiin raaka-aineseoksiin, joissa hylkylasin osuus on yli puolet.

1.1.3 Materiaalien varastointi ja käsittely

3. BAT-tekniikalla on tarkoitus ehkäistä, tai jos se ei ole mahdollista, vähentää kiinteiden aineiden varastoinnista ja käsittelystä syntyviä pölyn hajapäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Raaka-aineiden varastointi

i.	Varastoidaan jauhemaiset irtotavarat pölynpoistojärjestelmillä (esim. kangassuodattimilla) varustettuihin suljettuihin siiloihin.

ii.	Varastoidaan hienojakoiset materiaalit suljettuihin säiliöihin tai sinetöityihin pusseihin.

iii.	Suojataan karkeiden ja pölyisten materiaalien varastot peitteellä.

iv.	Käytetään maantiepuhdistusajoneuvoja ja kostutustekniikoita.

II.

Raaka-aineiden käsittely

Tekniikka

Sovellettavuus

i.	Käytetään maan päällä kuljetettavien materiaalien kuljetukseen suljettuja kuljettimia, jotta estetään materiaalihävikki.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Sovelletaan paineilmakuljettimen käytön yhteydessä ilmatiivistä järjestelmää, joka on varustettu suodattimella kuljetusilman puhdistamiseksi ennen sen vapauttamista ympäristöön.

iii.	Kostutetaan raaka-ainepanos.

Tekniikan käyttöä rajoittavat kielteiset vaikutukset uunin energiatehokkuuteen. Joihinkin raaka-aineseoksiin voidaan soveltaa rajoituksia, etenkin boorisilikaattilasin valmistuksessa.

iv.	Käytetään uunia pienen negatiivisen paineen alaisena.

Sovelletaan vain, jos se on ominaista toiminnalle (esim. lasisulatteen valmistukseen käytettävissä sulatusuuneissa), koska tekniikalla on kielteinen vaikutus uunin energiatehokkuuteen.

v.	Käytetään raaka-aineita, jotka eivät aiheuta rätinää (lähinnä dolomiitti ja kalkkikivi). Tällaiset ilmiöt liittyvät mineraaleihin, jotka rätisevät kuumuudessa, jolloin pölypäästöt saattavat lisääntyä.

Tekniikkaan voidaan soveltaa raaka-aineiden saatavuuteen liittyvien rajoitusten mukaan.

vi.	Käytetään poistojärjestelmää, jossa päästöt kulkeutuvat suodatinjärjestelmään, kun kyse on prosesseista, joissa syntyy todennäköisesti pölyä (esim. pussien avaaminen, hylkylasierien sekoittaminen, kangassuodattimella kerätyn pölyn hävittäminen, kylmäpintaiset sulatusuunit).

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

vii.	Käytetään suljettuja ruuvikuljettimia.

viii.

Suljetaan syöttötaskut.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti. Jäähdytys voi olla tarpeen laitteen vahingoittumisen estämiseksi.

4. BAT-tekniikalla on tarkoitus ehkäistä, tai jos se ei ole mahdollista, vähentää haihtuvien raaka-aineiden varastoinnissa ja käsittelyssä syntyviä kaasumaisia hajapäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

i.	Käytetään auringosta johtuville lämpötilamuutoksille alttiin irtotavaran varastoinnissa säiliömaalia, joka imee vain vähän auringon säteilyä.

ii.	Valvotaan haihtuvien raaka-aineiden varastoinnin lämpötilaa.

iii.	Eristetään haihtuvien raaka-aineiden varastoinnissa käytettävät säiliöt.

iv.	Inventointi.

v.	Käytetään kelluvia kattosäiliöitä varastoitaessa suuria määriä haihtuvia öljytuotteita.

vi.	Käytetään haihtuvien nesteiden siirrossa (esim. säiliöautosta varastosäiliöön) höyryn palautusjärjestelmiä.

vii.	Käytetään nestemäisten raaka-aineiden varastoinnissa pussimaisia kattosäiliöitä.

viii.

Käytetään paine-/tyhjiöventtiilejä säiliöissä, jotka on suunniteltu kestämään paineen vaihtelut.

ix.	Sovelletaan vaarallisten aineiden varastoinnissa erilaisia päästöjen käsittelymenetelmiä (esim. adsorptio, absorptio, kondensaatio).

x.	Varastoidaan vaahtoavat nesteet pinnanalaisen täyttömenetelmän avulla.

1.1.4 Yleiset primaariset tekniikat

5. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää energiankulutusta ja ilmaan joutuvia päästöjä toimintaparametrien jatkuvan seurannan ja sulatusuunin ohjelmoidun ylläpidon avulla.

Tekniikka

Sovellettavuus

Tekniikka muodostuu erilaisista seuranta- ja ylläpitotoiminnoista, joita voidaan soveltaa joko erikseen tai yhdessä uunin tyypin mukaan. Tekniikalla pyritään minimoimaan uuniin kohdistuvat ikääntymisvaikutukset esimerkiksi tiivistämällä uuni ja poltinkivet, huolehtimalla parhaasta mahdollisesta eristyksestä, valvomalla tasaista liekkiä sekä polttoaineen ja ilman suhdetta jne.

Voidaan soveltaa regeneratiivisiin, rekuperatiivisiin ja happi-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Tekniikan soveltaminen muuntyyppisissä uuneissa edellyttää laitoskohtaista arviointia.

6. BAT-tekniikalla on tarkoitus valita ja valvoa huolellisesti kaikkia sulatusuuniin syötettäviä raaka-aineita, jotta vähennetään tai estetään ilmaan joutuvat päästöt soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää.

Tekniikka

Sovellettavuus

i.	Käytetään raaka-aineita ja ulkoista hylkylasia, joiden epäpuhtausaste on alhainen (esim. metallit, kloridit, fluoridit).

Tekniikkaa sovellettaessa on otettava huomioon laitoksessa valmistettavaan lasityyppiin liittyvät rajoitukset ja raaka-aineiden ja polttoaineiden saatavuus.

ii.	Käytetään vaihtoehtoisia (esim. vähemmän haihtuvia) raaka-aineita.

iii.	Käytetään polttoaineita, jotka sisältävät vähän metalliepäpuhtauksia.

7. BAT-tekniikalla on tarkoitus seurata säännöllisesti päästöjä ja/tai muita merkityksellisiä prosessiparametreja, seuraavat tekniikat mukaan luettuina:

Tekniikka

Sovellettavuus

i.	Seurataan jatkuvasti keskeisiä prosessiparametreja, kuten lämpötilaa, polttoaineen syöttöä ja ilmavirtaa, prosessin vakauden varmistamiseksi.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Seurataan säännöllisesti prosessiparametreja saastumisen ehkäisemiseksi/vähentämiseksi, esim. seurataan palamiskaasujen O2-sisältöä polttoaineen ja ilman suhteen valvomiseksi.

iii.	Tarkkaillaan pöly-, NOX- ja SO2-päästöjä jatkuvien mittausten tai vähintään kahdesti vuodessa tehtävien kertamittausten perusteella ja valvotaan korvaavia parametreja sen varmistamiseksi, että käsittelyjärjestelmä toimii asianmukaisesti mittausten välillä.

iv.	Tehdään NH3-päästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SCR) tai selektiivisen ei-katalyyttisen pelkistyksen (SNCR) yhteydessä.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

v.	Tehdään CO-päästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset, jos NOX-päästöjen vähentämiseksi käytetään primaarisia tekniikoita tai kemiallista pelkistystä polttoaineen avulla tai jos osittainen palaminen on mahdollista.

vi.	Tehdään HCl-, HF-, CO- ja metallipäästöjen määräaikaismittaukset etenkin, jos käytetään tällaisia aineita sisältäviä raaka-aineita tai jos osittainen palaminen on mahdollista.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

vii.

Tarkkaillaan jatkuvasti korvaavia parametreja sen varmistamiseksi, että jätekaasujen käsittelyjärjestelmä toimii asianmukaisesti eivätkä päästötasot ylity kertamittausten välillä. Korvaavien parametrien tarkkailu kattaa seuraavat parametrit: reagenssin syöttö, lämpötila, veden syöttö, jännite, pölyn poisto, tuulettimen nopeus jne.

8. BAT-tekniikalla on tarkoitus varmistaa, että jätekaasujen käsittelyjärjestelmien toimintakapasiteetti ja käytettävyys ovat optimaalisia normaaleissa toimintaolosuhteissa, jotta ehkäistään tai vähennetään päästöjä.

Sovellettavuus

Erityisiä toimintaolosuhteita varten voidaan määrittää erikoismenettelyt, etenkin:

i.	käynnistyksen ja pysäytyksen yhteydessä

ii.	muissa erityisissä toiminnoissa, joilla voi olla vaikutusta järjestelmien asianmukaiseen toimintaan (esim. uunin ja/tai jätekaasujen käsittelyjärjestelmän säännöllinen ja ylimääräinen huolto ja puhdistaminen tai merkittävä tuotantomuutos)

iii.	jos jätekaasujen virtaus on riittämätön tai jos lämpötilan takia järjestelmän koko kapasiteettia ei voida hyödyntää.

9. BAT-tekniikalla on tarkoitus rajoittaa sulatusuunin hiilimonoksidipäästöjä (CO) primaaristen tekniikoiden käytön tai polttoaineen avulla tehtävän kemiallisen pelkistyksen yhteydessä, jotta vähennetään NOX-päästöjä.

Tekniikka

Sovellettavuus

NOX-päästöjen vähentämiseksi käytettävät primaariset tekniikat perustuvat palamisreaktion muutoksiin (esim. pienennetty ilman ja polttoaineen suhde, vaiheistettu palaminen, typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet jne.). Kemiallinen pelkistys polttoaineen avulla tapahtuu lisäämällä hiilivetypolttoainetta jätekaasuvirtaukseen, jotta vähennetään uunissa muodostuvien typen oksidien määrää.

Tällaisten menetelmien aiheuttamien CO-päästöjen kasvua voidaan rajoittaa valvomalla huolellisesti toimintaparametreja.

Tekniikkaa voidaan soveltaa tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Taulukko 3

Sulatusuunien hiilimonoksidipäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Hiilimonoksidi ilmaistuna CO:na	< 100 mg/Nm3

10. BAT-tekniikalla on tarkoitus rajoittaa ammoniakkipäästöjä (NH3) selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SCR) tai selektiivisen ei-katalyyttisen pelkistyksen (SNCR) yhteydessä, jotta vähennetään tehokkaasti NOX-päästöjä.

Tekniikka	Sovellettavuus
Tekniikka perustuu SCR- tai SNCR-tekniikkaa hyödyntävien jätekaasun käsittelyjärjestelmien asianmukaisten toimintaolosuhteiden luomiseen ja ylläpitoon, jotta rajoitetaan reagoimattoman ammoniakin päästöjä.	Tekniikkaa voidaan soveltaa SCR- tai SNCR-tekniikalla varustettuihin sulatusuuneihin.

Taulukko 4

Ammoniakkipäästöjen BAT-AEL-arvot sovellettaessa SCR- tai SNCR-tekniikoita

Parametri	BAT-AEL (3)
Ammoniakki ilmaistuna NH3:na	< 5–30 mg/Nm3

11. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunin booripäästöjä, kun raaka-aineseoksessa käytetään booriyhdisteitä, soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (4)

Sovellettavuus

i.	Käytetään suodatinjärjestelmää asianmukaisessa lämpötilassa, jotta tehostetaan kiinteässä olomuodossa olevien booriyhdistelmien erottamista, kun otetaan huomioon, että boorihappoa voi esiintyä savukaasussa kaasumaisina yhdisteinä alle 200 °C:n lämpötilassa ja vielä 60 °C:ssa.

Tekniikan soveltamista olemassa oleviin laitoksiin voivat rajoittaa käytössä olevien suodatinjärjestelmien sijaintiin ja ominaisuuksiin liittyvät tekniset rajoitukset.

ii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdistettynä suodatinjärjestelmään.

Tekniikan sovellettavuutta voi rajoittaa muiden kaasumaisten epäpuhtauksien (SOX, HCl, HF) poistotehokkuuden heikkeneminen, joka johtuu booriyhdisteiden laskeumasta kuivan alkalisen reagenssin pinnalla.

iii.	Käytetään märkäpesua.

Tekniikan sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voi rajoittaa jäteveden erityiskäsittelyn tarve.

Tarkkailu

Booripäästöjen tarkkailu on tehtävä noudattamalla erityistä menetelmää, jonka avulla voidaan mitata sekä kiinteät että kaasumaiset olomuodot, jotta voidaan määrittää, miten kyseiset päästöt voidaan poistaa tehokkaasti savukaasuista.

1.1.5 Lasinvalmistusprosesseista veteen joutuvat päästöt

12. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää vedenkulutusta soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan valumat ja vuodot.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Käytetään uudelleen jäähdytys- ja pesuvesi puhdistamisen jälkeen.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Pesuvettä voidaan kierrättää useimmissa pesujärjestelmissä. Pesuväline on mahdollisesti poistettava käytöstä ja korvattava määräajoin.

iii.	Otetaan käyttöön suljetun silmukan kaltainen järjestelmä, jonka avulla voidaan kierrättää vettä, jos se on teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoista.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa tuotantoprosessin turvallisuuden hallintaan liittyvät näkökohdat. Erityisesti:

—	avointa jäähdytysjärjestelmää voidaan käyttää, jos turvallisuus sitä edellyttää (esim. jos on jäähdytettävä suuri määrä lasia)

—	tietyissä prosesseissa (esim. päättymättömän lasikuidun valmistukseen liittyvissä jatkotoimissa, kotitalous- ja erikoislasin happokiillotuksessa jne.) käytettävä vesi on ehkä ohjattava kokonaan tai osittain jäteveden käsittelyjärjestelmään.

13. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää jätevesipäästöjen epäpuhtauksien päästökuormaa soveltamalla yhtä seuraavista jäteveden käsittelyjärjestelmistä tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka

Sovellettavuus

Tavanomaiset epäpuhtauksien valvontamenetelmät, kuten laskeutus, seulonta, nesteen pinnalta kuoriminen, neutralointi, suodatus, ilmastus, saostus, hyydyttäminen ja hiutaloittaminen jne.

Tavanomaiset hyvän käytännön mukaiset tekniikat, joilla valvotaan nestemäisten raaka-aineiden ja välituotteiden varastoinnin yhteydessä aiheutuvia päästöjä, kuten turvatoimenpiteet, säiliöiden tarkastus/testaus, ylivuotosuoja jne.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Biologiset käsittelyjärjestelmät, kuten aktiiviliete, biosuodatus orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi/hajottamiseksi.

Tekniikkaa voidaan soveltaa vain aloilla, joiden tuotantoprosesseissa käytetään orgaanisia aineita (esim. päättymättömän lasikuidun ja mineraalivillan tuotantoalat).

iii.	Jätevesien päästäminen kunnan jätevesilaitokseen.

Voidaan soveltaa laitoksissa, joissa epäpuhtauksia on vähennettävä edelleen.

iv.	Jätevesien uudelleenkäyttö laitoksen ulkopuolella.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleensä vain lasisulatteen tuotantoalalla (uudelleenkäyttö mahdollista keramiikkateollisuudessa).

Taulukko 5

Pintaveteen joutuvien lasiteollisuuden jätevesipäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri (5)	Yksikkö	BAT-AEL (6) (kokoomanäyte)
pH	—	6,5–9
Liukenemattomien aineiden kokonaismäärä	mg/l	< 30
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	mg/l	< 5–130 (7)
Sulfaatit ilmaistuna SO4 2–:na	mg/l	< 1 000
Fluoridit ilmaistuna F–:na	mg/l	< 6 (8)
Hiilivetyjen kokonaispäästöt	mg/l	< 15 (9)
Lyijy ilmaistuna Pb:nä	mg/l	< 0,05–0,3 (10)
Antimoni ilmaistuna Sb:nä	mg/l	< 0,5
Arseeni ilmaistuna As:nä	mg/l	< 0,3
Barium ilmaistuna Ba:na	mg/l	< 3,0
Sinkki ilmaistuna Zn:nä	mg/l	< 0,5
Kupari ilmaistuna Cu:na	mg/l	< 0,3
Kromi ilmaistuna Cr:nä	mg/l	< 0,3
Kadmium ilmaistuna Cd:nä	mg/l	< 0,05
Tina ilmaistuna Sn:nä	mg/l	< 0,5
Nikkeli ilmaistuna Ni:nä	mg/l	< 0,5
Ammoniakki ilmaistuna NH4:nä	mg/l	< 10
Boori ilmaistuna B:nä	mg/l	< 1–3
Fenoli	mg/l	< 1

1.1.6 Lasinvalmistusprosessien jätteet

14. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää loppukäsiteltävän kiinteän jätteen muodostumista soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka

Sovellettavuus

i.	Kierrätetään raaka-aineista syntyviä jätteitä, jos laatuvaatimukset täyttyvät.

Menetelmän sovellettavuutta voivat rajoittaa lopputuotteen laatuun liittyvät rajoitukset.

ii.	Minimoidaan materiaalihävikki raaka-aineiden varastoinnin ja käsittelyn yhteydessä.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

iii.	Kierrätetään laitoksen hylätystä tuotannosta saatua hylkylasia.

Tekniikkaa ei sovelleta yleensä päättymättömän lasikuidun, korkean lämpötilan eristysvillan ja lasisulatteen tuotantoalalla.

iv.	Käytetään pölyhiukkaset uudelleen raaka-aineseoksessa, jos laatuvaatimukset täyttyvät.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa eri tekijät:

—	lopullisen lasituotteen laatuvaatimukset

—	raaka-aineseoksessa käytetyn hylkylasin määrä

—	mahdolliset siirtymisilmiöt ja tulenkestävien materiaalien syöpyminen

—	rikkitaseeseen liittyvät rajoitukset

v.	Hyödynnetään kiinteää jätettä ja/tai lietettä (vedenkäsittelystä syntyvä liete) asianmukaisesti laitoksessa tai muilla teollisuudenaloilla.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleensä kotitalouksissa käytettävän lasin valmistuksessa (lyijykristallin liete) ja pakkauslasin valmistuksessa (lasin hienojakoiset aineet sekoitettuna öljyyn).

Menetelmää voidaan soveltaa rajoitetusti muihin lasintuotantoaloihin vaikeasti määriteltävän tai saastuneen koostumuksen, pienten määrien ja huonon taloudellisen toteutuskelpoisuuden takia.

vi.	Otetaan talteen tulenkestävä romumateriaali muilla teollisuudenaloilla mahdollisesti tapahtuvaa käyttöä varten.

Menetelmän sovellettavuutta rajoittavat tulenkestävän materiaalin valmistajien ja mahdollisten loppukäyttäjien asettamat rajoitukset.

vii.	Kierrätetään sementillä sidottuja jäteainespuristeita kuumapuhalluskupoliuuneissa, jos laatuvaatimukset täyttyvät.

Sementillä sidottuja jäteainespuristeita voidaan hyödyntää ainoastaan kivivillan valmistuksessa.

Ilmaan joutuvien päästöjen vähentämisen ja kiinteän jätteen syntymisen välillä olisi tehtävä kompromissiratkaisu.

1.1.7 Lasinvalmistusprosesseissa syntyvä melu

15. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää melupäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

i.	Tehdään ympäristömelua koskeva arviointi ja laaditaan paikallisiin ympäristöolosuhteisiin sopiva melunhallintasuunnitelma.

ii.	Sijoitetaan äänekkäät laitteet/toiminnot erilliseen rakennelmaan/yksikköön.

iii.	Käytetään valleja melulähteen suodattamiseksi.

iv.	Suoritetaan meluisat ulkotoiminnot päivällä.

v.	Käytetään meluntorjuntaseiniä tai luonnollisia esteitä (puita, pensaita) laitoksen ja suojellun alueen välillä ottaen huomioon paikalliset olosuhteet.

1.2 Pakkauslasin valmistusta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin ilmoiteta, tässä luvussa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin pakkauslasia valmistaviin laitoksiin.

1.2.1 Sulatusuuneissa syntyvät pölypäästöt

16. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunin jätekaasujen pölypäästöjä savukaasujen puhdistusjärjestelmän, kuten sähköstaattisen pölynkerääjän tai pussisuodattimen, avulla.

Tekniikka (11)	Sovellettavuus
Savukaasujen puhdistusjärjestelmässä käytetään putkien suulle asennettavia tekniikoita, jotka suodattavat kaikki mittauskohdan kiinteät materiaalit.	Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 6

Pakkauslasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien pölypäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (12)
Pöly	< 10–20	< 0,015–0,06

1.2.2 Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

17. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien NOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

primaariset tekniikat, kuten

Tekniikka (13)

Sovellettavuus

Palamisreaktion muutokset

a)	ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Tekniikkaa voidaan soveltaa tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

b)	polttoilman lämpötilan pienentäminen

Tekniikkaa voidaan hyödyntää vain laitoskohtaisesti uunin heikomman tehon ja suuremman polttoainekulutuksen takia (eli on käytettävä rekuperatiivisia uuneja regeneratiivisten uunien sijasta).

vaiheistettu palaminen:

—	ilman vaiheistaminen

—	polttoöljyn vaiheistaminen

Polttoöljyn vaiheistusta voidaan soveltaa useimpiin tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Polttoilman vaiheistusta voidaan soveltaa hyvin rajoitetusti teknisesti monimutkaisen menetelmän takia.

d)	savukaasujen takaisinkierrätys

Menetelmää voidaan soveltaa vain erikoispolttimiin, joissa on jätekaasujen automaattinen kierrätysjärjestelmä.

e)	typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Saavutetut ympäristöhyödyt ovat yleensä pienemmät molemmilta sivuilta lämmitettävissä kaasu-uuneissa teknisten rajoitusten ja uunien vähäisen joustavuuden takia.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

f)	polttoaineen valinta

Tekniikan käyttöä rajoittavat erityyppisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

ii.	Erityisrakenteinen uuni

Tekniikkaa voidaan soveltaa vain raaka-aineseoksiin, joissa ulkoisen hylkylasin osuus on suuri (> 70 %).

Tekniikan soveltaminen edellyttää sulatusuunin täydellistä peruskorjausta.

Uunin muoto (pitkä ja kapea) voi asettaa tilaa koskevia rajoituksia.

iii.	Sähköllä sulattaminen

Tekniikkaa ei sovelleta lasin suurtuotantoon (> 300 tonnia lasia/päivä).

Ei sovelleta tuotantoon, jossa sulatustehon vaihtelut ovat suuria.

Soveltaminen edellyttää uunin täydellistä peruskorjausta.

iv.	Happi-polttoaineseoksella sulattaminen

Suurimmat ympäristöhyödyt saadaan uunin täydellisen peruskorjauksen yhteydessä käyttöönotetuissa sovelluksissa.

II.

sekundaariset tekniikat, kuten

Tekniikka (14)

Sovellettavuus

i.	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)

Tekniikan soveltaminen voi edellyttää hiukkaspäästöjen suodatinjärjestelmän tehostamista, jotta varmistetaan, että hiukkaspitoisuus on alle 10–15 mg/Nm3, ja rikinpoistojärjestelmää SOX-päästöjen poistamiseksi.

Optimaalisen toimintalämpötila-alueen vuoksi menetelmää sovelletaan vain sähköstaattisten pölynkerääjien yhteydessä. Tekniikkaa ei yleensä sovelleta pussisuodatinjärjestelmän yhteydessä, koska alhainen, 180–200 °C:n toimintalämpötila edellyttäisi jätekaasujen uudelleenlämmitystä.

Tekniikan soveltaminen voi vaatia paljon tilaa.

ii.	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

Tekniikkaa voidaan soveltaa rekuperatiivisiin uuneihin.

Tekniikkaa voidaan käyttää hyvin rajoitetusti tavanomaisissa regeneratiivisissa uuneissa, joissa oikean lämpötila-alueen saavuttaminen on vaikeaa tai joissa savukaasuja ei voida sekoittaa oikein reagenssin kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa uusiin regeneratiivisiin uuneihin, jotka on varustettu kaksiosaisella regeneraattorilla. Oikeaa lämpötila-aluetta on kuitenkin vaikea pitää yllä, koska polton suunta käännetään kammioiden välillä, mikä aiheuttaa syklisen lämpötilan muutoksen.

Taulukko 7

Pakkauslasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT	BAT-AEL
Parametri	BAT	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (15)
NOX ilmaistuna NO2:na	Palamisreaktion muutokset, erikoisrakenteiset uunit (16) (17)	500–800	0,75–1,2
	Sähköllä sulattaminen	< 100	< 0,3
	Happi-polttoaineseoksella sulattaminen (18)	Ei sovelleta	< 0,5–0,8
	Sekundaariset tekniikat	< 500	< 0,75

18. Kun raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja ja/tai sulatusuunin palamisolosuhteiden on oltava erityisen hapettavat lopputuotteen laadun varmistamiseksi, BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää NOX-päästöjä minimoimalla tällaisten raaka-aineiden käyttö yhdessä primaaristen tai sekundaaristen tekniikoiden kanssa.

BAT-AEL-arvot esitetään taulukossa 7.

Käytettäessä nitraatteja lyhyiden tuotantojaksojen raaka-aineseoksessa tai sulatusuuneja, joiden kapasiteetti on < 100 t/päivä, sovelletaan taulukossa 8 esitettyjä BAT-AEL-arvoja.

Tekniikka (19)

Sovellettavuus

Primaariset tekniikat

—

Minimoidaan nitraattien käyttö raaka-aineseoksessa.

Nitraatteja käytetään hyvin korkealaatuisissa tuotteissa (kuten hajuvesipulloissa ja kosmetiikkarasioissa).

Tehokkaita vaihtoehtoisia materiaaleja ovat sulfaatit, arseenioksidit ja ceriumoksidit.

Prosessien muuttaminen (esim. erityiset hapettavat palamisolosuhteet) on vaihtoehto nitraattien käytölle.

Raaka-aineseoksissa käytettävien nitraattien korvaamista voivat rajoittaa korkeat kustannukset ja/tai vaihtoehtoisten aineiden suuremmat ympäristövaikutukset.

Taulukko 8

Pakkauslasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot, kun raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja ja/tai erityisen hapettavissa palamisolosuhteissa lyhyissä tuotantojaksoissa tai sulatusuuneissa, joiden kapasiteetti on < 100 t/päivä.

Parametri	BAT	BAT-AEL
		mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (20)
NOX ilmaistuna NO2:na	Primaariset tekniikat	< 1 000	< 3

1.2.3 Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

19. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien SOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (21)

Sovellettavuus

i.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdistettynä suodatinjärjestelmään.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Minimoidaan raaka-aineseoksen rikkipitoisuus ja optimoidaan rikkitase.

Raaka-aineseoksen rikkipitoisuuden minimointiin perustuvaa tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti lopputuotteen laatuvaatimuksiin liittyvien rajoitusten mukaan.

Rikkitaseen optimointi edellyttää kompromissiratkaisua SOX-päästöjen vähentämisen ja kiinteiden jätteiden (suodatinpöly) käsittelyn välillä.

SOX-päästöjen tehokas vähentäminen on riippuvainen rikkiyhdisteiden retentiosta eli pysymästä lasissa, ja se voi vaihdella merkittävästi lasityypin mukaan.

iii.	Käytetään vähärikkistä polttoainetta.

Menetelmän käyttöä rajoittavat vähärikkisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

Taulukko 9

Pakkauslasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien SOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	Polttoaine	BAT-AEL (22) (23)
		mg/Nm3	kg / tonni sulatettua lasia (24)
SOX ilmaistuna SO2:na	Maakaasu	< 200–500	< 0,3–0,75
	Polttoöljy (25)	< 500–1 200	< 0,75–1,8

1.2.4 Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

20. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjä (ja mahdollisia hot-end-pinnoituksessa syntyviä savukaasuja) soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (26)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden kloori- ja fluoripitoisuus on alhainen.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 10

Pakkauslasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (27)
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä (28)	< 10–20	< 0,02–0,03
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	< 1–5	< 0,001–0,008

1.2.5 Sulatusuuneissa syntyvät metallit

21. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (29)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden metallipitoisuus on alhainen.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.	Minimoidaan metalliyhdisteiden käyttö raaka-aineseoksessa, kun lasi on värjättävä tai lasista on poistettava väri lasille asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti.

iii.	Käytetään suodatinjärjestelmää (pussisuodatin tai sähköstaattinen pölynkerääjä).

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

iv.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Taulukko 11

Pakkauslasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien metallipäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL (30) (31) (32)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (33)
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 0,2–1 (34)	< 0,3–1,5 × 10–3
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 1–5	< 1,5–7,5 × 10–3

1.2.6 Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

22. Kun hot-end-pinnoitustoiminnoissa käytetään tinayhdisteitä, orgaanisia tinayhdisteitä tai titaaniyhdisteitä, BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan pinnoitustuotteen hävikki varmistamalla, että sovellusjärjestelmä on tiivis, ja käyttämällä tehokasta poistokupua. Sovellusjärjestelmän hyvä rakenne ja tiivistäminen ovat ehdottoman tärkeitä reagoimattoman tuotteen ilmaan kulkeutuvien hävikkien minimoimiseksi.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

ii.

Yhdistetään pinnoituksen yhteydessä syntyvät savukaasut sulatusuunin jätekaasuihin tai uunin palamisilmaan, jos käytetään sekundaarista käsittelyjärjestelmää (suodatin ja kuiva tai puolikuiva pesu).

Pinnoituksen yhteydessä syntyvät jätekaasut ja muut savukaasut voidaan yhdistää ennen käsittelyä kemiallisen yhteensopivuuden mukaan. Tällöin voidaan käyttää seuraavia vaihtoehtoja:

—	kaasut yhdistetään sulatusuunissa syntyviin savukaasuihin sekundaarisen poistojärjestelmän alkupäässä (kuiva tai puolikuiva pesu ja suodatinjärjestelmä)

—	kaasut yhdistetään palamisilmaan ennen regeneraattoria, minkä jälkeen sovelletaan sulatusprosessissa syntyneiden jätekaasujen sekundaarista poistokäsittelyä (kuiva tai puolikuiva pesu ja suodatinjärjestelmä).

Tekniikkaa, jossa kaasut yhdistetään sulatusuunissa syntyviin savukaasuihin, voidaan soveltaa yleisesti.

Kaasujen yhdistämistä palamisilmaan voivat rajoittaa tekniset näkökohdat, jotka liittyvät lasikemiaan ja regeneraattorin materiaaleihin mahdollisesti kohdistuviin vaikutuksiin.

iii.	Käytetään sekundaarista tekniikkaa, esim. märkäpesua, kuivapesua ja suodatusta (35).

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 12

Pakkauslasin tuotantoalan hot-end-pinnoitustoiminnoista syntyvien ilmapäästöjen BAT-AEL-arvot, kun jatkokäsittelyssä syntyviä savukaasuja käsitellään erikseen.

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Pöly	< 10
Titaaniyhdisteet ilmaistuna Ti:nä	< 5
Tinayhdisteet, orgaaniset tinayhdisteet mukaan luettuina, ilmaistuna Sn:nä	< 5
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä	< 30

23. Kun SO3:a käytetään pintakäsittelytoiminnoissa, BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää SOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (36)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan tuotteen hävikki varmistamalla, että sovellusjärjestelmä on tiivis. Sovellusjärjestelmän hyvä rakenne ja huolto ovat ehdottoman tärkeitä reagoimattoman tuotteen ilmaan kulkeutuvien hävikkien minimoimiseksi.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Käytetään sekundaarista tekniikkaa, esim. märkäpesua.

Taulukko 13

Pakkauslasin tuotantoalan jatkokäsittelytoiminnoissa syntyvien SOX-päästöjen BAT-AEL-arvo, kun pintakäsittelytoiminnoissa käytetään SO3:a ja kun niitä käsitellään erikseen.

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Rikkioksidit ilmaistuna SO2:na	< 100–200

1.3 Laakalasin valmistusta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin todeta, tässä luvussa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin laakalasia valmistaviin laitoksiin.

1.3.1 Sulatusuunien pölypäästöt

24. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien jätekaasujen pölypäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.1.

Taulukko 14

Laakalasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien pölypäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (37)
Pöly	< 10–20	< 0,025–0,05

1.3.2 Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

25. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien NOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

primaariset tekniikat, kuten:

Tekniikka (38)

Sovellettavuus

Palamisreaktion muutokset

a)	ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Soveltuu tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

b)	polttoilman lämpötilan alentaminen

Tekniikkaa voidaan soveltaa vain erikoislaakalasin valmistuksessa käytettäviin pienitehoisiin uuneihin laitoskohtaisesti uunin tehokkuuden heikkenemisen ja polttoainekulutuksen kasvun vuoksi (eli käytetään rekuperatiivisia uuneja regeneratiivisten uunien sijasta).

vaiheistettu palaminen:

—	ilman vaiheistus

—	polttoaineen vaiheistus

Polttoaineen vaiheistusta voidaan käyttää useimmissa tavanomaisissa ilma-polttoaineseoksella lämmitettävissä uuneissa.

Polttoilman vaiheistusta voidaan soveltaa hyvin rajoitetusti teknisesti monimutkaisen menetelmän takia.

d)	savukaasujen takaisinkierrätys

Tekniikkaa käytetään vain erikoispolttimissa, joissa on jätekaasun automaattinen takaisinkierrätys.

e)	typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Saavutetut ympäristöhyödyt ovat yleensä pienemmät molemmilta sivuilta lämmitettävissä kaasu-uuneissa teknisten rajoitusten ja uunien vähäisen joustavuuden takia.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

f)	polttoaineen valinta

Tekniikan käyttöä rajoittavat erityyppisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

ii.

Fenix-prosessi

Prosessi perustuu muutamien primaaristen tekniikoiden yhdistelmään, jolla optimoidaan sivuilta lämmitettävien regeneratiivisten float-uunien palaminen. Tärkeimmät ominaisuudet ovat:

—	ilman ylimäärän vähentäminen

—	hot spot -alueiden välttäminen ja liekin lämpötilojen tasaaminen

—	polttoaineen ja palamisilman valvottu sekoittaminen

Tekniikkaa voidaan soveltaa vain sivuilta lämmitettäviin regeneratiivisiin uuneihin.

Voidaan soveltaa uusiin uuneihin.

Jos kyse on olemassa olevasta uunista, tekniikka edellyttää suoraa integrointia uunin suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, kun uunille tehdään täydellinen peruskorjaus.

iii.	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa

Suurimmat ympäristöhyödyt saadaan uunin täydellisen peruskorjauksen yhteydessä käyttöönotetuissa sovelluksissa.

II.

sekundaariset tekniikat, kuten:

Tekniikka (39)

Sovellettavuus

i.	Kemiallinen pelkistys polttoaineen avulla

Voidaan soveltaa regeneratiivisiin uuneihin.

Sovellettavuutta rajoittavat polttoaineen kulutuksen kasvu ja siitä aiheutuvat taloudelliset ja ympäristövaikutukset.

ii.	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)

Tekniikan soveltaminen voi edellyttää pölynpoistojärjestelmän tehostamista sen varmistamiseksi, että pölypitoisuus on alle 10–15 mg/Nm3, sekä rikinpoistojärjestelmää SOX-päästöjen poistamiseksi.

Optimaalisen toimintalämpötila-alueen vuoksi menetelmää sovelletaan vain sähköstaattisten pölynkerääjien yhteydessä. Tekniikkaa ei yleensä käytetä pussisuodatinjärjestelmän kanssa, koska alhainen, noin 180–200 °C:n toimintalämpötila edellyttäisi jätekaasujen uudelleenlämmitystä.

Tekniikan soveltaminen voi vaatia paljon tilaa.

Taulukko 15

Laakalasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT	BAT-AEL (40)
Parametri	BAT	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (41)
NOX ilmaistuna NO2:na	Palamisreaktion muutokset, Fenix-prosessi (42)	700–800	1,75–2,0
	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa (43)	Ei sovelleta	< 1,25–2,0
	Sekundaariset tekniikat (44)	400–700	1,0–1,75

26. Kun raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja, BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää NOX-päästöjä minimoimalla näiden raaka-aineiden käyttö yhdessä primaaristen tai sekundaaristen tekniikoiden kanssa. Sekundaarisia tekniikoita käytettäessä sovelletaan taulukossa 15 esitettyjä BAT-AEL-arvoja.

Jos raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja vain muutaman lyhyen erikoislasin tuotantojakson aikana, sovelletaan taulukossa 16 esitettyjä BAT-AEL-arvoja.

Tekniikka (45)

Sovellettavuus

Primaariset tekniikat:

minimoidaan nitraattien käyttö raaka-aineseoksessa.

Nitraatteja käytetään erikoislasin (esim. värjätyn lasin) valmistuksessa.

Tehokkaita vaihtoehtoisia aineita ovat sulfaatit, arseenioksidit ja ceriumoksidi.

Raaka-aineseoksissa käytettävien nitraattien korvaamista voivat rajoittaa korkeat kustannukset ja/tai vaihtoehtoisten aineiden suuremmat ympäristövaikutukset.

Taulukko 16

Laakalasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot, kun raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja vain muutaman lyhyen erikoislasin tuotantojakson aikana

Parametri	BAT	BAT-AEL
		mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (46)
NOX ilmaistuna NO2:na	Primaariset tekniikat	< 1 200	< 3

1.3.3 Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

27. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien SOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (47)

Sovellettavuus

i.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Minimoidaan raaka-aineseoksen rikkipitoisuus ja optimoidaan rikkitase.

Raaka-aineseoksen rikkipitoisuuden minimointiin perustuvaa tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti lopputuotteen laatuvaatimuksiin liittyvien rajoitusten mukaan.

Rikkitaseen optimointi edellyttää kompromissiratkaisua SOX-päästöjen poistamisen ja kiinteiden jätteiden (suodatinpöly) käsittelyn välillä.

iii.	Käytetään vähärikkistä polttoainetta

Tekniikan soveltamista voivat rajoittaa vähärikkisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

Taulukko 17

Laakalasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien SOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	Polttoaine	BAT-AEL (48)
		mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (49)
SOx ilmaistuna SO2:na	Maakaasu	< 300–500	< 0,75–1,25
	Polttoöljy (50) (51)	500–1 300	1,25–3,25

1.3.4 Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

28. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (52)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden kloori- ja fluoripitoisuus on alhainen.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.	Kuiva tai puolikuiva pesu yhdistettynä suodatinjärjestelmään.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 18

Laakalasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (53)
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä (54)	< 10–25	< 0,025–0,0625
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	< 1–4	< 0,0025–0,010

1.3.5 Sulatusuuneissa syntyvät metallit

29. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (55)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden metallipitoisuus on alhainen.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.	Käytetään suodatinjärjestelmää.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Taulukko 19

Laakalasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien metallipäästöjen BAT-AEL-arvot, lukuun ottamatta seleenillä värjättyjä laseja

Parametri	BAT-AEL (56)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (57)
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 0,2–1	< 0,5–2,5 × 10–3
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 1–5	< 2,5–12,5 × 10–3

30. Jos lasin värjäämiseen käytetään seleeniyhdisteitä, BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien seleenipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (58)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan seleenin haihtuminen raaka-aineseoksesta valitsemalla raaka-aineita, joiden pysymä lasissa on suuri ja haihtuminen heikkoa.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.	Käytetään suodatinjärjestelmää.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Taulukko 20

Laakalasiteollisuudessa värjätyn lasin valmistukseen käytettävien sulatusuunien seleenipäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL (59) (60)
Parametri	mg/Nm3	kg /tonni sulatettua lasia (61)
Seleeniyhdisteet ilmaistuna Se:nä	1–3	2,5–7,5 × 10–3

1.3.6 Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

31. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää jatkokäsittelyprosesseissa syntyviä ilmapäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (62)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan laakalasissa käytettävien pinnoitustuotteiden hävikki varmistamalla, että sovellusjärjestelmä on tiivis.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Minimoidaan lauhdutusuunin SO2-hävikit optimoimalla ohjausjärjestelmän toimintaa.

iii.	Yhdistetään lauhdutusuunin SO2-päästöt sulatusuunin jätekaasuihin, jos se on teknisesti mahdollista ja jos käytössä on sekundaarinen käsittelyjärjestelmä (suodatin ja kuiva tai puolikuiva pesu).

iv.	Sovelletaan sekundaarista tekniikkaa, esim. märkäpesua tai kuivapesua ja suodatusta.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

Tekniikan valinta ja sen teho ovat riippuvaisia sisääntulevien jätekaasujen koostumuksesta.

Taulukko 21

Laakalasin jatkokäsittelyprosesseissa syntyvien ilmapäästöjen BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Pöly	< 15–20
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä	< 10
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	< 1–5
SOx ilmaistuna SO2:na	< 200
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 1
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 5

1.4 Päättymättömän lasikuidun valmistusta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin ilmoiteta, tässä luvussa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin päättymätöntä lasikuitua valmistaviin laitoksiin.

1.4.1 Sulatusuunien pölypäästöt

Tässä luvussa esitetyt pölypäästöjen BAT-AEL-arvot koskevat kaikkia mittaamiskohdassa kiinteitä materiaaleja, kiinteät booriyhdisteet mukaan luettuina. Arvot eivät koske mittaamiskohdan kaasumaisia booriyhdisteitä.

32. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien jätekaasujen pölypäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (63)

Sovellettavuus

Vähennetään haihtuvia ainesosia muuttamalla raaka-aineseosta.

Pölypäästöjä, jotka johtuvat lähinnä höyrystymisilmiöstä, voidaan vähentää ensisijaisesti välttämällä booriyhdisteiden käyttöä raaka-aineseoksessa tai käyttämällä aineita, joiden booripitoisuus on alhainen. Boori on sulatusuunissa syntyvien hiukkasten merkittävin ainesosa.

Tekniikan soveltamista rajoittavat omistusoikeuteen liittyvät kysymykset, sillä boorittomat tai vähäbooriset seokset on patentoitu.

ii.	Suodatinjärjestelmä: sähköstaattinen pölynkerääjä tai pussisuodatin

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Suurimmat ympäristöhyödyt saavutetaan uusien laitosten sovelluksilla, joissa suodattimen sijainnista ja ominaisuuksista voidaan päättää ilman rajoituksia.

iii.	Märkäpesujärjestelmä

Tekniset näkökohdat, kuten jäteveden erityiskäsittelyn tarve, voivat rajoittaa tekniikan sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin.

Taulukko 22

Päättymättömän lasikuidun valmistuksessa käytettävien sulatusuunien pölypäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL (64)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (65)
Pöly	< 10–20	< 0,045–0,09

1.4.2 Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

33. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien NOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (66)

Sovellettavuus

Palamisreaktion muutokset

a)	ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Soveltuu tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

b)	polttoilman lämpötilan alentaminen

Voidaan soveltaa tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin uunin energiatehokkuuden ja polttoainekulutuksen kasvun asettamien rajoitusten mukaan. Useimmat uunit ovat jo nyt rekuperatiivisia uuneja.

vaiheistettu palaminen:

d)	ilman vaiheistus

e)	polttoaineen vaiheistus

Polttoaineen vaiheistusta voidaan käyttää useimmissa ilma- tai happi-polttoaineseoksella lämmitettävissä uuneissa.

Polttoilman vaiheistusta voidaan soveltaa hyvin rajoitetusti teknisesti monimutkaisen menetelmän takia.

d)	savukaasujen takaisinkierrätys

Tekniikkaa käytetään vain erikoispolttimissa, joissa on jätekaasun automaattinen takaisinkierrätys.

e)	typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

f)	polttoaineen valinta

Tekniikan käyttöä rajoittavat erityyppisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

ii.	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa

Suurimmat ympäristöhyödyt saadaan uunin täydellisen peruskorjauksen yhteydessä käyttöönotetuissa sovelluksissa.

Taulukko 23

Päättymättömän lasikuidun valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT	BAT-AEL
Parametri		mg/Nm3	kg / tonni sulatettua lasia
NOX ilmaistuna NO2:na	Palamisreaktion muutokset	< 600–1 000	< 2,7–4,5 (67)
NOX ilmaistuna NO2:na	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa (68)	Ei sovelleta	< 0,5–1,5

1.4.3 Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

34. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien SOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (69)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan raaka-aineseoksen rikkipitoisuus ja optimoidaan rikkitase.

Menetelmää voidaan soveltaa yleisesti, kunhan otetaan huomioon lopullisen lasituotteen laatuvaatimukset.

Rikkitaseen optimointi edellyttää kompromissiratkaisua SOX-päästöjen poistamisen ja loppukäsiteltävien kiinteiden jätteiden (suodatinpöly) käsittelyn välillä.

ii.	Käytetään vähärikkistä polttoainetta

Tekniikan soveltamista voivat rajoittaa vähärikkisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Booriyhdisteiden suuri pitoisuus savukaasuissa voi rajoittaa kuivassa tai puolikuivassa pesussa käytetyn reagenssin tehokkuutta vähentää päästöjä.

iv.	Käytetään märkäpesua.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti teknisten rajoitusten, kuten erityisen jäteveden käsittelylaitoksen käyttötarpeen, mukaan.

Taulukko 24

Päättymättömän lasikuidun valmistuksessa käytettävien sulatusuunien SOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	Polttoaine	BAT-AEL (70)
		mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (71)
SOx ilmaistuna SO2:na	Maakaasu (72)	< 200–800	< 0,9–3,6
	Polttoöljy (73) (74)	< 500–1 000	< 2,25–4,5

1.4.4 Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

35. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (75)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden kloori- ja fluoripitoisuus on alhainen.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti raaka-aineseosta koskevien rajoitusten ja raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

ii.

Minimoidaan raaka-aineseoksen fluoripitoisuus.

Sulatusprosessissa syntyviä fluoripäästöjä voidaan vähentää seuraavasti:

—

Vähennetään raaka-aineseoksessa käytettävien fluoriyhdisteiden (esim. fluorisälvän) määrä mahdollisemman pieneksi lopputuotteelle asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Fluoriyhdisteitä käytetään sulatusprosessin optimoimiseksi, kuiduttamisen helpottamiseksi ja filamenttikuidun katkeamisen vähentämiseksi.

—	Korvataan fluoriyhdisteet vaihtoehtoisilla aineilla (kuten sulfaateilla).

Tuotteen laatuvaatimukset rajoittavat fluoriyhdisteiden korvaamista vaihtoehtoisilla aineilla.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

iv.	Käytetään märkäpesua.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti teknisten rajoitusten, kuten erityisen jäteveden käsittelylaitoksen käyttötarpeen, mukaan.

Taulukko 25

Päättymättömän lasikuidun valmistuksessa käytettävien sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (76)
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä	< 10	< 0,05
Fluorivety ilmaistuna HF:nä (77)	< 5–15	< 0,02–0,07

1.4.5 Sulatusuuneissa syntyvät metallit

36. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (78)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden metallipitoisuus on alhainen.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

ii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

iii.	Käytetään märkäpesua.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti teknisten rajoitusten, kuten erityisen jäteveden käsittelylaitoksen käyttötarpeen, mukaan.

Taulukko 26

Päättymättömän lasikuidun valmistuksessa käytettävien sulatusuunien metallipäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL (79)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (80)
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 0,2–1	< 0,9–4,5 × 10–3
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 1–3	< 4,5–13,5 × 10–3

1.4.6 Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

37. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää jatkokäsittelyprosesseissa syntyviä päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (81)

Sovellettavuus

i.	Märkäpesujärjestelmä

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti muovausprosessissa (kuitujen päällystyksessä) syntyvien jätekaasujen käsittelyssä tai sekundaarisissa prosesseissa, joissa käytetään sideainetta, joka on kovetettava tai kuivattava.

ii.	Märät sähköstaattiset pölynkerääjät

iii.	Suodatinjärjestelmä (pussisuodatin)

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti tuotteiden leikkaamisessa ja jauhatuksessa syntyvien jätekaasujen käsittelyyn.

Taulukko 27

Päättymättömän lasikuidun tuotantoalan jatkokäsittelyprosesseissa syntyvien ilmapäästöjen BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Muovauksessa ja pinnoituksessa syntyvät päästöt
Pöly	< 5–20
Formaldehydi	< 10
Ammoniakki	< 30
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä ilmaistuna C:nä	< 20
Leikkauksessa ja jauhatuksessa syntyvät päästöt
Pöly	< 5–20

1.5 Kotitalouksissa käytettävän lasin valmistusta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin todeta, tässä luvussa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin kotitaloudessa käytettävää lasia valmistaviin laitoksiin.

1.5.1 Sulatusuunien pölypäästöt

38. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien jätekaasujen pölypäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (82)

Sovellettavuus

i.	Vähennetään haihtuvia ainesosia muuttamalla raaka-aineseosta. Raaka-aineseos voi sisältää erittäin haihtuvia ainesosia (esim. booria, fluorideja), jotka lisäävät merkittävästi sulatusuunin pölypäästöjä.

Tekniikkaa sovelletaan yleisesti valmistettavaan lasityyppiin liittyvien rajoitusten ja korvaavien raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

ii.	Sähköllä sulattaminen

Ei sovelleta lasin suurtuotantoon (> 300 tonnia päivässä)

Ei sovelleta tuotantoon, jossa sulatustehon vaihtelut ovat suuria.

Soveltaminen edellyttää uunin täydellistä peruskorjausta.

iii.	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa

Suurimmat ympäristöhyödyt saadaan uunin täydellisen peruskorjauksen yhteydessä käyttöönotetuissa sovelluksissa.

iv.	Suodatinjärjestelmä: sähköstaattinen pölynkerääjä tai pussisuodatin

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

v.	Märkäpesujärjestelmä

Menetelmää voidaan soveltaa vain erityistapauksissa, etenkin sähkösulatusuuneissa, joissa savukaasujen määrä ja pölypäästöt ovat yleensä vähäisiä ja liittyvät raaka-aineseoksen kulkeutumiseen.

Taulukko 28

Kotitaloudessa käytettävän lasin tuotannossa käytettävien sulatusuunien pölypäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (83)
Pöly	< 10–20 (84)	< 0,03–0,06
	< 1–10 (85)	< 0,003–0,03

1.5.2 Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

39. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien NOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (86)

Sovellettavuus

Palamisreaktion muutokset

a)	ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Soveltuu tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

b)	polttoilman lämpötilan alentaminen

Tekniikkaa voidaan hyödyntää vain laitoskohtaisesti uunin heikomman tehon ja suuremman polttoainekulutuksen takia (eli on käytettävä rekuperatiivisia uuneja regeneratiivisten uunien sijasta).

vaiheistettu palaminen:

f)	ilman vaiheistus

g)	polttoaineen vaiheistus

Polttoaineen vaiheistusta voidaan käyttää useimmissa tavanomaisissa ilma-polttoaineseoksella lämmitettävissä uuneissa.

Polttoilman vaiheistusta voidaan soveltaa hyvin rajoitetusti teknisesti monimutkaisen menetelmän takia.

d)	savukaasujen takaisinkierrätys

Menetelmää käytetään vain erikoispolttimissa, joissa on jätekaasun automaattinen takaisinkierrätys.

e)	typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Saavutetut ympäristöhyödyt ovat yleensä pienemmät molemmilta sivuilta lämmitettävissä kaasu-uuneissa teknisten rajoitusten ja uunien vähäisen joustavuuden takia

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

f)	polttoaineen valinta

Tekniikan käyttöä rajoittavat erityyppisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

ii.	Erityisrakenteinen uuni

Tekniikkaa voidaan soveltaa vain raaka-aineseoksiin, joissa ulkoisen hylkylasin osuus on suuri (> 70 %).

Tekniikan soveltaminen edellyttää sulatusuunin täydellistä peruskorjausta.

Uunin muoto (pitkä ja kapea) voi asettaa tilaa koskevia rajoituksia.

iii.	Sähköllä sulattaminen

Ei sovelleta lasin suurtuotantoon (> 300 tonnia päivässä)

Ei sovelleta tuotantoon, jossa sulatustehon vaihtelut ovat suuria.

Soveltaminen edellyttää uunin täydellistä peruskorjausta.

iv.	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa

Suurimmat ympäristöhyödyt saadaan uunin täydellisen peruskorjauksen yhteydessä käyttöönotetuissa sovelluksissa.

Taulukko 29

Kotitaloudessa käytettävän lasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT	BAT-AEL
Parametri	BAT	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (87)
NOx ilmaistuna NO2:na	Palamisreaktion muutokset, erityisrakenteiset uunit	< 500–1 000	< 1,25–2,5
	Sähköllä sulattaminen	< 100	< 0,3
	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa (88)	Ei sovelleta	< 0,5–1,5

40. Kun raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja, BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää NOX-päästöjä minimoimalla näiden raaka-aineiden käyttö yhdessä primaaristen tai sekundaaristen tekniikoiden kanssa.

BAT-AEL-arvot esitetään taulukossa 29.

Jos raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja vain muutaman lyhyen tuotantojakson aikana tai sulatusuuneissa, joiden kapasiteetti on alle 100 tonnia päivässä ja joissa valmistetaan erityistä soodakalkkilasia (kirkasta/erikoiskirkasta lasia tai seleenillä värjättyä lasia) ja muuta erikoislasia (boorilasia, lasikeramiikkaa, opaalilasia, kristallia ja lyijykristallia), sovelletaan taulukossa 30 esitettyjä BAT-AEL-arvoja.

Tekniikka (89)

Sovellettavuus

Primaariset tekniikat:

—	Minimoidaan nitraattien käyttö raaka-aineseoksessa. Nitraatteja käytetään erittäin korkealaatuisissa tuotteissa, joissa lasin on oltava täysin väritöntä (kirkasta) lasia, tai erikoislasin tuotannossa. Tehokkaita vaihtoehtoisia aineita ovat sulfaatit, arseenioksidit ja ceriumoksidi.

Raaka-aineseoksissa käytettävien nitraattien korvaamista voivat rajoittaa korkeat kustannukset ja/tai vaihtoehtoisten aineiden suuremmat ympäristövaikutukset.

Taulukko 30

Kotitaloudessa käytettävän lasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot, kun nitraatteja käytetään raaka-aineseoksessa vain muutaman lyhyen tuotantojakson aikana tai sulatusuuneissa, joiden kapasiteetti on alle 100 tonnia päivässä ja joissa valmistetaan erityistä soodakalkkilasia (kirkasta/erikoiskirkasta lasia tai seleenillä värjättyä lasia) ja muuta erikoislasia (boorilasia, lasikeramiikkaa, opaalilasia, kristallia ja lyijykristallia).

Parametri	Uunin tyyppi	BAT-AEL
		mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia
NOx ilmaistuna NO2:na	Tavanomaiset ilma-polttoaineseoksella lämmitettävät uunit	< 500–1 500	< 1,25–3,75 (90)
	Sähköllä sulattaminen	< 300–500	< 8–10

1.5.3 Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

41. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunin SOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (91)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan raaka-aineseoksen rikkipitoisuus ja optimoidaan rikkitase.

Raaka-aineseoksen rikkipitoisuuden minimointiin perustuvaa tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti lopputuotteen laatuvaatimuksiin liittyvien rajoitusten mukaan.

Rikkitaseen optimointi edellyttää kompromissiratkaisua SOX-päästöjen poistamisen ja kiinteän jätteen (suodatinpöly) käsittelyn välillä.

ii.	Käytetään vähärikkistä polttoainetta.

Tekniikan soveltamista voivat rajoittaa vähärikkisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 31

Kotitaloudessa käytettävän lasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien SOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	Polttoaine/sulatustekniikka	BAT-AEL
Parametri	Polttoaine/sulatustekniikka	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (92)
SOx ilmaistuna SO2:na	Maakaasu	< 200–300	< 0,5–0,75
	Polttoöljy (93)	< 1 000	< 2,5
	Sähköllä sulattaminen	< 100	< 0,25

1.5.4 Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

42. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (94)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden kloori- ja fluoripitoisuus on alhainen.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.

Minimoidaan raaka-aineseoksen fluoripitoisuus ja optimoidaan fluorin massatase.

Sulatusprosessissa syntyviä fluoripäästöjä voidaan minimoida vähentämällä raaka-aineseoksessa käytettävien fluoriyhdisteiden (esim. fluorisälvän) määrää mahdollisimman pieneksi lopputuotteen laatuvaatimusten mukaan. Raaka-aineseokseen lisätään fluoriyhdisteitä, jotta lasista tulee himmeä tai samea.

Menetelmää voidaan soveltaa yleisesti, kunhan otetaan huomioon lopputuotteen laatuvaatimukset.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

iv.	Käytetään märkäpesua.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti teknisten rajoitusten, kuten erityisen jäteveden käsittelylaitoksen käyttötarpeen, mukaan.

Korkeat kustannukset ja jäteveden käsittelyä koskevat näkökohdat, jäteveden käsittelyssä muodostuvan lietteen tai kiinteiden jätetuotteiden kierrätystä koskevat rajoitukset mukaan luettuina, voivat rajoittaa tämän menetelmän soveltamista.

Taulukko 32

Kotitaloudessa käytettävän lasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (95)
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä (96) (97)	< 10–20	< 0,03–0,06
Fluorivety ilmaistuna HF:nä (98)	< 1–5	< 0,003–0,015

1.5.5 Sulatusuuneissa syntyvät metallit

43. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (99)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden metallipitoisuus on alhainen.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.	Minimoidaan metalliyhdisteiden käyttö raaka-aineseoksessa valitsemalla sopivat raaka-aineet, jos lasi on värjättävä tai väri on poistettava tai jos lasilta vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia.

Kristallilasin ja lyijykristallilasin valmistuksessa metalliyhdisteiden käyttöä raaka-aineseoksessa rajoitetaan direktiivissä 69/493/ETY säädetyillä raja-arvoilla. Kyseisessä direktiivissä määritellään lopullisten lasituotteiden kemiallinen koostumus.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 33

Kotitaloudessa käytettävän lasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien metallipäästöjen BAT-AEL-arvot, lukuun ottamatta lasia, jossa käytetään seleeniä väriä poistavana aineena

Parametri	BAT-AEL (100)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (101)
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 0,2–1	< 0,6–3 × 10–3
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 1–5	< 3–15 × 10–3

44. Käytettäessä seleeniyhdisteitä väriä poistavana aineena BAT-tekniikoilla on tarkoitus vähentää sulatusuunien seleenipäästöjä käyttämällä yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (102)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan seleeniyhdisteiden käyttö raaka-aineseoksessa valitsemalla sopivat raaka-aineet.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 34

Kotitaloudessa käytettävän lasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien seleenipäästöjen BAT-AEL-arvot, kun seleeniyhdisteitä käytetään väriä poistavana aineena

Parametri	BAT-AEL (103)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (104)
Seleeniyhdisteet ilmaistuna Se:nä	< 1	< 3 × 10–3

45. Käytettäessä lyijy-yhdisteitä lyijykristallilasin valmistukseen BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien lyijypäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (105)

Sovellettavuus

i.	Sähköllä sulattaminen

Ei sovelleta lasin suurtuotantoon (> 300 tonnia päivässä)

Ei sovelleta tuotantoon, jossa sulatustehon vaihtelut ovat suuria.

Soveltaminen edellyttää uunin täydellistä peruskorjausta.

ii.	Pussisuodatin

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

iii.	Sähköstaattinen pölynkerääjä

iv.	Kuiva tai puolikuiva pesu yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa

Taulukko 35

Kotitaloudessa käytettävän lasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien lyijypäästöjen BAT-AEL-arvot, kun lyijy-yhdisteitä käytetään lyijykristallilasin valmistukseen

Parametri	BAT-AEL (106)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (107)
Lyijy-yhdisteet ilmaistuna Pb:nä	< 0,5–1	< 1–3 × 10–3

1.5.6 Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

46. Pölyävissä jatkokäsittelyprosesseissa BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää pöly- ja metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (108)

Sovellettavuus

i.	Käytetään nestettä pölyävissä toiminnoissa (esim. leikkaus, jauhatus ja kiillotus).

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Käytetään pussisuodatinjärjestelmää.

Taulukko 36

Kotitaloudessa käytettävän lasin valmistuksen pölyävissä jatkokäsittelyprosesseissa syntyvien ilmapäästöjen BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Pöly	< 1–10
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI) (109)	< 1
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn) (109)	< 1–5
Lyijy-yhdisteet ilmaistuna Pb:nä (110)	< 1–1,5

47. Happokiillotusprosesseissa BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää HF-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (111)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan kiillotustuotteen hävikki varmistamalla, että sovellusjärjestelmä on tiivis.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Käytetään sekundaarista tekniikkaa, esim. märkäpesua.

Taulukko 37

Kotitaloudessa käytettävän lasin valmistuksen happokiillotusprosesseissa syntyvien HF-päästöjen BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	< 5

1.6 Erikoislasin valmistusta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin todeta, tässä luvussa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin erikoislasia valmistaviin laitoksiin.

1.6.1 Sulatusuunien pölypäästöt

48. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien jätekaasujen pölypäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (112)

Sovellettavuus

i.	Vähennetään haihtuvia ainesosia muuttamalla raaka-aineseosta. Raaka-aineseos voi sisältää erittäin haihtuvia ainesosia (esim. booria, fluorideja), jotka ovat sulatusuunien pölypäästöjen tärkeimmät ainesosat.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti, kunhan otetaan huomioon valmistettavan lasin laatuvaatimukset.

ii.	Sähköllä sulattaminen

Ei sovelleta lasin suurtuotantoon (> 300 tonnia päivässä).

Ei sovelleta tuotantoon, jossa sulatustehon vaihtelut ovat suuria.

Soveltaminen edellyttää uunin täydellistä peruskorjausta.

iii.	Suodatinjärjestelmä: sähköstaattinen pölynkerääjä tai pussisuodatin

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 38

Erikoislasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien pölypäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (113)
Pöly	< 10–20	< 0,03–0,13
	< 1–10 (114)	< 0,003–0,065

1.6.2 Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

49. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien NOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

primaariset tekniikat, kuten:

Tekniikka (115)

Sovellettavuus

Palamisreaktion muutokset

a)	ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Soveltuu tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

b)	polttoilman lämpötilan alentaminen

Tekniikkaa voidaan hyödyntää vain laitoskohtaisesti uunin heikomman tehon ja suuremman polttoainekulutuksen takia (eli on käytettävä rekuperatiivisia uuneja regeneratiivisten uunien sijasta).

vaiheistettu palaminen:

—	ilman vaiheistus

—	polttoaineen vaiheistus

Polttoaineen vaiheistusta voidaan käyttää useimmissa tavanomaisissa ilma-polttoaineseoksella lämmitettävissä uuneissa.

Polttoilman vaiheistusta voidaan käyttää hyvin rajoitetusti teknisesti monimutkaisen menetelmän takia.

d)	savukaasujen takaisinkierrätys

Tekniikkaa käytetään vain erikoispolttimissa, joissa on jätekaasun automaattinen takaisinkierrätys.

e)	typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Saavutetut ympäristöhyödyt ovat yleensä pienemmät molemmilta sivuilta lämmitettävissä kaasu-uuneissa teknisten rajoitusten ja uunien vähäisen joustavuuden takia

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

f)	polttoaineen valinta

Tekniikan käyttöä rajoittavat erityyppisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

ii.	Sähköllä sulattaminen

Ei sovelleta lasin suurtuotantoon (> 300 tonnia päivässä)

Ei sovelleta tuotantoon, jossa sulatustehon vaihtelut ovat suuria.

Soveltaminen edellyttää uunin täydellistä peruskorjausta.

iii.	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa

Suurimmat ympäristöhyödyt saadaan uunin täydellisen peruskorjauksen yhteydessä käyttöönotetuissa sovelluksissa.

II.

sekundaariset tekniikat, kuten:

Tekniikka (116)

Sovellettavuus

i.	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)

Optimaalisen toimintalämpötilan vuoksi menetelmää sovelletaan vain sähköstaattisten pölynkerääjien yhteydessä. Tekniikkaa ei yleensä käytetä pussisuodatinjärjestelmän kanssa, koska alhainen, noin 180–200 °C:n toimintalämpötila edellyttäisi jätekaasujen uudelleenlämmitystä.

Tekniikan soveltaminen voi vaatia paljon tilaa.

ii.	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

Tekniikkaa voidaan soveltaa vain hyvin rajoitetusti tavanomaisissa regeneratiivisissa uuneissa, joissa oikeaa lämpötila-aluetta on vaikea saavuttaa tai joissa savukaasut ja reagenssi eivät sekoitu oikein.

Taulukko 39

Erikoislasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT	BAT-AEL
Parametri	BAT	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (117)
NOx ilmaistuna NO2:na	Palamisreaktion muutokset	600–800	1,5–3,2
	Sähköllä sulattaminen	< 100	< 0,25–0,4
	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa (118) (119)	Ei sovelleta	< 1–3
	Sekundaariset tekniikat	< 500	< 1–3

50. Käytettäessä nitraatteja raaka-aineseoksessa BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää NOX-päästöjä minimoimalla näiden raaka-aineiden käyttöä yhdessä primaaristen tai sekundaaristen tekniikoiden kanssa.

Tekniikka (120)

Sovellettavuus

Primaariset tekniikat:

—	minimoidaan nitraattien käyttö raaka-aineseoksessa. Nitraatteja käytetään erittäin korkealaatuisissa tuotteissa, joissa lasilta vaaditaan erityisominaisuuksia. Tehokkaita vaihtoehtoisia aineita ovat sulfaatit, arseenioksidit ja ceriumoksidi.

Raaka-aineseoksissa käytettävien nitraattien korvaamista voivat rajoittaa korkeat kustannukset ja/tai vaihtoehtoisten aineiden suuremmat ympäristövaikutukset.

Taulukko 40

Erikoislasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot, kun raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja

Parametri	BAT	BAT-AEL (121)
		mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (122)
NOx ilmaistuna NO2:na	Minimoidaan nitraattien käyttö raaka-aineseoksessa ja sovelletaan primaarisia tai sekundaarisia tekniikoita	< 500–1 000	< 1–6

1.6.3 Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

51. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien SOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (123)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan raaka-aineseoksen rikkipitoisuus ja optimoidaan rikkitase.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti, kunhan otetaan huomioon lopullisen lasituotteen laatuvaatimukset.

ii.	Käytetään vähärikkistä polttoainetta.

Tekniikan käyttöä voivat rajoittaa vähärikkisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 41

Erikoislasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien SOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	Polttoaine/sulatustekniikka	BAT-AEL (124)
		mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (125)
SOx ilmaistuna SO2:na	Maakaasu, sähköllä sulattaminen (126)	< 30–200	< 0,08–0,5
	Polttoöljy (127)	500–800	1,25–2

1.6.4 Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

52. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (128)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden kloori- ja fluoripitoisuus on alhainen.

Menetelmän sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.

Minimoidaan raaka-aineseoksen fluori- ja/tai klooripitoisuus ja optimoidaan fluorien ja/tai kloorien massatase.

Fluoriyhdisteitä käytetään antamaan erikoislasille tiettyjä ominaisuuksia (esim. himmeä valaisinlasi, optinen lasi).

Klooriyhdisteitä voidaan käyttää kirkastusaineena boorilasin valmistuksessa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti, kunhan otetaan huomioon lopputuotteen laatuvaatimukset.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 42

Erikoislasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (129)
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä (130)	< 10–20	< 0,03–0,05
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	< 1–5	< 0,003–0,04 (131)

1.6.5 Sulatusuuneissa syntyvät metallit

53. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (132)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden metallipitoisuus on alhainen.

Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa laitoksessa valmistettavaa lasityyppiä koskevat rajoitukset ja raaka-aineiden saatavuus.

ii.	Minimoidaan metalliyhdisteiden käyttö raaka-aineseoksessa valitsemalla sopivat raaka-aineet, jos lasi on värjättävä tai väri on poistettava tai jos lasilta vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Taulukko 43

Erikoislasin valmistuksessa käytettävien sulatusuunien metallipäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL (133) (134)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (135)
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 0,1–1	< 0,3–3 × 10–3
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 1–5	< 3–15 × 10–3

1.6.6 Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

54. Pölyävissä jatkokäsittelyprosesseissa BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää pöly- ja metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (136)

Sovellettavuus

i.	Käytetään nestettä pölyävissä toiminnoissa (esim. leikkaus, jauhatus ja kiillotus).

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Käytetään pussisuodatinjärjestelmää.

Taulukko 44

Erikoislasin valmistuksen jatkokäsittelyprosesseissa syntyvien pöly- ja metallipäästöjen BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Pöly	1–10
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI) (137)	< 1
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn) (137)	< 1–5

55. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää happokiillotusprosesseissa syntyviä HF-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (138)

Kuvaus

i.	Minimoidaan kiillotustuotteen hävikki varmistamalla, että sovellusjärjestelmä on tiivis.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Käytetään sekundaarista tekniikkaa, esim. märkäpesua.

Taulukko 45

Erikoislasin tuotantoalan happokiillotusprosesseissa syntyvien HF-päästöjen BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	< 5

1.7 Mineraalivillan valmistusta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin todeta, tässä luvussa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin mineraalivillaa valmistaviin laitoksiin.

1.7.1 Sulatusuunien pölypäästöt

56. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien savukaasujen pölypäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (139)

Sovellettavuus

Suodatinjärjestelmä: sähköstaattinen pölynkerääjä tai pussisuodatin

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Sähköstaattisia pölynkerääjiä ei voida käyttää kivivillan valmistuksessa käytettävissä kupoliuuneissa uunissa syntyvän hiilimonoksidin syttymiseen liittyvän räjähdysriskin vuoksi.

Taulukko 46

Mineraalivillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien pölypäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (140)
Pöly	< 10–20	< 0,02–0,050

1.7.2 Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

57. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien NOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (141)

Sovellettavuus

Palamisreaktion muutokset

a)	ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Soveltuu tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

b)	polttoilman lämpötilan alentaminen

Tekniikkaa voidaan hyödyntää vain laitoskohtaisesti uunin heikomman tehon ja suuremman polttoainekulutuksen takia (eli on käytettävä rekuperatiivisia uuneja regeneratiivisten uunien sijasta).

vaiheistettu palaminen:

—	ilman vaiheistus

—	polttoaineen vaiheistus

Polttoaineen vaiheistusta voidaan käyttää useimmissa tavanomaisissa ilma-polttoaineseoksella lämmitettävissä uuneissa.

Polttoilman vaiheistusta voidaan käyttää hyvin rajoitetusti teknisesti monimutkaisen menetelmän takia.

d)	savukaasujen takaisinkierrätys

Tekniikkaa käytetään vain erikoispolttimissa, joissa on jätekaasun automaattinen takaisinkierrätys.

e)	typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Saavutetut ympäristöhyödyt ovat yleensä pienemmät molemmilta sivuilta lämmitettävissä kaasu-uuneissa teknisten rajoitusten ja uunien vähäisen joustavuuden takia.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

f)	polttoaineen valinta

Tekniikan käyttöä rajoittavat erityyppisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

ii.	Sähköllä sulattaminen

Ei sovelleta lasin suurtuotantoon (> 300 tonnia päivässä)

Ei sovelleta tuotantoon, jossa sulatustehon vaihtelut ovat suuria.

Soveltaminen sulatusyksikön täydellistä peruskorjausta.

iii.	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa

Suurimmat ympäristöhyödyt saadaan uunin täydellisen peruskorjauksen yhteydessä käyttöönotetuissa sovelluksissa.

Taulukko 47

Mineraalivillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	Tuote	Sulatustekniikka	BAT-AEL
			mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (142)
NOX ilmaistuna NO2:na	Lasivilla	Ilma-polttoaine-seoksella ja sähköllä lämmitettävät uunit	< 200–500	< 0,4–1,0
		Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa (143)	Ei sovelleta	< 0,5
	Kivivilla	Kaikentyyppiset uunit	< 400–500	< 1,0–1,25

58. Kun lasivillan raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja, BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää NOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (144)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan nitraattien käyttö raaka-aineseoksessa. Nitraatteja käytetään hapettimina raaka-aineseoksissa, jotka sisältävät suuria määriä laitoksen ulkoista hylkylasia, hylkylasissa esiintyvän orgaanisen aineen korvaamiseksi.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti, kunhan otetaan huomioon lopputuotteen laatuvaatimukset.

ii.	Sähköllä sulattaminen

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Sähköllä sulattaminen edellyttää uunin täydellistä peruskorjausta.

iii.	Käytetään sulatuksessa happi-polttoaineseosta.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Suurimmat ympäristöhyödyt saadaan uunin täydellisen peruskorjauksen yhteydessä käyttöönotetuissa sovelluksissa.

Taulukko 48

Lasivillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot, kun raaka-aineseoksessa käytetään nitraatteja

Parametri	BAT	BAT-AEL
		mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (145)
NOx ilmaistuna NO2:na	Minimoidaan nitraattien käyttö raaka-aineseoksessa ja käytetään primaarisia tekniikoita.	< 500–700	< 1,0–1,4 (146)

1.7.3 Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

59. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien SOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (147)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan raaka-aineseoksen rikkipitoisuus ja optimoidaan rikkitase.

Tekniikkaa käytetään yleisesti lasivillan valmistuksessa vähärikkisten raaka-aineiden, etenkin laitoksen ulkoisen hylkylasin, saatavuuden mukaan. Jos raaka-aineseoksessa on käytetty suuria määriä laitoksen ulkoista hylkylasia, rikkitaseen optimointiin kohdistuu rajoituksia vaihtelevan rikkipitoisuuden vuoksi.

Kivivillan valmistuksessa rikkitaseen optimointi voi edellyttää kompromissiratkaisua savukaasujen SOX-päästöjen poistamisesta aiheutuvan kiinteän jätteen (suodinpölyn) käsittelyn ja/tai kuidutusprosessissa aiheutuvien kiinteiden jätteiden kierrätyksen (sementtibrikettejä käyttäen) tai kaatopaikkakäsittelyn välillä.

ii.	Käytetään vähärikkistä polttoainetta.

Menetelmän käyttöä voivat rajoittaa vähärikkisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Sähköstaattisia pölynkerääjiä ei käytetä kivivillan valmistuksessa käytettävissä kupoliuuneissa (ks. BAT 56).

iv.	Käytetään märkäpesua.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti teknisten rajoitusten, kuten erityisen jäteveden käsittelylaitoksen käyttötarpeen, mukaan.

Taulukko 49

Mineraalivillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien SOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	Tuote/olosuhteet	BAT-AEL
		mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (148)
SOx ilmaistuna SO2:na	Lasivilla
	Kaasu- ja sähkölämmitteiset uunit (149)	< 50–150	< 0,1–0,3
	Kivivilla
	Kaasu- ja sähkölämmitteiset uunit	< 350	< 0,9
	Kupoliuunit, joissa ei käytetä brikettejä tai kierrätetä kuonaa (150)	< 400	< 1,0
	Kupoliuunit, joissa käytetään sementillä sidottuja brikettejä tai kierrätetään kuonaa (151)	< 1 400	< 3,5

1.7.4 Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

60. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (152)

Kuvaus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden kloori- ja fluoripitoisuus on alhainen.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti raaka-aineseosta koskevien rajoitusten ja raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

ii.	Kuiva tai puolikuiva pesu yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Sähköstaattisia pölynkerääjiä ei voida käyttää kivivillan valmistuksessa käytettävissä kupoliuuneissa (ks. BAT 56).

Taulukko 50

Mineraalivillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	Tuote	BAT-AEL
Parametri	Tuote	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (153)
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä	Lasivilla	< 5–0	< 0,01–0,02
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä	Kivivilla	< 10–30	< 0,025–0,075
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	Kaikki tuotteet	< 1–5	< 0,002–0,013 (154)

1.7.5 Kivivillan sulatusuuneissa syntyvä rikkivety (H2S)

61. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuuneissa syntyviä H2S-päästöjä soveltamalla savukaasun polttojärjestelmää, jossa rikkivety hapetetaan SO2:ksi

Tekniikka (155)	Sovellettavuus
Jätekaasun polttojärjestelmä	Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti kivivillan kupoliuuneihin.

Taulukko 51

Mineraalivillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien H2S-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (156)
Rikkivety ilmaistuna H2S:nä	< 2	< 0,005

1.7.6 Sulatusuunien metallipäästöt

62. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (157)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden metallipitoisuus on alhainen.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

Lasivillan valmistuksessa mangaanin käyttö raaka-aineseoksessa hapettimena on riippuvainen raaka-aineseoksessa käytettävän laitoksen ulkoisen hylkylasin määrästä ja laadusta, ja sen käyttöä voidaan vähentää vastaavassa suhteessa.

ii.	Käytetään suodatinjärjestelmää.

Sähköstaattisia pölynkerääjiä ei käytetä kivivillan valmistuksessa käytettävissä kupoliuuneissa (ks. BAT 56).

Taulukko 52

Mineraalivillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien metallipäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL (158)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (159)
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 0,2–1 (160)	< 0,4–2,5 × 10–3
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 1–2 (160)	< 2–5 × 10–3

1.7.7 Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

63. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää jatkokäsittelyprosesseissa syntyviä päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (161)

Sovellettavuus

Törmäyssuodattimet ja syklonit

Tekniikka perustuu siihen, että savukaasuista poistetaan hiukkaset ja pisarat impaktion/törmäyksen avulla sekä kaasumaiset aineet imeyttämällä ne osittain veteen. Törmäyssuodattimissa käytetään yleensä prosessivettä. Kierrätettävä prosessivesi suodatetaan ennen sen uudelleenkäyttöä.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti mineraalivillan valmistukseen, etenkin lasivillan tuotannossa muovausalueen päästöjen käsittelyyn (kuitujen päällystys).

Sovelletaan rajoitetusti kivivillan valmistusprosesseihin, koska menetelmä voi vaikuttaa haitallisesti muihin käytettäviin päästöjenvähentämistekniikoihin.

ii.	Märkäpesulaitteet

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti keräilyprosessissa (kuitujen päällystyksessä) syntyvien poistokaasujen tai yhdistettyjen (keräily ja karkaisu) poistokaasujen käsittelyyn.

iii.	Märät sähköstaattiset pölynkerääjät

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti keräilyprosessissa (kuitujen päällystyksessä) syntyvien poistokaasujen, karkaisu-uunien savukaasujen tai yhdistettyjen (keräily ja karkaisu) kaasujen käsittelyyn.

iv.	Kivivillasuodattimet Suodattimessa on teräs- tai betonirakenne, johon on asennettu suodattimina toimivat kivivillalevyt. Suodatin on puhdistettava tai vaihdettava säännöllisesti. Suodatin soveltuu poistokaasuille, joiden kosteuspitoisuus on korkea, ja tarttuville hiukkasille.

Tekniikka soveltuu lähinnä kivivillan valmistuksen keräilyprosesseissa ja/tai karkaisussa syntyvien poistokaasujen käsittelyyn.

v.	Savukaasun poltto

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti karkaisu-uuneissa, erityisesti kivivillan valmistusprosesseissa, syntyvien savukaasujen käsittelyyn.

Menetelmän käyttö yhdistettyihin (keräilyn ja karkaisun) savukaasuihin ei ole taloudellisesti toteutuskelpoista poistokaasujen suuren määrän, alhaisen pitoisuuden ja alhaisen lämpötilan vuoksi.

Taulukko 53

Mineraalivillan valmistuksen jatkokäsittelyprosesseissa syntyvien ilmapäästöjen BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni lopputuotteita
Keräilyalue – keräilyn ja karkauksen yhdistetyt päästöt – keräilyn, karkaisun ja jäähdytyksen yhdistetyt päästöt
Hiukkasten kokonaismäärä	< 20–50	—
Fenolit	< 5–10	—
Formaldehydi	< 2–5	—
Ammoniakki	30–60	—
Amiinit	< 3	—
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä ilmaistuna C:nä	10–30	—
Karkaisu-uunien päästöt (162) (163)
Hiukkasten kokonaismäärä	< 5–30	< 0,2
Fenolit	< 2–5	< 0,03
Formaldehydi	< 2–5	< 0,03
Ammoniakki	< 20–60	< 0,4
Amiinit	< 2	< 0,01
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä ilmaistuna C:nä	< 10	< 0,065
NOx ilmaistuna NO2:na	< 100–200	< 1

1.8 Korkean lämpötilan eristysvillan (HTIW) valmistusta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin todeta, tässä luvussa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin korkean lämpötilan eritysvilloja valmistaviin laitoksiin.

1.8.1 Sulatus- ja jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät pölypäästöt

64. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien savukaasujen pölypäästöjä käyttämällä suodatinjärjestelmää.

Tekniikka (164)	Sovellettavuus
Suodatinjärjestelmä koostuu yleensä pussisuodattimesta.	Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 54

Korkean lämpötilan eristysvillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien pölypäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT	BAT-AEL
Parametri	BAT	mg/Nm3
Pöly	Savukaasujen puhdistus suodatinjärjestelmien avulla.	< 5–20 (165)

65. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää pölyävissä jatkokäsittelyprosesseissa syntyviä päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (166)

Sovellettavuus

Minimoidaan tuotteen hävikki varmistamalla, että tuotantolinja on tiivistetty hyvin, jos se on teknisesti mahdollista.

Pöly- ja kuitupäästöjen mahdollisia lähteitä ovat:

—	kuidutus ja keräys

—	kuitumaton muodostus (kudonta)

—	voiteluaineen hävittäminen polttamalla

—	lopputuotteen leikkaus, viimeistely ja pakkaaminen

Jatkokäsittelyjärjestelmien hyvä rakenne, tiivistys ja huolto ovat tärkeitä tuotteen ilmaan kulkeutuvien hävikkien minimoimiseksi.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Tehdään leikkaus, viimeistely ja pakkaus tyhjiössä käyttämällä tehokasta poistojärjestelmää ja kuitusuodatinta. Työaseman (esim. leikkauskoneen, pakkauksen pahvilaatikon) negatiivisen paineen avulla voidaan erottaa hiukkas- ja kuitupäästöt ja johtaa ne kuitusuodattimeen.

iii.	Käytetään kuitusuodatinjärjestelmää (166) Johdetaan jatkokäsittelytoimista (esim. kuidutus, maton muodostus, voiteluaineen hävittäminen polttamalla) syntyvät savukaasut pussisuodattimesta koostuvaan käsittelyjärjestelmään.

Taulukko 55

Korkean lämpötilan eristysvillan valmistuksen pölyävien jatkokäsittelyprosessien BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Pöly (167)	1–5

1.8.2 Sulatus- ja jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät typpioksidit (NOX)

66. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää voiteluaineen polttouunien NOX-päästöjä ohjaamalla ja/tai muuttamalla palamistapahtumaa

Tekniikka

Sovellettavuus

Ohjataan ja/tai muutetaan palamistapahtumaa.

Termisten NOX:n päästöjen muodostusta vähentäviin tekniikoihin sisältyy tärkeimpien palamisparametrien ohjaus:

—	ilman ja polttoaineen suhde (happipitoisuus reaktiovyöhykkeellä)

—	liekin lämpötila

—	viipymäaika korkean lämpötilan vyöhykkeellä.

Hyvän palamistapahtuman ohjauksessa NOX:n muodostumiselle luodaan mahdollisimman epäsuotuisat olosuhteet.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 56

Korkean lämpötilan eristysvillan tuotantoalalla käytettävissä voiteluaineen polttouuneissa syntyvien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT	BAT-AEL
Parametri	BAT	mg/Nm3
NOx ilmaistuna NO2:na	Ohjataan ja/tai muutetaan palamistapahtumaa.	100–200

1.8.3 Sulatus- ja jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

67. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien ja jatkokäsittelyprosessien SOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (168)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden rikkipitoisuus on alhainen.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

ii.	Käytetään vähärikkistä polttoainetta.

Tekniikan käyttöä voivat rajoittaa vähärikkisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

Taulukko 57

Korkean lämpötilan eristysvillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien ja jatkokäsittelyprosessien SOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT	BAT-AEL
Parametri	BAT	mg/Nm3
SOx ilmaistuna SO2:na	Primaariset tekniikat	< 50

1.8.4 Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

68. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjä valitsemalla raaka-aineseokseen kloori- ja fluoripitoisuudeltaan alhaisia raaka-aineita

Tekniikka (169)	Sovellettavuus
Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden rikkipitoisuus on alhainen.	Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 58

Korkean lämpötilan eristysvillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä	< 10
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	< 5

1.8.5 Sulatusuuneissa ja jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät metallit

69. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien ja jatkokäsittelyprosessien metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (170)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden metallipitoisuus on alhainen.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Käytetään suodatinjärjestelmää.

Taulukko 59

Korkean lämpötilan eristysvillan valmistuksessa käytettävien sulatusuunien ja jatkokäsittelyprosessien metallipäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL (171)
Parametri	mg/Nm3
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 1
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 5

1.8.6 Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät haihtuvat orgaaniset yhdisteet

70. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää voiteluaineen polttouunien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (172)

Sovellettavuus

Palamistapahtuman ohjaus, siihen liittyvien CO-päästöjen tarkkailu mukaan lukien.

Tekniikkaan sisältyy palamisparametrien ohjaus (esim. happipitoisuus reaktiovyöhykkeellä, liekin lämpötila) savukaasussa esiintyvien orgaanisten ainesosien (esim. polyetyleeniglykolin) täydellisen palamisen varmistamiseksi. Hiilimonoksidipäästöjen tarkkailu mahdollistaa palamattomien orgaanisten aineiden valvonnan.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Savukaasun poltto

Tekniikoiden käyttöä voi rajoittaa niiden huono taloudellinen toteutuskelpoisuus pienten savukaasumäärien ja pienten VOC-pitoisuuksien takia.

iii.	Märkäpesulaitteet

Taulukko 60

Korkean lämpötilan eristysvillan valmistuksessa käytettävien voiteluaineen polttouunien VOC-päästöjen BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT	BAT-AEL
Parametri	BAT	mg/Nm3
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ilmaistuina C:nä	Primaariset ja/tai sekundaariset tekniikat	10–20

1.9 Lasisulatteen valmistusta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin todeta, tässä luvussa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin lasisulatteita valmistaviin laitoksiin.

1.9.1 Sulatusuunien pölypäästöt

71. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien savukaasujen pölypäästöjä sähköstaattisen pölynkerääjän tai pussisuodatinjärjestelmän avulla

Tekniikka (173)	Sovellettavuus
Suodatinjärjestelmä: sähköstaattinen pölynkerääjä tai pussisuodatin	Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 61

Lasisulatteen valmistuksessa käytettävien sulatusuunien pölypäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (174)
Pöly	< 10–20	< 0,05–0,15

1.9.2 Sulatusuuneissa syntyvät typpioksidit (NOX)

72. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien NOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (175)

Sovellettavuus

i.	Minimoidaan nitraattien käyttö raaka-aineseoksessa. Lasisulatteen tuotannossa nitraatteja käytetään monien tuotteiden raaka-aineseoksissa tarvittavien ominaisuuksien aikaansaamiseksi.

Raaka-aineseoksissa käytettävien nitraattien korvaamista voivat rajoittaa korkeat kustannukset ja/tai vaihtoehtoisten aineiden suuremmat ympäristövaikutukset ja/tai lopputuotteen laatuvaatimukset.

ii.	Vähennetään uuniin kulkeutuvaa ylimääräistä ilmaa. Tekniikalla estetään ilman kulkeutuminen uuniin tiivistämällä poltinkivet, raaka-aineen syöttölaite ja sulatusuunin muut mahdolliset aukot.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

iii.

Palamisreaktion muutokset

a)	ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Soveltuu tavanomaisiin ilma-polttoaineseoksella lämmitettäviin uuneihin.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

b)	polttoilman lämpötilan alentaminen

Menetelmää voidaan soveltaa vain laitoskohtaisesti uunin tehokkuuden heikkenemisen ja polttoainekulutuksen kasvun vuoksi.

vaiheistettu palaminen:

—	ilman vaiheistus

—	polttoaineen vaiheistus

Polttoaineen vaiheistusta voidaan käyttää useimmissa tavanomaisissa ilma-polttoaineseoksella lämmitettävissä uuneissa.

Polttoilman vaiheistusta voidaan soveltaa hyvin rajoitetusti teknisesti monimutkaisen menetelmän takia.

d)	savukaasujen takaisinkierrätys

Tekniikkaa käytetään vain erikoispolttimissa, joissa on savukaasun automaattinen takaisinkierrätys.

e)	typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa uunin tavanomaisen tai täydellisen peruskorjauksen yhteydessä, kun käytetään optimaalista uunin rakennetta ja muotoa.

f)	polttoaineen valinta

Tekniikan käyttöä rajoittavat erityyppisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

iv.	Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa

Suurimmat ympäristöhyödyt saadaan uunin täydellisen peruskorjauksen yhteydessä käyttöönotetuissa sovelluksissa.

Taulukko 62

Lasisulatteen valmistuksessa käytettävien sulatusuunien NOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT	Toimintaolosuhteet	BAT-AEL (176)
			mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (177)
NOx ilmaistuna NO2:na	Primaariset tekniikat	Happi-polttoaineseoksella lämmittäminen ilman nitraatteja (178)	Ei sovelleta	< 2,5–5
		Happi-polttoaineseoksella lämmittäminen ja nitraattien käyttö	Ei sovelleta	5–10
		Polttoaine-ilmaseoksella, polttoaineen ja hapella rikastetun ilman seoksella polttaminen ilman nitraatteja	500–1 000	2,5–7,5
		Polttoaine-ilmaseoksella, polttoaineen ja hapella rikastetun ilman seoksella polttaminen sekä nitraattien käyttö	< 1 600	< 12

1.9.3 Sulatusuuneissa syntyvät rikkioksidit (SOX)

73. BAT-tekniikalla on tarkoitus valvoa sulatusuunien SOX-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (179)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden rikkipitoisuus on alhainen.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

ii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

iii.	Käytetään vähärikkistä polttoainetta.

Tekniikan käyttöä voivat rajoittaa vähärikkisten polttoaineiden saatavuutta koskevat rajoitukset, jotka saattavat sisältyä jäsenvaltion harjoittamaan energiapolitiikkaan.

Taulukko 63

Lasisulatteen valmistuksessa käytettävien sulatusuunien SOX-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (180)
SOx ilmaistuna SO2:na	< 50–200	< 0,25–1,5

1.9.4 Sulatusuuneissa syntyvä kloorivety (HCI) ja fluorivety (HF)

74. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (181)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden kloori- ja fluoripitoisuus on alhainen.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti raaka-aineseosta koskevien rajoitusten ja raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

ii.	Minimoidaan fluoriyhdisteiden käyttö raaka-aineseoksessa, kun niillä pyritään varmistamaan lopputuotteen laatu. Fluoriyhdisteitä käytetään antamaan lasisulatteelle tiettyjä ominaisuuksia (esim. lämmön- ja kemikaalinkestävyys).

Fluoriyhdisteiden käytön minimointia tai korvaamista vaihtoehtoisilla aineilla rajoittavat tuotteen laatuvaatimukset.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 64

Lasisulatteen valmistuksessa käytettävien sulatusuunien HCl- ja HF-päästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (182)
Kloorivety ilmaistuna HCl:nä	< 10	< 0,05
Fluorivety ilmaistuna HF:nä	< 5	< 0,03

1.9.5 Sulatusuuneissa syntyvät metallit

75. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää sulatusuunien metallipäästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (183)

Sovellettavuus

i.	Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden metallipitoisuus on alhainen.

Tekniikkaa voidaan soveltaa yleisesti laitoksessa valmistettavan lasisulatteen tyypin asettamien rajoitusten ja raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

ii.	Minimoidaan metalliyhdisteiden käyttö raaka-aineseoksessa, kun lasisulate on värjättävä tai lasisulatteelta vaaditaan muita erityisominaisuuksia.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

iii.	Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa

Taulukko 65

Lasisulatteen valmistuksessa käytettävien sulatusuunien metallipäästöjen BAT-AEL-arvot

Parametri	BAT-AEL (184)
Parametri	mg/Nm3	kg/tonni sulatettua lasia (185)
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 1	< 7,5 × 10–3
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 5	< 37 × 10–3

1.9.6 Jatkokäsittelyprosesseissa syntyvät päästöt

76. BAT-tekniikalla on tarkoitus vähentää pölyävissä jatkokäsittelyprosesseissa syntyviä päästöjä soveltamalla yhtä seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmää:

Tekniikka (186)

Sovellettavuus

i.	Käytetään märkäjauhatusmenetelmiä. Menetelmässä lasisulate jauhetaan haluttuun hiukkaskokoon ja siihen lisätään riittävästi nestettä lietteen muodostamiseksi. Prosessi tapahtuu yleensä kuulamyllyssä käyttämällä vettä.

Tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti.

ii.	Käytetään kuivajauhatusta ja kuivatuotepakkausta yhdessä tehokkaan poistojärjestelmän ja kuitusuodattimen kanssa. Käytetään jauhatuslaitteissa tai pakkausasemassa negatiivista painetta, jotta pölypäästöt kulkeutuvat kuitusuodattimeen.

iii.	Käytetään suodatinjärjestelmää.

Taulukko 66

Lasisulatteen valmistuksen jatkokäsittelyprosesseissa syntyvien ilmapäästöjen BAT-AEL-arvot, kun niitä käsitellään erikseen

Parametri	BAT-AEL
Parametri	mg/Nm3
Pöly	5–10
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI)	< 1 (187)
Σ (As, Co, Ni, Cd, Se, CrVI, Sb, Pb, CrIII, Cu, Mn, V, Sn)	< 5 (187)

Sanasto

1.10 Tekniikoiden kuvaus

1.10.1 Pölypäästöt

Tekniikka	Kuvaus
Sähköstaattinen pölynkerääjä	Sähköstaattiset pölynkerääjät toimivat siten, että hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Ne voivat toimia hyvin erilaisissa olosuhteissa.
Pussisuodatin	Pussisuodattimet valmistetaan huokoisesta kudotusta tai huovutetusta kankaasta, jonka läpi virtaa kaasuja hiukkasten poistamiseksi. Pussisuodattimen käyttö edellyttää sellaisen kangasmateriaalin valintaa, joka soveltuu yhteen jätekaasujen ominaisuuksien ja korkeimman toimintalämpötilan kanssa.
Vähennetään haihtuvia ainesosia muuttamalla raaka-aineseosta.	Raaka-aineseos voi sisältää erittäin haihtuvia ainesosia (esim. booriyhdisteitä), joiden määrää voidaan vähentää tai jotka voidaan korvata vähentämällä lähinnä höyrystymisilmiöstä johtuvia pölypäästöjä.
Sähköllä sulattaminen	Tekniikassa käytetään sulatusuunia, jossa energia saadaan resistiivisen kuumentamisen avulla. Kylmäpintaisissa uuneissa, joissa elektrodit on asennettu yleensä uunin pohjaan ja joissa kylmä mänkipeitto peittää sulatteen, seoksen ainesosien (esim. lyijy-yhdisteiden) höyrystyminen vähenee merkittävästi.

1.10.2 NOX-päästöt

Tekniikka

Kuvaus

Palamisreaktion muutokset

i.	ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Tekniikka perustuu lähinnä seuraaviin ominaisuuksiin:

—	minimoidaan ilmavuodot uuniin

—	valvotaan tarkasti palamisilmaa

—	muutetaan uunin polttokammion rakennetta

ii.	polttoilman lämpötilan alentaminen

Rekuperatiivisten uunien käyttö regeneratiivisten uunien sijaan johtaa polttoilman alhaisempaan esilämmityslämpötilaan ja siten alhaisempaan liekin lämpötilaan. Tästä seuraa kuitenkin uunin tehokkuuden heikkeneminen (alhaisempi sulatusteho), polttoainetehokkuuden aleneminen ja polttoainekulutuksen kasvu ja siten mahdollisesti päästöjen lisääntyminen (kg/tonni lasia).

iii.	vaiheistettu poltto

—	Polttoilman vaiheistaminen liittyy epätäydelliseen palamiseen ja ilma- tai happiylimäärän lisäämiseen uuniin, jotta varmistetaan polttoaineen täydellinen palaminen.

—	Polttoaineen vaiheistamisessa poltinkanavaan muodostetaan matalaimpulssinen primaariliekki (10 % kokonaisenergiasta); sekundaariliekki peittää primaariliekin alkuosan ja pienentää sen sydänosan lämpötilaa.

iv.	savukaasujen takaisinkierrätys

Takaisinkierrätyksessä uunin jätekaasut puhalletaan takaisin liekkiin, jotta vähennetään happipitoisuutta ja siten liekin lämpötilaa.

Erikoispoltinten käyttö perustuu palamiskaasujen sisäiseen takaisinkierrätykseen ja liekkien alkuosan lämpötilan pienentämiseen ja liekkien kuumimman osan happipitoisuuden vähentämiseen.

v.	typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet

Tekniikka perustuu liekin huippulämpötilojen alentamiseen, joka johtaa palamisen viivästymisen lisäksi polttoaineen täydelliseen palamiseen sekä lämmön suurempaan siirtymiseen (liekin suurempaan säteilykykyyn). Se voidaan yhdistää uunin palamiskammion rakenteen muutokseen.

vi.	polttoaineen valinta

Öljyllä lämmitettävien uunien NOX-päästöt ovat yleensä pienempiä kuin kaasulla lämmitettävien uunien NOX-päästöt paremman termisen säteilykyvyn ja liekin alhaisempien lämpötilojen vuoksi.

Erityisrakenteinen uuni

Rekuperatiiviset uunit, jotka on varustettu erilaisilla toiminnoilla, mahdollistavat alhaisemman liekin lämpötilan. Tärkeimmät ominaisuudet ovat:

—	erikoispolttimet (määrä ja sijainti)

—	mukautetut uunin mitat (korkeus ja koko)

—	raaka-aineet esilämmitetään kahdessa vaiheessa siten, että jätekaasut virtaavat uuniin syötettävien raaka-aineiden yli ja lämmönvaihtimen eli rekuperaattorin loppupäässä ulkoisen hylkylasin esilämmitintä käytetään palamisilman esilämmittämiseen.

Sähköllä sulattaminen

Tekniikassa käytetään sulatusuunia, jossa energia saadaan resistiivisen kuumentamisen avulla. Tärkeimmät ominaisuudet ovat seuraavat:

—	elektrodit asennetaan yleensä (kylmäpintaisen) uunin pohjalle

—	nitraatteja on käytettävä usein kylmäpintaisten sähköuunien raaka-aineseoksessa, jotta saadaan aikaan vakaan, turvallisen ja tehokkaan valmistusprosessin edellyttämät hapettavat olosuhteet.

Happi-polttoaineseoksen käyttö sulatuksessa

Palamisilma korvataan hapella (puhtausaste > 90 %) uunissa typestä syntyvien termisten NOX-päästöjen muodostumisen ehkäisemiseksi/vähentämiseksi. Uunin typpipitoisuusjäämät riippuvat käytetyn hapen puhtaudesta, polttoaineen laadusta (prosenttia N2:a maakaasussa) ja mahdollisesta ilman otosta.

Kemiallinen pelkistys polttoaineen avulla

Fossiilista polttoainetta ruiskutetaan jätekaasuun, jolloin NOX pelkistyy kemiallisesti N2:ksi erilaisten reaktioiden seurauksena. 3R-prosessissa polttoaine (maakaasu tai öljy) ruiskutetaan regeneraattorin sisääntuloon. Tekniikkaa on tarkoitettu käytettävän regeneratiivisissa uuneissa.

Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)

NOX pelkistyy typeksi reagoimalla ammoniakin kanssa katalyyttikerroksessa (yleensä vesiliuoksessa) noin 300–450 °C:n optimaalisessa toimintalämpötilassa.

Katalyyttikerroksia voi olla yksi tai kaksi. Käyttämällä enemmän katalyytteja (kahta katalyyttikerrosta) saavutetaan suurempi NOX-päästöjen vähennys.

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

NOX pelkistyy typeksi reagoimalla ammoniakin tai urean kanssa korkeassa lämpötilassa.

Toimintalämpötila-alueen on oltava 900–1 050 °C.

Minimoidaan nitraattien käyttö raaka-aineseoksessa

Nitraattien minimointiin perustuvaa menetelmää käytetään raaka-aineissa olevien nitraattien hajoamisesta syntyvien NOX-päästöjen vähentämiseksi, kun nitraatteja käytetään hapettavana aineena hyvin korkealaatuisissa tuotteissa, joiden on oltava täysin värittömiä, tai muissa laseissa vaadittujen ominaisuuksien antamiseksi. Sovellettavat vaihtoehdot ovat seuraavat:

—	Vähennetään raaka-aineseoksessa käytettävien nitraattien määrää mahdollisimman pieneksi tuotteelle ja sulatukselle asetettujen vaatimusten mukaan.

—	Korvataan nitraatit vaihtoehtoisilla aineilla. Tehokkaita vaihtoehtoja ovat sulfaatit, arseenioksidit ja ceriumoksidit.

—	Muutetaan prosessia (esim. erityiset hapettavat palamisolosuhteet).

1.10.3 SOX-päästöt

Tekniikka	Kuvaus
Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.	Käytetään kuivajauhetta tai alkalisen reagenssin lietettä/liuosta, joka syötetään jätekaasuvirtaan. Materiaali reagoi kaasumaisen rikin kanssa, minkä tuloksena syntyvät kiinteät aineet poistetaan suodattamalla (pussisuodattimella tai sähköstaattisella pölynkerääjällä). Reaktiotornin käyttö parantaa yleensä pesujärjestelmän tehokkuutta.
Minimoidaan raaka-aineseoksen rikkipitoisuus ja optimoidaan rikkitase.	Raaka-aineseoksen rikkipitoisuuden minimointiin perustuvaa tekniikkaa sovelletaan rikkiä (yleensä sulfaatteja) sisältävien raaka-aineiden hajoamisesta aiheutuvien SOX -päästöjen vähentämiseksi, kun rikkiä käytetään selvitysaineena. SOX-päästöjen tehokas vähentäminen on riippuvainen rikkiyhdisteiden retentiosta eli pysymästä lasissa, joka voi vaihdella merkittävästi lasityypin mukaan, sekä rikkitaseen optimoinnista.
Käytetään vähärikkistä polttoainetta.	Polttoaineessa olevan rikin palamisen aikana tapahtuvasta hapettumisesta syntyvien SOX -päästöjen vähentämiseksi käytetään maakaasua tai vähärikkistä polttoainetta.

1.10.4 HCl- ja HF-päästöt

Tekniikka	Kuvaus
Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden kloori- ja fluoripitoisuus on alhainen.	Raaka-aineseokseen valitaan huolellisesti raaka-aineet, jotka voivat sisältää epäpuhtauksina esiintyviä klorideja ja fluorideja (esim. synteettinen natriumkarbonaatti, dolomiitti, ulkoinen hylkylasi, kierrätetty suodatinpöly), jotta vähennetään näiden aineiden hajoamisesta sulatusprosessin aikana aiheutuvia HCl- ja HF-päästöjä lähteellä.
Minimoidaan fluori- ja klooriyhdisteiden määrä raaka-aineseoksessa ja optimoidaan fluorien ja/tai kloorien massatase.	Sulatusprosessissa syntyviä fluori- ja klooripäästöjä voidaan minimoida vähentämällä tällaisten aineiden määrää raaka-aineseoksessa mahdollisimman pieneksi lopputuotteen laatuvaatimusten mukaan. Fluoriyhdisteitä (esim. fluorisälpä, kryoliitti, fluorisilikaatti) käytetään antamaan erikoislasille tiettyjä ominaisuuksia (esim. himmeä lasi, optinen lasi). Klooriyhdisteitä voidaan käyttää selvitysaineena.
Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.	Käytetään kuivajauhetta tai alkalisen reagenssin lietettä/liuosta, joka syötetään jätekaasuvirtaan. Materiaali reagoi kaasumaisten kloorien ja fluorien kanssa, minkä tuloksena syntyvät kiinteät aineet poistetaan suodattamalla (sähköstaattisella pölynkerääjällä tai pussisuodattimella).

1.10.5 Metallipäästöt

Tekniikka

Kuvaus

Valitaan raaka-aineseokseen aineita, joiden metallipitoisuus on alhainen.

Raaka-aineseokseen valitaan huolellisesti raaka-aineet, jotka voivat sisältää epäpuhtauksina esiintyviä metalleja (esim. ulkoinen hylkylasi), jotta vähennetään näiden aineiden hajoamisesta sulatusprosessin aikana aiheutuvia metallipäästöjä lähteellä.

Minimoidaan metalliyhdisteiden käyttö raaka-aineseoksessa, kun lasi on värjättävä tai lasista on poistettava väri, lasille asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti.

Sulatusprosessissa syntyviä metallipäästöjä voidaan vähentää seuraavasti:

—	minimoidaan värillisen lasin valmistuksessa käytettävien metalliyhdisteiden (esim. rauta-, kromi-, koboltti-, kupari-, mangaaniyhdisteet) määrä raaka-aineseoksessa

—	minimoidaan väriä poistavana aineena käytettävien seleeniyhdisteiden ja ceriumoksidin määrä kirkkaan lasin valmistuksessa

Minimoidaan seleeniyhdisteiden käyttö raaka-aineseoksessa valitsemalla sopivat raaka-aineet.

Sulatusprosessissa syntyviä seleenipäästöjä voidaan vähentää seuraavasti:

—	minimoidaan/vähennetään raaka-aineseoksessa käytettävien seleenien määrää tuotteelle asetettujen vaatimusten mukaan

—	valitaan seleenipitoisia raaka-aineita, joiden haihtuvuus on pieni, jotta vähennetään höyrystymisilmiötä sulamisprosessissa

Käytetään suodatinjärjestelmää.

Pölynpoistojärjestelmillä (pussisuodatin ja sähköstaattinen pölynkerääjä) voidaan vähentää sekä pöly- että metallipäästöjä, sillä lasin sulatusprosesseissa syntyvät metallien ilmapäästöt ovat valtaosin hiukkasmuodossa. Joidenkin erittäin haihtuvista yhdisteistä muodostuvien metallien (esim. seleenin) osalta poistotehokkuus voi vaihdella merkittävästi suodatuslämpötilan mukaan.

Käytetään kuivaa tai puolikuivaa pesua yhdessä suodatinjärjestelmän kanssa.

Kaasumaisia metalleja voidaan vähentää merkittävästi käyttämällä kuivaa tai puolikuivaa pesutekniikkaa ja alkalista reagenssia. Alkalinen reagenssi reagoi kaasumaisen aineen kanssa, minkä tuloksena syntyvät kiinteät aineet poistetaan suodattamalla (pussisuodattimella tai sähköstaattisella pölynkerääjällä).

1.10.6 Yhdistetyt kaasumaiset päästöt (esim. SOX, HCl, HF, booriyhdisteet)

Märkäpesu

Märkäpesuprosessissa kaasumaiset yhdisteet liuotetaan sopivaan nesteeseen (veteen tai alkaliseen liuokseen). Märkäpesuprosessin loppuvaiheessa savukaasuihin imeytyy vettä, ja pisarat on erotettava ennen savukaasujen käsittelyä. Tuloksena olevaa nestettä on käsiteltävä jätevedenkäsittelyprosessissa, ja liukenemattomat aineet on kerättävä erottamalla tai suodattamalla.

1.10.7 Yhdistetyt päästöt (kiinteät + kaasumaiset)

Tekniikka

Kuvaus

Märkäpesu

Märkäpesuprosessissa voidaan poistaa samanaikaisesti (sopivalla nesteellä eli vedellä tai alkalisella liuoksella) kiinteät ja kaasumaiset yhdisteet. Hiukkasten ja kaasun poistamisessa sovelletaan eri kriteerejä. Siksi on usein tehtävä kompromissi kahden vaihtoehdon välillä.

Tuloksena olevaa nestettä on käsiteltävä jäteveden käsittelyjärjestelmässä, ja liukenemattomat aineet (kiinteät päästöt ja kemiallisista reaktioista syntyneet tuotteet) on kerättävä erottamalla tai suodattamalla.

Mineraalivillan ja päättymättömän lasikuidun tuotantoalalla useimmin käytetyt järjestelmät ovat seuraavat:

—	täytekappalepesurit, joissa on törmäyssuodattimet

—	venturipesurit

Märät sähköstaattiset pölynkerääjät

Toiminta perustuu sähköstaattisen pölynkerääjän käyttöön ja kerätyn materiaalin poistamiseen keräyslevyiltä huuhtelemalla ne sopivalla nesteellä, yleensä vedellä. Vesipisarat poistetaan yleensä jonkin järjestelmän avulla ennen jätekaasujen käsittelyä (pisaranerotin tai ”last dry field”)

1.10.8 Leikkaus-, jauhatus ja kiillotustoiminnoista syntyvät päästöt

Tekniikka	Kuvaus
Käytetään nestettä pölyävissä toiminnoissa (esim. leikkaus, jauhatus ja kiillotus).	Vettä käytetään yleensä jäähdytteenä leikkaus-, jauhatus- ja kiillotustoiminnoissa ja pölypäästöjen ehkäisemiseksi. Sumunpoistimilla varustettu poistojärjestelmä voi olla tarpeellinen.
Käytetään pussisuodatinjärjestelmää.	Pussisuodattimet soveltuvat sekä pöly- että metallipäästöjen vähentämiseen, sillä jatkokäsittelyprosessien metallipäästöt ovat valtaosin hiukkasmuodossa.
Minimoidaan kiillotustuotteen hävikki varmistamalla, että sovellusjärjestelmä on tiivis.	Happokiillotus tehdään upottamalla lasituotteet kiillotusaltaaseen, jossa on fluorivetyä ja rikkihappoja. Savujen vapautumista voidaan vähentää sovellusjärjestelmän hyvän suunnittelun ja huollon avulla, jotta minimoidaan hävikit.
Käytetään sekundaarista tekniikkaa, esim. märkäpesua.	Vedellä tehtävää märkäpesua käytetään jätekaasujen käsittelemiseksi, kun poistettavat päästöt ovat happamia ja kaasumaiset epäpuhtaudet helposti liukenevia.

1.10.9 H2S- ja VOC-päästöt

Jätekaasun poltto

Tekniikassa käytetään jälkipolttojärjestelmää, jossa (sulatusuunin voimakkaasti pelkistävissä oloissa muodostunut) rikkivety hapetetaan rikkioksidiksi ja hiilimonoksidi hiilidioksidiksi.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet käsitellään termisesti, jolloin ne hapettuvat hiilidioksidiksi, vedeksi ja muiksi palamistuotteiksi (esim. NOX, SOX).

(1) Erityistapaukset koskevat epäsuotuisia olosuhteita (kuten pieniä erikoisuuneja, joiden tuotantomäärä on yleensä alle 100 tonnia päivässä ja joissa hylkylasin osuus on alle 30 prosenttia). Tämän luokan osuus pakkauslasin tuotannosta on vain 1–2 prosenttia.

(2) Erityistapaukset koskevat epäsuotuisia olosuhteita ja/tai muita kuin soodakalkkilaseja: boorilasia, lasikeraamia, kristallilasia ja harvemmin lyijykristallilasia.

(3) Korkeat arvot liittyvät sisääntulon suuriin NOX -pitoisuuksiin, suureen vähennysasteeseen ja katalyytin ikääntymiseen.

(4) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.1, 1.10.4 ja 1.10.6.

(5) Taulukossa esitettyjen epäpuhtauksien merkityksellisyys määräytyy lasiteollisuuden tuotantohaaran ja laitoksessa toteutettujen erilaisten toimintojen perusteella.

(6) Arvot viittaavat kahden tai 24 tunnin aikana otettuun kokoomanäytteeseen.

(7) Päättymättömän lasikuidun valmistuksessa BAT-AEL-arvo on < 200 mg/l.

(8) Arvo viittaa käsiteltyyn veteen, joka on peräisin happokiillotukseen liittyvistä toiminnoista.

(9) Hiilivetyjen kokonaispäästöt muodostuvat yleensä kivennäisöljyistä.

(10) Vaihteluvälin korkeampi arvo liittyy lyijykristallilasin valmistuksen jatkoprosesseihin.

(11) Suodatinjärjestelmiä (kuten sähköstaattista pölynkerääjää ja pussisuodatinta) on kuvailtu kohdassa 1.10.1.

(12) Vaihteluvälin alemman arvon määrittämiseen on käytetty muuntokerrointa 1,5 × 10–3 ja ylemmän arvon määrittämiseen muuntokerrointa 3 × 10–3.

(13) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(14) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(15) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 mainittuja yleisiä muuntokertoimia (1,5 × 10–3), lukuun ottamatta sähköllä sulattamista (erityistapaukset: 3 × 10–3).

(16) Alhaiset arvot liittyvät mahdollisten erikoisrakenteisten uunien käyttöön.

(17) Arvoja olisi tarkasteltava uudelleen, jos tehdään sulatusuunin tavanomainen tai täydellinen peruskorjaus.

(18) Saavutettavissa olevat arvot määräytyvät maakaasun laadun ja saatavilla olevan hapen (typpipitoisuuden) mukaan.

(19) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(20) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä erityistä muuntokerrointa (3 × 10–3).

(21) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.3.

(22) Tiettyjen värjättyjen erikoislasien (esim. häivytetty vihreä lasi) valmistuksessa saavutettavissa olevien päästöarvojen määrittäminen voi edellyttää rikkitaseen tarkastelua. Taulukossa esitettyjä arvoja voi olla vaikea saavuttaa suodatinpölyn ja ulkoisen hylkylasin kierrätyksen yhteydessä.

(23) Alhaiset arvot liittyvät olosuhteisiin, joissa SOX-päästöjen vähentäminen on etusijalla sulfaattipitoisen suodatinpölyn muodostaman kiinteän jätteen vähentämiseen nähden.

(24) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä yleistä muuntokerrointa (1,5 × 10–3).

(25) Päästötasot liittyvät yksiprosenttisen rikkipolttoöljyn käyttöön yhdistettynä sekundaarisiin päästöjenvähentämistekniikoihin.

(26) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.4.

(27) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä yleistä muuntokerrointa (1,5 × 10–3).

(28) Korkeat arvot liittyvät hot-end-pinnoituksessa syntyvien savukaasujen samanaikaiseen käsittelyyn.

(29) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.5.

(30) Arvot koskevat savukaasuissa esiintyvien kiinteiden ja kaasumaisten metallien kokonaismäärää.

(31) Alhaiset arvot ovat BAT-AEL-arvoja, kun raaka-aineseoksessa ei käytetä tarkoituksellisesti metalliyhdisteitä.

(32) Korkeat arvot liittyvät metallien käyttöön lasin värjäämiseksi tai värin poistamiseksi lasista tai toimintoihin, joissa käsitellään hot-end-pinnoituksesta syntyviä savukaasuja samanaikaisesti sulatusuunissa syntyvien päästöjen kanssa.

(33) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä yleistä muuntokerrointa (1,5 × 10–3).

(34) Erityistapauksissa, kuten korkealaatuisen piilasin valmistuksessa, jossa käytetään suuria määriä seleeniä väriä antavana aineena (raaka-aineen mukaan), arvot ovat korkeammat, jopa 3 mg/Nm3.

(35) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.4 ja 1.10.7.

(36) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.6.

(37) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (2,5 × 10–3).

(38) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(39) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(40) Päästöarvojen odotetaan olevan korkeita, kun erikoislasin valmistuksessa käytetään satunnaisesti nitraatteja.

(41) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (2,5 × 10–3).

(42) Vaihteluvälin alhaiset arvot liittyvät Fenix-prosessin soveltamiseen.

(43) Saavutettavissa olevat arvot määräytyvät maakaasun laadun ja saatavilla olevan hapen (typpipitoisuuden) mukaan.

(44) Vaihteluvälin korkeat arvot koskevat olemassa olevia laitoksia, kunnes niissä tehdään sulatusuunien tavanomainen tai täydellinen peruskorjaus. Alhaiset arvot koskevat uusia laitoksia / laitoksia, joihin on tehty jälkiasennuksia.

(45) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(46) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä erityistä muuntokerrointa (2,5 × 10–3).

(47) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.3.

(48) Alhaiset arvot liittyvät olosuhteisiin, joissa SOX-päästöjen vähentäminen on etusijalla sulfaattipitoisen suodatinpölyn muodostaman kiinteän jätteen vähentämiseen nähden.

(49) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (2,5 × 10–3).

(50) Päästötasot liittyvät yksiprosenttisen rikkipolttoöljyn käyttöön yhdistettynä sekundaarisiin päästöjenvähentämistekniikoihin.

(51) Suurten laakalasien valmistuksessa saavutettavissa olevien päästöarvojen määrittäminen voi edellyttää rikkitaseen tarkastelemista. Taulukossa esitettyjä arvoja voi olla vaikea saavuttaa suodatinpölyn kierrätyksen yhteydessä.

(52) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.4.

(53) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (2,5 × 10–3).

(54) Vaihteluvälin korkeat arvot liittyvät suodatinpölyn kierrätykseen raaka-aineseoksessa.

(55) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.5.

(56) Vaihteluvälit koskevat savukaasuissa esiintyvien kiinteiden ja kaasumaisten metallien kokonaismäärää.

(57) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (2,5 × 10–3).

(58) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.5.

(59) Arvot koskevat savukaasuissa olevien kiinteiden ja kaasumaisten seleenien kokonaismäärää.

(60) Vaihteluvälin alhaiset arvot liittyvät olosuhteisiin, joissa Se-päästöjen vähentäminen on etusijalla suodatinpölyn muodostaman kiinteän jätteen vähentämiseen nähden. Tällöin sovelletaan korkeaa stökiömetristä suhdetta (reagenssi/saaste) ja kiinteää jätettä syntyy merkittävä määrä.

(61) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (2,5 × 10–3).

(62) Sekundaarisia käsittelyjärjestelmiä on kuvailtu kohdissa 1.10.3 ja 1.10.6.

(63) Sekundaarisia käsittelyjärjestelmiä on kuvailtu kohdissa 1.10.1 ja 1.10.7.

(64) Boorittomien seosten päästöarvojen on ilmoitettu olevan alle 30 mg/Nm3 (< 0,14 kg / tonni sulatettua lasia), kun käytetään primaarisia tekniikoita.

(65) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (4,5 × 10–3).

(66) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(67) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (4,5 × 10–3).

(68) Saavutettavissa olevat arvot määräytyvät maakaasun laadun ja saatavilla olevan hapen (typpipitoisuuden) mukaan.

(69) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.3 ja 1.10.6.

(70) Vaihteluvälin korkeat arvot liittyvät sulfaattien käyttöön raaka-aineseoksessa lasin puhdistamiseksi.

(71) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (4,5 × 10–3).

(72) Happi-polttoaineseoksella lämmitettävissä uuneissa, joissa käytetään märkäpesua, SO2:na ilmaistujen SOX -päästöjen BAT-AEL-arvon on ilmoitettu olevan alle 0,1 kg/tonni sulatettua lasia.

(73) Päästötasot liittyvät yksiprosenttisen rikkipolttoöljyn käyttöön yhdistettynä sekundaarisiin päästöjenvähentämistekniikoihin.

(74) Alhaiset arvot liittyvät olosuhteisiin, joissa SOX-päästöjen vähentäminen on etusijalla sulfaattipitoisen suodatinpölyn muodostaman kiinteän jätteen vähentämiseen nähden. Tässä tapauksessa alhaiset arvot liittyvät pussisuodatinjärjestelmän käyttöön.

(75) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.4 ja 1.10.6.

(76) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (4,5 × 10–3).

(77) Vaihteluvälin korkeat arvot liittyvät fluoriyhdisteiden käyttöön raaka-aineseoksessa.

(78) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.5 ja 1.10.6.

(79) Arvot koskevat savukaasuissa esiintyvien kiinteiden ja kaasumaisten metallien kokonaismäärää.

(80) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä muuntokerrointa (4,5 × 10–3).

(81) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.7 ja 1.10.8.

(82) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.5 ja 1.10.7.

(83) Muuntokerroin on 3 × 10–3 (ks. taulukko 2). Tiettyjen tuotteiden valmistuksessa on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(84) Sellaisten soodakalkkilasin valmistuksessa käytettävien uunien osalta, joiden kapasiteetti on alle 80 tonnia päivässä, BAT-AEL-arvojen saavuttamista rajoittavat taloudellista toteutuskelpoisuutta koskevat näkökohdat.

(85) BAT-AEL-arvo koskee raaka-aineseoksia, jotka sisältävät merkittäviä määriä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 vaarallisia aineita koskevien kriteerien mukaisia ainesosia.

(86) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(87) Käytetty muuntokerroin on 2,5 × 10–3 palamisreaktion muutosten ja erityisrakenteisten uunien osalta; sähköllä sulattamisen osalta on käytetty muuntokerrointa 3 × 10–3 (ks. taulukko 2). Tiettyjen tuotteiden valmistuksessa on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(88) Saavutettavissa olevat arvot määräytyvät maakaasun laadun ja saatavilla olevan hapen (typpipitoisuuden) mukaan.

(89) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(90) Muuntokertoimena on käytetty taulukossa 2 esitettyä sooda-kalkkilasin muuntokerrointa (2,5 × 10–3).

(91) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.3.

(92) Käytetty muuntokerroin on 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2). Tiettyjen tuotteiden valmistuksessa on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(93) Arvot liittyvät yksiprosenttisen rikkipolttoöljyn käyttöön yhdistettynä sekundaarisiin päästöjenvähentämistekniikoihin.

(94) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.4 ja 1.10.6.

(95) Käytetty muuntokerroin on 3 × 10–3 (ks. taulukko 2). Tiettyjen tuotteiden valmistuksessa on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(96) Alemmat arvot liittyvät sähköllä sulattamiseen.

(97) Jos KCl:a tai NaCl:a käytetään selvitysaineena, BAT-AEL-arvo on < 30 mg/Nm3 tai < 0,09 kg/tonni sulatettua lasia.

(98) Alhaiset arvot liittyvät sähköllä sulattamiseen. Korkeat arvot liittyvät opaalilasin tuotantoon, suodatinpölyn kierrätykseen tai siihen, että raaka-aineseoksessa käytetään suuria määriä ulkoista hylkylasia.

(99) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.5.

(100) Arvot koskevat savukaasuissa esiintyvien kiinteiden ja kaasumaisten metallien kokonaismäärää.

(101) Käytetty muuntokerroin on 3 × 10–3 (ks. taulukko 2). Tiettyjen tuotteiden valmistuksessa on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(102) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.5.

(103) Arvot koskevat savukaasuissa olevien kiinteiden ja kaasumaisten seleenien kokonaismäärää.

(104) Käytetty muuntokerroin on 3 × 10–3 (ks. taulukko 2). Tiettyjen tuotteiden valmistuksessa on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(105) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.1 ja 1.10.5.

(106) Arvot koskevat savukaasuissa esiintyvien kiinteiden ja kaasumaisten lyijyjen kokonaismäärää.

(107) Käytetty muuntokerroin on 3 × 10–3 (ks. taulukko 2). Tiettyjen tuotteiden valmistuksessa on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(108) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.8.

(109) Arvot koskevat jätekaasussa esiintyvien metallien kokonaismäärää.

(110) Arvot koskevat lyijykristallilasin jatkokäsittelyä.

(111) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.6.

(112) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.1.

(113) Vaihteluvälin alimman BAT-AEL-arvon määrittämisessä on käytetty muuntokerronta 2,5 × 10–3 ja ylimmän arvon määrittämisessä muuntokerrointa 6,5 × 10–3 (ks. taulukko 2); jotkin arvot ovat likimääräisiä. Tapauskohtaista muuntokerrointa in tarpeen käyttää valmistettavan lasityypin mukaan (ks. taulukko 2).

(114) Esitettyjä BAT-AEL-arvoja sovelletaan raaka-aineseoksiin, jotka sisältävät merkittäviä määriä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 vaarallisia aineita koskevien kriteerien mukaisia ainesosia.

(115) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(116) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(117) BAT-AEL-vaihteluvälin alimman arvon määrittämisessä on käytetty muuntokerrointa 2,5 × 10–3 ja ylimmän arvon määrittämisessä muuntokerrointa 4 × 10–3 (ks. taulukko 2); jotkin arvot ovat likimääräisiä. On kuitenkin tarpeen soveltaa tapauskohtaista muuntokerrointa tuotantotyypin mukaan (ks. taulukko 2).

(118) Korkeat arvot koskevat lääketieteessä käytettävien boorilasiputkien valmistusta.

(119) Saavutettavissa olevat arvot määräytyvät maakaasun laadun ja saatavilla olevan hapen (typpipitoisuuden) mukaan.

(120) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(121) Alhaiset arvot liittyvät sähköllä sulattamiseen.

(122) Vaihteluvälin alimman arvon määrittämisessä on käytetty muuntokerrointa 2,5 × 10–3 ja ylimmän arvon määrittämisessä muuntokerrointa 6 × 10–3. Taulukossa esitetyt arvot voivat kuitenkin olla likimääräisiä arvoja. Tuotantotyypin mukaan on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(123) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.3.

(124) Vaihteluvälin arvoissa on otettu huomioon valmistettavaan lasityyppiin liittyvät vaihtelevat rikkitaseet.

(125) Käytetty muuntokerroin on 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2). Tuotantotyypin mukaan on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(126) Vaihteluvälin alhaiset arvot liittyvät sähköllä sulattamiseen ja raaka-aineseoksiin, joissa ei ole sulfaatteja.

(127) Päästötasot liittyvät yksiprosenttisen rikkipolttoöljyn käyttöön yhdistettynä sekundaarisiin päästöjenvähentämistekniikoihin.

(128) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.4.

(129) Käytetty muuntokerroin on 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2); jotkin arvot ovat likimääräisiä. Tuotantotyypin mukaan on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(130) Korkeat arvot liittyvät klooria sisältävien raaka-aineiden käyttöön raaka-aineseoksessa.

(131) Vaihteluvälin korkein arvo on johdettu erityisistä kerätyistä tiedoista.

(132) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.5.

(133) Arvot koskevat savukaasuissa esiintyvien kiinteiden ja kaasumaisten metallien kokonaismäärää.

(134) Vaihteluvälin alhaiset arvot ovat BAT-AEL-arvoja, kun raaka-aineseoksessa ei käytetä tarkoituksellisesti metalliyhdisteitä.

(135) Käytetty muuntokerroin on 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2). Jotkin taulukon arvot ovat likimääräisiä arvoja. Tuotantotyypin mukaan on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(136) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.8.

(137) Arvot koskevat jätekaasussa esiintyvien metallien kokonaismäärää.

(138) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.6.

(139) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.1.

(140) Vaihteluvälin alimman BAT-AEL-arvon määrittämisessä on käytetty muuntokerrointa 2 × 10–3 ja ylimmän arvon määrittämisessä muuntokerrointa 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2). Näin voidaan ottaa huomioon sekä lasivillan että kivivillan valmistus.

(141) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(142) Lasivillaan on käytetty muuntokerrointa 2 × 10–3 ja kivivillaan muuntokerrointa 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2).

(143) Saavutettavissa olevat arvot määräytyvät maakaasun laadun ja saatavilla olevan hapen (typpipitoisuuden) mukaan.

(144) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(145) Käytetty muuntokerroin on 2 × 10–3 (ks. taulukko 2).

(146) Vaihteluvälin alhaiset arvot liittyvät happi-polttoaineseoksen käyttöön sulatuksessa.

(147) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.3 ja 1.10.6.

(148) Lasivillaan on käytetty muuntokerrointa 2 × 10–3 ja kivivillaan muuntokerrointa 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2).

(149) Vaihteluvälin alhaiset arvot liittyvät sähköllä sulattamiseen. Korkeat arvot liittyvät hylkylasin korkeaan kierrätysasteeseen.

(150) BAT-AEL-arvot liittyvät olosuhteisiin, joissa SOX-päästöjen vähentäminen on etusijalla kiinteän jätteen vähentämiseen nähden.

(151) Kun jätteen vähentäminen on etusijalla SOX-päästöjen vähentämiseen nähden, päästöarvojen voidaan odottaa olevan korkeampia. Saavutettavissa olevien arvojen on perustuttava rikkitaseeseen.

(152) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.4.

(153) Lasivillaan on käytetty muuntokerrointa 2 × 10–3 ja kivivillaan 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2).

(154) Vaihteluvälin alimman BAT-AEL-arvon määrittämisessä on käytetty muuntokerrointa 2 × 10–3 ja ylimmän arvon määrittämisessä muuntokerrointa 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2).

(155) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.9.

(156) Kivivillaan on sovellettu muuntokerrointa 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2).

(157) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.5.

(158) Vaihteluvälin arvot koskevat savukaasuissa esiintyvien kiinteiden ja kaasumaisten metallien kokonaismäärää.

(159) Vaihteluvälin alimman BAT-AEL-arvon määrittämisessä on käytetty muuntokerrointa 2 × 10–3 ja ylimmän arvon määrittämisessä muuntokerrointa 2,5 × 10–3 (ks. taulukko 2).

(160) Korkeat arvot liittyvät kivivillan valmistuksessa käytettävien kupoliuunien käyttöön.

(161) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.7 ja 1.10.9.

(162) Valmistetun mineraalivillamaton paksuus tai savukaasujen ääripitoisuus tai laimentaminen eivät vaikuta päästöarvoihin ilmaistuna kilogrammoina tonnia lopputuotteita kohden. Käytetty muuntokerroin on 6,5 × 10–3.

(163) Jos valmistettu mineraalivilla on suuritiheyksinen tai sideainepitoisuudeltaan korkea, tämän tuotantoalan BAT-tekniikoiden päästöarvot voivat olla merkittävästi suuremmat kuin taulukossa esitetyt BAT-AEL-arvot. Jos laitoksen tuotanto muodostuu pääosin tämäntyyppisistä tuotteista, olisi harkittava muita tekniikoita.

(164) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.1.

(165) Arvot liittyvät pussisuodatinjärjestelmän käyttöön.

(166) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.1.

(167) Alemmat arvot liittyvät alumiinisilikaattilasivillan / tulenkestävien keraamisten kuitujen (ASW/RCF) päästöihin.

(168) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.3.

(169) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.4.

(170) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.5.

(171) Arvot koskevat savukaasuissa esiintyvien kiinteiden ja kaasumaisten metallien kokonaismäärää.

(172) Tekniikoita on kuvailtu kohdissa 1.10.6 ja 1.10.9.

(173) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.1.

(174) Vaihteluvälin alimman BAT-AEL-arvon määrittämisessä on käytetty muuntokerrointa 5 × 10–3 ja ylimmän arvon määrittämisessä muuntokerrointa 7,5 × 10–3 (ks. taulukko 2). Palamistyypin mukaan on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa.

(175) Tekniikkaa on kuvailtu kohdassa 1.10.2.

(176) Vaihteluvälin arvot koskevat eri sulatusmenetelmiä soveltavien ja erityyppisten lasisulatteiden valmistuksessa – kun raaka-aineseoksessa käytetään tai ei käytetä nitraatteja – käytettävien uunien savukaasuyhdistelmiä, jotka voidaan johtaa yhteen piippuun. Tällöin ei ole mahdollista kuvailla jokaista sovellettua sulatusmenetelmää ja eri tuotteita.

(177) Vaihteluvälin alimman BAT-AEL-arvon määrittämisessä on käytetty muuntokerrointa 5 × 10–3 ja ylimmän arvon määrittämisessä muuntokerrointa 7,5 × 10–3. Palamistyypin mukaan on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa (ks. taulukko 2).

(178) Saavutettavissa olevat arvot määräytyvät maakaasun laadun ja saatavilla olevan hapen (typpipitoisuuden) mukaan.

(179) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.3.

(180) Käytetyt muuntokertoimet ovat 5 × 10–3 ja 7,5 × 10–3. Taulukossa esitetyt arvot voivat kuitenkin olla likimääräisiä arvoja. Palamistyypin mukaan on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa (ks. taulukko 2).

(181) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.4.

(182) Käytetty muuntokerroin on 5 × 10–3; jotkin arvot ovat likimääräisiä. Palamistyypin mukaan on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa (ks. taulukko 2).

(183) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.5.

(184) Arvot koskevat savukaasuissa esiintyvien kiinteiden ja kaasumaisten metallien kokonaismäärää.

(185) Käytetty muuntokerroin on 7,5 × 10–3. Palamistyypin mukaan on ehkä sovellettava tapauskohtaista muuntokerrointa (ks. taulukko 2).

(186) Tekniikoita on kuvailtu kohdassa 1.10.1.

(187) Arvot koskevat savukaasussa esiintyvien metallien kokonaismäärää.