30.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/6

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1631/2005 (2) käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan trikloori-isosyanuurihapon tuonnissa; toimenpiteiden mukaiset yksilölliset tullit olivat 7,3–40,5 prosenttia ja jäännöstulli 42,6 prosenttia (3).

(2)

Neuvosto alensi yhteen yritykseen sovellettavaa yksilöllistä tullia 14,1 prosentista 3,2 prosenttiin asetuksella (EY) N:o 855/2010 (4).

(3)

Lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä julkaistiin ilmoitus (5), minkä jälkeen komissio vastaanotti 6 päivänä heinäkuuta 2010 pyynnön panna vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Pyynnön esitti European Chemical Industry Council, jäljempänä ’CEFIC’, sellaisten unionin tuottajien puolesta, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, jotka edustavat merkittävää osaa eli tässä tapauksessa yli 90:tä prosenttia trikloori-isosyanuurihapon kokonaistuotannosta unionissa.

(4)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(5)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä6 päivänä lokakuuta 2010 julkaistulla ilmoituksella (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(6)

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso alkoi 1 päivänä heinäkuuta 2009 ja päättyi 30 päivänä kesäkuuta 2010. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevia seikkoja analysoitiin ajanjaksolla, joka alkoi 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(7)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjille, toiselle tiedossa olevalle unionin tuottajalle, niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille.

(8)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat pyytäneet kuulemista ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(9)

Koska oli ilmeistä, että Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ja unionissa toimivia etuyhteydettömiä tuojia oli runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin, että näiden osapuolten osalta käytettäisiin otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(10)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(11)

Yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä tutkimuksen aikana.

(12)

Muutama tuojayritys ilmoittautui alustavasti mutta luopui yhteistyöstä myöhemmässä vaiheessa.

(13)

Komissio lähetti vireillepanoilmoituksessa asetetuissa määräajoissa kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan. Vastaukset saatiin kolmelta tiedossa olevalta unionin tuottajalta ja kahdelta käyttäjältä.

(14)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin kahden tärkeimmän unionissa toimivan tuottajan toimitiloihin:

(15)

Tässä tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva, yhteisessä kansainvälisessä nimistössä (INN) myös ’symkloseeniksi’ nimitettävä trikloori-isosyanuurihappo ja sen johdannaisvalmisteet, jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 2933 69 80 ja ex 3808 94 20 (Taric-koodit 2933698070 ja 3808942020), jäljempänä ’trikloori-isosyanuurihappo’.

(16)

Trikloori-isosyanuurihappo on kemiallinen tuote, jota käytetään laajakirjoisena orgaanisena desinfiointi- ja valkaisuaineena ja etenkin veden desinfiointiin uima-altaissa. Sitä myydään jauheena, rakeina, tabletteina tai hiutaleina. Kaikilla trikloori-isosyanuurihapon ja sen johdannaisvalmisteiden muodoilla on samat perusominaisuudet (kemiallinen koostumus) ja ominaisuudet (desinfiointi) ja niillä on kaikilla samat käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään yhtenä tuotteena.

(17)

Tämä tutkimus on vahvistanut, että vientiä harjoittavien tuottajien valmistamalla ja unioniin myymällä tarkasteltavana olevalla tuotteella on samanlaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin unionin tuottajien tuottamalla ja unionin markkinoilla myymällä tuotteella sekä vertailumaan tuottajan tuottamalla ja koti- ja vientimarkkinoilla myymällä tuotteella. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(18)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(19)

Kuten edellä todettiin, 30:stä tiedossa olevasta vientiä harjoittavasta tuottajasta, joihin oli otettu yhteyttä, yksikään ei ilmoittautunut otantamenettelyn tai tutkimuksen aikana.

(20)

Koska yksikään Kiinassa toimivista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä, päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä perustuvat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin eli Eurostatin tietoihin, tarkastelupyyntöön ja Kiinan virallisiin vientitilastoihin.

(21)

Normaaliarvon määrittämisessä käytettiin lisäksi vertailumaassa Japanissa yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia tietoja.

(22)

Koska Kiina on siirtymätalous ja koska perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo on määritettävä asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävän hinnan tai laskennallisen normaaliarvon perusteella taikka vertailumaasta muihin maihin, myös Euroopan unioniin, suuntautuvan viennin hinnan perusteella taikka, jos näitä ei voida määritellä, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(23)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että edellisessä tutkimuksessa Japania oli käytetty tarkoituksenmukaisena markkinatalousmaana määritettäessä normaaliarvoa Kiinalle ja että se aikoi jälleen käyttää Japania tähän tarkoitukseen. Tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana otettiin yhteyttä myös muiden markkinatalousmaiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Taiwanin, tuottajiin ja pyydettiin näitä toimimaan yhteistyössä. Tästä huolimatta yhteistyössä toimi ainoastaan yksi japanilainen vientiä harjoittava tuottaja.

(24)

Tämän vuoksi Japanin katsottiin olevan asianmukainen vertailumaa. Asianomaiset osapuolet eivät esittäneet tässä yhteydessä huomautuksia tai vastaväitteitä vertailumaan sopivuudesta.

(25)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin yhteistyössä toimineelta vertailumaan vientiä harjoittavalta tuottajalta saatujen tietojen perusteella eli Japanin kotimarkkinoilla samankaltaisista tuotteista maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, joiden myynnin todettiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(26)

Aluksi tutkittiin yhteistyössä toimineen japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti eli oliko myynnin määrä vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärästä. Todettiin, että yhteistyössä toimineen japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti oli edustavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(27)

Seuraavaksi kotimarkkinamyyntiä tarkasteltiin sen määrittämiseksi, oliko se tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(28)

Koska todettiin, että kotimarkkinamyynti oli kokonaisuudessaan kannattavaa, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista painotettua kotimarkkinamyynnin keskihintaa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(29)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinnan perustana käytettiin Eurostatin tietoja.

(30)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan noudettuna lähettäjältä -tasolla samassa kaupan portaassa. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot niissä tekijöissä, jotka vaikuttavat hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tätä tarkoitusta varten tehtiin oikaisuja kuljetus- ja vakuutuskustannusten erojen osalta aina, kun se oli perusteltua.

(31)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vientihintojen painotettuun keskiarvoon. Edellä esitettyjen menetelmien perusteella polkumyyntimarginaaliksi vahvistetaan 75 prosenttia.

(32)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen polkumyynnin analysoinnin lisäksi tutkittiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä.

(33)

Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, unionin markkinoiden houkuttelevuus Kiinan vientiä harjoittavien tuottajien näkökulmasta ja niiden vienti kolmansiin maihin.

(34)

Koska tuotantokapasiteetista ei ollut muuta tietoa, tarkastelu tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen perusteella.

(35)

Tarkastelupyynnön mukaan tuotantokapasiteetin käyttöaste Kiinassa oli tarkastelujaksolla edelleen alhainen, alle 40 prosenttia. Valtavan tuotantokapasiteetin ja kotimaisen kysynnän vähäisyyden vuoksi Kiinassa on käyttämätöntä kapasiteettia yli 180 000 tonnia, joka voitaisiin suunnata vientiin. Vastaavasti unionin kulutus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 44 000 tonnia.

(36)

Unionin markkinoiden houkuttelevuutta kuvaa se, että polkumyyntitullien käyttöönotto ei pysäyttänyt Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin kasvua. Vaikka tuontimäärät vuosina 2007–2009 olivat matalampia toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneen alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksoon verrattuna, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson tuontimäärät olivat tämän tason yläpuolella ja ylsivät 22 696 tonniin.

(37)

Vaikka keskimääräinen tuontihinta nousi tarkastelujaksolla, hinnat ovat jatkuvasti pysyneet unionin tuotannonalan hintoja alempana.

(38)

Se tosiseikka, että Kiinan tuonnin määrä tarkastelujaksolla lisääntyi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tasolle, joka oli korkeampi kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla, osoittaa, että Kiina on edelleen kiinnostuneita unionin markkinoista.

(39)

Kiinan vientitilastoja analysoitiin Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuneen viennin määrien ja hintojen osalta. Tilastojen mukaan 24 prosenttia kiinalaisesta viennistä suuntautui unionin markkinoille vuonna 2010. EU:n vientihinnat vapaasti laivassa -tasolla olivat hiukan korkeammat kuin vientihinnat muualle maailmaan. Koska yhteistyötä ei ollut eikä tarkastelupyynnössä ollut kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä koskevia tietoja, noita hintoja CIF-tasolla ei kuitenkaan voitu verrata unionin tuotannonalan keskihintaan. Koska vientihinnat kolmansiin maihin ovat kuitenkin keskimäärin matalammat kuin unioniin tulevan viennin hinnat, voidaan päätellä, että unionin markkinat ovat Kiinan viejien kannalta houkuttelevat ja että vienti kasvaisi todennäköisesti entisestään, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei olisi käytössä.

(40)

Edellä esitettyjen havaintojen perusteella voidaan päätellä, että Kiinasta tuleva vienti tapahtuu edelleen polkumyynnillä ja että polkumyynnin jatkuminen unionin markkinoilla on todennäköistä, jos nykyiset polkumyyntitoimenpiteet poistetaan. Kun otetaan huomioon Kiinan käyttämätön tuotantokapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus EU:hun tulevan viennin hintojen ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen välisen vertailun perusteella, on todennäköistä, että Kiinasta unioniin suuntautuvan polkumyyntiviennin määrä kasvaisi tuntuvasti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(41)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistaa unionissa kolme yritystä. Niiden katsotaan siten muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan, jäljempänä ’unionin tuotannonala’.

(42)

Tietoja saatiin Eurostatin tilastoista, tarkastelupyynnöstä, kyselylomakkeisiin saaduista vastauksista ja tarkastuskäyntien aikana kootuista tiedoista.

(43)

Tuotantoa, kapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, myyntimääriä, markkinaosuutta ja työllisyyttä koskevat talouden indikaattorit perustuvat kolmen unionissa toimivan tuottajan toimittamiin tietoihin. Kaikki muut indikaattorit perustuvat ainoastaan pyynnön esittäjien toimittamiin tietoihin, koska yksi unionin tuottajista, joka ei kuulunut pyynnön esittäjiin tässä tarkastelussa, toimi yhteistyössä vain osittain. Koska pyynnön esittäjien osuus oli noin 90 prosenttia unionin tuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, niitä koskevien tietojen katsottiin olevan edustavia unionin tuotannonalan osalta tässä tarkastelussa. Ainoastaan pyynnön esittäjiltä saadut tiedot tarkistettiin paikan päällä.

(44)

Unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta ja kulutusta koskevat tiedot oli indeksoitava tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti. Tämä johtui siitä, että nämä taloudelliset indikaattorit koskevat ainoastaan kahta tuottajaa tai joissakin tapauksissa kolmea tuottajaa, joista yhden tuotanto tällä alalla on hyvin vähäistä.

(45)

Yksi pyynnön esittäjistä sulki kesäkuussa 2009 toisen kahdesta tuotantolaitoksestaan lopettaen tuotannon kyseisestä ajankohdasta ja irtisanoen kaikki työntekijänsä. Kyseisen tuotantolaitoksen toiminta seisautettiin ensin muutaman kuukauden ajaksi väliaikaisesti ja lopetettiin kokonaan tammikuussa 2010. Tämä vaikutti joihinkin indikaattoreihin kuten kulutukseen, tuotantomäärään ja tuottavuuteen, kuten jäljempänä johdanto-osan 47 ja 62 kappaleessa esitetään.

(46)

Unionin kulutus määritettiin kolmen unionissa toimivan tuottajan unionin markkinoilla myymien tuotemäärien ja Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(47)

Vuosien 2007 ja 2009 välillä trikloori-isosyanuurihapon kulutus unionissa laski 19 prosenttia mutta nousi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tasolle, joka ylitti vuonna 2007 saavutetun tason 6 prosentilla. Vuosien 2008 ja 2009 osalta tätä kehityssuuntausta selittävät maailmanlaajuisen talouskriisin aiheuttama kysynnän lasku ja yhden tuotantolaitoksen sulkemisesta vuonna 2009 aiheutunut tarjonnan rajallisuus (ks. johdanto-osan 45 kappale). Unionin kulutuksen nousu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla liittyy lähinnä talouden elpymiseen kriisin jälkeen ja Kiinasta tulevan tuonnin kasvuun.

Taulukko 1

Kulutus unionissa

(48)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrien ja markkinaosuuksien kehitys esitetään jäljempänä. Koska Kiinan viejät ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun aikana, seuraavassa esitetyt määrät ja markkinaosuudet perustuvat Eurostatin tuontitilastoihin.

(49)

Trikloori-isosyanuurihapon tuontimäärät Kiinasta pienenivät hiukan vuosina 2008 ja 2009. Tuonnin laskua seurasi tuntuva kasvu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (yli 35 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna). Myös Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi jatkuvasti tarkastelujakson aikana.

Taulukko 2

Kiinasta tulevan tuonnin määrät ja markkinaosuudet

(50)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ovat nousseet tasaisesti 11,3 prosenttia. Tämä kehityssuuntaus seuraa toisaalta pääasiallisen raaka-aineen hintojen nousukehitystä, joka on ollut merkittävämpää vuonna 2009 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Toisaalta hintojen nousu saattaa jossain määrin johtua tuotevalikoiman vaihtelusta (7).

Taulukko 3

Kiinalaisten tuotteiden yksikköhinta

(51)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät koko jakson ajan yleensä tasaisesti matalampina kuin unionin tuotannonalan hinnat. Määrittäessään hintojen alittavuuden laajuutta komissio käytti laskelmien pohjana Eurostatilta saatuja Kiinan keskimääräisiä CIF-vientihintoja. Tarkasteltavana olevan tuotteen hintoja verrattiin unionin tuotannonalan painotettuun keskihintaan, joka oli mukautettu noudettuna lähettäjältä -tasolle. Vertailu osoitti, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat yli 10 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alempia, kun huomioon ei otettu voimassa olevaa polkumyyntitullia.

(52)

Muista maista tulevan tuonnin määrät ja markkinaosuudet tarkastelujaksolla esitetään seuraavassa taulukossa. Tiedot perustuvat Eurostatin lukuihin:

Taulukko 4

Tuonti muista maista (määrä ja markkinaosuus)

(53)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrät ja markkinaosuudet pysyivät huomattavan pieninä koko tarkastelujakson ajan. Tuonti Yhdysvalloista, joka oli toinen polkumyynnin vastaisen toimenpiteen kohteena ollut maa, loppui kokonaan tarkastelujaksolla.

(54)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(55)

Tuotanto laski rajusti vuodesta 2009 alkaen, mikä johtui maailmanlaajuisesta talouskriisistä ja yhden tuotantolaitoksen sulkemisesta ja sen tuotannon päättymisestä kesäkuussa 2009 (ks. edellä johdanto-osan 45 kappale).

Taulukko 5

Unionin tuotanto

(56)

Tuotantokapasiteetin kehitys tarkastelujaksolla oli samansuuntaista kuin tuotannon kehitys. Kapasiteetin käyttöaste parani kuitenkin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana joidenkin tuotantomenetelmiin tehtyjen parannusten myötä.

(57)

Koska yksi unionin tuotantolaitos suljettiin vuonna 2009 (ks. edellä johdanto-osan 45 kappale), tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kerätyt tiedot koskevat jäljellä olevan tuotantolaitoksen kapasiteettia.

Taulukko 6

unionin tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(58)

Edellä olevassa johdanto-osan 54 kappaleessa esitetyistä syistä tämä indikaattori perustui pyynnön esittäjien toimittamiin tietoihin. Yrityksen tiloissa tehdyssä tutkimuksessa tuli esiin joitakin trikloori-isosyanuurihapon kulutukseen liittyviä kausivaihteluita, sillä tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään lähinnä kesällä. Tämä vaikuttaa varastojen määrän vaihteluihin vuoden aikana: varastot ovat suurimmillaan talvisin ja pienenevät huomattavasti kesäkaudella. Vuosien 2007–2009 luvut osoittavat varastojen tilanteen kunkin vuoden joulukuun 31 päivänä. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson luku taas osoittaa varastojen määrän 30 päivänä kesäkuuta 2010 eli vuodenaikana, jolloin varastojen käyttö on korkeimmillaan. Sen vuoksi tämän indikaattorin avulla ei voida tehdä asianmukaista vertailua tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ja muun tarkastelujakson välillä, eikä sen katsota olevan merkittävä indikaattori vahingon arvioinnissa.

(59)

Talouskriisi vaikutti negatiivisesti tarkasteltavana olevan tuotteen myyntimäärään unionin markkinoilla. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisen kasvun voidaan katsoa johtuvan pääosin siitä, että unionin kulutus kasvoi elpymisen käynnistyttyä talouskriisin aiheuttaman taantuman jälkeen.

Taulukko 7

Myynti

(60)

Unionin tuotannonala ei kyennyt tarkastelujakson aikana hankkimaan takaisin markkinaosuuttaan, joka pieneni tuntuvasti tarkastelujaksolla.

Taulukko 8

Unionin markkinaosuus

(61)

Alan työllisyys heikkeni EU:ssa tarkastelujakson aikana ennen kaikkea yhden tuotantolaitoksen toiminnan päättämisen seurauksena (ks. edellä johdanto-osan 45 kappale). Tämän seurauksena myös unionin tuotannonalan palkkakustannukset laskivat. Keskimääräinen palkka työntekijää kohden pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujakson ajan.

Taulukko 9

Työllisyys

(62)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohden vuodessa heikkeni tarkastelujakson aikana ja laski noin 20 prosenttia vuoden 2009 aikana. Tämä johtui tuotantolaitoksen sulkemisen edellyttämästä uudelleenorganisoinnista: tuotanto keskeytettiin kuuden kuukauden ajaksi vuonna 2009 ja laitos suljettiin kokonaan tammikuussa 2010 (ks. edellä johdanto-osan 45 kappale). Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tuotanto palautui, vaikka vuoden 2009 negatiiviset suuntaukset vaikuttivat vielä osittain ensimmäiseen vuosipuoliskoon.

Taulukko 10

Tuottavuus

(63)

Trikloori-isosyanuurihapon keskimääräiset yksikköhinnat EU:ssa (ks. jäljempänä oleva taulukko) nousivat hiukan vuosina 2007–2009 ja palasivat vuoden 2007 tasolle tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Jossain määrin vuosien 2007–2009 nousu liittyy tuotevalikoiman vaikutuksiin (ks. alaviite 1 sivulla 10).

Taulukko 11

Myyntihinta unionin markkinoilla

(64)

Trikloori-isosyanuurihapon myynnin kannattavuus heikkeni EU:ssa vuodesta 2007 lähtien ja etenkin vuonna 2009. Kannattavuuden heikkenemiseen vaikutti unionin tuottajan yhden tuotantolaitoksen sulkeminen kyseisenä vuonna. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ala teki hiukan voittoa mutta jäi kuitenkin tuntuvasti normaalista kannattavuustasosta (10 % (8)), joka pitäisi saavuttaa tällä toimialalla. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on edelleen heikko.

Taulukko 12

Kannattavuus

(65)

Tarkastelujaksolla ei ollut merkittäviä pääomamenoja. Taulukossa esitetyt indeksoidut luvut osoittavat investointeja, joita tehtiin tuottavuuden ja tuotantoprosessin parantamiseksi. Investointien tuottoa kuvaavat indeksit kehittyivät samansuuntaisesti kannattavuuden kanssa.

Taulukko 13

Investoinnit

(66)

Kassavirta pysyi positiivisena koko tarkastelujakson ajan lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin oli katettava yhden tuotantolaitoksen sulkemisesta johtuvat ylimääräiset rakenneuudistuskustannukset (ks. edellä johdanto-osan 45 kappale). Kassavirran kehitys oli samassa linjassa kannattavuuden kehityksen kanssa.

Taulukko 14

Kassavirta

(67)

Polkumyynti Kiinasta jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tasolla, joka ylittää huomattavasti voimassa olevien toimenpiteiden tason. Kun lisäksi otetaan huomioon käyttämätön kapasiteetti ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

(68)

Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettiin käyttöön lokakuussa 2005. Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan kokonaistilanne sekä Kiinasta tuleva tuonti vuodesta 2007 tarkastelua koskevan tutkimusajanjaksolle, voidaan päätellä, että unionin tuotannonala ei ole toipunut täysin polkumyynnin vaikutuksista voimassa olevista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä huolimatta.

(69)

Useat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla. Kun otetaan huomioon unionin tuottajien yleisesti heikkenevä tilanne, katsotaan, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla.

(70)

Kuten johdanto-osan 49 kappaleessa todetaan, trikloori-isosyanuurihapon tuonti Kiinasta lisääntyi huomattavasti sekä määrinä että markkinaosuutena katsottuna vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Lisäksi havaittiin merkittävää hintojen alittavuutta (ks. johdanto-osan 51 kappale). Kiinasta jatkuvasti tuleva huomattava polkumyyntituonti tapahtui tilanteessa, jossa unionin kulutus kasvoi yleensä tarkastelujaksolla: se saavutti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tason, joka oli 6 prosenttia vuonna 2007 saavutettua tasoa korkeampi, huolimatta vuosina 2007–2009 esiintyneestä kulutuksen laskusta. Kuten unionin tuotannonalan tilanteen heikkeneminen osoittaa, kulutuksen kasvusta hyötyi lähinnä Kiinasta tuleva tuonti.

(71)

Komissio tutki, voisiko muilla tiedossa olevilla tekijöillä kuin Kiinasta peräisin olevalla polkumyyntituonnilla olla vaikutusta unionin tuottajille aiheutuneeseen jatkuvaan vahinkoon.

(72)

On todennäköistä, että Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin lisäksi unionin tuotantoon vaikutti negatiivisesti unionin tuotannonalan tuloksen heikkeneminen unionin ulkopuolisilla markkinoilla ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen markkinoilla, joilla niilläkin unionin tuotannonala joutui kilpailemaan Kiinan tuonnin kanssa. Unionin tuottajien toiminta keskittyy kuitenkin pääosin unionin markkinoille, mikä rajoitti jonkin verran viennin vähenemisen mahdollisia vaikutuksia.

(73)

Myös talouskriisillä oli negatiivisia vaikutuksia unionin tuotannonalan tuloksellisuuteen, sillä sen vuoksi tuotanto väheni ja yksi unionin tuottajista joutui toteuttamaan rakenneuudistuksen. Talouskriisin vaikutukset rajoittuivat kuitenkin ajallisesti (osittain vuonna 2008 ja vuonna 2009), kun taas unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni koko tarkastelujakson ajan. Lisäksi kehityssuuntaukset tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla osoittavat, että unionin tuotannonala alkoi osittain toipua. Tämän vuoksi katsotaan, että vaikka talouskriisin vaikutus tähän tapaukseen ei ollut merkityksetön, se ei kuitenkaan poistanut Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(74)

Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkuminen ja talouskriisi muuttivat toipumisprosessia ja lisäsivät unionin tuotannonalan vaikeuksia. Vaikka unionin tuotannonalan tuloksellisuuden heikkenemiseen vaikuttivat myös muut tekijät, mikään niistä ei osoittautunut niin merkittäväksi, että se olisi voinut poistaa Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden. Tällä perusteella voidaan päätellä, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(75)

Asianomaisesta maasta tulevaa tuontia arvioitiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen määrittämiseksi, oliko vahingon jatkuminen todennäköistä.

(76)

Kun tarkasteltiin voimassa olevien toimenpiteiden päättymisen todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalaan, huomioon otettiin polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden osalta seuraavat tekijät yhdessä edellä esitettyjen seikkojen kanssa.

(77)

Kiinasta peräisin oleva trikloori-isosyanuurihapon tuonti muodosti noin 98 prosenttia kokonaistuonnista unioniin, ja sen markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla nousten yli 50 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tutkimus osoitti, että tuotteet tuotiin polkumyyntihinnoin ja polkumyyntimarginaalit olivat huomattavia. Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat koko jakson ajan tasaisesti matalampia kuin unionin tuotannonalan hinnat, ja ne alittivat unionin hinnat yli 10 prosentilla (kun huomioon ei oteta voimassa olevien toimenpiteiden vaikutusta).

(78)

Kuten johdanto-osan 34 ja 35 kappaleessa mainitaan, Kiinassa käytettävissä olevan kapasiteetin analyysi osoittaa, että tuotantokapasiteetin käyttöaste Kiinassa oli tarkastelujaksolla edelleen alhainen. Ylimääräisen tuotantokapasiteetin määrän todettiin olevan yli kolme kertaa unionin markkinoita suurempi. Tarkastelupyynnön mukana saatujen tietojen mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen markkinat Kiinassa olivat samaan aikaan pienet.

(79)

Kun otetaan huomioon tuonnin kasvusuuntaukset ja Kiinassa käytettävissä oleva ylimääräinen kapasiteetti, EU houkuttaa todennäköisesti lisää kiinalaista tuontia tulevaisuudessa. Unionin markkinoiden houkuttelevuuden Kiinan viejien näkökulmasta osoittavat myös vuoden 2009 tapahtumat: Kiinasta tuleva lisätuonti vastasi osittain alan rakenneuudistuksesta johtuvaan unionin tuotannon riittämättömyyteen.

(80)

Tilannetta saattaa kärjistää se, että Yhdysvaltain markkinoilla voimassa olevia Kiinasta peräisin olevaan trikloori-isosyanuurihapon tuontiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä on hiljattain jatkettu. Tämän vuoksi voidaan odottaa, että polkumyynnin vastaisen toimenpiteen päättyminen EU:ssa tekisi unionin markkinoista suhteellisesti houkuttelevammat.

(81)

Unionin tuotannonala on kärsinyt Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksista jo vuosien ajan, ja sen taloudellinen tilanne on edelleen epävarma.

(82)

Kuten edellä todettiin, tutkimuksessa on osoitettu, että unionin tuotannonalan vahingollinen tilanne on jatkunut koko tarkastelujakson ajan. Vahingon jatkuminen on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaan itsessään vahva osoitus siitä, että vahinko todennäköisesti jatkuu myös tulevaisuudessa, mikä viittaisi siihen, että toimenpiteet olisi säilytettävä voimassa.

(83)

Kun otetaan huomioon Kiinan käyttämätön tuotantokapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, Kiinasta peräisin oleva polkumyyntituonti, jonka hinnat alittavat huomattavasti unionin tuottajien hinnat, jatkuu ja lisääntyy todennäköisesti edelleen, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy.

(84)

Jollei nykyisten toimenpiteiden voimassaoloaikaa jatketa, unionin tuotannonalan tilanne heikkenisi ja sen koko olemassaolo olisi uhattuna. Sen vuoksi voidaan päätellä, että nykyisten toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen.

(85)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti oli tarpeen tarkastella, olisiko nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuottajien, tuojien ja käyttäjien edut.

(86)

Aiemmissa tutkimuksissa katsottiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin edun vastaista. Koska tämä tutkimus lisäksi on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ja siinä analysoidaan sen vuoksi tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo voimassa, sen avulla voidaan arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(87)

Tämän perusteella tutkittiin, voitaisiinko selvästi päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja siitä aiheutuva vahinko todennäköisesti jatkuvat.

(88)

Kun otetaan huomioon edellä johdanto-osan 66 kappaleessa esitetyt unionin tuotannonalan tilannetta koskevat päätelmät ja 78–81 kappaleessa esitetyt vahingon jatkumisen todennäköisyyttä koskevat väitteet, voidaan katsoa, että nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi siihen, että trikloori-isosyanuurihappoa tuottava unionin tuotannonala heikkenisi entisestään; tuotannonala on jo kärsinyt Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin vahingollisista vaikutuksista, ja sen tilannetta on heikentänyt maailmanlaajuinen talouskriisi.

(89)

Toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen katsotaan hyödyttävän unionin tuotannonalaa, joka voisi siinä tapauksessa toipua aiemman polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista, joita talouskriisi on voimistanut. Toimenpiteiden voimassaolon päättyminen sen sijaan pysäyttäisi unionin tuotannonalan toipumisen, uhkaisi vakavasti sen elinkelpoisuutta ja vaarantaisi tämän myötä sen olemassaolon, mikä puolestaan vähentäisi tarjontaa ja kilpailua markkinoilla.

(90)

Yhteyttä otettiin kaikkiin tiedossa oleviin trikloori-isosyanuurihapon käyttäjiin, tuojiin, käsittelijöihin ja jatkojalostusteollisuuden toimijoihin.

(91)

Yhteydenottoja saatiin ainoastaan kahdelta käyttäjältä, jotka antoivat tukensa nykyisten toimenpiteiden voimassaolon jatkamiselle. Molemmat väittivät, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella ei olisi kielteisiä vaikutuksia kilpailuun unionin markkinoilla vaan että se päinvastoin antaisi käyttäjäteollisuudelle mahdollisuuden valita suuremmasta joukosta tavarantoimittajia, jotka kilpailevat keskenään markkinahinnoin. Koska muut osapuolet eivät ilmoittautuneet, ei ole näyttöä siitä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden säilyttämisellä olisi tässä tapauksessa vakavia vaikutuksia tuojiin ja käyttäjiin unionissa.

(92)

On odotettavissa, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta on hyötyä unionin tuotannonalalle, mikä puolestaan vaikuttaisi myönteisesti kilpailuolosuhteisiin unionin markkinoilla ja sektorin vakiinnuttamiseen talouskriisin ja rakenneuudistuksen jälkeen. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen hyödyttää oletettavasti myös käyttäjiä ja tuojia, koska tavarantoimittajien määrä unionin markkinoilla pysyy suurena.

(93)

Edellä esitetty huomioon ottaen päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla jatkamatta kyseisten toimenpiteiden soveltamista.

(94)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella, että voimassa olevien toimenpiteiden soveltamista jatketaan. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut perustellut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(95)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti todetaan, että Kiinasta peräisin olevan trikloori-isosyanuurihapon tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa,