lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista sekä asetusten (EY) N:o 482/2008 ja (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta

ottaa huomioon lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus) 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 550/2004 (1) ja erityisesti sen 4, 6 ja 7 artiklan,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20 päivänä helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (2) ja erityisesti sen 8 b artiklan 6 kohdan,

Tässä asetuksessa säädetään lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista.

Jollei liitteessä I tai II toisin säädetä, kyseisiä yhteisiä vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta:

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 216/2008 3 artiklan määritelmiä. Asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklan 15 alakohdan ”luvan” määritelmää ei kuitenkaan sovelleta.

1. Tämän asetuksen soveltamiseksi lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien toimilupia myöntävä toimivaltainen viranomainen on:

2. Turvallisuusvalvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen määritetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1034/2011 (11) 3 artiklan mukaisesti.

1. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseen tarvittavan toimiluvan saadakseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 550/2004 7 artiklan 5 kohdan soveltamista, organisaatioiden on täytettävä:

2. Toimivaltainen viranomainen antaa organisaatiolle toimiluvan tarkastettuaan, että se täyttää yhteiset vaatimukset.

3. Organisaation on täytettävä yhteiset vaatimukset viimeistään ajankohtana, jolloin toimilupa annetaan:

1. Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, tietyt lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat saattavat päättää olla hyödyntämättä mahdollisuutta tarjota rajat ylittäviä palveluita ja saattavat luopua oikeudestaan vastavuoroiseen tunnustamiseen yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa.

Ne voivat tällöin hakea toimilupaa, joka rajoittuu asetuksen (EY) N:o 550/2004 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle kuuluvaan ilmatilaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen esittämisen edellytyksenä on, että ilmaliikennepalvelujen tarjoajan tarjoamat palvelut tai palvelut, joita se aikoo tarjota, rajoittuvat yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

Tällaisen hakemuksen esittämisen edellytyksenä on, että muita kuin ilmaliikennepalveluja tarjoavan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan vuosittainen bruttoliikevaihto on enintään 1 000 000 euroa niiden palvelujen osalta, joita se tarjoaa tai aikoo tarjota.

Jos lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja ei objektiivisista käytännön syistä voi esittää näyttöä siitä, että se täyttää kyseiset kelpoisuusperusteet, toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä muut vastaavat luvut tai ennusteet, jotka koskevat ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa määriteltyjä enimmäismääriä.

Kyseistä hakemusta esittäessään lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on samanaikaisesti toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kelpoisuusperusteita koskeva asiaankuuluva näyttö.

3. Toimivaltainen viranomainen voi myöntää erityisiä poikkeuksia 1 kohdan kelpoisuusperusteet täyttäville hakijoille ottaen huomioon niiden osuuden ilmaliikenteen hallinnasta kyseisen jäsenvaltion ilmatilassa.

Nämä poikkeukset voivat koskea ainoastaan liitteessä I vahvistettuja vaatimuksia.

4. Edellä 3 kohdassa säädettyjen poikkeusten lisäksi toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksia hakijoille, jotka tarjoavat lentopaikan lentotiedotuspalvelua (AFIS) ja käyttävät säännöllisesti kullakin lentopaikalla vain yhtä työpistettä. Tällöin toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon hakijoiden osuuden ilmaliikenteen hallinnasta kyseisen jäsenvaltion ilmatilassa.

Nämä poikkeukset voivat koskea ainoastaan seuraavia liitteessä II olevan 3 kohdan vaatimuksia:

6. Asetuksen (EY) N:o 550/2004 liitteen II mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen on:

1. Organisaatioiden on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä toimitettava kaikki asiaankuuluva näyttö, jonka avulla ne voivat osoittaa täyttävänsä sovellettavat yhteiset vaatimukset. Organisaatiot voivat käyttää täysimääräisesti kaikkia olemassa olevia tietoja.

2. Toimiluvan saaneen organisaation on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle lennonvarmistuspalvelujen tarjontaansa suunnitelluista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta siihen sovellettavien yhteisten vaatimusten tai tarvittaessa toimilupaan liitettyjen ehtojen noudattamiseen.

3. Jos toimiluvan saanut organisaatio ei enää täytä sovellettavia yhteisiä vaatimuksia tai tarvittaessa toimilupaan liitettyjä ehtoja, toimivaltaisen viranomaisen on yhden kuukauden kuluessa vaatimustenvastaisuuden havaitsemispäivästä vaadittava organisaatiota toteuttamaan korjaavia toimia.

Kyseisestä päätöksestä on ilmoitettava välittömästi asianomaiselle organisaatiolle.

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava, että korjaava toimi on toteutettu, ennen kuin se ilmoittaa hyväksynnästään asianomaiselle organisaatiolle.

Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei korjaavaa toimea ole toteutettu asianmukaisesti organisaation kanssa sovitussa määräajassa, toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä aiheellisiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin asetuksen (EY) N:o 550/2004 7 artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 216/2008 10 artiklan, 22 a artiklan d alakohdan, 25 artiklan ja 68 artiklan mukaisesti ottaen huomioon tarve varmistaa lennonvarmistuspalvelujen jatkuvuus.

Organisaatioiden on tuettava toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan pätevän yksikön tekemiä tarkastuksia ja selvityksiä, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja ilman ennakkoilmoitusta tehtävät tarkastuskäynnit.

Kun toimivaltainen viranomainen tai sen puolesta toimiva pätevä yksikkö tekee näitä tarkastuksia ja selvityksiä, ne on suoritettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä noudattaen, jossa ne toteutetaan.

Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava käytettävissään olevan näytön perusteella vuosittain niiden organisaatioiden toiminnan vaatimustenmukaisuutta, joille se on myöntänyt toimiluvan.

Tätä varten toimivaltaisen viranomaisen on laadittava ja saatettava vuosittain ajan tasalle kaikki siltä toimiluvan saaneet palveluntarjoajat kattava ohjeellinen tarkastusohjelma, joka perustuu tarjottujen lennonvarmistuspalvelujen eri toimintoihin liittyvien riskien arviointiin. Ennen ohjelman laatimista toimivaltaisen viranomaisen on kuultava kyseistä organisaatiota sekä tarvittaessa muita toimivaltaisia viranomaisia, joita asia koskee.

Ohjelmassa on mainittava eri kohteissa suoritettavien tarkastusten suunnitellut aikavälit.

Ilmaliikennepalvelujen sekä viestintä-, suunnistus- tai valvontapalvelujen tarjoamisen osalta toimivaltaisen viranomaisen tai muun jäsenvaltion tähän tehtävään nimeämän viranomaisen on:

1. Komissio voi yhdessä jäsenvaltioiden ja viraston kanssa järjestää kansallisten valvontaviranomaisten vertaisarviointeja 2–6 kohdan mukaisesti.

2. Vertaisarvioinnin suorittaa kansallisten asiantuntijoiden ryhmä, johon tarvittaessa kuuluu myös viraston edustajia tarkkailijoina.

Ryhmässä on oltava asiantuntijoita vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta ja virastosta.

Asiantuntijat eivät saa osallistua vertaisarviointeihin siinä jäsenvaltiossa, jossa he työskentelevät.

Komissio laatii jäsenvaltioiden nimeämistä kansallisista asiantuntijoista luettelon, joka kattaa yhteisten vaatimusten kaikki osa-alueet sellaisina kuin ne luetellaan asetuksen (EY) N:o 550/2004 6 artiklassa, ja pitää luettelon ajan tasalla.

3. Komissio ilmoittaa vähintään kolme kuukautta ennen vertaisarvioinnin suorittamista kyseiselle jäsenvaltiolle ja kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle vertaisarvioinnin suorittamisesta, sen suunnitellusta suorittamispäivästä sekä arviointiin osallistuvien asiantuntijoiden henkilöllisyydestä.

Jäsenvaltion, jonka kansalliselle valvontaviranomaiselle vertaisarviointi suoritetaan, on ennen arvioinnin suorittamista hyväksyttävä asiantuntijoiden ryhmä.

4. Arviointiryhmän on kolmen kuukauden kuluessa arvioinnin suorittamispäivästä laadittava yksimielisesti kertomus, jossa voidaan esittää suosituksia.

Komissio kutsuu koolle kokouksen, jossa virasto, asiantuntijat ja kansallinen valvontaviranomainen keskustelevat kyseisestä kertomuksesta.

Jäsenvaltio voi kolmen kuukauden kuluessa kertomuksen vastaanottamispäivästä esittää sitä koskevat huomionsa.

Kyseisiin huomioihin on tarvittaessa sisällyttävä toimenpiteet, jotka jäsenvaltio on toteuttanut arvioinnin johdosta tai jotka se aikoo toteuttaa asetetussa määräajassa.

Jollei kyseisen jäsenvaltion kanssa muuta sovita, arviointikertomusta ja seurantaa ei julkaista.

6. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille vuosittain arviointien pääasiallisista tuloksista yhtenäisen ilmatilan komitean kautta.

1. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, joilla on asetuksen (EY) N:o 2096/2005 mukaisesti annettu toimilupa tämän asetuksen voimaantulopäivänä, katsotaan olevan tämän asetuksen mukaisesti annetun toimiluvan haltijoita.

2. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan toimiluvan hakijoiden, jotka ovat jättäneet hakemuksensa ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää ja joille ei vielä ole annettu toimilupaa mainittuna päivänä, on osoitettava, että ne täyttävät tämän asetuksen säännökset ennen toimiluvan antamista.

3. Jos organisaatiot, joiden osalta toimivaltainen viranomainen on 3 artiklan mukaisesti virasto, ovat hakeneet jäsenvaltion kansalliselta valvontaviranomaiselta toimilupaa ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää, kansallisen valvontaviranomaisen on saatettava lupamenettely päätökseen yhteistyössä viraston kanssa ja toimitettava sitä koskeva aineisto virastolle toimiluvan antamisen yhteydessä.

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE I

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevat yleiset vaatimukset

1. TEKNINEN JA TOIMINNALLINEN PÄTEVYYS JA VALMIUS

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on kyettävä tarjoamaan palvelujaan turvallisella, tehokkaalla, jatkuvalla ja kestävällä tavalla olosuhteissa, joissa palvelun yleinen kysyntä tietyssä ilmatilassa pysyy kohtuullisella tasolla. Tätä varten niiden on pidettävä yllä riittävää teknistä ja toiminnallista kapasiteettia ja asiantuntemusta.

2. ORGANISAATIORAKENNE JA -HALLINTO

2.1 Organisaatiorakenne

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on perustettava organisaationsa ja hallinnoitava sitä sellaisen rakenteen pohjalta, jolla voidaan varmistaa lennonvarmistuspalvelujen turvallinen, tehokas ja jatkuva tarjonta.

Organisaatiorakenteessa on määriteltävä:

a)	nimettyjen vastuuhenkilöiden valtuudet, tehtävät ja vastuut erityisesti turvallisuuteen, laatuun, turvatoimiin, talouteen ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä vastaavien esimiesten osalta;

b)	organisaation eri osien ja prosessien keskinäinen hierarkia ja niiden väliset raportointisuhteet.

2.2 Organisaatiohallinto

2.2.1 Liiketoimintasuunnitelma

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on laadittava vähintään viisi vuotta kattava liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelmassa on:

vahvistettava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan yleiset päämäärät ja tavoitteet ja sen strategia niiden saavuttamiseksi tavalla, jossa otetaan huomioon palveluntarjoajan kaikki muut pidemmän aikavälin yleissuunnitelmat ja asiaankuuluvat infrastruktuurin tai teknologian kehittämiseen liittyvät unionin vaatimukset;

b)	esitettävä asianmukaiset suorituskykytavoitteet soveltuvin osin turvallisuuden, kapasiteetin, ympäristön ja kustannustehokkuuden osalta.

Edellä a ja b alakohdassa lueteltujen tietojen on oltava yhdenmukaisia asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa tarkoitettujen kansallisten suorituskykysuunnitelmien ja toiminnallisen ilmatilan lohkon suorituskykysuunnitelmien kanssa sekä turvallisuustietojen osalta ICAO Annex 11:n (muutos 47B, 20 päivänä heinäkuuta 2009) standardissa 2.27.1 tarkoitetun valtion turvallisuusohjelman kanssa soveltuvin osin.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on esitettävä turvallisuus- ja liiketoimintaperusteet merkittäville investointihankkeille, mukaan lukien soveltuvin osin arvioitu vaikutus b alakohdassa tarkoitettuihin asianmukaisiin suorituskykytavoitteisiin, ja yksilöitävä SESARin (the Single European Sky ATM Research Programme) täytäntöönpanoon liittyvistä lainsäädännöllisistä vaatimuksista johtuvat investoinnit.

2.2.2 Vuotuinen suunnitelma

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on laadittava tulevaa vuotta koskeva vuotuinen suunnitelma, jossa eritellään yksityiskohtaisemmin liiketoimintasuunnitelman kohdat ja kuvaillaan kaikki siihen tehtävät muutokset.

Vuotuiseen suunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat palvelun tasoa ja laatua koskevat seikat, jotka liittyvät soveltuvin osin esimerkiksi ennakoituun kapasiteetin tasoon, turvallisuuteen, ympäristöön ja kustannustehokkuuteen:

a)	tiedot uuden infrastruktuurin tai muiden uudistusten toteuttamisesta ja selvitys siitä, miten niillä parannetaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan suorituskykyä, mukaan lukien palvelujen tasoa ja laatua;

b)	asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa tarkoitettujen kansallisten suorituskykysuunnitelmien tai toiminnallisen ilmatilan lohkon suorituskykysuunnitelmien mukaiset suorituskykyindikaattorit, joiden avulla suorituskyvyn tasoa ja palvelun laatua voidaan kohtuudella arvioida;

c)	tiedot lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan turvallisuussuunnitelmassa yksilöityjen turvallisuusriskien lieventämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, mukaan lukien turvallisuusriskiä ja soveltuvien lievennystoimenpiteiden arvioituja kustannuksia mittaavat turvallisuusindikaattorit;

d)	lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan ennakoitu taloudellinen asema lyhyellä aikavälillä sekä kaikki liiketoimintasuunnitelmaan tehtävät muutokset ja siihen vaikuttavat tekijät.

2.2.3 Suorituskykyosio

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on pyydettäessä annettava komissiolle mahdollisuus tutustua liiketoimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen suorituskykyosion sisältöön toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti vahvistamin edellytyksin.

3. TURVALLISUUDEN JA LAADUN HALLINTA

3.1 Turvallisuudenhallinta

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on hallittava kaikkien tarjoamiensa palvelujen turvallisuutta. Niiden on luotava viralliset yhteydet kaikkiin osapuoliin, jotka voivat suoraan vaikuttaa niiden palvelujen turvallisuuteen.

Palveluntarjoajien on luotava menettelyt turvallisuuden hallinnoimiseksi silloin, kun uusia toiminnallisia järjestelmiä otetaan käyttöön tai olemassa olevia toiminnallisia järjestelmiä muutetaan.

3.2 Laadunhallintajärjestelmä

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla on oltava käytössään kaikki niiden tarjoamat lennonvarmistuspalvelut kattava laadunhallintajärjestelmä, joka perustuu seuraavassa lueteltuihin periaatteisiin.

Laadunhallintajärjestelmässä on:

a)	määriteltävä laatupolitiikka, jossa otetaan huomioon eri käyttäjien tarpeet niin suuressa määrin kuin mahdollista;

b)	luotava laadunvarmistusohjelma, johon kuuluvilla menettelyillä varmistetaan, että kaikki toiminta tapahtuu sovellettavien vaatimusten, normien ja menettelyjen mukaisesti;

c)	osoitettava laadunhallintajärjestelmän toimivuus käsikirjojen ja seuranta-asiakirjojen avulla;

d)	nimettävä johdon edustajat, joiden tehtävänä on valvoa menettelyjen vaatimustenmukaisuutta ja riittävyyttä sovellettujen käytäntöjen turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi;

e)	suoritettava käytössä olevaa laadunhallintajärjestelmää koskevia tarkastuksia ja toteutettava tarvittaessa siihen liittyviä korjaavia toimia.

Asianmukaisesti akkreditoidun organisaation antama EN ISO 9001 -sertifikaatti, joka kattaa palveluntarjoajan lennonvarmistuspalvelut, katsotaan riittäväksi näytöksi vaatimustenmukaisuudesta. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on suostuttava toimittamaan sertifiointiin liittyvä asiakirja-aineisto toimivaltaiselle viranomaiselle tämän sitä pyytäessä.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat voivat yhdistää turvallisuuden, turvatoimien ja laadun hallintajärjestelmät johtamisjärjestelmäänsä.

3.3 Toimintakäsikirjat

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on tuotettava operatiivisissa tehtävissä toimivan henkilöstönsä käyttöön ja sen ohjeistukseksi tarjoamiaan palveluja käsittelevä toimintakäsikirja ja pidettävä se ajan tasalla.

Niiden on varmistettava, että:

a)	toimintakäsikirja sisältää ohjeet ja tiedot, jotka operatiivisissa tehtävissä toimiva henkilökunta tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi;

b)	henkilöstöllä on käytettävissään asiaankuuluvat toimintakäsikirjan osat;

c)	operatiivisissa tehtävissä toimivalle henkilöstölle tiedotetaan viipymättä toimintakäsikirjaan tehtävistä, heidän tehtäviään koskevista muutoksista sekä näiden muutosten voimaantulosta.

4. TURVATOIMET

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on toteutettava turvajärjestelmä, jolla voidaan varmistaa:

a)	niiden tilojen ja henkilöstön turvallisuus siten, että laiton puuttuminen lennonvarmistuspalvelujen tarjontaan voidaan estää;

b)	niiden vastaanottamien, tuottamien tai muuten käyttämien operatiivisten tietojen turvaaminen siten, että näiden tietojen saanti on rajoitettu koskemaan vain siihen oikeutettuja henkilöitä.

Turvajärjestelmässä on määriteltävä:

a)	menettelyt, jotka liittyvät turvariskien arviointiin ja vähentämiseen, turvatoimien valvontaan ja parantamiseen, turvakatselmuksiin ja aiemmista kokemuksista saatujen tietojen jakamiseen;

b)	menetelmät, jotka on suunniteltu turvarikkomusten havaitsemiseksi ja niitä koskevien varoitusten välittämiseksi henkilöstölle;

c)	keinot turvarikkomusten vaikutusten rajoittamiseksi sekä korjaavien toimien ja hallintamenettelyjen yksilöimiseksi, millä kyetään estämään tilanteen uusiutuminen.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on tarvittaessa vastattava henkilöstönsä turvaselvityksistä ja toimittava yhteistyössä asiaankuuluvien siviili- ja sotilasviranomaisten kanssa tilojensa, henkilöstönsä ja tietojensa turvaamiseksi.

Turvallisuudenhallintajärjestelmä, laadunhallintajärjestelmä ja turvajärjestelmä voidaan suunnitella ja niitä voidaan käyttää integroituna hallintajärjestelmänä.

5. HENKILÖSTÖ

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien henkilöstöllä on oltava asianmukainen ammattitaito, jotta varmistetaan lennonvarmistuspalvelujen turvallinen, tehokas, jatkuva ja kestävä tarjonta. Palveluntarjoajien on tämän vuoksi laadittava henkilöstön rekrytoimiseen ja kouluttamiseen liittyviä toimintasuunnitelmia.

6. TALOUDELLINEN VALMIUS

6.1 Taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on kyettävä vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan, kuten toiminnan kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista sekä pääomakustannuksista. Niillä on oltava asianmukainen tilinpitojärjestelmä. Niiden on osoitettava kyseinen valmius 2.2.2 kohdassa tarkoitetulla vuosisuunnitelmalla sekä niiden oikeudellisen aseman edellyttämillä taseilla ja kirjanpidolla.

6.2 Tilintarkastus

Asetuksen (EY) N:o 550/2004 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on osoitettava, että niiden tilipäätökset tarkastetaan säännöllisesti toteutettavalla riippumattomalla tilintarkastuksella.

7. KORVAUSVASTUU JA VAKUUTUSTURVA

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla on oltava riittävä suoja sovellettavaan lainsäädäntöön perustuvien vastuidensa kattamiseksi.

Menettelyn, jolla vakuutusturva toteutetaan, on oltava oikeassa suhteessa kyseeseen tuleviin mahdollisiin tappioihin ja vahinkoihin nähden, ja siinä on otettava huomioon organisaation oikeudellinen asema ja sen käytettävissä olevat yksityiset vakuutusjärjestelyt.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan, joka käyttää toisen lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan palveluja, on varmistettava, että sopimukset kattavat korvausvastuun jakamisen kyseisten palveluntarjoajien välillä.

8. PALVELUJEN LAATU

8.1 Avoin ja läpinäkyvä lennonvarmistuspalvelujen tarjonta

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on tarjottava lennonvarmistuspalveluja avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Niiden on julkaistava palvelujensa käyttämisen ehdot ja säännöllisesti vähintään kerran vuodessa järjestettävä virallinen kuulemismenettely, jossa se kuulee lennonvarmistuspalvelujen käyttäjiä joko yksittäin tai yhteisesti.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat eivät sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti saa syrjiä käyttäjiä tai käyttäjäryhmiä näiden kansalaisuuden tai henkilöllisyyden perusteella.

8.2 Valmiussuunnitelmat

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla on oltava valmiussuunnitelmat kaikkia niiden tarjoamia lennonvarmistuspalveluja varten sellaisten tilanteiden varalta, joiden seurauksena niiden toiminta ratkaisevasti heikentyy tai keskeytyy.

9. RAPORTOINTIVAATIMUKSET

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on kyettävä toimittamaan toimintaansa koskeva vuosikertomus asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Vuosikertomuksessa on esitettävä niiden taloudelliset tulokset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 550/2004 12 artiklan soveltamista, sekä niiden toiminnallinen suorituskyky ja kaikki muut merkittävät toiminnot ja muutokset erityisesti turvallisuuden alalla.

Vuosikertomuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	arviointi tuotettujen lennonvarmistuspalvelujen suorituskyvyn tasosta;

b)	lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan suorituskyky verrattuna 2.2.1 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa esitettyihin suorituskykytavoitteisiin siten, että tosiasiallista suorituskykyä verrataan vuotuiseen suunnitelmaan siinä vahvistettuja suorituskykyindikaattoreita käyttäen;

c)	selvitys tavoitteista poikkeamiselle ja toimenpiteet, joilla mahdolliset puutteet korjataan asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa tarkoitetun viiteajanjakson aikana;

d)	toiminnan ja infrastruktuurin tasolla tapahtuneet muutokset;

e)	taloudelliset tulokset, jos niitä ei ole julkaistu erikseen asetuksen (EY) N:o 550/2004 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

f)	tiedot palveluntarjoajan tarjoamien palvelujen käyttäjien kanssa toteutetusta virallisesta kuulemisprosessista;

g)	tiedot henkilöstöpolitiikasta.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on annettava vuosikertomuksen sisältö komission ja viraston saataville niiden pyynnöstä ja annettava yleisölle mahdollisuus tutustua siihen toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti määrittämin edellytyksin.

LIITE II

Ilmaliikennepalvelujen tarjoamista koskevat erityiset vaatimukset

1. OMISTUSSUHTEET

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on ilmoitettava asetuksen (EY) N:o 550/2004 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille seuraavat seikat:

a)	niiden oikeudellinen asema, omistusrakenne ja kaikki järjestelyt, jotka vaikuttavat merkittävästi niiden varojen hallintaan;

kaikki sidokset muulla kuin lennonvarmistuspalvelujen tarjonnan alalla toimiviin organisaatioihin, mukaan lukien sellaiset liiketoimet, joihin ne osallistuvat suoraan tai niihin liittyvien yritysten kautta ja jotka vastaavat vähintään yhtä prosenttia sen ennakoiduista tuloista. Niiden on lisäksi ilmoitettava kaikista muutoksista kaikissa yksittäisissä osakkuuksissa, jotka edustavat vähintään 10 prosenttia niiden osakkeiden kokonaismäärästä.

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään sellaisten eturistiriitojen syntyminen, jotka voivat vaarantaa palvelujen puolueettoman ja objektiivisen tarjonnan.

2. AVOIN JA LÄPINÄKYVÄ PALVELUJEN TARJONTA

Se lisäksi, mitä liitteessä I olevassa 8.1 kohdassa säädetään, ja mikäli jäsenvaltio päättää järjestää tiettyjen ilmaliikennepalvelujen tarjonnan vapaan kilpailun olosuhteissa, jäsenvaltio voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kyseisten ilmaliikennepalvelujen tarjoajat eivät osallistu toimintaan, jonka tarkoituksena tai seurauksena olisi kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen. Ne eivät myöskään saa osallistua toimintaan, joka täyttää määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkit sovellettavan kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisesti.

3. PALVELUJEN TURVALLISUUS

3.1 Turvallisuudenhallintajärjestelmä

3.1.1 Yleiset turvallisuusvaatimukset

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajilla on oltava käytössään palvelujensa hallinnointiin olennaisesti kuuluvana osana turvallisuudenhallintajärjestelmä, jolla

varmistetaan virallinen, täsmällinen ja ennaltaehkäisevä lähestymistapa järjestelmälliseen turvallisuuden hallintaan, jota palveluntarjoajien turvallisuuteen liittyvien velvollisuuksien täyttäminen edellyttää; katetaan kaikki palveluntarjoajien palvelut sekä niitä tukevat järjestelyt, jotka kuuluvat niiden hallinnon alaisuuteen; esitetään järjestelmän perustana oleva turvallisuuspolitiikkaa koskeva lausuma, jolla määritellään organisaation peruslähestymistapa turvallisuuden hallintaan (turvallisuudenhallinta);

varmistetaan, että jokainen, joka osallistuu ilmaliikennepalvelujen tarjoamisen turvallisuuteen vaikuttaviin tehtäviin, on henkilökohtaisesti vastuussa omien toimiensa turvallisuudesta, ja esimiehet ovat vastuussa oman vastuualueensa turvallisuussuorituksista, ja että palveluntarjoajien ylimmällä johdolla on yleinen vastuu turvallisuudesta (turvallisuusvastuu);

c)	varmistetaan, että riittävän turvallisuuden saavuttaminen ilmaliikennepalveluissa asetetaan etusijalle (turvallisuuden ensisijaisuus);

d)	varmistetaan, että ilmaliikennepalvelujen tarjoamisen tärkeimpänä turvallisuustavoitteena on vähentää kyseisten palvelujen myötävaikutusta lento-onnettomuusriskiin niin paljon kuin käytännössä on mahdollista (turvallisuustavoite).

3.1.2 Halutun turvallisuustason saavuttamiseen liittyvät vaatimukset

Turvallisuudenhallintajärjestelmän avulla ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on

a)	varmistettava, että henkilöstöllä on riittävä koulutus ja pätevyys siihen työhön, jota heidän edellytetään tekevän, ja että heillä on asianmukainen lupakirja, jos sellainen vaaditaan, ja että he täyttävät lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset (pätevyys);

varmistettava, että yksilöidään turvallisuudenhallintatoiminto, joka vastaa organisaatiossa turvallisuudenhallintajärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta; varmistettava, että tämä vastuuyksikkö on riippumaton linjajohdosta ja suoraan ylimmän johdon alainen. Jos kuitenkin on kyse pienistä organisaatioista, joissa vastuualueiden yhdistelmä voi estää riittävän riippumattomuuden, turvallisuuden varmistusjärjestelyjä täydennetään riippumattomin keinoin; ja varmistettava, että palveluntarjoajaorganisaation ylin johto osallistuu aktiivisesti turvallisuudenhallinnan varmistamiseen (turvallisuudenhallintaan liittyvä vastuu);

c)	varmistettava, että määrälliset turvallisuustasot määritetään ja niitä pidetään yllä kaikkien järjestelmien osalta aina, kun se käytännössä on mahdollista (määrälliset turvallisuustasot);

d)	varmistettava, että turvallisuudenhallintajärjestelmä dokumentoidaan järjestelmällisesti niin, että järjestelmän yhteys organisaation turvallisuuspolitiikkaan on selvästi osoitettavissa (turvallisuudenhallintajärjestelmän dokumentointi);

e)	varmistettava, että organisaation ulkopuolelta hankittujen palvelujen ja tarvikkeiden turvallisuudelle on riittävät ja hyväksyttävät perusteet, ottaen huomioon niiden turvallisuusvaikutus organisaation palvelujen tarjoamiseen (ulkopuoliset palvelut ja toimitukset);

f)	varmistettava, että riskejä arvioidaan ja vähennetään riittävästi siten, että kaikki ilmaliikenteen hallinnan osa-alueet otetaan asianmukaisesti huomioon (riskien arviointi ja vähentäminen). Ilmaliikenteen hallinnan funktionaaliseen järjestelmään tehtäviin muutoksiin sovelletaan 3.2 kohtaa;

varmistettava, että ilmaliikenteen hallinnan toiminnalliset ja tekniset poikkeamat, joilla katsotaan olevan merkittäviä vaikutuksia turvallisuuteen, tutkitaan välittömästi ja kaikki tarvittavat korjaavat toimet toteutetaan (turvallisuuteen liittyvät poikkeamat). Palveluntarjoajien on myös osoitettava, että ne ovat toteuttaneet kaikki turvallisuuteen liittyviä poikkeamia koskevat raportointi- ja arviointivelvoitteet sovellettavan kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisesti.

3.1.3 Turvallisuuden varmistamiseen liittyvät vaatimukset

Turvallisuudenhallintajärjestelmän avulla ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on varmistettava, että

a)	suoritetaan säännöllisiä turvallisuuskatselmuksia, joiden perusteella suositellaan tarvittaessa parannuksia, osoitetaan esimiehille toiminnan turvallisuus heidän omilla vastuualueillaan ja varmistetaan turvallisuudenhallintajärjestelmän asianmukaisten osien noudattaminen (turvallisuuskatselmukset);

käytössä on menetelmiä funktionaalisten järjestelmien tai toiminnan sellaisten muutosten havaitsemiseksi, jotka saattavat osoittaa jonkin osa-alueen olevan joutumassa tilaan, jossa hyväksyttävää turvallisuustasoa ei enää voida saavuttaa, ja että korjaavat toimet toteutetaan (turvallisuuden valvonta);

turvallisuusasioista pidetään kirjanpitoa, joka kattaa koko turvallisuudenhallintajärjestelmän toiminnan ja jonka perusteella voidaan osoittaa toiminnan turvallisuus kaikille, jotka ovat osallisina, vastuussa tai riippuvaisia tuotetuista palveluista, sekä toimivaltaiselle viranomaiselle (turvallisuuskirjanpito).

3.1.4 Turvallisuuden edistämiseen liittyvät vaatimukset

Turvallisuudenhallintajärjestelmän avulla ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on varmistettava, että

a)	kaikki henkilöstön jäsenet ovat tietoisia heidän työtehtäviinsä mahdollisesti liittyvistä vaaratekijöistä (turvallisuustietoisuus);

b)	turvallisuuteen liittyviä poikkeamia koskevista tutkimuksista ja muista turvallisuuteen liittyvistä toimista saatuja kokemuksia ja tietoja jaetaan organisaatiossa sekä johdon että operatiivisen henkilöstön tasolla (aiemmista kokemuksista saadun tiedon jakaminen);

c)	kaikkia henkilöstöön kuuluvia kannustetaan aktiivisesti ehdottamaan ratkaisuja havaittujen riskien hallitsemiseksi, ja turvallisuutta parantavia muutoksia tehdään tarpeen vaatiessa (turvallisuuden parantaminen).

3.2 Riskien arviointia ja vähentämistä koskevat turvallisuusvaatimukset muutosten yhteydessä

3.2.1 1 jakso

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on turvallisuudenhallintajärjestelmän avulla varmistettava, että niiden hallinnoimien ilmaliikenteen hallinnan funktionaalisen järjestelmän osien ja tukipalvelujen muutoksiin liittyvät vaaratekijät tunnistetaan ja riskit arvioidaan ja niitä vähennetään järjestelmällisesti siten, että huomioon otetaan:

a)	kyseisen ilmaliikenteen hallinnan funktionaalisen järjestelmän osan koko elinkaari sen suunnittelusta ja määrittelystä toteutukseen, käyttöön, ylläpitoon ja käytöstä poistamiseen asti;

b)	ilmaliikenteen hallinnan funktionaalisen järjestelmän ilma-aluksessa ja maassa ja tarvittaessa avaruudessa olevat osat yhteistyössä niistä vastaavien osapuolten kanssa;

c)	ilmaliikenteen hallinnan funktionaalisen järjestelmän laitteistot, menetelmät ja henkilöstö, näiden osatekijöiden välinen vuorovaikutus sekä kyseisen osan ja ilmaliikenteen hallinnan funktionaalisen järjestelmän muiden osien väliset vuorovaikutussuhteet.

3.2.2 2 jakso

Vaaratekijöiden tunnistukseen, riskinarviointiin ja riskien vähentämiseen on sisällyttävä:

a)	kyseisen järjestelmän osan laajuuden, rajojen ja liittymäkohtien määritys sekä sen selvittäminen, mitä tehtäviä kyseisen osan on suoritettava ja millaisessa toimintaympäristössä sen on tarkoitus toimia;

järjestelmän osaa koskevien turvallisuustavoitteiden määritys, mukaan lukien

i)	ilmaliikenteen hallintaan liittyvien uskottavien vaaratekijöiden ja häiriöiden tunnistaminen sekä niiden yhteisvaikutusten selvittäminen,

ii)	sen arviointi, mitä vaikutuksia näillä tekijöillä voi olla ilma-alusten turvallisuuteen, sekä näiden turvallisuusvaikutusten vakavuuden arviointi käyttäen 4 jaksossa esitettyä vakavuusluokitusta,

iii)	vaaratekijöiden hyväksyttävyyden määritys niiden suurimman esiintymistodennäköisyyden mukaan siten, että huomioon otetaan vaaratekijän vaikutusten vakavuus ja suurin esiintymistodennäköisyys 4 jakson mukaisesti;

tarvittaessa riskien vähentämisstrategian laatiminen siten, että siinä:

i)	eritellään keinot, joilla voidaan suojautua riskejä aiheuttavilta vaaratekijöiltä,

ii)	vahvistetaan tarpeen mukaan turvallisuusvaatimukset, jotka voivat koskea kyseistä järjestelmän osaa, muita ilmaliikenteen hallinnan funktionaalisen järjestelmän osia tai toimintaympäristöä,

iii)	esitetään näyttö strategian toteutuskelpoisuudesta ja tehokkuudesta;

varmistus siitä, että kaikki yksilöidyt turvallisuustavoitteet ja -vaatimukset on täytetty:

i)	ennen muutoksen toteuttamista,

ii)	käyttöönottoon liittyvän siirtymävaiheen aikana,

iii)	järjestelmän käyttöiän aikana,

iv)	käytöstä poistamiseen liittyvän siirtymävaiheen aikana.

3.2.3 3 jakso

Tulokset, niiden perustelut sekä todisteet riskien arviointi- ja vähentämisprosessista, mukaan luettuna vaaratekijöiden tunnistaminen, on koottava ja dokumentoitava tavalla, jolla varmistetaan, että

voidaan esittää kattavat perustelut sen osoittamiseksi, että kyseinen ilmaliikenteen hallinnan funktionaalisen järjestelmän osa sekä järjestelmä kokonaisuudessaan ovat riittävän turvalliset ja säilyvät sellaisina tulevaisuudessa niiden ollessa asetettujen turvallisuustavoitteiden ja -vaatimusten mukaiset. Tarvittaessa tähän sisältyvät kaikkien käytettyjen ennaltaehkäisy-, seuranta- ja valvontamenetelmien spesifikaatiot;

b)	kaikki muutoksen toteuttamiseen liittyvät turvallisuusvaatimukset ovat jäljitettävissä aiottuihin tehtäviin tai toimintoihin.

3.2.4 4 jakso

Vaaratekijöiden tunnistaminen ja niiden vakavuuden arviointi

Vaaratekijöiden tunnistamisen on oltava järjestelmällistä. Vaaratekijöiden vaikutusten vakavuus kyseisessä toimintaympäristössä määritetään seuraavassa taulukossa vahvistetun luokittelun mukaisesti. Vakavuusluokat pohjautuvat erityisiin perusteisiin, jotka koskevat vaaratekijöiden todennäköisimpiä vaikutuksia pahimmassa mahdollisessa tapauksessa.

Vakavuusluokka	Toimintaan kohdistuva vaikutus
1 (Vakavin)	Onnettomuus sellaisena kuin se määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 2 artiklassa (1).
2	Vakava vaaratilanne sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 996/2010 2 artiklassa.
3	Ilma-aluksen toimintaan liittyvä huomattava vaaratilanne, jossa ilma-aluksen turvallisuus on saattanut vaarantua ja se on ollut vähällä törmätä toiseen ilma-alukseen, maastoon tai esteeseen.
4	Merkittävä vaaratilanne, jossa vallinneiden olosuhteiden perusteella voidaan päätellä, että onnettomuus tai vakava tai huomattava vaaratilanne olisi voinut syntyä, jos riskiä ei olisi kyetty hallitsemaan turvallisuusmarginaalien puitteissa tai jos lähellä olisi ollut toinen ilma-alus.
5 (Vähiten vakava)	Ei välitöntä vaikutusta turvallisuuteen.

Jotta vaaratekijän eri toimintoihin kohdistuvat vaikutukset ja niiden vakavuus voitaisiin määrittää, on käytettävä järjestelmällistä lähestymistapaa/menettelyä, jossa otetaan huomioon ilmaliikenteen hallinnan funktionaalisen järjestelmän eri osat ja vaaratekijöiden vaikutukset niihin. Näitä järjestelmän elementtejä ovat muun muassa ilma-alusten miehistöt, lennonjohtajat, ilma-alusten funktionaalinen suorituskyky, ilmaliikenteen hallinnan funktionaalisen järjestelmän maassa olevien osien toiminnallinen suorituskyky sekä valmiudet ilmaliikennepalvelujen turvalliseen tarjontaan.

Riskiluokitus

Riskiin perustuvat turvallisuustavoitteet vahvistetaan vaaratekijän suurimman mahdollisen esiintymistodennäköisyyden perusteella. Tällöin otetaan huomioon vaaratekijän vaikutuksen vakavuus ja sen suurin mahdollinen esiintymistodennäköisyys.

Vahvistettujen määrällisten tavoitteiden saavuttaminen on kyettävä osoittamaan, ja tähän liittyy olennaisena osana ilmaliikenteen hallintajärjestelmän turvallisuuden parantaminen toteuttamalla turvallisuudenhallinnan lisätoimia aina kun se on perusteltua.

3.2.5 5 jakso

Ohjelmistojen turvallisuuden varmistusjärjestelmä

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on turvallisuudenhallintajärjestelmänsä puitteissa otettava käyttöön asetuksen (EY) N:o 482/2008 mukainen ohjelmistojen turvallisuuden varmistusjärjestelmä.

3.3 Turvallisuusvaatimukset turvallisuuteen liittyvissä operatiivisissa tehtävissä toimivaa teknistä henkilöstöä varten

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on varmistettava, että tekninen henkilöstö, mukaan lukien alihankkijaorganisaatioiden henkilöstö, jonka tehtävänä on käyttää ja ylläpitää käyttöä varten hyväksyttyjä ilmaliikenteen hallinnan laitteistoja, on saanut ja pitää yllä riittävät tiedot tunteakseen ne palvelut, joita heidän työnsä tukee, kuten myös työnsä todelliset ja mahdolliset vaikutukset kyseisten palvelujen turvallisuuteen sekä heidän tehtäviinsä sovellettavat työskentelyrajoitukset.

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on asiakirjoin kyettävä osoittamaan, että turvallisuuteen liittyviä tehtäviä suorittavalla henkilöstöllä, mukaan lukien alihankkijaorganisaatioiden henkilöstö, on asianmukainen pätevyys; että työvuorojärjestelyt toteutetaan siten, että palveluntarjonnan kapasiteetin riittävyys ja tarjonnan jatkuvuus voidaan varmistaa; että käytössä ovat henkilöstön pätevöitymistä koskevat järjestelyt ja toimintaperiaatteet, henkilöstön koulutuspolitiikka, koulutussuunnitelmat ja koulutuskirjanpito sekä järjestelyt sellaisen henkilöstön valvontaa varten, joilla ei ole tehtävään vaadittavaa kelpoisuutta. Palveluntarjoajalla on oltava valmiina menettelyt sellaisia tilanteita varten, joissa henkilöstön jäsenen fyysinen tai henkinen tila on asetettu kyseenalaiseksi.

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on pidettävä rekisteriä, joka sisältää turvallisuuteen liittyviä tehtäviä suorittavan henkilöstön lukumäärää, asemaa ja sijoittumista koskevat tiedot.

Kyseisessä rekisterissä on:

a)	ilmoitettava turvallisuuteen liittyvistä toiminnoista vastaavat johtajat;

b)	pidettävä kirjaa teknisen ja operatiivisen henkilöstön pätevyydestä ottaen huomioon vaaditut taidot ja pätevyys;

c)	eriteltävä sijoituspaikat ja tehtävät, joihin tekninen ja operatiivinen henkilöstö on määrätty, mukaan lukien kaikki työvuorojärjestelyjä koskevat menettelyt.

4. TYÖMENETELMÄT JA TOIMINTAOHJEET

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on kyettävä osoittamaan, että niiden työmenetelmät ja toimintaohjeet ovat seuraavissa kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteissä esitettyjen vaatimusten mukaiset, sikäli kuin niitä sovelletaan kyseessä olevassa ilmatilassa tapahtuvaan ilmaliikennepalvelujen tarjontaan:

a)	Annex 2, Rules of the Air (Lentosäännöt) (10. laitos, heinäkuu 2005; sisältää kaikki muutokset muutokseen 42 asti);

b)	Annex 10, Aeronautical Telecommunications (Ilmailun televiestintä); Volume II, Communication Procedures including those with PANS Status (Yhteydenpitomenetelmät, mukaan lukien PANS-menetelmät) (6. laitos, lokakuu 2001; sisältää kaikki muutokset muutokseen 85 asti);

c)	Annex 11, Air Traffic Services (Ilmaliikennepalvelut) (13. laitos, heinäkuu 2001; sisältää kaikki muutokset muutokseen 47-B asti).

(1) EUVL L 295, 12.11.2010, s. 35.