9.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/1

(1)

Komissio otti asetuksella (EU) N:o 138/2011 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa.

(2)

Menettely aloitettiin sen jälkeen, kun Saint-Gobain Vertex s.r.o., Tolnatext Fonalfeldolgozó és Müszakiszövetgyártó, Valmieras stikla šķiedrā AS ja Vitrulan Technical Textiles GmbH, jäljempänä ’valituksen tekijät’, olivat 6 päivänä huhtikuuta 2010 tehneet valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2009 ja 31 päivän maaliskuuta 2010 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2006 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(4)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, useat asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(5)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 11 kappaleessa mainittujen tarkastusten jälkeen tarkastuskäyntejä tehtiin myös seuraavien yritysten toimitiloissa:

(6)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Kiinasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia.

(7)

Kaikkia intressitahojen toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

(8)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, tarkasteltavina olevina tuotteina ovat Kiinasta peräisin olevat lasikuidusta valmistetut seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 40 00, ex 7019 51 00, ex 7019 59 00, ex 7019 90 91 ja ex 7019 90 99.

(9)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeinen tarkempi analyysi osoitti, ettei tarkasteltavana olevaa tuotetta voida luokitella kolmeen viidestä edellä 8 kappaleessa mainitusta CN-koodista. Tämän vuoksi CN-koodit ex 7019 90 91, ex 7019 90 99 ja ex 7019 40 00 poistetaan tarkasteltavana olevan tuotteen kuvauksesta.

(10)

Lisäksi muistutetaan, että yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa todetaan, selvennystä siihen, kuuluvatko lasikuituvahvikekiekot tuotteen määritelmän piiriin. Unionin tuotannonala katsoi, että lasikuituvahvikekiekot ovat myöhempien jalostusasteiden tuotteita, joiden ominaisuudet poikkeavat tarkasteltavana olevasta tuotteesta. Intressitahoilta päätettiin joka tapauksessa kerätä lisätietoja ennen lopullisten päätelmien esittämistä tästä kysymyksestä.

(11)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala ja lasikuituvahvikekiekkojen käyttäjiä edustava Euroopan hioma-aineiden tuottajien liitto (Federation of European Producers of Abrasives, jäljempänä ’FEPA’) toimittivat näyttöä siitä, että lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden jalostamiseksi lasikuituvahvikekiekoiksi tarvitaan useita tuotantoprosessin vaiheita. Kiekon fyysinen muoto poikkeaa niin ikään tarkasteltavana olevista tuotteista, jotka toimitetaan yleensä (kapeina tai leveinä) rullina ja jotka on yleensä tarkoitettu eri peruskäyttöön (hiomalaikkojen vahvikkeeksi). Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja oli samaa mieltä näistä väitteistä.

(12)

Lisäksi huomautetaan, ettei mikään otokseen valituista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista tai unionin tuottajista valmistanut tai myynyt lasikuituvahvikekiekkoja.

(13)

Yksi väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ilmoittautunut unionissa toimiva lasikuituvahvikekiekkojen valmistaja esitti, ettei lasikuituvahvikekiekkoja pitäisi jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Se väitti, etteivät lasikuituvahvikekiekot ole myöhemmän jalostusasteen tuotteita vaan että tarkasteltavana olevan tuotteen ja myöhemmän jalostusasteen tuotteen välille olisi vedettävä selvä raja siinä vaiheessa, kun seulakangasrullat päällystetään. Yrityksen mukaan rakennusalalla käytettävien seulakangasrullien päällystys poikkeaa lasikuituvahvikekiekkojen valmistukseen myöhemmässä vaiheessa käytettävien seulakangasrullien päällystyksestä. Viimeksi mainitut rullat päällystetään fenolihartsilla. Lasikuituvahvikekiekkojen valmistukseen tarkoitettujen seulakangasrullien kemiallisten ominaisuuksien väitetään toisin sanoen olevan samanlaiset kuin lasikuituvahvikekiekoissa. Yrityksen mukaan tällaisia seulakangasrullia ei voida käyttää rakenteen vahvistuksena, mikä on tarkasteltavan tuotteen pääkäyttösovellus. Tämän vuoksi yritys katsoi, että jos lasikuituvahvikekiekot aiotaan jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle, myös fenolihartsilla päällystetyt seulakangasrullat olisi jätettävä pois.

(14)

Kuten 13 kappaleessa todetaan, yritys ilmoittautui vasta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen eikä siten toimittanut varmennettavissa olevia tietoja väitteidensä tueksi. Koska tutkimuksesta ei saatu tietoja erilaisten päällysteiden käytöstä, yrityksen väitettä ei voi arvioida tutkimustietojen pohjalta. Lisäksi erilaisten seulakangasrullien fyysiset perusominaisuudet ovat päällysteestä riippumatta samanlaiset, minkä vuoksi fenolihartsilla päällystettyjä seulakangasrullia ei pitäisi jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Näin ollen väite hylättiin.

(15)

Tutkimuksen aikana saatujen tietojen ja 10 kappaleessa mainitun vientiä harjoittavan tuottajan toimittaman näytön sekä unionin tuotannonalan ja FEPA:n alustaviin päätelmiin esittämien huomautusten perusteella vaatimus lasikuituvahvikekiekkojen jättämisestä tuotteen määritelmän ulkopuolelle siis hyväksytään. Näin ollen päätellään, ettei lasikuituvahvikekiekoilla myöhemmän jalostusasteen tuotteina ole samoja fyysisiä ominaisuuksia ja että niiden käyttötarkoitukset poikkeavat seulakankaista, joten ne on jätettävä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa säädetään. Lasikuituvahvikekiekot jätetään näin ollen lopullisesti menettelyn ulkopuolelle.

(16)

Koska muita samankaltaista tuotetta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(17)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18–32 kappaleessa todetaan, markkinatalouskohtelu ehdotettiin alun perin myönnettäväksi kahdelle yritykselle mutta menettelyn myöhemmässä vaiheessa päätettiin perua alkuperäinen ehdotus, kun asianomaisten yritysten markkinatalouskohteluun oikeuttavasta asemasta esitetyt väitteet oli tutkittu ja todettu oikeiksi.

(18)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja, johon sovellettiin perusasetuksen 18 artiklaa, toisti jo aiemmin esitetyt väitteet, kun sille ilmoitettiin, että komission aikomuksena oli evätä markkinatalouskohtelu. Se esitti uudelleen, että komission vastaanottama yhtiöjärjestys ja yhteisyrityssopimus olivat vanhoja versioita, jotka eivät missään vaiheessa olleet tulleet voimaan ja joilla ei näin ollen ollut vaikutusta päätelmiin yrityksen markkinatalouskohtelusta.

(19)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28 kappaleessa todetaan, nämä väitteet eivät riittäneet hälventämään epäilyksiä alkuperäisten asiakirjojen ja vientiä harjoittavan tuottajan markkinatalouskohtelupyynnössä toimittamien tietojen aitoudesta.

(20)

Mitä tulee väitteeseen, että perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan soveltaminen on tässä tapauksessa kohtuutonta, on todettava, että komissio soveltaa tämän artiklan säännöksiä tapauskohtaisesti ja tutkii eri asianhaarat. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26, 27 ja 31 kappaleessa todetaan, mainitun artiklan soveltaminen nyt vireillä olevan menettelyn yhteydessä on katsottu asianmukaiseksi, koska väärennettyjen asiakirjojen toimittaminen herättää aitousepäilyjä kaikkien yrityksen toimittamien asiakirjojen suhteen.

(21)

Toinen vientiä harjoittava tuottaja, jolta markkinatalouskohtelu evättiin mutta jolle sen sijaan myönnettiin yksilöllinen kohtelu, kiisti perusteet, joiden nojalla komissio oli perunut päätöksensä. Yritys katsoi, ettei ollut sellaista olennaista uutta näyttöä, joka olisi ratkaisevalla tavalla kumonnut alkuperäiset päätelmät ja riittänyt markkinatalouskohtelun myöntämiseen oikeuttaneen alkuperäisen päätöksen kumoamiseen. Yritys esitti, että sen tilinpäätöksessä todetut epätarkkuudet ja puutteet, joista ei mainittu tilintarkastuskertomuksessa, eivät vaikuttaneet olennaisesti tämän kirjanpidon luotettavuuteen.

(22)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 kappaleessa todetaan, nämä väitteet eivät poistaneet epäilyjä sen tilinpäätöksessä esitettyjen lukujen oikeellisuudesta ja täydellisyydestä.

(23)

Yritys katsoi niin ikään, että tutkimuksen tulos ja sille määrätty yksilöllinen polkumyyntitulli ovat epäjohdonmukaisia ja kohtuuttomia, koska yritys on toiminut yhteistyössä menettelyssä ja sille on määrätty suurin polkumyyntitulli samaan tapaan kuin yhteistyöstä kieltäytyneille ja perusasetuksen 18 artiklan soveltamisalaan kuuluville yrityksille. Tältä osin on huomattava, että yritykseen sovelletaan tullia, joka on saatu yksilöllisen kohtelun saaneisiin yrityksiin sovellettavan tavanomaisen menetelmän perusteella.

(24)

Koska muita markkinatalouskohtelua koskevia huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18–32 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(25)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37 kappaleessa todetaan, otoksen ulkopuolinen etuyhteydessä olevien yritysten ryhmä pyysi yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetun lomakkeen asetetussa määräajassa.

(26)

Kuten 5 kappaleessa todetaan, etuyhteydessä olevien yritysten ryhmän toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti ja todettiin, etteivät yritykset täyttäneet perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia 1, 2 ja 3.

(27)

Ensimmäisen vaatimuksen osalta kaksi etuyhteydessä olevaa yritystä ei toimittanut riittävästi näyttöä osakkeenomistajien rahoitusosuudesta yrityksen pääomaan. Osakkeenomistajat hankkivat alun perin valtion varoilla perustetut yritykset omistukseensa maksamatta lainkaan omaa rahoitusosuutta. Yhtiöjärjestyksen vastaisesti yhtiökokousta ei kutsuttu lisäksi kertaakaan koolle eikä toimitettu kokouspöytäkirjoja, mikä herätti epäilyjä siitä, olivatko osakkeenomistajat tehneet liiketoimintaa koskevat päätökset ilman valtion puuttumista asiaan. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, etteivät yritykset pystyneet näyttämään tehneensä liiketoimintaa koskevat päätöksensä ilman merkittävää valtion puuttumista asiaan.

(28)

Toisen vaatimuksen osalta tutkimus osoitti, ettei kahden etuyhteydessä olevan yrityksen kirjanpitoa ollut tarkastettu kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti, sillä ne sisälsivät useita kirjanpidollisia puutteita ja virheitä, kuten kirjatut/maksetut verot, ja niissä oli toistuvia virheitä maksettavan osingon kirjaamisessa sekä puuttuvia poistoja. Näistä ei mainittu tilintarkastuskertomuksissa.

(29)

Kolmannen vaatimuksen osalta toinen etuyhteydessä oleva yritys ei toimittanut maankäyttöoikeussopimusta, sitä ei ollut kirjattu yrityksen kirjanpitoon eikä maksutositetta esitetty. Toinen yritys sai maankäyttöoikeuden siihen etuyhteydessä olevalta yritykseltä korvauksetta, eikä tätä merkitty kirjanpitoon eikä myöskään poistettu.

(30)

Edellä olevan perusteella ehdotettiin, että yksilöllistä tarkastelua pyytäneiden yritysten ryhmältä evätään markkinatalouskohtelu.

(31)

Komissio ilmoitti virallisesti markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevista tuloksista asianomaisille etuyhteydessä oleville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä valituksen tekijöille. Niille annettiin myös tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi, jos niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä. Markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ei saatu huomautuksia.

(32)

Alustavasti vahvistettiin, että yksi yritys otokseen valittujen vientiä harjoittavien kiinalaisen tuottajien ryhmästä, jolta markkinatalouskohtelu oli evätty, täytti kaikki yksilöllisen kohtelun edellytykset.

(33)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 35 kappaleessa todetaan, vientiä harjoittava tuottaja, jonka markkinatalouskohtelu peruttiin, täytti sitä vastoin perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan edellytykset, joilla sille myönnettiin yksilöllinen kohtelu.

(34)

Unionin tuotannonala kyseenalaisti päätöksen, jolla yritykselle, jonka markkinatalouskohtelu oli peruttu, oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, ja esitti, että puutteellinen kirjanpito ja poikkeavuudet saattavat kaikki yrityksen toimittamat tiedot huonoon valoon. Tästä huolimatta katsottiin, etteivät kirjanpidossa havaitut sääntöjenvastaisuudet vaikuttaneet yrityksen vientihintojen luotettavuuteen. Tämän vuoksi unionin tuotannonalan väite hylättiin.

(35)

Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan siten alkuperäinen päätelmä, jonka mukaan kaksi kolmesta otokseen valituista vientiä harjoittavasta tuottajasta täyttää kaikki yksilöllisen kohtelun vaatimukset. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 33–36 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(36)

Lisäksi kahden etuyhteydessä olevan ja yksilöllistä tarkastelua pyytäneen yrityksen ryhmä pyysi myös yksilöllistä kohtelua, mikäli tutkimuksessa todettaisiin, etteivät ne täytä markkinatalouskohtelun edellytyksiä. Niiden todettiin täyttävän perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan edellytykset yksilöllisen kohtelun myöntämiseksi.

(37)

Unionin tuotannonala kyseenalaisti niin ikään päätöksen yksilöllisen kohtelun myöntämisestä kahden etuyhteydessä olevan yrityksen ryhmälle, koska yritysten tiedot oli osoitettu epäluotettaviksi markkinatalouskohtelua koskevassa arvioinnissa eikä tietoja näin ollen voitu pitää riittävinä yksilöllisen kohtelunkaan myöntämistä varten. Unionin tuotannonalan väite hylättiin, koska markkinatalouskohtelua koskevan arvioinnin yhteydessä havaituilla sääntöjenvastaisuuksilla ei ollut vaikutusta siihen, onko yksilöllinen polkumyyntitulli myönnettävissä, joten yksilöllinen kohtelu voitiin myöntää.

(38)

Vertailumaan valintaa koskevia huomautuksia ei saatu. Sen vuoksi vahvistetaan, että Kanada on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti sopiva ja tarkoituksenmukainen vertailumaa. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 39–45 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan siis vahvistaa.

(39)

Muistutettakoon, että normaaliarvon määrittämisen yhteydessä katsottiin aiheelliseksi ottaa huomioon Kanadassa tuotetun ja myydyn samankaltaisen tuotteen ja Kiinasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen väliset laatuerot. Normaaliarvo laskettiin näin ollen kanadalaisen tuottajan valmistuskustannuksista, joihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kotimaanmarkkinoiden voitto.

(40)

Ne yritykset, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, kiistivät laskennallisen normaaliarvon laskentaperusteet, ja yksi niistä kyseenalaisti erityisesti sen, oliko arvo muodostettu tuotelajeittain. Tarkasteltavana olevan tuotteen ainoalta vertailumaassa toimivalta tuottajalta saatujen tietojen perusteella voitiin vahvistaa, että normaaliarvo oli laskettu tuotelajikohtaisesti. Luottamuksellisuuden vuoksi normaaliarvo ilmoitettiin hinnan vaihteluväleinä.

(41)

Kolme osapuolta väitti, ettei ilmoitetun normaaliarvon perusteella voitu kohtuullisesti ymmärtää polkumyyntimarginaalin määrittämisen perustana olleita tosiseikkoja ja huomioita. Kaikki yritykset pyysivät lisätietoja normaaliarvon laskennasta, myös normaaliarvoon tehdyistä useista oikaisuista, joiden avulla huomioitiin laatuerot. Ottaen huomioon velvoite noudattaa tietojen luottamuksellisuutta katsottiin kuitenkin, että yrityksille oli toimitettu kaikki ilmoitettavissa olevat tiedot.

(42)

Näin ollen tämä väite hylättiin. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 46–49 kappale vahvistetaan näin ollen normaaliarvon määrittämisen osalta.

(43)

Yksi yrityksistä, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu alustavassa vaiheessa, pyysi selvitystä pakkauskustannusten laskennasta, koska se katsoi, etteivät pakkaamisesta julkaistut tiedot olleet johdonmukaisessa suhteessa sen enempää määrään kuin kauppojen arvoonkaan. Koska yritys ei ollut esittänyt pakkauskustannuksia palauttamassaan polkumyyntiä selvittävässä kyselylomakkeessa, pakkauskustannukset laskettiin kahdelta muulta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta saaduista tiedoista.

(44)

Koska muita vientihinnan määrittämistä koskevia huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 50 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(45)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen etuyhteydessä olevien yritysten ryhmä, jolle on tarkoitus myöntää yksilöllinen kohtelu, esitti, ettei provisiokustannuksia olisi pitänyt ottaa huomioon laskettaessa vientihintaan kohdistettuja erilaisia vähennyksiä. Vaatimus hyväksyttiin ja vientihintaa oikaistiin vastaavasti, minkä seurauksena myös ryhmän polkumyyntimarginaalia tarkistettiin.

(46)

Koska noudettuna lähettäjältä -tasolla suoritettua normaaliarvon ja vientihintojen välistä vertailua koskevia huomautuksia ei ole tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51 ja 52 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(47)

Yksi tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin tuoja suhtautui myönteisesti väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoon, koska ne palauttaisivat tuontihinnan vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle. Tästä huolimatta tuottaja katsoi, että yli 10 prosentin ero käyttöön otetuissa tulleissa voisi vääristää markkinoita. Siksi se pyysi toimenpiteiden tarkistamista siten, ettei yritys, jolle myönnettiin yksilöllinen kohtelu ja alempi yksilöllinen tulli, pääsisi hyötymään asiasta. Maahantuoja väitti, että alempi yksilöllinen tulli lisäsi riskiä siitä, että vientiä harjoittava tuottaja kiertäisi sitä. Lisätietoa tai näyttöä tämän väitteen perusteluiksi ei kuitenkaan esitetty, joten väite jätettiin huomiotta.

(48)

Tämän perusteella lopulliset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ilmaistuina seuraavat:

(49)

Koska polkumyyntimarginaaleja koskevia huomautuksia ei ole tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 53–57 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(50)

Tämän perusteella koko maata koskevaksi lopulliseksi polkumyyntimarginaaliksi ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana vahvistetaan 62,9 prosenttia, ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 58 kappaleen päätelmät vahvistetaan.

(51)

Selvennettäköön, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 59 kappaleessa oleva ilmaisu ”unionin tuotannonala” viittaa kaikkiin unionin tuottajiin. Koska unionin tuotannosta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 60 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(52)

Kuten 9 kappaleessa todetaan, CN-koodit ex 7019 90 91, ex 7019 90 99 ja ex 7019 40 00 olisi poistettava tarkasteltavana olevan tuotteen kuvauksesta. Näiden koodien jättäminen ulkopuolelle ei vaikuttanut unionin kulutusta, tuonti mukaan lukien, koskeviin päätelmiin, jotka perustuivat valituksessa esiintyneisiin lukuihin, joita täydennettiin yhteistyötä tehneiltä yrityksiltä ja Eurostatilta saaduilla tarkistetuilla luvuilla.

(53)

Koska unionin kulutusta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 61–63 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(54)

Koska asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrää, hintaa ja markkinaosuutta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64–66 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(55)

Koska hinnan alittavuuden osalta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67 ja 68 kappaleessa esitetty menetelmä hinnan alittavuuden määrittämiseksi voidaan vahvistaa laatua koskevin oikaisuin. Vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien yhden ryhmän yksilöllisen tarkastelun jälkeen, joka voitiin tehdä vasta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, samantyyppisten tuotelajien hintavertailu arvioitiin uudelleen. Uudelleenarviointi vahvisti, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla 30–35 prosentilla.

(56)

Koska huomautuksia unionin tuotannonalan tilanteesta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69–84 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(57)

Koska huomautuksia vahinkoa koskevista päätelmistä ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 85–87 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(58)

Koska huomautuksia polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksista ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89–91 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(59)

Koska huomautuksia muiden tekijöiden vaikutuksista ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 92–96 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(60)

Koska syy-yhteyttä koskevista päätelmistä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97–99 kappaleessa olevat päätelmät vahvistetaan.

(61)

Koska unionin tuotannonalan etua koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101–103 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(62)

Koska tuojien etua koskevia huomautuksia ei esitetty, pääteltiin, että lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa ei olisi tuojien etujen vastaista.

(63)

Muistutettakoon, etteivät käyttäjät tai kuluttajajärjestöt toimineet tutkimuksen alustavassa vaiheessa yhteistyössä. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisun jälkeen yksi käyttäjien järjestö toimitti huomautuksensa. Huomautuksissa käsiteltiin kuitenkin ainoastaan lasikuituvahvikekiekoille asetettavien toimenpiteiden mahdollista kielteistä vaikutusta siinä tapauksessa, ettei näitä tuotteita jätetä määritelmän ulkopuolelle. Kuten 15 kappaleessa todetaan, lasikuituvahvikekiekot on aiheellista jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Tämän vuoksi lopullisten polkumyyntitullien käyttöönotto ei vaikuta kielteisesti lasikuituvahvikekiekkojen käyttäjiin.

(64)

Koska muita käyttäjien ja kuluttajien etua koskevia huomautuksia ei esitetty, pääteltiin, että lopullisten toimenpiteiden käyttöönotto tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa ei olisi niiden etujen vastaista.

(65)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, ettei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön lopullisia polkumyyntitulleja Kiinasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa.

(66)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, ettei sille ollut toimitettu riittävästi yksityiskohtaista tietoa sen vahinkomarginaalin laskennasta, koska unionin tuotannonalan määriä, arvoja ja hintoja koskevia tuotelajikohtaisia tietoja ei ollut julkaistu. Yritys esitti, että koska otos koostui neljästä unionin tuottajasta, tietoja ei voitu katsoa luottamuksellisiksi. On kuitenkin huomattava, että hyvin rajallinen määrä unionin tuottajia myi eräitä tuotelajeja tutkimusajanjaksolla. Siksi katsottiin perustelluksi olla julkistamatta näiden kauppojen hintoja, määriä ja arvoja. Yksityiskohtaisten lukujen ilmoittamista jokaisesta tuotelajista ei pidetty myöskään välttämättömänä sen vuoksi, että osapuolet oletettavasti ymmärtävät ilman niitäkin laskentamenetelmät ja laskennan tuloksen.

(67)

Sama kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja kyseenalaisti vahinkomarginaalin laskennassa käytetyn voittotavoitteen ja erityisesti sen, että voittotavoite oli sama kuin unionin tuotannonalan painotettu keskimääräinen voitto tutkimusajanjaksolla. Se kyseenalaisti niin ikään sen, että voittotavoitetta määritettäessä käytettiin otokseen sisältyvien unionin tuottajien tietoja eikä koko unionin tuotannonalan tietoja. Lopuksi se kyseenalaisti käytetyn voittotavoitteen suhteessa siihen voittotavoitteeseen, jota käytettiin hiljattain eräässä toisessa tutkimuksessa varsin läheisellä tuotealalla.

(68)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 112 kappaleessa selvitettiin, voittotavoite heijastelee unionin tuotannonalan vuosina 2006 ja 2007 saavuttamaa keskimääräistä voittoa, kun taas tarkastelujakson painotettu keskimääräinen voitto laskettiin neljän otokseen valitun yrityksen tietojen pohjalta. Lisäksi, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 79 kappaleessa selvitettiin, tässä voitossa ei otettu huomioon eräiden otokseen valittujen tuottajien ilmoittamia poikkeuksellisia rakenneuudistuskustannuksia. Siksi on pelkkää sattumaa, että nämä kaksi voittoa kuvaavaa lukua ovat samat.

(69)

Päätettäessä, mitä tietoja voittotavoitteen määrittämiseen käytetään, on huomattava, että otoksen yhteydessä voittotaso on yksi vahinkoa koskevan tarkastelun mikroindikaattoreista. Näin ollen otokselle määritetyn luvun katsotaan edustavan tilastollisesti unionin tuotannonalaa kokonaisuudessaan. Kun tutkimuksessa käytetään otantaa, vahinkomarginaalin laskennassa käytetty voittotavoite perustuu aina otokseen valituista yrityksistä kerättyyn tietoon.

(70)

Arvioitaessa viittausta toisessa polkumyyntitutkimuksessa käytettyyn voittotavoitteeseen on vielä tähdennettävä, että kunkin tutkimuksen tulokset ja päätelmät perustuvat kyseisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineilta yrityksiltä tietyn tuotekuvauksen ja ajanjakson pohjalta kerättyihin tietoihin. Siksi on mahdotonta vahvistaa suoraa yhteyttä kahden toisistaan erillisen tutkimuksen ja kahden toisestaan poikkeavan tutkimusajanjakson välille.

(71)

Vahingon korjaavan tason osalta marginaalia oikaistiin ylöspäin yhden vientiä harjoittavan tuottajan väliaikaisen vahinkomarginaalin laskennassa ilmenneen asiavirheen korjauksen johdosta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut tämän yrityksen polkumyyntitullin tasoon, koska tulli perustuu polkumyyntimarginaaliin.

(72)

On niin ikään huomattava, että koska toiselle vientiä harjoittavalle kiinalaisten tuottajien ryhmälle myönnettiin yksilöllinen kohtelu, kuten 32 kappaleessa todettiin, ryhmälle laskettiin myös yksilöllinen vahinkomarginaali.

(73)

Edellä 71 kappaleessa mainittujen tarkistusten seurauksena tarkistettiin myös yhteistyössä toimineiden mutta otoksen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä vahinkomarginaalia ja yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien jäännösvahinkomarginaalia.

(74)

Tämän perusteella lopulliset vahinkomarginaalit prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ilmaistuina ovat seuraavat:

(75)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitoimenpiteet olisi otettava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Kaikki tullit olisi näin ollen määrättävä todettujen polkumyyntimarginaalien suuruisiksi.

(76)

Ehdotetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:

(77)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Muiden yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan lukien, tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa kyseisiä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(78)

Kaikki yksilöllisen polkumyyntitullin soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(79)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa aiottiin suositella. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä lopullisesta ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Osapuolten huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(80)

Kahden etuyhteydessä olevan ja yksilöllistä arviointia pyytäneen yrityksen ryhmä, jolle myönnettiin yksilöllinen kohtelu, ilmoitti aikomuksestaan antaa sitoumus. Ryhmä ei tästä huolimatta lähettänyt sitoumusehdotusta perusasetuksen 8 artiklan 2 kohdassa määritetyssä määräajassa, eikä sitä näin ollen voitu ottaa huomioon.

(81)

Mahdollisten uusien viejien ja tämän asetuksen liitteessä mainittujen otoksen ulkopuolisten mutta tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yritysten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi säädettävä siitä, että viimeksi mainituille yrityksille määrättyä painotettua keskimääräistä tullia sovelletaan kaikkiin sellaisiin uusiin viejiin, jotka muutoin olisivat oikeutettuja perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaiseen tarkasteluun, koska kyseistä kohtaa ei sovelleta, kun on käytetty otantaa.

(82)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat korkeat ja unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina. Koska lasikuituvahvikekiekot eivät enää kuulu tuotteen määritelmän piiriin (ks. 15 kappale), lasikuituvahvikekiekkojen tuonnissa väliaikaisten tullien vakuutena olevat summat olisi vapautettava. Jos lopulliset tullit ovat alhaisemmat kuin väliaikaiset tullit, vakuutena olevat alustavat määrät on vapautettava siltä osin kuin ne ylittävät lopulliset polkumyyntitullit,

—

se ei vienyt unioniin asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta tutkimusajanjakson aikana (1 päivän huhtikuuta 2009 ja 30 päivän maaliskuuta 2010 välinen aika),

—

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä,

—

se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin,