15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/30


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 678/2011,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2011,

puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (Puitedirektiivi) liitteen II korvaamisesta ja liitteiden IV, IX ja XI muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (1) (Puitedirektiivi) ja erityisesti sen 39 artiklan 2 ja 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2007/46/EY luodaan yhdenmukaistetut puitteet, joihin kuuluvat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset, jotka koskevat kaikkia uusia ajoneuvoja, järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä. Siinä vahvistetaan ajoneuvoja koskevat täsmälliset määritelmät, joita tarvitaan eurooppalaisen tyyppihyväksyntäjärjestelmän asianmukaista toimintaa varten.

(2)

Yhtenä direktiivin 2007/46/EY tavoitteena on ulottaa eurooppalainen ajoneuvojen tyyppihyväksyntäjärjestelmä koskemaan kaikkia ajoneuvoluokkia. Tarvittavat määritelmät sisältävä direktiivin 2007/46/EY liite II on tarpeen muotoilla uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan kehitys. Sen vuoksi on tarpeen muuttaa olemassa olevia määritelmiä tai vahvistaa uusia.

(3)

Kokemus on osoittanut, että nykyiset perusteet, joiden avulla päätetään, onko ajoneuvon uutta mallia pidettävä uutena tyyppinä, ovat liian epätäsmällisiä. Tämä epävarmuus voi viivästyttää EU-lainsäädännössä uusille ajoneuvotyypeille vahvistettujen uusien vaatimusten täytäntöönpanoa. Lisäksi on osoittautunut mahdolliseksi kiertää pieniä sarjoja koskevaa EU-lainsäädäntöä jakamalla ajoneuvotyyppi useaan alatyyppiin, joille haetaan eri tyyppihyväksyntä. Tästä voi olla seurauksena, että Euroopan unionissa otetaan käyttöön pienten sarjojen järjestelmän mukaisesti enemmän uusia ajoneuvoja kuin on sallittua. Sen vuoksi on tärkeää täsmentää ne tekniset ominaisuudet, joiden perusteella määritetään, mitä on pidettävä uutena tyyppinä.

(4)

Komission tiedonannoissa Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa (2) ja Lainsäädännön yksinkertaistamista ja parantamista koskeva toimintasuunnitelma (3) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti on asianmukaista tarkastella uudelleen niitä perusteita, joita käytetään saman ajoneuvotyypin varianttien ja versioiden määrittelemiseen, jotta voidaan keventää ajoneuvonvalmistajien hallinnollista rasitetta. Lisäksi näin tehtäisiin tyyppihyväksyntämenettelystä selkeämpi jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

(5)

Ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevän maailmanfoorumin – työryhmä 29 (WP.29) – työn merkitys kasvaa ajoneuvoalan globaalistuessa. Koska on olennaista noudattaa CARS 21 -asiantuntijaryhmän suosituksia, joiden mukaan Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) säännöt olisi sisällytettävä EU:n lainsäädäntöön tai EU:n direktiivejä tai asetuksia olisi jopa korvattava UNECE:n säännöillä ja maailmanlaajuiset tekniset säännöt olisi sisällytettävä EU:n lainsäädäntöön, olisi huolehdittava siitä, että Euroopan unionin lainsäädäntö on johdonmukaista suhteessa UNECE:n sääntöihin.

(6)

Kun otetaan huomioon ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevässä maailmanfoorumissa meneillään oleva yhdenmukaistamistyö, on olennaista ottaa huomioon uusimmat kehitysaskeleet, jotka vahvistetaan päätöslauselmassa N:o R.E. 3, joka koskee moottoriajoneuvojen ja perävaunujen luokittelua ja määritelmiä pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti myönnettyjen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’tarkistettu vuoden 1958 sopimus’, puitteissa, sekä erityisessä päätöslauselmassa S.R. 1, joka koskee ajoneuvoluokkien, massojen ja mittojen yhteisiä määritelmiä pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin ja/tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien maailmanlaajuisten teknisten sääntöjen vahvistamista koskevan sopimuksen, jäljempänä ’rinnakkaissopimus’ tai ’vuoden 1998 sopimus’, puitteissa. Eurooppalaisen tyyppihyväksyntäjärjestelmän asianmukainen toiminta voidaan varmistaa vain sisällyttämällä nämä uusimmat kehitysaskeleet puitedirektiiviin. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön uusia perusteita sen määrittämiseen, onko jokin ajoneuvotyyppi luokiteltava luokkaan M vai luokkaan N.

(7)

Päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 (4) 8 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on pidettävä rekisteriä, jossa on tietoja muiden muassa kunkin kyseisen jäsenvaltion alueella rekisteröidyn ajoneuvon tyypistä, variantista ja versiosta ja hiilidioksidipäästöistä. On olennaista täsmentää ne perusteet, joiden mukaisesti kevyt hyötyajoneuvo on tyyppihyväksyttävä M1- tai N1-luokan ajoneuvona. Perusteiden pitäisi olla objektiivisia ja toimia ohjeina ajoneuvonvalmistajille sekä tyyppihyväksyntä- ja rekisteröintiviranomaisille. Asetuksen (EY) N:o 443/2009 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti on täsmennettävä, onko hiilidioksidipäästöjen lisävähentämiseen käytetty innovatiivisia teknologioita. Sitä varten ajoneuvon valmistajan olisi annettava ajoneuvolle erityinen tunnus, jotta kukin tyyppi/variantti/versio vastaa erityistä innovatiivisten teknologioiden kokonaisuutta. Nämä innovatiiviset teknologiat olisi tällä tavoin pystyttävä tunnistamaan tyyppi/variantti/versio-määritelmästä. Sen vuoksi on asianmukaista lisätä direktiivin 2007/46/EY liitteeseen II vastaava kohta.

(8)

Koska korityyppi on ilmoitettava vaatimustenmukaisuustodistuksessa, jonka tarkoitus on helpottaa uusien ajoneuvojen rekisteröintiä jäsenvaltioissa, yhdenmukaisten tunnusten käyttö kutakin korityyppiä kohti yksinkertaistaisi rekisteröintimenettelyä. Eri korityyppejä varten olisi vahvistettava asianmukaiset tunnukset, jotta tietojenkäsittely voitaisiin automatisoida.

(9)

Koska erityisesti erikoiskuljetuksia varten suunnitellut perävaunut eivät voi täyttää kaikkia direktiivin 2007/46/EY liitteessä IV lueteltujen säädösten säännöksiä, joita eurooppalaisen tyyppihyväksynnän yhteydessä on noudatettava, on asianmukaista, että kyseiset perävaunut teknisten ominaisuuksiensa vuoksi sisällytetään erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen luokkaan. Tyyppihyväksyntää varten olisi vahvistettava yksinkertaistetut määräykset, jotta nämä perävaunut voitaisiin tyyppihyväksyä Euroopan tasolla. Sen vuoksi on tarpeen lisätä direktiivin 2007/46/EY liitteeseen XI uusi lisäys.

(10)

Käynnissä on teknisiä kehittämistoimia, joilla haetaan tavarankuljetuksessa tarvittavia uusia ratkaisuja. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää puitelainsäädäntöön uusia määritelmiä, joiden ansiosta voidaan myöhemmin vahvistaa asianmukaisia teknisiä määräyksiä direktiivin 2007/46/EY liitteessä IV tai XI luetelluissa säädöksissä. On tärkeää tehdä selväksi, ettei kyseisille ajoneuvoille pitäisi myöntää EY-tyyppihyväksyntää, ennen kuin tyyppihyväksyntälainsäädäntöön tehdään asiaa koskevat muutokset.

(11)

Neuvoston direktiivin 91/226/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen roiskeenestojärjestelmiin liittyvän tekniikan kehitykseen 9 päivänä maaliskuuta 2010 annettua komission direktiiviä 2010/19/EU (5) hyväksyttäessä tapahtui virhe, kun direktiivillä muutettiin myös direktiivin 2007/46/EY liitteitä IV ja XI. Kyseiset liitteet oli aiemmin korvattu puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteiden I, III, IV, VI, VII, XI ja XV korvaamisesta (Puitedirektiivi) 7 päivänä lokakuuta 2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1060/2008. (6) Kaikki osittaiset muutokset kyseisiin liitteisiin olisi oikeusvarmuuden nimissä vastedes tehtävä asetuksella. Koska direktiivin 2010/19/EU asianomainen 2 artikla on virheen korjaamiseksi poistettu neuvoston direktiivin 91/226/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen roiskeenestojärjestelmiin liittyvän tekniikan kehitykseen annetun komission direktiivin 2010/19/EU oikaisemisesta siltä osin kuin on kyse direktiivin 2007/46/EY liitteiden muuttamisesta 14 päivänä heinäkuuta 2011 annetulla komission päätöksellä 2011/415/EU (7), on asianmukaista panna kyseisessä artiklassa aiemmin säädetyt muutokset täytäntöön tällä asetuksella.

(12)

Jotta voidaan varmistaa tyyppihyväksyntämenettelyn asianmukainen toiminta, on tarpeen saattaa direktiivin 2007/46/EY liitteet ajan tasalle ja mukauttaa ne tieteellisen ja teknisen tiedon kehitykseen.

(13)

Lisäksi on tarpeen saattaa direktiivin 2007/46/EY liitteet ajan tasalle ja vahvistaa tekniset vaatimukset erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää varten.

(14)

Koska kyseisten liitteiden säännökset ovat riittävän yksityiskohtaisia eivätkä edellytä jäsenvaltioilta lisätoimia niiden saattamiseksi osaksi lainsäädäntöään, on asianmukaista korvata liite II ja muuttaa liitteitä IV, IX ja XI asetuksella direktiivin 2007/46/EY 39 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(15)

Liite II olisi korvattava ja liitteitä IV, IX ja XI muutettava.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2007/46/EY seuraavasti:

1)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä I.

2)

Muutetaan liite IV tämän asetuksen liitteessä II esitetyllä tavalla.

3)

Muutetaan liite IX tämän asetuksen liitteessä III esitetyllä tavalla.

4)

Muutetaan liite XI tämän asetuksen liitteessä IV esitetyllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus ei mitätöi ajoneuvoille ennen 29 päivää lokakuuta 2012 myönnettyjä tyyppihyväksyntiä eikä estä tällaisten hyväksyntöjen laajentamista.

3 artikla

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin joille myönnetään hyväksyntä 29 päivänä lokakuuta 2012 tai sen jälkeen.

Liitteessä II ja liitteessä IV olevassa 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia kuitenkin sovelletaan 9 päivästä huhtikuuta 2011.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, valmistajat voivat soveltaa mitä tahansa tämän asetuksen säännöstä 4 päivästä elokuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

(2)  KOM(2002) 278 lopullinen.

(3)  KOM(2007) 23 lopullinen.

(4)  EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.

(5)  EUVL L 72, 20.3.2010, s. 17.

(6)  EUVL L 292, 31.10.2008, s. 1.

(7)  Katso tämän virallisen lehden sivu 76.


LIITE I

LIITE II

YLEISET MÄÄRITELMÄT, AJONEUVOLUOKITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT PERUSTEET, AJONEUVOTYYPIT JA KORITYYPIT

JOHDANTO-OSA

Yleiset määritelmät ja yleiset määräykset

1.   Määritelmät

1.1   ’Istumapaikalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa voi istua henkilö, jonka koko vastaa vähintään seuraavia:

a)

kuljettajan tapauksessa 50. persentiilin mieshenkilöä edustava nukke

b)

kaikissa muissa tapauksissa 5. persentiilin aikuista naishenkilöä edustava nukke.

1.2   ’Istuimella’ tarkoitetaan yhden henkilön istuttavaksi tarkoitettua, ajoneuvon koriin kuuluvaa tai siitä erillistä rakennetta verhoiluineen.

1.2.1   Termillä ’istuin’ tarkoitetaan sekä yksittäistä istuinta että yhdistelmäistuinta.

1.2.2   Määritelmän piiriin kuuluvat myös kokoontaitettavat ja irrotettavat istuimet.

1.3   ’Tavaroilla’ tarkoitetaan etupäässä irtaimia esineitä.

Termillä ’tavarat’ tarkoitetaan muiden muassa irtotavaraa, teollisuustuotteita, nesteitä, eläviä eläimiä, kasvinviljelytuotteita ja jakamattomia kuormia.

1.4   ’Enimmäismassalla’ tarkoitetaan ’suurinta teknisesti sallittua massaa kuormitettuna’ liitteessä I olevan 2.8 kohdan mukaisesti.

2.   Yleiset määräykset

2.1   Istumapaikkojen määrä

2.1.1   Istumapaikkojen määrää koskevia vaatimuksia sovelletaan istuimiin, jotka on tarkoitettu käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä.

2.1.2   Niitä ei sovelleta istuimiin, jotka on suunniteltu käytettäväksi ajoneuvon ollessa paikoillaan ja jotka on selkeästi osoitettu käyttäjille sellaisiksi joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein.

2.1.3   Istumapaikkojen määrän laskemiseen sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a)

Kutakin yksittäistä istuinta pidetään yhtenä istumapaikkana.

b)

Yhdistelmäistuimen tapauksessa kutakin istuintyynyn tasolta mitattuna vähintään 400 mm leveää tilaa pidetään yhtenä istuinpaikkana.

Tämä vaatimus ei estä valmistajaa soveltamasta 1.1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä.

c)

Edellä b alakohdassa tarkoitettua tilaa ei kuitenkaan lasketa yhdeksi istuinpaikaksi seuraavissa tapauksissa:

i)

Yhdistelmäistuimessa on sellaisia ominaisuuksia, jotka estävät nuken asettamisen niin, että se on alaosaltaan luonnollisessa istuma-asennossa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kiinteä lattiakonsoli, pehmustamaton istuinosuus taikka nimellisistumapinnan jakava verhoilun osa.

ii)

Välittömästi oletetun istumapaikan edessä oleva pohjalevyn osa on sellainen, että se estää nuken jalkaterien sijoittamisen luonnollisella tavalla (siinä on esimerkiksi tunneli).

2.1.4   Kun kyse on ajoneuvoista, jotka kuuluvat matkustajien kuljetuksessa käytettäviä, kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta käsittäviä ajoneuvoja koskevista erityissäännöksistä sekä direktiivien 70/156/ETY ja 97/27/EY muuttamisesta 20 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/85/EY (1) soveltamisalaan, 2.1.3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua mitta-arvoa on pidettävä yhtenevänä eri ajoneuvoluokkien osalta edellettyjen yhtä henkilöä koskevien vähimmäistilojen kanssa.

2.1.5   Kun ajoneuvossa on irrotettavia istuimia varten tarkoitettuja kiinnikkeitä, irrotettava istuin on otettava lukuun laskettaessa istumapaikkojen määrää.

2.1.6   Tilaa, joka on tarkoitettu pyörätuolissa istuvaa varten, on pidettävä istumapaikkana.

2.1.6.1   Tämä määräys ei rajoita direktiivin 2001/85/EY liitteessä VII olevan 3.6.1 ja 3.7 kohdan vaatimusten soveltamista.

2.2.   Enimmäismassa

2.2.1   Kun kyse on puoliperävaunun vetoyksiköstä, ajoneuvon luokituksessa huomioon otettavaan enimmäismassaan on sisällytettävä vetopöytäkytkimen kantama puoliperävaunun enimmäismassa.

2.2.2   Kun kyse on moottoriajoneuvosta, jolla voidaan vetää keskiakseliperävaunua tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettua perävaunua, moottoriajoneuvon luokituksessa huomioon otettavaan enimmäismassaan on sisällytettävä vetoajoneuvoon kytkimen välityksellä kohdistuva enimmäismassa.

2.2.3   Kun kyse on puoliperävaunusta, keskiakseliperävaunusta tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustetusta perävaunusta, ajoneuvon luokituksessa käytettäväksi enimmäismassaksi on katsottava massa, joka vastaa akselin tai akseliryhmän pyörien välityksellä maahan kohdistuvaa suurinta massaa, kun perävaunu on kytkettynä vetoajoneuvoon.

2.2.4   Kun kyse on apuvaunusta, ajoneuvon luokituksessa huomioon otettavaan enimmäismassaan on sisällytettävä vetopöytäkytkimen kantama puoliperävaunun enimmäismassa.

2.3   Erityisvarusteet

2.3.1   Ajoneuvoja, joihin on asennettu ensisijaisesti kiinteitä varusteita, kuten koneita tai laitteita, on pidettävä N- tai O-luokan ajoneuvoina.

2.4   Yksiköt

2.4.1   Ellei toisin mainita, kaikkien käytettävien mittayksiköiden ja niiden tunnusten on vastattava annetun neuvoston direktiivin 80/181/ETY (2) säännöksiä.

3.   Luokittelu ajoneuvoluokkiin

3.1.   Valmistajan on luokiteltava ajoneuvotyyppi tiettyyn ajoneuvoluokkaan.

Tällöin on kaikkien tässä liitteessä kuvattujen, asiaan liittyvien perusteiden täytyttävä.

3.2.   Hyväksyntäviranomainen voi pyytää valmistajalta asianmukaisia lisätietoja, joilla osoitetaan, että ajoneuvotyyppi on luokiteltava erikoiskäyttöön tarkoitetuksi ajoneuvoksi (tunnuksella SG merkitty erityisryhmä).

A   OSA

Ajoneuvoluokituksessa käytettävät perusteet

1.   Ajoneuvoluokat

Eurooppalaisessa ja kansallisessa tyyppihyväksynnässä ja yksittäishyväksynnässä ajoneuvot on luokiteltava seuraavan luokituksen mukaisesti:

(On katsottava, että hyväksyntä voidaan myöntää ainoastaan 1.1.1–1.1.3, 1.2.1–1.2.3 ja 1.3.1–1.3.4 tarkoitettujen luokkien osalta.)

1.1

M-luokka

Ensisijaisesti matkustajien ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot.

1.1.1

M1-luokka

M-luokan ajoneuvot, joissa on kuljettajan istumapaikan lisäksi enintään kahdeksan istumapaikkaa.

M1-luokan ajoneuvoissa ei saa olla seisoville matkustajille varattua tilaa.

Istumapaikkoja voi olla myös vain yksi (eli kuljettajan istumapaikka).

1.1.2

M2-luokka

M-luokan ajoneuvot, joissa on kuljettajan istumapaikan lisäksi enemmän kuin kahdeksan istumapaikkaa ja joiden enimmäismassa on enintään 5 tonnia.

M2-luokan ajoneuvoissa saa olla istumapaikkojen lisäksi seisoville matkustajille varattu tila.

1.1.3

M3-luokka

M-luokan ajoneuvot, joissa on kuljettajan istumapaikan lisäksi enemmän kuin kahdeksan istumapaikkaa ja joiden enimmäismassa on yli 5 tonnia.

M3-luokan ajoneuvoissa saa olla seisoville matkustajille varattu tila.

1.2

N-luokka

Ensisijaisesti tavaran kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot.

1.2.1

N1-luokka

N-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 3,5 tonnia.

1.2.2

N2-luokka

N-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia mutta enintään 12 tonnia.

1.2.3

N3-luokka

N-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 12 tonnia.

1.3

O-luokka

Tavaran tai henkilöiden kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja rakennetut perävaunut.

1.3.1

O1-luokka

O-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 0,75 tonnia.

1.3.2

O2-luokka

O-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia.

1.3.3

O3-luokka

O-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia mutta enintään 10 tonnia.

1.3.4

O4-luokka

O-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 10 tonnia.

2.   Ajoneuvoluokkien alaluokat

2.1   Maastoajoneuvot

’Maastoajoneuvolla’ tarkoitetaan M- tai N-luokan ajoneuvoa, jota voidaan sen erityisten teknisten ominaisuuksien ansiosta käyttää tiestön ulkopuolella.

Näiden ajoneuvoluokkien tapauksessa ajoneuvoluokan osoittavaan kirjain-numerotunnukseen liitetään G-kirjain.

Perusteet ajoneuvojen luokittelemiseen maastoajoneuvojen alaluokkaan esitetään tämän liitteen A osassa olevassa 4 jaksossa.

2.2   Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot

2.2.1   ’Erikoiskäyttöön tarkoitetulla ajoneuvolla’ tarkoitetaan M-, N- tai O-luokan ajoneuvoa, jolla on sellaiset erityiset tekniset ominaisuudet, että sillä voidaan tehdä erityisiä järjestelyjä ja/tai varusteita vaativia toimintoja.

Kun kyse on keskeneräisestä ajoneuvosta, joka on tarkoitus luokitella erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen alaluokkaan, ajoneuvoluokan osoittavaan kirjain-numerotunnukseen liitetään S-kirjain.

Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen eri tyypit määritellään ja luetellaan 5 kohdassa.

2.3   Erikoiskäyttöön tarkoitettu maastoajoneuvo

2.3.1   ’Erikoiskäyttöön tarkoitetulla maastoajoneuvolla’ tarkoitetaan M- tai N-luokan ajoneuvoa, jolla on 2.1 ja 2.2 kohdassa tarkoitetut erityiset tekniset ominaisuudet.

Näiden ajoneuvoluokkien tapauksessa ajoneuvoluokan osoittavaan kirjain-numerotunnukseen liitetään G-kirjain.

Kun kyse on keskeneräisestä ajoneuvosta, joka on tarkoitus luokitella erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen alaluokkaan, tunnukseen liitetään toiseksi loppuliitteeksi S-kirjain.

3.   N-luokan ajoneuvojen luokitusperusteet

3.1   Luokiteltaessa ajoneuvotyyppi N-luokkaan on käytettävä perustana kohdassa 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettuja ajoneuvon teknisiä ominaisuuksia.

3.2   Periaatteena on, että ne osastot, joissa kaikki istumapaikat sijaitsevat, on erotettava täysin kuormatilasta.

3.3   Edellä 3.2 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen henkilöitä ja tavaraa voidaan kuljettaa samassa osastossa, kunhan kuormatilassa on kiinnityslaitteet, joilla suojellaan kuljetettavia henkilöitä kuorman siirtymiseltä ajon aikana, myös voimakkaan jarrutuksen ja kaarreajon yhteydessä.

3.4   Edellä 3.3 kohdassa vaaditut kuormankiinnityslaitteet sekä osastointijärjestelmät, jotka on tarkoitettu enintään massaltaan 7,5 tonnin ajoneuvoihin, on suunniteltava ISO-standardin 27956:2009 Road vehicles – Securing of cargo in delivery vans – Requirements and Test methods 3 ja 4 kohdan vaatimusten mukaisesti.

3.4.1   Edellä 3.4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan todentaa valmistajan antamalla vaatimustenmukaisuusvakuutuksella.

3.4.2   Vaihtoehtona 3.4 kohdan vaatimuksille valmistaja voi osoittaa hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että asennetut kiinnityslaitteet tarjoavat samantasoisen suojan kuin viitatussa standardissa edellytetään.

3.5   Istumapaikkojen määrä ilman kuljettajan istumapaikkaa ei saa ylittää seuraavia:

a)

6, kun kyse on N1-luokan ajoneuvoista

b)

8, kun kyse on N2- tai N3-luokan ajoneuvoista.

3.6   Ajoneuvojen tavarankuljetuskapasiteetin on oltava sama tai suurempi kuin kilogrammoina ilmaistu henkilönkuljetuskapasiteetti.

3.6.1   Sen osoittamiseksi on seuraavien yhtälöiden toteuduttava kaikissa konfiguraatioissa ja etenkin silloin, kun kaikki istumapaikat ovat käytössä:

a)

kun N = 0:

P – M ≥ 100 kg

b)

kun 0 < N ≤ 2:

P – (M + N × 68) ≥ 150 kg;

c)

kun N > 2:

P – (M + N × 68) ≥ N × 68

joissa kirjaimilla tarkoitetaan seuraavaa:

P

on suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

M

on ajokuntoisen ajoneuvon massa

N

on istumapaikkojen määrä ilman kuljettajan istumapaikkaa.

3.6.2   Massaan M on luettava mukaan niiden varusteiden massa, jotka on asennettu ajoneuvoon tavaran kuljettamista (esim. säiliö tai kori), tavaran käsittelyä (esim. nosturi tai nostolaite) ja tavaroiden kiinnittämistä (esim. kuormankiinnityslaitteet) varten.

Sellaisten varusteiden massaa, joita ei käytetä edellä mainittuihin tarkoituksiin (kompressori, vinssi, sähkögeneraattori, viestintälaitteet jne.), ei lueta mukaan massaan M edellä esitettyjä kaavoja sovellettaessa.

3.7   Edellä 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten on täytyttävä ajoneuvotyypin kaikkien varianttien ja versioiden osalta.

3.8   N1-luokan ajoneuvojen luokitusperusteet

3.8.1   Ajoneuvo luokitellaan N1-luokkaan, kun kaikki sovellettavat perusteet täyttyvät.

Jos yksi tai useampi peruste jää täyttymättä, ajoneuvo on luokiteltava M1-luokkaan.

3.8.2   Edellä 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettujen yleisten perusteiden lisäksi on 3.8.2.1–3.8.2.3.5 kohdassa vahvistettujen perusteiden täytyttävä luokiteltaessa ajoneuvoja, joissa ohjaamo ja kuorma ovat samassa yksikössä (kori BB).

3.8.2.1   Vaadittujen perusteiden on täytyttävä myös siinä tapauksessa, että istuinrivin ja kuormatilan väliin on asennettu täysimittainen tai osittainen väliseinä.

3.8.2.2   Perusteina on käytettävä seuraavia:

a)

Tavarat on voitava kuormata tarkoitusta varten suunnitellun ja rakennetun takaoven, takaluukun tai sivuoven kautta.

b)

Takaoven tai takaluukun kuormausaukon on täytettävä seuraavat vaatimukset:

i)

Kun ajoneuvoon on asennettu vain yksi istuinrivi tai vain kuljettajan istuin, kuormausaukon vähimmäiskorkeuden on oltava vähintään 600 mm.

ii)

Kun ajoneuvoon on asennettu kaksi istuinriviä tai enemmän, kuormausaukon vähimmäiskorkeuden on oltava vähintään 600 mm ja aukon pinta-alan vähintään 12 800 cm2.

c)

Kuormatilan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

’Kuormatilalla’ tarkoitetaan ajoneuvon osaa, joka sijaitsee istuinrivien takana, tai jos ajoneuvossa on vain yksi kuljettajan istuin, kuljettajan istuimen takana.

i)

Kuormatilan lastaustason on oltava pääsääntöisesti tasainen.

ii)

Kun ajoneuvoon on asennettu vain yksi istuinrivi tai yksi istuin, kuormatilan vähimmäispituuden on oltava vähintään 40 prosenttia akselivälistä.

iii)

Kun ajoneuvoon on asennettu kaksi istuinriviä tai enemmän, kuormatilan vähimmäispituuden on oltava vähintään 30 prosenttia akselivälistä.

Jos takimmaisen istuinrivin istuimet voidaan poistaa ajoneuvosta vaivattomasti ilman erikoistyökaluja, kuormatilan pituutta koskevien vaatimusten on täytyttävä, kun kaikki istuimet on asennettu ajoneuvoon.

iv)

Kuormatilan pituutta koskevien vaatimusten on täytyttävä, kun tapauksen mukaan ensimmäisen tai viimeisen rivin istuimet ovat tavanomaisessa asennossaan matkustajien käyttöä varten.

3.8.2.3   Mittauksia koskevat erityisedellytykset

3.8.2.3.1   Määritelmät

a)

’Kuormausaukon korkeudella’ tarkoitetaan oviaukon alaosan korkeinta kohtaa sivuavan vaakatason ja oviaukon yläosan alinta kohtaa sivuavan vaakatason pystyetäisyyttä.

b)

’Kuormausaukon pinta-alalla’ tarkoitetaan takaovien tai takaluukun ollessa täysin avoimina muodostuvan suurimman aukon pinta-alaltaan suurinta kohtisuoraa projektiota ajoneuvon keskilinjan suhteen kohtisuoralla pystytasolla.

c)

’Akselivälillä’ tarkoitetaan 3.8.2.2 ja 3.8.3.1 kohdassa olevien kaavojen soveltamiseksi etäisyyttä seuraavien välillä:

i)

kaksiakselisessa ajoneuvossa etuakselin keskilinja ja toisen akselin keskilinja

ii)

kolmiakselisessa ajoneuvossa etuakselin keskilinja ja samalla etäisyydellä toisesta ja kolmannesta akselista sijaitsevan kuvitteellisen akselin keskilinja.

3.8.2.3.2   Istuinten säädöt

a)

Istuimet on säädettävä takimmaiseen ja uloimpaan asentoonsa.

b)

Jos istuimen selkänoja on säädettävissä, se on säädettävä niin, että kolmiulotteinen H-pisteen määrityslaite mahtuu istuimelle 25 asteen ylävartalokulmaan säädettynä.

c)

Jos istuimen selkänoja ei ole säädettävissä, se on asetettava ajoneuvon valmistajan suunnittelemaan asentoon.

d)

Jos istuimen korkeutta voi säätää, se on säädettävä alimpaan asentoonsa.

3.8.2.3.3   Ajoneuvon testauskunto

a)

Ajoneuvo on kuormattava enimmäismassaansa vastaavasti.

b)

Ajoneuvon pyörät on suunnattava eteenpäin.

3.8.2.3.4   Edellä 3.8.2.3.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ei sovelleta, jos ajoneuvoon on asennettu väliseinä.

3.8.2.3.5   Kuormatilan pituuden mittaaminen

a)

Jos ajoneuvoon ei ole asennettu väliseinää, pituus on mitattava istuimen selkänojan takimmaista ulointa pistettä sivuavasta pystytasosta takasisäseinään taikka suljettuun oveen tai takaluukkuun.

b)

Jos ajoneuvoon on asennettu väliseinä, pituus on mitattava väliseinän takimmaista ulointa pistettä sivuavasta pystytasosta takasisäseinään taikka suljettuun oveen tai takaluukkuun.

c)

Pituutta koskevien vaatimusten on täytyttävä vähintään vaakalinjalla, joka kulkee kuormatilan lattiaa pitkin ajoneuvon keskilinjan kautta kulkevalla pitkittäisellä pystytasolla.

3.8.3   Edellä 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettujen yleisten perusteiden lisäksi on 3.8.3.1–3.8.3.4 kohdassa vahvistettujen perusteiden täytyttävä luokiteltaessa ajoneuvoja, joissa ohjaamo ja kuorma eivät ole samassa yksikössä (kori BE).

3.8.3.1   Jos ajoneuvossa on umpikori, sovelletaan seuraavaa:

a)

Tavarat on voitava kuormata esimerkiksi takaoven, takaluukun tai paneelin kautta.

b)

Kuormausaukon vähimmäiskorkeuden on oltava vähintään 600 mm ja aukon pinta-alan vähintään 12 800 cm2.

c)

Kuormatilan vähimmäispituuden on oltava vähintään 40 prosenttia akselivälistä.

3.8.3.2   Jos ajoneuvon kuormatila on tyypiltään avoin, sovelletaan ainoastaan 3.8.3.1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

3.8.3.3   Edellä 3.8.3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovellettaessa sovelletaan 3.8.2 kohdan määritelmiä soveltuvin osin.

3.8.3.4   Kuormatilan pituutta koskevien vaatimusten on kuitenkin täytyttävä vähintään vaakalinjalla, joka kulkee kuormatilan lattiaa pitkin ajoneuvon keskilinjan kautta kulkevalla pitkittäistasolla.

4.   Perusteet ajoneuvojen luokittelulle maastoajoneuvojen alaluokkaan

4.1   M1- tai N1-luokan ajoneuvot on luokiteltava maastoajoneuvojen alaluokkaan, jos ne täyttävät samanaikaisesti seuraavat edellytykset:

a)

Vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti.

b)

Ajoneuvossa on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusjärjestelmä tai vastaava järjestelmä.

c)

Ajoneuvon mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

d)

Viisi seuraavista kuudesta vaatimuksesta täyttyy:

i)

Lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta.

ii)

Jättökulman on oltava vähintään 20 astetta.

iii)

Ylityskulman on oltava vähintään 20 astetta.

iv)

Maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm.

v)

Maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm.

vi)

Maavaran akselien välillä on oltava vähintään 200 mm.

4.2   M2-, N2- tai M3-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 12 tonnia, on luokiteltava maastoajoneuvojen alaluokkaan, jos ne täyttävät a alakohdassa vahvistetun edellytyksen tai sekä b että c alakohdassa vahvistetut edellytykset.

a)

Kaikki akselit vetävät samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi tai useampi vetoakseli kytkeä irti.

b)

i)

Vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti.

ii)

Ajoneuvossa on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusjärjestelmä tai vastaava järjestelmä.

iii)

Ajoneuvon mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

c)

Ajoneuvo täyttää seuraavista kuudesta vaatimuksesta vähintään viisi, jos sen enimmäismassa on enintään 7,5 tonnia, ja vähintään neljä, jos sen enimmäismassa on yli 7,5 tonnia:

i)

Lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta.

ii)

Jättökulman on oltava vähintään 25 astetta.

iii)

Ylityskulman on oltava vähintään 25 astetta.

iv)

Maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

v)

Maavaran akselien välillä on oltava vähintään 300 mm.

vi)

Maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

4.3   M3- tai N3-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 12 tonnia, on luokiteltava maastoajoneuvojen alaluokkaan, jos ne täyttävät a alakohdassa vahvistetun edellytyksen tai sekä b että c alakohdassa vahvistetut edellytykset.

a)

Kaikki akselit vetävät samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi tai useampi vetoakseli kytkeä irti.

b)

i)

Vähintään puolet akseleista (tai kolmiakselisen ajoneuvon akseleista kaksi ja viisiakselisen ajoneuvon akseleista kolme) on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti.

ii)

Ajoneuvossa on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusjärjestelmä tai vastaava järjestelmä.

iii)

Ajoneuvon mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

c)

Vähintään neljä seuraavista kuudesta vaatimuksesta täyttyy:

i)

Lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta.

ii)

Jättökulman on oltava vähintään 25 astetta.

iii)

Ylityskulman on oltava vähintään 25 astetta.

iv)

Maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

v)

Maavaran akselien välillä on oltava vähintään 300 mm.

vi)

Maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

4.4   Menettely tässä jaksossa tarkoitettujen geometrisen vaatimusten mukaisuuden tarkastamista varten vahvistetaan lisäyksessä 1.

5.   Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot

 

Nimi

Tunnus

Määritelmä

5.1

Matkailuauto

SA

M-luokan ajoneuvo, jossa on vähintään seuraavilla varusteilla varustetut majoitustilat:

a)

istuimia ja pöytä

b)

makuupaikkoja, jotka voidaan myös muuntaa istuimista

c)

keittomahdollisuudet

d)

varastotiloja.

Näiden varusteiden on oltava kiinnitetty tukevasti majoitustilaan.

Pöytä voidaan kuitenkin suunnitella helposti poistettavaksi.

5.2

Panssariajoneuvo

SB

Kuljetettavien henkilöiden tai tavaroiden suojeluun tarkoitettu ajoneuvo, jossa on luodinkestävä panssarointi.

5.3

Ambulanssi

SC

M-luokan ajoneuvo, joka on tarkoitettu sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen ja jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

Ajoneuvon potilastilan on täytettävä standardin EN 1798:2007 Lääkinnälliset ajoneuvot laitteineen. Ambulanssit tekniset vaatimukset lukuun ottamatta 6.5 kohtaa (varusteluettelo).

5.4

Ruumisauto

SD

M-luokan ajoneuvo, joka on tarkoitettu kuolleiden henkilöiden kuljetukseen ja jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

5.5

Pyörätuolin käyttäjille tarkoitettu ajoneu-vo

SH

M1-luokan ajoneuvo, joka on erityisesti rakennettu tai muunnettu siten, että siinä voi matkustaa yksi tai useampi henkilö pyörätuolissaan istuen ajoneuvon ollessa tieliikenteessä.

5.6

Matkailuperävaunu

SE

ISO-standardin 3833:1977 3.2.1.3 kohdassa olevan määritelmän mukainen O-luokan ajoneuvo.

5.7

Ajoneuvonosturi

SF

N3-luokan erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo, jota ei ole varustettu tavaroiden kuljettamista varten mutta jonka nosturin nostomomentti on yhtä suuri tai suurempi kuin 400 kNm.

5.8

Erityisryhmän ajoneuvo

SG

Erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo, joka ei kuulu minkään tässä jaksossa mainitun määritelmän piiriin.

5.9

Apuvaunu

SJ

O-luokan ajoneuvo, joka on varustettu vetopöytäkytkimellä, joka on tarkoitettu puoliperävaunun kytkemiseen yhdistelmään varsinaisena perävaununa.

5.10

Erikoiskuljetusperävaunu

SK

O4-luokan ajoneuvo, joka on tarkoitettu jakamattomien kuormien kuljettamiseen ja johon sen mittojen vuoksi sovelletaan nopeus- ja liikennerajoituksia.

Termillä tarkoitetaan myös hydraulisia moduuliperävaunuja moduulien määrästä riippumatta.

6.   Huomautuksia

6.1   Tyyppihyväksyntää ei myönnetä

a)

tämän liitteen A osassa olevassa 5 jaksossa määritellyille apuvaunuille

b)

tämän liitteen C osassa olevassa 4 jaksossa määritellyille nivelöimättömällä vetoaisalla varustetuille perävaunuille

c)

perävaunuille, joissa voidaan kuljettaa matkustajia tieliikenteessä.

6.2   Edellä oleva 6.1 kohta ei vaikuta 23 artiklan säännöksiin, jotka koskevat kansallista piensarjatyyppihyväksyntää.

B   OSA

Ajoneuvotyyppejä, variantteja ja versioita koskevat perusteet

1.   M1-luokka

1.1   Ajoneuvotyyppi

1.1.1   ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a)

Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b)

Kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten osien suunnittelu ja kokoonpano.

Samaa vaatimusta sovelletaan soveltuvin osin myös ajoneuvoihin, joiden kori on pultattu tai hitsattu erilliseen runkoon.

c)

Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

1.1.2   Jos valmistaja käyttää eri korityyppien (esim. sedan ja coupé) valmistamisessa korirakenteen lattiaa sekä niitä olennaisia rakenneosia, jotka muodostavat runkorakenteen välittömästi tuulilasin etupuolella, voidaan 1.1.1 kohdan b alakohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen katsoa ajoneuvojen kuuluvan samaan tyyppiin. Valmistajan on toimitettava asiasta näyttö.

1.1.3   Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

1.2   Variantti

1.2.1   Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)

sivuovien määrä tai C osassa olevassa 1 jaksossa määritelty korityyppi, jos valmistaja soveltaa 1.1.2 kohdassa vahvistettua perustetta

b)

moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i)

energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu)

ii)

toimintaperiaate (ottomoottori, dieselmoottori tai muu)

iii)

sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L4, V6 tai muu)

c)

akselien määrä

d)

vetävien akselien määrä ja yhteenkytkentä

e)

ohjaavien akselien määrä

f)

valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen).

1.3   Versio

1.3.1   Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)

suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b)

polttomoottorin tapauksessa moottorin sylinteritilavuus

c)

moottorin suurin lähtöteho tai jatkuva nimellisteho (sähkömoottori)

d)

polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu)

e)

istumapaikkojen enimmäismäärä

f)

ohiajomelu

g)

päästöluokka (esimerkiksi Euro 5, Euro 6 tai muu)

h)

yhdistetyt tai painotetut, yhdistetyt hiilidioksidipäästöt

i)

sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty)

j)

yhdistetty tai painotettu, yhdistetty polttoaineenkulutus

k)

onko käytetty päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa tarkoitettua erityistä innovatiivisten teknologioiden kokonaisuutta (3).

2.   M2- ja M3-luokka

2.1   Ajoneuvotyyppi

2.1.1   ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a)

Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b)

Luokka

c)

Seuraavat rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

i)

alustan muodostavien olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne

ii)

kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne.

d)

Kerrosten määrä (yksi- vai kaksikerroksinen).

e)

Osien määrä (jäykkä/nivelletty).

f)

Akselien määrä

g)

Energiansyöttötapa (ulkoinen tai sisäinen)

h)

Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

2.1.2   Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

2.2   Variantti

2.2.1   Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)

C osassa olevassa 2 jaksossa määritelty korityyppi

b)

ajoneuvon alaluokka tai alaluokkien yhdistelmä direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevan 2.1.1 kohdan määritelmän mukaisesti (ainoastaan valmiiden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta)

c)

valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

d)

moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i)

energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu)

ii)

toimintaperiaate (ottomoottori, dieselmoottori tai muu)

iii)

sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L6, V8 tai muu).

2.3   Versio

2.3.1   Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)

suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b)

ajoneuvon kyky vetää perävaunua

c)

polttomoottorin tapauksessa moottorin sylinteritilavuus

d)

moottorin suurin lähtöteho tai jatkuva nimellisteho (sähkömoottori)

e)

polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu)

f)

ohiajomelu

g)

päästöluokka (esimerkiksi Euro IV, Euro V tai muu).

3.   N1-luokka

3.1   Ajoneuvotyyppi

3.1.1   ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a)

Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b)

Kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten osien suunnittelu ja kokoonpano.

c)

Kun kori ei ole itsekantava, alustan olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne.

d)

Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

3.1.2   Jos valmistaja käyttää eri korityyppien (esim. umpikorinen tavarankuljetusajoneuvo ja alusta-ohjaamorakenteinen ajoneuvo, eri akselivälit ja eri kattokorkeus) valmistamisessa korirakenteen lattiaa sekä niitä olennaisia rakenneosia, jotka muodostavat runkorakenteen välittömästi tuulilasin etupuolella, voidaan 3.1.1 kohdan b alakohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen katsoa ajoneuvojen kuuluvan samaan tyyppiin. Valmistajan on toimitettava asiasta näyttö.

3.1.3   Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

3.2   Variantti

3.2.1   Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)

sivuovien määrä tai C osassa olevassa 3 jaksossa määritelty korityyppi (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot), jos valmistaja soveltaa 3.1.2 kohdassa vahvistettua perustetta

b)

valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

c)

moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i)

energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu)

ii)

toimintaperiaate (ottomoottori, dieselmoottori tai muu)

iii)

sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L6, V8 tai muu)

d)

akselien määrä

e)

vetävien akselien määrä ja yhteenkytkentä

f)

ohjaavien akselien määrä.

3.3   Versio

3.3.1   Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)

suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b)

polttomoottorin tapauksessa moottorin sylinteritilavuus

c)

moottorin suurin lähtöteho tai jatkuva nimellisteho (sähkömoottori)

d)

polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu)

e)

istumapaikkojen enimmäismäärä

f)

ohiajomelu

g)

päästöluokka (esimerkiksi Euro 5, Euro 6 tai muu)

h)

yhdistetyt tai painotetut, yhdistetyt hiilidioksidipäästöt

i)

sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty)

j)

yhdistetty tai painotettu, yhdistetty polttoaineenkulutus.

4.   N2- ja N3-luokat

4.1   Ajoneuvotyyppi

4.1.1   ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a)

Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b)

Luokka.

c)

Yhdelle tuotelinjalle yhteinen alustan suunnittelu ja rakenne.

d)

Akselien määrä.

e)

Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

4.1.2   Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

4.2   Variantti

4.2.1   Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)

korin rakenne tai C osassa olevassa 3 jaksossa ja lisäyksessä 2 tarkoitettu korityyppi (ainoastaan valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)

b)

valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

c)

moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i)

energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu)

ii)

toimintaperiaate (ottomoottori, dieselmoottori tai muu)

iii)

sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L6, V8 tai muu)

d)

vetävien akselien määrä ja yhteenkytkentä

e)

ohjaavien akselien määrä.

4.3   Versio

4.3.1   Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)

suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b)

mahdollisuus vetää seuraavia perävaunuja:

i)

jarruton perävaunu

ii)

E-säännön nro 13 kohdassa 2.12 olevan määritelmän mukaisella inertiajarrujärjestelmällä (tai työntöjarrujärjestelmällä) varustettu perävaunu

iii)

E-säännön nro 13 kohdassa 2.9 olevan määritelmän mukaisella jatkuvan jarrutuksen tai kohdassa 2.10 olevan määritelmän mukaisella puolijatkuvan jarrutuksen järjestelmällä varustettu perävaunu

iv)

O4-luokan perävaunu, jonka kanssa yhdistelmän enimmäismassa on enintään 44 tonnia

v)

O4-luokan perävaunu, jonka kanssa yhdistelmän enimmäismassa on yli 44 tonnia

c)

moottorin sylinteritilavuus

d)

moottorin suurin lähtöteho

e)

polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu)

f)

ohiajomelu

g)

päästöluokka (esimerkiksi Euro IV, Euro V tai muu).

5.   O1- ja O2-luokka

5.1   Ajoneuvotyyppi

5.1.1   ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a)

Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b)

Luokka.

c)

C osassa olevassa 4 jaksossa määritelty korityyppi.

d)

Seuraavat rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

i)

alustan muodostavien olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne

ii)

kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne.

e)

Akselien määrä.

f)

Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

5.1.2   Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

5.2   Variantti

5.2.1   Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)

lisäyksessä 2 tarkoitettu korityyppi (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)

b)

valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

c)

jarrujärjestelmän tyyppi (esimerkiksi jarruton/inertia/tehostettu).

5.3   Versio

5.3.1   Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)

suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b)

jousitus (ilma-, teräs- kumi-, vääntövarsijousitus tai muu)

c)

vetoaisan tyyppi (kolmiomainen, putkimainen tai muu).

6.   O3- ja O4-luokat

6.1   Ajoneuvotyyppi

6.1.1   ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a)

Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b)

Luokka.

c)

Perävaunun tyyppi C osassa olevan 4 jakson määritelmien mukaisesti.

d)

Seuraavat rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

i)

alustan muodostavien olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne

ii)

kun kyse on itsekantavalla korilla varustetuista perävaunuista, korirakenteen olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne.

e)

Akselien määrä.

f)

Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

6.1.2   Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

6.2   Variantti

6.2.1   Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenne- ja suunnitteluominaisuuksiltaan:

a)

lisäyksessä 2 tarkoitettu korityyppi (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)

b)

valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

c)

jousitus (teräs-, ilma- tai hydraulijousitus)

d)

seuraavat tekniset ominaisuudet:

i)

alustan jatkettavuus (kyllä/ei)

ii)

kuormaustason korkeus (tavanomainen, matala, puolimatala jne.).

6.3   Versiot

6.3.1   Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)

suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b)

direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevissa 3.2 ja 3.3 kohdassa tarkoitettu alaluokka tai alaluokkien yhdistelmä, johon akseliryhmän muodostavien kahden perättäisen akselin etäisyys kuuluu

c)

akselien määritelmä seuraavilta osin:

i)

nostoakselit (määrä ja sijainti)

ii)

kuormitettavat akselit (määrä ja sijainti)

iii)

ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

7.   Kaikkia ajoneuvoluokkia koskevat yhteiset vaatimukset

7.1   Jos ajoneuvo voidaan enimmäismassansa, istumapaikkamääränsä tai molempien perusteella lukea useampaan kuin yhteen luokkaan, valmistaja voi halutessaan käyttää yhden tai jonkin toisen ajoneuvoluokan luokitusperusteita varianttien ja versioiden määrittelemiseen.

7.1.1   Esimerkkejä:

a)

Ajoneuvo A voidaan tyyppihyväksyä enimmäismassansa perusteella N1-luokan (3,5 tonnia) tai N2-luokan (4,2 tonnia) ajoneuvoksi. Tällöin voidaan käyttää N1-luokkaan sovellettavia parametreja myös N2-luokan ajoneuvon kohdalla (tai päinvastoin).

b)

Ajoneuvo B voidaan tyyppihyväksyä istumapaikkamääränsä (7+1 tai 10+1) perusteella M1- tai M2-luokan ajoneuvoksi. Tällöin voidaan käyttää M1-luokkaan sovellettavia parametreja myös M2-luokan ajoneuvon kohdalla (tai päinvastoin).

7.2   N-luokan ajoneuvo voidaan tyyppihyväksyä tapauksen mukaan M1- tai M2-luokan vaatimusten mukaisesti, jos se on tarkoitus muuntaa kyseisen luokan mukaiseksi ajoneuvoksi monivaiheisen tyyppihyväksynnän seuraavassa vaiheessa.

7.2.1   Tämä vaihtoehto koskee vain keskeneräisiä ajoneuvoja.

Kyseiset ajoneuvot on tunnistusmerkittävä erityisellä varianttitunnuksella, jonka perusajoneuvon valmistaja antaa.

7.3   Tyyppi-, variantti- ja versiomerkinnät

7.3.1   Valmistajan on annettava kullekin ajoneuvotyypille, variantille ja versiolle aakkosnumeerinen tunnus, joka koostuu roomalaisista kirjaimista ja/tai arabialaisista numeroista.

Tunnuksessa voidaan käyttää sulkeita ja viivoja, kunhan niillä ei korvata kirjainta tai numeroa.

7.3.2   Tunnus on ilmoitettava muodossa tyyppi-variantti-versio eli TVV.

7.3.3   TVV-tunnuksella on selvästi ja yksiselitteisesti yksilöitävä erityinen teknisten ominaisuuksien yhdistelmä tämän liitteen B osassa määriteltyjen perusteiden suhteen.

7.3.4   Sama valmistaja voi käyttää samaa tunnusta määritelläkseen ajoneuvotyypin, joka luetaan kuuluvaksi kahteen tai useampaan luokkaan.

7.3.5   Sama valmistaja ei saa käyttää samaa tunnusta määritelläkseen ajoneuvotyypin useampaa kuin yhtä samaa ajoneuvoluokkaa koskevaa tyyppihyväksyntää varten.

7.4   TVV-tunnuksessa käytettävien merkkien määrä

7.4.1   Merkkien enimmäismäärä on seuraava:

a)

ajoneuvotyypin osalta 15 merkkiä

b)

yhden variantin osalta 25 merkkiä

c)

yhden version osalta 35 merkkiä.

7.4.2   Aakkosnumeerisessa TVV-tunnuksessa saa olla enintään 75 merkkiä.

7.4.3   Kun käytetään kokonaista TVV-tunnusta, tyypin, variantin ja version väliin on jätettävä väli.

Esimerkki tällaisesta TVV-tunnuksesta: 159AF[…väli]0054[…väli]977K(BE).

C   OSA

Korityyppien määritelmät

0.   Yleistä

0.1   Liitteessä I olevassa 9 jaksossa ja liitteessä III olevassa 1 osassa tarkoitettu korityyppi sekä liitteessä IX olevassa 38 kohdassa tarkoitettu korityypin tunnus ilmoitetaan erityisillä tunnuksilla.

Tunnusluetteloa sovelletaan ensisijaisesti valmiisiin ja valmistuneisiin ajoneuvoihin.

0.2   M-luokan ajoneuvojen osalta korityyppi ilmoitetaan 1 ja 2 jaksossa vahvistetulla kaksikirjaimisella tunnuksella.

0.3   N- ja O-luokan ajoneuvojen osalta korityyppi ilmoitetaan 3 ja 4 jaksossa vahvistetulla kaksikirjaimisella tunnuksella.

0.4   Tunnukseen liitetään tarvittaessa kaksi numeroa (etenkin kun on kyse 3.1 ja 3.6 kohdassa sekä 4.1–4.4 kohdassa tarkoitetuista korityypeistä).

0.4.1   Käytettävien numeroiden luettelo vahvistetaan tämän liitteen lisäyksessä 2.

0.5   Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tapauksessa on käytettävän korityypin oltava kytköksissä asianomaiseen ajoneuvoluokkaan.

1.   M1-luokan ajoneuvot

Viite

Tunnus

Nimi

Määritelmä

1.1

AA

Sedan

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.1 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on vähintään neljä sivuikkunaa

1.2

AB

Viistoperä

1.1 kohdan mukainen sedan, jossa on takalasin käsittävä takaluukku

1.3

AC

Farmari

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.4 kohdassa määritelty ajoneuvo

1.4

AD

Coupé

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.5 kohdassa määritelty ajoneuvo

1.5

AE

Avoauto

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.6 kohdassa määritelty ajoneuvo

Avoautossa ei kuitenkaan tarvitse olla ovea.

1.6

AF

Monikäyttöajoneuvo

Muu kuin AG taikka AA–AE kohdassa tarkoitettu ajoneuvo, joka on tarkoitettu matkustajien ja ajoittain myös näiden matkatavaroiden tai tavaroiden kuljetukseen, joka tapahtuu yhdessä tilassa

1.7.

AG

Tavarafarmari

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.4.1 kohdassa määritelty ajoneuvo

Tavaratilan on kuitenkin oltava täysin erotettu matkustamosta.

Kuljettajan istumapaikan vertailupisteen ei lisäksi tarvitse sijaita vähintään 750 mm ajoneuvoa tukevan pinnan yläpuolella.

2.   M2- tai M3-luokan ajoneuvot

Viite

Tunnus

Nimi

Määritelmä

2.1

CA

Yksikerroksinen ajoneuvo

Ajoneuvo, jossa henkilöille tarkoitetut tilat on järjestetty yhteen tasoon tai siten, ettei niistä muodostu kahta päällekkäistä tasoa

2.2

CB

Kaksikerroksinen ajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.6 kohdassa määritelty ajoneuvo

2.3

CC

Yksikerroksinen nivelajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.3 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on yksi kerros

2.4

CD

Kaksikerroksinen nivelajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.3.1 kohdassa määritelty ajoneuvo

2.5

CE

Yksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.4 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on yksi kerros

2.6

CF

Kaksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.4 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on kaksi kerrosta

2.7

CG

Nivelöity yksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo

Ajoneuvo, jossa yhdistyvät 2.3 ja 2.5 kohdassa mainitut tekniset ominaisuudet

2.8

CH

Nivelöity kaksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo

Ajoneuvo, jossa yhdistyvät 2.4 ja 2.6 kohdassa mainitut tekniset ominaisuudet

2.9

CI

Avokattoinen yksikerroksinen ajoneuvo

Ajoneuvo, jossa on osittainen katto tai ei lainkaan kattoa

2.10

CJ

Avokattoinen kaksikerroksinen ajoneuvo

Ajoneuvo, jonka yläkerrosta ei ole katettu kokonaan tai lainkaan

2.11

CX

Linja-auton alusta

Keskeneräinen ajoneuvo, jossa on pelkästään palkki- tai putkirunko, voimalinja ja akselit ja johon on tarkoitus asentaa liikennöitsijän tarpeiden mukaan suunniteltu kori

3.   N1-, N2- tai N3-luokan moottoriajoneuvot

Viite

Tunnus

Nimi

Määritelmä

3.1

BA

Tavara-auto

Ajoneuvo, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai ensisijaisesti tavarankuljetukseen.

Se voi myös vetää perävaunua.

3.2

BB

Umpikorinen tavarankuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo

Kuorma-auto, jossa ohjaamo ja kuormatila ovat samassa yksikössä

3.3

BC

Puoliperävaunun vetoyksikkö

Ajoneuvo, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai ensisijaisesti vetämään puoliperävaunuja

3.4

BD

Perävaunun vetoajoneuvo

Ajoneuvo, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai ensisijaisesti vetämään muita perävaunuja kuin puoliperävaunuja

3.5

BE

Avopakettiauto

Ajoneuvo, jonka enimmäismassa on enintään 3 500 kg ja jossa istumapaikat ja kuormatila eivät ole yhdessä ja samassa osastossa

3.6

BX

Alusta-ohjaamo- tai alusta-moottorinsuojusrakenteinen ajoneuvo

Keskeneräinen ajoneuvo, jossa on pelkästään ohjaamo (kokonainen tai osittainen), alustapalkit, voimalinja ja akselit ja johon on tarkoitus asentaa liikennöitsijän tarpeiden mukaan suunniteltu kori

4.   O-luokan ajoneuvot

Viite

Tunnus

Nimi

Määritelmä

4.1

DA

Puoliperävaunu

Perävaunu, joka on suunniteltu ja rakennettu kytkettäväksi vetoajoneuvoon tai apuvaunuun ja joka kohdistaa huomattavan pystysuuntaisen kuormituksen vetoajoneuvoon tai apuvaunuun.

Ajoneuvoyhdistelmän kytkennän on koostuttava vetotapista ja vetopöydästä.

4.2

DB

Varsinainen perävaunu

Perävaunu, jossa on vähintään kaksi akselia, joista ainakin toinen on ohjaava akseli, ja

a)

joka on varustettu vetolaitteella, joka voi liikkua pystysuunnassa (suhteessa perävaunuun);

b)

jonka vetoajoneuvoon välittämä staattinen pystysuuntainen kuormitus on alle 100 daN.

4.3

DC

Keskiakseliperävaunu

Perävaunu, jossa akselit on sijoitettu lähelle (tasaisesti kuormitetun) ajoneuvon painopistettä siten, että vetoajoneuvoon välittyy ainoastaan pieni staattinen pystysuuntainen kuormitus, joka on enintään 10 prosenttia siitä kuormituksesta, joka vastaa joko perävaunun enimmäismassaa tai 1 000 daN:n kuormitusta (sen mukaan kumpi on pienempi).

4.4

DE

Nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu

Yhdellä akselilla tai akseliryhmällä ja vetoaisalla varustettu perävaunu, joka rakenteensa ansiosta välittää vetoajoneuvoon enintään 4 000 daN:n staattisen kuormituksen ja joka ei ole keskiakseliperävaunun määritelmän mukainen.

Ajoneuvoyhdistelmän kytkentä ei saa koostua vetotapista ja vetopöydästä

Lisäys 1

Menettely, jolla selvitetään, voidaanko ajoneuvo luokitella maastoajoneuvoksi

0.   Yleistä

0.1   Ajoneuvon luokittelemiseksi maastoajoneuvoksi sovelletaan tässä lisäyksessä kuvattavaa menettelyä.

1.   Testausedellytykset geometrisissä mittauksissa

1.1   M1- tai N1-luokan ajoneuvot on testattava kuormittamattomina siten, että kuljettajan istuimelle asennetaan 50. persentiilin mieshenkilöä edustava nukke ja ajoneuvo varustetaan jäähdytysnesteellä, voiteluaineilla, polttoaineella, työkaluilla ja varapyörällä (jos se on alkuperäisvaruste).

Nuken sijasta voidaan käyttää vastaavaa laitetta, jonka massa on sama.

1.2   Muut kuin 1.1 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot on kuormitettava suurinta teknisesti sallittua massaansa vastaavasti.

Massan on jakauduttava akseleille tavalla, joka edustaa huonointa tapausta suhteessa sovellettavien perusteiden noudattamiseen.

1.3   Tutkimuslaitokselle on toimitettava tyyppiä edustava ajoneuvo 1.1 tai 1.2 kohdan mukaisesti varustettuna. Ajoneuvon on oltava paikallaan, ja sen pyörät on suunnattava eteenpäin.

Mittaukset on tehtävä alustalla, joka on mahdollisimman tasainen ja vaakasuuntainen (kaltevuus enintään 0,5 %).

2.   Lähestymis-, jättö- ja ylityskulmien mittaaminen

2.1   Lähestymiskulma on mitattava ISO-standardin 612:1978 6.10 kohdan mukaisesti.

2.2   Jättökulma on mitattava ISO-standardin 612:1978 6.11 kohdan mukaisesti.

2.3   Ylityskulma on mitattava ISO-standardin 612:1978 6.9 kohdan mukaisesti.

2.4   Mitattaessa jättökulmaa voidaan taka-alleajosuojalaitteet säätää ylempään asentoonsa, jos niiden korkeutta voidaan säätää.

2.5   Edellä 2.4 kohdassa esitettyä sääntöä ei tule pitää edellytyksenä sille, että perusajoneuvossa olisi oltava taka-alleajosuoja alkuperäisvarusteena. Perusajoneuvon valmistajan on kuitenkin ilmoitettava seuraavan vaiheen valmistajalle, että ajoneuvon on täytettävä jättökulmaa koskevat vaatimukset, kun se varustetaan taka-alleajosuojalla.

3.   Maavaran mittaaminen

3.1   Maavara akselien välillä

3.1.1

Maavaralla akseleiden välillä’ tarkoitetaan maanpinnan tason ja ajoneuvon alimman kiinteän kohdan välistä lyhintä etäisyyttä.

Määritelmää sovellettaessa on tarkasteltava etuakseliryhmän viimeisen akselin ja taka-akseliryhmän ensimmäisen akselin välistä etäisyyttä.

Image

3.1.2

Kuvassa esitetylle viivoitetulle alueelle ei saa ulottua mikään kiinteä ajoneuvon osa.

3.2   Maavara akselin kohdalla

3.2.1

Maavaralla akselin kohdalla’ tarkoitetaan etäisyyttä, joka määritetään akselin pyörien renkaiden (paripyörien tapauksessa sisempien renkaiden) kosketuspinnan keskiviivan kautta kulkevan ympyrän kaaren korkeimmasta pisteestä, joka koskettaa pyörien välillä ajoneuvon alinta kiinteää kohtaa.

Image

3.2.2.

Maavara on tapauksen mukaan mitattava kunkin akseliryhmään kuuluvan akselin kohdalta.

4.   Nousukyky

4.1   ’Nousukyvyllä’ tarkoitetaan ajoneuvon kykyä nousta kaltevaa tasoa pitkin.

4.2   M2-, M3-, N2- ja N3-luokan keskeneräisen ja valmiin ajoneuvon nousukyky on tarkastettava testillä.

4.3   Tutkimuslaitos suorittaa testin testattavaa tyyppiä edustavalla ajoneuvolla.

4.4   Ajoneuvotyypin nousukyky voidaan valmistajan pyynnöstä ja liitteessä XVI vahvistettujen edellytysten täyttyessä osoittaa virtuaalitestauksella.

5.   Testausedellytykset ja hyväksymis- ja hylkäämisperusteet

5.1   31 päivään lokakuuta 2014 sovelletaan direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.5 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

1 päivästä marraskuuta 2014 sovelletaan testausedellytyksiä, jotka hyväksytään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 (4) nojalla kyseisen asetuksen 14 artiklan mukaisesti.

5.2   Ajoneuvon on noustava kaltevaa tasoa tasaisella nopeudella niin, ettei yksikään pyörä luista pituus- tai sivusuunnassa.

Lisäys 2

Eri korityyppien yhteydessä käytettävien tunnusten täydennysnumerot

01

Avolava

02

Kylkiaukeava lava

03

Umpikori

04

Lämpöeristetty kori, jossa eristetyt seinät ja laitteet sisälämpötilan säilyttämiseksi

05

Lämpöeristetty kori, jossa eristetyt seinät mutta ilman laitteita sisälämpötilan säilyttämiseksi

06

Pressukylkikori

07

Vaihtokori (vaihdettava korirakenne)

08

Kontinkuljetusajoneuvo

09

Koukkunostimella varustettu ajoneuvo

10

Kippilava

11

Säiliöajoneuvo

12

Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettu säiliöajoneuvo

13

Karjankuljetusajoneuvo

14

Ajoneuvonkuljetusajoneuvo

15

Betonisekoitin

16

Betonipumpulla varustettu ajoneuvo

17

Puutavara-ajoneuvo

18

Jätteenkuljetusajoneuvo

19

Kadunlakaisu-, puhdistus- ja viemäriajoneuvot

20

Kompressori

21

Veneenkuljetusajoneuvo

22

Purjelentokoneen kuljetusajoneuvo

23

Vähittäismyynti- tai esittelyajoneuvot

24

Huoltoajoneuvo

25

Tikasajoneuvo

26

Nosturikuorma-auto (muu kuin liitteessä II olevassa A osassa olevassa 5 jaksossa määritelty ajoneuvonosturi)

27

Johtotöissä käytettävä nostolava-ajoneuvo

28

Kaivurinosturiajoneuvo

29

Matalalattiaperävaunu

30

Ikkunankuljetusajoneuvo

31

Sammutusauto

99

Tähän luetteloon kuulumaton kori.


(1)  EYVL L 42, 13.2.2002, s. 1.

(2)  EYVL L 39, 15.2.1980, s. 40.

(3)  EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.

(4)  EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1.


LIITE II

Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liite IV seuraavasti:

1)

Korvataan liitteen IV otsikko seuraavasti: ”AJONEUVOJEN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET”.

2)

Korvataan liitteessä IV olevan I osan 43 kohta seuraavasti:

”43

Roiskeenestojärjestelmät

Direktiivi 91/226/ETY

L 103, 23.4.1991, s. 5.

 

 

 

x

x

x

x

x

x

x”

3)

Korvataan liitteen IV lisäyksen otsikko seuraavasti: ”Pieninä sarjoina valmistettavien M1-luokan ajoneuvojen 22 artiklan mukaista tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset”.


LIITE III

Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liite IX seuraavasti:

1)

Korvataan vaatimustenmukaisuustodistuksen mallin osassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N2 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” olevan 31 kohdan teksti seuraavasti:

”31.

Nostettavien akselien sijainti: …”

2)

Korvataan vaatimustenmukaisuustodistuksen mallin osassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N3 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” olevan 31 kohdan teksti seuraavasti:

”31.

Nostettavien akselien sijainti: …”

3)

Korvataan vaatimustenmukaisuustodistuksen mallin osassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokat O1 ja O2 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” olevan 31 kohdan teksti seuraavasti:

”31.

Nostettavien akselien sijainti: …”

4)

Korvataan vaatimustenmukaisuustodistuksen mallin osassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokat O3 ja O4 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” olevan 31 kohdan teksti seuraavasti:

”31.

Nostettavien akselien sijainti: …”

5)

Korvataan vaatimustenmukaisuustodistuksen mallin osassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N2 (keskeneräiset ajoneuvot)” olevan 31 kohdan teksti seuraavasti:

”31.

Nostettavien akselien sijainti: …”

6)

Korvataan vaatimustenmukaisuustodistuksen mallin osassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N3 (keskeneräiset ajoneuvot)” olevan 31 kohdan teksti seuraavasti:

”31.

Nostettavien akselien sijainti: …”

7)

Korvataan vaatimustenmukaisuustodistuksen mallin osassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokat O1 ja O2 (keskeneräiset ajoneuvot)” olevan 31 kohdan teksti seuraavasti:

”31.

Nostettavien akselien sijainti: …”

8)

Korvataan vaatimustenmukaisuustodistuksen mallin osassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokat O3 ja O4 (keskeneräiset ajoneuvot)” olevan 31 kohdan teksti seuraavasti:

”31.

Nostettavien akselien sijainti: …”

9)

Muutetaan liitteeseen IX liittyvien selittävien huomautusten teksti seuraavasti:

a)

Poistetaan selittävän huomautuksen a) viimeinen virke.

b)

Lisätään selittävään huomautukseen e) seuraava virke:

”Yhdellä akselilla varustetun keskiakseliperävaunun tapauksessa ilmoitetaan kytkimen pystyakselin ja akselin keskipisteen välinen vaakaetäisyys”.


LIITE IV

Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liite XI seuraavasti:

1)

Korvataan liitteen XI lisäyksessä 2 oleva 43 kohta seuraavasti:

”43

Roiskeenestojärjestelmät

Direktiivi 91/226/ETY

 

 

 

x

x

x

x

x

x

x”

2)

Korvataan liitteen XI lisäyksessä 4 oleva 43 kohta seuraavasti:

”43

Roiskeenestojärjestelmät

Direktiivi 91/226/ETY

 

 

x

x

x

x

x

x

x”

3)

Lisätään lisäyksen 5 jälkeen ennen kohtaa ”Kirjaimien merkitys” lisäys 6 seuraavasti:

”Lisäys 6

Erikoiskuljetusperävaunut

Kohta

Kohde

Säädöksen numero

O4-luokan perävaunu

3

Polttonestesäiliöt/alleajosuojat takana

Direktiivi 70/221/ETY

X

4

Takarekisterikilven tila

Direktiivi 70/222/ETY

X

5

Ohjausvoima

Direktiivi 70/311/ETY

X

9

Jarrulaitteet

Direktiivi 71/320/ETY

X

10

Radiohäiriöt (sähkömagneettinen yhteensopivuus)

Direktiivi 72/245/ETY

X

18

Lakisääteiset kilvet

Direktiivi 76/114/ETY

X

20

Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus

Direktiivi 76/756/ETY

A + N

21

Heijastimet

Direktiivi 76/757/ETY

X

22

Ääri-, etu-, taka-, jarru-, sivu- ja huomiovalaisimet

Direktiivi 76/758/ETY

X

23

Suuntavalaisimet

Direktiivi 76/759/ETY

X

24

Takarekisterikilven valaisimet

Direktiivi 76/760/ETY

X

28

Takasumuvalaisimet

Direktiivi 77/538/ETY

X

29

Peruutusvalaisimet

Direktiivi 77/539/ETY

X

36

Lämmitysjärjestelmät

Direktiivi 2001/56/EY

N/A

42

Sivusuojaus

Direktiivi 89/297/ETY

A

43

Roiskeenestojärjestelmät

Direktiivi 91/226/ETY

A

46

Renkaat

Direktiivi 92/23/ETY

I

48

Massat ja mitat

Direktiivi 97/27/EY

X

50

Kytkinlaitteet

Direktiivi 94/20/EY

X

63

Yleistä turvallisuutta koskeva asetus

Asetus (EY) N:o 661/2009

P/A”

4)

Muutetaan kohta ”Kirjaimien merkitys” seuraavasti:

a)

Korvataan L kohta seuraavasti:

”L

:

Sovelletaan ainoastaan istuimiin, jotka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä. Takaistuimilla vaaditaan vähintään kiinnityspisteet lantiovöille. Istuimet, joita ei ole suunniteltu käytettäväksi ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, on selkeästi osoitettava käyttäjille joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein.”

b)

Lisätään N/A kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”P/A

:

Tämä asetus on osittain sovellettava. Tarkka soveltamisala määritellään asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanotoimenpiteillä.”

c)

Lisätään H kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”I

:

Renkaat on tyyppihyväksyttävä E-säännön nro 54 vaatimusten mukaisesti siinäkin tapauksessa, että ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on pienempi kuin 80 km/h.

Kantavuutta voidaan säätää suhteessa perävaunun suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen, jos renkaanvalmistaja sen sallii.”