19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/1

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Espanja toimitti vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa, joka koskee vuosia 2011–2014, ja vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Talouskriisillä oli ankarat vaikutukset Espanjan talouteen, ja vuosina 2008 ja 2009 jouduttiin toteuttamaan jyrkkiä sopeutustoimia. Vuoden 2008 alun ja vuoden 2010 lopun välisenä aikana BKT:n määrä supistui 4,3 prosenttia ja työllisyysaste aleni yli 10 prosenttia. Tämän seurauksena työttömyysprosentti nousi vuoden 2010 lopulla 20,1 prosenttiin, joka on korkein taso koko EU:ssa. Espanjan taantuman pahimmat haittavaikutukset kohdistuivat nuorisoon (työttömyysprosentti 41,6) ja matalan koulutustason työntekijöihin (työttömyysprosentti 26,4). Valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjojen korot nousivat valtionvelkojen kehittyessä euroalueella epäsuotuisalla tavalla, ja asuntokuplan puhjettua ja rakennussektorin supistuttua jyrkästi pankkijärjestelmään, varsinkin säästöpankkeihin, kohdistui painetta. Meneillään oleva nousukauden aikana kehittyneiden suurten makroekonomisten epätasapainotekijöiden hallitsemiseen liittyvä prosessi jatkuu vielä jonkin aikaa. Vastauksena näihin haasteisiin Espanjan hallitus on käynnistänyt kunnianhimoisen uudistusohjelman, joka kattaa julkisen talouden vakauttamisen, valtion eläkejärjestelmän uudistamisen, säästöpankkien rakenneuudistuksen sekä työmarkkina- ja tuotemarkkinauudistuksia.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että vakausohjelman julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuosien 2011 ja 2012 osalta suotuisa. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä on tarkoitus supistaa alle 3 prosentin viitearvon vuoteen 2013 mennessä neuvoston huhtikuussa 2009 antamien suositusten mukaisesti ja edelleen 2,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Vakausohjelmassa ei ennakoida, että keskipitkän aikavälin tavoite, joka on edelleen tasapainoinen rahoitusasema, saavutettaisiin vakausohjelman loppuun mennessä. Tämä sopeutusura on asianmukainen. Rakenteellisen rahoitusaseman on tarkoitus parantua vuosittain keskimäärin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2010–2013, mikä vastaa neuvoston suositusta, ja vielä 0,3 prosenttia lisää suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Julkisen velan suhteessa BKT:hen ennustetaan nousevan 60,1 prosentista vuonna 2010 69,3 prosenttiin vuonna 2013 ja laskevan hieman vuonna 2014. Taustalla oleviin makroekonomisiin oletuksiin liittyvään vakauttamisuraan sekä julkisen talouden tavoitteiden noudattamiseen alueellisella tasolla kohdistuu riskejä. Alueiden osuus julkisen talouden kokonaismenoista on suuri, ja 9 aluetta 17:stä ei pysynyt finanssipoliittisissa tavoitteissaan vuonna 2010. Alueellisten viranomaisten käytössä olevia alijäämän ja julkisen velan hallintamekanismeja on kuitenkin jo vahvistettu, ja Espanjan hallitus on sitoutunut ryhtymään lisätoimenpiteisiin, jos se on tarpeen julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(9)

Julkisen talouden vakauttaminen suunnitellusti vuosina 2011 ja 2012 edellyttää, että alueellisia viranomaisia varten luotuja alijäämän ja julkisen velan hallintamekanismeja sovelletaan tiukasti. Jos makroekonominen kehitys ja julkisen talouden kehitys kääntyvät odotettua huonompaan suuntaan vuosina 2011 ja 2012, julkista taloutta koskeviin tavoitteisiin pääseminen edellyttää lisätoimenpiteitä, joiden toteuttamiseen Espanjan hallitus on sitoutunut. Menojen tarkistamista koskevassa suunnitelmassa määritetään vuodeksi 2013 muutamia toimenpiteitä, joilla tuetaan julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvät riskit vaikuttavat suurilta.

(10)

Espanjan keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksellä on ollut keskeinen merkitys monivuotisen julkisen talouden suunnittelun edistämiselle, ja tulokset ovat kaiken kaikkiaan hyvät. Talouskriisi on kuitenkin koetellut tätä kehystä, ja on käynyt ilmi, että julkisen talouden vakautta ja finanssipolitiikan ennaltaehkäisevää puolta on tarpeen lujittaa. Tämä tehostuisi, jos käyttöön otettaisiin menosääntö, joka perustuu keskipitkän aikavälin nimelliseen BKT:n kasvuun EU:n uuden talouden ohjauskehyksen mukaisesti. Espanjan viranomaisten vakausohjelmassa ehdottama sääntö sitoisi automaattisesti keskushallintoa ja aluehallintoja. Hallitus suunnittelee myös pyrkivänsä siihen, että finanssi- ja rahoituspolitiikan neuvostossa päästäisiin yhteisymmärrykseen säännön soveltamisesta itsehallintoalueisiin.

(11)

Ellei uudistusta toteuteta, väestön ikääntymisestä Espanjan julkiseen talouteen todennäköisesti aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset olisivat EU:n keskiarvoa suuremmat. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että eläkemenojen ennustetaan tulevina vuosikymmeninä kasvavan huomattavasti suhteessa BKT:hen. Väestön ikääntyminen johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että eläkeläisten määrä suhteessa työntekijöiden määrään kasvaa merkittävästi. Työmarkkinaosapuolten kanssa sovittu Espanjan hallituksen esitys eläkeuudistukseksi parantaa julkisen talouden kestävyyttä merkittävästi ja lisää työmarkkinoille osallistumisen kannustimia. Uudistukselle on kuitenkin vielä saatava parlamentin hyväksyntä, ja siihen saatetaan tehdä vielä vähäisiä muutoksia.

(12)

Espanja on toteuttanut merkittäviä toimia pankkijärjestelmänsä lujittamiseksi kohdistamalla sille julkista tukea ja ryhtymällä toimenpiteisiin, joilla uudistetaan säästöpankkien rakennetta, vahvistetaan pankkien vakavaraisuutta ja parannetaan niiden taseiden läpinäkyvyyttä. Pankkisektorilla on tapahtunut huomattavaa vakautumista tämän seurauksena, mikä koskee erityisesti säästöpankkeja, joiden osalta on havaittavissa myönteistä kehitystä niiden keskimääräisen koon, liiallisen konttori- ja työntekijämäärän vähentymisen, taseiden vahvistumisen, pääomasijoitusten sekä tehokkuuden ja kannattavuuden parantumisen kannalta. Äskettäin annetulla lainsäädännöllä on puututtu ongelmiin, jotka aiheutuvat paikallisviranomaisten roolista säästöpankkien hallinnossa, sillä useimmat niistä siirtävät varansa ja vastuunsa liikepankeille. Espanjan hallitus on sitoutunut saattamaan rakenneuudistusprosessin pääosan päätökseen syyskuun 2011 loppuun mennessä. Stressitestien seuraavan kierroksen kattavuus tulee jälleen olemaan yksi laajimmista EU:ssa.

(13)

Espanjassa käynnissä olevaa työmarkkinauudistusta on tarpeen täydentää muuttamalla nykyistä tehotonta kollektiivista palkkaneuvottelujärjestelmää perinpohjaisesti. Maakunnallisten ja toimialakohtaisten sopimusten vallitseva asema jättää vain vähän tilaa yritystason neuvotteluille. Työehtosopimusten automaattinen jatkaminen, uusimatta jätettyjen sopimusten voimassaoloaika sekä inflaation perusteella jälkikäteen sovellettavien indeksointilausekkeiden käyttö edistävät palkkarakenteiden jäykkyyttä ja estävät palkkajouston, jota tarvittaisiin talouden sopeutumisen nopeuttamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi. Espanjan hallitus on pyytänyt työmarkkinaosapuolia sopimaan kollektiivisen neuvottelujärjestelmän uudistuksesta kevään 2011 aikana. Koska sopimukseen ei päästy, hallitus hyväksyi 10 päivänä kesäkuuta kuninkaan asetuksen, joka on tullut välittömästi voimaan mutta joka parlamentin on vielä hyväksyttävä.

(14)

Hyvin laajan työttömyyden vuoksi Espanjassa käynnistettiin työmarkkinauudistus syyskuussa 2010 annetulla lailla. Lain tavoitteena on vähentää työmarkkinoiden kaksijakoisuutta ja nuorisotyöttömyyttä, parantaa heikommassa asemassa olevien väestöryhmien työllistettävyyttä, lisätä yritystason joustoa ja parantaa työnvälityksen tehokkuutta työmarkkinoilla. Helmikuussa 2010 hyväksyttiin aktiivisen työmarkkinapolitiikan uudistus, johon sisältyy myös toimenpiteitä työllisyyspalvelujen neuvonta- ja ohjaustehtävien vahvistamiseksi ja niiden koordinoimiseksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida täysin, onko uudistus riittävä työmarkkinoiden lohkoutumisen vähentämiseksi sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden supistamiseksi, sillä joitakin toimenpiteistä ei ole vielä toteutettu. Espanjan hallitus on sitoutunut toteuttamaan lisätoimia lokakuuhun 2011 mennessä.

(15)

Espanjan hinta- ja kustannuskilpailukyky ovat heikentyneet, joskin sen osuus vientimarkkinoilla on suhteellisen hyvä, ja tämä osuus on vahvistunut talouskriisin aikana ja sen jälkeen. Muuta euroaluetta nopeampi palkkojen nousu ja alhaisempi tuotannon kasvu sekä puuttuva kilpailu eräillä tuotemarkkinoilla ovat osaltaan johtaneet jatkuvasti korkeampaan inflaatioon Espanjassa. Kilpailukykyä voitaisiin parantaa etsimällä mahdollisuuksia lisätä verotuksen tehokkuutta. Edelleen vahvistuva kilpailu tuotemarkkinoilla ja kollektiivisen neuvottelujärjestelmän uudistaminen sen varmistamiseksi, että palkkojen nousu heijastaa paremmin tuottavuuden kehitystä yritystasolla, auttavat lisäämään kilpailukykyä.

(16)

Koulunkäynnin keskeyttämisen yleisyys Espanjassa (31,2 prosenttia vuonna 2009) on erityisen huolestuttavaa, sillä se heikentää ammattitaitoisen työvoiman määrää, vaikuttaa kyseisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksiin ja supistaa mahdollista kasvua. Kestävää taloutta koskeva laki, joka hyväksyttiin 15 päivänä helmikuuta 2011, sisältää toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä inhimillisen pääoman laatua ja määrää yleisellä koulutuksella ja ammattikoulutuksella. On kuitenkin epävarmaa, miten tehokkaasti näillä uusilla toimenpiteillä pystytään vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantamaan ammattikoulutusta, ja myös toimenpiteiden toteutus kaikilla hallinnon tasoilla saattaa osoittautua vaikeaksi.

(17)

Espanja on merkittävästi edistynyt kilpailuedellytysten parantamisessa tuote- ja palvelumarkkinoilla, ja näin puuttunut yhteen tuottavuuden hitaan kasvun syistä. Palveludirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on edistynyt Espanjassa hyvin ja se on toteutettu kunnianhimoisesti, mutta asiantuntijapalvelujen avaamista on tarpeen jatkaa edelleen. Kestävää taloutta koskevaan lakiin sisältyy laaja kirjo toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan liiketoimintaympäristöä, lujittamaan kilpailua ja edistämään ympäristön kestävyyttä. Tehokas täytäntöönpano edellyttää lisää ponnisteluja kaikilla hallinnon tasoilla ja asianmukaista koordinointia.

(18)

Espanja on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Julkisen talouden alalla Espanja sitoutuu laatimaan menosäännön julkisen talouden vakauden ja sen myötä kestävyyden parantamiseksi. Tukeakseen rahoitusjärjestelmän vakautta Espanja sitoutui saattamaan rahoitusalan rakenneuudistuksen päätökseen 30 päivään syyskuuta mennessä. Työllisyyden alalla toteutettavat toimenpiteet kohdistuvat ennen kaikkea aktiivista työmarkkinapolitiikkaa koskevien säädösten ja ammattikoulutuksen alan säännösten täytäntöönpanoon sekä epäviralliseen työhön puuttumiseen. Kilpailukykyyn liittyvät toimenpiteet kohdistuvat ennen kaikkea kollektiivisen neuvottelujärjestelmän uudistamiseen, säänneltyihin ammatteihin, kilpailukykyä käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustamiseen sekä konkurssilainsäädännön uudistamiseen. Edellä mainitut sitoumukset koskevat sopimuksen kaikkia neljää osa-aluetta. Ne tuovat käynnissä olevalle uudistusohjelmalle jatkuvuutta, sillä niiden myötä tiettyjen uudistusten toteuttamiselle määritetään sitovat määräajat sekä varmistetaan jo toteutettujen uudistusten täysimääräinen täytäntöönpano. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(19)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Espanjan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta ja lisäksi arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa EU:ssa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämä huomioon ottaen komissio katsoo, että Espanjan hallituksen laatimat julkisen talouden vakauttamissuunnitelmat vastaavat edellytettyjä tavoitteita, mutta että joitakin riskejä on edelleen olemassa. Julkisten menojen kasvu olisi pidettävä BKT:n keskipitkän aikavälin kasvua alhaisempana ja eläkeuudistus on hyväksyttävä. Jatkotoimet vuosina 2011 ja 2012 olisi kohdistettava ennen kaikkea rahoitusjärjestelmän vakaudesta huolehtimiseen (säästöpankkien rakenneuudistuksen ja vakauttamisen loppuunsaattamisella) ja kotimaisten kasvulähteiden lujittamiseen; tämä olisi toteutettava puuttumalla tämänhetkiseen työttömyysaaltoon erityisesti uudistamalla kollektiivisia neuvotteluja ja jatkamalla työmarkkinoiden käynnissä olevien uudistusten toteuttamista samalla seuraten ja arvioiden tarkasti niiden tehokkuutta. Palvelusektoria, elinkeinoja ja ammatteja olisi avattava kilpailulle suuremmassa määrin, ja yritysten hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä.

(20)

Neuvosto on tutkinut Espanjan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä kesäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen, ja neuvoston lausunto (3) esitetään alla erityisesti 1 suosituksessa. Neuvosto on tutkinut Espanjan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

toteuttaa julkisen talouden strategiaa vuosina 2011 ja 2012 sekä korjaa liiallisen alijäämän vuonna 2013 neuvoston liiaallista alijäämää koskevan menettelyn nojalla antaman suosituksen mukaisesti varmistamalla alijäämätavoitteiden saavuttamisen kaikilla hallinnon tasoilla, myös soveltamalla alueellisia viranomaisia koskevia voimassa olevia alijäämän ja julkisen velan hallintamekanismeja tiukasti; ryhtyy lisätoimenpiteisiin, elleivät julkisen talouden kehitys ja talouskehitys toteudu odotetulla tavalla; hyödyntää kaikki tilaisuudet, mukaan lukien taloudellisen tilanteen parantumisen myötä tarjoutuvat tilaisuudet, alijäämän supistamisen nopeuttamiseksi; esittää vuosia 2013 ja 2014 koskevien tavoitteiden tueksi konkreettisia toimenpiteitä, joiden olisi johdettava julkisen talouden korkea velkasuhde laskusuuntaan ja taattava riittävä edistyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta; pitää julkisten menojen kasvun BKT:n keskipitkän aikavälin kasvua alhaisempana ottamalla suunnitelmien mukaisesti käyttöön kaikkia hallinnon tasoja koskevan sitovan menosäännön; parantaa edelleen tietojen antamista alue- ja paikallishallintojen talousarvioista ja niiden toteuttamisesta;

2.

hyväksyy ehdotetun eläkeuudistuksen, jolla lakisääteistä eläkeikää nostetaan ja eläkkeiden laskemisessa käytettävien työvuosien määrää lisätään suunnitelmien mukaisesti; tarkastelee säännöllisesti uudelleen eläkejärjestelmän tekijöitä suhteessa elinajanodotteen muutoksiin suunnitelmien mukaisesti ja kehittää lisätoimenpiteitä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien parantamiseksi ikääntyneiden työntekijöiden osalta;

3.

seuraa tarkasti käynnissä olevaa rahoitusalan rakennemuutosta erityisesti säästöpankkien osalta, jotta se saataisiin suunnitelmien mukaisesti päätökseen 30 päivään syyskuuta 2011 mennessä;

4.

tutkii mahdollisuuksia parantaa verotusjärjestelmän tehokkuutta, esimerkiksi siirtymällä työn verottamisesta kulutus- ja ympäristöveroihin varmistaen samalla valtiontalouden vakauttamissuunnitelmien toteutumisen;

5.

työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen ja kansallisen käytännön mukaisesti hyväksyy ja toteuttaa kollektiivisen neuvottelujärjestelmän ja palkkojen indeksointijärjestelmän kattavan uudistuksen, jolla huolehditaan siitä, että palkkojen kasvu vastaa paremmin tuottavuuden kehitystä sekä paikallisia ja yritystason olosuhteita, ja jolla yrityksille myönnetään riittävästi joustoa, jotta ne voivat sisäisesti mukauttaa työehtoja ja -oloja taloudellisen ympäristön muutoksiin;

6.

arvioi vuoden 2011 loppuun mennessä syyskuussa 2010 toteutettujen työmarkkinauudistusten ja helmikuussa 2011 toteutetun aktiivisen työmarkkinapolitiikan uudistuksen vaikutuksia, ja täydentää arviota tarvittaessa ehdotuksilla, jotka koskevat työmarkkinoiden lohkoutumisen vähentämiseen ja nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen tähtääviä lisäuudistuksia; huolehtii siitä, että seurataan tarkasti kansallisessa uudistusohjelmassa esitettyjen, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen (muun muassa ennalta ehkäisevillä toimintalinjoilla) tähtäävien toimenpiteiden tehokkuutta, ja helpottaa siirtymistä ammatilliseen koulutukseen;

7.

jatkaa asiantuntijapalvelujen avaamista ja hyväksyy suunnitellun lainsäädännön, jolla on tarkoitus uudistaa sääntelykehys ja poistaa tämänhetkisiä kilpailun, tehokkuuden ja innovoinnin rajoituksia; panee kaikilla hallintotasoilla täytäntöön kestävää taloutta koskevan lain, erityisesti toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan liiketoimintaympäristöä ja lisäämään kilpailua tuote- ja palvelumarkkinoilla; ja parantaa aluehallintojen ja kansallisen keskushallinnon välistä koordinointia yritysten hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi.