23.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 377/1

1.

avaruusneuvoston seitsemännessä istunnossa 25. marraskuuta 2010 hyväksytyn päätöslauselman ”Maailmanlaajuiset haasteet – Euroopan avaruusjärjestelmän hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti”;

2.

EU:n neuvoston 31. toukokuuta 2011 antamat päätelmät tiedonannosta ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa”; sekä komission 4. huhtikuuta 2011 antaman tiedonannon ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa”;

3.

ESAn ministerineuvoston 26. marraskuuta 2008 antaman päätöslauselman avaruuden osuudesta Euroopan kokonaistavoitteiden saavuttamisessa;

4.

komission 3. maaliskuuta 2010 antaman tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (1);

5.

Euroopan yhteisön – ja sen seuraajan Euroopan unionin – ja Euroopan avaruusjärjestön välisen puitesopimuksen, jäljempänä ’puitesopimus’, joka tuli voimaan 28. toukokuuta 2004, ja näiden kahden osapuolen välisen lisääntyvän yhteistyön;

6.

TOTEAA, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantulolla EU:lle annettu toimivalta avaruusasioissa vahvistaa avaruuden poliittista ulottuvuutta Euroopassa (2);

7.

KOROSTAA avaruusjärjestelmien tehtävää tarjottaessa tietoja ja käytännön välineitä eurooppalaisten politiikkojen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi ympäristön, ilmastonmuutoksen, humanitaarisen avun, pelastuspalvelun ja kriisinhallinnan aloilla, jotta varmistettaisiin ihmisten, omaisuuden, ympäristön ja kulttuuriperinnön entistä tehokkaampi suojelu luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien sattuessa;

8.

TÄHDENTÄÄ, että avaruusresurssit voivat merkittävästi edesauttaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tavoitteiden toteutumista; PANEE lisäksi tässä yhteydessä MERKILLE, että EDAn ja ESAn välinen hallinnollinen järjestely allekirjoitettiin 20. kesäkuuta 2011 (3);

9.

TOTEAA, että maailmanlaajuisten Galileo- ja EGNOS-navigointijärjestelmien sekä ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa (GMES) koskevan ohjelman saattaminen päätökseen ja hyödyntäminen antavat päättäjille ja muille käyttäjille pitkälle kehitettyjä ja luotettavia välineitä, jotka on mitoitettu Euroopan maiden ja muiden kuin Euroopan maiden kansalaisten turvallisuus- ja suojaamistarpeisiin, mahdollistamalla erityisesti avaruussovellusten yhteentoimivuuden ja yhdennetyn käytön kriisinhallinnassa, pelastuspalvelussa ja humanitaarisessa avussa;

10.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE ensimmäisten kahden Galileo-satelliitin laukaisemisen Sojuz-kantoraketilla ”Guyanan avaruuskeskuksesta – Euroopan avaruuskeskuksesta”, mikä on merkittävä uusi vaihe Euroopan avaruusalan toiminnassa;

11.

MUISTUTTAA, että avaruusinfrastruktuuri, joka on edellä mainituista syistä kriittistä, on suojattava riskeiltä, sekä luonnonriskeiltä, esimerkiksi aurinkomyrskyjen mahdollisilta vaikutuksilta, että ihmisen toiminnasta johtuvilta riskeiltä (esimerkiksi avaruusromulta);

12.

PANEE MERKILLE komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” (4), jossa tehdään EU:n monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevia ehdotuksia;

13.

TOTEAA, että nämä avaruusneuvoston suuntaviivat eivät vaikuta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskeviin päätöksiin;

14.

MUISTUTTAA, että GMES ja Galileo/EGNOS ovat Euroopan unionin lippulaivaohjelmia, joiden toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio, ja että GMES perustuu myös kumppanuuteen ESAn sekä EU:n ja ESAn jäsenvaltioiden kanssa, muiden asiaankuuluvien eurooppalaisten elinten osallistuessa siihen; VAHVISTAA, että EU:n ensisijaisena tavoitteena on varmistaa kestävien GMES-palvelujen ja -infrastruktuurien kehittäminen ja hyödyntäminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; KEHOTTAA Euroopan komissiota toteuttamaan tarpeellisia ja täsmällisiä toimia ohjelman jatkuvuuden varmistamiseksi ja GMESin käyttäjien ja sidosryhmien vakuuttamiseksi komission sitoumuksesta GMES-ohjelmaan;

15.

TOTEAA, että GMES on merkittävässä asemassa pyrittäessä varmistamaan EU:n riippumaton pääsy keskeisiin strategisiin tietoihin, joilla tuetaan monia perussopimukseen kirjattuja EU:n politiikkoja esimerkiksi maatalouden, ympäristön, liikenteen, energian, terveyden, pelastuspalvelun, humanitaarisen avun ja turvallisuuden aloilla; ja KOROSTAA sen vuoksi, että on varmistettava infrastruktuurien ja palvelujen jatkuvuus ja saatavuus myös vuoden 2013 jälkeen;

16.

PANEE MERKILLE, että ilmastonmuutoksella on vakavia vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että talouteen, samoin kuin luonnollisiin ja ihmisen toiminnan muokkaamiin ekosysteemeihin, TOTEAA, että GMES on merkittävä eurooppalainen panos globaaleihin pyrkimyksiin ymmärtää ilmastonmuutosta ja seurata ja hillitä sen vaikutuksia, ja KOROSTAA, että ilmastonmuutosta koskevan GMES-palvelun täytäntöönpanolla olisi täydennettävä muita olemassa olevia palveluja ja toimia ja toimittava vuorovaikutteisesti niiden kanssa kyseiseen haasteeseen vastaamiseksi;

17.

ILMAISEE TYYTYVÄISYYTENSÄ GMES-ohjelman puitteissa tapahtuvaan tosiasialliseen satelliittitiedonvälitykseen kriisioperaatioiden tueksi maailmassa äskettäin tapahtuneiden katastrofien yhteydessä; KATSOO, että GMES-ohjelmalla on tärkeä tehtävä entistä parempien eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien tukirankana, synergiassa olemassa olevien mekanismien kanssa; ja PYYTÄÄ Euroopan komissiota edelleen parantamaan pääsyä kansallisten ohjelmien kriisitilanteissa tarjoamiin asiaankuuluviin tietoihin;

18.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE tulokset, joita Euroopan komissio on saavuttanut kehitettäessä GMES-turvallisuuspalvelujen alustavia toimintavalmiuksia, ja SUOSITTELEE Euroopan komissiolle, että se, tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH), jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien EU:n virastojen, kuten Frontexin, EU:n satelliittikeskuksen (EUSK) ja Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) kanssa saattaisi päätökseen täysin toimintakykyisten, EU:n ulkoista toimintaa sekä rajavartiointia ja merivalvontaa tukevien, käyttäjien kysyntään perustuvien GMES-turvallisuuspalvelujen määrittelyn ja nopeuttaisi siirtymistä niiden käyttöön;

19.

KEHOTTAA Euroopan komissiota kuulemaan kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä ja sen pohjalta ehdottamaan suunniteltujen toimintakykyisten palvelujen organisaatiorakennetta, myös hallintoa, ja perustamista; KEHOTTAA Euroopan komissiota kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen erityisesti saattamaan päätökseen asianmukaisen GMES-tietopolitiikan määrittelyn, joka perustuisi täysimääräiseen ja avoimeen pääsyyn GMES-palvelujen ja GMES-infrastruktuurin kautta kerättyihin tietoihin, ottaen kuitenkin huomioon asianmukaiset kansainväliset sopimukset, turvallisuuteen liittyvät rajoitukset ja lisenssiehdot, mukaan lukien käyttäjien lisenssien rekisteröinti ja hyväksyminen, jolla maksimoitaisiin GMES:n käyttö ja joka perustuisi lähestymistapaan, jossa maksuton tiettyjen julkisten tietojen ja palvelujen saatavuus, tarve vahvistaa maahavainnoinnin markkinoita Euroopassa sekä lisätä olemassa olevien ja uusien tietoja ja tietopalvelua tarjoavien eurooppalaisten yritysten kasvua, ovat keskenään tasapainossa; samoin kuin GMES:n osioiden ja tietojen turvallisuuden hallinnointia;

20.

KATSOO, että kysymys GMES-avaruusinfrastruktuurin omistajuudesta on keskeisen tärkeä GMES:n tulevaisuuden kannalta, ja KEHOTTAA Euroopan komissiota ja ESAa saattamaan mahdollisimman pian päätökseen tämän kysymyksen arvioinnin;

21.

PANEE MERKILLE Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen julkisesti säännellyn palvelun (PRS-palvelun) käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä (5); ja KEHOTTAA Euroopan komissiota EUH:n tuella ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alan käyttäjäyhteisöjen kanssa määrittelemään asianmukaiset toimenpiteet PRS-palvelun ja siihen liittyvien järjestelmien ottamiseksi käyttöön kitkattomasti ottaen täysin huomioon kansalliset infrastruktuurit, sillä näin parannetaan EU:n kriisinhallintavalmiuksia;

22.

TOTEAA, että satelliittiviestintä on keskeinen voimavara kaikessa kriisitoiminnassa ja kriisinhallintaoperaatioissa ja että se on erittäin ratkaiseva ja harvinainen resurssi varsinkin tilanteissa, joissa maainfrastruktuurit ovat vahingoittuneet tai tuhoutuneet, ja SUOSITTELEE Euroopan komissiolle, EUH:lle ja jäsenvaltioille, että ne pyrkisivät Euroopan puolustusviraston (EDA) tuella takaamaan kriisitoiminnan ja kriisinhallinnan alan toimijoille suojatun pääsyn kaupalliseen ja hallitusten satelliittiviestintään;

23.

KOROSTAA, että kriisitilanteiden tosiasiallinen hallinta edellyttää asianmukaisten resurssien saamista käyttöön ja asianmukaisia tietoja niiden käyttämiseksi optimaalisesti, ja siitä syystä eri avaruus- ja maainfrastruktuurien yhdentämistä toiminnan koordinoinnin tueksi useiden toimijoiden osallistuessa pelastuspalvelu- ja humanitaarisiin toimiin;

24.

edellä esitetyn huomioon ottaen KEHOTTAA Euroopan komissiota tarpeen mukaan EUH:n, ESAn ja jäsenvaltioiden tukemana sekä EDAn tuella:

25.

PANEE MERKILLE, että avaruusresursseihin ja niihin liittyviin maainfrastruktuureihin kohdistuu vakavia uhkia, esimerkiksi törmäysriskit ja avaruussään vaikutus; TOTEAA, että on tärkeää suojata Euroopan talouden ja politiikkojen kannalta kriittiset avaruusresurssit ja -palvelut; ja TOTEAA, että Euroopan tason toimintana tarvitaan toimivat avaruustilannetietoisuutta koskevat valmiudet, muun muassa jotta eurooppalaiset avaruusresurssit ja tulevat laukaisut voitaisiin suojata paremmin avaruusromulta ja muilta avaruudessa olevilta esineiltä sekä avaruuden sääilmiöiltä; tätä varten Euroopan unionin olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti jäsenvaltioissa tai EU:n tasolla ja tarvittaessa kansainvälisesti jo olemassa tai kehitteillä olevia resursseja, valmiuksia ja osaamista;

26.

PANEE MERKILLE ESAn SSA-alan valmisteluohjelman merkittävän myötävaikutuksen; tunnustaen tällaisen järjestelmän kaksikäyttöluonteen ja ottaen huomioon sen erityisen turvallisuusulottuvuuden KEHOTTAA Euroopan komissiota yhdessä korkean edustajan kanssa toimien ja tiiviissä yhteistyössä ESAn ja niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on kyseisiä resursseja ja valmiuksia, ja kaikkia asiaankuuluvia toimijoita kuullen esittämään ehdotuksia siitä, miten näitä resursseja ja valmiuksia voidaan täysimittaisesti hyödyntää ja käyttää perustana kehitettäessä avaruustilannetietoisuutta koskevia valmiuksia Euroopan tason toimintana, ja määrittelemään samassa yhteydessä asianmukaisen hallinnointi- ja tietopolitiikan ottaen huomioon avaruustilannetietoisuutta koskevien tietojen arkaluonteisuuden;

27.

TOTEAA, että Euroopan tason operatiivisten SSA-valmiuksien olisi katettava kolme osiota: kiertoradalla olevien esineiden valvonta ja jäljitys, avaruussääilmiöiden ja niiden erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien vaikutusten ennustaminen ja valvonta sekä maan lähelle tulevien kohteiden valvonta, osana SSA-valmiuksien määrittelyä SSA:n siviili- ja sotilaskäyttäjien vaatimusten hyväksytyn yhdistämisen (6) pohjalta;

28.

TOTEAA, että avaruusresurssien suojaaminen vaatii tutkimustoiminnan jatkamista esimerkiksi avaruussään vaikutusten, maan lähelle tulevien kohteiden ja avaruusromun jäljittämisen ja ennustamisen sekä sen vähentämisen ja poistamisen aloilla; ja KEHOTTAA Euroopan komissiota, ESAa ja jäsenvaltioita arvioimaan toimia, joilla nämä kysymykset voitaisiin asianmukaisesti ratkaista;

29.

TOTEAA, että kaiken ulkoavaruuteen liittyvän toiminnan turvaamista, turvallisuutta ja kestävyyttä on parannettava, ja TOISTAA tässä yhteydessä, että on tärkeää jatkaa monenvälisiä neuvotteluja ehdotuksesta ulkoavaruuden toimintaa koskeviksi kansainvälisiksi käytännesäännöiksi, jotta varmistettaisiin, että mahdollisimman monet valtiot noudattavat säännöstöä; ja KATSOO, että avaruustoimintoja koskevien riittävien ja luotettavien tietojen entistä laajempi saatavuus on luottamusta lisäävä toimenpide, jolla luodaan perusta entistä suuremmalle luottamukselle ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä kohtaan;

30.

KATSOO, että avaruusteollisuuspolitiikassa olisi otettava huomioon avaruusalan erityispiirteet ja kaikkien jäsenvaltioiden intressit investoida avaruusresursseihin ja pyrittävä seuraaviin yhteisiin tavoitteisiin: tuetaan Euroopan mahdollisuuksia luoda, kehittää, laukaista, käyttää ja hyödyntää avaruusjärjestelmiä, vahvistetaan Euroopan teollisuuden kilpailukykyä kotimarkkinoilla ja vientimarkkinoilla ja edistetään kilpailua ja voimavarojen tasapainoista kehittämistä ja hankintaa Euroopassa, TÄHDENTÄÄ, että on tutkittava, tarvitaanko Euroopan tasolla ja kansainvälisesti asianmukaisia toimenpiteitä avaruustoimintojen kestävyyden ja taloudellisen kehittämisen takaamiseksi, Euroopan kaupallisen alan toiminnot mukaan luettuina;

31.

Avaruustoimintojen kestävyyden yhteydessä PALAUTTAA MIELIIN (7) kaikille Euroopan institutionaalisille toimijoille osoittamansa pyynnön, että riippumattoman, luotettavan ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn takaamiseksi kohtuullisin ehdoin harkittaisiin ensisijaisesti Euroopassa kehitettyjen kantorakettien käyttöä ja tarkasteltaisiin kysymyksiä, jotka liittyvät kyseisten toimijoiden mahdolliseen osallistumiseen kantoraketteihin liittyviin hyödyntämistoimintoihin.

32.

PALAUTTAA MIELIIN poliittiset keskustelut, joita eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppanien kesken käytiin kolmannessa avaruustutkimuskonferenssissa ja avaruustutkimuksen kansainvälisen korkean tason foorumin ensimmäisessä kokouksessa Luccassa (Italiassa) 10. marraskuuta 2011, ja kokouksen julkilausuman, jossa todettiin, että tulevasta avaruustutkimuksesta käytävästä jatkuvasta jäsennellystä korkean tason poliittisesta vuoropuhelusta hyödytään niin, että se voi auttaa määrittelemään kansainvälisen yhteistyön mahdollisia aloja; PITÄÄ TERVETULLEENA Yhdysvaltojen tarjousta järjestää seuraava vuoropuhelukokous;

33.

TOTEAA, että avaruuden tutkimiseksi robottien ja ihmisten avulla matalalla Maan kiertoradalla ja sitä kauempana voidaan hallitusten tason kansainvälisen korkean tason poliittisen vuoropuhelun tuella saada aikaan yhteiskunnallista, älyllistä ja taloudellista edistystä ja hyötyjä kansalaisille. Sillä tavoin voidaan muun muassa luoda globaaleja kumppanuuksia jakaen haastavia ja rauhanomaisia tavoitteita; kannustaa tieteen edistymistä; edistää tulevia löytöjä; ratkaista globaaleja haasteita avaruudessa ja maapallolla käyttämällä innovatiivista teknologiaa; innoittaa yhteiskuntaa ja varsinkin nuoria sukupolvia kollektiivisilla ja yksittäisten henkilöiden toimilla sekä edistää talouskasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia;

34.

PYYTÄÄ Euroopan komissiota, ESAa ja jäsenvaltioita jatkamaan Euroopan tasolla ja kansainvälisten kumppanien kanssa käytävää keskustelua vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan strategian määrittelemiseksi, mukaan lukien Euroopan osallistuminen siihen, valmisteltaessa seuraavaa vuoropuhelukokousta, jossa olisi otettava huomioon eurooppalaiset pyrkimykset, painopisteet ja voimavarat.