23.9.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/5

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 147 artiklan 1 kohdan mukaan unioni myötävaikuttaa työllisyyden korkeaan tasoon edistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukemalla sekä tarvittaessa täydentämällä niiden toimintaa.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan mukaan unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa työolojen, työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden integroimisen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan aloilla.

(3)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti unioni muun muassa torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa sekä sukupolvien välistä yhteisvastuuta.

(4)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tunnustetaan, että tietyt unionin alueet kärsivät vakavista ja pysyvistä väestöön liittyvistä haitoista, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti niiden kehitykseen ja jotka vaativat erityistä huomiota, jotta unioni voi saavuttaa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen.

(5)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 25 artiklan mukaan unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, ja se kunnioittaa näitä oikeuksia.

(6)

Ikääntyminen on epäilemättä haaste koko yhteiskunnalle ja kaikille sukupolville Euroopassa, ja se liittyy myös sukupolvien väliseen solidaarisuuteen ja perheeseen.

(7)

Unionissa 60 vuoden ikää lähestyvien ja sitä iäkkäämpien osuus väestöstä kasvaa nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tämä kasvu on erittäin myönteistä, koska se on johdonmukainen seuraus terveyden ja elämänlaadun paranemisesta. Väestörakenteen muutoksen takia unioni joutuu kuitenkin kohtaamaan monia haasteita.

(8)

Useissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa on tunnustettu, että on tarpeen puuttua väestön ikääntymisen vaikutuksiin Euroopan yhteiskuntamalleihin. Ikärakenteen nopeaan muuttumiseen vastattaessa avainasemassa on aktiivisen ikääntymisen kulttuurin luomisen edistäminen elinikäisenä prosessina ja näin ollen sen varmistaminen, että 60 vuoden ikää lähestyvällä ja sitä iäkkäämmällä nopeasti kasvavalla väestöryhmällä, joka on kokonaisuutena katsoen terveempää ja paremmin koulutettua kuin mikään muu aikaisempi vastaava ikäryhmä ennen sitä, on hyvät mahdollisuudet työskennellä ja osallistua aktiivisesti yhteiskunta- ja perhe-elämään, kuten vapaaehtoistoimintaan, elinikäiseen oppimiseen, kulttuuritoimintaan ja liikuntaan.

(9)

Maailman terveysjärjestön mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan elämänlaatua ihmisten ikääntyessä. Aktiivinen ikääntyminen antaa ihmisille mahdollisuuden hyödyntää fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä voimavarojaan koko elämänsä ajan ja osallistua yhteiskuntaelämään, ja samalla se tarjoaa heille tarvittaessa riittävää suojaa, turvaa ja hoivaa. Aktiivisen ikääntymisen edistäminen edellyttää näin ollen moniulotteista lähestymistapaa sekä sitoutumista ja kestävää tukea kaikilta sukupolvilta.

(10)

Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden (2012) olisi perustuttava Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden (2010) ja aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuoden (2011) kokemuksiin, ja näiden eurooppalaisten teemavuosien ja aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden (2012), jäljempänä ’eurooppalainen teemavuosi’, välistä synergiaa olisi siksi edistettävä.

(11)

Koska iäkkäiden ihmisten osuus kasvaa Euroopassa ja krooniset terveysongelmat yleistyvät, on entistä tärkeämpää edistää kaikkien kansalaisten ja erityisesti ikääntyneiden henkilöiden elinvoimaa ja arvokkuutta tukevaa tervettä ikääntymistä muun muassa varmistamalla asianmukaisten ja korkealaatuisten terveyspalvelujen, pitkäaikaishoidon ja sosiaalipalvelujen saatavuus sekä esittämällä aloitteita ikääntymiseen liittyvien terveysriskien ehkäisemisen edistämiseksi. Terve ikääntyminen voi auttaa lisäämään ikääntyvien ihmisten osallistumista työelämään, mahdollistaa heidän pysymisensä pidempään aktiivisina yhteiskunnassa, parantaa heidän elämänlaatuaan ja rajoittaa terveydenhuolto-, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiin kohdistuvia paineita.

(12)

Komissio esitti kantansa unionin kohtaamista väestörakenteellisista haasteista ja mahdollisuuksista niiden ratkaisemiseen 12 päivänä lokakuuta 2006 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin”, 10 päivänä toukokuuta 2007 antamassaan tiedonannossa ”Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen” ja 29 päivänä huhtikuuta 2009 antamassaan tiedonannossa ”EU:n väestön ikääntymisen vaikutusten käsittelystä (väestön ikääntymistä koskeva kertomus 2009)”.

(13)

Vanhempien sukupolvien moninaisuus lisääntyy Euroopassa entisestään. Siksi on aktiivisesti edistettävä yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja kannustettava osallistumaan. Aktiivisilla kansalaisilla, joilla on erilaiset taustat, on yhteiskunnassa tärkeä tehtävä kuilujen kaventajina, ja he edistävät integraatiota ja antavat oman panoksensa talouteen.

(14)

Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät 22 päivänä helmikuuta 2007 päätöslauselman ”Euroopan väestörakenteen muutoksen tuomat mahdollisuudet ja haasteet: iäkkäiden ihmisten osallistuminen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen”, ja kyseisessä päätöslauselmassa korostettiin sekä tarvetta parantaa iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen muun muassa vapaaehtoistyön välityksellä että uusia taloudellisia mahdollisuuksia (”senioritalous”), joita syntyy seurauksena siitä, että iäkkäiden ihmisten keskuudessa on yhä enemmän tiettyihin tavaroihin ja palveluihin kohdistuvaa kysyntää, ja iäkkäiden ihmisten myönteisen julkisen kuvan tärkeyttä.

(15)

Neuvosto hyväksyi 8 päivänä kesäkuuta 2009 päätelmät ”Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet: aktiivinen ja arvokas ikääntyminen”, ja kyseisissä päätelmissä tunnustettiin, että aktiivisen elämän jatkaminen ja arvokas ikääntyminen on haasteellista iäkkäille naisille ja miehille kaikkialla unionissa, ja ehdotettiin jäsenvaltioille ja komissiolle useita toimenpiteitä, mukaan lukien aktiivista ikääntymistä koskevien politiikkojen edistäminen siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet sekä naisten ja miesten kohtaamat erilaiset haasteet.

(16)

Neuvosto hyväksyi 30 päivänä marraskuuta 2009 päätelmät ”Terve ja arvokas ikääntyminen” ja kehotti komissiota muun muassa ”kehittämään aktiivisen ikääntymisen edistämiseksi valistuskampanjoita, kuten mahdollinen Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen vuosi 2012”.

(17)

Komissio korosti 3 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyssä tiedonannossaan ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” sitä, kuinka tärkeää unionille on tukea väestön ikääntymistä terveenä ja aktiivisena sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja paremman tuottavuuden saavuttamiseksi. Komissio hyväksyi 23 päivänä marraskuuta 2010 osana Eurooppa 2020 -strategiaa lippulaivahankkeen ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen”, jonka yhteydessä jäsenvaltioiden olisi erityisesti edistettävä aktiivisen ikääntymisen politiikkoja. Komissio hyväksyi 16 päivänä joulukuuta 2010 myös lippulaivahankkeen ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle”. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla julkishallinnon ja hallituksesta riippumattomien sidosryhmien tasoilla; näitä tavoitteita voidaan puolestaan tukea unionin tasolla eurooppalaisen teemavuoden toimilla, joiden tavoitteena on tehdä asiaa tunnetuksi ja edistää hyvien käytänteiden vaihtamista. Kansallisten koordinaattoreiden olisi huolehdittava siitä, että kansalliset toimet koordinoidaan ja että ne ovat yhdenmukaisia eurooppalaisen teemavuoden tavoitteiden kanssa. Myös muiden toimielinten ja sidosryhmien osallistumista olisi suunniteltava.

(18)

Neuvosto hyväksyi 7 päivänä kesäkuuta 2010 päätelmät ”Aktiivisena ikääntyminen” ja pyysi komissiota ”jatkamaan vuonna 2012 järjestettävän aktiivisena ikääntymistä koskevan eurooppalaisen teemavuoden valmisteluja; vuoden aikana voidaan korostaa hyötyjä aktiivisena ikääntymisestä ja sen vaikutuksesta sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen ja julkistaa lupaavia aloitteita aktiivisena ikääntymisen tueksi kaikilla tasoilla”.

(19)

Euroopan parlamentti hyväksyi 11 päivänä marraskuuta 2010 päätöslauselman ”Väestörakenteen muutokseen vastaaminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus”, jossa se kehotti jäsenvaltioita tekemään aktiivisesta ikääntymisestä yhden tulevien vuosien painopisteistä. Päätöslauselmassa korostettiin myös, että eurooppalaisen teemavuoden yhteydessä olisi erityisesti painotettava ikääntyneiden ihmisten panosta yhteiskunnan toiminnassa ja tarjottava tilaisuuksia sukupolvien välisen solidaarisuuden, yhteistyön ja keskinäisen ymmärryksen edistämiseen sekä saatava nuoret ja ikääntyneet toimimaan yhdessä.

(20)

Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean laatimissa lausunnoissa on painotettu aktiivisen ikääntymisen merkitystä Euroopalle korostamalla muun muassa kaikille sukupolville suunnatun terveydenhuollon tärkeyttä.

(21)

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 21 päivänä lokakuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/707/EU (3) suuntaviivoissa 7 ja 8 jäsenvaltioita kehotetaan nostamaan työvoimaosuutta aktiivista ikääntymistä edistävillä politiikoilla, nostamaan iäkkäiden työntekijöiden työllisyysasteita edistämällä innovointia työn organisoinnissa ja parantamaan iäkkäiden työntekijöiden työllistettävyyttä lisäämällä heidän taitojaan ja edistämällä heidän osallistumistaan elinikäisen oppimisen ohjelmiin. Suuntaviivassa 10 korostetaan tarvetta vahvistaa sosiaaliturvajärjestelmiä, elinikäistä oppimista ja aktiivisia yhteenkuuluvuutta koskevia politiikkoja, jotta ihmisille voidaan tarjota mahdollisuuksia eri elämänvaiheissa, suojella heitä köyhyydeltä ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä sekä lisätä heidän aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan.

(22)

Ensimmäisestä Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeesta 19 päivänä toukokuuta 2010 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan digitaalistrategia” komissio korosti tieto- ja viestintätekniikan sovellusten ja palvelujen merkitystä hyvässä vanhuudessa ja ehdotti erityisesti tietotekniikka-avusteiseen asumiseen keskittyvän yhteisen ohjelman vahvistamista. Euroopan digitaalistrategiassa suositeltiin myös yhteisiä toimia kaikkien eurooppalaisten digitaitojen parantamiseksi, mukaan lukien iäkkäät ihmiset, joiden osuus niistä 150 miljoonasta kansalaisesta eli noin 30 prosentista kaikista kansalaisista, jotka eivät ole koskaan käyttäneet internetiä, on liian suuri. Helpottamalla uuden teknologian saatavuutta ja tarjoamalla koulutusta sen käyttämiseen voitaisiin parantaa entisestään iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia.

(23)

Komissio on ehdottanut Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä, että osana Innovaatiounioni-lippulaivahanketta käynnistettäisiin aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevä eurooppalainen innovaatiokumppanuus. Tällä innovaatiokumppanuudella pyrittäisiin saamaan kansalaiset elämään itsenäisinä ja terveinä pidempään ja lisäämään keskimääräisten terveiden elinvuosien määrää kahdella vuodella vuoteen 2020 mennessä.

(24)

Komissio panee parhaillaan täytäntöön Euroopan vammaisstrategiaa 2010–2020, johon sisältyy iäkkäitä ihmisiä koskevia asianmukaisia toimia, koska vammaisuuden ja ikääntymisen välillä on usein yhteys. Erityisen merkityksellisiä ovat esteettömyyttä koskevat toimet, jotka noudattavat kaikille sopivan suunnittelun (”Design for All”) lähestymistapaa. Itsenäistä asumista ja yhteiskuntaan osallistumista tukevat toimet ovat myös tärkeitä, mukaan lukien toimet, jotka on suunnattu ikääntyneille vammaisille, jotka tarvitsevat paljon tukea, joilla on monenlaisia tarpeita ja jotka ovat erityisen heikossa asemassa ja vaarassa syrjäytyä. Lisäksi unioni ja kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, johon sisältyy muun muassa määräyksiä, jotka ovat olennaisia iäkkäiden ihmisten kannalta.

(25)

Sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaista teemapäivää vietetään vuosittain 29 päivänä huhtikuuta. Tämä teemapäivä antaa unionille hyvän mahdollisuuden uudistaa sitoutumisensa sukupolvien välisen solidaarisuuden ja yhteistyön vahvistamiseen oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan edistämiseksi.

(26)

Tässä päätöksessä vahvistetaan rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4) 37 kohdan mukaisesti.

(27)

Aktiivinen ikääntyminen on kohteena myös useissa unionin rahastoissa, ohjelmissa ja toimintasuunnitelmissa, kuten Euroopan sosiaalirahastossa (5), Euroopan aluekehitysrahastossa (6), Progress-ohjelmassa (7), elinikäisen oppimisen ohjelmassa (8) ja erityisesti sen Grundtvig-ohjelmassa, terveysohjelmassa (9), seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman tieto- ja viestintätekniikkaan sekä yhteiskunta- ja taloustieteisiin ja humanistisiin tieteisiin liittyvissä erityisohjelmissa (10), hyvää vanhuutta tietoyhteiskunnassa koskevassa toimintasuunnitelmassa, tietotekniikka-avusteista asumista koskevassa yhteisessä ohjelmassa (11), kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa (12), johon liittyy hyvää vanhuutta koskevia tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoon liittyviä pilottihankkeita, sosiaalista matkailua koskevassa Calypso-valmistelutoimessa sekä kaupunkiliikennettä koskevassa toimintasuunnitelmassa.

(28)

Pienimuotoisten tapahtumien ja toiminnan järjestämistä olisi eurooppalaisen teemavuoden aikana mahdollisuuksien mukaan helpotettava erilaisten järjestöjen osallistumisen turvaamiseksi.

(29)

Unionin tasolla toimivien asianomaisten verkostojen osallistumista eurooppalaiseen teemavuoteen olisi kannustettava ja tuettava riittävillä varoilla.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita, koska tarvitaan jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa ja unionin laajuista hyvien käytänteiden levittämistä, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

a)

parantaa yleistä tietoisuutta aktiivisen ikääntymisen tärkeydestä ja sen eri ulottuvuuksista sekä varmistaa, että se asetetaan eri sidosryhmien poliittisten asialistojen kärkeen kaikilla tasoilla, jotta voidaan korostaa iäkkäiden ihmisten hyödyllistä panosta yhteiskunnan ja talouden kannalta, opettaa arvostamaan sitä, edistää aktiivista ikääntymistä sekä sukupolvien välistä solidaarisuutta ja kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta ja saada iäkkäiden ihmisten potentiaali paremmin käyttöön heidän alkuperästään riippumatta, sekä antaa heille mahdollisuus elää itsenäistä elämää;

b)

herättää keskustelua, vaihtaa tietoja ja kehittää jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välistä vastavuoroista oppimista kaikilla tasoilla aktiivisen ikääntymisen politiikkojen edistämiseksi, hyvien käytänteiden määrittämiseksi ja levittämiseksi sekä yhteistyön ja synergian edistämiseksi;

c)

tarjota puitteet sitoutumiselle ja käytännön toimille, jotta unioni, jäsenvaltiot ja sidosryhmät kaikilla tasoilla pystyvät kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja yritysten osallistumisen ja erityisesti tiedotusstrategioiden edistämisen avulla erityisillä toimilla kehittämään innovatiivisia ratkaisuja, politiikkoja ja pitkän aikavälin strategioita, työpaikkoihin ja työhön liittyvät kokonaisvaltaiset ikärakenteen hallintaan tarkoitetut strategiat mukaan lukien, ja sitoutumaan erityisiin aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta koskeviin tavoitteisiin;

d)

edistää toimia ikään perustuvan syrjinnän torjumiseksi, ikään liittyvistä stereotyypeistä eroon pääsemiseksi ja erityisesti työllistettävyyttä koskevien esteiden poistamiseksi.

a)

kaikkien asianomaisten sidosryhmien aktiivisen osallistumisen tuella järjestettävät konferenssit, tapahtumat ja aloitteet keskustelun herättämiseksi, asian tunnetuksi tekemiseksi sekä kestäviä ja pysyviä vaikutuksia tuottavia erityisiä tavoitteita koskevien sitoumusten antamisen edistämiseksi;

b)

multimedian avulla toteutettavat tiedotus-, edistämis- ja valistuskampanjat;

c)

tietojen, kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihto käyttämällä muun muassa avointa koordinointimenetelmää ja eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita edistävien sidostyhmien verkostoja;

d)

tutkimukset ja kyselyt unionin, jäsenvaltioiden tai alueiden tasolla ja niiden tulosten levittäminen korostamalla aktiivisen ikääntymisen ja aktiivista ikääntymistä edistävien toimien taloudellista ja yhteiskunnallista vaikutusta.

a)

jäsenvaltiot;

b)

ehdokasvaltiot;

c)

Länsi-Balkanin maat; ja

d)

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuoliin kuuluvat Euroopan vapaakauppaliiton valtiot.