(1)

Espanja ilmoitti komissiolle 19 päivänä joulukuuta 2002 päivätyllä kirjeellä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja kivihiiliteollisuuden valtiontuesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 (2) säännöksiä noudattaen Espanjan hiiliteollisuuden rakenneuudistussuunnitelmasta.

(2)

Komissio pyysi lisätietoja 19 päivänä helmikuuta 2003 ja 31 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyillä kirjeillä. Espanja toimitti lisätietoja 18 päivänä huhtikuuta 2003 ja 3 päivänä lokakuuta 2003 päivätyillä kirjeillä.

(3)

Espanja toimitti 16 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä 17 päivänä maaliskuuta 2003 tehdyn ministeriön päätöksen ECO 768/2003, joka koskee rahoitustuen myöntämistä hiiliyrityksille vuonna 2003.

(4)

Espanja toimitti 8 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 säännösten mukaisesti vuonna 2003 myönnettävät tukimäärät hiilikaivosyritystä kohden.

(5)

Espanja toimitti 18 päivänä elokuuta 2003 ja 18 päivänä syyskuuta 2003 päivätyillä kirjeillä kivihiiliteollisuuden valtiontuesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 soveltamisen edellyttämien tietojen toimittamista koskevista yhteisistä puitteista 17 päivänä lokakuuta 2002 tehdyn komission päätöksen 2002/871/EY (3) säännösten mukaisesti tiedot, jotka koskevat tuotantoyksiköiden tuotantokustannuksia.

(6)

Espanja toimitti 10 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä ministeriön päätöksen, joka koskee rahoitustuen myöntämistä hiiliyrityksille vuonna 2004.

(7)

Komissio ilmoitti 30 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Espanjalle, että tarkasteltuaan Espanjan viranomaisten toimittamia tietoja se oli päättänyt käynnistää EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4).

(8)

Espanja toimitti lisätietoja rakenneuudistussuunnitelmasta 30 päivänä kesäkuuta 2004 ja 16 päivänä heinäkuuta 2004 päivätyillä kirjeillä.

(9)

Espanja toimitti 19 päivänä helmikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ministeriön päätöksen, joka koskee rahoitustuen myöntämistä hiiliyrityksille vuonna 2005.

(10)

Komissio pyysi lisätietoja 7 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. Espanja toimitti lisätietoja rakenneuudistussuunnitelmasta 20 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä.

(11)

Espanjan kuningaskunnan toimittamien tietojen pohjalta komission on tehtävä päätös Espanjan hiiliteollisuuden rakenneuudistussuunnitelmasta ja, jos suunnitelmaa koskeva komission päätös on myönteinen, vuosittain myönnettävästä tuesta vuosiksi 2003, 2004 ja 2005.

(12)

Rakenneuudistussuunnitelma ja rahoitustoimenpiteet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1407/2002 soveltamisalaan. Komission on tehtävä asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti päätös siitä, onko rakenneuudistussuunnitelma 4–8 artiklassa säädettyjen edellytysten ja perusteiden sekä asetuksen tavoitteiden mukainen. Jos komissio antaa suunnitelmasta myönteisen lausunnon, sen on lisäksi asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti varmistettava, ovatko vuosia 2003–2005 koskevat ilmoitetut toimenpiteet rakenneuudistussuunnitelman mukaisia ja sopiiko tuki yleisemmin yhteen yhteismarkkinoiden moitteettoman toiminnan kanssa.

(13)

Komissio hyväksyi Espanjan kivihiiliteollisuudelle myöntämästä tuesta vuonna 1998 3 päivänä kesäkuuta 1998 tehdyllä päätöksellä 98/637/EHTY (5) Espanjan kivihiiliteollisuuden rakenneuudistussuunnitelman vuosiksi 1998–2002. Suunnitelma perustui kivihiiliteollisuuden rakenneuudistusta ja kaivosalueiden vaihtoehtoista kehittämistä koskevaan suunnitelmaan vuosiksi 1998–2005, joka allekirjoitettiin 15 päivänä heinäkuuta 1997. Suunnitelma on tulosta sopimuksesta, jonka Espanjan viranomaiset tekivät kivihiilialan asianomaisten tahojen kanssa, ja siihen sisältyy säännöksiä, jotka koskevat tukea saaneita yrityksiä. Komissio antoi myönteisen lausunnon vuosien 1998–2002 rakenneuudistussuunnitelmasta tarkasteltuaan sen yhdenmukaisuutta jäsenvaltioiden kivihiiliteollisuuden hyväksi toteuttamia toimia koskevasta yhteisön järjestelmästä 28 päivänä joulukuuta 1993 tehdyssä komission päätöksessä N:o 3632/93/EHTY (6) määritettyihin yleisiin ja erityisiin tavoitteisiin nähden.

(14)

Koska Espanjan hallituksella oli aikomus myöntää tukea kivihiiliteollisuudelle EHTY-sopimuksen voimassaolon päätyttyä 23 päivänä heinäkuuta 2002 sekä asetuksen (EY) N:o 1407/2002 ja erityisesti sen 9 artiklan 10 kohdan mukaisesti, Espanjan viranomaiset ilmoittivat 19 päivänä joulukuuta 2002 komissiolle kivihiilivarojen saatavuussuunnitelman ja tuotantoyksikköjen sulkemissuunnitelman vuosiksi 2003–2005.

(15)

Tämä rakenneuudistussuunnitelma koskee Espanjan viranomaisten aikomusta jatkaa kivihiiliteollisuuden tukemista vuosina 2003–2005 myöntämällä tuotantotukea sekä tukea, jolla katetaan rakenneuudistusprosessiin liittyvät poikkeukselliset kustannukset. Tässä ehdotuksessa, joka koskee vuoteen 2005 ulottuvaa kautta, oletetaan, että yritysten ja työntekijöiden ponnistelut alan rakenteen uudistamiseksi vuosina 1998–2002 jatkuvat kivihiiliteollisuuden rakenneuudistusta vuosina 1998–2005 koskevan Espanjan suunnitelman mukaisesti ja ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1407/2002 tavoitteen eli pienemmän tuotannon vähäisemmällä tuella ja pienemmällä työvoimalla, mikä mahdollistaa tuotantokustannusten supistamisen.

(16)

Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että yhteiskunnallisten olojen on oltava yksi niistä perusteista, jotka otetaan huomioon päätettäessä, mitkä tuotantoyksiköt säilytetään sellaisella toiminnan vähimmäistasolla, joka turvaa kivihiilivarojen saannin. Muita päätöksenteon perusteita ovat nykyiset kivihiilimarkkinat sekä ympäristölainsäädännön täytäntöönpano, jonka mukaisesti määräytyy myös se, mitkä voimalaitokset voidaan säilyttää toiminnassa.

(17)

Espanjan viranomaiset katsovat, että näiden perusteiden lisäksi tuen yleinen vähentäminen, jota ehdotetaan vuosia 2003–2005 koskevassa Espanjan suunnitelmassa, johtaa siihen, että yritykset pyytävät vapaaehtoista kapasiteetin vähentämistä. Mahdollisuus myöntää tukea tuotantoyksiköiden sulkemiseen johtaa automaattisesti siihen, että kapasiteetti supistuu vuoden 2005 loppuun mennessä noin kahteentoista miljoonaan tonniin, mitä myös ehdotetaan tavoitteeksi. Espanjan viranomaiset ovat vakuuttaneet komissiolle, että tuki, jota myönnetään kapasiteetin sulkemiseen asetuksen (EY) N:o 1407/2002 7 artiklan mukaisesti, käytetään yksinomaan tällaisten yksiköiden sulkemiskustannusten kattamiseen.

(18)

Kaivosalueiden talous- ja työllisyystilanne on edelleen merkittävästi heikommalla tasolla kuin ennen teollisuuden rakenneuudistusta. Tämän vuoksi Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ne tarvitsevat lisäaikaa voidakseen soveltaa politiikkaa, joilla edistetään talouden kehitystä ja hiilikaivostoimintaan nähden vaihtoehtoisia työllisyysmahdollisuuksia. Tätä prosessia hiiliteollisuuden rakenteen uudistamiseksi ei voida nopeuttaa enemmän kuin suunnitelmassa on ehdotettu. Espanjan viranomaiset katsovat, että rakenneuudistusprosessi on ollut käynnissä vasta viisi vuotta, eli huomattavasti lyhyemmän ajan kuin muissa maissa, joissa on ollut merkittävää kivihiiliteollisuutta.

(19)

Espanjan viranomaiset ovat vedonneet asetuksen (EY) N:o 1407/2002 9 artiklan 8 kohtaan, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat viimeistään kesäkuussa 2004 perustelluin syin ilmoittaa komissiolle niiden tuotantoyksiköiden nimet, jotka sisältyvät artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin suunnitelmiin.

(20)

Espanjan viranomaiset ovat lisäksi ilmoittaneet päätöksen 2002/871/EY nojalla komissiolle tuotantoyksiköiden tuotantokustannukset viitevuoden 2001/2002 sekä vuosien 2003–2005 osalta.

(21)

Päätöksen 2002/871/EY 2 artiklassa vahvistetun tuotantoyksikön määritelmän mukaisesti kukin hiilikaivosyritys, Hunosaa lukuun ottamatta, on määritellyt maanalaisen toimintansa ja siihen liittyvän infrastruktuurin yhdeksi ”maanalaiseksi tuotantoyksiköksi” ja kaiken avolouhostoimintansa ja siihen liittyvän infrastruktuurin yhdeksi ”avolouhostuotantoyksiköksi”.

Ilmoitetut tuotantoyksiköt ja viitevuoden (2001/2002) tuotanto ovat seuraavat:

(22)

Espanjan viranomaiset ilmoittivat 3 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä kirjeellä komissiolle, että yritysten Endesa, Encasur ja Antracitas de Gillón SA maanalaiset tuotantoyksiköt suljetaan vuonna 2005 ja että yritys Promotora de Minas de Carbón SA (PMC) sulkee avolouhosyksikkönsä.

(23)

Hiilikaivosyritysten osalta ehdotetaan toiminnan alijäämän kattamiseksi myönnettävän tuen vähentämistä neljä prosenttia vuosittain vuosina 2003, 2004 ja 2005 lukuun ottamatta Hunosaa, jonka osalta vähennys on keskimäärin 5,75 prosenttia vuosittain.

(24)

Tuotantokapasiteetin osalta Espanjan hallitus ehdotti, että tukea saava hiilentuotantokapasiteetti olisi noin 12 miljoonaa tonnia vuonna 2005. Vuonna 2002 kokonaistuotanto oli noin 13 400 000 tonnia.

(25)

Toimintatuen, teknisten kustannusten ja sosiaalikustannusten ilmoitetut kokonaismäärät ovat seuraavat:

(26)

Vuosien 2006–2007 osalta Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että tällä hetkellä ei ole mahdollista asettaa kaudelle täsmällisiä tavoitteita. Espanjan viranomaiset ehdottavat tuen supistamisen jatkamista 4 prosenttia vuosittain. Kun kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmasta on sovittu, komissiolle ilmoitetaan yksityiskohtaiset tiedot, jotka koskevat tuen myöntämistä ja tuotannon jakautumista tonneina.

(27)

Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet yksityiskohtaisemmin julkisessa omistuksessa olevaa Hunosa-kaivosyhtiötä koskevasta suunnitelmasta. Sen kapasiteetin ennakoidaan supistuvan vuosina 2002–2005 siten, että kun se oli 1 800 000 tonnia vuonna 2001, se olisi 1 340 000 tonnia vuonna 2005. Toiminnan alijäämän kattamiseen tarkoitettua tukea supistetaan vuoden 2001 321 091 000 eurosta 239 281 000 euroon vuonna 2005.

(28)

Hunosa-suunnitelman päätavoitteena vuosiksi 2002–2005 oli ensiksikin uudistaa yrityksen rakennetta ja supistaa tappioita siten, että kansallisen kaivossuunnitelman ja yhteisön lainsäädännön edellyttämissä toiminnan supistamistoimenpiteissä otetaan huomioon yrityksen sosiaalinen ja taloudellinen merkitys Keski-Asturian hiilikaivosalueella. Tavoitteena oli myös pohjustaa Keski-Asturian hiilikaivosalueen tulevaa kehitystä luomalla olosuhteet, joita hiilikaivostoimintaan nähden vaihtoehtoisen työllisyyden syntyminen edellyttää. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu toimintatappioiden supistaminen yli 30 prosenttia ja työvoiman vähentäminen 33,6 prosenttia, jolloin tuottavuus kasvaa 21,4 prosenttia.

(29)

Hunosa-suunnitelmassa kaavailtiin sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa, joilla pyritään varmistamaan tuotantomäärien supistuminen. Ensiksi suljetaan kaksi nykyisistä yhdeksästä tuotantoyksiköstä. Tämän lisäksi suljetaan pesulaitos. Näiden kolmen toimipaikan sulkeminen tarkoittaa tuotantokapasiteetin supistumista 25 prosenttia. Tuottavuuden optimoimiseksi toteutetaan toimia, jotka kohdistuvat esiintymien valintaan, tuotannon nykyaikaistamiseen ja pesuprosesseihin. Toimet keskitetään niihin kaivoksiin, joiden tuottavuus on suurin, kokonaiskustannukset pienimmät ja laatu paras. Osa tuotannosta oli tarkoitus varata läheiselle voimalaitokselle ja yrityksen oli määrä toimittaa vuosittain hiiltä sadan päivän kulutusta varten. Toiminnan suunnitellun supistamisen vuoksi on tarpeen myös vähentää yrityksen työvoimaa. Toteutettujen toimenpiteiden ansiosta tuotanto supistuu suunnitelman toteuttamisjaksolla yhteensä 26,1 prosenttia eli 1 800 000 tonnista vuonna 2001 1 340 000 tonniin vuonna 2005.

(30)

Hunosa-suunnitelmaan kuului 550 uuden työntekijän palkkaaminen vuosina 2002–2005. Espanjan viranomaiset vakuuttivat, että nämä uudet työntekijät, jos heidän palkkaamisensa osoittautuu aiheelliseksi, valitaan niistä työntekijöistä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa muiden kaivosten sulkemisen vuoksi. Tähän on kaksi tarkoin rajattua poikkeusta, jotka koskevat tiettyjen erityisalojen teknistä henkilöstöä sekä työtapaturmissa kuolleiden jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa.

(31)

Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että kustannukset hiiliekvivalenttitonnia kohden niiden Hunosan tuotantoyksiköiden osalta, jotka on määrä pitää toiminnassa rakenneuudistuskaudella, ovat seuraavat:

(32)

Espanjan viranomaiset katsoivat, että tällainen tuotantokustannusten supistuminen – noin 20 prosenttia vuosina 2002–2005 – on osoitus Hunosan tuotantoyksiköiden mahdollisuuksista supistaa tuotantokustannuksia ja että tällaista suuntausta voitaisiin vastaisuudessa vahvistaa. Espanjan viranomaisten mukaan tällainen tuotantokustannusten supistuminen merkitsee yritykselle annettavan tuen vähentymistä 25 prosenttia, ja myös tällaista suuntausta voidaan vastaisuudessa vahvistaa.

(33)

Suunnitelmassa ehdotettujen tavoitteiden mukaisesti ehdotetaan, että käynnistetään uusia toimenpiteitä, jotta rohkaistaan sellaisen talousrakenteen syntymistä, joka tarjoaa vaihtoehdon hiilentuotannolle Hunosan maantieteellisellä toiminta-alueella. Espanjan viranomaiset ja ammattiliitot ovatkin sitoutuneet tukemaan 650 työpaikan luomista vuosina 2002–2005 Keski-Asturian kivihiilikentän alueella tähän suunnitelmaan kuuluvien eri toimenpiteiden tuella.

(34)

Keskittymistä ja esiintymien valintaa sekä näitä vastaavia kapasiteetin mukautuksia koskevien teknisten toimenpiteiden soveltamiseen liittyvien, rakenneuudistusprosessista johtuvien poikkeuksellisten kustannusten sekä aiemmasta toiminnasta periytyvien velvoitteiden kattamiseen tarkoitetun tuen osalta Espanjan viranomaiset ovat selvittäneet, että tarvitaan sosiaalisia toimenpiteitä lähinnä varhaiseläkejärjestelmän rahoittamiseen. Tuki kattaa nämä toimenpiteet ja muut ehdotetut toimenpiteet, ja sitä vähennetään asteittain.

(35)

Seuraavasta taulukosta käy ilmi työvoiman vähentyminen ja Hunosa-suunnitelman mukaisesti myönnettävän tuen kokonaismäärä rakenneuudistussuunnitelmassa ehdotetun mukaisesti.

(36)

Espanjan viranomaiset ilmoittivat 22 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä komissiolle, että Hunosa-suunnitelmassa aiotaan muiden tavoitteiden lisäksi varotoimena ylläpitää oman hiilentuotannon vähimmäismäärää, jotta kivihiilivarojen saanti voidaan taata.

(37)

Espanjan viranomaiset perustelivat tässä kirjeessä Hunosan vähimmäistuotantoa vuonna 2005 (1 340 000 miljoonaa tonnia) sillä, että tällaisella tuotannolla voidaan taata, että 30 prosenttia Hunosan kaivosten läheisyydessä sijaitsevien voimalaitosten kulutuksesta (100 päiväksi) saadaan kyseiseltä yritykseltä. Espanjan viranomaiset ehdottavat, että samaa perustetta sovelletaan myös vuoden 2005 jälkeen. Espanjan viranomaiset katsovat, että strategisen tuotannon ylläpito lähellä voimalaitoksia on yksi kivihiilivarojen saatavuussuunnitelman ensisijaisista tavoitteista.

(38)

Tukea annetaan vuosiksi 2003–2005.

(39)

Tuki annetaan avustuksina.

(40)

Johdanto-osan 21 kappaleessa tarkoitetut Espanjan hiilikaivosyritysten tuotantoyksiköt.

(41)

Ministeriön päätös ECO/2731/2003, ministeriön päätös ECO/768/2003, ministeriön päätös ECO/180/2004 ja ministeriön päätös ITC/626/2005.

(42)

Espanjan vuosiksi 2000–2011 laatimien sähköntuotantoennusteiden mukaisesti hiilen osuus sähköntuotannosta putoaa vuoden 2000 35,9 prosentista 15 prosenttiin vuonna 2011. Maakaasulla tuotetun sähkön osuus kasvaa mainittuna kautena 9,7 prosentista 33,1 prosenttiin. Uusiutuvien energianlähteiden osuus sähköntuotannosta kasvaa vuoden 2000 16,9 prosentista 28,4 prosenttiin vuonna 2011. Sähköntuotannon osuus hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä on ainoastaan 28 prosenttia. Espanjan mielestä ei ole loogista yhdistää toisiinsa kansalliselle hiilentuotannolle annettua tukea ja hiilidioksidipäästöjä. Sen sijaan korrelaation pitäisi olla sähköntuotannon ja päästöjen välillä. Voimalaitosten pitäisi olla toiminnassa niin kauan, kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, riippumatta siitä, onko niissä käytettävä hiili tuotettu kotimaassa vaiko tuotu maahan.

(43)

Komissio aloitti 30 päivänä maaliskuuta 2004 muodollisen tutkintamenettelyn. Komissio toi ilmi epäilynsä siitä, onko ilmoitettu suunnitelma asetuksessa (EY) N:o 1407/2002 säädettyjen edellytysten ja perusteiden mukainen, ja siitä, onko se asetuksen tavoitteiden mukainen. Komissio katsoi, että suunnitelmaa ei ollut selostettu riittävän yksityiskohtaisesti. Tämän vuoksi komissio pyysi 30 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään Espanjan viranomaisia

(44)

Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle jäljempänä esitetyt huomautukset sen jälkeen, kun komissio aloitti menettelyn. Kolmannet osapuolet eivät ole esittäneet huomautuksia.

(45)

Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet tiedot vuosina 2003 ja 2004 maksetusta tuesta sekä vuotta 2005 koskevat maksuennusteet, joissa tuki luokitellaan sen mukaisesti, myönnettiinkö se asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 vai 5 artiklan nojalla. Hunosalle myönnetty ja myönnettävä tuki on luokiteltu sen mukaisesti, rahoitettiinko se valtion yleisestä budjetista vai SEPI:stä (13).

(46)

Toimialan toteuttamista tuotantokapasiteetin sulkemisista johtuva tuotantosuuntaus on seuraava:

(47)

Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet perusteet, joita on käytetty luokiteltaessa tuotantoyksiköitä tuensaajiksi asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 artiklan tai 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tärkeimpänä perusteena olivat tuotantokustannukset hiiliekvivalenttitonnia (tce) kohden. Lisäperusteina olivat seuraavat:

(48)

Lisäksi on selvitettävä keinot, joilla voidaan painottaa vallitsevia sosiaalisia ja alueellisia oloja sillä alueella, jossa tuotantoyksikkö sijaitsee. Espanjan hallituksen mielestä tämä sosiaalinen ja alueellinen peruste on säilytettävä. Se on kuitenkin valmis tarkastelemaan periaatteen soveltamistapoja, joita komissio mahdollisesti ehdottaa.

(49)

’Tuotantoyksikön’ määritelmä on tarkastettu niiden yritysten osalta, joiden tuotantokapasiteetti on suurin ja joilla voi näin ollen olla useampia kuin yksi tuotantoyksikkö. Tähän mennessä tukea on Hunosaa lukuun ottamatta analysoitu yritystasolla ja maanalaiset hiilikaivokset on laskettu yhteen avolouhosten kanssa.

(50)

Espanjan viranomaiset ovat selvittäneet, että, kuten raportista käy ilmi, kaikki ne yritykset, jotka vuonna 2002 luokiteltiin päätöksen N:o 3632/93/EHTY 4 artiklan mukaisiksi tuensaajiksi, on nyt luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 artiklan mukaisiksi tukea saaviksi yrityksiksi.

(51)

Espanjan viranomaiset ovat selvittäneet, että vuoden 2005 loppuun asti tukea vähennetään yleisesti ja noin 4 prosenttia vuodessa.

(52)

Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että määräystä ECO/2731/2003 on muutettu, jotta se vastaisi asetuksen (EY) N:o 1407/2002 7 artiklan vaatimuksia. Määräystä sovelletaan ainoastaan niihin tuotantoyksiköihin, jotka tosiasiallisesti suljetaan ennen 31 päivää joulukuuta 2005, eikä sitä sovelleta sulkemisohjelmiin, jotka päättyvät mainitun päivämäärän jälkeen. Lisäksi on määrätty 13 euron korvaus 1 000:ta lämpöyksikköä kohden niiden hiilisopimusten osalta, jotka on peruutettu polttoainetta toimittaneiden tuotantoyksiköiden sulkemisen vuoksi. Tämä enimmäistuki myönnetään asetuksen (EY) N:o 1407/2002 liitteeseen sisältyvien kustannustyyppien rahoittamiseen. Ainoastaan asianmukaisesti perustelluista todellisista sulkemiskustannuksista maksetaan tukea.

(53)

Espanjan hallitus toimii päätöksen 2002/826/EHTY johdanto-osan 18 kappaleen mukaisesti sulkemalla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005 lopullisesti 1 660 000 tonnia tuotantokapasiteettia kyseisessä johdanto-osan kappaleessa mainituissa yrityksissä. Osa näistä yrityksistä aloitti tuotantokapasiteetin vähentämisen jo vuonna 2002.

(54)

Kuten vuosia 2003, 2004 ja 2005 käsittelevissä tukiraporteissa todettiin, vuonna 2003 yrityksille Antracitas de Gillón, ENCASUR, ENDESA ja PMC (ennen sen sulkemista vuonna 2004) myönnetty tuki ja vuosiksi 2004 ja 2005 suunniteltu tuki on toiminnan supistamistukea. Tuki, jota myönnettiin poikkeuksellisten sulkemiskulujen rahoittamiseen vuosina 1998–2002 yrityksille ENDESA ja ENCASUR, oli perusteltua tukena, jolla katettiin erot yleisten varhaiseläkemaksujen ja kyseisten yritysten maksaman 100 prosentin välillä. Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet kirjeet, joilla yritykset vahvistavat sitoutuvansa sulkemaan tuotantoyksiköt vuoden 2005 loppuun mennessä.

(55)

Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet yksityiskohtaisia tietoja merkittävistä rakenneuudistuksista, jotka on toteutettu viime vuosina, ja siitä, missä määrin vuosien 2002–2005 suunnitelmaa on noudatettu. Suunnitelmaan kuuluu kahden tuotantoyksikön sulkeminen, mikä merkitsee louhintakapasiteetin pienentämistä 700 000 tonnilla.

(56)

Espanjan viranomaiset ovat selvittäneet, että rakenneuudistustuen määrä pidetään tarkoin ulkoisista sosiaalisista velvoitteista syntyvissä kustannusrajoissa, ja ovat antaneet soveltuvat selvitykset.

(57)

Näennäinen ristiriita, joka vallitsee tuotantokustannusten pienentämiseen tähtäävien merkittävien ponnistusten sekä tuotantotuen vähemmän huomattavan pienenemisen välillä, on pohjimmiltaan seurausta tulojen muutoksista, jotka johtuvat tuontikivihiilen kansainvälisistä hinnanmuutoksista sekä dollarin ja euron vaihtokurssimuutoksista. Espanjan viranomaiset antoivat yksityiskohtaisia tietoja tulojen laskemisesta ja selvittivät, miksi tulot yleisesti ovat pienemmät kuin tuontikivihiilen kansainvälinen hinta.

(58)

Espanjan viranomaiset antoivat yksityiskohtaiset selvitykset myös rakenneuudistusprosessiin liittyvien poikkeuksellisten kustannusten kattamiseen myönnetystä tuesta.

(59)

Espanjan viranomaiset huomauttivat, että tällaisen henkilöstön palkkaaminen perustuu olennaisen tärkeiden tehtävien hoitamiseen ja erityisesti turvallisuussyihin. On kuitenkin huomattava, että tähän mennessä suunnitelmakaudella ei ole palkattu uutta henkilöstöä. Espanjan viranomaiset ovat kuitenkin varotoimena esittäneet, että palkattavien uusien työntekijöiden enimmäismääräksi arvioidaan 100.

(60)

Jotta voitaisiin määrittää, ovatko tukiohjelmaan sisältyvät toimenpiteet EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista tukea, on selvitettävä, ovatko jäsenvaltiot myöntäneet tuet valtion varoista, suosivatko ne jotakin yritystä, vääristävätkö kyseiset toimenpiteet tai uhkaavatko ne vääristää kilpailua ja voivatko ne vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(61)

Ensimmäinen 87 artiklassa määrätty edellytys liittyy sen määrittelemiseen, ovatko tuet valtioiden myöntämiä tai onko ne myönnetty valtion varoista. Tässä erityistapauksessa valtion varojen osuus näkyy siinä, että toimenpide rahoitettiin valtion budjetista ja vähäisemmässä määrin valtion kokonaan omistaman julkisen yrityksen (SEPI) varoista.

(62)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan toinen edellytys koskee mahdollisuutta, että toimenpiteet suosivat tiettyjä tuensaajia. On ensiksi määritettävä, saavatko tuensaajayritykset toimenpiteestä taloudellista hyötyä, ja toiseksi, myönnetäänkö hyöty määrätyntyyppiselle yritykselle. Tuki selvästikin suosii hiilikaivosyrityksiä, sillä kyseessä on välitön tuki, jolla katetaan kyseisten yritysten juoksevia kuluja, jotka tavanomaisesti koituisivat yrityksille itselleen. Tällaiset kustannukset koostuvat yhtäältä ennakoitavien tuotantokustannusten ja tulojen sekä toisaalta rakenneuudistuksesta johtuvien kulujen välisestä erosta, ja hiilikaivosyritykset hyötyvät siitä, että niille osittain korvataan nämä kustannukset. Lisäksi kyseisillä toimenpiteillä pyritään ainoastaan tukemaan hiilikaivosyrityksiä Espanjassa. Tästä syystä toimenpiteet suosivat tiettyjä yrityksiä enemmän kuin niiden kilpailijoita ja ovat sen vuoksi valikoivia.

(63)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan kolmannen ja neljännen edellytyksen mukaan tuki ei saa vääristää eikä uhata vääristää kilpailua eikä vaikuttaa tai olla omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tarkasteltavana olevat toimenpiteet uhkaavat vääristää kilpailua, sillä ne vahvistavat tuensaajayritysten taloudellista asemaa ja toimintakenttää suhteessa niiden kilpailijoihin, jotka eivät saa kyseistä hyötyä. Vaikka yhteisön sisäinen hiilikauppa on hyvin vähäistä eivätkä kyseiset yritykset harjoita vientiä, muihin jäsenvaltioihin asettautuneilla yrityksillä on vähemmän mahdollisuuksia viedä tuotteitaan Espanjan markkinoille.

(64)

Edellä mainituista syistä kyseiset toimenpiteet kuuluvat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, ja niitä voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina ainoastaan, jos ne täyttävät perustamissopimuksessa tarkoitettuja poikkeuksia koskevat edellytykset.

(65)

Koska sekä EHTY:n perustamissopimuksen että päätöksen N:o 3632/1993/EHTY voimassaolo päättyi 23 päivänä heinäkuuta 2002 ja kun otetaan huomioon perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan e alakohta, ilmoitettujen toimenpiteiden soveltuvuutta on arvioitava asetuksen (EY) N:o 1407/2002 perusteella.

(66)

Asetuksessa (EY) N:o 1407/2002 vahvistetaan valtiontukea koskevat säännöt, jotka koskevat kivihiiliteollisuuden rakenneuudistuksen edistämiseen tarkoitetun valtiontuen myöntämistä. Säännöissä otetaan huomioon alan rakenneuudistukseen liittyvät sosiaaliset ja alueelliset näkökohdat sekä se, että on säilytettävä oman hiilentuotannon vähimmäismäärä kivihiilivarojen saatavuuden takaamiseksi. Kivihiiliteollisuuden rakenneuudistusprosessin on jatkuttava, koska yhteisön hiilen ja tuontihiilen välillä vallitsee kilpailun epätasapaino.

(67)

Tuettava kivihiilentuotanto on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoitettava siihen, mikä on tiukasti katsoen välttämätöntä, jotta energiansaannin varmuuteen tähtäävää tavoitetta voidaan edistää tehokkaasti. Tässä yhteydessä komissio muistuttaa mieliin tiedonantonsa ”Kestävä kehitys Euroopassa paremman maailman vuoksi: Kestävää kehitystä koskeva Euroopan unionin strategia (14)”, joka tunnetaan myös Göteborgin kestävän kehityksen strategiana ja jolla pyritään rajoittamaan ilmastonmuutosta ja lisäämään puhtaan energian käyttöä.

(68)

Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 artiklan mukaisesti myöntää toiminnan vähentämistukea. Yksi täytettävistä ehdoista on, että kyseisten tuotantoyksiköiden toiminnan on muodostettava osa sulkemissuunnitelmaa.

(69)

Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EY) N:o 1407/2002 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti myöntää yritykselle tuotantotukea, joka on erityisesti suunnattu tietyille tuotantoyksiköille tai tuotantoyksiköiden ryhmittymälle. Tällöin on täytettävä se ehto, että kyseisten tuotantoyksiköiden tai samassa yrityksessä toimivien tuotantoyksiköiden ryhmittymän toiminnan on muodostettava osa kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaa.

(70)

Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EY) N:o 1407/2002 7 artiklan mukaisesti myöntää tukea sellaisten poikkeuksellisten kustannusten kattamiseen, jotka koituvat tai ovat koituneet kivihiiliteollisuuden järkeistämisestä ja rakenneuudistuksesta ja jotka eivät liity nykyiseen tuotantoon, sillä edellytyksellä että maksettavat määrät eivät ylitä kyseisiä kustannuksia. Kivihiiliteollisuuden järkeistämisestä ja rakenneuudistuksesta aiheutuvien kustannusten luokat määritetään kyseisen asetuksen liitteessä.

(71)

Komissio toi 30 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään ilmi epäilynsä siitä, onko ilmoitettu suunnitelma asetuksessa EY (N:o) 1407/2002 säädettyjen edellytysten ja perusteiden mukainen, ja siitä, onko se asetuksen tavoitteiden mukainen. Komissio katsoi, että se tarvitsi yksityiskohtaisemman suunnitelman. Tämän kirjeen jälkeen Espanja toimitti komissiolle useaan otteeseen yksityiskohtaisia tietoja rakenneuudistussuunnitelmasta. Näiden uusien tietojen perusteella komissio aikoo arvioida rakenneuudistussuunnitelmaa ja sen pohjalta vuosiksi 2003, 2004 ja 2005 myönnettyä tukea.

(72)

Komissio katsoi 30 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että Espanjan viranomaiset eivät olleet selkeästi ilmoittaneet, että EHTY:n perustamissopimukseen pohjautuvissa komission aiemmissa päätöksissä ja erityisesti päätöksessä 2002/826/EHTY täsmennettyjä edellytyksiä noudatetaan. Päätöksellä 2002/826/EHTY tuen myöntäminen sallittiin sillä edellytyksellä, että kyseiset tuotantoyksiköt kuuluvat sulkemissuunnitelmaan ja että ne vuoteen 2005 mennessä supistavat tuotantokapasiteettiaan 1 660 000 tonnilla. Espanjan on noudatettava näitä ehtoja. EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyminen ja asetuksen (EY) N:o 1407/2002 voimaantulo eivät vaikuta aiemmin tehtyihin sitoumuksiin. Näitä sitoumuksia on noudatettava täysimääräisesti ja komission on varmistettava, että EHTY:n perustamissopimuksen pohjalta tehdyissä päätöksissä säädetyt edellytykset täyttyvät.

(73)

Edellinen sulkemissuunnitelma/toiminnan vähentämissuunnitelma, joka pohjautui päätökseen N:o 3632/93/EHTY, on hyväksytty päätöksellä 2002/826/EHTY. Espanjan viranomaiset ovat useaan otteeseen ja myös komissiolle osoitetuissa kirjeissä hyväksyneet sen, että aiempia sitoumuksia on noudatettava täysimittaisesti, ja selkeästi vahvistaneet, että päätöksen 2002/826/EHTY johdanto-osan 18 kappaleessa lueteltujen tuotantoyksiköiden sulkemispäätökset toteutetaan voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Tämä merkitsee 1 660 000 tonnin tuotantokapasiteetin sulkemista viimeistään vuonna 2005. Espanjan viranomaisten toimittamien tietojen pohjalta komissio on voinut tarkistaa, että tällainen tuotantokapasiteetin vähentäminen on todellisuudessa saavutettu.

(74)

Komissio katsoo, että tuotantokapasiteettiaan vähentäneet tuotantoyksiköt ovat samoja tuotantoyksiköitä, jotka jo sisältyivät päätökseen N:o 3632/93/EHTY pohjautuvaan sulkemissuunnitelmaan / toiminnan vähentämissuunnitelmaan. Nämä tuotantoyksiköt mainittiin päätöksen 2002/826/EHTY johdanto-osan 18 kappaleessa.

(75)

Espanjan aiempien sulkemissuunnitelmien/toiminnan vähentämissuunnitelmien mukaisesti tuotantoyksiköt Antracitas de Gillón SA, ENDESA (maanalainen) ja ENCASUR (maanalainen) oli suljettava vuoden 2002 loppuun mennessä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vuonna 2003 ja osittain vuonna 2004 nämä tuotantoyksiköt olivat edelleen toiminnassa.

(76)

Komission esittämien pyyntöjen seurauksena yritysten ENDESA ja ENCASUR maanalaiset yksiköt sekä yrityksen Antracitas de Gillón tuotantoyksikkö on suljettu. Yrityksen Promotora de Minas de Carbón avolouhostuotantoyksikkö on myös suljettu 31 päivänä maaliskuuta 2004. Komissio on saanut kirjeet, joilla yritykset vahvistavat sitoutuvansa sulkemaan tuotantoyksiköt vuonna 2005.

(77)

Komissio on Espanjan sille toimittamien tietojen pohjalta varmistanut, että näille yrityksille päätöksen N:o 3632/93/EHTY 5 artiklan mukaisesti myönnetty tuki, jolla on tarkoitus kattaa kyseisten tuotantoyksiköiden sulkemisesta aiheutuvat poikkeukselliset kustannukset, ei ole ylittänyt tällaisia kustannuksia.

(78)

Koska päätöksen 2002/826/EHTY johdanto-osan 18 kappaleessa lueteltujen tuotantoyksiköiden tuotantokapasiteetin vaadittu vähennys on saavutettu ja koska ne tuotantoyksiköt, jotka mainitun päätöksen mukaisesti oli määrä sulkea, on lopulta suljettu, komissio päättelee, että Espanja on noudattanut komission aiempia päätöksiä.

(79)

Komissio totesi 30 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet myönnettävän toimintatuen kokonaismäärän. Espanjan viranomaiset eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 artiklassa tarkoitettua toiminnan vähentämistuen kokonaismäärää eivätkä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kivihiilivarojen saatavuustuen kokonaismäärää. Espanjan viranomaiset eivät myöskään ole selventäneet niitä perusteita, joiden mukaisesti tuotantoyksiköt voivat hakea tukea.

(80)

Toinen komission esille tuoma epäilys liittyi siihen, että Espanjan viranomaiset eivät olleet määritelleet sitä tuotantokapasiteetin kokonaismäärää, joka olisi suljettava joko ennen 31 päivää joulukuuta 2005 tai ennen 31 päivää joulukuuta 2007 sulkemissuunnitelman mukaisesti, mistä säädetään asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa yhtenä niistä edellytyksistä, joiden on täytyttävä toiminnan vähentämiseen liittyvän tukikelpoisuuden saavuttamiseksi. Arvioidut tukimäärät voidaan myöntää vain, jos kapasiteetin kokonaisvähennys on ilmoitettu.

(81)

Tuotantokapasiteetin ja kivihiilivarojen saatavuuden takaamiseksi tarvittavan vähimmäistuotantotason osalta komissio katsoi 30 päivänä maaliskuuta 2004 Espanjalle osoittamassaan kirjeessä, että perustelut eivät näyttäneet vastaavan asetuksen (EY) N:o 1407/2002 1 artiklassa säädettyä tarkoitusta. Kivihiilivarojen saatavuussuunnitelma ja kivihiilivarojen saatavuustuki olisi perusteltava oman kivihiilentuotannon sellaisen vähimmäismäärän säilyttämisellä, jota varantojen saatavuuden takaaminen edellyttää. Toimialan rakenneuudistukseen liittyviä sosiaalisia ja alueellisia seikkoja voidaan käyttää perusteena ainoastaan sulkemissuunnitelmassa ja toiminnan vähentämistuessa.

(82)

Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet tuotantoyksiköiden kustannustietoja. Espanja on Hunosaa lukuun ottamatta määritellyt kunkin yrityksen osalta maanalaisen toiminnan ja siihen liittyvän infrastruktuurin maanalaiseksi tuotantoyksiköksi ja noudattanut samanlaista lähestymistapaa avolouhosten osalta. Asetuksen (EY) N:o 1407/2002 soveltaminen pohjautuu tuotantoyksikön käsitteeseen. Komissio ilmaisi 30 päivänä maaliskuuta 2004 epäilyksiä siitä, olivatko nämä tiedot riittävän yksityiskohtaisia, kun otetaan huomioon asetuksen (EY) N:o 1407/2002 9 artiklassa säädetyt edellytykset.

(83)

Menettelyn aloittamisen jälkeen Espanja on luokitellut tuen sen mukaan, onko se myönnetty asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 artiklan vai 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Vuosina 2003–2005 seuraavat tuotantoyksiköt ovat saaneet tukea 4 artiklan nojalla: Antracitas de Gillón SA, Coto Minera Jove SA, Endesan maanalainen tuotantoyksikkö, Encasurin maanalainen tuotantoyksikkö, González y Díez SA, Industria y Comercial Minera SA (INCOMISA), Mina Escobal SL, Mina la Camocha, Minas de Valdeloso SL, Promotora de Minas de Carbón SA ja Virgilio Riesco SA Mina Escobal SL on suljettu vuonna 2004 ja Promotora de Minas de Carbón SA on suljettu vuonna 2005. Muut toiminnan vähentämistukea saaneet tuotantoyksiköt ovat julkisessa omistuksessa olevan hiilikaivosyritys Hunosan kaksi tuotantoyksikköä, jotka on suljettu (Pumarabule ja Figaredo). Muut tuotantoyksiköt ovat saaneet kivihiilivarojen saatavuustukea. Nämä tuotantoyksiköt luetellaan johdanto-osan 21 kappaleessa.

(84)

Hiljattain saatujen tietojen pohjalta komissio näin ollen katsoo päätelmänään, että Espanjan viranomaiset ovat asianmukaisesti jakaneet tuotantotuen tuotannon vähentämistukeen ja kivihiilivarojen saatavuustukeen. Espanjan viranomaiset ovat lisäksi vahvistaneet, että asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset, jotka koskevat tuotannon vähentämistukea saavien tuotantoyksiköiden sulkemista vuoteen 2007 mennessä, täyttyvät.

(85)

Komissio panee merkille, että Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että tuotantotukikelpoisuutta määritettäessä sovellettavista perusteista ensisijaiseksi katsotaan tuotantokustannukset hiiliekvivalenttitonnia kohden. Tämä peruste on asetuksen (EY) N:o 1407/2002 5 artiklan mukainen, sillä sitä voidaan pitää selvänä osoituksena siitä, että tukea myönnetään talousnäkymiltään parhaille yksiköille.

(86)

Lisäperusteina Espanjan viranomaiset käyttävät markkinoiden olemassaoloa eli sitä, että sadan kilometrin säteellä on toiminnassa oleva voimalaitos, sekä tuotantoyksikön omistavan yrityksen vakavaraisuutta. Näiltä osin edellytetään yrityksen omien varojen ja kokonaisvarojen vähimmäissuhdelukua. Viimeksi mainittua perustetta käytetään, jotta tukea myönnettäisiin yksiköille, joiden talousnäkymät ovat parhaat. Ensiksi mainittua perustetta on käytettävä pelkästään täydentävänä. Sijainti voidaan ottaa huomioon energiansaannin varmuuteen sekä rahoitukseen liittyvistä syistä, sillä näillä on vaikutusta kuljetuskustannuksiin, mutta sitä ei voida pitää pääasiallisena perusteena. Komissio katsoo, että Espanjan viranomaisten soveltamat perusteet ovat yleisesti asetuksen (EY) N:o 1407/2002 mukaiset.

(87)

Komissio on tarkistanut rakenneuudistussuunnitelmassa käytetyn tuotantoyksikön määritelmän Espanjan viranomaisten toimittamien tietojen pohjalta. Espanja on aiemmin toteuttanut analyysin yritystasolla myönnetystä tuesta, jolloin maanalainen hiilikaivostoiminta laskettiin yhteen avolouhostoiminnan kanssa. Espanja on muuttanut tätä analyysia ja laskenut asetuksessa (EY) N:o 1407/2002 annetun määritelmän mukaista tuotantoyksikköä kohti myönnetyn tuen. Lisäksi Espanja on näiltä osin toimittanut komissiolle päätöksessä 2002/871/EY edellytetyt tiedot. Komissio katsoo tämän vuoksi, että Espanjan rakenneuudistussuunnitelmassa käyttämä tuotantoyksikön määritelmä on asetuksen mukainen.

(88)

Komissio panee merkille, että rakenneuudistussuunnitelman toteuttaminen merkitsee 12 miljoonan tonnin kapasiteettia. Kun otetaan huomioon Espanjan yleinen energiatilanne, erityisesti Espanjan viranomaisten pyrkimys pienentää hiilen osuutta sähköntuotannossa 35,9 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä, kapasiteetin pienentäminen kahteentoista miljoonaan tonniin vaikuttaa soveltuvalta toimenpiteeltä, jolla edistetään kyseisen tavoitteen saavuttamista. Tällaista tuotantokapasiteettia, joka on määrä saavuttaa vuoden 2005 loppuun mennessä, voidaankin pitää asetuksessa (EY) N:o 1407/2002 tarkoitettuna strategisena varantona. Tämän vuoksi niitä tuotantoyksiköitä, jotka kuuluvat kivihiilivarojen saatavuutta koskevaan rakenneuudistussuunnitelman osaan, voidaan pitää tukikelpoisina kivihiilivarojen saatavuustuen osalta sillä edellytyksellä, että asetuksen 4 ja 5 artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät.

(89)

Lisäksi on täytetty keskeinen edellytys, joka on koko asetuksen kulmakivi, eli se että tuen on oltava asteittain alenevaa. Asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 ja 5 artiklan mukaisesti myönnettyä tukea on vähennetty vuosittain 4 prosenttia. Komissio katsoo, että tällainen vähennys voidaan hyväksyä. Komissio on ottanut huomioon sen, että Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että myös vuosina 2006 ja 2007 aiotaan jatkaa tuen vähentämistä vuosittain 4 prosenttia.

(90)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Espanjan viranomaiset ovat riittävästi selvittäneet perusteita, jotka on otettava huomioon määritettäessä, ovatko tuotantoyksiköt tukikelpoisia joko tuotannon vähentämistuen tai kivihiilivarojen saatavuustuen osalta. Nämä perusteet ovat asetuksen (EY) N:o 1407/2002 ja erityisesti sen 4 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan ja 9 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisia.

(91)

Näiltä osin komissio muistuttaa Espanjan viranomaisia siitä, että sosiaalista ja alueellista tilannetta ei voida ottaa huomioon, kun päätetään säilytettävistä strategisista varannoista. Sosiaaliset ja alueelliset perusteet voidaan ottaa huomioon ainoastaan, kun sovelletaan ehtoja, jotka liittyvät tuotannon vähentämistuen myöntämiseen ja rakenneuudistusprosessiin kuuluvien poikkeuksellisten kustannusten kattamiseen tarkoitetun tuen myöntämiseen.

(92)

Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet yksityiskohtaisia tietoja hiilen hinnasta. Espanjan viranomaisten toimittamissa lisätiedoissa on selvitetty, että Espanjan hallituksen maksama valtiontuki on tosiasiassa tuotantokustannusten ja espanjalaisen hiilen keskimääräisen myyntihinnan välinen ero ja että keskimääräinen myyntihinta oli alhaisempi kuin kolmansista maista tuodun hiilen keskimääräinen hinta. Tämä johtuu pääasiassa espanjalaisen kivihiilen heikommasta laadusta ja vähäisemmässä määrin myös siitä, että hinnat määräytyvät pitkäaikaisten sopimusten pohjalta, kun taas tuontihiilen hinta määräytyy päivittäin kivihiilen spot-markkinoilla.

(93)

Espanjan viranomaiset ovat selvittäneet, että kansainvälisten hinnanvaihteluiden vaikutus näkyy kansallisessa hiilen hinnassa noin kolmen vuosineljänneksen viiveellä. Toisaalta hiilen laatu näyttää olevan selvästi heikompi kuin kansainvälisillä markkinoilla myydyn hiilen. Tämän vuoksi kansallisen hiilen hinta on selvästi alhaisempi. Maksetut hinnat vaihtelevat voimalaitoksen mukaan, koska eri yksiköissä louhittu hiili on laadultaan erilaista. Esimerkiksi hiilen lämpöarvo voi vaihdella 7 prosentista 35 prosenttiin sen mukaan, mistä se on louhittu.

(94)

Espanjalainen hiili on yleensä heikkolaatuista johtuen korkeasta tuhka- ja vesipitoisuudesta tai haihtuvien ainesten alhaisesta pitoisuudesta taikka näistä molemmista tekijöistä. Heikkolaatuiselle hiilelle ei ole maailmanmarkkinoita, sillä kaikki hiilentuottajamaat käyttävät heikkolaatuisen hiilensä lähellä louhintapaikkaa. Tällaisen hiilen käyttö voimalaitoksissa aiheuttaa suuremmat investointi- ja ylläpitokustannukset voimalaitosten omistajille, sillä niiden on asennettava ylläpidoltaan ja käytöltään kalliimmat erityispolttimet, minkä lisäksi näiden voimalaitosten tehokkuus on tavanomaisia hiilivoimalaitoksia heikompi.

(95)

Espanjan viranomaiset ovat selvittäneet, että ei ole taloudellisesti kannattavaa parantaa hiilen laatua niin paljon, että se olisi laadultaan verrattavissa tuontihiileen, sillä tuotantoprosessi muodostuisi huomattavasti kalliimmaksi ja vähemmän kilpailukykyiseksi.

(96)

Vuodesta 1998 hiilen myyntihinta on määräytynyt hiilentuotantoyksiköiden ja hiiltä käyttävien voimalaitosten välisissä neuvotteluissa ilman viranomaisten mukaantuloa. Viranomaiset voivat tulla mukaan neuvotteluihin ainoastaan vakavissa ristiriitatilanteissa. Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet tietyille sähköyrityksille kuuluvien hiilivoimalaitosten hankintasopimuksia, jotka osoittavat hiilikaivosyrityksille maksetun hinnan. Hiilen hinnan laskentaan sisältyy kaava, jossa otetaan hiilen laadun osalta huomioon muun muassa haihtuvien aineiden, tuhkan, kosteuden ja rikin määrä sekä lämpöarvo.

(97)

Espanjan hiilen hinnat perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin hiilikaivosyritysten ja niiden asiakkaiden välillä. Nykyiset sopimukset ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2005. Hinnat riippuvat seuraavista tekijöistä:

(98)

Espanja laskee kivihiilen keskimääräiset tuontihinnat Espanjassa. Näiden keskimääräisten tuontihintojen laskeminen perustuu Espanjan hiilentuontiyrityksiltä sekä kolmansien maiden hiilenvientiyrityksiltä kerättyihin tilastotietoihin.

(99)

Jotta järjestelmä toimisi asianmukaisesti, on olennaisen tärkeää, että kivihiilelle lasketut hinnat tosiasiallisesti kuvastavat hiilen maailmanmarkkinahintaa. Tämän varmistamiseksi komissio vertasi tätä hintaa MCIS:n toimittamiin kattilahiilen merkintähintoihin (Steam Coal Marker Prices), jotka ovat hiilen spot-markkinahintojen tavanomainen vertailukohta.

(100)

Espanjan viranomaiset selvittivät, että ero MCIS:n toimittaman kattilahiilen merkintähinnan (Steam Coal Marker Price) ja Espanjan viranomaisten laskeman keskimääräisen hinnan välillä johtuu siitä, että ensiksi mainittu perustuu ainoastaan kyseisenä päivänä spot-markkinoilla tehtyihin sopimuksiin, kun taas jälkimmäinen perustuu kaikkiin sopimuksiin, jotka ovat kyseisenä päivänä voimassa ja joihin sisältyvät myös pitkäaikaiset sopimukset. Tästä on seurauksena, että Espanjan hinta on yleensä alhaisempi kuin spot-hinta, kun spot-hinnat ovat nousussa, ja korkeampi kuin spot-markkinahinta, kun spot-markkinahinnat ovat laskussa. Näiden kahden indeksin pitkän aikavälin keskiarvo on likimain sama: vuosina 1996–2004 MCIS:n keskimääräinen kattilahiilen merkintähinta oli 43,3 euroa/tce. Näin ollen komissio katsoo, että Espanjan laskema kivihiilen hinta kuvastaa kattilahiilen todellista maailmanmarkkinahintaa tarkasti.

(101)

Edellä mainittujen tekijöiden perusteella keskihinta oli vuonna 2001 45,85 euroa ja ennuste vuodeksi 2005 oli 36 euroa. Vuoden 2001 tulot olivat poikkeuksellisen suuret, mikä johtui bruttoperiaatteen mukaisesti kyseisenä vuonna kirjatuista tietyistä poikkeuksellisista ja epätyypillisistä tuloista. Tämän vuoksi tuotantokustannusten supistuminen 20 prosentilla ei ole johtanut vastaavaan vuosina 2003–2005 myönnetyn tuotantotuen kokonaismäärän pienentymiseen.

(102)

Kokonaistuki määritetään sen jälkeen, kun kukin tuotantoyksikkö on esittänyt tilintarkastuskertomuksensa, johon sisältyvät tuotantokustannuksia ja tuloja kuvaavat luvut. Jos tämän jälkeen tuotantovuoden lopussa käy ilmi, että tuotantokustannusten ja tulojen ero on ollut ennustettua pienempi, tuen kokonaismäärää pienennetään ja liiallinen tuki on maksettava takaisin.

(103)

Edellä esitetyn pohjalta komissio katsoo, että Espanja on selvittänyt yksityiskohtaisesti, miten hiilikaivosyritysten tulot on laskettu. Komissio on toimitettujen tietojen pohjalta vakuuttunut siitä, että tulojen laskemisessa on käytetty oikeita hiilen hintoja. Toimitettujen tietojen ja erityisesti voimalaitosten ja hiilen tuotantoyritysten välisten sopimusten perusteella komissio päättelee, että asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 artiklan ensimmäisen kohdan b ja c alakohtaa on noudatettu siten, että tuotantotuki ei ylitä tuotantokustannusten ja tulojen välistä eroa kyseisinä tuotantovuosina, eikä tuki johda siihen, että yhteisön hiilen toimitushinnat olisivat alhaisemmat kuin kolmansista maista peräisin olevan vastaavanlaatuisen hiilen hinnat. Komissio aikoo seurata tarkoin, että voimalaitosten ja hiilen tuotantoyritysten välillä 1 päivästä tammikuuta 2006 neuvoteltavien uusien sopimusten laskelmissa otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen nykyiset korkeat maailmanmarkkinahinnat. Lopuksi komissio panee merkille, että kyseisen asetuksen 4 artiklan ensimmäisen kohdan d ja e alakohdassa säädettyjä edellytyksiä on myös noudatettu.

(104)

Komissio katsoi 30 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että Espanjan viranomaiset eivät olleet selvittäneet perusteita, jotka on otettava huomioon, kun asetuksen (EY) N:o 1407/2002 7 artiklan perusteella myönnetään tukea sellaisten poikkeuksellisten kustannusten kattamiseksi, jotka eivät liity nykyiseen tuotantoon (aiemmasta toiminnasta periytyvät velvoitteet). Espanja ilmoitti 3 päivänä lokakuuta 2003 päivätyssä kirjeessään komissiolle, että tällaista tukea myönnetään ainoastaan tuotantoyksiköille, jotka suljetaan vuosina 2003–2005, ja että tukimäärät eivät ylitä kustannuksia. Nämä ehdot eivät kuitenkaan yksiselitteisesti sisältyneet 24 päivänä syyskuuta 2003 tehtyyn ministeriön päätökseen ECO/2731/2003. Ministeriön päätökseen ei sisältynyt riittäviä takuita sen varmistamiseksi, että tuotantoyksiköiden sulkemiskustannusten kattamiseksi myönnettävä tuki ei ylitä näitä kustannuksia ja että kyseiset tuotantoyksiköt suljetaan ennen 31 päivää joulukuuta 2005. Komissio katsoi, että Espanjan kaavailemat perusteet, joita oli tarkoitus käyttää tuotantoyksiköiden sulkemiskustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen laskemiseen ja jotka pohjautuivat voimalaitosten kanssa tehdyissä sopimuksissa sovittuun hiilitoimitusten pienentämiseen sekä 1 000:ta vähennettyä lämpöyksikköä kohden laskettuun noin 13 euron suuruiseen tukeen, eivät olleet riittävä tae asetuksen (EY) N:o 1407/2002 7 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttämiseksi. Komissio panee myös merkille, että tämän artiklan perusteella maksetut tukimäärät vaikuttivat erittäin suurilta, mikä herättää kysymyksen, onko ehdotettu tuki näiltä osin liian suuri suhteessa rakenneuudistusprosessiin.

(105)

Hiljattain saamiensa tietojen perusteella komissio panee merkille, että ministeriön päätöstä ECO/2731/2003 on muutettu, jotta se vastaisi asetuksen (EY) N:o 1407/2002 7 artiklan vaatimuksia. Määräystä sovelletaan nyt ainoastaan tuotantoyksiköihin, jotka suljetaan ennen 31 päivää joulukuuta 2005. Mitä tulee 13 euron korvaukseen 1 000:ta lämpöyksikköä kohden tuotantoyksiköiden sulkemisen vuoksi peruttujen hiilisopimusten osalta, määräyksellä on selvennetty, että summa on enimmäismäärä ja että ainoastaan asianmukaisesti perustellut todelliset sulkemiskustannukset maksetaan. Tältä osin Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että vuoden 2004 kuluessa ne ovat myöntäneet ennakoitua vähemmän tukea. Vuonna 2004 tukea poikkeuksellisten kustannusten kattamiseen myönnettiin 518 986 euroa ennakoidun 555 227 euron sijasta.

(106)

Komissio katsoo, että Espanja on antanut riittävän selvityksen rakenneuudistusprosessiin liittyvistä poikkeuksellisista kustannuksista. Espanja on täsmentänyt luokittain myönnettävät tukimäärät, kuten asetuksen (EY) N:o 1407/2002 liitteessä mainitaan. Näin ollen komissio on voinut tarkistaa, että tukimäärät, jotka pääosin liittyvät varhaiseläkeohjelmiin, eivät ylitä kustannuksia ja että rakenneuudistuksen poikkeuksellisiin kustannuksiin tarkoitettu tuki voidaan hyväksyä. Kun otetaan huomioon työvoiman vähentäminen, kaivoskapasiteetin sulkeminen ja myönnettävän tuotantotuen vähentämissuuntaus, Espanjan viranomaisten toimittamat tiedot ovat saaneet komission vakuuttuneeksi siitä, että katettavat kustannukset eivät ole liian suuria rakenneuudistusprosessin intensiteettiin nähden. Seuraavassa luvussa annetaan erillinen arvio tuesta, jolla katetaan julkisessa omistuksessa olevan Hunosa-yrityksen rakenneuudistusprosessin poikkeukselliset kustannukset.

(107)

Hunosan osalta komissio korosti 30 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että kyseinen yritys kuuluu sulkemissuunnitelmaan, joka perustuu päätökseen N:o 3632/93/EHTY. Sosiaalisista ja alueellisista syistä sulkeminen tapahtuu kuitenkin vuoden 2002 jälkeen. Kyseisen yrityksen tuotantokustannukset ovat erittäin suuret verrattuna yhteisön muiden hiilikaivosyritysten tuotantokustannuksiin. Komissio katsoi, että työvoiman ja tuotannon vähentäminen ovat Euroopan keskiarvoa pienempiä. Suunnitelmaan kuuluu kahden tuotantoyksikön sulkeminen kaikkiaan yhdeksästä yksiköstä. Espanja ilmoitti 3 päivänä lokakuuta 2003 päivätyssä kirjeessään tuotantokustannusten supistumisesta edelleen 20 prosentilla, mistä seuraa tuen pieneneminen 25 prosenttia vuonna 2005. Espanjan 3 päivänä lokakuuta 2003 päivätyssä kirjeessä ilmoittaman tuotantokustannusten supistumisen tulisi johtaa Hunosalle myönnettävän tuen pienentymiseen edelleen, jolloin sen määrä vuonna 2005 olisi 179 460 750 euroa.

(108)

Komissio katsoi 30 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että Hunosa-yritystä koskevaa ehdotusta, jonka mukaan sille varattaisiin 30:tä prosenttia alueiden voimalaitosten hiilenkulutuksesta vastaava määrä (eli noin sadan päivän kulutus), olisi pidettävä yhteismarkkinoille sopimattomana.

(109)

Espanjan viranomaiset ovat vahvistaneet aikovansa jatkaa Hunosan rakenneuudistusprosessia asetuksen (EY) N:o 1407/2002 mukaisesti, jolloin tavoitteena on vähentää merkittävästi tukimääriä, tuotantokapasiteettia ja vastaavasti työvoimaa. Rakenneuudistustoimenpiteitä on arvioitava ottaen huomioon Hunosan sosiaalinen ja alueellinen merkitys Asturian autonomisella alueella.

(110)

Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, jotka koskevat Hunosan rakenneuudistusprosessia, kustannusten ja tulojen kehittymistä sekä myönnettävien tukimäärien kehitysnäkymiä.

(111)

Suunnitelmassa on seuraavat osat:

(112)

Espanja liittyi Euroopan yhteisöön vuonna 1986, minkä jälkeen rakenneuudistusprosessissa on tapahtunut seuraavaa:

(113)

Vuosina 1998–2004 Hunosan tukea on oikaistuna arvona vähennetty 32 prosenttia, mikä on enemmän kuin Espanjan kaivosalan keskimääräinen vähennys, 25,7 prosenttia. Vuodesta 1992 Hunosan kokonaistukimääriä on vähennetty 54 prosenttia oikaistuna arvona ja 69 prosenttia vakioarvona ilmaistuna.

(114)

Vaikuttaa lisäksi siltä, että Espanjan viranomaiset ovat jatkaneet Hunosan rakenneuudistusprosessia vuosien 2003–2005 rakenneuudistussuunnitelman jälkeenkin. Vuonna 2003 todellista tuotantotukea myönnettiin 264 480 000 euroa, vaikka ennuste oli 271 593 000 euroa, mikä tarkoittaa 2,6 prosentin lisävähennystä. Rakenneuudistuksen poikkeuksellisten kulujen kattamiseen tarkoitettua tukea myönnettiin 240 689 000 euroa, kun ennuste oli 302 557 000 euroa, mikä merkitsee 20,4 prosentin vähennystä.

(115)

Vuonna 2004 tuotanto supistui 1 070 000 miljoonaan tonniin, mikä merkitsee suunnitelmaan verrattuna 20 prosentin lisävähennystä. Vuoden 2004 loppuun mennessä työntekijöiden määrä oli supistunut 4 137 henkilöön. Vuonna 2004 todellisuudessa myönnetyn tuotantotuen kokonaismäärä oli ennustetun 254 682 euron sijasta 247 483 euroa, mikä vastaa 2,8 prosentin lisävähennystä.

(116)

Vuoden 2005 lopussa työntekijöitä odotetaan olevan 3 500, mikä on 14 prosenttia suurempi vähennys kuin suunnitelmassa edellytetään.

(117)

Se, että Hunosan tuotantokustannukset ovat korkeat, johtuu pääosin kaivosten fyysisistä ominaisuuksista. Hiilen tiheys on alhainen, joten kaivostoiminta edellyttää suuren alueen kaivamista ja näin ollen korkeatasoista infrastruktuuria. Alhainen tiheys on lisäksi epäsäännöllistä, minkä vuoksi koneellistaminen on vaikeaa. Tuotantokustannusten optimointia ei myöskään edistä rakenneuudistusprosessi, erityisesti työvoiman merkittävä supistaminen ja varhaiseläkkeelle lähetettyjen työntekijöiden suuri määrä. Hunosa on kuitenkin pystynyt pienentämään tuotantokustannuksia kehittämällä hallintoa ja keskittämällä tuotannon niihin yksiköihin, joissa koneellistaminen ja kaivostekniikka on helpointa toteuttaa alhaisin kustannuksin. Tuottavuutta on parannettu käyttämällä uusia työkaluja, jatkamalla koneellistamista ja tietokoneistamista sekä nykyaikaistamalla välineitä ja tuotantoprosesseja. Tällaisella toimintatavalla tuotantokustannuksia voidaan supistaa myös vastaisuudessa.

(118)

Komissio panee kuitenkin merkille, että tuotantokustannusten 20 prosentin lasku vuosina 2001–2005 ei ole johtanut tuotantotuen laskemiseen 20 prosentilla. Espanjan viranomaisten mukaan tämä johtuu tulojen vaihteluista vuosina 2001–2005. Keskimääräiset tulot olivat vuonna 2001 huomattavasti korkeammat kuin vuonna 2005, jolloin ne olivat 37 euroa/tce.

(119)

Espanjan viranomaiset ovat antaneet yksityiskohtaiset selvitykset Hunosan tuloista. Hinta määräytyy vapailla markkinoilla pitkän aikavälin sopimuksissa, joista Hunosa suurelta osin neuvottelee vapaasti asiakkaidensa kanssa.

(120)

Hiljattain saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että näennäinen ristiriita, joka vallitsee kustannusten pienentämiseen tähtäävien merkittävien ponnistusten sekä tuotantotuen vähemmän huomattavan pienenemisen välillä, oli pohjimmiltaan seurausta tulojen muutoksista, jotka johtuvat tuontikivihiilen kansainvälisistä hinnanmuutoksista sekä dollarin ja euron vaihtokurssimuutoksista. Kuten kohdassa 4.4.3 selvitettiin tulojen laskemisesta, vuosien 2003–2005 tulot olivat vuoden 2001 tuloja pienemmät. Espanjan viranomaisten näiltä osin toimittamien tietojen ja erityisesti Hunosan ja sen toimittamaa hiiltä käyttävien viiden voimalaitoksen välisten sopimusten pohjalta komissio on voinut tarkastaa, että Hunosan tulojen laskemiseen on käytetty oikeita lukuja.

(121)

Aiemmin myönnetty toiminnan vähentämistuki koskee niitä Hunosan tuotantoyksiköitä, jotka on suljettu. Näiltä osin komissio katsoo, että komission aiempia päätöksiä on noudatettu myös Hunosan osalta.

(122)

Hunosa-suunnitelmaan kuuluu Pumarabulen ja Figaredon kaivosten sulkeminen, mikä merkitsee tuotantokapasiteetin lopullista supistamista 700 000 tonnilla. Komissio olettaa, että muiden tuotantosuunnitelmien on tarkoitus olla osa kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaa. Espanjan viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet, että tähän voi tulla muutoksia vuoden 2005 jälkeen. Komissio voi hyväksyä tämän näkemyksen, koska sillä säilytetään mahdollisuus vähentää edelleen vuoden 2005 jälkeen myönnettävän tuen kokonaismäärää.

(123)

Perustellakseen, miksi Hunosan tuotanto muodostaa osan kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaa, Espanjan viranomaiset viittaavat varantojen saatavuuteen teknisestä näkökulmasta, lähistöllä sijaitsevien voimalaitosten kysyntään, hiilen laatuun sekä niiden voimalaitosten tarpeisiin, joiden tekniset laitteet on sovitettu käyttämään hiiltä, joka laadultaan vastaa Hunosan tuotantoa. Komissio panee merkille, että Espanja ei ole enää käyttänyt perusteena 100 päivän kulutusta vastaavaa tarjontaa läheisimmälle voimalaitokselle. Espanjan viranomaisten mukaan tätä käytettiin ainoastaan hypoteettisena esimerkkinä eikä sitä ollut koskaan tarkoitettu käytettäväksi perusteena. Tämä esimerkki ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että Espanjan viranomaiset ovat päättäneet, että Hunosan varantojen olisi katettava tietty prosenttiosuus samalla alueella sijaitsevien voimalaitosten kysynnästä. Komissio ottaa huomioon tämän perusteen joustavuuden ja toteaa, että Espanjan viranomaisten voidaan olettaa noudattavan tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta.

(124)

Espanjan viranomaisten päättelyä seuraten komissio katsoo, että noin yhden miljoonan tonnin tuotanto vuonna 2005 voidaan katsoa osaksi hiilentuotannon strategisia varantoja, jotka Espanjan viranomaiset haluavat säilyttää. Komissio hyväksyy Espanjan analyysin siitä, että vuosien 2003–2005 Hunosa-suunnitelma merkitsee siirtymävaihetta mutta on välttämätön, jotta myöhemmässä vaiheessa voitaisiin selvittää ne tuotantoyksiköt, jotka sisällytetään uuteen kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaan vuosiksi 2006–2010. Koska tuotanto ja tuotantotuki supistuvat merkittävästi, suunnitelma on asetuksessa (EY) N:o 1407/2002 säädettyjen edellytysten mukainen ja muodostaa käyttökelpoisen perustan, jolta rakenneuudistusprosessia voidaan jatkaa. Koska Hunosan varantoja tarvitaan, jotta vuonna 2005 saavutettaisiin kaikkiaan 12 miljoonan tonnin kivihiilentuotanto, komissio voi hyväksyä sen, että Hunosan varannot muodostavat vuosina 2003–2005 osan kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaa. Komissio muistuttaa kuitenkin Espanjan viranomaisia siitä, että kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaa ja erityisesti Hunosan asemaa kyseisessä suunnitelmassa on sen korkeiden tuotantokustannusten vuoksi tarkistettava vuosien 2006–2010 osalta. Hunosan tuotantoa ja mahdollisia tukia on kyseisenä kautena supistettava merkittävästi.

(125)

Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet yksityiskohtaiset tiedot tuesta, jolla katetaan rakenneuudistusprosessin poikkeukselliset kustannukset asetuksen (EY) N:o 1407/2002 7 artiklan mukaisesti, ja eritelleet tekniset ja sosiaaliset kustannukset. Ks. seuraava taulukko.

(126)

Hunosa ennakoi, että vuosina 2002–2005 varhaiseläkkeelle jää 2 622 työntekijää, joista kunkin kustannukset ovat noin 417 000 euroa. Nämä kustannukset voivat vaihdella, kuten on osoittautunut vuoden 2003 osalta. Todellisuudessa myönnetty tuki oli 20 prosenttia ennustettua tukea pienempi.

(127)

Asetuksen (EY) N:o 1407/2002 1 artiklan mukaisesti komissio on ottanut huomioon sen, että Hunosa tarjoaa kyseisellä alueella suoraan 20 prosenttia työpaikoista ja että on vaikeaa kehittää vaihtoehtoista työllisyyttä, sillä vuodesta 1986 alkaen on jo luotu 18 000 työpaikkaa. Hunosa on taloudellisesti ja sosiaalisesti erittäin tärkeä Asturian autonomiselle alueelle. Komissio ymmärtää, että Espanja tarvitsee aikaa kehittääkseen alueelle vaihtoehtoista taloudellista toimintaa.

(128)

Espanjan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella komissio katsoo, että tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1407/2002 7 artiklassa säädetyt edellytykset. Tuki kattaa mainitun asetuksen liitteessä tarkoitetut toimenpiteet eikä se ylitä kustannuksia.

(129)

Espanjan toimittamien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että vuosina 2003–2005 ei palkattu uusia työntekijöitä. Komissio on tyytyväinen tähän toimintatapaan ja muistuttaa Espanjan viranomaisia siitä, että tämä on merkittävä tekijä, kun tarkastellaan rakenneuudistustoimenpiteiden soveltuvuutta sekä nyt että vastaisuudessa.

(130)

Komissio katsoo, että Hunosa on toteuttanut merkittäviä rakenneuudistustoimia ja että tässä vaiheessa, kun otetaan huomioon Hunosan sosiaalinen ja alueellinen merkitys, ei olisi kohtuullista vaatia pidemmälle ulottuvia toimenpiteitä. Tämän vuoksi komissio päättelee, että Hunosan rakenneuudistussuunnitelma on asetuksen (EY) N:o 1407/2002 tarkoituksen ja säännösten mukainen. Tuki on myönnetty rakenneuudistusprosessia varten, ja siinä on otettu huomioon sosiaaliset ja alueelliset seikat, jotka liittyvät Hunosan asemaan Asturian autonomisella alueella. Komissio toi menettelyn alussa esiin epäilyksiä, jotka koskivat erityisesti myönnettävien tukien määrien laskemista ja huomioon otettavia perusteita. Espanjan viranomaiset ovat kumonneet ne tarjoamalla yksityiskohtaisia tietoja ja toteuttamalla rakenneuudistuksen lisätoimenpiteitä, jotka ulottuvat alun perin ilmoitettua rakenneuudistussuunnitelmaa pidemmälle. Komissio muistuttaa kuitenkin Espanjan viranomaisia siitä, että Hunosan asemaa on tarkasteltava uudelleen uusien rakenneuudistustoimenpiteiden ja vuosia 2006–2010 koskevan kivihiilivarojen saatavuussuunnitelman valossa ja että rakenneuudistuksen lisätoimenpiteet ovat tarpeen.

(131)

Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy aineksia asetuksen (EY) N:o 1407/2002 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmasta sekä saman artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta sulkemissuunnitelmasta. Komissio voi näin ollen tehdä asetuksen 10 artiklan 1 kohdan nojalla myönteisen päätöksen ehdotetuista suunnitelmista. Komissio voi samalla tehdä asetuksen 10 artiklan 2 kohdan perusteella päätöksiä tuesta, jota Espanjan viranomaiset ovat myöntäneet tai aikovat myöntää hiiliteollisuudelle vuosiksi 2003, 2004 ja 2005. Kun komissio tekee päätöksiä tuen vaatimustenmukaisuudesta, sen on otettava huomioon asetuksen 4–8 artiklassa säädetyt ehdot ja perusteet sekä se, onko tuki kyseisen asetuksen tavoitteiden mukaista.

(132)

Komissio katsoo, että Espanjan ilmoittamien rakenneuudistustoimenpiteiden mukainen valtiontuen supistaminen johtaa hiilentuotannon pysyvään supistumiseen. Tuen kokonaismäärä on asetuksen (EY) N:o 1407/2002 6 artiklan mukaisesti laskussa eikä se minään vuoden 2003 jälkeisenä vuonna ylitä komission vuodeksi 2001 hyväksymää tukimäärää. Asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kivihiilivarojen saatavuuden osalta Espanja ehdottaa, että kivihiilivarojen saatavuus vuonna 2005 taataan 12 miljoonan kivihiiliekvivalenttitonnin kokonaiskapasiteetilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tuotantokapasiteettia on supistettu 1 600 000 tonnilla.

(133)

Vaikka Espanjan kivihiiliteollisuuden keskimääräiset tuotantokustannukset ovat pienentyneet hieman, tuotantokustannukset ovat edelleen erittäin korkeat. Vaikka maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet, Espanjan kivihiilen epäsuotuisa taloudellinen asema tuontihiileen verrattuna ei muutu merkittävästi lähivuosina.

(134)

Komissio katsoo, että toimitetut tiedot ja vuosien 2006 ja 2007 osalta hahmotellut puitteet tarjoavat hyvän suuntauksen ja täyttävät tarvittavat edellytykset. Espanja on taannut, että se jatkaa tuotannon supistamista ja vähentää tukimääriä näinä vuosina samaan tahtiin kuin vuosina 2003–2005. Näin ollen komissio hyväksyy tuen nykytason ja Espanjan vuosia 2006 ja 2007 varten toimittamien tietojen merkityksellisyyden. Espanja toimittaa myöhemmässä vaiheessa yksityiskohtaiset tiedot, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 ja 5 artiklan mukaisen tuen kokonaismäärää vuosina 2006–2007, sekä tiedot rakenneuudistustoimenpiteistä vuoteen 2010 ulottuvaa kautta varten. Komissio katsoo, että tällainen aikataulu on oikeutettu, kun otetaan huomioon tuotantoyksiköiden sulkemisen sosiaaliset ja alueelliset seuraukset ja se, että Espanja on selvästi ilmoittanut, että se täyttää vaatimuksen, jonka mukaan tuen on oltava laskussa myös vuoden 2005 jälkeen. Viimeksi mainittu tekijä on keskeinen komission tekemän arvioinnin kannalta, sillä edellä mainitun asetuksen perusvaatimuksena on sen takaaminen, että hiiliteollisuudelle myönnettävä valtiontuki supistuu lopulta merkittävästi.

(135)

Espanja on päättänyt jatkaa aiemmin käyttämäänsä tukien myöntämisjärjestelmää. Rakenneuudistustoimenpiteillä tuetaan energiansaannin varmuutta ja toisaalta tällaiset toimenpiteet myös mahdollistavat rakenneuudistusprosessin jatkamisen. Ilmoitetut tukimäärät ovat tarpeen, koska niillä varmistetaan kivihiilivarojen saanti ja hiilikaivostoiminnan supistaminen, mitä pidetään välttämättömänä. Ilman tukea tuotanto olisi lopetettava Espanjassa, sillä hiilikaivostoiminta ei ole kilpailukykyistä.

(136)

Komissio katsoo, että tuotantokapasiteetin arvioitu määrä eli 12 miljoonaa hiiliekvivalenttitonnia vuonna 2005 voidaan Espanjan energiahuollossa katsoa perustelluksi, kun otetaan huomioon Espanjan energiansaannin varmuuteen tähtäävä politiikka sekä Espanjan yleinen energiapolitiikka. Arvioinnissaan komissio on ottanut huomioon sen, että Espanja aikoo lisätä uusiutuvien energiamuotojen osuutta vuoteen 2010 ulottuvalla kaudella.

(137)

Koska ilmoitetuilla rakenneuudistustoimenpiteillä on merkittäviä työllisyyteen kohdistuvia työmarkkinavaikutuksia, komissio on suunnitelmaa koskevassa arviossaan ottanut huomioon sen, että Espanjan hiiliteollisuuden rakenneuudistuksen sosiaalisia ja alueellisia vaikutuksia olisi tarpeen mahdollisimman pitkälle minimoida.

(138)

Komissio katsoo, että ilmoituksen mukaan Espanjan kivihiiliteollisuuden suunnitelmat pohjautuvat seuraaville tavoitteille: tarvittavan rahoitustuen asteittainen vähentäminen, tuotannon ja tuotantokustannusten supistaminen, sopivanlaatuisten ja oikea-aikaisten toimitusten varmistaminen asiakkaille, työpaikkojen sosiaalisesti hyväksyttävä supistaminen ja toimenpiteiden alueellisen vaikutuksen huomioon ottaminen.

(139)

Tämän vuoksi komissio toteaa päätelmänään, että Espanjan rakenneuudistussuunnitelma on yksityiskohtainen vuosien 2003–2005 osalta ja että se tarjoaa hyvät suuntaviivat ja tarvittavat edellytykset vuosiksi 2006 ja 2007. Lisäksi rakenneuudistussuunnitelma tarjoaa hyvän yleiskatsauksen kivihiilen asemaan energiapolitiikassa ja ympäristöpolitiikassa, kun tarkastellaan primäärienergian hankintaa vuoteen 2010 asti.

(140)

Edellä esitetyn pohjalta ja kun otetaan huomioon, että jo toteutetut toimenpiteet ulottuvat alun perin ilmoitettua rakenneuudistussuunnitelmaa pidemmälle, komissio katsoo, että Espanjan toimittama suunnitelma on yhdenmukainen asetuksessa (EY) N:o 1407/2002 säädettyjen tavoitteiden ja perusteiden kanssa, erityisesti sen 9 artiklan 4 ja 6 kohdassa säädettyjen perusteiden kanssa. Koska vuosia 2003, 2004 ja 2005 koskeva tuki on myönnetty tai myönnetään rakenneuudistussuunnitelman pohjalta ja sen mukaisesti, komissio päättelee kyseisen asetuksen 10 artiklan 2 kohdan perusteella, että tällainen tuki on myönnetty asetuksen mukaisesti.

(141)

Komissio toteaa, että Espanja on myöntänyt hiiliteollisuudelle sääntöjenvastaisesti valtiontukea vuosina 2003 ja 2004 perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Tarkasteltuaan toimenpiteitä ja Espanjan toimittamia tietoja asetuksen (EY) N:o 1407/2002 10 artiklan perusteella komissio kuitenkin toteaa, että hiiliteollisuuden rakenneuudistussuunnitelma vuosiksi 2003–2005 ja rakenneuudistussuunnitelmaan perustuva valtiontuki vuosiksi 2003–2005 on yhteismarkkinoille soveltuvaa. Espanjalle myönnetään tämän vuoksi lupa tuen maksamiseen,