19.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 274/1

(1)

Komissio sai tietää keväällä 2009 ilmestyneiden lehtiartikkeleiden perusteella, että Trèves-yritys oli saanut Fonds de Modernisation des Equipementiers Automobiles -rahastolta, jäljempänä ’FMEA’, 55 miljoonan euron sijoituksen. Komissio pyysi Ranskan viranomaisilta asiasta tietoja 5 päivänä toukokuuta 2009, 11 päivänä kesäkuuta 2009, 10 päivänä heinäkuuta 2009 ja 4 päivänä marraskuuta 2009 päivätyillä kirjeillä. Viranomaiset vastasivat kirjeillä (tai sähköpostiviesteillä), jotka oli päivätty 5 päivänä kesäkuuta 2009, 23 päivänä kesäkuuta 2009, 18 päivänä elokuuta 2009, 18 päivänä marraskuuta 2009 ja 23 päivänä joulukuuta 2009.

(2)

Lisäksi 8 päivänä tammikuuta 2010 pidettiin Ranskan viranomaisten pyynnöstä kokous komission tiloissa. Kokouksen jälkeen Ranskan viranomaiset toimittivat lisätietoja sähköpostitse 15 päivänä tammikuuta 2010.

(3)

Komissio ilmoitti 29 päivänä tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä Ranskalle päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely FMEA:n sijoituksesta sekä Ranskan viranomaisten Trèvesille myöntämästä sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelystä, jäljempänä ’velkajärjestely’. Ranska toimitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevat huomautuksensa 25 päivänä maaliskuuta 2010.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa toimenpiteistä.

(5)

Komissio on saanut asiasta huomautuksia seuraavilta asianomaisilta: Italian tasavalta, Trèves-yritys, PSA Peugeot Citroën -konserni, Renault-konserni, Trèves-yrityksen kilpailija, joka haluaa pysyä nimettömänä, sekä FMEA (3). Komissio toimitti nämä huomautukset Ranskalle lausuntoa varten ja sai sen lausunnon 5 päivänä lokakuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Ranskan viranomaisten kanssa myös pidettiin kokous 18 päivänä marraskuuta 2010. Komissiolle toimitettiin myös lisätietoja sähköpostitse 21 päivänä joulukuuta 2010 ja 22 päivänä helmikuuta 2011.

(6)

Ennen tarkasteltavana olevien toimenpiteiden kuvaamista esitellään Fonds Stratégique d’Investissement, jäljempänä ’FSI’, FMEA, FMEA:n hallintayhtiö CDC Entreprises (ks. II.1 kohta) ja Trèves-yritys sekä siihen liittyvät toimenpiteet (ks. II.2 kohta). Samoin esitellään syyt, jotka johtivat FMEA:n sijoitusta ja sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelyä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseen (II.3 kohta).

(7)

FSI perustettiin vuonna 2008 alkaneen kriisin vuoksi Ranskan talouden tukemista varten. Hieman tämän jälkeen FSI perusti yhdessä PSA Peugeot Citroën -konsernin, jäljempänä ’PSA’, ja Renault-konsernin, jäljempänä ’Renault’, kanssa FMEA:n. FSI tukee kaikentyyppisiä yrityksiä talouden alasta riippumatta, mutta FMEA toimii ainoastaan autoteollisuuden alihankkijoiden hyväksi.

(8)

Ranskan hallitus perusti FSI:n, 20 miljardin euron rahaston, joulukuussa 2008 vastaamaan sellaisten yritysten oman pääoman tarpeista, joiden katsottiin edistävän Ranskan talouden kasvua ja kilpailukykyä. FSI:n johdon mukaan se investoi ainoastaan yrityksiin, joiden kasvu- ja kilpailukykynäkymät ovat Ranskan talouden kannalta suotuisat.

(9)

FIS:stä 49 prosenttia on Ranskan valtion ja 51 prosenttia Caisse des Dépôts et Consignation -rahoituslaitoksen, jäljempänä ’CDC’, omistuksessa. CDC ja sen tytäryritykset muodostavat Ranskan yleistä etua ja taloudellista kehitystä edistävän valtion omistaman konsernin (4), jonka johtajat nimitetään asetuksella.

(10)

FSI:n hallintoneuvostoa johtaa CDC:n pääjohtaja, ja siihen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä, joista yksi edustaa CDC:tä, kaksi Ranskan valtiota (Ranskan valtion osakkuuksia hoitavan viraston pääjohtaja ja yritysasioita johtavan viraston pääjohtaja) ja kolme yritysten etuja (yritysten SCOR, Essilor ja Artémis johtajat).

(11)

FMEA on riskipääomarahasto, jolla edistetään autoteollisuuden kilpailukykyisten alihankkijoiden markkinoilletuloa. Erityisesti alihankkijoiden olisi pystyttävä tarjoamaan asiakkailleen tutkimus- ja kehittämiskapasiteettia sekä vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. FMEA tekee enintään 60 miljoonan euron sijoituksia yksinomaan siihen osallistuvien tahojen eduksi yksin tai yhdessä muiden yksityisten sijoittajien tai rahastojen kanssa.

(12)

FMEA perustettiin 25 päivänä maaliskuuta 2009 osana Ranskan tasavallan presidentin 4 päivänä joulukuuta 2008 ilmoittamaa autoteollisuuden tukisuunnitelmaa. Sen pääoma on 600 miljoonaa euroa, ja sen rahoittajia ovat FSI (200 miljoonaa euroa), PSA (200 miljoonaa euroa) ja Renault (200 miljoonaa euroa).

(13)

Hallinnosta vastaa CDC:n tytäryritys CDC Entreprises. Sijoituspäätökset tekee siis CDC Entreprises.

(14)

FMEA:lla on valintakomitea ja sijoituskomitea, jotka vastaavat sijoitusten valmistelusta, ennen kuin hallintayhtiö CDC Entreprises toteuttaa ne käytännössä. Kaikki kolme sijoittajaa, PSA, Renault ja FSI, toimivat komiteoissa samanarvoisina.

(15)

FMEA:n täytäntöönpanomääräysten mukaan hallintayhtiön on kuultava valintakomiteaa sijoitushankkeiden strategisesta luonteesta. Nämä lausunnot eivät sido hallintayhtiötä. Ne hyväksytään kahden kolmasosan enemmistöllä.

(16)

Sijoituskomiteaa on kuultava ennen jokaista investointia tai disinvestointia tai jokaista kertaa, kun sijoituspolitiikan kriteereistä ja säännöistä poiketaan. Myös komitean lausunnot investointi- tai disinvestointihankkeista hyväksytään kahden kolmasosan enemmistöllä eivätkä ne sido hallintayhtiötä. Jos yksi kolmesta sijoittajasta antaa kielteisen äänen, annettua lausuntoa pidetään kuitenkin kielteisenä. Tällöin investointi- tai disinvestointihanke lähetetään takaisin valintakomiteaan.

(17)

CDC Entreprises on merkittävä toimija Ranskan pääomasijoitusalalla. Sen on noudatettava kaikkia Ranskan rahoitusmarkkinaviranomaisen asettamia sääntöjä, jotka koskevat varainhoitoa kolmansien osapuolten puolesta. Erityisesti näitä ovat sijoitusten valinnan riippumattomuutta ja eturistiriitojen estämistä koskevat säännöt. CDC Entreprises hallinnoi muun muassa FSI:n sijoituksia pörssissä noteeraamattomiin pk-yrityksiin sekä CDC:n ja muiden sijoittajien puolesta tehtyjä sijoituksia.

(18)

CDC omistaa CDC Entreprisesin kokonaan. CDC Entreprisesin hallintoneuvosto nimeää CDC Entreprisesin puheenjohtajan ja pääjohtajan. Tämän hallintoneuvoston jäsenet nimeää CDC.

(19)

CDC Entreprises on tehnyt FSI:n kanssa avustus- ja neuvontasopimuksen, jonka mukaan FSI:n erityisesti nimeämä ryhmä avustaa CDC Entreprisesiä sijoitushankkeiden ennakkovalinnassa (mm. toteutettavuustutkimukset ja riskinarviointi sekä niiden täytäntöönpanoon liittyvät tutkimukset ja apu) ja jo toteutettujen sijoitusten seurannassa.

(20)

FMEA:n komiteoiden organisaatio ja toiminta ovat sellaiset, että ainoastaan CDC Entreprises voi päättää FMEA:n sitoumuksista. Komiteoiden päätökset eivät sido hallintayhtiötä (lukuun ottamatta poikkeuksia sijoituspolitiikkaa ja eturistiriitojen hallintaa koskeviin kriteereihin ja sääntöihin, jotka eivät ole kyseisen asian kannalta merkityksellisiä). Ranskan viranomaiset ovat tarkentaneet, ettei CDC Entreprises ole koskaan katsonut tarpeelliseksi vastustaa sijoituksista annettua komiteoiden lausuntoa.

(21)

Kaaviossa 1 esitetään yhteydet Ranskan valtion, CDC:n, CDC Entreprisesin, FSI:n, FMEA:n, PSA:n ja Renault’n välillä.

Kaavio 1

Yhteydet Ranskan valtion, CDC:n, CDC Entreprisesin, FSI:n, FMEA:n, PSA:n ja Renault’n välillä

(22)

Trèves on moottoriajoneuvojen sisätiloissa käytettäviin osiin erikoistunut yritys. Ennen parhaillaan toteutettavan rakenneuudistussuunnitelman (joka koskee 1 300:aa henkilöä) täytäntöönpanoa sen henkilöstömäärä oli noin 6 500. Sen toiminta jakautuu kolmeen osaan: akustiikkaan liittyvät osat (5), istuimet ja niiden osat sekä tekstiiliosat. Yrityksellä oli 9 tehdasta (joista 2 on jo suljettu), ja se toimii 14 maassa (esimerkiksi Espanjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Portugalissa, Sloveniassa ja Tšekissä). Sen liikevaihdosta 40 prosenttia toteutuu Ranskassa. Yrityksen suurimmat asiakkaat ovat Renault, Peugeot SA, Volkswagen, Nissan ja Toyota.

(23)

Vähän ennen kuin vuoden 2008 kriisi alkoi, Trèves alkoi hyötyä ensimmäisestä, vuonna 2005 aloitetusta rakenneuudistussuunnitelmasta, jonka tavoitteena oli vähentää henkilöstöä ja järkeistää tuotantokapasiteettia. Kriisin alkaessa Trèves päätti muuttaa ja laajentaa rakenneuudistussuunnitelmaansa ja toivoi voivansa keskustella lainanantajiensa kanssa sovittelumenettelyssä (6).

(24)

Trèvesin osakkeenomistaja (ainoa osakkeenomistaja, holdingyhtiö Severt), Trèves-konsernin yhtiöt, lainanantajat (eli pankit) ja FMEA tekivät tämän jälkeen 25 päivänä toukokuuta 2009 sovittelupöytäkirjan. Pöytäkirjan perustana on rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano (suunnitelma esitellään V.1.1 kohdassa).

(25)

Rakenneuudistussuunnitelman rahoitustarpeeksi arvioitiin [110–140] (7) miljoonaa euroa. Eri osapuolet tekivät tätä varten 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyssä pöytäkirjassa kuvatut sitoumukset.

(26)

Autonvalmistajat Peugeot ja Renault sitoutuivat osallistumaan rahoitukseen 33,3 miljoonalla eurolla […].

(27)

Trèves-konserni sitoutui pyrkimään kaikin keinoin tuottamaan vuoden 2009 aikana voiton, joka kattaa [5–20] prosenttia käteistarpeista eli [5–30] miljoonaa euroa.

(28)

Pankit myönsivät uuden [10–30] miljoonan euron lainan. Lisäksi pankit sopivat [30–60] miljoonan euron vakautuslainasta, jolla on tarkoitus korvata voimassa olevat lyhytaikaiset lainat ([0–20] miljoonaa euroa) sekä keskipitkän ajan lainat ([30–40] miljoonaa euroa). Uusi laina ja vakautuslaina on maksettava takaisin kokonaisuudessaan […] 2014 mennessä.

(29)

FMEA:n tuki yritykselle on noin 55 miljoonaa euroa. Tästä [40–50] miljoonaa euroa on pääomalainoja (nk. ORAPA-lainoja, obligation remboursables en action à parité ajustable eli vaihtovelkakirjalaina, jossa on liukuva pariteetti), arvopapereina, joissa on [> 8] prosentin kiinteä korko. Samaan aikaan myönnettiin [5–15] miljoonan euron pääomankorotus (uusien kantaosakkeiden merkintä), jolloin FMEA:n osuudeksi Trèvesin pääomasta tuli [< 50] prosenttia.

(30)

Julkiset velkojat hyväksyivät 18,4 miljoonan euron sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelyn […]. Siihen sisältyy Trèvesin sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen takaisinmaksun järjestäminen uudelleen sekä sakkomaksujen ja viivästyskorkojen maksu.

(31)

Trèvesin rakenneuudistussuunnitelman rahoittamiseen tarvitaan uusia varoja yhteensä [100–120] miljoonaa euroa (vakautuslaina ei sisälly määrään). Tästä määrästä FMEA:n osuus on 55 miljoonaa euroa. Sen lisäksi sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelyyn käytettiin 18,4 miljoonaa euroa. Komissio esitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään epäilynsä siitä, ovatko kaksi viimeksi mainittua toimenpidettä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(32)

Komissio totesi, että useiden tekijöiden perusteella FMEA:n sijoitus vaikuttaisi olevan valtiolta peräisin oleva investointi. Ensivaikutelma on, että investointi on tehty valtion varoista ja johtuu valtiosta (8). Komission epäilyt perustuvat erityisesti FSI:n, FMEA:n ja CDC Entreprisesin edellä kuvattuun toimintaan.

(33)

Komissio epäilee myös, noudatetaanko kyseisessä investoinnissa markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta. Komissio ei kyennyt erityisesti sekä autoteollisuuden että taloudellisissa vaikeuksissa (9) olleen yrityksen tilanteen vuoksi toteamaan varmuudella ensinnäkään, olivatko rakenneuudistussuunnitelman hypoteesit uskottavia, realistisia ja varovaisia. Toiseksi se ei voinut vahvistaa, että Trèvesin arvonmääritys ennen sijoitusta oli varovainen, eikä kolmanneksi, että arvio [> 12] prosentin sisäisestä tuottoasteesta (10) oli riittävä FMEA:n ottamaan riskiin nähden.

(34)

Komissio pohtii myös, voidaanko Ranskan viranomaisten toimintaa sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä verrata samoissa olosuhteissa toimivaan yksityiseen velkojaan, joka pyrkii perimään takaisin saatavansa. Komissiolla ei ollut käytössään kaikkia tietoja, joiden perusteella se olisi voinut todeta, että julkiset velkojat olivat 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn sovittelupöytäkirjan mukaan ainakin yhtä suotuisassa tilanteessa kuin Trèvesin yksityiset velkojat (eli pankit), jotka myös suostuivat järjestämään saamisensa uudelleen vakautuslainan avulla. Komissio esittää näin ollen epäilynsä siitä, noudatetaanko sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelyssä markkinataloudessa toimivaa yksityistä velkojaa koskevaa periaatetta.

(35)

Komissio mainitsee menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että jos edellä mainitut kaksi toimenpidettä katsottaisiin valtiontueksi, niiden soveltuvuutta voitaisiin tarkastella valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen komission suuntaviivojen (11), jäljempänä ’suuntaviivat’, perusteella. Komissio kuitenkin toteaa, ettei se tässä vaiheessa voi vahvistaa varmuudella, että kaikki mainituissa suuntaviivoissa vaaditut edellytykset täyttyisivät.

(36)

Trèves-konserni toimitti huomautuksensa komissiolle 2 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyssä kirjeessä. Sen mukaan säännöt ja edellytykset, joiden mukaan FMEA teki sijoituksensa Trèves-konserniin, sekä sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestely eivät kuulu SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(37)

Trèves-konsernin mukaan käsitys, että tuki johtuisi valtiosta, on perusteeton, sillä Trèves valitsi FMEA:n kautta sitoumuksen kahden kansainvälisesti toimivan autonvalmistajan kanssa, joiden osuus on [> 50] prosenttia sen liikevaihdosta. Se kiistää myös komission näkemyksen, jonka mukaan yhtiön piti vedota valtion varoihin. FMEA:n varat tulevat sen mukaan yksityisiltä toimijoilta, ja muiden yksityisten sijoittajien (pankkien) osallistuminen yhtiön rahoitukseen osoittaa, että se kykeni huolehtimaan rahoituksestaan markkinaolosuhteissa.

(38)

Lisäksi Trèves-konserni torjuu täysin komission analyysin Trèves-yrityksen taloudellisesta tilanteesta vuosina 2005–2008. Sen mukaan komissio sekoittaa autoteollisuuden yleisen kriisin vuonna 2008 sellaisen yksittäisen yrityksen tilanteeseen, jonka liikevaihto on kasvanut keskeytyksettä ja merkittävästi vuosien 1999 ([500–700] miljoonaa euroa) ja 2004 ([900–1 100] miljoonaa euroa) välillä. Autoteollisuuden kriisi vuoden 2008 jälkipuoliskolla hankaloitti kasvua. Vuosina 2005 ja 2009 laadittujen rakenneuudistussuunnitelmien tavoitteena ei ollut poistaa käteisongelmia. Sen sijaan niillä pyrittiin järkeistämään yrityksen tuotantokapasiteettia vaikeassa suhdannetilanteessa, ei pelastamaan yritystä, kuten Trèvesin EBITDA:n (12) edistyminen vuosina 2005–2007 sekä tuloksen kohentuminen vuodesta 2009 osoittaa.

(39)

Trèves-konserni myös vastustaa sitä, että komissio antaa painoarvoa Ranskan teollisuusministerin ilmoitukselle, jonka mukaan ilman valtion väliintuloa Trèves olisi jättänyt konkurssihakemuksen. Kiristyneessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä annettua subjektiivista poliittista lausuntoa ei voida käyttää yrityksen todellisen taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen arviointiin.

(40)

Tämän vuoksi FMEA:n sijoitus Trèves-yritykseen on kiistatta järkevä niin taloudellisesti kuin toimialankin kannalta. Yritys muistuttaa, ettei FMEA ollut ainoa sijoittaja, vaan esiin tuli muitakin mahdollisia sijoittajia, ja FMEA:lla oli yksityisiä kumppaneita. Toisin kuin komissio vaikuttaa olettavan, FMEA:n tekemän sijoituksen taloudelliset ja toimialaan liittyvät perustelut eivät ole ristiriidassa keskenään. Trèves-konsernin mukaan se, että valmistaja omistaa osan alihankkijastaan toimialaan liittyvien yhteyksien vahvistamisen ja kasvusta koituvan edun hyödyntämisen vuoksi, on autoteollisuudessa vakiintunut tapa.

(41)

Trèves-konserni on myös sitä mieltä, että markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan periaatetta on noudatettu. Sijoituksen ehdot ovat hyvin tiukat sekä FMEA:n kannalta edulliset. Trèves-yrityksellä oli vuosina 2008–2009 käytettävissään keskeiset voimavarat, joilla varmistettiin nopea paluu kannattavuustilanteeseen (toiminnan aloittaminen ja kasvu kasvavan talouden maissa, autonvalmistaja-asiakaskunnan monipuolistuminen, merkittävä panos tutkimus- ja kehittämistyöhön). Trèvesin toimialaan ja rahoitukseen liittyvä rakenneuudistussuunnitelma laadittiin varovaisten ja kohtuullisten ennusteiden perusteella sen jälkeen, kun yrityksen tilanteesta oli tehty kattava selvitys. Trèves-yrityksen hyvä tulos vuosina 2009 ja 2010 osoittaa, että sijoitus oli järkevä.

(42)

Trèves-konserni katsoo myös, että jos FMEA:n tekemä sijoitus kuuluisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, tuki olisi suuntaviivojen mukaista, sillä yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus on palannut, Trèvesin rakenneuudistus ei vääristä kilpailua ja korvaavia toimenpiteitä on osittain jo pantu täytäntöön ([…], tuotantokapasiteetin vähentäminen, henkilöstömäärän pienentäminen ja se, että Trèvesin rakenneuudistuksessa väitetyn valtiolta peräisin olevan rahoituksen osuus on tiukasti rajattu rakenneuudistuksen kustannusten vähimmäismäärään).

(43)

Trèves-konserni arvioi, että sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestely noudattaa markkinataloudessa toimivaa yksityistä velkojaa koskevaa periaatetta. Komissio ei voi Trèvesin mukaan olettaa, että vaikka rahoitus katsottaisiin valtiontueksi, uudelleenjärjestely ei voisi olla rahoitusalan viranomaisten kannalta järkevä. Siihen sisältyy sakko- ja myöhästymismaksuja, korkeampi korko kuin se, johon yksityisellä velkojalla olisi lain mukaan oikeus, sekä ensisijaisia kiinnityksiä […], ja valtion viranomaisten rinnalla tukea ovat antaneet yksityiset velkojat.

(44)

FMEA toimitti huomautuksensa komissiolle 22 päivänä kesäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. FMEA torjuu käsityksen, että sijoitus Trèves-yritykseen olisi valtiontukea, koska se voi valita sijoituskohteensa sekä toimintatapansa itsenäisesti.

(45)

FMEA painottaa, että se päättää sijoituksistaan riippumattomasti. Tämä riippumattomuus on tulosta sen yhtiöjärjestyksestä sekä hallintotavasta. FMEA on riskipääomarahasto ja sillä on hallintayhtiö, johon sovelletaan kolmansien osapuolten puolesta hallinnoivien tahojen sääntöjä. Koska hallintayhtiö on sääntömääräisesti riippumaton ja voi valita sijoituksensa ja koska se suojaa osakkaidensa varallisuuden etuja, FMEA:n itsenäisyys sijoituspäätöksen tekovaiheessa säilyy. FMEA:n neuvoa-antavien komiteoiden, valinta- ja sijoituskomitean, lausunto voidaan antaa ainoastaan jommankumman autonvalmistajan hyväksynnällä. Tähän mennessä hallintayhtiö CDC Entreprises ei ole koskaan poikennut komiteoiden antamista lausunnoista. Tämän seurauksena yksityisten sijoittajien eli Renault’n ja Peugeot’n vaikutus on määräävä valittaessa ja määritettäessä sijoitushankkeita.

(46)

FMEA:n sijoitus Trèves-yritykseen on osoitus FMEA:n sijoituspolitiikasta, jossa suositaan innovointikapasiteetiltaan ja kasvu- ja tuottomahdollisuuksiltaan vahvoja autoteollisuuden alihankkijoita. Trèves-yritys on kuitenkin Euroopassa suurimpia alihankkijoita, joka kiinnosti myös […] muuta yksityistä rahastoa. Yrityksen tuloksen selvä parantuminen vuodesta 2010 osoittaa, että sen esittämä rakenneuudistussuunnitelma on todellinen ja soveltuva. Yrityksen ohimenevät, talous- ja rahoituskriisistä johtuvat vaikeudet ovat antaneet FMEA:lle mahdollisuuden neuvotella sijoitukselle erittäin suotuisat ehdot.

(47)

FMEA katsoo näin ollen, ettei sen sijoitusta voida pitää valtiontukena.

(48)

Renault toimitti huomautuksensa komissiolle 6 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Se torjuu komission väitteet, joiden mukaan sen osakkuus FMEA:ssa olisi liittynyt valtion sille huhtikuussa 2009 myöntämään lainaan. Yritys muistuttaa, ettei sillä ollut rahaston perustamisen aikaan 20 päivänä tammikuuta 2009 (13) tietoja mahdollisesta tulevasta lainasta, jonka valtio myöntäisi autonvalmistajille. Sille huhtikuussa 2009 myönnetyn lainan tavoitteena oli yrityksen yleisten tarpeiden rahoittaminen, koska rahoitusmarkkinat olivat supistuneet vuoden 2008 neljännellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

(49)

Renault’n osallistuminen FMEA:an oli myös perusteltua taloudellisista, toimialaan liittyvistä ja rahoituksellisista syistä. Renault’n on strategisesti ja rahoituksellisesti välttämätöntä vahvistaa monen vuoden hankintatilannettaan, tukeutua tässä terveisiin ja kilpailukykyisiin toimittajiin ja odottaa investoinnille vastinetta. FMEA:n ansiosta Renault voi investoida alan parhaisiin yrityksiin, kuten Trèves-yritykseen, joka on edelleen Euroopan autoteollisuuden kannalta keskeisen tärkeä toimija. FMEA:n tuki noudattaa tämän vuoksi samaa lähestymistapaa kuin Renault’n, joka on itse markkinataloudessa järkevästi toimiva sijoittaja.

(50)

Renault-yritys on FMEA:n kanssa varauksetta samaa mieltä huomautuksista, jotka tämä esitti tämän vastauksena komission muodollisen menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen ja jotka koskivat sen roolia FMEA:n hallinnossa, tämän toimintamuotoa, riippumattomuutta ja hallintayhtiön riippumattomuutta viranomaisista.

(51)

PSA toimitti huomautuksensa komissiolle 6 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Sen mukaan FMEA:n sijoitus Trèves-yritykseen on paitsi kannattava, myös vastaa sen taloudellisia ja strategisia etuja.

(52)

PSA:n osakkuus FMEA:ssa johtuu siitä, että autonvalmistajalla ja rahastolla on yhteinen halu investoida strategisiin, innovointikapasiteetiltaan vahvoihin yrityksiin, jotka pystyvät takaamaan toimitusvarmuuden ja vahvistamaan mahdollisimman hyvin autoalan alihankkijoiden tilannetta. PSA arvioi lisäksi, että FMEA:n sijoitus vastaa sen tuottovaatimuksia suhteessa otettuun riskiin.

(53)

PSA korostaa, ettei sen päätös osallistua FMEA:an liittynyt maaliskuussa 2009 tehtyyn 3 miljardin euron suuruiseen, Ranskan valtion ja PSA:n välillä tehtyyn lainasopimukseen.

(54)

Eräs Trèvesin kilpailija, joka haluaa pysytellä nimettömänä, toimitti huomautuksensa komissiolle 23 päivänä kesäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Se yhtyy komission 29 päivänä tammikuuta 2010 antamassa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä tekemään analyysiin. Sen mukaan Trèves-yrityksellä oli taloudellisia vaikeuksia jo ennen talouskriisin alkamista eikä se tämän vuoksi voi hyötyä unionin tilapäisten puitteiden piiriin kuuluvista toimenpiteistä. Lisäksi Trèvesin taloudellisesta tilanteesta riippumatta sen mahdollisesti saamiin valtiontukiin olisi liityttävä merkittävät korvaavat toimenpiteet kilpailulle aiheutuvien hyvin merkittävien kielteisten vaikutusten vuoksi. Jos tuen ainoa tarkoitus on pitää keinotekoisesti yritystä toiminnassa alalla, jolla on pitkäaikaista rakenteellista ylikapasiteettia, se ei ole perusteltu. Kilpailija arvioi, että Trèves-yritys olisi pakotettava rajoittamaan toimintaansa markkinoilla myymällä tytäryrityksiä tai supistamalla toimintaa rajusti ja käyttämällä enemmän omia varojaan rakenneuudistukseensa.

(55)

Italian talouskehitysministeriö toimitti huomautuksensa komissiolle 15 päivänä kesäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Se on komission kanssa samaa mieltä (14) kahdesta keskeisestä kysymyksestä: FMEA:n sijoitus on selvästi valtiontukea, koska siihen on käytetty julkisia varoja, ja tämäntyyppisellä tuella on tarkoitus tukea yrityksiä, jotka olivat ennen vuoden 2008 toista vuosineljännestä suuntaviivoissa tarkoitetuissa taloudellisissa vaikeuksissa.

(56)

Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle huomautuksensa 29 päivänä tammikuuta 2010 aloitetusta muodollisesta tutkintamenettelystä 25 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyssä kirjeessä.

(57)

Ranskan viranomaisten mukaan FMEA:n Trèves-yritykseen tekemän sijoituksen yksityiskohdat ja edellytykset eivät kuulu SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, koska sijoitusta ei tehty valtion varoista, vaan pääosin yksityisistä varoista, jotka eivät johdu valtiosta. Ranskan viranomaiset katsovat, että vaikka FMEA:n varoja pidettäisiin valtion varoina ja sijoituspäätös johtuisi valtiosta, sijoitus täyttää kaikki markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan tekemän sijoituksen tunnusmerkit. Viranomaisten mukaan myös julkisten velkojien kanssa sovittu sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestely vastaa tilannetta, jossa markkinataloudessa toimiva yksityinen velkoja pyrkii perimään saatavansa.

(58)

Ranskan viranomaiset ovat sitä mieltä, ettei FMEA:n sijoitus tarkoittanut valtion varojen siirtoa asiaa Stardust Marine (15) koskevassa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla. FMEA:n varat ovat autonvalmistajien PSA ja Renault (2/3) osalta täysin yksityisiä, ja vaikka ne ovat FSI:n (1/3) osalta peräisin julkisista varoista, ne eivät ole valtion jatkuvassa valvonnassa. FSI perustettiin yksityisen sijoitusrahaston mallin mukaisesti osakeyhtiöksi, ja se kilpailee muiden yksityisten sijoitusrahastojen kanssa. Se tekee pitkäaikaisia sijoituksia, joiden tavoite on kannattavuus.

(59)

FMEA:n hallintayhtiö CDC Entreprises ei myöskään toimi yhtiöjärjestyksensä ja toimintamallinsa perusteella viranomaisten alaisuudessa. Se on yhtiöjärjestyksensä vuoksi oikeudellisesti riippumaton CDC:stä ja tekee sijoituksensa ainoastaan osakkaidensa eduksi ja kilpailee yksityisten sijoittajien kanssa tai toimii niiden kanssa yhteistyössä. CDC Entreprises siis hallinnoi FMEA:n varoja täysin itsenäisesti. Se teki sijoituksen Trèvesiin FMEA:n valinta- ja sijoituskomiteoiden suositusten mukaisesti, eikä valtio puuttunut tähän mitenkään. Tämän vuoksi Ranskan viranomaiset toteavat, että toisaalta sijoitetut varat eivät ole valtion varoja, sillä ne eivät ole valtion jatkuvassa valvonnassa eivätkä siis viranomaisten hallussa, ja toisaalta sijoituspäätös ei johdu valtiosta, sillä CDC Entreprisesin toimintaa ohjaa ainoastaan FMEA:n osakkaiden yksinomainen etu ja se toimii täysin riippumattomasti.

(60)

Ranskan viranomaiset toteavat, että FMEA:n sijoitus noudattaa markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan periaatetta, koska FMEA:n sijoituspolitiikassa suositaan autoalalla sellaisia kannattavia ja strategisia hankkeita, jotka ovat voimakkaassa kasvussa ja joihin liittyy innovointikapasiteettia. Sijoitus Trèvesiin tehtiin realistisen ja tarkan, useiden yksityisten analyytikkojen tarkastaman liiketoimintasuunnitelman pohjalta. FMEA:n osallistuminen Trèvesin pääomaan ja ORAPA-laina toteutettiin samaan aikaan ja samoin ehdoin muiden yksityisten sijoittajien kanssa. Ranskan viranomaisten mukaan nämä tiedot riittävät osoittamaan, että sijoitus on tehty markkinakäytänteiden mukaisesti.

(61)

Ranskan viranomaiset arvioivat, että Trèvesin sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelyssä noudatetaan markkinataloudessa toimivaa yksityistä velkojaa koskevan periaatteen perimmäistä ajatusta eli julkisen velkojan, aivan kuin yksityisenkin velkojan, on pyrittävä perimään saatavansa velalliselta, jolla on rahoitusvaikeuksia. Viranomaisten mukaan ensinnäkään Trèves-konsernille ei ole annettu anteeksi vero- tai sosiaaliturvamaksuvelkoja. Niiden mukaan kahden seikan perusteella voidaan päätellä, että asiassa on noudatettu yksityisen velkojan periaatetta: siinä sovelletaan sakkomaksuja ja viivästyskorkoja. Uudelleenjärjestelyyn sisältyy myöhästymiskorkoja ja -maksuja, jotka on määritelty edeltä uudelleenjärjestelyä koskevassa sopimuksessa ja otettu huomioon Trèvesin kuukausimaksuja koskevassa laskelmassa. Ranskan siviililain 1153 §:ssä säädetään, että ilman sopimusmääräystä yksityiselle velkojalle maksettavan maksun suorittamisen myöhästyminen johtaa lakimääräisen viivästyskoron määräämiseen. Kyseinen korko oli 3,79 prosenttia vuonna 2009, jonka aikana uudelleenjärjestely laadittiin. Koko uudelleenjärjestelyn ajalta vuosikorko on noin [5–10] prosenttia. Lisäksi Ranskan viranomaiset muistuttavat, että Trèves-konsernille lainaa myöntäneet pankit sopivat sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä omien saataviensa uudelleenjärjestelystä vakautuslainan kautta. Myös Trèvesin yksityiset velkojat myönsivät maksuhelpotuksia varmistaakseen omien saataviensa suorittamisen.

(62)

Ranskan viranomaiset toteavat suurimman osan saaduista huomautuksista vahvistavan, ettei FMEA:n sijoitusta Trèves-yritykseen voida katsoa valtiontueksi. Tämän vuoksi Ranskan viranomaiset eivät kommentoi kyseisiä huomautuksia enempää.

(63)

Sen sijaan Ranskan viranomaiset haluavat esittää seuraavassa esitettävät huomiot Italian viranomaisten ja Trèvesin kilpailijaksi esittäytyneen, nimettömänä pysyttelevän yrityksen huomautuksista.

(64)

Ranskan viranomaisten mukaan Italian viranomaiset tyytyvät toteamaan FMEA:n sijoituksen Trèvesiin olevan valtiontukea, koska julkisilla varoilla on siinä ”ratkaiseva osuus”. Tämän toteamuksen tukena ei ole todisteita tai perusteluja.

(65)

Ranskan viranomaisten mukaan Trèvesin kilpailija olettaa myös perusteetta, että mahdollinen valtiontuki olisi ristiriidassa suuntaviivojen sekä komission joulukuussa 2008 talous- ja finanssikriisin yhteydessä hyväksymien tilapäisten puitteiden kanssa. Yrityksen esittämät tiedot ovat joko epätäydellisiä tai ne on irrotettu kontekstistaan ja näin ollen tulkittu virheellisesti tai vain osittain.

(66)

Kun komissio arvioi jäsenvaltion toimenpidettä, sen on ensin tarkasteltava, voidaanko toimenpidettä pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena. Kun näin on tehty, komissio voi arvioida, missä määrin kyseistä toimenpidettä voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana niiden poikkeusten perusteella, joita SEUT-sopimuksessa sallitaan valtiontukien kieltämisen periaatteeseen. Jos kyseinen toimenpide ei ole valtiontukea, tuen soveltuvuutta ei voida tarkastella.

(67)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

(68)

Kyseisessä määräyksessä mainitaan perusteet, joiden mukaan voidaan määritellä, onko jäsenvaltion toimenpide valtiontukea. Kuten yhteisöjen tuomioistuin toteaa 15 päivänä kesäkuuta 2006 antamassaan tuomiossa, perustelut ovat seuraavat: ”valtio rahoittaa tällaisen toimenpiteen tai se on myönnetty valtion varoista, yrityksellä on olemassa etu, mainittu toimenpide on valikoiva ja toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua” (16).

(69)

Perusteet ovat kumulatiivisia ja kaikkien niistä on siis täytyttävä, ennen kuin toimenpide voidaan katsoa valtiontueksi. Jos komissio vahvistaa, ettei jokin perusteista ole täyttynyt, se voi todeta varmuudella, ettei tarkasteltavana oleva toimenpide ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(70)

Ensin on tarkasteltava, täyttääkö FMEA:n Trèvesiin tekemä 55 miljoonan euron sijoitus etua koskevan perusteen.

(71)

Vakiintuneen oikeuskäytännön (17) mukaan yritykselle annettu pääomankorotus ei ole valtiontukea, jos tämä korotus toteutetaan olosuhteissa, jotka tavanomaisten markkinatalouden periaatteiden mukaan toimiva yksityinen sijoittaja hyväksyisi (nk. markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaate).

(72)

Jos oletetaan, että FMEA myy osuutensa Trèvesiin vuoden 2012 aikana, sen suhteessa sijoitukseensa laskema sisäinen tuottoaste on [> 12 %] vuodessa. Tämä luku osoittaa kannattavuutta ennen veroja koko FMEA:n sijoitukselle eli sekä suoran pääoman osuudelle, joka on [5–15] miljoonaa euroa, että pääomalainan eli ORAPA-lainan osuudelle, joka on [40–50] miljoonaa euroa.

(73)

Komission on näin ollen tarkasteltava seuraavia kysymyksiä arvioidakseen, onko markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta noudatettu:

(74)

Komissio esittää b kohtaa koskevassa vastauksessa huomioita FMEA:n sijoituksen rakenteesta ja d kohtaa koskevassa vastauksessa huomioita pääomavoiton jakamisesta.

(75)

Näihin kysymyksiin annettujen vastausten avulla komissio pystyy toteamaan, onko FMEA toiminut samoin edellytyksin kuin sellainen yksityinen sijoittaja, jonka investointiin liittyy riski sekä sijoitusajankohtana vallinneen autoteollisuuden tilanteen vuoksi että taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen tilanteen vuoksi.

(76)

Kuten jo edellä johdanto-osan 23 kappaleessa todetaan, vähän ennen kuin vuoden 2008 finanssi- ja talouskriisi alkoi, Trèves alkoi saada hyötyä ensimmäisestä, vuonna 2005 aloitetusta rakenneuudistussuunnitelmasta, jonka tarkoituksena oli vähentää henkilöstöä ja järkeistää tuotantokapasiteettia (18). Kriisin alkaessa Trèves päätti muuttaa ja laajentaa rakenneuudistussuunnitelmaansa.

(77)

Tämän vuoksi Trèves vauhditti kesän 2008 lopusta alkaen rakenneuudistussuunnitelmansa toteuttamista, ja joulukuun 2008 lopussa eli useita kuukausia ennen sovittelupöytäkirjan tekemistä (25 päivänä toukokuuta 2009) voitiin jo havaita seuraavat tulokset:

(78)

Trèves laati riippumattoman konsulttitoimiston […] avulla vuoden 2009 alussa virallisemman uuden version rakenneuudistussuunnitelmasta. Konsultti vahvisti erityisesti suunnitelman rahoitusta varten välttämättömäksi katsotun käteistarpeen ([110–140] miljoonaa euroa, ks. johdanto-osan 25 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(79)

Ensinnäkin on todettava, että rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät liikevaihtoennusteet vaikuttavat uskottavilta ja realistisilta. Ennusteiden perustana on oletus, että autonvalmistajien tilausmäärä alenee selvästi. Esimerkiksi vuoden 2009 ennakoidut määrät ovat [15–25] prosenttia vuoden 2008 tasoa alhaisemmat. Toisaalta ennusteet ovat johdonmukaisia autoteollisuuden analyytikkojen (esimerkiksi JD Power) samana ajankohtana laatimien, vuoteen 2011 ulottuvien alan odotettua kasvua ja kehitystä koskevien ennusteiden kanssa. Trèvesin tekemän tulevaa liikevaihtoa koskevan ennusteen perustana on siis ollut varovainen ja vakavasti otettava arvio. Suunnitelma on varovainen alan kehityksen suhteen ja perustuu oletukseen, että toimintataso vuonna 2011 on […] suhteessa vuonna 2008 toteutuneeseen myyntiin.

(80)

Suunnitelman mukaan kustannukset vähenevät merkittävästi. Väheneminen johtuu muun muassa työvoiman tehokkuuden parantamisesta ja säästöistä toimintakustannuksissa […] (19) […]. Kustannusten väheneminen riippuu myös merkittävistä henkilöstövähennyksistä (rakenneuudistuksen piirissä on yhteensä 1 300 henkilöä).

(81)

Rakenneuudistussuunnitelman myötä näiden toimenpiteiden ansiosta odotetaan, että saavutetaan seuraava tilanne:

(82)

On huomattava, että FMEA antoi itse ennen sitoumuksensa tekemistä […] toimistolle tehtäväksi laatia maaliskuun puolestavälistä huhtikuun 2009 loppuun Trèvesin tilanteesta kattava tarkastus (nk. due diligence). Myös FMEA:n omat yksiköt analysoivat ja vahvistivat rakenneuudistussuunnitelman.

(83)

Lisäksi Trèves sitoutuu lopettamaan osana rakenneuudistusta […] toimintonsa ja ottaa huomioon tähän liittyvän toimialaa ja yhteiskuntaa koskevan tasapainon ja uuden Trèves-kokonaisuuden teollisuuslaitosten kilpailukyvyn.

(84)

Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että rakenneuudistussuunnitelmaa, jonka perusteella FMEA on tehnyt sijoituksensa Trèvesiin, voidaan pitää uskottavana ja realistisena.

(85)

Trèvesin oman pääoman arvo ennen FMEA:n sijoitusta oli vahvistettu [15–40] miljoonaksi euroksi. Tämän perusteella FMEA sai [< 50] prosenttia Trèvesin pääomasta, kun se teki [5–15] miljoonan euron pääomankorotuksen. Komission on tarkistettava, että arvonmääritys on yrityksen tuolloisen tilanteen perusteella asianmukainen ja varovainen.

(86)

Yrityksen oman pääoman (20) arvon määrittämiseksi on olemassa useita menetelmiä. Usein käytetään nk. EBITDA-kerrointa. Sen avulla voidaan arvioida yrityksen oman pääoman arvo vuonna X kertomalla kyseisen vuoden EBITDA luvulla (kertoimella), jota pidetään alalle sopivana. Näin saadusta luvusta vähennetään nettovelka.

(87)

Toinen menetelmä on diskontattujen kassavirtojen analysointi. Yrityksen vapaat kassavirrat tulevina vuosina tarkistetaan keskimääräisen pääomakustannuksen (Weighted Average Cost of Capital, WACC) mukaisesti ja saadusta arvosta vähennetään nettovelka.

(88)

Kolmas menetelmä on liikevaihtokertoimen käyttö. Sen avulla voidaan arvioida yrityksen oman pääoman arvo vuonna X kertomalla kyseisen vuoden liikevaihto luvulla (kertoimella), jota pidetään alalle sopivana. Näin saadusta tuloksesta vähennetään nettovelka.

(89)

FMEA käytti ennen sijoitustaan tekemänsä Trèvesin arvonmäärityksen menetelminä diskontattujen kassavirtojen analysointia ja liikevaihtokerrointa. Koska Trèvesin EBITDA vuoden 2008 lopussa ei ollut positiivinen, ensin mainittua EBITDA-kertoimen menetelmää ei siis voitu käyttää.

(90)

Sen sijaan diskontattujen kassavirtojen analysointi oli mahdollinen ja sen avulla voitiin ottaa huomioon kannattavuuden saavuttamisen näkymät. Näin arvonmääritykseen voitiin sisällyttää odotetut yrityksen tuloksen paranemisnäkymät. Varmuuden vuoksi käytettiin myös liikevaihtokertoimen menetelmää vahvistamaan saatua tulosta.

(91)

Diskontattujen kassavirtojen analysoinnissa yrityksen pääomakustannukset tai alakohtainen WACC, jossa otettiin huomioon alan erityisriskit, arvioitiin 12 prosentiksi. FMEA laski myös varovaisemman WACC-arvon [> 12] prosenttia ottamalla huomioon yrityksen kokoon ja sijoituksen epälikvidiyteen liittyvän riskipreemion. Se otti lopulta huomioon [> 12] prosentin WACC-arvon huomioidakseen yrityksen laskusuhdanteeseen (eli rakenneuudistukseen) liittyvät lisäriskit. Yrityksen pitkän aikavälin arvo (terminaaliarvo) lasketaan vuoden 2011 tuloksesta. FMEA määritti näin ollen Trèves-konsernin oman pääoman arvoksi [15–40] miljoonaa euroa.

(92)

Liikevaihtokertoimen menetelmässä loppuvuoden 2008 liikevaihtoon sovellettu kerroin oli [0–1]. Tämä vastaa markkinoilla toimiviin vastaaviin yrityksiin liiketoimen aikaan sovellettuja kertoimia. On syytä huomauttaa, että nämä kertoimet olivat loppuvuodesta 2008 ja alkuvuodesta 2009 historiallisen alhaisia autoteollisuuteen ja alihankkijoihin voimakkaasti vaikuttaneen finanssi- ja talouskriisin vuoksi (autoteollisuuden alihankkijoiden liikevaihtokertoimen pitkän ajan keskiarvo on 0,51). Kertoimen [0–1] perusteella Trèvesin oman pääoman arvo on [15–40] miljoonaa euroa.

(93)

Vaikka kerrointa [0–1] onkin pidettävä historiallisen heikkona, FMEA otti huomioon sen eikä pitkän ajan keskimääräistä liikevaihtokerrointa tai usealle vuodelle jakautuvaa kerrointa. FMEA ei myöskään käyttänyt arvonmäärityksessä diskontattujen kassavirtojen analysoinnin perusteella saatua arvoa. Edellä esitetyn perusteella Trèvesin oman pääoman arvonmääritys ennen FMEA:n sijoitusta on asianmukainen ja varovainen. Se sijaitsee alapäässä asteikkoa, joka voidaan muodostaa eri menetelmien, diskontattujen kassavirtojen analysoinnin ja listattujen yritysten kertoimien, perusteella. Näin tehty arvonmääritys on yksityiselle sijoittajalle edullinen, koska se vahvistaa pääomavoiton näkymiä odotettaessa kertoimien palautumista keskimääräiselle tasolle.

(94)

Lisäksi on muistettava, ettei FMEA:n sijoitus rajoitu [5–15] miljoonan euron pääomankorotukseen, jonka myötä se sai [< 50] prosenttia Trèves-konsernin osakkeista. FMEA antoi myös [40–50] miljoonaa euroa vaihtovelkakirjalainaa (ORAPA) [> 8] prosentin vuosikorolla. Tämä on pitkälle kehitetty järjestely, jota yksityinen sijoittaja olisi vaatinut autoteollisuuden alihankinnan kaltaisella alalla. Merkittävä määrä ORAPA-lainaa, jossa nimellisarvo vaihtelee yrityksen tuloksen mukaan, on yksi kannustavimmista valvontamekanismeista.

(95)

FMEA:n käyttöön ottama mekanismi selvitetään seuraavassa. ORAPA-lainat voidaan korvata laskemalla liikkeeseen uusia Trèves-yrityksen osakkeita. Nimellisarvo määräytyy vuonna 2011, kun saavutetaan […] prosentin bruttotoimintaylijäämä. Jos tämä raja saavutetaan, FMEA saa […] prosenttia yrityksen omasta pääomasta sitoumusten takaisinmaksun kautta. Jos rajaa ei saavuteta, FMEA saa pitää […] prosenttia omasta pääomasta. Trèvesin johdon edun mukaista on siis varmistaa, että bruttotoimintaylijäämän raja-arvo […] saavutetaan. Sijoittajan ja osakkeita omistavan johtajiston intressit ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, jotta yrityksen arvo hankkeesta vetäydyttäessä saadaan maksimoitua.

(96)

Yksityinen sijoittaja arvioi yleensä suunnitellun sijoitushankkeen vuotuisen sisäisen tuottoasteen. Sitä laskettaessa on määritettävä kyseisen yrityksen oman pääoman arvo tuottoa arvioitaessa.

(97)

Kuten jo johdanto-osan 85–87 kappaleessa on todettu, arvonmääritykseen on useita menetelmiä. FMEA käytti EBITDA-kerrointa määrittääkseen yrityksen arvon vuonna 2012, jolloin FMEA saattaa luopua osuudestaan (21). Tätä menetelmää käytetään usein teollisuudessa, kun määritellään, miten omaa pääomaa tai oman pääoman ehtoista pääomaa sijoittanut investoija voi vetäytyä hankkeesta. Lisäksi FMEA otti tuottoarviota EBITDA:n perusteella laskiessaan pohjaksi yrityksen asianmukaisen korjaustoimenpiteen, joka on toteutettava sijoituksen (25 päivä toukokuuta 2009) ja vuoden 2011 lopun välillä. Kun FMEA valitsi vuoden 2011 arvioidun EBITDA-arvon eikä vuotta 2012 koskevaa suurempaa arviota, se toimi varovaisesti ja halusi varmistaa, että yrityksen tilanne kohentuu tyydyttävästi varsin lyhyessä ajassa (hieman yli kahdessa ja puolessa vuodessa).

(98)

FMEA:n laskema sisäinen tuottoaste perustuu kolmeen olettamukseen, jotka mainitaan rakenneuudistussuunnitelmassa. Ensinnäkin Trèves-konsernin EBITDA vuoden 2011 lopussa lienee [50–80] miljoonaa euroa. Toiseksi Trèvesin arvo vuoden 2011 lopussa määräytyy EBITDA-kertoimen [1–6] perusteella. Kolmanneksi nettovelka vuoden 2011 lopussa on arviolta [50–150] miljoonaa euroa. Komission on näin ollen arvioitava, voitiinko näitä kolmea olettamaa pitää uskottavina ja realistisina ajankohtana, jolloin FMEA teki sijoituksensa.

(99)

On syytä todeta, että vuoden 2011 EBITDA-arvon ennuste riippuu rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanosta. Kuten johdanto-osan 76 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa on todettu, tätä suunnitelmaa voidaan pitää uskottavana ja realistisena. On muistettava, että kustannusten väheneminen toteutuu pääosin työvoiman tehokkuuden parantamisen ja toimintakustannusten säästöjen ansiosta erityisesti […]. Kustannusten väheneminen riippuu myös merkittävistä henkilöstövähennyksistä (rakenneuudistuksen piirissä on yhteensä 1 300 henkilöä).

(100)

Toiseksi yrityksen arvon määrittämisessä käytetty EBITDA-kerroin ([1–6]) vastaa alalle vuosina 2000–2009 laskettua keskimääräistä kerrointa ([1–6]), josta on vähennetty standardipoikkeama yrityksen laskusuhdanteeseen liittyvistä varovaisuussyistä. Tämä kerroin on hieman suurempi kuin alan kerroin sijoitushetkellä (noin 4,2). Varovaisuuden kannalta riittää kuitenkin, että perustana pidetään lukua [1–6] vuoden 2011 loppua koskevaa arvoa määritettäessä, kun otetaan huomioon suhdeluvun ennakoitavissa oleva elpyminen, joka alkoi selkeästi jo sijoitusaikana (joulukuussa 2008 ([1–6] ja toukokuussa 2009 [1–6]). Kerroin vaikuttaa erityisen varovaiselta myös, kun otetaan huomioon alan pitkän ajan ennusteet, joiden mukaan kerroin on [1–6]–[1–6].

(101)

Kolmanneksi huhtikuussa 2009 vahvistetut ennusteet osoittivat nettovelan olevan vähenemässä: vuoden 2008 lopussa sitä oli [100–200] miljoonaa euroa ja vuoden 2010 lopussa [100–200] miljoonaa euroa (tätä ennen se kasvoi vuoden 2005 lopun [100–200] miljoonasta eurosta vuoden 2008 lopun [100–200] miljoonaan euroon). Kun huomioidaan vuosien 2009–2011 alustava EBITDA:n aggregoitu taso ja se, ettei aineellisiin tai aineettomiin sijoituksiin liity merkittäviä lisäkustannuksia eikä rakenneuudistuksen kustannuksiin liity lisäkuluja, arvioitu [0–30] miljoonan euron vähennys vaikuttaa varovaiselta.

(102)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että sijoitusajankohdan sisäinen tuottoaste perustuu järkeviin oletuksiin.

(103)

Komissio tarkasteli, onko [> 12 prosentin] sisäinen tuottoaste hyväksyttävä suhteessa sijoituksen riskiin, ja teki seuraavassa esitettävät huomiot.

(104)

Ensinnäkin on muistettava, että johdanto-osan 97–100 kappaleessa esitettyjen tietojen perusteella sisäinen tuottoaste on todellisuudessa [> 15 prosenttia]. FMEA kuitenkin sovelsi varotoimenpiteenä […] prosentin aliarvostusta vuodeksi 2011 ennustettuun EBITDA-arvoon. Tämän seurauksena tässä analyysissä on käytetty pessimistiseen yrityksen kehityksen skenaarioon perustuvaa [> 12 prosentin] sisäistä tuottoastetta. Kuten jo on todettu, perusskenaariossa sisäinen tuottoaste on [> 15 prosenttia], kun taas optimistisessa skenaariossa (EBITDA yli […] prosenttia) se olisi jopa [> 20 prosenttia].

(105)

Kun otetaan huomioon, että sijoitus on epälikvidi, alustavan sisäisen tuottoasteen tason asianmukaisuutta arvioitaessa viitearvona ei voida käyttää vastaavia hintanoteerauksia (esimerkiksi pääomalainoille) FMEA:n sijoituksen tekoajankohtana. Sen sijaan useiden seuraavassa esitettävien tietojen perusteella voidaan arvioida pienintä mahdollista [> 12 prosentin] sisäistä tuottoastetta, jota FMEA käytti toukokuussa 2009.

(106)

Ensinnäkin sijoitusten tuotto autoteollisuuden alihankinta-alalla on usein vähäinen. Viiden vuoden ajan ennen vuoden 2008 jälkipuoliskolla alkanutta kriisiä sisäinen tuottoaste oli keskimäärin 8,5 prosenttia (22). Sijoitusalan asiantuntijat ovat kuitenkin usein investoineet tähän alaan, koska ne ovat olleet tietoisia tuottomahdollisuuksista, jotka liittyvät alan yritysten [muihin aloihin verrattuna] alhaiseksi määritettyyn arvoon. Tämän vuoksi sijoittajat, jotka olivat sijoittaneet alaan markkinoiden laskusuhdanteen aikana vuonna 2003, kokivat vuonna 2006 poikkeuksellisia sisäisiä tuottoasteita (yli 20 prosenttia vuodessa kolmen vuoden ajalta).

(107)

Tämän vuoksi ammattisijoittajan on havaitun keskituoton ylittääkseen luotettava markkinatuntemukseensa, kuten FMEA tekikin, ja luotava osakkuusrakenne, jonka avulla on mahdollista optimoida tuotto, kuten FMEA:n sijoituksen kohdalla tehtiin (ks. johdanto-osan kappaleet, joissa käsitellään osakkuusrakenteita (johdanto-osan 93 ja 94 kappale) sekä pääomavoiton jakamista (johdanto-osan 110 ja 111 kappale).

(108)

Ranskan viranomaiset myös tuovat esiin ranskalaisten pääomasijoittajien yhdistyksen AFIC:n tutkimuksen, jossa seurataan pääomasijoitusalan tulosten kehitystä Ranskassa. Tutkimukseen tietoja ovat toimittaneet yli 120 tahoa, jotka hallinnoivat yli 500:aa investointirahastoa. AFIC:n tiedot osoittavat, että kehityspääoman osalta nettomääräinen tulos oli vuoden 2007 lopussa 14,1 prosenttia ja vuoden 2008 lopussa (joka on FMEA:n sijoitusta lähinnä oleva ajankohta) 10,8 prosenttia. Kehityspääoma on FMEA:n sijoituspolitiikan kannalta keskeinen pääomasijoitusten muoto (vähemmistöosuuden hankkiminen ja uusien varojen sijoittaminen). Kun on otettu huomioon hallintayhtiön palkkion kustannukset, jotka ovat arviolta enintään […], olisi saavutettava 12–15 prosentin sisäinen tuottoaste, jotta tulos olisi ”markkinakelpoinen”.

(109)

Sijoitusajankohtana saatavilla olevien muuttujien avulla voidaan määritellä CAPM-malliin (23) perustuvat keskimääräiset pääomakustannukset (WACC), joita on mukautettu Ranskan autoteollisuusalaan siten, että huomioon otetaan Trèves-yrityksen kokoon ja sijoituksen epälikvidiyteen liittyvä riskipreemio. Kun nämä riskipreemioon sisältyvät lisätekijät otetaan huomioon, vastaavaksi WACC-arvoksi sijoitusajankohtana arvioidaan [> 12] prosenttia. FMEA on korottanut luvun [> 12] prosentiksi (ks. johdanto-osan 91 kappale). On muistettava, että WACC on vähimmäistuottoaste, jota yrityksen rahoittajat (osakkeenomistajat ja luotonantajat) edellyttävät sijoitushankkeita rahoittaakseen. Trèvesille laskettu WACC on merkittävä osoitus siitä, että pienin mahdollinen sisäinen tuottoaste [> 12 prosenttia] on hyväksyttävissä. (24)

(110)

On korostettava, ettei Trèves-yrityksen pääomavoittoa jaeta FMEA:n ja perinteisen osakkeenomistajan kesken sen mukaan, mikä osuus niillä on Trèvesin pääomasta. Jos FMEA vetäytyy hankkeesta vuonna […], osakkeenomistajien sopimuksen mukaan yrityksen arvosta ensimmäiset […] miljoonaa euroa osoitetaan kokonaisuudessaan FMEA:lle (ensimmäinen osuus). Tämän jälkeen luovutuksesta saatavat tulot, jotka ovat […] miljoonaa euroa, ja kapitalisoitua FMEA:n sijoitusta vastaava määrä eli […] prosenttia vuodessa jaetaan FMEA:n ([…] prosenttia) ja perinteisten osakkeenomistajien ([…] prosenttia) kesken (toinen osuus). FMEA saa […] prosenttia ja perinteiset osakkeenomistajat […] prosenttia niistä luovutuksesta saatavista tuloista, jotka ylittävät kyseisen määrän.

(111)

Tämä pääomavoiton jakoa koskeva sopimus suojaa FMEA:aa. Se saa merkittävän takeen siitä, että sen sijoituksella saavutetaan nopeasti sisäinen tuottoaste [> 12 prosenttia] (luku vastaa edellä esitettyä Trèvesin WACC-arvoa). Tämä sopimus kannustaa voimakkaasti perinteistä osakkeenomistajaa ja yrityksen johtoa toteuttamaan rakenneuudistussuunnitelman tavoitteet ja jopa ylittämään ne; suunnitelmassa käytetty FMEA:n sisäinen tuottoaste on eri skenaarioiden mukaan [> 12 prosenttia], [> 15 prosenttia] tai [> 20 prosenttia].

(112)

Edellä esitetyn perusteella alustava sisäinen tuottoaste [> 12 prosenttia] oli sijoitusajankohtana kohtuullinen ja hyväksyttävissä suhteessa siihen liittyvään riskiin.

(113)

Kun on tarkasteltu Trèvesin rakenneuudistussuunnitelmaa, sen arvonmääritystä ennen FMEA:n sijoitusta, kyseisen sijoituksen rakennetta, [> 12 prosentin] sisäisen tuottoasteen taustalla olevia oletuksia ja sisäisen tuottoasteen tason soveltuvuutta erityisesti pääoman jakautumista koskevan osakkeenomistajien sopimuksen suhteen, voidaan todeta, että FMEA on toiminut samoin edellytyksin kuin sellainen yksityinen sijoittaja, jonka investointiin liittyy riski sekä sijoitusajankohtana vallinneen autoteollisuuden tilanteen vuoksi että taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen tilanteen vuoksi. Toisin sanoen FMEA:n tekemä 55 miljoonan euron sijoitus noudattaa markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta. Siitä ei siis aiheudu Trèves-yritykselle etua.

(114)

Ranskan valtio myönsi Trèvesille sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelyn, jonka määrä oli 18,4 miljoonaa euroa. Komissio tarkastelee siitä ensin etua koskevaa perustetta.

(115)

Komission päätösten ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan julkisen velkojan myöntämä velkajärjestelysopimus ei ole valtiontukea, jos velkojan toimintaa voidaan verrata yksityiseen velkojaan, joka pyrkii ”vastaavassa tilanteessa perimään takaisin saatavansa ja tekee tämän vuoksi velallisen kanssa sopimuksia, joiden mukaan kertyneiden velkojen osalta myönnetään maksunlykkäystä ja velat jaetaan maksueriin, jotta niiden takaisinmaksua helpotettaisiin” (25).

(116)

Velkojen uudelleenjärjestely on Trèvesin julkisille velkojille pakkoperintää parempi ratkaisu. Pakkoperinnässä julkiset velkojat voisivat periä yrityksen koko velkatilanteen vuoksi ainoastaan osan muista kuin etuoikeutetuista saatavistaan. Uudelleenjärjestelystä sovittaessa sosiaaliturvamaksu- ja verovelat kuitenkin taattiin tekemällä ensisijaisia kiinnityksiä […] (25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn sovittelupöytäkirjan […] §). Nämä esitetään pöytäkirjan liitteessä 7. Niiden nettoarvo 31 päivänä joulukuuta 2008 oli [25–35] miljoonaa euroa. Julkisen velkojien hyväksi asetettujen vakuuksien määrä kattaa siis näiden saatavien määrän yli 140-prosenttisesti. Saataviin sisältyy velkapääoma (18,4 miljoonaa euroa), sakkomaksuja ja viivästyskorkoja (ks. johdanto-osan 117 kappale).

(117)

Lisäksi Trèvesin julkisille velkojille maksetaan korkoa. Yhteensä 18,4 miljoonan euron määrään on lisätty sakkomaksuja [1–2] miljoonaa euroa ja viivästyskorkoa [1–2] miljoonaa euroa, ja nämä on maksettava kokonaisuudessaan […] ja […] välisenä aikana […] euron kuukausierissä. Sakkomaksuja ja viivästyskorkoa lisätään yhteensä [2–4] miljoonaa euroa eli [10–20] prosenttia velkapääomasta, mikä tarkoittaa, että uudelleenjärjestelyn keskimääräisen painotetun keston aikana vuosikorko on noin [0–10] prosenttia. Tämä korko oli alusta lähtien korkeampi kuin rahoituslaitosten Trèvesille 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn sovittelupöytäkirjan yhteydessä myöntämien uuden lainan ja vakautuslainan korko. (26)

(118)

On muistettava myös, että julkiset velkojat tekivät sitoumuksensa samaan aikaan kun myös pankit tekivät merkittävän sitoumuksen (vakautuslaina, [30–60] miljoonaa euroa, ja uusi laina, [10–30] miljoonaa euroa). Sovittelupöytäkirjassa todetaan yksiselitteisesti, että pankeille annetut vakuudet ovat toissijaisia […], eli nämä velkojat eivät voi saada vakuuttaan ennen kuin ensisijaisessa asemassa olevat julkiset velkojat ovat saaneet korvauksensa kokonaan.

(119)

Trèves-konsernille ei myöskään ole annettu anteeksi vero- tai sosiaaliturvamaksuvelkoja.

(120)

Ranskan viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei voimassa olevalla uudelleenjärjestelyllä jatketa tai muuteta edeltävää järjestelyä.

(121)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Ranskan viranomaiset ovat myöntäneet Trèvesille sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestelyn rakenneuudistussuunnitelman taustalla olleiden, uskottaviksi katsottavien oletusten perusteella (ks. V luku) ja siihen sovelletaan edellytyksiä, jotka markkinataloudessa toimiva yksityinen velkoja voisi hyväksyä samoissa olosuhteissa.

(122)

Kun otetaan huomioon V.1 kohdassa esitetyt tiedot, vaikuttaa siltä, ettei FMEA:n tekemä 55 miljoonan euron sijoitus eikä 18,4 miljoonan euron suuruinen sosiaaliturvamaksu- ja verovelkojen uudelleenjärjestely aiheuta etua Trèves-konsernille. Tämän vuoksi kyseiset toimenpiteet eivät SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(123)

Komissio toteaa asianomaisten toimenpiteiden perusteellisen tarkastelun jälkeen, etteivät toimenpiteet ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea,