6.5.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 118/9

(1)

Komissio sai vuoden 2008 lopussa lehdistön kautta tietoonsa, että Unkari oli suunnitellut toimenpiteitä Péti Nitrogénművek Zrt:n (jäljempänä ’Nitrogénművek’) hyväksi. Komissio aloitti monivaiheisen tietojenvaihdon jälkeen 29 päivänä huhtikuuta 2009 muodollisen tutkintamenettelyn kyseisten toimenpiteiden osalta, joiden väitettiin olevan valtiontukea.

(2)

Unkari esitti 3 ja 17 päivänä elokuuta 2009 huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevaan komission päätökseen.

(3)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin 17 päivänä heinäkuuta 2009Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Huomautuksia vastaanotettiin neljältä asianomaiselta: Nitrogénművek eli väitettyä valtiontukea sisältävien toimenpiteiden edunsaaja esitti huomautuksensa 18 päivänä elokuuta 2009, kaksi muuta asianomaista osapuolta, jotka pyysivät henkilöllisyytensä salassa pitämistä, 17 ja 18 päivänä elokuuta 2009, ja ZAK SA 19 päivänä elokuuta 2009.

(4)

Komissio toimitti huomautukset Unkarille 21 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Unkari vastasi kolmansien osapuolten esittämiin huomautuksiin 20 päivänä lokakuuta 2009 päivätyllä kirjeellä.

(5)

Komissio pyysi Unkarin viranomaisilta lisätietoja 3 päivänä marraskuuta 2009, ja nämä vastasivat 4 päivänä joulukuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Lisäksi komission yksiköt ja Unkarin viranomaiset vaihtoivat epävirallisesti tietoja sähköpostitse kesäkuussa 2010.

(6)

Nitrogénművek on keinolannoitteita valmistava yritys, jonka toimipaikka sijaitsee Pétfürdőssä, Veszprémin läänissä, Unkarissa. Kyseinen seutu on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tukea saava alue. Yritys on Unkarin suurin lannoitteiden valmistaja ja Unkarin markkinoiden tärkein lannoitteiden toimittaja.

(7)

Nitrogénművekin vuotuinen liikevaihto vuonna 2008 oli 64,8 miljardia Unkarin forinttia (noin 232 miljoonaa euroa), josta 74 prosenttia oli peräisin Unkarin alueelta ja 26 prosenttia viennistä (enimmäkseen unionin markkinoille). Vuonna 2008 yrityksen palveluksessa oli 508 työntekijää. Yrityksen liikkeeseen laskettu osakepääoma on 528 miljoonaa Unkarin forinttia (noin 1,92 miljoonaa euroa). Yrityksen oma pääoma oli vuonna 2008 yhteensä 11 miljardia Unkarin forinttia (noin 40 miljoonaa euroa).

Taulukko 1

Nitrogénművekin keskeiset rahoitustiedot

(8)

Nitrogénművek keskeytti tuotantonsa 18 päivänä lokakuuta 2008.

(9)

Unkarin hallitus ilmoitti 18 päivänä joulukuuta 2008 (4), että varmistaakseen Unkarin lannoitetuotannon jatkumisen sekä työpaikkojen säilymisen se ”pelastaisi” Nitrogénművekin myöntämällä sille rahoitusta, joka kattaa tuotannon uudelleenaloittamisesta aiheutuvat kustannukset sekä toimintakulut.

(10)

Hallitus hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2008 kaksi erillistä valtiontakausta (5), joilla taattiin valtion kokonaan omistaman Magyar Fejlesztési Bank Zrt:n (jäljempänä ’MFB’) myöntämät luotot. Kummastakin takauksesta perittiin etukäteen kertaluonteinen maksu, jonka määrä oli 2 prosenttia taattavasta lainasummasta.

(11)

Nämä kaksi valtiontakausta tukenaan MFB ja Nitrogénművek tekivät 26 päivänä tammikuuta 2009 kaksi luottosopimusta:

Taulukko 2

Yhteenveto valtion toimenpiteistä Nitrogénművekin hyväksi

(12)

Nitrogénművek käynnisti tuotannon uudelleen 26 päivänä helmikuuta 2009.

(13)

Komissio pohti menettelyn aloittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2009 tekemässään päätöksessä, onko Nitrogénművek valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (10) (jäljempänä ’pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevat suuntaviivat’) tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys ja jos on, olisiko se voinut saada markkinoilta rahoitusta samoin ehdoin kuin Unkarin viranomaisilta. Komissio katsoi alustavasti, että seuraavat yrityksen hyväksi toteutetut toimenpiteet voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltumattomaksi valtiontueksi, sillä vaikuttaa siltä, että niistä on peritty markkinakorkoa alhaisempaa korkoa:

(14)

Lisäksi komissio oli sitä mieltä, että investointiluoton vakuudeksi annettu sataprosenttinen valtiontakaus voidaan katsoa MFB:lle myönnetyksi valtiontueksi, mikäli se on olemassa olevan lainan vakuutena.

(15)

Unkari toteaa yleisesti, että toimenpiteitä ei voida katsoa valtiontueksi, sillä ne olivat markkinaehtojen mukaisia eikä niistä siten koitunut tuensaajalle hyötyä. Unkari ei kiistä sitä, että kaikki seuraavat seikat pitävät paikkansa tuen osalta: tuki on peräisin valtion varoista, tuki on valikoivaa, kilpailu vääristyy tuen takia ja tuki vaikuttaa kauppaan.

(16)

Unkari väittää, että Nitrogénművekiä ei voida katsoa pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Unkarin viranomaiset ilmoittavat, että yritys teki voittoa ja että sen liiketaloudelliset näkymät olivat vakaat vuonna 2008. Unkarin mukaan yrityksen luottokelpoisuus voitiin luokitella toimenpiteiden toteuttamisen aikaan tyydyttäväksi, mikä vastaa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevassa komission tiedonannossa (11) (jäljempänä ’viitekorkoa koskeva tiedonanto’) määriteltyä luottokelpoisuusluokkaa BB.

(17)

Unkarin viranomaiset totesivat syksyllä 2008 toteutetun tuotannon lakkauttamisen osalta, että lannoitealalle on tyypillistä huomattava kausiluonteisuus. Lisäksi kysyntä väheni finanssi- ja talouskriisin takia. Yritys päätti keskeyttää tuotantonsa maakaasun hinnannousun (maakaasun hinta muodostaa yhden lannoitetuotannon suurimmista kustannuseristä, ja sen odotettiin jossain vaiheessa laskevan) ja huomattavan suuriksi kasvaneiden varastojen perusteella. Unkari esittää lisäksi, että toiminnan keskeyttäminen ei ollut harvinaista Euroopan markkinoilla, sillä kyseisellä ajanjaksolla useat tehtaat joko keskeyttivät tuotantonsa tai supistivat sitä.

(18)

Maksettujen korkojen ja takausmaksun osalta Unkari esittää, että ne vastasivat markkinaehtoja: i) luoton B osalta niitä ei voida katsoa viitekorkoa koskevan tiedonannon nojalla tueksi, ja ii) luoton A osalta korko on pienempi kuin viitekorkoa koskevan tiedonannon perusteella määriteltävä markkinakorko, mutta arvokkaat vakuudet huomioon ottaen sen voidaan kuitenkin katsoa vastaavan markkinaehtoja. Unkari esittää lisäksi, että vuoden 2008 alkupuoliskolla yritys teki liikepankkien kanssa vastaavin ehdoin useita laina- ja luottosopimuksia, jotka osoittavat Unkarin mukaan, että lainan A ja lainan B takausmaksut ja lainaehdot eivät tuoneet yritykselle etua markkinoilta saatavaan rahoitukseen verrattuna.

(19)

Komissio sai menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen huomautuksia kolmelta kilpailijalta (12). Kukin niistä tuki komission tutkimusta ja katsoi, että lainat ovat valtiontukea.

(20)

Myös tuensaaja esitti huomautuksia, joissa se kiisti, että toimenpiteet sisältävät sääntöjenvastaista valtiontukea. Tuensaajan esittämien väitteiden ja Unkarin viranomaisten perustelujen välillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä.

(21)

Unkari torjuu asianomaisten esittämiin huomautuksiin antamassaan vastauksessa kolmansien huomautukset ja väittää jälleen, että Nitrogénművek ei saanut valtiontukea.

(22)

Selvittäessään, katsotaanko tietty toimenpide valtiontueksi, komission on arvioitava, täyttääkö kiistanalainen toimenpide SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan ehdot. Artiklassa todetaan seuraavaa: ”Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(23)

Seuraavassa komissio arvioi edellä mainitun määräyksen valossa, ovatko Nitrogénművekin hyväksi toteutetut, kiistanalaiset toimenpiteet valtiontukea.

(24)

MFB:n toimintaa koskevat säännöt ovat muuttuneet sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin käyttöön. Tämä arvio koskee oikeudellista tilannetta, joka vallitsi tutkittavina olevien lainasopimusten tekohetkellä.

(25)

MFB on valtion omistuksessa oleva erikoistunut rahoituslaitos, joka on perustettu (erityisellä) lailla (jäljempänä ’MFB-laki’) (13). Kyseinen laki sääteli pankin toimintaa toimenpiteiden käyttöönottohetkellä. Lain mukaan pankille on asetettu tietyt yleishyödylliset tavoitteet, ja sen tärkein tehtävä on taloudellisen kehityksen tukeminen sekä hallituksen talous- ja kehityspolitiikan täytäntöönpanon tehokas edistäminen. Liikepankkeja koskevia vakavaraisuussääntöjä ei sovelleta kokonaisuudessaan MFB:hen, sillä MFB-laki käsittää erityiset vakavaraisuussäännökset.

(26)

MFB:n liikkeeseen laskettu osakepääoma, jonka arvo on 60 miljardia Unkarin forinttia, on kokonaan Unkarin valtion omistuksessa, eikä pankin osakkeilla voi MFB-lain mukaan käydä kauppaa. Osa MFB:n sitoumuksista katetaan yleisestä talousarviosta. Talousarviota koskevassa laissa määritellään, kuinka suuria lainoja MFB voi myöntää ja kuinka suuria summia se voi taata. Lisäksi kaikki maksetut osingot otetaan yleiseen talousarvioon. Sen vuoksi komissio katsoo, että MFB:n toteuttamat toimenpiteet on myönnetty valtion varoista.

(27)

Valtion omistusoikeutta käyttää asianomainen ministeri. MFB antaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan kyseiselle ministerille, joka puolestaan nimittää tilintarkastajan. Lisäksi toimivaltainen ministeri nimittää ja erottaa johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsenet ja puheenjohtajat sekä pankin pääjohtajan.

(28)

Vaikka jokin elin on valtion ohjauksessa, tämä ei välttämättä tarkoita, että kaikki kyseisen elimen toimenpiteet johtuvat valtiosta. (14) Tässä tapauksessa kuitenkin täyttyvät ne Euroopan unionin tuomioistuimen määrittämät ehdot (15), joiden pohjalta voidaan todeta, että MFB:n toiminta johtuu valtiosta. MFB:lle on asetettu yleishyödylliset tavoitteet, sen oikeudellisesta asemasta säädetään erillisessä laissa, se on osittain vapautettu rahoitusalan valvontasäännöistä, ja viranomaiset valvovat tarkkaan sen johdon toimintaa. Erityisesti toimenpiteitä koskevaan päätökseen liittyvät olosuhteet (hallituksen päätös, joka koskee nimenomaan MFB:n myöntämille lainoille annettavaa takausta ja jonka mukaan MFB voi vastineeksi nimetä kaksi jäsentä Nitrogénművekin hallitukseen, sekä hallituksen puhemiehen tätä ennen antama lausunto, jossa ilmoitettiin hallituksen aikovan toteuttaa kyseiset toimenpiteet) osoittavat, että Unkarin viranomaiset osallistuivat päätöksen tekemiseen.

(29)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että MFB:n toiminta voidaan katsoa valtiosta johtuvaksi.

(30)

Koska lainat voidaan katsoa suoraan valtiosta johtuviksi, lainoille myönnettävä valtiontakaus ei lisää valtiolle aiheutuvaa taloudellista taakkaa eikä Nitrogénművekille koituvaa etua. Siksi näyttää asianmukaiselta katsoa, että kyseessä olevat lainat ja takaukset ovat toimenpiteitä, joita voidaan arvioida valtion suoraan myöntäminä lainoina (lainoista Nitrogénművekille aiheutuvia kustannuksia ovat lainan korko ja takausmaksu).

(31)

Sen vuoksi valtiontukea arvioidaan viitekorkoa koskevan tiedonannon perusteella, jota sovelletaan lainoihin.

(32)

Unkari esittää, että Nitrogénművek ei ollut toimenpiteiden hyväksymishetkellä pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Unkarin viranomaiset väittävät, että tuotannon keskeyttäminen lokakuussa 2008 oli strateginen ja kausiluonteinen päätös ja että syksyllä 2008 myös moni muu markkinatoimija keskeytti tuotantonsa. Lisäksi Unkari väittää, että yrityksen luottokelpoisuusluokitus oli kyseisenä ajankohtana BB.

(33)

Komissio toteaa, että huolimatta yrityksen ilmeisistä likviditeettiongelmista sen oma pääoma ylitti liikkeeseen lasketun osakepääoman, yritys ei täyttänyt kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja edellytyksiä velallisen kaikkia velkoja koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamiselle, ja sen liiketoiminnan tulos ja nettotulos olivat positiiviset koko vuoden 2008 osalta, kuten Unkarin toimittamista tiedoistakin ilmenee. Näyttää siis siltä, että pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 9–11 kohdassa esitetyt edellytykset eivät täyty.

(34)

Tutkimuksen pohjalta ja erityisesti vuotta 2008 koskevasta yrityksen tilinpäätöksestä käy kuitenkin selvästi ilmi, että Nitrogénművek tarvitsi valtion varoja toiminnan uudelleenkäynnistämiseen. Tilinpäätöksessä todetaan seuraavaa: ”Vuoden [2008] toisella puoliskolla maailmanlaajuinen finanssi- ja talouskriisi saavutti myös yrityksen. Lannoitteita käyttävät maataloustuottajat joutuivat taloudellisin vaikeuksiin, ja yrityksen tuotteiden myynti laski rajusti. Yritys keskeytti tuotannon 18 päivänä lokakuuta 2008 taloudellisista syistä. Toiminnan uudelleenkäynnistämistä silmällä pitäen yrityksen omistaja käynnisti neuvottelut hallituksen edustajien kanssa. Neuvottelujen tuloksena […] hallitus myönsi […] valtiontakauksen turvatakseen lannoitteiden tarjonnan Unkarissa.” (16) Tilinpäätöksen pohjalta voidaan päätellä myös, että lyhytaikainen luotto oli tarpeen tuotannon uudelleenkäynnistämiseksi ja että osa luotosta käytettiin 31 päivänä joulukuuta 2008 erääntyneiden maksujen suorittamiseen tavarantoimittajille. (17)

(35)

Komissio katsoo, että yritys, joka on keskeyttänyt tuotantonsa eikä kykene käynnistämään sitä uudelleen ilman valtion apua, ei ole terve ja elinkelpoinen, riippumatta keskeyttämisen syistä. Tilinpäätöksestä käy selvästi ilmi, että yritys kärsi vakavista likviditeettiongelmista ja että valtion väliintulo oli välttämätöntä rahoituksen saannin kannalta.

(36)

Komissiolla on yrityksen luottokelpoisuuden osalta epäilyksiä sen suhteen, vastaako Nitrogénművekin väitetty luottokelpoisuusluokitus BB sen todellista taloudellista tilannetta toimenpiteiden hyväksymishetkellä. Komissio huomauttaa aluksi, että Unkari ei ole esittänyt riippumattoman luottoluokituslaitoksen tai rahoituslaitoksen laatimaa luottokelpoisuusluokitusta. Väitetty luottokelpoisuusluokitus BB on peräisin MFB:ltä, joka toimii tässä käsiteltävien toimenpiteiden kannalta valtion ohjauksessa (kuten hallituksen päätöksestä käy selvästi ilmi) eikä riippumattomana rahoituslaitoksena, joka pyrkii laatimaan perusteltuja kaupallisia arvioita. Mainittu luottokelpoisuusluokitus voidaan kyseenalaistaa jo pelkästään tämän perusteella. Toiseksi Unkari ei ole toimittanut minkäänlaisia tietoja siitä, millaista menetelmää käyttäen ja millaisten tietojen pohjalta MFB määritteli yrityksen vakaan taloudellisen tilanteen. Kolmanneksi, ottaen huomioon, että Nitrogénművek oli toimenpiteiden hyväksymishetkellä keskeyttänyt tuotantonsa ja selvästikin tarvitsi kiireellisesti rahoitusta, jota ilman se ei olisi voinut käynnistää uudelleen tuotantoaan (ks. 34 ja 35 kappale edellä), ei ole uskottavaa, että yrityksen taloudellinen tilanne olisi voitu luokitella tyydyttäväksi. Edellä esitetty huomioon ottaen ja riippumatta yrityksen aiemmasta toiminnasta komissio katsoo, että tässä tapauksessa ei voida soveltaa esitettyä luottokelpoisuusluokitusta BB arvioitaessa, ovatko toimenpiteet viitekorkoa koskevan tiedonannon nojalla valtiontukea.

(37)

Komissio katsoo sen vuoksi, että yrityksen taloudellinen tilanne ei ollut vakaa. Lausunnoista käy selvästi ilmi, että yrityksellä oli vakavia likviditeettiongelmia eikä se kyennyt käynnistämään uudelleen tuotantoaan (ks. 34 ja 35 kappale). Sen vuoksi yrityksen voidaan katsoa olleen huonossa taloudellisessa tilanteessa, joka vastaa viitekorkoa koskevan tiedonannon mukaista alinta luottokelpoisuusluokkaa (CCC).

(38)

Vakuudeksi tarjotut varat käsittävät muun muassa Nitrogénművekin useiden tuotantolaitosten maaomaisuutta, rakennuksia ja koneita. (18)

(39)

Unkari on esittänyt kiinnitettyjen varojen osalta arviointikertomuksen, jonka […] (19) laati vuoden 2008 puolivälissä. Sen mukaan kiinnitettyjen varojen markkina-arvo oli noin […] miljoonaa euroa ja likvidaatioarvo noin […] miljoonaa euroa. MFB:n laskelmien mukaan riskitekijöillä painotettu likvidaatioarvo oli noin […] miljoonaa euroa.

(40)

Ottaen huomioon, että tutkittavina olevan kahden lainan yhteenlaskettu arvo on 88 miljoonaa euroa (erittäin varovaisen arvion mukaan vakuuksien arvo on [enemmän kuin 70] prosenttia lainojen määrästä), komissio katsoo, että toimenpiteille on annettu suuret vakuudet. Vaikka lainan A vakuudeksi annettu kiinnitys on toissijainen, tästä mahdollisesti aiheutuvat saatavat voidaan maksaa lainasta B johtuvien saatavien jälkeen.

(41)

Sillä, että vakuudet on annettu MFB:n eikä suoraan valtion hyväksi, ei ole merkitystä. Jos takaajan on suoritettava takauksesta johtuvat saatavat, Unkarin lain mukaan (20) kaikki takauksen kohteena olevaan lainaan liittyvät oikeudet siirtyvät takaajalle. Jos siis Nitrogénművek ei pysty maksamaan takaisin lainoja ja MFB vaatii takauksen suorittamista, valtio voi suorittaa velvoitteensa lainasopimuksessa annettujen vakuuksien avulla.

(42)

Lisäksi valtiolla oli lainan B osalta oikeus nimittää yrityksen johtokuntaan kaksi jäsentä, joilla on veto-oikeus seuraavia seikkoja koskevissa päätöksissä: osinkojen maksu, kolmansille osapuolille annettavat uudet vakuudet sekä uusien, yli 100 miljoonan Unkarin forintin suuruisten lainojen ottaminen.

(43)

Nämä seikat huomioon ottaen komissio katsoo, että viitekorkoa koskevan tiedonannon perusteella kummallekin lainalle on annettu erittäin suuret vakuudet.

(44)

Unkari esittää lausunnossaan useita vertailukelpoisiksi väittämiään lainasopimuksia, jotka on tehty Nitrogénművekin ja eräiden liikepankkien välillä, todistaakseen, että valtion toimenpiteisiin liittyvät maksut olivat markkinaehtoisia.

(45)

Mainitut esimerkit eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, eikä niillä sen vuoksi ole merkitystä tämän arvioinnin kannalta. Ensiksi suuri osa niistä koskee pienempiä lainamääriä ja tililuottoja. (21) Toiseksi pankkien perimät korot ovat suuremmat kuin tutkittavana olevien lainojen korot. (22) Mikä tärkeintä, kaikki sopimukset on tehty ennen talouskriisiä, yleensä vuoden 2008 alkupuoliskolla. Tuolloin vallinneita kaupallisia edellytyksiä ei voida verrata joulukuuhun 2008 ja tammikuuhun 2009, jolloin finanssikriisi oli pahimmillaan.

(46)

Arvioidakseen, sisältääkö tietty laina valtiontukea, ja jos sisältää, kuinka paljon, komissio soveltaa viitekorkoa koskevassa tiedonannossa määriteltyjä korkoja markkinakorkojen kuvaajina. Kyseisen tiedonannon mukaan peruskorkoon sovelletaan erilaisia marginaaleja riippuen yrityksen luokituksesta ja tarjotuista vakuuksista.

(47)

Tarkasteltaessa arvioinnin kannalta ratkaisevaa ajankohtaa on otettava huomioon, että lopulliset ja sitovat oikeustoimet (eli lainasopimukset) tehtiin 26 päivänä tammikuuta 2009. Sen vuoksi kyseisen päivän viitekorkoa (peruskorko plus asianmukainen marginaali) on verrattava rahoituksesta todellisuudessa perittävään korvaukseen.

(48)

Sovellettavan marginaalin osalta komissio katsoo edellä esitetyn pohjalta, että Nitrogénművek kuului viitekorkotaulukon alimpaan luokkaan ja että lainoille oli annettu suuret vakuudet. Sen vuoksi suuntaa antavana markkinakorkona voidaan pitää peruskorkoa, johon on lisätty 400 peruspisteen marginaali.

(49)

Lainan A (EUR) todelliset kokonaisrahoituskustannukset 26 päivänä tammikuuta 2009 olivat 4,362 prosenttia. (23) Sen sijaan kyseisenä päivänä sovellettu viitekorko oli 8,99 prosenttia. (24) Lainan A yhteenlasketut rahoituskustannukset olivat siis viitekorkoa pienemmät, joten toimenpiteestä aiheutui yritykselle etua.

(50)

Lainan B (HUF) todelliset kokonaisrahoituskustannukset olivat 12,44 prosenttia. (25) Sen sijaan kyseisenä päivänä sovellettu viitekorko oli 14,01 prosenttia. (26) Lainan B yhteenlasketut rahoituskustannukset olivat siis viitekorkoa pienemmät, joten toimenpiteestä aiheutui yritykselle etua.

(51)

Kuten edellä on esitetty, toimenpiteet rahoitetaan valtion varoista ja ne johtuvat valtiosta.

(52)

Nitrogénművek sai rahoitusta edullisemmin ehdoin kuin se olisi saanut markkinoilta. Toimenpiteistä aiheutui siis yritykselle etua.

(53)

Lisäksi kyseessä on valikoiva etu, sillä toimenpiteet rajoittuvat Nitrogénművekiin.

(54)

Nämä valikoivat toimenpiteet todennäköisesti vääristävät kilpailua, sillä niistä koitui yritykselle etua kilpailijoihin nähden. Jäsenvaltioiden välillä käydään merkittävää lannoitteiden kauppaa.

(55)

Sen vuoksi laina A ja laina B ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(56)

Komissio mainitsi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että lainalle A myönnetty sataprosenttinen takaus on mahdollisesti MFB:lle myönnettyä valtiontukea, sillä eräiden ristiriitaisten tietojen pohjalta näytti siltä, että investointiluotossa oli kyse olemassa olevasta lainasta (siinä tapauksessa myöhempi takaus olisi voitu katsoa pankille annetuksi tueksi siltä osin kuin se lisäisi lainan takaisinmaksun todennäköisyyttä). Tutkimuksen aikana on kuitenkin käynyt ilmi, että laina A on uusi laina, jota koskeva sopimus allekirjoitettiin 26 päivänä tammikuuta 2009, joten sataprosenttinen valtiontakaus ei sisältänyt valtiontukea MFB:lle.

(57)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään poikkeuksista 1 kohdassa määriteltyyn pääsääntöön, jonka mukaan valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille.

(58)

Seuraavassa komissio arvioi toimenpiteiden soveltuvuutta kyseisten poikkeuksien nojalla. Heti aluksi on kuitenkin todettava, ettei Unkari ole esittänyt mitään perusteita tuen soveltuvuudelle sisämarkkinoille.

(59)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan poikkeukset eivät sovellu tässä käsiteltävään tapaukseen, koska toimenpide ei ole sosiaalista tukea, sitä ei ole myönnetty yksittäisille kuluttajille, sen tarkoituksena ei ole luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaaminen eikä sitä ole myönnetty taloudellisen haitan korvaamiseksi sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut.

(60)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa mainitaan lisää poikkeuksia. Komissio arvioi seuraavassa aluksi toimenpiteiden soveltuvuutta 107 artiklan 3 kohdan a, c ja d alakohdan nojalla ja sen jälkeen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla.

(61)

Sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma”. Unkarin koko alue katsottiin valtion liittymishetkellä tällaiseksi alueeksi, ja useimmat sen alueista ovat edelleen tukikelpoisia. (27)

(62)

Tukikelpoisille alueille myönnetyn valtiontuen soveltuvuutta sisämarkkinoille käsitellään alueellisia valtiontukia koskevissa komission suuntaviivoissa vuosille 2007–2013 (jäljempänä ’aluetukea koskevat suuntaviivat’) (28). Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole aluetukea koskevien suuntaviivojen mukaisia. Investointiluotto oli myönnetty investointiin, joka oli saatettu loppuun jo aiemmin (29), joten se ei täytä aluetukea koskevissa suuntaviivoissa vaadittua kannustavaa vaikutusta. Mahdollisen toimintatuen osalta voidaan todeta, että tuella ei edistetä minkään toiminnan tai talousalueen kehitystä eikä se ole väliaikaista tai ajan mittaan alenevaa eikä tuen taso ole suhteessa niihin taloudellisiin haittoihin, joita sillä pyritään lievittämään. (30)

(63)

Edellä olevan perusteella komissio katsoo, ettei tukeen voida soveltaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määrättyä poikkeusta.

(64)

Sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa sallitaan tuki tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Komissio on antanut lukuisia suuntaviivoja ja tiedonantoja selittääkseen, miten se soveltaa edellä mainittuun määräykseen sisältyvää poikkeusta.

(65)

Pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen osalta komissio toteaa, että sisämarkkinoille soveltuvalle tuelle asetetut edellytykset eivät näytä täyttyvän (riippumatta siitä, onko yritys oikeutettu tukeen suuntaviivojen nojalla). Pelastamistuen osalta voidaan todeta, että toimenpiteet eivät rajoitu välttämättömään, sillä ne ovat voimassa yli kuusi kuukautta. Unkarin viranomaiset eivät myöskään ole osoittaneet, että toimenpiteet olisivat oikeutettuja vakavien sosiaalisten ongelmien perusteella tai että niillä ei olisi haitallisia vaikutuksia muihin jäsenvaltioihin. Rakenneuudistustuen osalta komissio ei voi rakenneuudistussuunnitelman puuttuessa arvioida sitä, voidaanko tuella palauttaa yrityksen pitkäaikainen elinkelpoisuus, rajoittuuko tuki välttämättömään ja vältetäänkö kohtuuton kilpailun vääristyminen.

(66)

Sen vuoksi komissio toteaa, että toimenpiteet eivät ole sisämarkkinoille soveltuvaa pelastamis- tai rakenneuudistustukea.

(67)

Komission mukaan tuen luonteen ja ominaispiirteiden takia tässä asiassa ei voida soveltaa mitään niistä poikkeuksista, jotka on määritelty muissa 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaan perustuvissa suuntaviivoissa ja tiedonannoissa.

(68)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaan tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen voidaan julistaa SEUT-sopimuksen mukaiseksi, jos tuki ei muuta kaupankäynnin ja kilpailun edellytyksiä unionissa yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tämä ei selvästikään koske nyt käsiteltävänä olevaa tapausta.

(69)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”.

(70)

Komissio huomauttaa, että käsiteltävänä olevalla tuella ei pyritä edistämään Euroopan yhteistä etua koskevaa tärkeää hanketta.

(71)

Jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamisen osalta komissio on antanut tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä (31) (jäljempänä ’tilapäiset puitteet’).

(72)

Komissio katsoo Unkarin viranomaisten toimittamien taloudellisten tietojen (32) pohjalta, että yritys ei näyttänyt olleen vaikeuksissa ennen maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin puhkeamista. Kuten edellä 33 kappaleessa todettiin, yrityksen oma pääoma ylitti liikkeeseen lasketun osakepääoman, yritys ei täyttänyt kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja edellytyksiä velallisen kaikkia velkoja koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamiselle, ja sen liiketoiminnan tulos ja nettotulos olivat positiiviset koko vuoden 2008 osalta. Ongelmat, jotka johtivat tuotannon keskeyttämiseen, ilmenivät vasta talouskriisin puhjettua. Sen vuoksi komissio katsoo, että 1 päivänä heinäkuuta 2008 Nitrogénművek ei ollut pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Se on siis oikeutettu tukeen tilapäisten puitteiden nojalla.

(73)

Toimenpiteet eivät kuitenkaan vastaa tilapäisten puitteiden 4.2 kohtaa, jossa käsitellään tuen rajattua sisämarkkinoille soveltuvaa määrää, sillä toimenpiteitä ei toteutettu tukiohjelman muodossa ja tuen määrä näyttää ylittävän 500 000 euroa. Lisäksi vaikka takauksia arvioitaisiin erikseen, ne eivät ole tilapäisten puitteiden 4.3 kohdassa tarkoitettuja takauksina myönnettyjä tukia, sillä maksetut takausmaksut (33) ovat pienemmät kuin tilapäisten puitteiden nojalla sovellettavat safe harbour -maksut (34). Unkari ei myöskään ole osoittanut, että palkkakuluja koskeva kriteeri olisi täyttynyt. Rahoitus ei myöskään ole tukea vihreiden tuotteiden tuotantoon (puitteiden 4.5 kohta) eikä riskipääomaa (4.6 kohta).

(74)

Tuettuja lainoja koskevaa tilapäisten puitteiden 4.4 kohtaa sovelletaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 tehtyihin lainasopimuksiin, joiden laina-aika voi olla mikä tahansa. (35) Tutkittavina olevia toimenpiteitä koskeva sopimus tehtiin tilapäisten puitteiden voimaantulon jälkeen mutta ennen joulukuun 31 päivää vuonna 2010. Sen vuoksi toimenpiteet voivat olla tukikelpoisia.

(75)

Komissio kuitenkin toteaa, että toimenpiteistä todellisuudessa peritty korvaus oli pienempi kuin tilapäisten puitteiden nojalla sisämarkkinoille soveltuva vähimmäiskorko.

(76)

Asianomaisen kohdan mukaan ”komissio hyväksyy julkisten tai yksityisten lainojen myöntämisen korolla, joka vastaa vähintään keskuspankin yliyön korkoa sekä preemiota, joka vastaa pankkienvälisen yhden vuoden koron keskiarvon ja jaksolta 1 päivästä tammikuuta 200730 päivään kesäkuuta 2008 saadun keskuspankin yliyön koron keskiarvon välistä erotusta. Tähän lisätään luottoriskin takuumaksu, joka vastaa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetussa komission tiedonannossa tarkoitettua tuensaajan riskiprofiilia.”

(77)

Euromääräisen lainan (laina A) osalta pankkienvälisen yhden vuoden koron keskiarvon ja jaksolta 1 päivästä tammikuuta 200730 päivään kesäkuuta 2008 saadun keskuspankin yliyön koron keskiarvon välinen erotus on 64 peruspistettä. Euroopan keskuspankin yliyön korko (EONIA) oli 26 päivänä tammikuuta 2009 (36) 1,228 prosenttia. Tuensaajan luottokelpoisuusluokitus ja lainan vakuudet huomioon ottaen (ks. 48 kappale edellä) korkoon on lisättävä vielä 400 peruspisteen marginaali. Tilapäisten puitteiden nojalla sallittu tuettu korko olisi siis 5,868 prosenttia. Toimenpiteen todelliset rahoituskustannukset (4,362 %) olivat kuitenkin tätä pienemmät.

(78)

Unkarin forintteina annetun lainan (laina B) osalta Unkarin viranomaiset korostivat asiassa N 78/09 (37), että pankkienvälisen yhden vuoden koron keskiarvon ja jaksolta 1 päivästä tammikuuta 200730 päivään kesäkuuta 2008 saadun keskuspankin yliyön koron keskiarvon välinen erotus on 26 peruspistettä. Unkarin keskuspankin yliyön korko oli 26 päivänä tammikuuta 2009 (38) 9,14 prosenttia. Tuensaajan luottokelpoisuusluokitus ja lainan vakuudet huomioon ottaen korkoon on lisättävä vielä 400 peruspisteen marginaali. Siten tilapäisten puitteiden nojalla sallittu tuettu korko olisi 13,40 prosenttia. Toimenpiteen todelliset rahoituskustannukset (12,44 %) olivat kuitenkin tätä pienemmät.

(79)

Edellä esitetyn pohjalta komissio toteaa, että laina A ja laina B ovat tuettuja lainoja, jotka soveltuvat osittain sisämarkkinoille tilapäisten puitteiden nojalla.

(80)

Komissio katsoo erityisesti, että toimenpiteistä maksetun todellisen korvauksen ja tuetun koron välinen ero ei sovellu sisämarkkinoille. Sen sijaan tuetun koron ja suuntaa antavan markkinakoron välinen ero soveltuu väliaikaisten puitteiden nojalla sisämarkkinoille.

(81)

SEUT-sopimuksen ja Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissiolla on valtuudet määrätä jäsenvaltio kumoamaan valtiontuki tai muuttamaan sitä, jos komissio katsoo, ettei tuki sovellu sisämarkkinoille. (39) Voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan valtion velvollisuudella kumota komission sisämarkkinoille soveltumattomaksi katsoma tuki on tarkoitus palauttaa tukea edeltänyt tilanne. (40) Tässä yhteydessä tuomioistuin on vahvistanut, että tavoite on saavutettu, kun tuensaaja on palauttanut sääntöjenvastaisella tuella saamansa määrät, jolloin se menettää markkinoilla kilpailijoihinsa verrattuna saamansa edun ja tuen suorittamista edeltänyt tilanne palautuu. (41)

(82)

Oikeuskäytännön mukaisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (42) 14 artiklassa säädetään, että ”sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta”.

(83)

Koska käsiteltävänä olevat toimenpiteet on katsottava sääntöjenvastaiseksi ja osittain sisämarkkinoille soveltumattomaksi tueksi, on sisämarkkinoille soveltumaton osuus perittävä takaisin, jotta markkinoilla ennen tuen myöntämistä vallinnut tilanne voidaan palauttaa. Tämän vuoksi takaisinperintä on aloitettava siitä päivästä lukien, jona etua alkoi kertyä tuensaajalle ja jona tuki on ollut tuensaajan käytettävissä. Korkoa maksetaan varsinaiseen takaisinperintäpäivään asti.

(84)

Ottaen huomion edellä oleva X.5 osa on toimenpiteen sisämarkkinoille soveltumattomaksi tukiosuudeksi katsottava tilapäisissä puitteissa tarkoitetun sisämarkkinoille soveltuvan tuetun koron ja todellisten rahoituskustannusten (eli korko ja takausmaksu) välinen ero.

(85)

Unkarin viranomaisten on laskettava takaisin perittävä määrä.

(86)

Edellä esitetyn pohjalta komissio toteaa, että Nitrogénművekille annetut lainat A ja B ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(87)

Komissio toteaa lisäksi, että laina A ja laina B ovat tuettuja lainoja, jotka soveltuvat tilapäisten puitteiden nojalla osittain sisämarkkinoille. Erityisesti tilapäisissä puitteissa tarkoitetun tuetun koron ja suuntaa antavan markkinakoron välinen erotus soveltuu sisämarkkinoille. Sen sijaan toimenpiteistä perityn todellisen korvauksen ja tuetun koron välinen ero ei sovellu sisämarkkinoille.

(88)

Koska laina A ja laina B on katsottava sääntöjenvastaiseksi ja osittain sisämarkkinoille soveltumattomaksi tueksi, on sisämarkkinoille soveltumaton tukiosuus perittävä takaisin markkinoilla ennen tuen myöntämistä vallinneen tilanteen palauttamiseksi.

(89)

Unkarin viranomaisten on laskettava takaisin perittävä määrä. Se lasketaan selvittämällä tilapäisissä puitteissa tarkoitetun sisämarkkinoille soveltuvan tuetun koron ja todellisten rahoituskustannusten (eli korko ja takausmaksu) välinen ero.

(90)

Komissio toteaa lisäksi, että lainalle A myönnetty sataprosenttinen takaus ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua, MFB:lle myönnettyä valtiontukea,

a)

tuensaajalta takaisinperittävä kokonaismäärä (tuki ja siitä perittävä korko);

b)

yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu ja joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi;

c)

asiakirjat, joilla voidaan osoittaa, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.