Euroopan unionin ja Kongon tasavallan
VAPAAEHTOINEN KUMPPANUUSSOPIMUS
metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja euroopan Unioniin suuntautuvasta puutuotteiden kaupasta (FLEGT)
EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,
ja
KONGON TASAVALTA, jäljempänä ’Kongo’
jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka
OTTAVAT HUOMIOON unionin ja Kongon läheiset yhteistyösuhteet ja erityisesti Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (1), jota on tarkistettu Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005, jäljempänä ’Cotonoun sopimus’,
PANEVAT MERKILLE komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antaman tiedoksiannon ”Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa (FLEGT) – Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi” (2) ensimmäisenä toimenpiteenä kiireisessä laittomaan puunkorjuuseen ja puukauppaan puuttumisessa,
PALAUTTAVAT MIELIIN Yaoundéssa 16 päivänä lokakuuta 2003 annetun ministerijulistuksen metsälainsäädännön soveltamisesta ja metsähallinnosta,
OVAT TIETOISIA Rio de Janeirossa kesäkuussa 1992 allekirjoitetussa biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa ja vuonna 1992 Rio de Janeiron julistuksessa määriteltyjen periaatteiden merkityksestä kestävän metsänhoidon varmistamisessa ja erityisesti periaatteesta 10, joka koskee yleisen tietoisuuden ja yleisön ympäristöä koskevaa keskusteluun osallistumisen merkitystä, sekä periaatteen 22, joka koskee alkuperäisväestön ja -yhteisöjen ja muiden paikallisyhteisöjen keskeistä asemaa ympäristönhoidossa ja kehityksessä, samoin kuin 13 päivänä syyskuuta 2007 annetusta Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksesta,
OTTAVAT HUOMIOON villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) ja erityisesti vaatimuksen, että osapuolet myöntävät CITES-vientilupia liitteissä I, II ja III lueteltuihin lajeihin kuuluvia yksilöitä varten ainoastaan tietyin edellytyksin, erityisesti edellyttäen, että yksilöä ei ole saatu kyseisen valtion eläin- ja kasvinsuojelulakien vastaisella tavalla,
OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet pitävät tärkeinä kansainvälisesti sovittuja kehitystavoitteita ja Yhdistyneiden Kansakuntien vahvistamia vuosituhannen kehitystavoitteita,
OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet pitävät tärkeinä monenvälisen kauppajärjestelmän periaatteita ja sääntöjä, erityisesti GATT 1994 -sopimuksesta ja muista monenvälisistä Maailman kauppajärjestön (WTO) perustana olevista sopimuksista johtuvia oikeuksia ja velvoitteita, sekä tarvetta soveltaa niitä avoimesti ja syrjimättömästi,
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 (3),
OTTAVAT HUOMIOON, että Kongon puutuotteiden laillisuuden varmistamisjärjestelmää sovelletaan kaikkeen vientiin eikä vain siihen, joka suuntautuu unioniin,
OTTAVAT HUOMIOON, että Kongo haluaa edistää metsävarojen kestävää hoitoa kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joita ovat erityisesti metsien ekosysteemien säilyttämisestä ja kestävästä hoidosta 5 päivänä helmikuuta 2005 tehty sopimus, jolla perustettiin Keski-Afrikan metsäkomissio, sekä 20 päivänä tammikuuta 2002 annetut perustuslain säännökset ja 20 päivänä marraskuuta 2000 metsäsäännöstöstä annettu laki nro 16–2000,
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
1 artikla
Tavoite
Osapuolten yhteisen, kaikentyyppisten metsien kestävää hoitoa koskevan sitoumuksen mukaisesti tämän sopimuksen tavoitteena on sellaisen oikeudellisen kehyksen muodostaminen, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki Kongosta peräisin olevat ja unioniin tuodut, tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat puutavara ja -tuotteet on tuotettu laillisesti, ja tällä tavalla edistää puutavaran ja -tuotteiden kauppaa.
Lisäksi tämä sopimus tarjoaa perustan osapuolten vuoropuhelulle ja yhteistyölle tämän sopimuksen täysimääräisen soveltamisen helpottamiseksi ja edistämiseksi sekä metsälainsäädännön soveltamisen ja metsähallinnon parantamiseksi.
2 artikla
Määritelmät
Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:
|
a) |
’tuonnilla unioniin’ puutavaran ja -tuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen unionissa yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/1992 (4) 79 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jos tuotteita ei voida määritellä tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (5) 6 artiklan 1 kohdassa määritellyiksi tavaroiksi, joilla ei ole kaupallista luonnetta; |
|
b) |
’viennillä’ puutavaran ja -tuotteiden fyysistä lähtemistä tai poisviemistä mistä tahansa Kongon maantieteellisen alueen osasta, lukuun ottamatta Kongon alueen kautta Kongon tulliviranomaisten valvonnassa kuljetettavia puutavaraa ja -tuotteita; |
|
c) |
’puutavaralla ja -tuotteilla’ liitteessä I lueteltuja tuotteita; |
|
d) |
’HS-nimikkeellä,’ Maailman tullijärjestön kansainvälisellä yleissopimuksella harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä perustetussa harmonoidussa tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmässä vahvistettua kuusinumeroista nimikettä; |
|
e) |
’FLEGT-luvalla’ lupaa, jossa tarkoitetun lähetyksen todistetaan olevan laillisesti tuotettua puutavaraa tai -tuotteita; |
|
f) |
’lupaviranomaisella’ viranomaista, joka on nimetty myöntämään ja vahvistamaan FLEGT-lupia; |
|
g) |
’toimivaltaisilla viranomaisilla’ viranomaisia, jotka unionin jäsenvaltiot ovat nimenneet vastaanottamaan, hyväksymään ja tarkastamaan FLEGT-lupia; |
|
h) |
’lähetyksellä,’ FLEGT-luvassa tarkoitettua puutavara- tai -tuote-erää, jonka lähettäjä on lähettänyt ja joka esitetään luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen unionin tullitoimipaikassa; |
|
i) |
’laillisesti tuotetulla puutavaralla’ puutavaraa, joka on peräisin Kongossa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisista hankinta- ja tuotanto- ja myyntiprosesseista ja johon sovelletaan liitteessä II määriteltyä metsien hoitoa ja hyödyntämistä. |
3 artikla
FLEGT-lupajärjestelmä
1. Osapuolet perustavat metsälainsäädännön soveltamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan lupajärjestelmän, jäljempänä ’FLEGT-lupajärjestelmä’. Siinä vahvistetaan menettelyt ja vaatimukset, joilla pyritään FLEGT-lupien avulla varmentamaan, että unioniin tuodut puutavara ja -tuotteet on tuotettu laillisesti. Asetuksen (EY) N:o 2173/2005 mukaisesti unioni hyväksyy ainoastaan sellaisten lähetysten tuonnin Kongosta unioniin, joilla on FLEGT-lupa.
2. FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan liitteessä I lueteltuihin puutavaraan ja -tuotteisiin.
4 artikla
Lupaviranomainen
1. Kongo nimeää lupaviranomaisensa ja ilmoittaa sen yhteystiedot Euroopan komissiolle. Molemmat osapuolet julkistavat nämä tiedot.
2. Lupaviranomainen tarkastaa, että puutavara ja -tuotteet on tuotettu laillisesti liitteessä II määritellyn lainsäädännön mukaisesti. Lupaviranomainen myöntää liitteessä III vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti FLEGT-luvat laillisesti Kongossa tuotettujen, hankittujen tai Kongoon tuotujen puutavaran ja -tuotteiden unioniin suunnatuille vientilähetyksille ja tarvittaessa välttämättömän asiakirja-aineiston Kongon alueen kautta kuljetettaville ja Kongon tulliviranomaisten valvonnassa oleville puutavaralle ja -tuotteille.
3. Lupaviranomainen ei myönnä FLEGT-lupia puutavaralle ja -tuotteille, jotka muodostuvat kokonaan tai osittain kolmannesta maasta Kongoon tuoduista puutavarasta ja -tuotteista, jollei niiden osalta ole näyttöä siitä, että nämä puutavara ja -tuotteet, jotka on tuotu maahan liitteessä III vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, on tuotettu ja viety maasta kyseisen kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti.
4. Lupaviranomainen julkistaa FLEGT-lupien myöntämismenettelyt. Lupaviranomainen pitää myös kirjaa kaikista FLEGT-lupien kattamista lähetyksistä, ja luovuttaa nämä tiedot ja tietosuojaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti riippumatonta valvontaa varten kunnioittaen viejien teollisoikeuksia koskevien tietojen luottamuksellisuutta.
5 artikla
Unionin toimivaltaiset viranomaiset
1. Euroopan komissio ilmoittaa Kongolle unionin jäsenvaltioiden nimeämien toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot.
2. Toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat, että jokaisella lähetyksellä on voimassa oleva FLEGT-lupa ennen kuin lähetys luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionissa. Lähetyksen luovutusta voidaan lykätä ja lähetys voidaan pitää viranomaisten hallussa, jos FLEGT-luvan voimassaolosta on epäilyksiä. Menettelyt FLEGT-luvan kattamien lähetysten luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen unionissa on kuvattu liitteessä IV.
3. Toimivaltaiset viranomaiset pitävät kirjaa vastaanotetuista FLEGT-luvista ja julkaisevat tiedot vuosittain.
4. Toimivaltaiset viranomaiset tarjoavat tietosuojaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti niille henkilöille tai elimille, jotka Kongo on nimennyt riippumattomaksi valvojaksi, pääsyn asiaa koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin.
5. Unionin toimivaltaiset viranomaiset eivät toteuta 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimia sellaisten puutavaran ja -tuotteiden lähetysten osalta, jotka ovat peräisin villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) liitteissä luetelluista lajeista, siltä osin kuin niitä koskevat luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 338/97 (6) vahvistetut tarkastuksia koskevat säännökset. FLEGT-lupajärjestelmä tarjoaa kuitenkin varmuuden näiden tuotteiden laillisesta keruusta.
6 artikla
FLEGT-luvat
1. FLEGT-luvat myöntää lupaviranomainen varmentaakseen, että puutavara ja -tuotteet on tuotettu laillisesti.
2. FLEGT-luvat laaditaan ranskankieliselle lomakkeelle.
3. Osapuolet voivat keskinäisestä sopimuksesta perustaa sähköisen järjestelmän FLEGT-lupien myöntämistä, lähettämistä ja vastaanottoa varten.
4. FLEGT-lupien myöntämistä koskeva menettely ja lupien tekniset vaatimukset on kuvattu liitteessä V.
7 artikla
Laillisuuskaavio
Tämän sopimuksen liitteessä II esitetään sen soveltamiseksi asiakirja-aineisto, jossa määritellään säännösten mukaisuuden arviointiperusteet ja mittarit, eli laillisuuskaavio.
8 artikla
Puutavaran laillisuuden varmentaminen
1. Kongo perustaa järjestelmän, jolla tarkastetaan, että lähetettävät puutavara ja -tuotteet on tuotettu laillisesti ja että ainoastaan tällaisiksi varmennettuja lähetyksiä viedään unioniin. Varmentamisjärjestelmään on sisällytettävä vaatimustenmukaisuuden noudattamisen tarkastuksia, jotta voidaan varmistaa, että unioniin vietäväksi aiotut puutavara ja -tuotteet on tuotettu laillisesti ja että FLEGT-lupia ei myönnetä sellaisen puutavaran ja -tuotteiden lähetyksille, joita ei ole tuotettu laillisesti tai joiden alkuperä on tuntematon. Järjestelmään on myös sisällytettävä menettelyjä, joilla varmistetaan, että laitonta tai alkuperältään tuntematonta puutavaraa ei pääse toimitusketjuun.
2. Järjestelmä, jolla varmennetaan, että lähetysten puutavara ja -tuotteet on tuotettu laillisesti, on esitetty liitteessä III.
9 artikla
Laillisuuden tarkastusjärjestelmän soveltaminen kaikkiin Kongossa tuotettuihin puutavaraan ja -tuotteisiin
Kongo soveltaa puutavaran ja -tuotteiden laillisuuden tarkastusjärjestelmää kaikkiin puutavaraan ja -tuotteisiin niiden määränpäänä olevista markkinoista riippumatta.
10 artikla
Lupien voimassaoloa koskeva yhteydenpito
1. Jos luvan voimassaoloa epäillään, kyseinen toimivaltainen viranomainen voi pyytää lupaviranomaiselta lisätietoja. Jos toimivaltainen viranomainen ei saa vastausta kahdenkymmenenyhden kalenteripäivän kuluessa, toimivaltainen viranomainen toimii voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti eikä hyväksy lupaa. Jos lisätietojen toimittamisen jälkeen voidaan todeta, että luvan sisältämät tiedot eivät vastaa lähetystä, toimivaltainen viranomainen toimii voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti eikä hyväksy lupaa.
2. Jos FLEGT-lupia koskevan yhteydenpidon yhteydessä syntyy ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai vaikeuksia, asia voidaan siirtää sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean käsiteltäväksi.
11 artikla
Riippumaton valvoja
1. Osapuolet sopivat tarpeesta käyttää riippumattoman valvojan palveluja sovituin väliajoin FLEGT-lupajärjestelmän, sellaisena kuin se on perustettu liitteessä VI, toimivuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.
2. Riippumaton valvoja ilmoittaa havaintonsa osapuolille raporttien muodossa liitteessä VI kuvatun menettelyn mukaisesti.
3. Osapuolet helpottavat riippumattoman valvojan työtä muun muassa varmistamalla, että valvojalla on kummankin osapuolen alueella pääsy tehtäviensä suorittamiseksi tarvitsemiinsa tietoihin. Osapuolet voivat kuitenkin tietosuojaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti evätä tiedot, joita niillä ei ole valtuuksia antaa.
12 artikla
Sääntöjenvastaisuudet
Osapuolet ilmoittavat toisilleen, jos ne epäilevät tai ovat saaneet näyttöä FLEGT-lupajärjestelmän kiertämisestä tai sääntöjenvastaisuudesta muun muassa seuraavien seikkojen osalta:
|
a) |
kaupan kierrättäminen esimerkiksi ohjaamalla Kongosta unioniin tapahtuva kauppa kolmannen maan kautta, jos on syytä epäillä, että syynä tähän on pyrkimys välttää lupamenettely; |
|
b) |
FLEGT-lupien myöntäminen puutavaralle ja -tuotteille, joihin sisältyy tuontipuuta epäilyttävistä lähteistä kolmansista maista; tai |
|
c) |
petos FLEGT-luvan saamiseksi tai sen käytössä. |
13 artikla
FLEGT-lupajärjestelmän käyttöönottopäivä
1. Osapuolet ilmoittavat toisilleen sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean välityksellä, kun ne katsovat tehneensä tarvittavat valmistelut, joilla FLEGT-lupajärjestelmä saadaan täysimääräisesti käyttöön.
2. Osapuolet teettävät FLEGT-lupajärjestelmästä sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean välityksellä riippumattoman arvioinnin, jossa käytetään liitteessä VII vahvistettuja arviointiperusteita. Arvioinnissa määritetään, täyttääkö FLEGT-lupajärjestelmän perustana oleva, liitteessä III kuvattu laillisuuden varmistusjärjestelmä tehtävänsä riittävästi ja onko unionissa käytössä 5 artiklassa ja liitteessä IV tarkoitetut järjestelmät FLEGT-lupien vastaanottamista, tarkastamista ja hyväksymistä varten.
3. Osapuolet sopivat sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean suositusten perusteella päivämäärästä, josta alkaen FELGT-lupajärjestelmä otetaan täysimääräisesti käyttöön.
14 artikla
Sopimuksen täytäntöönpanoaikataulu
1. Osapuolet sopivat liitteessä VIII vahvistetusta täytäntöönpanoaikataulusta.
2. Osapuolet arvioivat sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean välityksellä täytäntöönpanon edistymistä liitteessä VIII vahvistetun aikataulun pohjalta.
15 artikla
Muut asiaankuuluvat toimenpiteet
1. Osapuolet sopivat muina tämän sopimuksen liitteessä IX esitettyinä asiaankuuluvina toimenpiteinä:
|
a) |
metsätalouden tarkastusvalmiuksien vahvistamisesta; |
|
b) |
kansalaisyhteiskunnan valmiuksien vahvistamisesta; |
|
c) |
täydennettävästä lainsäädännöstä; |
|
d) |
viestintäsuunnitelman toteuttamisesta; |
|
e) |
teknisen sihteeristön perustamisesta Kongoon vastaamaan sopimuksen seurannasta. |
2. Osapuolet ovat yksilöineet liitteessä IX esitetyt alat sellaisiksi, joilla tarvitaan lisää teknisiä ja taloudellisia resursseja, jotta tämä sopimus voidaan panna täytäntöön.
3. Näiden resurssien tarjoaminen riippuu unionin ja unionin jäsenvaltioiden Kongolle antaman tuen tavanomaisista suunnittelumenettelyistä ja Kongon omista budjettimenettelyistä.
4. Osapuolet varautuvat sopimaan yhteisestä järjestelystä, jolla Euroopan komission ja unionin jäsenvaltioiden rahoitus ja tekninen tuki sovitetaan yhteen tukemaan näitä prosesseja.
5 Kongo varmistaa, että valmiuksien vahvistaminen tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi näkyy myös kansallisessa suunnittelussa, kuten köyhyyden vähentämisstrategiassa.
6. Osapuolet varmistavat, että tämän sopimuksen täytäntöönpanotoimenpiteet sovitetaan yhteen asiaa koskevien, käynnissä olevien ja tulevien kehitysohjelmien ja -aloitteiden kanssa.
7. Näiden resurssien tarjoaminen kuuluu Cotonoun sopimuksessa määrättyjen unionin avun sekä unionin jäsenvaltioiden Kongolle antaman kahdenvälisen avun menettelyjen soveltamisalaan.
16 artikla
Sidosryhmien osuus sopimuksen täytäntöönpanossa
1. Kongo ottaa sidosryhmät mukaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoon kansainvälisten ja alueellisten sitoumuksiensa, erityisesti biologisesta monimuotoisuudesta kesäkuussa 1992 tehdyn yleissopimuksen sekä metsien ekosysteemien säilyttämisestä ja kestävästä hoidosta 5 päivänä helmikuuta 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti, jolla on perustettu Keski-Afrikan metsäkomissio.
2. Unioni kuulee säännöllisesti sidosryhmiä tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ottaen huomioon velvoitteensa, jotka johtuvat vuonna 1998 tehdystä, tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevasta Århusin yleissopimuksesta.
17 artikla
Sosiaaliset suojalausekkeet
1. Mahdollisten haittavaikutusten pitämiseksi mahdollisimman pieninä osapuolet sopivat kehittävänsä ymmärtämystään niiden alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen elämäntavoista, joihin toimet saattavat vaikuttaa, myös niiden, jotka osallistuvat laittomaan puunkorjuuseen.
2. Osapuolet valvovat tämän sopimuksen vaikutuksia näihin yhteisöihin ja toteuttavat kohtuullisia toimenpiteitä haittavaikutusten lievittämiseksi. Osapuolet voivat sopia lisätoimenpiteistä haittavaikutusten korjaamiseksi.
18 artikla
Markkinakannustimet
Kansainväliset velvoitteensa huomioon ottaen unioni pyrkii edistämään tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien puutavaran ja -tuotteiden suotuisaa pääsyä markkinoilleen. Näihin pyrkimyksiin kuuluvat:
|
a) |
sellaisten julkisten ja yksityisten hankintapolitiikkojen kannustaminen, joissa tunnustetaan toimet laillisesti korjattujen metsätuotteiden, erityisesti puutavaran ja -tuotteiden toimitusten varmistamiseksi; ja |
|
b) |
FLEGT-luvan piiriin kuuluvien tuotteiden edistäminen unionin markkinoilla. |
19 artikla
Sopimuksen yhteinen täytäntöönpanokomitea
1. Osapuolet perustavat sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean helpottamaan tämän sopimuksen seurantaa ja arviointia. Komitea helpottaa myös osapuolten välistä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa.
2. Kumpikin osapuoli nimeää edustajansa sopimuksen yhteiseen täytäntöönpanokomiteaan. Komitea tekee päätöksensä yhteisymmärryksessä.
3. Sopimuksen yhteinen täytäntöönpanokomitea:
|
a) |
kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa osapuolten sopimana ajankohtana ja sopimassa paikassa; |
|
b) |
laatii yhdessä toimintasuunnitelman ja yhteisten toimien tehtävänmääritykset; |
|
c) |
vahvistaa omat menettelytapaa koskevat sääntönsä; |
|
d) |
hoitaa kokoustensa puheenjohtajuuden yhteispuheenjohtajuusjärjestelyin; |
|
e) |
varmistaa toimintansa mahdollisimman laajan avoimuuden sekä toimintaansa ja päätöksiään koskevien tietojen välittämisen yleisölle; |
|
f) |
perustaa tarvittaessa työryhmiä tai muita ylimääräisiä elimiä tehtäviin, joissa vaaditaan erityisasiantuntemusta; |
|
g) |
julkaisee vuosikertomuksen. Tämän kertomuksen yksityiskohdat esitetään liitteessä X. |
4. Sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean yksityiskohtaiset tehtävät esitetään liitteessä XI.
5. Sopimuksen parafoinnin ja voimaantulon väliseksi ajaksi perustetaan yhteinen neuvottelu- ja seurantamekanismi helpottamaan sopimuksen täytäntöönpanoa.
20 artikla
Sopimuksen täytäntöönpanoa koskeva tiedotus
1. Sopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta virallisesta tiedotuksesta vastaavat osapuolten edustajat ovat seuraavat:
|
Kongo |
Euroopan unioni |
|
Kestävän kehityksen, metsätalouden ja ympäristöasioiden ministeri |
Euroopan unionin Kongossa oleva edustuston päällikkö |
2. Osapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä sopimuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat tiedot.
21 artikla
Raportointi ja julkinen tiedottaminen
1. Julkinen tiedottaminen on ratkaisevan tärkeää tämän sopimuksen hallinnoinnin edistämisessä. Tiedotus helpottaa järjestelmän toteuttamista ja seurantaa sen avoimuutta lisäämällä. Tiedotus parantaa myös eri sidosryhmien kirjanpitoa ja lisää niiden vastuuta. Yleisölle julkaistavat ja annettavat tiedot luetellaan liitteessä X.
2. Kumpikin osapuoli harkitsee tiedon julkaisemiseen sopivimmat välineet (viestimet, asiakirjat, Internet, työpajat, vuosikertomukset). Osapuolet pyrkivät erityisesti välittämään metsätalousalan eri sidosryhmille luotettavia, asiallisia ja reaaliaikaisia tietoja. Nämä mekanismit kuvataan liitteessä X.
22 artikla
Luottamukselliset tiedot
1. Kumpikin osapuoli säilyttää omien lakiensa mukaisesti tämän sopimuksen nojalla vaihdettujen luottamuksellisten tietojen luottamuksellisuuden. Kumpikaan osapuoli ei anna eikä salli viranomaistensa antaa yleisön tietoon tämän sopimuksen nojalla vaihdettuja tietoja, jotka ovat liikesalaisuuksia tai luottamuksellista kaupallista tietoa.
2. Jollei 1 kohdasta muuta johdu, seuraavia tietoja ei pidetä luottamuksellisina:
|
a) |
Kongon myöntämien ja unionin vastaanottamien FLEGT-lupien lukumäärä ja laji sekä näillä luvilla Kongosta vietyjen ja unioniin saapuneiden puutavaran ja -tuotteiden määrä; |
|
b) |
luvan haltijan ja tuojan nimi ja osoite. |
23 artikla
Alueellinen soveltaminen
Tätä sopimusta sovelletaan alueeseen, johon sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta siinä määrätyin edellytyksin, sekä Kongon alueeseen.
24 artikla
Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet nopein neuvotteluin.
2. Jos erimielisyyttä ei saada ratkaistua neuvotteluilla kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun neuvotteluja alun perin pyydettiin, kumpi tahansa osapuoli voi siirtää erimielisyyden sopimuksen yhteiselle täytäntöönpanokomitealle, joka pyrkii ratkaisemaan erimielisyyden. Komitealle on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot, jotta se voi tarkastella tilannetta perusteellisesti ja saada aikaan hyväksyttävän ratkaisun. Tätä varten komitea tarkastelee kaikkia eri mahdollisuuksia tämän sopimuksen moitteettoman soveltamisen jatkamiseksi.
3. Jos sopimuksen yhteinen täytäntöönpanokomitea ei kykene ratkaisemaan erimielisyyttä, osapuolet voivat:
|
a) |
yhdessä pyytää kolmannelta osapuolelta hyviä palveluksia tai välitystoimintaa; |
|
b) |
turvautua välimieheen. Jos erimielisyyttä ei voida ratkaista 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle välimiehen nimeämisestä; tällöin toisen osapuolen on nimettävä toinen välimies kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluessa ensimmäisen välimiehen nimeämisestä. Osapuolet nimeävät yhdessä kolmannen välimiehen kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä. Välimiespäätökset tehdään äänten enemmistöllä kuuden kuukauden kuluessa kolmannen välimiehen nimeämisestä. Ratkaisu sitoo osapuolia ja se on lopullinen. |
4. Sopimuksen yhteinen täytäntöönpanokomitea vahvistaa välimiesmenettelyn toimintamenettelyt.
25 artikla
Soveltamisen keskeyttäminen
1. Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää sopimuksen soveltamisen. Soveltamisen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä ja päätöksen perusteluista on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti.
2. Sopimusehtojen soveltaminen lakkaa 30 kalenteripäivän kuluttua ilmoituksen antamisesta.
3. Sopimusta aletaan uudestaan soveltaa 30 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun soveltamisen keskeyttänyt osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle, että soveltamisen keskeyttämisen perustelut eivät ole enää voimassa.
26 artikla
Muutokset
1. Osapuoli, joka haluaa muuttaa sopimusta, tekee muutosehdotuksen vähintään kolme kuukautta ennen sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean seuraavaa kokousta. Komitea keskustelee ehdotuksesta, ja jos se saavuttaa yksimielisyyden, se antaa suosituksen. Kumpikin osapuoli tarkastelee suositusta ja jos se on siitä samaa mieltä, se hyväksyy sen omia menettelyjään noudattaen.
2. Molempien osapuolten tällä tavalla hyväksymä muutos tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.
3. Sopimuksen yhteinen täytäntöönpanokomitea voi tehdä muutoksia sopimuksen liitteisiin.
4. Muutoksista ilmoitetaan sopimuksen yhteisille tallettajille.
27 artikla
Liitteet
Tämän sopimuksen liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.
28 artikla
Voimaantulo
1. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen kirjallisesti tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.
2. Ilmoitus on lähetettävä unionin neuvoston pääsihteerille sekä Kongon ulkoasioista ja ranskankielisestä maailmasta vastaavalle ministeriölle, jotka ovat tämän sopimuksen yhteisiä tallettajia.
29 artikla
Sopimuksen kesto ja sen pidentäminen
Sopimus on voimassa seitsemän vuotta, ja sen voimassaoloa jatketaan perättäisin viiden vuoden jaksoin, jollei jompikumpi osapuoli sano sitä irti ilmoittamalla siitä toiselle osapuolelle kirjallisesti vähintään vuotta ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä.
30 artikla
Sopimuksen irtisanominen
Edellä olevan 29 artiklan estämättä kumpi tahansa osapuoli voi sanoa sopimuksen irti ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle osapuolelle. Sopimuksen soveltaminen lakkaa kahdentoista kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta.
31 artikla
Todistusvoimaiset tekstit
Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena bulgarian, espanjan, englannin, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, puolan, portugalin, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on todistusvoimainen. Jos kielitoisintojen välillä on eroja, ranskankielinen toisinto on ratkaiseva.
Съставено в Брюксел на седемнайсети май две хиляди и десета година.
Hecho en Bruselas, el diecisiete de mayo de dos mil diez.
V Bruselu dne sedmnáctého května dva tisíce deset.
Udfærdiget i Bruxelles den syttende maj to tusind og ti.
Geschehen zu Brüssel am siebzehnten Mai zweitausendzehn.
Kahe tuhande kümnenda aasta maikuu seitsmeteistkümnendal päeval Brüsselis.
Έγινε στις Βρυξέλλες, στις δέκα εφτά Μαΐου δύο χιλιάδες δέκα.
Done at Brussels on the seventeenth day of May in the year two thousand and ten.
Fait à Bruxelles, le dix-sept mai deux mille dix.
Fatto a Bruxelles, addì diciassette maggio duemiladieci.
Briselē, divi tūkstoši desmitā gada septiņpadsmitajā maijā
Priimta du tūkstančiai dešimtų metų gegužės septynioliktą dieną Briuselyje.
Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizedik év május havának tizenhetedik napján.
Magħmul fi Brussell, fis-sbatax-il jum ta’ Mejju tas-sena elfejn u għaxra.
Gedaan te Brussel, de zeventiende mei tweeduizend tien.
Sporządzono w Brukseli dnia siedemnastego maja roku dwa tysiące dziesiątego.
Feito em Bruxelas, em dezassete de Maio de dois mil e dez.
Întocmit la Bruxelles, la șaptesprezece mai două mii zece.
V Bruseli dňa sedemnásteho mája dvetisícdesať.
V Bruslju, dne sedemnajstega maja leta dva tisoč deset.
Tehty Brysselissä seitsemäntenätoista päivänä toukokuuta vuonna kaksituhattakymmenen.
Som skedde i Bryssel den sjuttonde maj tjugohundratio.
За Европейския съюз
Por la Unión Europea
Za Evropskou unii
For Den Europæiske Union
Für die Europäische Union
Euroopa Liidu nimel
Για την Ευρωπαϊκή Ένωση
For the European Union
Pour l’Union européenne
Per l’Unione europea
Eiropas Savienības vārdā –
Europos Sąjungos vardu
Az Európai Unió részéről
Għall-Unjoni Ewropea
Voor de Europese Unie
W imieniu Unii Europejskiej
Pela União Europeia
Pentru Uniunea Europeană
Za Európsku úniu
Za Evropsko unijo
Euroopan unionin puolesta
För Europeiska unionen
За Република Конго
Por la República de Congo
Za Konžskou republiku
For Republikken Congo
Für die Republik Kongo
Kongo Vabariigi nimel
Για τη Δημοκρατία του Κονγκό
For the Republic of Congo
Pour la Répubique du Congo
Per la Repubblica del Congo
Kongo Republikas vārdā
Kongo Respublikos vardu
A Kongói Köztársaság részéről
Għar-Repubblika tal-Kongo
Voor de Republiek Congo
W imieniu Republiki Konga
Pela República do Congo
Pentru Republica Congo
Za Konžskú republiku
Za Republiko Kongo
Kongon tasavallan puolesta
För republiken Kongo
(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(2) KOM(2003) 251 lopullinen, 21.5.2003.
(3) EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.
(4) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 38
LIITE I
LUETTELO FLEGT-LUPAA EDELLYTTÄVISTÄ TUOTTEISTA
Seuraavat tuotteet edellyttävät ovat FLEGT-lupaa:
|
HS-koodi |
Tavaran kuvaus |
|
4403 |
Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu |
|
4406 |
Puiset rata- ja raitiotiepölkyt |
|
4407 |
Viilut vanerointia (myös kerrostettua puuta tasoleikkaamalla saadut), ristiinliimattua vaneria tai niiden kaltaista kerrostettua puuta varten ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm |
|
4408 |
Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm |
|
4412 |
Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu |
|
44 09 |
Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu |
|
44 01 10 |
Polttopuu rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa; |
|
44 01 30 |
Sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi, rakeiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu |
|
44 02 90 |
Puuhiili (myös kuori- ja pähkinähiili), myös yhteenpuristettu |
|
44 10 11 |
Lastulevy |
|
44 14 00 |
Puiset maalausten, valokuvien, peilien ja niiden kaltaisten tavaroiden kehykset |
|
44 15 10 |
Puiset laatikot, rasiat, häkit, pytyt ja niiden kaltaiset päällykset |
|
44 15 20 |
Kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut lastauslavat; kuormauslavojen lavakaulukset |
|
44 17 00 |
Puiset työkalut ja -välineet, työkalujen ja -välineiden rungot, varret ja kädensijat, luudan-, harjan- ja siveltimenrungot, -varret ja -kädensijat; puiset jalkineiden lestit ja pakotuspuut |
|
44 18 10 |
Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet: ikkunat, ranskalaiset ikkunat (lasiovet) ja niiden kehykset |
|
44 18 20 |
Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet: ovet sekä niiden kehykset ja kynnykset |
|
44 18 90 |
Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet: liimapuu |
|
94 03 30 |
Puuhuonekalut, jollaisia käytetään toimistoissa |
|
94 03 40 |
Puuhuonekalut, jollaisia käytetään keittiöissä |
|
94 03 50 |
Puuhuonekalut, jollaisia käytetään makuuhuoneissa |
|
94 03 60 |
Muut puuhuonekalut |
LIITE II
KONGON LUONNONMETSISTÄ JA VILJELYSMETSISTÄ PERÄISIN OLEVAN PUUN LAILLISUUSKAAVIO
Johdanto
Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen liite II koostuu seuraavista osista:
|
— |
luonnonmetsistä peräisin olevan puun laillisuuskaaviosta |
|
— |
viljelysmetsistä peräisin olevan puun laillisuuskaaviosta. |
Nämä kaksi laillisuuden arviointikaaviota kattavat näin ollen kaikki Kongossa tuotetut ja kaupan pidetyt puutavaran ja -tuotteet (1).
Laillisuus määritellään seuraavasti:
|
|
Laillisesti tuotettu puutavara tarkoittaa puutavaraa, joka on peräisin Kongossa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisista hankinta- ja myyntiprosesseista ja joihin sovelletaan liitteessä II määriteltyä metsien hoitoa ja hyödyntämistä. |
|
|
Laillisuuskaaviot muodostavat perusasiakirjan laillisuuden varmentamiselle. |
|
|
Laillisuuskaaviot on laadittu yhteistyössä, johon ovat osallistuneet metsien kestävän kehityksen sidosryhmien edustajat, toisin sanoen: Kongon julkinen sektori, yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta. Näitä kaavioita on myös testattu kentällä helmikuussa 2009 indikaattorien ja varmentajien aiheellisuuden varmistamiseksi ja niiden parantamiseksi. |
|
|
Säännöksiin ja määräyksiin tehtävät muutokset johtavat myös laillisuuskaavioiden muuttamiseen. Tämän liitteen muuttamista koskevat ehdotukset perusteluineen toimitetaan sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksyttäviksi tämän sopimuksen liitteen XI mukaisesti. |
|
|
Korostettakoon, että hakkuulupien käyttösuunnitelma on hyväksyttävä erillisellä säädöksellä. Tämän vuoksi laillisuuskaavioissa ei voida antaa viitteitä kyseisiin säädöksiin. |
|
|
Puunkorjuun, jalostamisen ja myynnin lisäksi laillisuuskaavioissa otetaan huomioon laillisuusmääritelmän mukaisesti seuraavat seikat:
|
|
|
Laillisuuskaaviot kattavat kaikki käyttöluvat, jotka on määritelty lain nro 16–200065–70 artiklassa:
|
1. Kongon luonnonmetsistä peräisin olevan puun laillisuuskaavio
Luonnonmetsistä peräisin olevan puun laillisuuskaavio sisältää viisi periaatetta, 23 arviointiperustetta, 65 indikaattoria ja 162 varmentajaa.
Luonnonmetsistä peräisin olevan puun laillisuuskaaviossa otetaan huomioon kaikilta hakkuualueilta tuleva puu:
|
— |
vuosittaisten hakkuulupien käyttö (vuosittainen hakkuulupa, korjuulupa, tukinajolupa) |
|
— |
puunkorjuu erityisluvalla |
|
— |
pääpoistumisteiden tai sivupoistumisteiden rakentaminen hakkuualueille, työmaa-asuntojen ja teollisuuslaitosten rakentaminen sijoittautumisluvan perusteella |
|
— |
kehityshankkeiden toteuttaminen sosiaalisten ja taloudellisten perusrakenteiden (teiden, vesivoimapatojen jne.) rakentamiseksi. Kyseessä on puunhakkuu metsänkaatoluvan perusteella. |
|
|
Säännös tai määräys |
Pykälät |
Lupatyyppi |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
1, 3 ja 9 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
18 ja 40 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
172 |
CAT, CTI |
||||
|
18 ja 40 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
181 |
CAT, CTI |
||||
|
1 §:n 2 kohta |
CAT, CTI |
|||||
|
|||||||
|
|
48 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
48 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
8 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
28, 42 ja 43 |
CAT, CTI, PS |
|||||
|
26 |
CAT, CTI, PS |
|||||
|
|||||||
|
|
10 |
CAT, CTI |
||||
|
26 |
CAT, CTI |
|||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
73 |
CAT, CTI |
||||
|
148 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
164 |
CAT, CTI |
||||
|
|
165 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
65 ja 66 |
CAT, CTI |
||||
|
|
77 |
PS |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
71 |
CAT, CTI |
||||
|
|
72, 74, 101 ja 172 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
74, 75, 101 ja 172 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
277 ja 314 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
112–119 |
CAT, CTI |
||||
|
|
48 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|||||||
|
— |
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|
37 ja 81 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
72 |
CAT, CTI |
||||
|
168 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
37 ja 81 |
CAT, CTI |
||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|
10 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
1 ja 9 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
173 uusi ja 210–3 |
CAT, CTI |
||||
|
|
210–5 |
CAT, CTI |
||||
|
|
210–7 ja 179 uusi |
CAT, CTI |
||||
|
27 |
CAT, CTI |
|||||
|
|||||||
|
|
179 uusi |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
7 artikla |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
26 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
182 |
CAT, CTI |
||||
|
|
13–16 |
CAT, CTI |
||||
|
75 |
CAT, CTI |
|||||
|
6 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
172 |
CAT, CTI |
||||
|
|
172 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
90 |
CAT, CTI |
||||
|
|
90 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
9 |
CAT, CTI |
||||
|
|
145–1 uusi |
CAT, CTI |
||||
|
22 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
141–2 uusi |
CAT, CTI |
||||
|
|
141–2 uusi |
CAT, CTI |
||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|
5 |
CAT, CTI |
||||
|
|
10 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
9 ja 10 |
CAT, CTI |
||||
|
|
16 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
2 |
CAT, CTI |
||||
|
1 ja 4 |
CAT, CTI |
|||||
|
4 ja 5 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
2 |
CAT, CTI |
||||
|
1 ja 4 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
2 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
39 |
CAT, CTI |
||||
|
16, 17 ja 18 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
37 ja 82 |
CAT, CTI |
||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|
142 ja 143 |
CAT, CTI |
||||
|
12 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
2 |
CAT, CTI |
||||
|
|
9 |
CAT, CTI |
||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
37 ja 82 |
CAT, CTI |
||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|
74 |
CAT, CTI |
||||
|
|
37 ja 82 |
CAT, CTI |
||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
5 |
CAT |
||||
|
|
5 |
CAT |
||||
|
|
55 ja 56 |
CAT |
||||
|
54 |
CAT |
|||||
|
|||||||
|
|
5 |
CAT |
||||
|
|
5 |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|
5 |
CAT |
||||
|
|
8 |
CAT |
||||
|
68 |
CAT |
|||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
24 |
CAT, CTI |
||||
|
|
80, 81 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
81,82 |
CAT, CTI |
||||
|
|
80 ja 81 |
CAT, CTI |
||||
|
|
82 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
55, 56 |
CAT |
||||
|
|
24 |
CAT |
||||
|
68 |
CAT, CTI |
|||||
|
8 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
99 |
CAT, CTI |
||||
|
|
37,81 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
55, 56 |
CAT |
||||
|
24 |
CAT |
|||||
|
|
8 |
CAT, CTI |
||||
|
68 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
72, 74 |
CAT, CTI |
||||
|
|
87 |
CAT, CTI |
||||
|
|
37, 81 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
87 |
CAT, CTI |
||||
|
|
37, 81 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
87 |
CAT, CTI |
||||
|
|
121 |
CAT, CTI |
||||
|
|
81 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
81 |
CAT, CTI |
||||
|
|
82 |
CAT, CTI |
||||
|
|
87 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
90 |
CAT, CTI |
||||
|
|
130, 131 |
CAT, CTI |
||||
|
|
88 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
65, 66, 67 |
CAT, CTI |
||||
|
|
81 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
119 |
CAT, CTI |
||||
|
|
121 |
CAT, CTI |
||||
|
|
81 ja 82 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
65 |
CAT, CTI |
||||
|
|
118 |
CAT, CTI |
||||
|
|
71 ja 72 |
CAT, CTI |
||||
|
|
81 ja 82 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
168 |
CAT, CTI |
||||
|
|
81 |
CAT, CTI |
||||
|
|
82 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|
— |
CAT |
||||
|
|||||||
|
|
169 ja 170 |
CAT, CTI |
||||
|
|
81 |
CAT, CTI |
||||
|
|
82 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
124–124 b |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
110 ja 111 |
CAT, CTI |
||||
|
|
14 ja 27 |
CAT, CTI |
||||
|
|
6 ja 27 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
31, 46 47 |
CAT, CTI |
||||
|
191 |
CAT, CTI |
|||||
|
137 |
CAT, CTI |
|||||
|
23 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
179 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
87 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
1241–24 b |
CAT, CTI, PS |
||||
|
87 |
CAT, CTI, PS |
|||||
|
|||||||
|
|
132–135 |
CAT, CTI |
||||
|
461 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
462 |
CAT, CTI |
||||
|
134 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
134 |
CAT, CTI |
||||
|
462 ja 463 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
33 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
462 |
CAT, CTI |
||||
|
|
461, 462 ja 463 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
171 |
CAT, CTI |
||||
|
|
461–463 |
CAT, CTI |
||||
|
147 a |
CAT, CTI |
|||||
|
|||||||
|
|
21, 22, 23 ja 26 |
CAT, CTI |
||||
|
111 |
CAT, CTI, PS |
|||||
|
387 §:n 5 momentti ja 399 § |
CAT, CTI |
|||||
|
308 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
21, 22, 23 ja 26 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
463 |
CAT, CTI, PS |
|||||
|
134 |
CAT, CTI, PS |
|||||
|
327 ja 328 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
134 |
CAT, CTI |
||||
|
426, 463 |
CAT, CTI, PS |
|||||
|
|
CAT, CTI, PS |
|||||
|
|
461, 462 ja 463 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
134 |
CAT, CTI |
|||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
10 ja 15 |
CAT, CTI |
||||
|
16, 17, 18, 23, 24 ja 40 |
CAT, CTI |
|||||
|
|
173 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
118 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|
173 |
CAT, CTI |
||||
|
|
73–3 |
CAT, CTI |
||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
2 ja 3 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
10 ja 11 |
|
|||||
|
|
503 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|||||||
|
|
5 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
23 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
1–9 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
48 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|||||||
|
|
9 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
1–24 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
23 |
CAT, CTI, PS |
|||||
|
|||||||
|
|
121 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
1, 2, 3, 4 |
CAT, CTI |
||||
|
|
3 |
CAT, CTI |
||||
|
3 ja 4 |
CAT, CTI |
|||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|
86 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
75 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|
81 |
CAT, CTI, PS |
||||
|
|||||||
|
|
20 ja 27 |
CAT, CTI |
||||
|
|
135 |
CAT, CTI |
||||
|
|
3 ja 8 |
CAT, CTI |
||||
|
|
18 ja 27 |
CAT, CTI |
||||
|
|
110 ja 111 |
CAT, CTI |
||||
|
|
6, 14 ja 27 |
CAT, CTI |
||||
|
|
6, 14 ja 27 |
CAT, CTI |
||||
|
|
27 |
CAT, CTI |
||||
2. Viljelysmetsistä peräisin olevan puun laillisuuskaaviot
Viljelysmetsistä peräisin olevan puun laillisuuskaavioon kuuluu viisi periaatetta, 20 arviointiperustetta, 56 indikaattoria ja 141 varmentajaa.
|
|
Säännös tai määräys |
Pykälä |
||||
|
||||||
|
||||||
|
||||||
|
|
1, 3 ja 9 |
||||
|
|
18 ja 40 |
||||
|
||||||
|
|
172 |
||||
|
|
18 ja 40 |
||||
|
181 |
|||||
|
1 §:n 2 momentti |
|||||
|
||||||
|
|
48 |
||||
|
|
48 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
8 |
||||
|
28, 42 ja 43 |
|||||
|
26 |
|||||
|
||||||
|
|
10 |
||||
|
26 |
|||||
|
||||||
|
||||||
|
||||||
|
|
60 |
||||
|
|
24 |
||||
|
|
24 |
||||
|
||||||
|
|
102 |
||||
|
|
37 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
15 |
||||
|
|
15 |
||||
|
|
17 |
||||
|
|
19 |
||||
|
|
14 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
61 |
||||
|
|
62 |
||||
|
|
2 |
||||
|
92 |
|||||
|
|
102 |
||||
|
|
64 |
||||
|
||||||
|
|
65, 76 |
||||
|
178 |
|||||
|
||||||
|
||||||
|
|
277 ja 314 |
||||
|
|
112–119 |
||||
|
|
48 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
||||||
|
|
— |
||||
|
|
— |
||||
|
||||||
|
|
— |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
— |
||||
|
|
— |
||||
|
|
37 ja 81 |
||||
|
||||||
|
|
72 |
||||
|
168 |
|||||
|
|
37 ja 81 |
||||
|
|
— |
||||
|
|
— |
||||
|
||||||
|
|
10 |
||||
|
|
1 ja 9 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
173 uusi ja 210–3 |
||||
|
|
210–5 |
||||
|
|
210–7 ja 179 uusi |
||||
|
27 |
|||||
|
||||||
|
|
179 uusi |
||||
|
||||||
|
|
7 artikla |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
26 |
||||
|
||||||
|
|
182 |
||||
|
|
13–16 |
||||
|
75 |
|||||
|
6 |
|||||
|
|
172 |
||||
|
|
172 |
||||
|
||||||
|
|
90 |
||||
|
|
90 |
||||
|
||||||
|
|
9 |
||||
|
|
145–1 uusi |
||||
|
22 |
|||||
|
|
141–2 uusi |
||||
|
|
141–2 uusi |
||||
|
|
— |
||||
|
||||||
|
|
5 |
||||
|
|
10 |
||||
|
||||||
|
|
9 ja 10 |
||||
|
|
16 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
||||||
|
|
2 |
||||
|
1 ja 4 |
|||||
|
4 ja 5 |
|||||
|
|
|||||
|
|
1 ja 4 |
||||
|
|
2 |
||||
|
||||||
|
|
39 |
||||
|
16, 17 ja 18 |
|||||
|
|
37 ja 82 |
||||
|
|
— |
||||
|
||||||
|
|
142 ja 143 |
||||
|
12 |
|||||
|
|
2 |
||||
|
|
9 |
||||
|
|
— |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
37 ja 82 |
||||
|
|
— |
||||
|
||||||
|
|
74 |
||||
|
|
37 ja 82 |
||||
|
|
— |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
5 |
||||
|
|
5 |
||||
|
|
55 ja 56 |
||||
|
54 |
|||||
|
||||||
|
|
5 |
||||
|
|
5 |
||||
|
||||||
|
|
5 |
||||
|
|
8 |
||||
|
68 |
|||||
|
||||||
|
||||||
|
|
24 |
||||
|
|
37 ja 82 |
||||
|
||||||
|
|
68 |
||||
|
8 |
|||||
|
|
183 |
||||
|
|
37, 81, 82 |
||||
|
||||||
|
|
— |
||||
|
|
— |
||||
|
|
— |
||||
|
||||||
|
|
121 |
||||
|
|
81 ja 82 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
114, 115 |
||||
|
|
81 ja 82 |
||||
|
||||||
|
|
121 |
||||
|
|
119 |
||||
|
|
81 ja 82 |
||||
|
||||||
|
|
118 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
124–124 b |
||||
|
||||||
|
|
110–111 |
||||
|
|
6, 14 ja 27 |
||||
|
49 |
|||||
|
||||||
|
|
31, 46 ja 47 |
||||
|
191 |
|||||
|
137 |
|||||
|
23 |
|||||
|
|
179 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
|
87 |
||||
|
||||||
|
|
132–135 |
||||
|
461 |
|||||
|
|
134 |
||||
|
462 ja 463 |
|||||
|
|
134 |
||||
|
46 ja 463 |
|||||
|
||||||
|
|
462 |
||||
|
|
462 |
||||
|
|
461, 462 ja 463 |
||||
|
||||||
|
|
171 |
||||
|
|
461–463 |
||||
|
147 a |
|||||
|
||||||
|
|
21, 22, 23 ja 26 |
||||
|
111 |
|||||
|
461 |
|||||
|
308 |
|||||
|
|
21, 22, 23 ja 26 |
||||
|
463 |
|||||
|
134 |
|||||
|
327 ja 328 |
|||||
|
|
134 |
||||
|
426 ja 463 |
|||||
|
||||||
|
||||||
|
|
10 ja 15 |
||||
|
16, 17, 18, 23, 24 ja 40 |
|||||
|
|
173 |
||||
|
||||||
|
|
10 ja 15 |
||||
|
|
73–3 |
||||
|
||||||
|
||||||
|
||||||
|
|
1, 2, 3 ja 4 |
||||
|
|
1–5 |
||||
|
77 ja 78 |
|||||
|
|
503 |
||||
|
||||||
|
|
5 |
||||
|
|
23 |
||||
|
|
1–9 |
||||
|
|
48 |
||||
|
||||||
|
|
9 |
||||
|
|
1–24 |
||||
|
23 |
|||||
|
||||||
|
|
121 |
||||
|
|
1, 2, 3 ja 4 |
||||
|
|
3 |
||||
|
3 ja 4 |
|||||
|
||||||
|
||||||
|
|
86 |
||||
|
|
75 |
||||
|
|
81 |
||||
|
||||||
|
|
20 ja 27 |
||||
|
|
135 |
||||
|
|
18 ja 27 |
||||
|
|
110 ja 111 |
||||
|
|
14 ja 27 |
||||
|
|
6 ja 27 |
||||
|
|
27 |
||||
HAKEMISTO METSIÄ KOSKEVISTA LAEISTA JA ASETUKSISTA, ALUEELLISISTA JA KANSAINVÄLISISTÄ SOPIMUKSISTA
1. Metsä
|
— |
laki nro 16–2000, 20. marraskuuta 2000, metsäkoodeksista |
|
— |
säädös nro 2002–434, 31. joulukuuta 2002, metsärahastojen organisaatiosta ja toiminnasta |
|
— |
säädös nro 2002–435, 31. joulukuuta 2002, kansallisen metsävarojen ja eläimistön inventointi- ja suunnittelukeskuksen toimivallasta, organisaatiosta ja toiminnasta |
|
— |
säädös nro 2002–436, 31. joulukuuta 2002, vientiin tarkoitettujen metsätuotteiden tarkastusyksikön toimivallasta, organisaatiosta ja toiminnasta |
|
— |
säädös nro 2002–437, 31. joulukuuta 2002, metsien hallinnoinnin ja käytön edellytyksistä |
|
— |
säädös nro 5053/MEF/CAB, 19. kesäkuuta 2007, hakkuualueiden kestävää suunnittelua koskevista kansallisista ohjeista. |
2. Ympäristö
|
— |
laki nro 003/91, 23. huhtikuuta 1991, ympäristönsuojelusta |
|
— |
säädös nro 86 /775, 7. kesäkuuta 1986, ympäristövaikutuksista tehtävien tutkimusten pakollisuudesta |
|
— |
säädös nro 1450 /MIME/DGE, 18. marraskuuta 1999, ympäristönsuojelulaissa nro 003/91 luokiteltuja laitoksia koskevien tiettyjen säännösten soveltamisesta |
|
— |
säädös nro 835/MIME/DGE, 6. syyskuuta 1999, ympäristövaikutusten arviointia ja tutkimusta koskevista edellytyksistä Kongon tasavallassa |
3. Työsuojelu
|
— |
laki nro 45–75, 15. maaliskuuta 1975, Kongon kansantasavallan työkoodeksista |
|
— |
laki nro 6–96, 6. maaliskuuta 1996, Kongon kansantasavallan työkoodeksista 15. maaliskuuta 1975 annetun lain nro 45–75 tiettyjen säännösten muuttamisesta ja täydentämisestä |
|
— |
laki nro 004/86, 25. helmikuuta 1986, Kongon kansantasavallan sosiaaliturvakoodeksista |
|
— |
laki nro 022/88, 17. syyskuuta 1988, kansallisen työvoimatoimiston (ONEMO) perustamisesta 14. helmikuuta 1985 annetun lain nro 03/85 korvaamisesta ja täydentämisestä 22. helmikuuta 1986 annetun lain nro 001/86 muuttamisesta |
|
— |
säädös nro 78/359/MJT. SGFPT. DTPS. ST.3/8, 12. toukokuuta 1978, työkoodeksin 105 §:ssä säädetyistä poikkeuksista |
|
— |
säädös nro 78/360/MJT. SGFPT. DTPS. ST. 3/8, 12. toukokuuta 1978, maatalousjärjestelmään kuulumattomien laitosten työajasta, ylityöstä ja palkkajärjestelyistä |
|
— |
säädös nro 78/361/MJT. SGFPT. DTPS. ST.3/8, 12. toukokuuta 1978, maatalousyritysten ja vastaavien laitosten ylityöstä ja palkkajärjestelyistä |
|
— |
säädös nro 9028/MTERFPPS/DGT/DSSHST, 10. joulukuuta 1986, metsäyritysten erityisistä työsuojelutoimenpiteistä |
|
— |
säädös nro 9030/MTERFPPS/DGT/DSSHST, 10. joulukuuta 1986, yritysten työsuojelutoimikunnista |
|
— |
säädös nro 9033/MTERFSPPS/DGT/DSSHST, 10. joulukuuta 1986, Kongon kansantasavaltaan sijoittautuneiden yritysten työterveyshuollon organisaatiosta ja toiminnasta |
|
— |
säädös nro 2008–942, 31. joulukuuta 2008, yleisestä minimipalkasta (SMIG) |
|
— |
säädös nro 3092, 9. heinäkuuta 2003, yksityisen terveysalan koulutuksen perustamista ja toiminnan aloittamista koskevista edellytyksistä. |
4. Kauppa
|
— |
laki nro 6–94, 1. kesäkuuta 1994, hintojen, kaupankäyntiä koskevien sääntöjen, petosten toteamisen ja niistä määrättävien seuraamusten sääntelystä |
|
— |
laki nro 19–2005, 24. marraskuuta 2005, kauppiaan ammatin harjoittamisesta Kongon tasavallassa |
|
— |
laki nro 3–2007, 24. tammikuuta 2007, tuonnin, viennin ja jälleenviennin sääntelystä |
|
— |
säädös nro 2008–446, 15. marraskuuta 2008, kauppiaan ammattikorttia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. |
5. Maanomistus
|
— |
laki nro 17–2000, 31. joulukuuta 2000, maaomaisuudesta. |
6. Maatalous ja karjankasvatus
|
— |
säädös nro 55/1219, 13. syyskuuta 1955, julkishallinnosta, joka vastaa Ranskan merentakaisista alueista vastaavan ministeriön alaisuuteen kuuluvien alueiden kasvinsuojelusta 26. marraskuuta 1952 annetun lain soveltamissäännöistä |
|
— |
säädös nro 86/970, 27. syyskuuta 1986, hedelmäpuiden tuhoutumisesta ja viljelmille aiheutetuista vahingoista maksettavista korvauksista |
|
— |
säädös nro 1 142, 12. kesäkuuta 1945, kasvien terveystarkastuksista Ranskan päiväntasaajan Afrikassa |
|
— |
säädös nro 1 143, 12. kesäkuuta 1945, viljelmien kasvien terveystarkastusten valvonnasta Ranskan päiväntasaajan Afrikassa |
|
— |
säädös nro 2866/MAE/MEFB, 3. heinäkuuta 2008, eläinten ja kasvien terveystarkastusten ja -palvelujen sekä lakisääteisten terveysasiakirjojen maksuista. |
7. Liikenne
|
— |
laki nro 018/89, 31. lokakuuta 1989, maantieliikenteen ja siihen liittyvän kuljetusliikenteen eri toimien määrittelemisestä ja näitä aloja koskevien ammattien harjoittamista koskevista luvista perittävistä maksuista |
|
— |
yhteisön tarkistettu tiekoodeksi CEMAC vuodelta 2001 |
|
— |
sisävesiliikennekoodeksi CEMAC/RDC |
|
— |
säädös nro 90/135, 31. maaliskuuta 1990, maantieliikenteen ammatteihin pääsystä ja siihen liittyvän toiminnan harjoittamisesta Kongon tasavallassa |
|
— |
säädös nro 98–39, 29. tammikuuta 1998, Kongon tasavallasta lähtevän ja sinne tulevan meriliikenteen organisaatiosta ja sääntelystä |
|
— |
säädös nro 2003–61, 6. toukokuuta 2003, ajoneuvorekisterin sääntelystä |
|
— |
säädös nro 5694, 17. syyskuuta 2001, maantieliikenteen ja siihen liittyvien ammattien ammattikortin saamista koskevista edellytyksistä |
|
— |
säädös nro 11599, 15. marraskuuta 2004, ajoneuvojen katsastuksen sääntelystä |
|
— |
säädös nro 2844, 12. huhtikuuta 2005, ajoneuvojen rekisteriotteiden vahvistamisesta ja myöntämisestä |
|
— |
säädös nro 1033/MTMMM-CAB, 14. toukokuuta 2008, Kongosta lähtevien ja sinne saapuvien tavaroiden kansainvälisen rahtiliikenteen seuranta-asiakirjoista. |
8. Talous
|
— |
laki nro 6–2003, 18. tammikuuta 2003, investointeja koskevista perussäännöistä |
|
— |
säädös nro 2004–30, 18. helmikuuta 2004, investointeja koskevien perussääntöjen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. |
9. Kansainväliset ja alueelliset sopimukset
|
— |
OHADA:n yhtenäissäädös yleisestä kauppaoikeudesta |
|
— |
yhtenäissäädös, 17. huhtikuuta 1997, liikeyrityksiä ja taloudellisia eturyhmiä säätelevästä kauppaoikeudesta |
|
— |
OHADA:n yhtenäissäädös, 10. huhtikuuta 1998, kollektiivisesta velkojen tarkastamis- ja hyväksymismenettelystä |
|
— |
OHADA:n yhtenäissäädös, 10. huhtikuuta 1998, perintämenettelyjen ja ulosottotoimien järjestämisestä |
|
— |
afrikkalainen yleissopimus eläimistön ja luonnonvarojen suojelusta, nk. Alger’n yleissopimus vuodelta 1968, joka on ratifioitu lailla nro 27/80, 21. huhtikuuta 1980 |
|
— |
villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES), ratifioitu lailla nro 34/82, 7. heinäkuuta 1982; Kongo liittyi sopimukseen 31.1.1983 |
|
— |
biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, Rio 1992, ratifioitu lailla nro 29/96, 25. kesäkuuta 1996 |
|
— |
vuoden 1994 kansainvälinen trooppista puuta koskeva sopimus, ratifioitu lailla nro 28/96, 25. kesäkuuta 1996 |
|
— |
ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, ratifioitu lailla nro 26/96, 25. kesäkuuta 1996 |
|
— |
vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskeva yleissopimus (yleissopimus RAMSAR), ratifioitu lailla nro 28/96, 25. kesäkuuta 1996 |
|
— |
Bonnin yleissopimus muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta, 1985, ratifioitu lailla nro 14/99, 3. maaliskuuta 1999 |
|
— |
yleissopimus aavikoitumisen estämiseksi, ratifioitu lailla nro 8/99, 8. tammikuuta 1999 |
|
— |
Kioton pöytäkirja ilmastonmuutoksen torjumisesta, ratifioitu lailla nro 24–2006, 12. syyskuuta 2006 |
|
— |
sopimus Keski-Afrikan metsäkomissiosta, allekirjoitettu Brazzavillessä 5. helmikuuta 2005 ja ratifioitu lailla nro 35–2006, 26. lokakuuta 2006, Keski-Afrikan metsien ekosysteemin säilyttämistä ja kestävää hallinnointia ja Keski-Afrikan metsäkomission perustamista koskevan sopimuksen ratifioinnista. |
(1) Eucalyptus Fibre Congo on toistaiseksi ainoa poikkeus, jota ollaan laillistamassa (ks. liite IX). Kyseessä on noin 48 000 hehtaarin suuruisten valtion istutusten luovuttaminen huhtikuussa 2008 EFC:n hallintaan pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Tätä varten aiotaan antaa säädös, jossa täsmennetään edellytykset istutusten luovuttamiselle kolmansille osapuolille. Tämän jälkeen näiden puutuotteiden laillisuus osoitetaan istutuksilta peräisin olevan puun laillisuuskaaviossa.
LIITE III
LAILLISUUDEN VARMISTUSJÄRJESTELMÄ (SVL)
1 LUKU
JOHDANTO
Kongon tasavallan noudattama laillisuuden varmistusjärjestelmä (SVL) perustuu lainsäädäntöön, ohjeisiin ja normeihin. SVL:n perustana on kaksi tärkeää osa-aluetta:
|
— |
hallinnollinen valvonta |
|
— |
kenttävalvonta. |
Tässä yhteydessä SVL perustuu seurantaan, tarkastukseen ja todentamiseen, joita hallitus nykyään toteuttaa metsävarojen hallinnon ja käytön tehostetussa valvonnassa tämän sopimuksen yhteydessä perustetun FLEGT-lupajärjestelmän luotettavuuden varmistamiseksi. SVL muodostuu seuraavista seikoista:
|
1) |
kahdesta laillisuuskaaviosta |
|
2) |
seurantajärjestelmästä |
|
3) |
metsälaitoksen suorittamasta laillisuuden varmentamisesta |
|
4) |
toimitusketjun valvonnan varmentamisesta |
|
5) |
FLEGT-lupien myöntämisestä |
|
6) |
riippumattomasta valvonnasta. |
SVL:n toteuttajia ovat:
|
— |
kaksi (02) keskushallintoyksikköä, jotka toimivat metsätalouden keskusviraston (Direction Générale de l’Économie Forestière, DGEF) alaisuudessa: metsähallitus (Direction des Forêts) ja metsävarojen arviointiosasto (Direction de la Valorisation des Ressources Forestières) |
|
— |
kolme (03) piiriä (Inspections Divisionnaires), jotka toimivat metsätalouden valvonta- ja tarkastusyksikön (Inspection Générale de l’Économie Forestière, IGEF) alaisuudessa: metsien valvonta- ja tarkastuspiiri (Inspection des Forêts), eläimistön ja suojelualueiden valvonta- ja tarkastuspiiri (Inspection de la Faune et des Aires Protégées) sekä hallinnollinen ja oikeudellinen valvonta- ja tarkastuspiiri (Inspection Administrative et Juridique) |
|
— |
kaksitoista (12) hallinto-osastoa (Directions Départementales) maan kaikissa departementeissa (Brazzaville, Pointe-Noire, Kouilou, Niari, Lékoumou, Bouenza, Pool, Plateaux, Cuvette-Ouest, Cuvette, Sangha ja Likouala) sekä niiden valvontaryhmät ja -pisteet |
|
— |
kaksi (02) autonomista hallintoelintä: vientiin tarkoitettujen metsätuotteiden valvontayksikkö (Service de Contrôle des Produits Forestiers à l’Exportation, SCPFE) ja sen aliyksiköt sekä kansallinen metsävarojen ja eläimistön inventointi- ja suunnittelukeskus (Centre National d’Inventaire et d’Aménagement des Ressources Forestières et Fauniques, CNIAF) |
|
— |
kaupan hallintoyksiköt (services de l’Administration du Commerce) |
|
— |
oikeudenhoitoyksiköt (services de l’Administration de la Justice) |
|
— |
tullihallinnon yksiköt (services de l’Administration des Douanes) |
|
— |
verohallinnon yksiköt (services de l’Administration des Impôts) |
|
— |
työhallinnon yksiköt (services de l’Administration du Travail) |
|
— |
ympäristöhallinnon yksiköt (services de l’Administration de l’Environnement) |
|
— |
terveyshallinnon yksiköt (services de l’Administration de la Santé) |
|
— |
sosiaaliturvahallinnon yksiköt (services de l’Administration de la Sécurité Sociale) kansallinen sosiaaliturvakassa (Caisse Nationale de Sécurité Sociale, CNSS) |
|
— |
metsäyhdistykset (sociétés forestières). |
Lisäksi kansalaisyhteiskunnan edustajat tarkkailevat metsäyhdistysten toimintaa ja auttavat varmentamismenettelyjen kehittämisessä.
Lisäksi SVL-järjestelmää valvoo järjestelmän riippumaton valvoja (Auditeur Indépendant du Système).
Jäljempänä esitettävissä luvuissa kuvataan yksityiskohtaisesti SVL:n toteuttamisesta vastaavien laitosten vastuualueita.
Eri laitosten yksityiskohtaiset toimet ja tarvittavat henkilöresurssit, mukaan lukien eri toimissa edellytetty pätevyystaso, selkiytyvät kuitenkin järjestelmän kehittyessä.
Samoin tarkastus- ja varmentamistoimien organisaatiossa kiinnitetään erityistä huomiota mahdollisten eturistiriitojen hallinta- ja valvontamekanismeihin.
2 LUKU
SOVELTAMISALA
SVL-järjestelmää sovelletaan KAIKKIIN kansallisiin puulähteisiin ja tuontitavaroihin. Laillisuuden varmistusjärjestelmää sovelletaan näin ollen kaikkiin Kongossa myytäviin puutavaroihin.
Laillisuuden varmentaminen kattaa näin ollen kaikkien liitteessä I määriteltyjen tuotteiden kansalliset markkinat ja vientimarkkinat, viennin kohteena olevasta maasta riippumatta.
Järjestelmä kattaa myös Kongosta peräisin olevan ja muiden maiden (erityisesti Kamerunin) kautta kuljetettavaan puuhun sovellettavat vaatimukset.
3 LUKU
3.1 Laillisuuskaaviot
Kongon SVL-järjestelmään kuuluu kaksi laillisuuskaaviota: (i) Kongon luonnonmetsistä peräisin olevan puun laillisuuden arviointikaavio ja (ii) Kongon viljelysmetsistä peräisin olevan puun laillisuuden arviointikaavio (vrt. liite II). Kaavioiden indikaattorit ja varmentajat liittyvät seuraaviin seikkoihin:
|
— |
metsäyhdistyksiin |
|
— |
metsävarojen laillisiin käyttöoikeuksiin ja kausittaisten lupien myöntämiseen |
|
— |
metsänparannussuunnitelmaa koskevien säännösten ja määräysten noudattamiseen |
|
— |
tiettyjen puunkorjuuta ja jalostamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamiseen |
|
— |
ympäristösäännösten ja -määräysten noudattamiseen |
|
— |
veroilmoitusten asianmukaisuuteen ja verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamiseen määräajassa |
|
— |
hakkuuluvan hallintoa koskevaan tiedotukseen kansalaisyhteiskunnalle, paikallis- ja alkuperäisväestölle ja niiden osallistumiseen tähän hallintoon |
|
— |
paikallis- ja alkuperäisväestön sekä työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen |
|
— |
sosiaalis-taloudellisen kehityksen edistämistä koskevien sitoumusten noudattamiseen. |
Laillisuuskaavioissa määritellään metsätoimintaa harjoittaville ja puutuotteita tuottaville ja puunjalostusta harjoittaville yrityksille asetetut vaatimukset. Laillisuuskaavion indikaattorit ja varmentajat on jaettu kahteen luokkaan: (i) niihin, jotka eivät liity seurantaan ja (ii) niihin, jotka varmennetaan seurantaketjussa.
Kohdassa 3.2 käsitellään ensimmäistä luokkaa ja kohdassa 4 esitetään toisen luokan indikaattorit ja varmentajat.
3.2 Varmentamismenetelmät
Laillisuus varmennetaan asiakirjojen (asiakirjavalvonta) ja/tai tarkastusmatkojen perusteella. Tiettyjen indikaattoreiden ja varmentajien varmentaminen voidaan tehdä kerran yrityksen toiminnan aikana (käyttöoikeuden voimassaolo, metsänparannussuunnitelman laatiminen). Toiset indikaattorit ja varmentajat on tarkastettava kausittain (kerran kuussa tai joka kolmas kuukausi) tai kerran vuodessa.
Taulukossa 1 kuvataan luonnonmetsistä peräisin olevan puun varmentamisvastuun, -menetelmien ja -tiheyden päälinjat.
Varmentamisstrategia jaetaan seuraaviin osiin:
|
3.2 a. |
Ensimmäinen taso: valtuutettujen yksiköiden suorittamat tarkastustoimet
IGEF:n ensimmäisen tason tarkastusten tuloksista tiedottamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään järjestelmän kehittämisvaiheessa. Näissä yksityiskohtaisissa säännöissä määrätään myös tapa, jolla hallinto tiedottaa IGEF:lle rikkomisten havaitsemisesta. |
|
3.2 b. |
Toinen taso: IGEF:n suorittamat varmentamistoimet IGEF on kokonaisvastuussa toisesta tasosta, jossa varmennetaan:
Metsänhoitolaitoksen laillisuuden varmentamisessa metsätalouden valvonta- ja tarkastusvirasto toteuttaa edellä kohdassa 3.2.a. mainitut valvontatoimet seuraavin keinoin:
Tässä yhteydessä IGEF:n on varmistettava, että muut valvontaan osallistuvat laitokset (kauppahallinto, työhallinto, verohallinto, maataloushallinto, maankäyttösuunnitelman hallinto, ympäristöhallinto, CNSS jne.) ovat toteuttaneet tehtävänsä ja saaneet välttämättömät valvontatulokset. Tämä toteutetaan kyseisiin laitoksiin tehtävin tarkastusmatkoin tarkastamalla asiakirjat ja käytettävissä olevat tietokannat. IGEF tarkastaa ensimmäisen tason tarkastuksista saadut tiedot ja vahvistaa ne. Tästä toisen tason varmentamisprosessista tehty asiakirja säilytetään ja arkistoidaan järjestelmän kehittämisvaiheessa määriteltävien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. |
Varmentamisprosessin perusteella hakijalle myönnetään laillisuustodistus.
Yrityksen laillisuus perustuu indikaattorien ja varmentajien noudattamiseen sekajärjestelmässä, toisin sanoen siihen, että vuotta koskevat indikaattorit ja varmentajat, joiden perusteella laillisuustodistusta haetaan, on täytetty asianmukaisesti ja ne osoittavat laillisuutta ja ettei kyseiseltä vuodelta ole raportoitu rikkomisista.
Laillisuustodistus on voimassa vuoden. Ennen voimassaolon päättymistä IGEF suunnittelee ja toteuttaa uuden tarkastusmatkan, jonka perusteella voidaan myöntää laillisuustodistus seuraavalle vuodelle. Jollei uutta tarkastusmatkaa voida yrityksestä riippumattomista syistä toteuttaa annetussa määräajassa, laillisuustodistuksen voimassaoloa voidaan jatkaa enintään kuudella kuukaudella.
3.3 Sertifioitujen hakkuulupien laillisuuden varmentaminen
Kongon hakkuulupien yksityisten sertifiointielinten (FSC, OLB ja TLTV) käyttämät eri standardit sisältävät tärkeimmät arviointiperusteet, indikaattorit ja varmentajat, jotka osoittavat:
|
— |
yhteisön laillisuuden |
|
— |
toiminnan harjoittamista koskevien kausittaisten lupien voimassaolon |
|
— |
metsäalan säännöstön noudattamisen |
|
— |
metsänparannusta, puunkorjuuta, puunjalostusta ja veroasioita koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen |
|
— |
ympäristösäännöstön noudattamisen |
|
— |
alihankintana toteutettavien toimien sääntöjenmukaisuuden. |
Kongon hakkuulupien yksityisen sertifioinnin standardien (FSC, OLB, TLTV, joita nykyään käytetään Kongossa ja muiden mahdollisten standardien) muodollisesta arvioinnista laillisuuskaavion suhteen vastaa järjestelmän kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa IGEF. Arvioinnista tehdään raportti, joka julkaistaan ja johon yleisö voi tutustua.
Jos arviointi on myönteinen, IGEF hyväksyy yksityisen sertifiointijärjestelmän. Hyväksyminen julkistetaan. IGEF voi näin ollen myöntää laillisuustodistuksen yrityksille, jotka on sertifioitu kyseisen järjestelmän perusteella, ilman että IGEF joutuisi suorittamaan erityisen tarkastuksen, jotta vältettäisiin kaksinkertaiset laillisuuden varmentamiset sertifioiduilla hakkuualueilla.
Tämän hyväksytyn sertifioinnin saaneen metsäyhdistyksen on kuitenkin toimitettava IGEF:lle kaikki yksityisen sertifiointijärjestelmän sertifioinnin valvonnasta tehdyt raportit, jotta IGEF voi seurata laillisuuden noudattamista kyseisessä prosessissa ja näin ollen myöntää laillisuustodistuksen kyseiselle yritykselle. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava IGEF:lle välittömästi, jos yksityinen todistus jäädytetään tai perutaan. Järjestelmän kehittämisvaiheessa määritetään vaadittujen korjaavien toimenpiteiden käsittelyn yksityiskohtaiset säännöt yksityisessä sertifiointijärjestelmässä.
3.4 Laillisuuskaavion noudattamatta jättäminen
SVL-järjestelmässä käsitellään laillisuuden noudattamatta jättämistä voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Nykyisiä säännöksiä ja määräyksiä täydennetään useilla täydentävillä toimenpiteillä.
Jos todetaan, että laillisuuskaaviota ei ole noudatettu, toteutetaan kaikki toimenpiteet laillisuustodistuksen peruuttamiseksi ja myös takavarikoidaan mahdollisesti kuljetukset, joista on tehty FLEGT-lupahakemus. IGEF voi näin ollen kumota laillisuustodistuksen, jos se ja/tai sopimuksen yhteinen täytäntöönpanokomitea on asianmukaisesti todennut FLEGT-järjestelmän vaatimusten vastaisia käytäntöjä.
Järjestelmän kehittämisvaiheessa laaditaan käsikirja, jossa annetaan ohjeet laillisuuskaavion ja/tai seurantajärjestelmän noudattamatta jättämisen käsittelemistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Siinä täsmennetään muun muassa rikkomisten käsittelemistä, mukaan lukien määräaikojen noudattamatta jättäminen, tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä sekä eri toimijoiden vastuuta tässä yhteydessä. Järjestelmän kehittämisvaiheessa määritellään myös näiden rikkomisista tiedottamisen hallintoa ja välittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Taulukko nro 1: Luonnonmetsistä peräisin olevan puun seurantaketjuun kuulumattomien varmentajien valvonta ja varmentaminen
|
Laillisuusnäkökohta |
Indikaattori /varmentaja |
Tarkastusvastuu I tasolla |
Varmentamiskeinot |
Varmentamiskaudet |
||||
|
Yrityksen laillisuus |
|
|
|
|
||||
|
Kauppahallinto |
Asiakirjavarmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjavarmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF/ Valvontaryhmät |
Asiakirjavarmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF/ Valvontaryhmät |
Asiakirjavarmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Oikeuslaitos |
Asiakirjavarmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Oikeuslaitos |
Asiakirjavarmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjavarmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Kauppahallinto |
Asiakirjavarmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Lailliset oikeudet metsävarojen käyttöön (2) |
|
|
|
|
||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran CTI/CAT:n voimassaoloaikana |
|||||
|
|
|
|
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen ja metsätalousosaston tarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen ja metsätalousosaston tarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
Tullihallinto Verohallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Metsänparannusta koskevien säännösten ja määräysten noudattaminen |
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen (raporttien tarkastelu) |
kerran metsänparannussuunnitelman laatimiskaudella |
||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen (pöytäkirjojen tarkastelu) |
kerran metsänparannussuunnitelman laatimiskaudella |
|||||
|
Puunkorjuuta ja puunjalostusta koskevien säännösten ja määräysten noudattaminen (4) |
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen ja paikalle tehtävät tarkastusmatkat |
kerran vuodessa |
||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Kenttätarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Kenttätarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen kenttätarkastusmatka, SIGEF:n kuuleminen |
kerran kuukaudessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen kenttätarkastusmatka, SIGEF:n kuuleminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen kenttätarkastusmatka, SIGEF:n kuuleminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen Kenttätarkastusmatka SIGEF:n kuuleminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Kenttätarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen ja kenttätarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen ja kenttätarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
Asiakirjojen varmentaminen ja kenttätarkastusmatka |
Asiakirjojen varmentaminen ja kenttätarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen ja kenttätarkastusmatka |
kaksi kertaa vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Kenttätarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
Veroilmoitukset vastaavat verojen ja sosiaalimaksujen maksamista |
|
|
|
|
||||
|
Verohallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Tullihallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran kuukaudessa |
|||||
|
Tullihallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Tullihallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Verohallinto ja DDEF |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Valvontaryhmät Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran kuukaudessa kaksi kertaa |
|||||
|
vuodessa |
|||||||
|
Verohallinto ja tullihallinto |
|
kerran kuukaudessa kaksi kertaa |
|||||
|
vuodessa |
|||||||
|
Verohallinto |
|
kerran kuukaudessa |
|||||
|
kaksi kertaa vuodessa |
|||||||
|
Verohallinto |
|
kerran kuukaudessa |
|||||
|
kaksi kertaa vuodessa |
|||||||
|
Verohallinto, DDEF, Valvontaryhmät |
|
kerran kuukaudessa |
|||||
|
kaksi kertaa vuodessa |
|||||||
|
Ympäristöä koskevien säännösten ja määräysten noudattaminen |
|
Ympäristöhallinto |
|
kerran tutkimuksen kuluessa |
||||
|
Ympäristöhallinto |
|
kerran vuodessa |
|||||
|
kerran vuodessa |
|||||||
|
Terveyshallinto Ympäristöhallinto |
|
kerran vuodessa |
|||||
|
|
|
|
|||||
|
Terveyshallinto Ympäristöhallinto |
|
kerran vuodessa |
|||||
|
Metsähallinto |
|
kaksi kertaa vuodessa |
|||||
|
kerran vuodessa |
|||||||
|
Kansalaisyhteiskunnalle, paikallis- ja alkuperäisväestölle suunnattu tiedotus ja niiden osallistuminen hakkuulupien hallintoon |
|
|
|
|
||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Kenttätarkastusmatka, asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
|
|
|
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Kenttätarkastusmatka, asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Paikallis- ja alkuperäisväestön sekä työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen |
|
|
|
|
||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
|
|
|
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
|
|
|
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Metsähallinto, Työhallinto |
Kenttätarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
Metsähallinto, Työhallinto |
Kenttätarkastusmatka |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
|
|
|
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto, metsähallinto, |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Terveyshallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Terveyshallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
DDEF Valvontaryhmät |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
|
|
|
|||||
|
Työhallinto, DDEF |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto, DDEF |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto, DDEF |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Työhallinto, DDEF |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Yritys noudattaa puun kuljetusta ja myyntiä koskevaa säännöstöä |
|
|
|
|
||||
|
Liikennehallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Liikennehallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Liikennehallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Liikennehallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Liikennehallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Liikennehallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
|||||
|
Liikennehallinto |
Asiakirjojen varmentaminen |
kerran vuodessa |
Järjestelmän kehittämisvaiheessa laaditaan vastaava taulukko erityisluville sekä viljelysmetsistä peräisin olevalle puulle.
4 LUKU
4.1 Toimitusketjun valvonnan periaatteet / Seurantajärjestelmä
Kongossa on puutuotteiden seurantajärjestelmä, joka koostuu seuraavista neljästä perusseikasta:
|
— |
tuotteen alkuperä tai lähtöpaikka |
|
— |
tuotteen yksilöiminen leimaamisen kautta |
|
— |
kyseisten tuotteiden tietokantojen rekisteröintikanta, joka myös voidaan tarkoin jäljittää |
|
— |
tuotteiden seuranta. |
Järjestelmä perustuu metsäkoodeksista 20. marraskuuta 2000 annettuun lakiin 16–2000 ja sen tärkeimpiin soveltamisteksteihin, erityisesti metsien hoidon ja käytön edellytyksistä 31. joulukuuta 2002 annettuun säädökseen nro 2002–437. Jäljitettävyyttä koskevat säännökset koskevat neljää perusseikkaa (alkuperä tai lähtöpaikka, tuotteen yksilöiminen leimaamalla, tietokantojen rekisteröinti, tuotteiden seuranta). Niissä säädetään seuraavista seikoista:
|
— |
metsätalouden harjoittajan on leimattava tietyltä pinta-alalta, jota nimitetään vuosihakkuualueeksi, metsähallinnon myöntämää vuosittaista enimmäismäärää (VMA) vastaava määrä. Tämä pinta-ala, joka tunnistetaan paikkatietojärjestelmän GIS:n avulla, on hakkuuluvallisten tuotteiden alkuperä tai lähtöpaikka. Vuosihakkuualue koostuu pinta-aloista, joilta on laskettu ennalta valkoisella maalilla runkoon merkittyjen puiden kokonaismäärä. Laskennan tulokset kirjataan karttaan, jonka mittakaava on 1:20 000, sekä karttaan tai karttaluonnokseen, jonka mittakaava on 1:50 000, johon on merkitty kaikki metsät, tiet ja jo avatut ja avattavat metsätiet. Metsähallinto varmentaa metsäomistusten hoitajien toimittamien ilmoitusten perusteella laskennan paikkansapitävyyden ja vuosihakkuulle määritellyt rajat ennen hakkuuluvan myöntämistä |
|
— |
metsätalouden harjoittajan on kustakin kaadetusta puusta
|
|
— |
metsätalouden harjoittajan on toimitettava kuukausittain metsähallinnolle tiedot, joista käyvät ilmi puulajit ja määräpaikka sekä jalostus. Vuoden lopulla metsähallinnolle on toimitettava vuotuinen yhteenveto, josta selviävät tuotteiden lajit ja määräpaikat sekä tuotannon volyymi |
|
— |
seurannasta ja valvonnasta vastaavat metsähallinnon asiaa hoitavat yksiköt, toisin sanoen:
|
Lisäksi IGEF:iä voi avustaa sen kenttätehtävissä kansalaisyhteiskunnan edustajat, jotka voivat myös itse suorittaa kenttätarkkailua.
4.2 Rakenne: Luonnonmetsistä peräisin olevan puun seurantavaiheet
4.2 a. Sopimukset
Luonnonmetsiä koskevan sopimuksen (metsänparannussopimus ja jalostussopimus tai sopimus teollisesta jalostuksesta) alaisten hakkuulupien piiriin kuuluvan puun seurantaan kuuluu kahdeksan vaihetta:
— Vaihe 1: Vuosihakkuuhakemuksen laatiminen ja asiakirjat (laskentakartta, tiekartta …)
— Vaihe 2: Laskennan rajojen ja tulosten varmentaminen ja sen jälkeen vuosihakkuuluvan myöntäminen
— Vaihe 3: Puunkorjuu (kaato, latvuksen ja tyven tasaus, puunajo, sahaus tai pölkytys)
— Vaihe 4: Tukkien varastointi eri tuotantolaitoksiin (metsälaitokset, vientilaitokset, tehtaat)
— Vaihe 5: Tuotteiden kuljetus: tukit metsistä jalostuslaitoksiin/ vientisatamiin/paikallisille markkinoille; jalostettu puu jalostuslaitoksista vientisatamaan/paikallisille markkinoille
— Vaihe 6: Tukkien paikallinen jalostus (ensimmäinen, toinen jne.)
— Vaihe 7: Tuotteiden vienti vientisatamasta (Pointe-Noiren satama Kongossa tai Doualan satama Kamerunissa)
— Vaihe 8: Paikalliset markkinointikanavat kansallisilla markkinoilla.
SVL:ssä parannetaan järjestelmää seuraavissa vaiheissa:
— Vaihe 1: Puiden leimaamista täydennetään kunkin puun kartoitusnumerolla, joka myöhemmin merkitään karttaan. Kirjaamista parannetaan kartoitettujen puiden tiedostolla tai numeroidulla rekisterillä ja palstatiedostoilla ja/tai -kartoilla, joihin on merkitty puiden maantieteellinen sijainti.
— Vaihe 2: CNIAF:n metsänparannusryhmät ja/tai -pisteet tehostavat asiantuntijoina metsähallinnon toimintatapoja vuosihakkuun järjestelmällisen inventaarion tarkkuuden varmentamisessa.
— Vaihe 3: Runkoihin merkitään hakkuupäivämäärä tai -vuosi sekä vuosihakkuun numero. CNIAF:n metsänparannusryhmät ja/tai -pisteet tehostavat asiantuntijoina metsähallinnon toimintatapoja vuosihakkuun seurannassa ja valvonnassa. Lisäksi päivittäiset tuotantoraportit (mm. kaato, latvuksen ja tyven tasaus, kuormaus-ajo), palstatiedostot tai -kartat, joista näkyy VMA:n puiden sijainti ja työmaamuistiot merkitään työmaan pakollisiin asiakirjoihin. Kannot varmennetaan vain todetuissa riita-asioissa. Tällöin ryhmät varmentavat kannot todetakseen niiden tarkistuksen.
— Vaihe 4: Tukkien merkitsemistä parannetaan koodilla, josta käy ilmi määräpaikka (tehtaaseen tai vientiin). Lisäksi tukit on järjestettävä/käsiteltävä niiden määränpään mukaan (paikallinen tehdas tai vienti). CNIAF:n metsänparannusryhmät tai -pisteet tehostavat asiantuntijoina metsähallinnon toimintatapoja vuosihakkuun seurannassa ja valvonnassa. Lisäksi päivittäiset tuotantoraportit (mm. kaato, latvuksen ja tyven tasaus, kuormaus-ajo), palstatiedostot tai -kartat, joista näkyy VMA:n puiden sijainti ja työmaamuistiot merkitään työmaan pakollisiin asiakirjoihin.
— Vaihe 6: Puun kirjaamista tehostetaan perustamalla päivittäiset tuotantotiedostot ja tehtaasta lähetetyn jalostetun puun rekisteri.
Luonnonmetsistä peräisin olevalle puulle, joka on korjattu sopimuksen mukaisesti, perustetaan seuraava uusi seurantaketjun rakenne:
Taulukko nro 2: Sopimuksen mukaisesti korjatun puun seurantaketjun rakenne
|
Vaiheet |
Toimenpiteet |
Vastaava taho |
Koodattavat tiedot |
Koodauksesta/ asiakirjoista vastaavat tahot |
Varmentaminen (fyysinen valvonta ja asiakirjavalvonta) ja varmentamistiheys |
Tietojen täsmäyttäminen |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Metsäyritys laskee järjestelmällisesti korjattavat puut ja merkitsee ne valkoisella maalilla |
|
|
|
Yhteneväisyystesti tehdään, kun metsäntuotantoyksikön, Unité Forestière de Production (UFP), viimeinen kuorma on suljettu. UFP on metsänparannussuunnitelman alaosasto, johon kuuluu viisi AAC:ta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Järjestelmällisen laskennan varmentaminen
|
DDEF/Valvontaryhmä varmistaa laskennan tulosten paikkansapitävyyden laskemalla uudelleen viisi prosenttia lasketuista palstoista |
|
|
|
Tietojen yhteneväisyystesti vertaamalla puiden määrää laskentavaiheessa niiden määrään uudelleenlaskentavaiheessa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Metsäyritys mittaa jokaisen pöllin ja merkitsee ne viivakoodilla Viivakoodin numero eroaa arviointinumerosta. |
Viivakoodissa annetaan seuraavat tiedot: AAC:n numero, metsätalouden harjoittajan numero, korjuuvuosi, AAC:n pinta-ala, kyseisten palstojen numero, erityisesti yhteneväisyystestiä varten |
|
|
Tietojen yhteneväisyyden testaus, jossa kaadettuja puita verrataan puulajeittain vuosihakkuuluvassa vaiheessa 1 annettuihin tietoihin. VMA (m3) ei ole pätevä indikaattori, jos vuosihakkuu luovutetaan kuutiotariffiin perustuvan tilavuuden perusteella. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Pölkytys ja pölkkyjen kohdentaminen (paikalliseen tehtaaseen tai vientiin)
|
Metsäyritys skannaa kaikki viivakoodit |
|
|
|
Tietojen yhteneväisyyden testaus, jossa vaiheen 3 puiden/viivakoodien tietoja (keruu) verrataan vaiheen 4 (varastointi) puiden numeroihin/viivakoodeihin. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Kuljetusyritys skannaa kaikki viivakoodit |
|
|
Valvontapisteissä, kuljetetun puutavaran varmentaminen (puulajit ja merkinnät). |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Yritys kokoaa tilavuudet ja skannaa kaikki viivakoodit tavaran saapuessa yrityksen tehtaalle. Yritys laatii päivätuotantoraportit. Yritys seuraa ja valvoo pölkkyvarastoja ja lopputuotteita. |
|
|
Puun tuotoksen valvonta päiväraporttien perusteella. |
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla:
Yhteneväisyyden testaus kolmen seuraavan vaiheen välillä:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vientipuun asiakirjat: rahtikirjat, eritelmät, AVE, EX1 (ex-D6), EX8 (ex- D15), alkuperätodistus, lähetyslomakkeet kasvien terveystodistus, vienti-ilmoitus, lastiluettelo/ konossementti, Proforma -kauppalasku, tulli-ilmoitus ja lähetysluettelo |
Vientiyritys skannaa kaikki viivakoodit. SCPFE varmentaa ilmoitusten ja fyysisten tarkastusten yhteneväisyyden. Lisäksi IGEF:n vahvistuksen perusteella SCPFE varmentaa ilmoitusten yhteneväisyyden SIGEF:iin rekisteröityihin tietoihin ja myöntää FLEGT-luvan. |
Viivakoodinumero (pölkyissä tai lopputuotteiden kolleissa) |
|
|
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Jalostettujen tuotteiden paikallismyynti (laudat, sahatavara, soiro ja muu puutavara) |
Yritys pitää kirjanpitoa paikallismyynnistä |
Kollien määrä/numero |
|
|
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla vaiheen 6 (jalostus) tuotantoraportteja vaiheen 8 (paikallismyynti) tuotantoraportteihin. |
Huom. Kun käytetään (yhtenäistä) hakkuunumeroa, tuotteen tunnistettavuus voidaan varmistaa läpi koko ketjun. Kaikki puutuotteet liitetään seurantajärjestelmään ja niitä käytetään paikallisten yhteisöjen ja sosiaalis-terveydellisten rakenteiden (koulujen, sairaaloiden jne.) hyväksi. Metsätalouden keskushallinto varmistaa niiden asianmukaisen koodauksen.
Puolijalosteet (sahatavara, laudat, viilut jne.) merkitään kultakin erältä tuotteen ja/tai asiakkaan mukaan. Tämän lisäksi on arvioitava tuotos, jotta puun kulkua tehtaalle koskevaa seurantaa voidaan parantaa.
Vientipuutuotteiden valvontayksikkö (Service de Contrôle des Produits Forestiers à l’Exportation – SCPFE) toimittaa metsän hoito- ja käyttöedellytyksistä 31. joulukuuta 2002 annetun säädöksen nro 2002–437 130 §:n mukaisesti kuukausiraportin metsäasioista vastaavan ministeriön asiasta vastaavalle yksikölle, metsätalouden keskusvirastolle (Direction Générale de l’Économie Forestière) ja metsätalouden valvonta- ja tarkastusyksikölle (Inspection Générale de l’Économie Forestière) (raportissa ilmoitetaan vientipuun ja kauttakuljetetun puun tilavuus ja määrät lajeittain, kaupallisen arvon mukaan, määrämaan mukaan (vientipuu) tai alkuperämaan mukaan (kauttakulkupuu) ja toimittajan mukaan.) Kauttakuljetetun puun yksityiskohdat esitetään kohdassa 4.4.
Yritykset, joilla on oma seurantajärjestelmä, yhdistetään kansalliseen järjestelmään tietojen siirtämistä varten.
Kaikkia puutuotteita, joita ei viedä suoraan Pointe-Noiren satamasta, koskevien tietojen yhteneväisyys Doualan metsäalueen yhdistykseltä ja naapurimaiden laillisuuden tarkastuselimiltä saatujen puutuotteiden tietojen kanssa määritellään tarkemmin järjestelmän kehittämisvaiheessa.
4.2.b. Erityisluvat
Luonnonmetsistä peräsin olevien puutuotteiden, jotka on korjattu erityisluvalla, on noudatettava seuraavien viiden perusvaiheen seurantaketjua:
— Vaihe 1: Korjuuoikeuden haku ja myöntäminen (erityislupa)
— Vaihe 2: Puunkorjuu (kaataminen, latvuksen ja tyveen tasaus, ajo, kuormaus tai pölkkyjen käsittely)
— Vaihe 3: Tuotteiden jalostus
— Vaihe 4: Jalostetun puun kuljetus
— Vaihe 5: Jalostetun puun paikallismarkkinat.
Seuraavia vaiheita parannetaan:
— Vaihe 1: Laskettujen ja leimattujen puiden kirjaaminen työasiakirjaan (inventointiraportti tai leimakirveellä merkittyjen puiden tunnistaminen ja leimattujen puiden paikallistamiskartta). Leimausraportti liitetään työmaan pakollisiin asiakirjoihin.
— Vaihe 2: Kaadettujen puiden kirjaaminen työmaa-asiakirjoihin (tuotantoraportti, työmaakirja). Tuotantoraportit ja työmaakirja liitetään työmaan pakollisiin asiakirjoihin.
— Vaihe 3: Jalostettujen puutuotteiden kirjaaminen jalostettujen tuotteiden rekisteriin. Tuotantoraportit ja jalostetun puun tai tehtaalle tuodun puun rekisteri liitetään työmaan pakollisiin asiakirjoihin.
— Vaihe 4: Kuljetetun puun rekisteröinti rahtikirjaan. Erityislupa koskee puiden tai runkojen määrää. Sitä täydennetään rahtikirjalla, josta käyvät ilmi kuljetettujen tavaroiden yksityiskohdat, määrä, tilavuus, alkuperä, määräpaikka, tuotantopäivä.
— Vaihe 5: Paikallismarkkinoille saatettujen tuotteiden kirjaaminen rahtikirjaan.
Metsän hoito- ja käyttöedellytyksistä 31. joulukuuta 2002 annetun säädöksen nro 2002–437 186 §:n mukaisesti erityislupa puulajien korjuulle kaupallisessa tarkoituksessa myönnetään metsäkoodeksin 70 §:n nojalla ainoastaan alueille, joilla väestöllä on vaikeuksia hankkia käsiteltyä puuta. Näitä tuotteita pidetään kaupan ainoastaan kyseisillä alueilla, jotka määritetään metsätaloudesta vastaavan ministeriön säädöksellä.
Lain mukaan kyseisten alueiden ulkopuolelta löydetty puu on laitonta, ja näin ollen se takavarikoidaan ja käytetään paikallisten yhteisöjen ja sosiaalis-terveydellisten rakenteiden (koulujen, sairaaloiden jne.) hyväksi. Metsätalouden pääosasto varmistaa sen asianmukaisen kodifioinnin.
Erityisluvalla kaadetuista puista saatujen tuotteiden varmentajia varmennettaessa käytettävän seurantaketjun rakennekaavio voi olla seuraava:
Taulukko nro 3: Erityisluvalla korjatun puun seurantaketjun rakenne
|
Vaiheet |
Toimenpiteet |
Vastaava taho |
Koodattavat tiedot |
Koodauksesta ja käytettävissä olevista asiakirjoista vastaava taho |
Varmentaminen (fyysinen valvonta ja asiakirjavalvonta) ja sen tiheys |
Tietojen täsmäyttäminen |
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
DDEF ja erityisluvan hakija merkitsevät haun kohteena olevien puiden leimauksen |
|
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Erityisluvan haltija mittaa pöllin, sen tilavuuden ja leimaa sen numerolla |
|
|
|
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla kaadettujen puiden määrää lajeittain leimausraportissa ilmoitettuun määrään. |
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Puunjalostus
|
Erityisluvan haltija mittaa jalostettujen tuotteiden tilavuuden. |
|
|
|
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla tuotteiden määrää ja vastaavaa puiden määrää vaiheessa 3 (jalostus) puiden määrään vaiheessa 2 (keruu). |
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Erityisluvan haltija kirjaa kaikki kaadettujen puiden jalostuksesta saadut tuotteet. |
|
|
|
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla tuotteiden määrää ja vastaavaa puiden määrää vaiheessa 3 (jalostus) puiden määrään ja numeroihin vaiheessa 2 (keruu). |
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Jalostettujen tuotteiden (laudat, sahatavara, soiro ja muu sahatavara) paikallismyynti |
Erityisluvan haltija pitää kirjaa paikallismyynnistä |
Jalostettujen tuotteiden määrä luokittain (laudat, sahatavara, soiro, sälelevy). |
|
|
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla tuotteiden määrää ja vastaavaa puiden määrää vaiheessa 3 (jalostus) puiden määrään ja numeroihin vaiheessa 2 (keruu). |
Pientuotanto kuuluu erityislupien piiriin. Siinä on kyse metsähallinnon myöntämällä erityisluvalla suoritettavasta tyven arvioinnista. Työmaa-asiakirjoin ja SIGEF:n kautta on kuitenkin varmistettava tietokannan tietojen riittävyys. Tämän säännöksen soveltamiseksi tarvitaan seuraavia seikkoja:
|
— |
puiden leimaus voimassa olevan säännöstön mukaisesti (puiden tyven leimaus ja kaadettujen puiden leimaus) |
|
— |
runkojen ja pölkkyjen kirjaaminen voimassa olevan säännöstön mukaisesti (työmaakirja) |
|
— |
jalostettuja puita koskevat ilmoitukset (erityisluvalla kerätyt puut käsitellään järjestelmällisesti hakkuupaikalla. Tämä pätee sahaukseen (laudat, soiro, sahatavara, sälelevy), kuljetusvälineisiin (veneet) jne.). |
|
— |
Tämä järjestelmä, jolla edistetään puutavaran kulun tehokasta seurantaa, edellyttää kantojen ja runkojen leimaamista jäljitettävyyden täydellistämiseksi. |
4.3 Rakennekaavio: Viljelysmetsistä lähtöisin olevan puun seurantavaiheet:
Viljelysmetsien puulla on oltava seuraavista seitsemästä vaiheesta koostuva seurantaketju:
— Vaihe 1: Korjuuoikeuden hakeminen ja myöntäminen (viljelysmetsäpuun korjuulupa)
— Vaihe 2: Puunkorjuu (kaataminen, latvuksen ja tyven tasaus, ajo, kuormaus tai pöllien käsittely, paaluina tai pinoina)
— Vaihe 3: Tuotteiden (pöllien, paalujen ja/tai pinojen) varastointi eri tuotantolaitoksissa
— Vaihe 4: Tuotteiden (pöllien, paalujen …) kuljetus jalostusyksikköihin/ vientisatamiin, paalut ja/tai pinot paikallismarkkinoille
— Vaihe 5: Tuotteiden (pöllien …) paikallisjalostaminen
— Vaihe 6: Tuotteiden (pöllien, tukipuiden …) vienti vientisatamasta (Pointe-Noiren satama)
— Vaihe 7: Sivutuotteiden paikalliset myyntikanavat.
Seuraavia vaiheita parannetaan toteuttamisvaiheessa seuraavin toimin:
— Vaihe 1: Vuosihakkuun on kuuluttava työmaan pakollisiin asiakirjoihin.
— Vaihe 2: Tuotantoraporttien (hakkuuraportit …) ja työmaakirjojen on kuuluttava työmaan pakollisiin asiakirjoihin.
— Vaihe 3: Tuotantoraporttien (huolto- ja luokitteluraportit …) ja työmaakirjojen on kuuluttava työmaan pakollisiin asiakirjoihin.
— Vaihe 4: Kuljetettujen tuotteiden kirjaaminen rahtikirjoihin. Viljelysmetsissä tehtävää hakkuuta koskevaa lupaa on täydennettävä rahtikirjalla, josta käyvät ilmi mm. kuljetettujen tuotteiden yksityiskohdat, määrä, tilavuus, alkuperä, määräpaikka, tuotantopäivä.
|
— |
Pölkkyjen leimausta parannetaan koodilla, josta selviää määräpää (tehdas tai vienti). Metsänparannusryhmät ja/tai CNIAF:n yksiköt tuovat asiantuntemuksensa metsähallinnon toimintatapojen tehostamiseen vuosihakkuun seurannassa ja valvonnassa. Lisäksi päivittäiset tuotantoraportit (mm. hakkuu, latvuksen ja tyven tasaus), palstatiedostot tai -kartat VMA-puiden sijainnista sekä työmaamuistiot liitetään työmaan pakollisiin asiakirjoihin. |
— Vaihe 5: puutavaran rekisteri, tehtaaseen saapuvan puun rekisteri (tehdasalueelta tehtaaseen tuodut pölkyt) ja jalostettujen tuotteiden rekisteri (tehtaaseen tuoduista pölkyistä jalostetut tuotteet). Tehdasalueelle perustetaan valvontapiste.
— Vaihe 6: Vientituotteiden rekisteröintiä parannetaan rahtikirjojen, eritelmien, AVE:den, konossementtien ja muiden asiakirjojen avulla, jotka kaikki liitetään vientipuun asiakirja-aineistoon.
Kestävän metsänhoidon mukaisesti parannetuilla viljelyksillä on vuosittaiset hoitosuunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat. Kutakin vuosittaista toimenpidesuunnitelmaa tehostetaan arvioinnin (inventaarion) kautta. Vuosihakkuuseen perustuvat tuotteet voidaan jäljittää merkitsemällä kollit.
Seurantaketjun rakennekaavio viljelysmetsistä lähtöisin olevalle puulle, joka on korjattu viljelysmetsäpuiden hakkuun erityisluvalla, on seuraava:
Taulukko nro 4: Viljelysmetsistä korjatun puun seurantaketjun rakennekaavio.
|
Vaiheet |
Toimenpiteet |
Vastaava taho |
Koodattavat tiedot |
Koodausvastuu/ käytettävissä olevien asiakirjojen tietolähteet |
Varmentaminen (fyysinen valvonta ja asiakirjavalvonta) ja varmentamistiheys |
Tietojen täsmäyttäminen |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Viljelysmetsien puita koskevan luvan hakuasiakirjojen laatiminen ja lähettäminen |
Yritys |
|
|
|
Myyntiin kelpaamattomista puista laaditaan tyhjentävä tase (lukumäärä ja perusteet). |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Yritys mittaa jokaisen pölkyn |
|
|
|
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla kaadettujen puiden määrää lajiluokittain hakkuuluvassa ilmoitettuun määrään. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Pölkytys ja kohdentaminen (paikallistehtaaseen tai vientiin)
|
Metsäyritys skannaa kaikki viivakoodit. |
|
|
|
Tietojen yhteensopivuus testataan vertaamalla puiden määrää vaiheessa 2 (keruu) puiden määrään vaiheessa 3 (varastointi). Sovittelu tilavuuden perusteella |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Kuljetusyritys skannaa kaikki viivakoodit. |
|
|
Kuljetetun puun tarkastaminen valvontapisteissä. |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Yritys mittaa tilavuuden seuraavissa kolmessa vaiheessa: tehdasalueelle tuotaessa, tuotantolinjalle tuotaessa, tuotantolinjalta poistettaessa. Yritys laatii päivittäiset tuotantoraportit. |
|
|
Puun tuotoksen valvonta päivittäisten raporttien perusteella. |
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla:
Yhteneväisyystesti seuraavien kolmen vaiheen välillä:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vientipuun asiakirja-aineiston laatiminen: rahtikirjat, eritelmät, AVE, EX1 (ex-D6), EX8 (ex- D15), alkuperätodistus, lähetysluettelot, kasvien terveystodistus, lähetysilmoitus, lastiluettelo/ konossementti Proforma -kauppalasku, tulli-ilmoitus ja lähetysluettelo |
Vientiyritys skannaa kaikki viivakoodit. SCPFE varmentaa vientituotteiden tietojen yhteneväisyyden ja toimittaa AVE:n. |
Viivakoodien numero (pölkyt tai lopputuotteet) |
|
|
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla (tukit):
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla (jalostetut tuotteet): tehtaasta poistunutta tilavuutta vientitilavuuteen. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Sivutuotteiden paikallismyynti (polttopuu, puuhiili) |
Yritys pitää kirjaa paikallismyynnistä. |
Kollien määrä luokittain (polttopuupinot, puuhiilisäkit). |
|
|
Tietojen yhteneväisyys testataan vertaamalla tuotantoraportteja vaiheissa 5 (jalostus) 6 (vienti) ja 8 (paikallismyynti). |
4.4 Ulkomailta peräisin oleva puu, joka kuljetetaan Kongon alueen kautta tai tuodaan Kongoon jalostusta varten
Muista maista lähtöisin olevan puun siirtoja Kongon alueella valvotaan SVL:n avulla.
Toistaiseksi Kongoon ei ole tuotu muista maista puuta jalostettavaksi Kongon tehtailla. Sen sijaan puuta kuljetetaan Kongon alueen kautta, toisin sanoen sitä tuodaan maahan jälleenvietäväksi sellaisenaan Pointe-Noiren satamasta.
Maahan tuodun puun laillisuus varmennetaan joka tapauksessa Kongon tasavallan rajalla.
Kauttakuljetettavan tai maahan tuotavan puun toimitusketjua ei voida valvoa ennen puun saapumista Kongon alueelle samalla tavoin kuin kansallisista metsistä tulevan puun laillisuutta.
Kongon kautta kuljetettavan tai maahan tuotavan puun valvontamenettelyt rajalla, puun leimat ja valvontavastuu täsmennetään julkaistavilla täydentävillä teksteillä, jotka pannaan täytäntöön järjestelmän kehittämisvaiheen aikana. Näissä menettelyissä otetaan huomioon, onko alkuperämaassa käytössä laillisuuden varmistusjärjestelmä. Kaikki maahan tuotu tai sen kautta kuljetettu puu liitetään seurantajärjestelmään järjestelmän kehittämisvaiheessa määriteltävien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
4.5 Seurantajärjestelmään kuuluvien laillisuusseikkojen noudattamatta jättäminen
Kunkin puulähetyksen ja siihen perustuvien tuotteiden toimitusketjua valvotaan seurantajärjestelmässä. SVL:ssä kehitetään järjestelmän kehittämisvaiheessa menettelyt mahdollisesti havaittavien ongelmien käsittelemiseksi.
Jollei laillisuuskaaviota noudateta, ryhdytään kaikkiin toimenpiteisiin FLEGT-luvan myöntämismenettelyn keskeyttämiseksi ja mahdollisesti kyseisen tavaralähetyksen takavarikoimiseksi.
Järjestelmän kehittämisvaiheessa laaditaan käsikirja, jossa selvitetään yksityiskohtaiset käsittelysäännöt, joita noudatetaan silloin, kun laillisuuskaavion indikaattoreita ja/tai seurantajärjestelmää ei ole noudatettu.
Puun jäljitettävyyttä seurataan hyödyntämällä tietokantaa (SIGEF), jossa on automaattinen sulkujärjestelmä. Jollei seurantajärjestelmän laillisuusseikkoja noudateta, asia voidaan tuoda esiin SIGEF:n tietokannassa ja sen kautta reaaliajassa IGEF:n tietoon sen pyytäessä ohjeita lupahakemuksen suhteen.
5 LUKU
5.1 Laillisuuskaavion varmentamista koskevien tietojen hallinta
IGEF vastaa laillisuuskaavion varmentamista koskevien tietojen hallinnasta käyttäen Microsoft Excelin tyyppistä ohjelmaa tai muiden tietokantojen sähköisiä tiedostoja. Järjestelmän kehittämisvaiheessa laaditaan menettelyt laillisuuskaavioiden varmentamista koskevien tietojen hallintaa, eri toimijoiden pääsyä tietoihin ja laillisuuskaavioiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvia seurauksia (automaattinen sulkujärjestelmä) sekä laillisuustodistuksen formaattia varten.
5.2 Tietojen hallinta puun seurantaketjussa
Parannettu SIGEF on seurantajärjestelmä, joka on kehitetty vuonna 2009 käytössä olevan DDEF:n, CNIAF:n ja SCPFE:n tietokantoihin varastoitujen tietojen tiedotusjärjestelmänä toimivasta SIGEF-järjestelmästä. Tässä asiakirjassa siitä käytetään nimitystä SIGEF.
Metsäyhtiöt toimittavat tietokantaan syötettävät puun seurannan perustana olevat tiedot mahdollisuuksien mukaan päivittäin Internetin välityksellä metsätalouden keskusviraston SIGEF-perustietokantaan. Lisäksi metsätalousosastojen (DDEF) kuukausituotannosta tehtävän analyysin jälkeen suorittama tietojen varmentaminen otetaan myös käyttöön mieluiten Internetin välityksellä.
Tietoja hallinnoidaan toimitusketjussa keskustietokannan (SIGEF) perusteella helpottaen eri toimijoiden välistä synergiaa. Tämän keskustietokannan hallinta edellyttää:
|
— |
tietojen hallintarakenteen perustamista ministeriön pääosaston alaisuuteen; tämä rakenne tuottaa myös viivakoodit |
|
— |
seurannan vaatimuksiin mukautetun tietojenhallinto-ohjelmiston kehittämistä |
|
— |
ministeriön Internet-sivujen kehittämistä sellaisiksi, että niiltä on linkki tietokantaan, jonne kaikki toimijat pääsevät tietyin edellytyksin. |
Tietojen keruusta vastaavat seuraavat toimijat:
|
— |
CNIAF |
|
— |
alihankkijat (vuosihakkuun valmistelu) |
|
— |
metsäyhtiöt (työmaakirjat) |
|
— |
hallinto-osastot |
|
— |
valvontapisteet työmaiden rajoilla (ryhmä) |
|
— |
valvontapiste tehtaan sisäänkäynnillä (ryhmä) |
|
— |
tuotantolinjan syöttöpiste ja poistumispiste (ryhmä) |
|
— |
valvontapiste tehtaan uloskäynnillä (ryhmä) |
|
— |
valvontapiste sataman sisäänkäynnillä (SCPFE) |
|
— |
tiedonkeruupiste (ryhmä/osasto) |
|
— |
metsäyhtiöt (ilmoitus). |
Metsätalouden keskusvirasto, jonka tiloissa SIGEF sijaitsee, vastaa seurantajärjestelmän huollosta ja hallinnasta.
Tietojen säännöllisestä tarkistamisesta vastaavat paikalliset tahot (DDEF) vahvistettaessa SIGEF:iin syötettäviä tietoja ja tuotteiden seurantaketjua. Tätä tarkoitusta varten ollaan perustamassa hanketta. Sen avulla voidaan sen toteuttamisvaiheessa (2009–2010) eritellä ja toteuttaa Kongon tasavallan parannettu seurantajärjestelmä. Asianmukainen ohjelmisto ja varusteet sekä tietojen hallintajärjestelmä määritellään ja vahvistetaan kyseisen hankkeen käynnistämisen yhteydessä.
6 LUKU
FLEGT-LUPIEN MYÖNTÄMINEN
FLEGT-luvat koskevat ainoastaan unioniin vietäviä puutavaroita ja -tuotteita. Kongon tulliviranomaisten valvonnassa Kongon kautta kuljetettaville ja unioniin vietäville puutavaroille ja -tuotteille ei myönnetä FLEGT-lupia. Kongon viranomaiset toimittavat tulliviranomaisille asiakirja-aineiston, jonka perusteella nämä voivat todeta, ettei kyseisiltä puutuotteilta ja tavaraeriltä edellytetä FLEGT-lupaa. Tämän asiakirja-aineiston luonne ja muoto määritellään järjestelmän kehittämisvaiheessa.
Kukin Kongon tasavallan luonnonmetsistä tai viljelysmetsistä peräisin olevien ja liitteessä I tarkoitettujen puutuotteiden erä edellyttää FLEGT-lupaa. FLEGT-luvan myöntää SCPFE, IGEF:n kehotuksesta, ja lupa annetaan hakijalle.
FLEGT-lupa myönnetään puutavara- ja -tuote-erälle seuraavin edellytyksin:
|
1) |
lupaa hakevalla yrityksellä on voimassa oleva laillisuustodistus |
|
2) |
SIGEF-tietokannassa on kaikki tätä tavaraerää koskevat tiedot. |
IGEF varmistaa myös ennalta, että valtuutetut viranomaiset ovat varmentaneet laillisuuden ja erityisesti että seuraavat toimet on toteutettu:
|
— |
Laillisuustodistus on myönnetty edellä 3 luvussa kuvattujen menettelyjen mukaisesti. |
|
— |
Valtuutetut viranomaiset ovat valvoneet toimitusketjua voimassa olevien ja 4 luvussa kuvattujen menettelyjen mukaisesti. |
|
— |
FLEGT-luvat myöntävät SCPFE:n antennit, jotka sijaitsevat tuotantopaikkojen läheisyydessä, SIGEF:n laatiman asiakirjan perusteella, järjestelmän kehittämisvaiheessa määritettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. |
Sähköiset luvat eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan.
IGEF säilyttää myönnettyjä lupia koskevat tiedot painettuina asiakirjoina sekä digitaalisessa tiedostossa. Lupa myönnetään painettuna asiakirjana liitteessä V olevan 6 artiklan mukaisesti. SCPFE hallinnoi paikallista arkistoa, jossa säilytetään FLEGT-lupia myöntävälle viranomaiselle tarkoitettu jäljennös liitteessä V olevan 6 artiklan mukaisesti. Asiakirjasta otetaan valokopio, joka lähetetään IGEF:lle arkistoitavaksi keskustasolla. Näin IGEF voi sovittaa yhteen lupahakemukset ja asianmukaisesti myönnetyt FLEGT-luvat.
Lupia koskevat tiedot julkaistaan verkkosivuilla liitteen X mukaisesti.
FLEGT-lupia koskevista yksityiskohdista ja niiden myöntämistä koskevista menettelyistä määrätään liitteessä V, ja niitä kehitetään järjestelmän kehittämisvaiheessa, erityisesti myöntämisen määräaikojen ja lupien valtuutettujen allekirjoitusten suhteen. Laillisuustodistusten myöntämismenettelyjä kehitetään myös toteuttamisvaiheessa.
7 LUKU
JÄRJESTELMÄN RIIPPUMATON VALVONTA
Järjestelmällä on riippumaton valvonta. Sitä koskevat viitetiedot esitetään liitteessä VI.
LIITE IV
EDELLYTYKSET KUMPPANIMAASTA VIETYJEN, FLEGT-LUVAN PIIRIIN KUULUVIEN PUUTUOTTEIDEN LUOVUTTAMISELLE VAPAASEEN LIIKKEESEEN EUROOPAN UNIONISSA
Yleiskehys
Asetuksella (EY) N:o 2173/2005 ja sen soveltamista koskevalla komission asetuksella (EY) N:o 1024/2008 (1) hallinnoidaan Kongosta lähtöisin olevien FLEGT-luvan piiriin kuuluvien puutavaroiden ja -tuotteiden saapumista näiden tuotteiden unionin markkinoille. Kyseisissä asetuksissa määriteltyjen menettelyjen mukaan mukauttaminen kansallisiin oloihin on mahdollista ja erityisesti FLEGT-lupien hyväksymisestä vastuussa olevia toimivaltaisia viranomaisia unionin markkinoille tultaessa voivat olla tulliviranomaiset tai muut viranomaiset. Tämän vuoksi prosessiin kuuluu kaksi varmentamisvaihetta: 1) lupien asiakirjavarmentaminen ja 2) lähetyksen ja luvan yhdenmukaisuuden valvonta. Tällä prosessilla on tarkoitus tehostaa Kongossa toteutettavaa valvontaa ja varmentaa, että unioniin saavuttaessa esitettävät FLEGT-luvat ovat Kongon lupien myöntämisestä vastuussa olevien viranomaisten myöntämiä ja kirjaamia ja että kyseessä ovat Kongon viranomaisten asianmukaisesti vahvistamat lähetykset. Toimivaltaisilla viranomaisilla ei ole valtuuksia asettaa kyseenalaiseksi Kongon laillisuuden varmistusjärjestelmää eikä lupien myöntämistä. Näitä seikkoja käsitellään tarvittaessa sopimuksen yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa tämän sopimuksen 12, 19 ja 24 artiklan mukaisesti.
1 artikla
Lupien käsittely
1. FLEGT-lupa, jäljempänä ’lupa’, on esitettävä sen unionin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa luvan kattama lähetys (2) on ilmoitettu luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen (3).
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava voimassa olevien kansallisten menettelyjen mukaisesti tulliviranomaisille siitä, että lupa on hyväksytty.
2 artikla
Lupien asiakirjavalvonta
1. Painettujen lupien on oltava liitteessä V kuvatun mallin mukaisia.
2. Luvan katsotaan olevan mitätön, jos se esitetään siihen merkityn voimassaolon päättymispäivän jälkeen.
3. Luvassa voi olla yliviivauksia tai korjauksia vain, jos lupaviranomainen on ne vahvistanut.
4. Vain sellainen luvan voimassaolon pidentäminen hyväksytään, jonka lupaviranomainen on vahvistanut.
5. Vain sellainen kaksoiskappale tai korvaava lupa hyväksytään, jonka lupaviranomainen on myöntänyt ja vahvistanut.
3 artikla
Lisätietoja koskeva pyyntö
1. Jos toimivaltaisilla viranomaisilla on lupaa, kaksoiskappaletta tai korvaavaa lupaa koskevia epäilyjä, ne voivat pyytää lisätietoja kumppanimaan lupaviranomaiselta.
2. Tietopyynnön kanssa voidaan toimittaa myös jäljennös asianomaisesta luvasta, kaksoiskappaleesta tai korvaavasta luvasta.
4 artikla
Fyysinen varmentaminen
1. Lupaviranomaiset voivat tehdä tarvittaessa tarkistuksia sen todentamiseksi, vastaako lähetys luvassa annettuja tietoja ja lupaviranomaisen hallussa olevia lupatietoja.
2. Jos toimivaltaiset viranomaiset pitävät lähetyksen lisätarkastamista tarpeellisena ennen päätöksen tekemistä siitä, voidaanko lupa hyväksyä, tarkastuksia voidaan tehdä sen todentamiseksi, vastaako lähetys luvassa annettuja tietoja ja lupaviranomaisen hallussa olevia lupa-arkistoja.
3. Vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi esitettyjen puutuotteiden lähetyksen katsotaan vastaavan luvassa annettuja tilavuus- tai painotietoja, kun puutuotteet eivät poikkea enempää kuin 10 prosenttia luvassa ilmoitetusta tilavuudesta tai painosta.
4. Tuoja vastaa tarkastuksen loppuun saattamisen aikana aiheutuneista kustannuksista, jollei asianomaisen unionin jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö toisin määrää.
5 artikla
Ennakkovarmentaminen
Jos lupa esitetään ennen sen kattaman lähetyksen saapumista, se voidaan hyväksyä vain, jos se täyttää kaikki tämän sopimuksen liitteessä V esitetyt vaatimukset eikä 3 ja 4 artiklan mukaista lisätarkastusta pidetä tarpeellisena.
6 artikla
Luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen
1. Jos puutuotteet ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen, niiden lupanumero on annettava sen yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan kohdassa 44, jolla tulli-ilmoitus tehdään.
Jos tulli-ilmoitus tehdään tietojenkäsittelytekniikkaa käyttäen, lupanumero on annettava asianmukaisessa kohdassa.
2. Puutuotteet voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen vasta, kun tässä liitteessä kuvattu menettely on saatettu päätökseen.
(1) EUVL L 277, 18.10.2008, s. 23.
(2) Lähetyksellä tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 2173/2005 liitteessä II ja III tarkoitettujen puutuotteiden tiettyä määrää, jolla on FLEGT-lupa ja jonka on lähettänyt kumppanimaasta lähettäjä tai liikennöitsijä ja joka on esitetty tullitoimipaikassa luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen unionissa.
(3) Vapaaseen liikkeeseen luovutus on unionin tullijärjestelmä. Yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi) 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2008 129 artiklan 2 kohdan mukaan luovutus vapaaseen liikkeeseen sisältää seuraavat toimet: a) mahdollisten maksettavien tuontitullien kantaminen; b) tarvittaessa muiden maksujen kantaminen näiden maksujen kantamisesta voimassa olevien asiaankuuluvien säännösten mukaisesti; c) kauppapoliittisten toimenpiteiden sekä kieltojen ja rajoitusten soveltaminen, jollei niitä ole pitänyt soveltaa jo aiemmin (FLEGT-luvan voimassaolo tarkistetaan tarvittaessa näillä toimenpiteillä); d) tavaroiden maahantuontia koskevien muiden muodollisuuksien noudattaminen. Muiden kuin yhteisötavaroiden luovutus vapaaseen liikkeeseen antaa niille yhteisötavaroiden tullioikeudellisen aseman.
LIITE V
FLEGT-LUVAN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET JA TEKNISET VAATIMUKSET
1 LUKU
LUPAHAKEMUKSIA KOSKEVAT MUODOLLISUUDET
Kongo on sitoutunut FLEGT-prosessiin, johon se on liittynyt ja jota sovelletaan sen FLEGT-luvallisten puutuotteiden vientiin unioniin. Tämän määräyksen mukaan puutuotteita vievät tuottajat ja kauppiaat ovat velvoitettuja täyttämään FLEGT-lupia koskevat vaatimukset.
FLEGT-lupien myöntämiseen liittyvän laillisuuden varmentamisen valvonnasta puutavaroita ja -tuotteita unioniin vietäessä vastaa metsätalouden tarkastus- ja valvontaosasto (Inspection Générale de l'Économie Forestière).
FLEGT-lupien myöntämismenettely koostuu seuraavista vaiheista:
|
1) |
laillisuustodistuksen hakeminen metsätalouden tarkastus- ja valvontaosastolta
|
|
2) |
FLEGT-luvan sähköinen hakeminen tietylle lähetykselle metsätalouden valvonta- ja tarkastusyksiköltä. Jos hakijalla on voimassa oleva laillisuustodistus, valvonta- ja tarkastusyksikkö tarkastaa asian hallussaan olevasta SIGEF:n tietokannasta, ottaa huomioon SCPFE:n (Service de contrôle des produits forestiers à l'exportation – vientiin tarkoitettujen metsätuotteiden valvontayksikkö) lausunnon, varmentaa kyseistä lähetystä koskevan tietokannan paikkansapitävyyden ja sulkujärjestelmän soveltamattomuuden, säilyttää näistä kirjallisen näytön ja antaa SCPFE:lle määräyksen myöntää FLEGT-lupa hakijalle. Tästä huolimatta lähetyksen laillisuuden varmentamista koskevat tarkastusmatkat voidaan tehdä suunnitelmien mukaisesti. Lupien myöntämismenettelyä täydennetään järjestelmän kehittämisvaiheessa, minkä jälkeen IGEF tiedottaa siitä niille, joita asia koskee, erityisesti mahdollisille viejille, ja julkaisee sen verkkosivuilla. |
2 LUKU
MAKSUT
Luvan myöntämisestä peritään maksu, jonka määrä ja jota koskevat maksumenettelyt vahvistetaan metsätalousasioista vastaavan ministerin päätöksellä.
3 LUKU
FLEGT-LUPIA KOSKEVAT VAATIMUKSET
1 artikla
1. FLEGT-lupa myönnetään painettuna lupana.
2. Luvassa on annettava lisäyksessä 1 mainitut tiedot lisäyksessä 2 esitettyjen ohjeiden mukaisesti.
2 artikla
1. FLEGT-lupa tulee voimaan sen myöntämispäivänä.
2. FLEGT-luvan voimassaoloaika ei saa ylittää yhdeksää (9) kuukautta. Voimassaolon päättymispäivä on ilmoitettava luvassa.
3. Voimassaoloajan päättymisen jälkeen lupa on katsottava mitättömäksi.
4. FLEGT-luvan voimassaolo päättyy ja se on palautettava lupaviranomaiselle, jos luvan kattamat puutuotteet ovat tuhoutuneet.
PAINETTUJA FLEGT-LUPIA KOSKEVAT VAATIMUKSET
3 artikla
Painetut luvat on laadittava lisäyksen 1 mallin mukaisesti.
4 artikla
1. Paperikoko on A4.
2. Lomakkeeseen käytettävän paperin värin on oltava:
|
a) |
valkoinen alkuperäiskappaleessa (”original”) (lomake 1) |
|
b) |
keltainen EU:n tulliviranomaisten kappaleessa (”copie destinée aux douanes de l'Union européenne”) (lomake 2) |
|
c) |
vihreä lupaviranomaisen kappaleessa (”copie destinée à l'autorité de délivrance des autorisations”) (lomake 3). |
5 artikla
1. Luvat on täytettävä tietokoneavusteisesti tai kirjoituskoneella.
2. Lupaviranomaisen leimausmerkinnät tehdään teräksestä valmistetulla kuivalla metallileimasimella. Lupaviranomaisten on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämisen estävää menetelmää siten, että numeroita tai viittauksia on mahdotonta lisätä.
3. Vain sellaiset lomakkeeseen tehdyt yliviivaukset tai korjaukset hyväksytään, jotka lupaviranomainen on vahvistanut leimausmerkinnällään tai allekirjoituksellaan.
4. Luvat painetaan ja täytetään ranskaksi.
6 artikla
1. Lupa on laadittava kolmena kappaleena, joista kaksi luovutetaan hakijalle.
2. Sen jälkeen kun lupaviranomainen on täyttänyt, allekirjoittanut ja leimannut ensimmäisen kappaleen, johon on lisätty merkintä ”Original”, se annetaan hakijalle toimitettavaksi EU:n sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseisen luvan kattama tavaraerä ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen.
3. Sen jälkeen kun lupaviranomainen on täyttänyt, allekirjoittanut ja leimannut toisen kappaleen, johon on lisätty merkintä ”Copie destinée aux douanes de l'Union européenne”, se annetaan hakijalle toimitettavaksi sen unionin jäsenvaltion tulliviranomaiselle, jossa kyseisen luvan kattama tavaraerä ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen.
4. Lupaviranomaisen täyttämä, allekirjoittama ja leimaama kolmas kappale, johon on lisätty merkintä ”copie destinée à l'autorité de délivrance des autorisations”, säilytetään arkistointia ja myönnettävien lupien tulevia varmennuksia varten.
KADONNUT, VARASTETTU TAI TUHOUTUNUT FLEGT-LUPA
7 artikla
1. Jos ”Original” tai ”Copie destinée aux douanes de l'Union européenne” katoaa, varastetaan tai tuhoutuu, tuoja tai sen valtuutettu edustaja voi hakea lupaviranomaiselta korvaavaa lupaa hallussaan olevan asiakirjan perusteella.
2. Jos sekä ”Original” että ”Copie destinée aux douanes de l'Union européenne” katoavat, varastetaan tai tuhoutuvat, tuoja tai sen valtuutettu edustaja voi hakea lupaviranomaiselta korvaavia lupia kummallekin luvalle.
3. Lupaviranomaisen on myönnettävä korvaava lupa (korvaavat luvat) kahden (2) viikon kuluessa tuojan hakemuksen vastaanottamisesta.
4. Korvaavien lupien on sisällettävä korvattujen lupien sisältämät tiedot ja kohdat, luvan numero mukaan lukien. Korvaavassa luvassa on oltava merkintä ”duplicata”.
5. Jos kaksoiskappale katoaa, varastetaan tai tuhoutuu, uutta korvaavaa lupaa ei enää myönnetä.
6. Jos kadonnut tai varastettu lupa saadaan takaisin, tätä kappaletta ei enää saa käyttää ja se on palautettava lupaviranomaiselle.
LUVAN PÄTEVYYTEEN LIITTYVIEN EPÄILYJEN KÄSITTELY
8 artikla
1. Jos luvan tai korvaavan luvan pätevyydestä on epäilyjä, toimivaltaisten viranomaisten on pyydettävä lisätietoja lupaviranomaiselta, joka vahvistaa luvan myöntämisen kirjallisesti ja toimittaa tarvittavat tiedot.
2. Lupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää toimivaltaisia viranomaisia lähettämään jäljennöksen kyseessä olevasta luvasta tai korvaavasta luvasta.
3. Lupaviranomainen voi tarvittaessa peruuttaa luvan ja myöntää korjatun ja ”Double”-leimalla oikeaksi todistetun jäljennöksen luvasta ja toimittaa sen toimivaltaisille viranomaisille.
4. Kun luvan pätevyys on varmistettu, lupaviranomaisen on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle mieluiten sähköisillä viestintävälineillä ja palautettava jäljennökset luvasta. Palautetut jäljennökset on vahvistettava/ todistettava oikeiksi leimalla ”Validé le …” (päiväys).
5. Jos kyseinen lupa ei ole pätevä, lupaviranomaisen on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle viranomaiselle mieluiten sähköisillä viestintävälineillä.
LISÄYKSET
1.
Lupalomake
2.
Ohjeita.
Lisäys 2
SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET
Yleistä
|
— |
Täytetään suuraakkosin. |
|
— |
ISO-koodi on kaksikirjaiminen kansainvälinen maakoodi. |
|
Kohta 1 |
Myöntävä viranomainen |
Ilmoitetaan lupaviranomaisen nimi ja osoite. |
|
Kohta 2 |
Varattu myöntävän maan merkinnöille |
Tila varattu myöntävän maan merkinnöille. |
|
Kohta 3 |
FLEGT-lupanumero |
Ilmoitetaan myöntämisnumero. |
|
Kohta 4 |
Voimassaolon päättymispäivä |
Luvan voimassaoloaika. |
|
Kohta 5 |
Viejämaa |
Kumppanimaa, josta puutuotteet on viety EU:hun. |
|
Kohta 6 |
ISO-koodi |
Ilmoitetaan kohdassa 5 tarkoitetun kumppanimaan kaksikirjaiminen koodi. |
|
Kohta 7 |
Kuljetusväline |
Ilmoitetaan vientipaikassa käytetty kuljetusmuoto. |
|
Kohta 8 |
Luvanhaltija |
Ilmoitetaan viejän nimi ja osoite. |
|
Kohta 9 |
Kauppanimi |
Ilmoitetaan puutavaran ja -tuotteiden kauppanimi. |
|
Kohta 10 |
HS-nimike ja kuvaus |
Ilmoitetaan kuusinumeroinen tavarakoodi harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän mukaisesti |
|
Kohta 11 |
Yleiset tai tieteelliset nimet |
Ilmoitetaan tuotteessa käytetyn puulajin yleiset tai tieteelliset nimet. Jos kyseessä on yhdistelmätuote, jossa on käytetty useampia kuin yhtä puulajia, ilmoitetaan kunkin puulajin nimet omalla rivillään. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yhdistelmätuote tai -osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esimerkiksi kun kyseessä on lastulevy). |
|
Kohta 12 |
Korjuumaa |
Ilmoitetaan maat, joissa kohdassa 10 tarkoitettu puulaji on korjattu. Jos kyseessä on yhdistelmätuote, ilmoitetaan kunkin puulajin alkuperämaa. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yhdistelmätuote tai -osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esimerkiksi kun kyseessä on lastulevy). |
|
Kohta 13 |
ISO-koodit |
Ilmoitetaan kohdassa 12 tarkoitettujen maiden ISO-koodi. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yhdistelmätuote tai -osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esimerkiksi kun kyseessä on lastulevy). |
|
Kohta 14 |
Tilavuus (m3) |
Ilmoitetaan kokonaistilavuus kuutiometreinä. Voidaan jättää tyhjäksi, jos kohdan 15 tiedot on ilmoitettu. |
|
Kohta 15 |
Nettopaino |
Ilmoitetaan nettopaino kiloina. Nettopaino määritellään puutuotteiden nettomassaksi, johon ei lueta mukaan päällystä tai muuta pakkausta (paitsi kannattimet, alustat, tarrat jne.). Voidaan jättää tyhjäksi, jos kohdan 14 tiedot on ilmoitettu. |
|
Kohta 16 |
Yksikkömäärä |
Ilmoitetaan yksikkömäärä, jos se on paras tapa kuvata jalostettua tuotetta määrällisesti. Voidaan jättää tyhjäksi. |
|
Kohta 17 |
Tunnisteet |
Ilmoitetaan tarvittaessa kaikki tunnisteet, esimerkiksi tavaraerän tai konossementin numero. Voidaan jättää tyhjäksi. |
|
Kohta 18 |
Myöntävän viranomaisen allekirjoitus ja leima |
Tila on varattu valtuutetun virkamiehen allekirjoitukselle ja myöntävän viranomaisen viralliselle leimalle. Myös paikka ja päiväys ilmoitetaan. |
LIITE VI
FLEGT-LUPAJÄRJESTELMÄN RIIPPUMATTOMAN VALVONNAN TEHTÄVÄNMÄÄRITYKSET
I Tarkastusmatkat
Riippumattoman valvonnalla on seuraavat asiakirjavalvonnalla ja kentälle tehtävin tarkastusmatkoin toteutettavat tärkeimmät tehtävät:
|
— |
laillisuuden varmistusjärjestelmän (SVL) ja sen toimivuuden valvonta arvioimalla laillisuuskaavion ja tarkastusten, seurantajärjestelmän ja luvanmyöntämisjärjestelmän käyttöä |
|
— |
lupien käytön varmentaminen unionin markkinoille tultaessa |
|
— |
SVL-järjestelmän mahdollisten puutteiden ja heikkouksien tunnistaminen ja niiden raportointi sopimuksen yhteiselle täytäntöönpanokomitealle (CCM) |
|
— |
valvontaraportissa todettujen puutteiden johdosta toteutettujen korjaavien toimenpiteiden arviointi. |
II Vaadittu kelpoisuus
Riippumattomasta valvonnasta vastaa riippumaton konsulttiyritys, jolla on valvontaan edellytetty pätevyys ja joka voi osoittaa tuntevansa perin pohjin Kongon ja/tai Kongon altaan metsäalan.
Valvojalla on oltava myös seuraavat ominaisuudet:
|
— |
se ei saa olla suoraan yhteydessä puutuotteiden hallintoon, jalostukseen tai kauppaan eikä Kongon metsäalan toiminnan valvontaan. Kongon hallituksen kanssa metsäalan valvonnasta sopimuksen tehneillä palvelun tarjoajilla ei ole kelpoisuutta riippumattoman valvonnan toteuttamiseen; |
|
— |
sillä on oltava ISO 17021 -standardin tai vastaavan järjestelmän mukainen sisäinen laatujärjestelmä; |
|
— |
sen on osoitettava, että sen palveluksessa on valvonnan asiantuntijoita metsänhoidossa, jalostusteollisuudessa, seurantajärjestelmässä, puun viennissä ja kansainvälisillä markkinoilla – muun muassa unionin markkinoilla; |
|
— |
sen on osoitettava, että sen palveluksessa on asiantuntijoita, joilla on riittävästi kokemusta Kongosta ja/tai muualta Kongon altaalta. Alueen asiantuntijoiden mukaan ottamista on kannustettava samanaikaisesti kansainvälisten asiantuntijoiden käytön kanssa; |
|
— |
se ei saa olla sellaisessa hallinnollisessa tai taloudellisessa tilanteessa, joka saattaisi asettaa konsulttiyrityksen tai ehdotetut asiantuntijat eturistiriitatilanteeseen. |
III Menetelmät
Riippumattomassa valvonnassa noudatetaan asiakirja- ja kenttämenettelyjä:
|
— |
järjestelmän riippumaton valvoja toimii tämän sopimuksen mukaisesti ja sillä on käytössään dokumentoidut hallinto- ja toimintarakenteet ja ISO 17021, 19011 tai vastaavien normien mukaisesti laadittu menettelykäsikirja, jotka ovat julkisesti saatavilla. CCM:n on hyväksyttävä valvojan menettelykäsikirja liitteineen, ja käsikirja toimii asiakirjojen ja kentällä (otannoin) suoritettujen varmennusten oppaana; |
|
— |
järjestelmän riippumaton valvoja laatii kolmivuotisen valvontatoimien aikataulun sopien valvonnan tiheydestä CCM:n kanssa. Kahtena ensimmäisenä vuotena valvonta on suoritettava vähintään kolme kertaa. Kolmantena vuotena valvonnan tiheyttä voidaan vähentää, mutta siihen on liitettävä yllätystarkastuksia. Tarkastusten tiheyttä ja tehokkuutta voidaan valvonnan tulosten perusteella tarkistaa CCM:n kanssa pidettävissä kokouksissa, joissa tarkastellaan valvontaraportteja; |
|
— |
järjestelmän riippumaton valvoja ottaa käyttöön järjestelyn sitä vastaan tehtyjen valitusten keräämistä ja käsittelemistä varten. CCM hyväksyy valitusten hallintajärjestelmän sekä valituksista ja toteutetuista toimista tehtyjen raporttien perusperiaatteet. Järjestelyllä on varmistettava valitusten turvattu kerääminen ja luottamuksellisuus tekijää kohtaan; |
|
— |
järjestelmän riippumaton valvoja esittää analyysin tehtyihin havaintoihin perustuvista järjestelmällisistä ongelmista; |
|
— |
järjestelmän riippumaton valvoja käsittelee luottamuksellisina eri rakenteista tarkastusmatkoilla kerättyjä tietoja; |
|
— |
tarkastuskertomuksessa esitetään kaikki tarvittavat tiedot ohjelmasta ja tehdyistä havainnoista. Tarkastuskertomuksen ja yhteenvedon luonnos esitetään menettelykäsikirjassa; |
|
— |
järjestelmän riippumaton valvoja raportoi päätelmistään käyttäen CCM:n perustamaa menetelmää. |
IV Tietolähteet
Järjestelmän riippumaton valvoja käyttää toiminnassaan kaikkia käytettävissä olevia tietolähteitä (tarkastusmatkaraportteja, vuosikertomuksia, muita asiakirjoja, neuvotteluja, tietokantoja, kentällä käyntejä jne.). Valvoja voi käyttää kaikkia tarpeellisiksi katsomiaan asiakirjoja ja tietokantoja seuraavissa elimissä, jotka on hyväksytty SVL:n ja sen osastojen piiriin (laillisuuden varmentaminen, seurantajärjestelmän varmentaminen, lupien myöntämisjärjestelmän varmentaminen):
|
1. |
kaikki metsätalousministeriön (MEF) osastot (DGEF, DVRF, IGEF, SCPFE, DDEF, ryhmät ja valvontapisteet jne. Kongon alueella ja tarvittaessa Kongon naapurimaissa), joiden tehtävänä on toteuttaa pysyvää metsävalvontaa, joka on varmistettu kansallisessa valvontastrategiassa (jonka MEF perustaa ennen APV:n toteuttamista) |
|
2. |
puunkorjuun seurannan ja valvonnan toimijat:
|
|
3. |
muut ministeriöt, kuten kauppaministeriö, talous-, rahoitus- ja budjettiministeriö (tulli, verotus jne.), liikenneministeriö, työministeriö (ONEMO, CNSS) |
|
4. |
laillisuuden varmentamiselimet ja FLEGT-järjestelmän riippumattomasta valvonnasta vastaavat elimet naapurimaissa ja niiden tietolähteet |
|
5. |
Unionin ja naapurimaiden kanssa tehtyjen vapaaehtoisten kumppanuussopimusten yhteiset täytäntöönpanokomiteat |
|
6. |
muut lähteet
|
|
7. |
Unionin toimivaltaiset viranomaiset. Järjestelmän riippumaton valvoja voi kuulla laillisuuden varmistusjärjestelmässä tai siihen hyväksytyissä elimissä toimivia henkilöitä ja kerätä tehtävässään tarpeellisiksi katsomiaan todisteita rajoittamatta kuitenkaan valvojalle mahdollisesti laillisuuden varmistusjärjestelmän ja/tai siihen hyväksyttyjen elinten toiminnasta tehtävien valitusten käsittelyä. Osapuolet varmistavat, että järjestelmän riippumaton valvoja saa haltuunsa kummankin alueella kaikki tehtävänsä toteuttamisessa tarvitsemansa tiedot. |
V Raportit
Järjestelmän riippumattoman valvojan raportissa on esitettävä kaikki aiheelliset tiedot valvontaohjelmasta ja laillisuuden varmistusjärjestelmästä ja FLEGT-lupajärjestelmästä. Raportin liitteissä on esitettävä kaikki kerätyt valitukset, annetut vastaukset ja niiden perusteella toteutettavat toimet. CCM julkaisee tämän raportin.
Järjestelmän riippumaton valvoja toimittaa osapuolille alustavan raportin kuukauden kuluessa kentällä toteutetusta tarkastustehtävästä. CCM:ssä valvontaraportti voidaan myös esitellä suullisesti. Osapuolten huomautukset toimitetaan järjestelmän riippumattomalle valvojalle raportin viimeistelemistä varten järjestelmän riippumattoman valvojan ja CCM:n sopimassa määräajassa, kuitenkin enintään kuukauden kuluessa raportin vastaanottamisesta. Järjestelmän riippumattoman valvojan on esitettävä kaikki tarvittavat tiedot ja vastaukset selvityspyyntöihin järjestelmän riippumattoman valvojan ja CCM:n sopimassa määräajassa, kuitenkin enintään kahden viikon kuluessa osapuolten huomautusten vastaanottamisesta. Loppuraportti perustuu alustavaan raporttiin, johon lisätään kaikki jommankumman osapuolen toimittamat selvitykset sekä AIS:n mahdolliset huomautukset näihin selvityksiin.
CCM julkaisee raportin.
CCM päättää tarvittaessa valvontaraportin ja muiden hallussaan olevien seikkojen, erityisesti laillisuuden varmistusjärjestelmän toiminnasta esitettyihin arvosteluihin ja valituksiin perustuvista korjaavista toimista ja valvoo niiden täytäntöönpanoa.
Järjestelmän riippumattoman valvojan raporteista pidettyjen CCM:n kokousten pöytäkirjat julkaistaan.
VI Institutionaaliset järjestelyt
CCM:n prosessin osapuolet valitsevat asianmukaisen ja avoimen tarjouskilpailun kautta pätevän alihankkijan toteuttamaan järjestelmän riippumatonta valvontaa. Prosessissa tarkastellaan tarjousten tekijöiden pätevyyttä valvontatoimissa, Kongon ja Kongon altaan metsäalan asiantuntemusta sekä kansainvälistä uskottavuutta erityisesti riippumattomuuden suhteen. Tarjouskilpailun voittaja ja hallitus, joka antaa ensin mainitulle mahdollisuuden toimia avoimesti ja tehokkaasti, allekirjoittavat kolmivuotisen sopimuksen, joka voidaan CCM:n suostumuksella uusia. Muussa tapauksessa järjestetään uusi tarjouskilpailu.
Riippumattomalla valvojalla on oltava käytössään Brazzavillessä tai sen on perustettava sinne toimisto (joka on pysyvä sopimuksen voimassaoloajan). Toimiston on oltava pysyvästi auki sopimuksen voimassaoloajan ja toimittava osapuolten yhteyspisteenä, josta voidaan järjestää valvojien tarkastusmatkoja. Valvojat voivat käyttää toimiston tiloja sovittuina aikoina.
Riippumattoman valvojan raporteista ja kaikista välttämättömistä korjaavista toimista neuvotellaan CCM:ssä. Tämän jälkeen korjaavista toimista tiedotetaan riippumattomalle valvojalle. Menettelykäsikirjaa muutetaan tarvittaessa.
LIITE VII
KONGOSSA TOIMIVAN LAILLISUUDEN VARMISTUSJÄRJESTELMÄN ARVIOINTIPERUSTEET
Unionin ja Kongon välisessä kumppanuussopimuksessa (APV-FLEGT) määrätään laillisuuden varmistusjärjestelmän (SVL) kehittämisestä ja täytäntöönpanosta. Järjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että kaikki sopimuksessa määritellyt ja Kongosta Euroopan unioniin viedyt puutavarat ja -tuotteet on tuotettu laillisesti. SVL:n pitäisi sisältää seuraavat osa-alueet: laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä, jossa luetellaan lait, joiden noudattaminen on luvan myöntämisen edellytyksenä; toimitusketjun valvonta, jossa seurataan puun kulkua metsästä vientipaikkaan; varmentamismenettelyt, joilla varmistetaan ja dokumentoidaan kaikkien laillisuuden määritelmän osien noudattaminen ja toimitusketjun valvonta; lupamenettelyt ja FLEGT-luvan myöntäminen; riippumaton valvonta, jolla turvataan järjestelmän toimiminen suunnitelman mukaan.
Laillisuuden varmistusjärjestelmään kohdistuvat unionin odotukset on esitetty Euroopan komission koolle kutsuman asiantuntijaryhmän laatimissa muistioissa (1).
Arviointiperusteet
SVL:stä tehdään riippumaton tekninen arviointi ennen kuin lupajärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Asianomaiset ja yhteinen komitea sopivat yhdessä tehtävänmääritykset. Nämä arviointiperusteet kuvaavat SVL:ltä odotettuja tuloksia ja tarjoavat perustan arvioinnille. Arvioinnilla pyritään
|
i) |
tarkistamaan järjestelmäkuvausta keskittymällä erityisesti mahdollisiin FLEGT-kumppanuussopimuksen allekirjoittamisen jälkeisiin tarkistuksiin ja |
|
ii) |
tarkastelemaan järjestelmän toimivuutta käytännössä. |
1. osa: Laillisuuden määritelmä
Puutavaran alkuperän laillisuus on määriteltävä Kongossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Käytetyn määritelmän on oltava yksitulkintainen, objektiivisesti todennettavissa ja operatiivisesti käyttökelpoinen. Sen on käsitettävä vähintään lait, joiden soveltamisalaan kuuluvat:
— puunkorjuuoikeudet: lakisääteisen oikeuden myöntäminen korjata puuta laillisesti määritetyltä rajatulta alueelta;
— metsätoiminta: metsänhoitoa koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen, myös asianmukaisen ympäristö- ja työlainsäädännön noudattaminen;
— maksut ja verot: suoraan puunkorjuuseen ja puunkorjuuoikeuksiin liittyviä veroja, tuontia, rojalteja ja maksuja koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen;
— muut käyttäjät: maa-alueita ja muita resursseja, joihin puunkorjuuoikeudet voivat vaikuttaa, koskevien toisten osapuolten laillisten omistus- ja käyttöoikeuksien kunnioittaminen, kun tällaisia muita oikeuksia on;
— kauppa ja tulli: kauppaa ja tullimenettelyjä koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen.
Voidaanko säädösväline, joka koskee kutakin määritelmän osa-aluetta, selvästi tunnistaa?
Ovatko kunkin määritelmän osa-alueen noudattamisen testaamiseen käytettävät arviointiperusteet ja indikaattorit tarkennettu?
Ovatko arviointiperusteet/indikaattorit selkeitä, objektiivisia ja operatiivisesti käyttökelpoisia?
Osoittavatko indikaattorit ja arviointiperusteet selkeästi eri toimijoiden tehtävät ja vastuualueet ja arvioidaanko tarkastuksissa kaikkien relevanttien toimijoiden suoritusta?
Sisältääkö laillisuuden määritelmä kaikki edellä esitetyt voimassa olevan lainsäädännön keskeiset osa-alueet? Jos ei: miksi jotkut osa-alueet on jätetty määritelmän ulkopuolelle?
Tarkasteltiinko kaikkia sovellettavan lainsäädännön keskeisiä osa-alueita, kun määritelmää kehiteltiin sidosryhmien kanssa?
Sisältääkö laillisuuden varmistusjärjestelmä sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa osoitetut keskeiset säännökset?
Onko laillisuuden määritelmään ja täytäntöönpanojärjestelmään tehty muutoksia FLEGT-APV -sopimuksen tekemisen jälkeen? Onko indikaattoreita ja arviointiperusteita kehitetty näitä muutoksia koskevien tarkastusten varmistamiseksi?
2. osa: Toimitusketjun valvonta
Toimitusketjun valvontajärjestelmillä on oltava varmuus siitä, että puutuotteiden kulkua toimitusketjussa voidaan seurata aina korjuupaikasta tai maahantuontipaikasta vientipaikkaan asti. Aina ei ole välttämätöntä säilyttää tukin, tukkien kuormauksen tai vientipaikan puutuotteen jäljitettävyyttä alkuperämetsään saakka, mutta seuranta on aina taattava metsän ja ensimmäisen tuotteiden sekoituspaikan (esim. puutavaran lähetyspaikan tai jalostuspaikan) välillä.
2.1 Käyttöoikeudet
Alueet, joille metsävaroja koskevia oikeuksia on myönnetty, on rajattu selvästi ja kyseisten oikeuksien haltijat on osoitettu.
Varmistaako valvontajärjestelmä, että toimitusketjuun pääsee ainoastaan sellaista puutavaraa, joka on peräisin metsäalueelta, jota koskevat käyttöoikeudet ovat voimassa ja sallittuja?
Varmistaako valvontajärjestelmä, että korjuuoperaatioita suorittavat yritykset ovat saaneet kyseisiä metsäalueita koskevat asianmukaiset käyttöluvat?
Ovatko oikeuksien myöntämismenettelyjä sekä myönnettyjä oikeuksia ja niiden haltijoita koskevat tiedot yleisesti saatavilla?
2.2 Toimitusketjun valvontajärjestelmät
Puun kulkua toimitusketjussa korjuupaikasta vientipaikkaan seurataan tehokkaiden menetelmien avulla.
Puun tunnistamiseen voidaan soveltaa eri toimintatapoja, ja ne vaihtelevat yksittäisten kappaleiden etiketöinnistä koko kuorman tai erän mukana kulkevaan asiakirja-aineistoon. Valitun menetelmän pitäisi kuvastaa puutyyppiä ja sen arvoa ja riskiä siitä, voiko siihen sekoittua laitonta tai varmentamatonta materiaalia.
Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjuvaihtoehdot?
Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjun vaiheet?
Onko määritelty menetelmät ja onko niitä vastaava asiakirja-aineisto, jolla a) osoitetaan tuotteen alkuperä ja b) estetään sen sekoittuminen tuntemattomista lähteistä peräisin olevaan materiaaliin seuraavissa toimitusketjun vaiheissa:
|
— |
puutavara metsässä |
|
— |
kuljetus |
|
— |
väliaikainen varastointi |
|
— |
saapuminen ensimmäiseen jalostuslaitokseen |
|
— |
jalostuslaitokset |
|
— |
väliaikainen varastointi |
|
— |
kuljetus |
|
— |
saapuminen vientipaikkaan. |
Mitkä organisaatiot vastaavat puutavaran kulkuvirtojen valvonnasta? Onko niillä riittävät henkilöstö- ja muut resurssit valvontatehtävien hoitamiseen?
2.3 Määrät
Käytössä on vakaat ja tehokkaat menetelmät puutavaran tai puutuotteiden määrien mittaamiseksi ja kirjaamiseksi kussakin toimitusketjun vaiheessa, myös luotettavat, riittävällä tarkkuudella tehdyt korjuuta edeltävät arviot pystypuuston määrästä kullakin korjuupaikalla.
Tuottaako valvontajärjestelmä määrää koskevia tietoja panoksista ja tuotoksista seuraavissa toimitusketjun vaiheissa:
|
— |
pystypuusto |
|
— |
metsässä olevat tukit |
|
— |
kuljetettu ja varastoitu puutavara |
|
— |
tehtaaseen saapuminen |
|
— |
tuotantolinjoille/jalostuslaitokseen saapuminen |
|
— |
tuotantolinjoilta/jalostuslaitoksista poistuminen |
|
— |
tehtaasta poistuminen |
|
— |
vientipaikkaan saapuminen. |
Mitkä organisaatiot vastaavat määrää koskevien tietojen syöttämisestä valvontajärjestelmään? Miten tietojen laatua valvotaan?
Onko laatua koskevat tiedot kirjattu siten, että ne pystytään täsmäyttämään nopeasti toimitusketjun aikaisempia ja seuraavia vaiheita koskevien tietojen kanssa?
Mitkä toimitusketjun valvontaa koskevat tiedot julkaistaan? Miten sidosryhmät pääsevät tutustumaan näihin tietoihin?
2.4 Laillisesti varmennetun puutavaran sekoittuminen muuhun hyväksyttyyn puutavaraan
Kun tarkastetuista laillisista lähteistä peräisin olevia tukkeja tai puutavaraa saa sekoittaa muista lähteistä oleviin tukkeihin tai puutavaraan, käytössä on riittävästi valvontaa sen estämiseksi, ettei joukkoon pääse tuntemattomista lähteistä peräisin olevaa tai ilman laillisia korjuuoikeuksia korjattua materiaalia.
Salliiko valvontajärjestelmä varmennetun puutavaran sekoittumisen muuhun hyväksyttyyn puutavaraan (esim. tuontipuutavara tai sellaiselta metsäalueelta peräisin oleva puutavara, jolle on selkeät lailliset korjuuoikeudet, mutta joka ei kuitenkaan kuulu valvontaprosessin kaikkien vaiheiden piiriin)?
Minkälaisia valvontatoimenpiteitä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Varmistetaanko valvontatoimenpiteillä esimerkiksi se, että tarkastettu tuotos ei ylitä tarkastettua panosta missään vaiheessa?
2.5 Maahantuodut puutuotteet
Käytössä on riittävät valvontatoimenpiteet, joilla varmistetaan, että maahantuodut puutavarat ja -tuotteet on tuotu laillisesti maahan.
Miten puutavaran ja puutuotteiden tuonnin laillisuus osoitetaan?
Mitä todistusaineistoa vaaditaan sen osoittamiseen, että tuontituotteet ovat peräisin laillisesti kolmannessa maassa korjatuista puista?
Yksilöidäänkö SVL:ssä erikseen tuontipuutavara ja tuodut puutuotteet toimitusketjun kaikissa vaiheissa?
Kun tuontipuuta käytetään, osoitetaanko alkuperäinen korjuumaa FLEGT-luvassa, myös yhdistelmätuotteiden osien tapauksessa?
3. osa: Varmentaminen
Varmentaminen tarjoaa riittävät tarkastukset ja valvonnan puutavaran laillisuuden varmentamiseksi. Varmentamisen on oltava riittävän perusteellista ja tehokasta, jotta voidaan varmistaa, että vaatimusten noudattamatta jättäminen joko metsässä tai toimitusketjussa havaitaan ja toimenpiteisiin ryhdytään nopeasti tilanteen korjaamiseksi.
3.1 Organisaatio
Varmentamisesta vastaa viranomainen, kolmantena osapuolena oleva organisaatio tai näiden yhdistelmä, jolla on riittävät resurssit, hallintojärjestelmät, pätevää ja koulutettua henkilöstöä sekä perusteelliset ja tehokkaat menetelmät eturistiriitojen hallitsemiseksi.
Onko hallitus nimittänyt elimen/elimiä varmentamistehtäviä hoitamaan? Onko valtuutus (ja siihen liittyvät tehtävät) selkeä ja julkinen?
Onko varmentamiselimellä riittävät resurssit laillisuuden määritelmän ja puutavaran toimitusketjun valvontajärjestelmän varmentamiseen?
Onko varmentamiselimellä hyvin dokumentoitu hallintojärjestelmä:
|
— |
jossa varmistetaan elimen henkilöstön riittävä pätevyys ja välttämätön kokemus tehokkaan varmentamisen toteuttamiseen? |
|
— |
jossa sovelletaan sisäistä valvontaa? |
|
— |
joka sisältää menetelmiä eturistiriitojen valvomiseksi? |
|
— |
joka varmistaa järjestelmän avoimuuden? |
|
— |
jossa määritellään ja sovelletaan varmentamismetodologiaa? |
3.2 Varmentaminen laillisuuden määritelmän perusteella
Varmentamiskohteet on määritelty selkeästi. Varmentamismenetelmät on dokumentoitu, ja niillä varmistetaan, että prosessi on järjestelmällinen, avoin, tositteisiin perustuva, sitä toteutetaan säännöllisin väliajoin ja se kattaa määritelmän soveltamisalan kokonaisuudessaan.
Kattavatko varmentamismenetelmät kaikki laillisuuden määritelmän osa-alueet ja sisältävätkö ne noudattamisen testauksen kaikkien täsmennettyjen indikaattoreiden osalta?
Edellyttääkö varmentaminen
|
— |
asiakirjojen, käyttörekisterien ja kenttätoimien tarkastuksia (myös yllätystarkastuksia)? |
|
— |
asianomaisilta tahoilta saatujen tietojen keräämistä? |
|
— |
varmentamistietojen säilyttämistä siten, että sisäiset tarkastajat ja riippumaton valvoja pystyvät suorittamaan tarkastuksia? |
Onko instituutioiden tehtävät ja vastuut määritelty selkeästi ja noudatetaanko niitä?
Julkaistaanko laillisuuden määritelmän perusteella tehtyjen varmennusten tulokset? Miten asianomaiset osapuolet voivat tutustua näihin tietoihin?
3.3 Toimitusketjun valvontajärjestelmien varmentaminen
Varmentamisen soveltamisala on selkeä, ja se kattaa koko toimitusketjun puunkorjuusta vientiin. Varmentamismenetelmät on dokumentoitu ja niillä varmistetaan, että prosessi on järjestelmällinen, avoin, tositteisiin perustuva, sitä toteutetaan säännöllisin väliajoin, se kattaa koko soveltamisalan ja sisältää säännöllisen ja ajantasaisen tietojen täsmäytyksen kaikissa ketjun vaiheissa.
Onko instituutioiden tehtävät ja vastuut määritelty selkeästi ja sovelletaanko niitä?
Kattavatko varmentamismenetelmät toimitusketjun tarkastukset kokonaisuudessaan? Onko tämä esitetty selvästi varmentamismenetelmissä?
Minkälaisin todistein osoitetaan, että toimitusketjun valvontatoimet on varmennettu?
Tietojen yhdistäminen:
|
— |
Mikä elin vastaa tietojen yhdistämisestä? Onko sillä riittävät henkilöstö- ja muut resurssit tiedonhallintatehtävien hoitamiseen? |
|
— |
Onko käytössä menetelmiä, joilla arvioidaan pystypuun ja tehtaassa/vientipaikassa vastaanotetun puutavaran yhteneväisyys? |
|
— |
Onko käytössä menetelmiä, joilla arvioidaan vastaanotetun raakapuutavaran ja sahoissa tai muissa laitoksissa jalostetun poistuvan puutavaran yhteneväisyys? |
|
— |
Voidaanko kunkin yksittäisen puutavaran tai puutuote-erän tiedot yhdistää luotettavasti toimitusketjun kaikissa vaiheissa? |
|
— |
Mitä tietoteknisiä järjestelmiä käytetään tietojen varastoimiseksi, keräämiseksi ja kirjaamiseksi? Onko tietojen turvaamiseksi käytössä tehokas järjestelmä? |
Julkaistaanko toimitusketjun valvonnan varmentamisen tulokset? Miten asianomaiset osapuolet voivat tutustua näihin tietoihin?
3.4 Noudattamatta jättäminen
Käytössä on tehokas ja toimiva menetelmä vaatia ja toteuttaa korjauksia, jos havaitaan, että sääntöjä ei ole noudatettu.
Määritelläänkö varmentamisjärjestelmässä edellä mainittu vaatimus?
Onko noudattamatta jättämisen käsittelemiseen kehitetyt menetelmät viimeistelty? Sovelletaanko niitä käytännössä?
Onko saatavilla riittäviä arkistotietoja havaituista noudattamatta jättämisistä ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä? Arvioidaanko korjaavien toimenpiteiden vaikutusta?
Mitä tietoja havaituista noudattamatta jättämisistä julkaistaan?
4. osa: Luvat
Kongo on nimittänyt lupaviranomaisen, jolla on kokonaisvastuu FLEGT-lupien myöntämisestä. FLEGT-luvat myönnetään joko yksittäisille lähetyksille tai toimijoille.
4.1 Organisaatio
Mikä elin on vastuussa FLEGT-lupien myöntämisestä?
Onko lupaviranomaisen ja sen henkilöstön tehtävät FLEGT-luvan myöntämisessä määritelty selkeästi ja onko tehtäväjako yleisön tiedossa?
Onko lupaviranomaisen henkilöstön pätevyysvaatimukset määritelty ja sisäiset valvontatoimenpiteet otettu käyttöön?
Onko lupaviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen?
4.2 Lupien myöntäminen
Onko lupaviranomaisella dokumentoidut menettelyt lupien myöntämiseksi? Ovatko nämä tiedot (myös perittävät maksut) yleisesti saatavilla?
Mitä näyttöä on siitä, että menettelyjä sovelletaan käytännössä asianmukaisesti?
Onko myönnettyjen ja evättyjen lupien määrästä saatavilla asianmukaiset tilastotiedot? Käykö tiedoista selkeästi ilmi tosite, jonka perusteella lupa on myönnetty?
4.3 Lähetyskohtaiset luvat
Perustuuko lupien myöntäminen yksittäisiin lähetyksiin (tavaraeriin)?
Voidaanko vientilähetyksen laillisuus osoittaa viranomaisten varmentamis- ja seurantamenetelmien avulla?
Onko luvan myöntämistä koskevat edellytykset määritelty selkeästi, ja annettu tiedoksi viejälle ja muille asianomaisille?
Mitä tietoja myönnetyistä luvista asetetaan yleisesti saataville?
5. osa: Riippumattomia valvontamenettelyjä koskevat ohjeet
Riippumaton valvontajärjestelmä on riippumaton Kongon metsäalan sääntelyelimistä. Sen tarkoituksena on säilyttää FLEGT-järjestelmän uskottavuus varmistamalla, että kaikki Kongon SVL:n osa-alueet toimivat tarkoitetulla tavalla.
5.1 Institutionaaliset järjestelyt
5.1.1 Viranomaisen nimittäminen
Kongo on antanut virallisen valtuutuksen riippumattomalle valvonnalle, joka toimii tehokkaalla ja avoimella tavalla.
5.1.2 Riippumattomuus muista SVL:n osa-alueista
Metsävarojen hoitoon tai sääntelyyn osallistuvat organisaatiot ja yksittäiset henkilöt toimivat selvästi erossa riippumattomaan valvontaan osallistuvista organisaatioista ja henkilöistä.
Onko hallitus dokumentoinut riippumatonta valvojaa koskevat riippumattomuusvaatimukset? Edellytetäänkö, että organisaatiot tai henkilöt, joilla on taloudellista etua tai institutionaalinen rooli Kongon metsäalalla eivät voi hoitaa riippumattoman valvojan tehtäviä?
5.1.3 Riippumattoman valvojan nimittäminen
Riippumaton valvoja on nimitetty avoimessa menettelyssä, ja sen toimintaa koskevat säännöt ovat selkeät ja yleisesti saatavilla.
Onko hallitus asettanut riippumatonta valvojaa koskevat tehtävänmääritykset yleisesti saataville?
Onko hallitus dokumentoinut menettelyt riippumattoman valvojan nimittämiseksi ja asettanut ne yleisesti saataville?
5.1.4 Valitusmenetelmän perustaminen
Käytössä on järjestely riippumattoman valvonnan perusteella syntyvien valitusten ja riitojen käsittelemiseksi. Järjestelyn avulla voidaan käsitellä mahdolliset lupajärjestelmän toimintaan liittyvät valitukset.
Onko käytössä dokumentoitu valitusjärjestely, joka on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla?
Onko selvää, miten valitukset otetaan vastaan, dokumentoidaan, viedään (tarvittaessa) ylemmälle asteelle ja miten niihin vastataan?
5.2 Riippumaton valvoja
5.2.1 Organisaatiota koskevat ja tekniset vaatimukset
Riippumaton valvoja on riippumaton muista laillisuuden varmistusjärjestelmän osa-alueista ja toimii noudattaen dokumentoitua hallintorakennetta, toimintalinjaa ja menettelyjä, jotka täyttävät kansainvälisesti hyväksytyt parhaat käytänteet.
Toimiiko riippumaton valvoja noudattaen dokumentoitua hallintojärjestelmää, joka täyttää ISO Guide 62 tai 65 -standardin tai vastaavat standardit?
5.2.2 Valvontamenetelmät
Riippumattoman valvojan valvontamenetelmät perustuvat näyttöön, ja valvontaa suoritetaan määritellyin vähimmäisväliajoin.
Täsmennetäänkö riippumattoman valvojan valvontamenetelmissä, että kaikki SVL:n toimintaa koskevat havainnot perustuvat objektiivisen todistusaineiston muodostamaan näyttöön?
Täsmennetäänkö riippumattoman valvojan valvontamenetelmissä enimmäispituus väliajoille, joiden jälkeen jokainen SVL:n osa-alue tarkastetaan?
5.2.3 Valvonnan soveltamisala
Riippumattoman valvojan toiminta perustuu tehtävänmääritykseen, jossa eritellään selkeästi, mitä on valvottava, ja joka kattaa kaikki FLEGT-lupien myöntämiseen liittyvät sovitut vaatimukset.
Kattavatko riippumattoman valvojan valvontamenetelmät kaikki SVL:n osa-alueet, ja täsmennetäänkö niissä tärkeimmät tehokkuuden testaustavat?
5.2.4 Raportointivaatimukset
Riippumaton valvoja raportoi säännöllisesti yhteiselle komitealle SVL:n eheydestä, myös sääntöjen noudattamatta jättämisestä, sekä esittää arvionsa ongelmien ratkaisemiseksi toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
Täsmennetäänkö riippumattoman valvojan tehtävänmäärityksessä raportointivaatimukset ja raportointivälit?
(1) http://ec.europa.eu/development/policies/9interventionareas/environment/forest/flegt_briefing_notes_en.cfm
LIITE VIII
|
Toimi Kausi |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
2013 |
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||
|
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
||||||||
|
1 |
Sopimuksen parafointi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2 |
Yhteistoiminta- ja seurantamenetelmän perustaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3 |
Ratifiointimenettelyn käynnistäminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4 |
Teknisen sihteeristön asettaminen ja varustaminen Kongon päässä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
5 |
Täydentävän rahoituksen hakeminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
6 |
Laillisuuden varmistusjärjestelmän ja kaikkien siinä tarvittavien yksityiskohtaisten toimenpiteiden kehittäminen (ks. liite V) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
7 |
Seuranta-asioiden konsultin rekrytointi (EU:n seurantahanke) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
8 |
Seurantahankkeen toteuttaminen (EU-hanke) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
9 |
Täydennettävä lainsäädäntö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
10 |
Eri valvonta- ja varmentamisrakenteiden yksityiskohtaisen toimivallan määrittäminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
11 |
Metsätalouden valvonta- ja tarkastusyksikön (IGEF) valmiuksien vahvistaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
12 |
DGEF/DDEF/Valvontaryhmän valmiuksien vahvistaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
13 |
Kansalaisyhteiskunnan valmiuksien vahvistaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
14 |
Viestintäsuunnitelman toteuttaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
15 |
Yksityisten sertifiointijärjestelmien arviointi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
16 |
Menettelykäsikirjan laatiminen laillisuuden noudattamatta jättämistä ja seuraamuksia varten |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
17 |
Metsänparannussuunnitelmien laatimisen ja vahvistamisen jatkaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
18 |
FLEGT-tietojen syöttäminen Internetiin |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
19 |
Sopimuksen ratifiointi (p.m.) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
20 |
Sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean asettaminen (p.m.) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
21 |
Järjestelmän riippumattoman valvojan rekrytointi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
22 |
IGEF:n ensimmäinen tarkastusmatka, joka koskee laillisuustodistuksia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
23 |
Laillisuuden varmistusjärjestelmän operatiivinen arviointi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
24 |
Kummankin ilmoitus FLEGT-lupien toimivuudesta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
25 |
FLEGT-luvan ensimmäinen luovutus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Toimi Kausi |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
2013 |
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||
|
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
||||||||
|
1 |
Laillisuuden varmistusjärjestelmän rutiiniluonteinen toimivuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2 |
Laillisuuden varmistusjärjestelmän toteuttamisen seuranta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3 |
Teknisen sihteeristön toiminta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4 |
Yhteisen komitean toiminta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
5 |
Järjestelmän riippumaton valvonta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
6 |
Markkinoiden seuranta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
7 |
Vaikutusten seuranta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
8 |
Verkkosivuston hallinta ja tiedon levitys |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
9 |
Sopimuksen täytäntöönpanon arviointi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
LIITE IX
MUITA RELEVANTTEJA TOIMENPITEITÄ
Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon tarvitaan tukitoimenpiteitä. Tällaisia tukitoimenpiteitä voidaan toteuttaa seuraavilla aloilla:
|
1. |
IGEF:n valmiuksien vahvistaminen |
|
2. |
Kansalaisyhteiskunnan valmiuksien vahvistaminen |
|
3. |
Täydennettävä lainsäädäntö |
|
4. |
Viestintäsuunnitelman toteuttaminen |
|
5. |
Teknisen sihteeristön perustaminen. |
Toimenpiteet kuvataan yksityiskohtaisesti jäljempänä esitettävissä luvuissa.
Näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä laillisuuden varmistusjärjestelmän tiettyjen osa-alueiden toteuttamiseksi osapuolten on varmistettava asianmukainen tuki henkilöresurssien sekä teknisten resurssien ja rahoitusvarojen muodossa. Osapuolet sitoutuvat etsimään tarvittaessa täydentävää rahoitusta, joka toteutetaan sopimuksen 15 artiklan mukaisesti.
1. Metsätalouden Valvonta- ja Tarkastusyksikön Valmiuksien Vahvistaminen
Puutavaran varmentamisessa valvonta- ja tarkastusyksikön on tehtävä tarkastusmatkoja kentälle ja valvottava laillisuuskaavioihin ja seurantaketjuun kuuluvia varmentajia metsäyhtiöissä, metsätalousosastoissa, valvontaryhmissä ja muissa metsänhoidosta vastaavissa hajautetuissa valtion laitoksissa, erityisesti: ympäristö-, tulli-, vero-, työ, liiketoimintahallinnossa.
Sen vastuulla on tässä varmentamisessa laillisuustodistusten myöntäminen ja määräykset vientiin tarkoitettujen metsätuotteiden tarkastusyksikölle (SCPFE) FLEGT-lupien myöntämiseksi.
Myös IGEF:n rakenteita on uudistettava, jotta se pystyy täyttämään tehtävänsä moitteettomasti.
Tätä varten IGEF:iin perustetaan laillisuuden varmistamisesta, laillisuustodistusten antamisesta ja FLEGT-lupien myöntämisen ohjeistamisesta vastaava yksikkö, jonka valmiuksia on vahvistettava, jota se pysyy tehtäviensä tasolla. Tämän yksikön henkilöstö määritellään järjestelmän kehittämisvaiheessa.
Toimenkuvaukset ja täydentävä koulutus määritellään järjestelmän kehittämisvaiheessa. Koulutusta on suunniteltu toteutettavaksi seuraavilla aloilla: FLEGT-kaavion hallinta, metsänparannustoimien ja toimitusketjun valvonta, GPS-laitteiden käyttö, GIS:n tiettyjen ohjelmistojen käyttö, tietokantojen hallinnan periaatteet ja SIGEF:n käyttö.
Laitteisto on myös otettava huomioon (kuljetusvälineet, toimisto- ja kenttävälineet).
Lisäksi sopimuksen moitteettoman toimivuuden niin edellyttäessä voidaan suunnitella ja toteuttaa laillisuuden valvontaan ja varmistamiseen osallistuville muille toimijoille tarkoitettua erityiskoulutusta.
2. Kansalaisyhteiskunnan valmiuksien vahvistaminen
Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen toteuttaminen edellyttää muun muassa laillisuuden varmistusjärjestelmän, puutavaran seurannan ja järjestelmän riippumattoman valvonnan moitteetonta toimintaa. Kongon kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuvat prosessiin ja aikovat edistää tätä toteuttamista muodollisen paikallisrakenteen kautta, joka perustuu Resources Extraction Monitoringin ja Forest Monitorin Kongossa vuosina 2007–2009 toteuttamaa riippumatonta metsäntarkkailua (OIF) koskevasta hankkeesta saatuihin tuloksiin ja kokemukseen.
Tämän rakenteen muodostavat kansallinen kansalaisjärjestö tai useammat järjestöt, joita avustaa kansainvälinen valtioista riippumaton järjestö, jolla on kokemusta riippumattomasta tarkkailusta. Lisäksi kansalliset kansalaisjärjestöt voivat käyttää hyväkseen OIF-hankkeen vastaavien ryhmien jäsenten kokemusta.
Paikallinen muodollinen rakenne vahvistaa yleiseksi tavoitteekseen koko metsäalan hyvän hallinnon edistämisen. Sillä on seuraavat erityiset tavoitteet:
|
— |
metsälainsäädännön toteuttamista koskevien valtion järjestelmien parantaminen |
|
— |
riippumattomaan tarkkailuun liittyvien kansalaisyhteiskunnan valmiuksien vahvistaminen |
|
— |
osallistuminen metsälainsäädännön soveltamisen ja metsähallinnon parantamiseen |
|
— |
kerättyjen tietojen dokumentointi ja saattaminen todistusten ja FLEGT-lupien myöntämisestä vastuussa olevan viranomaisen käyttöön |
|
— |
kerättyjen tietojen dokumentointi ja saattaminen sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean käyttöön. |
Tämän riippumattomaan tarkkailuun liittyvän muodollisen rakenteen lisäksi kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmiuksia pyritään vahvistamaan yleisemmin.
Tässä yhteydessä kansalaisyhteiskunnan valmiuksia vahvistetaan seuraavilla aloilla:
koulutus riippumattomaan tarkkailuun, FLEGT-kaavion hallinta, tietojen hallinta ja käsittely, verkkosivujen hallinta, viestintätekniikka, tiedonvälitys paikallisyhteisöille ja alkuperäisväestöille, riitojen ratkaisutekniikka ja metsänhoidon periaatteet.
Käytännön soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään sen jälkeen, kun osapuolten yhteistoimintamenettely on perustettu.
Osapuolet pyrkivät helpottamaan erityisrahoituksen saantia näiden valmiuksien lisäämiseen.
3. Täydennettävä lainsäädäntö
Puutavaran laillisuuskaavion laatimisessa on käynyt ilmi, ettei metsälainsäädäntöä ole otettu huomioon eikä tiettyjä metsävarojen kestävään hallintoon suoraan tai välillisesti liittyviä seikkoja ole säännelty. Näitä ovat muun muassa paikallis- ja alkuperäisväestön sekä kansalaisyhteiskunnan osallistuminen metsänhoitoon, valtion viljelysmetsien hallinnointi ja metsätöihin sovellettavien sääntöjen määritteleminen. Vapaaehtoista kumppanuussopimusta toteutettaessa on syytä päivittää metsäkoodeksi ja laatia täydentävä lainsäädäntö. Muillakin aloilla on laadittava lainsäädäntöä.
Tätä tehtävää suorittamaan rekrytoidaan kansainvälinen konsultti ja kaksi kansallista konsulttia.
Metsänhoidon osapuolet (paikallisyhteisöt, valtionhallinto, yksityissektori, paikallis- ja alkuperäisväestö ja kansalaisyhteiskunta) vahvistavat laaditut tekstiluonnokset hallinto-osastojen työpajoissa ja kansallisessa työpajassa Brazzavillessä.
Jäljempänä esitetty laadittavien lainsäädäntöluonnosten luettelo ei ole tyhjentävä, ja sitä täydennetään aina tarpeen vaatiessa.
3.1 Kyseessä olevat ministeriöt
Ympäristöministeriö
|
1. |
säädös vaikutustenarviointitutkimusten toteuttamisesta ja hyväksymisestä |
|
2. |
säädös ympäristöhallinnon keskusviraston ympäristölainsäädäntöön kohdistamista valvonta- ja tarkastusmenettelyistä |
Oikeusministeriö
|
1. |
laki alkuperäisväestön oikeuksien edistämisestä ja suojelemisesta Kongon tasavallassa |
Työministeriö
|
1. |
säädös koulutustodistuksen myöntämisestä |
|
2. |
maksutilastomallit |
|
3. |
työtapaturma- ja työturvallisuustilastomallit |
Metsätalousministeriö
|
1. |
säädös valtion viljelysten luovuttamisesta kolmansille |
|
2. |
säädös puutavaran seurantaperiaatteiden määrittelemisestä |
|
3. |
säädös viljelyksiin sovellettavien metsätalousnormien määrittelemisestä |
|
4. |
puitesäädös metsien yhtenäisen ja osallistuvan hallinnon edellytyksistä, sellaisina kuin niistä on säädetty metsäkoodeksin 1 ja 2 §:ssä, erityisesti seuraavista seikoista:
|
|
5. |
säädös muodoista, joilla paikallis- ja alkuperäisväestö sekä kansalaisyhteiskunta osallistuvat sopimusasiakirjojen laatimista koskevaan päätöksentekoon |
|
6. |
soveltamissäädös, jossa täsmennetään seuraavat seikat yhteisömetsistä: yhteisömetsien käsite, vyöhykejakoprosessi ja kaikkien toimijoiden osallistumisen takaavat metsänhoitomenettelyt |
|
7. |
soveltamissäädös paikallisyhteisön ja alkuperäisväestön osallistumisesta metsänparannussuunnitelmaan (yhteisötyyppisten metsien ja muiden vyöhykejakoon) |
|
8. |
soveltamissäädös kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta ja/tai kansalaisyhteiskunnan edustajien asettamisesta eri lautakuntiin (hakkuulupien myöntäminen, metsä- ja puualan ammattikorttien myöntäminen jne.); säädöksessä määritetään myös kansalaisyhteiskunnan edustajien valitsemisperusteet |
|
9. |
säädös valvonta- ja varmentamismenetelmistä |
|
10. |
säädös tuonti- ja vientipuutavaran sekä kauttakuljetettavan puutavaran valvontamenettelyistä |
|
11. |
säädös hyödykkeiden ja töiden vastaanottamismenetelmistä, joilla voidaan osoittaa, että sopimusasiakirjoja ja sopimuspöytäkirjoja on noudatettu |
|
12. |
muita myöhemmin täydennettäviä säädöksiä, jotka koskevat metsäkoodeksin täytäntöönpanoa metsäalan hyvän hallinnon FLEGT-periaatteiden mukaisesti. |
Edellä esitettyä varten ja Kongon ja unionin välisessä vapaaehtoisessa FLEGT-kumppanuussopimuksessa tehtyjen sitoumusten varmistamiseksi soveltamissäädöksistä tehdyssä ehdotuksessa on turvattava metsäalan hyvä hallinto.
Periaatteet, jotka on sisällytettävä täydentäviin säädöksiin
Metsäkoodeksia täydentävien säädösten tehokkuuden varmistamiseksi ja jotta voidaan varmistaa laillisuuskaavion sekä FLEGT-periaatteiden noudattaminen, näiden säädösten on tultava voimaan viimeistään ensimmäisen luvan antohetkellä.
Eri yhteisöjen oikeuksien tunnustaminen
Osallistuminen
Kansalaisyhteiskunnan sekä paikallis- ja alkuperäisväestön on osallistuttava lakien ja ohjelmien laatimiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan. On laadittava soveltamissäädökset paikallisyhteisöjen, alkuperäisväestön ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta.
Avoimuus
Metsänhoidon avoimuudesta on säädettävä ja julkaistava tätä koskevat tiedot. Näihin säädöksiin on liitettävä paikallisyhteisöille ja alkuperäisväestölle tarkoitettua tiedotusta ja niiden kuulemista koskevat menetelmät.
Yhteisömetsät
Tätä käsitettä ei ole määritetty metsäkoodeksista 20. marraskuuta 2000 annetussa laissa nro 16–2000.
Käsite otetaan huomioon seuraavilla kahdella mahdollisella tavalla: 1) yhteisötyyppiset metsät metsänparannussuunnitelmassa ja 2) paikallisyhteisöjen metsät.
Riippumaton tarkkailu
Säädökset ja määräykset kansalaisyhteiskuntaa edustavan riippumattoman tarkkailijan perustamisesta ja osallistumisesta korjuulupien myöntämiseen, metsänparannussuunnitelmien toteuttamiseen ja metsävarojen hallintakomiteaan. Tarkkailijat on rekrytoitava kilpailuttamalla ja avoimesti.
3.2 Menetelmät
Ehdotukset uudeksi lainsäädännöksi päätyvät kaikkien asianomaisten osapuolten yleiseen kuulemisprosessiin.
Yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kuuleminen
Paikallisyhteisöjen ja alkuperäisväestön aktiivisen osallistumisen varmistamiseksi metsäkoodeksia täydentävän säännöstön laatimiseen paikallisyhteisöjen ja alkuperäisväestön järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen on järjestäydyttävä ja kehitettävä tehokas osallistumis- ja edustusprosessi.
Lautakunnan perustaminen ehdotusten laatimiseksi
Jotta voidaan varmistaa kaikkien asianomaisten osapuolten osallistuminen metsäkoodeksia täydentävän lainsäädännön laatimiseen, ehdotetaan, että perustetaan lainsäädäntöluonnosten laatimisesta vastaava lautakunta, jossa kukin asianomainen osapuoli on edustettuna. Soveltamislainsäädännön laatimiseen on liitettävä yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kuuleminen käynnissä olevista neuvotteluista. Kuulemista on jatkettava vähintään vuoden ajan.
Paikallisyhteisöjen, alkuperäisväestön ja kansalaisyhteiskunnan kuulemista ja tähän prosessiin osallistumista on tuettava rahoittamalla sitä ja käyttämällä asiantuntijakomiteaa, johon kuuluu kansallisen ja alueellisen kansalaisyhteiskunnan järjestöjen jäseniä.
Kuulemisvaiheet, jotka on liitettävä kuulemista tukevaan hankkeeseen
Paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen tiedotus- ja viestintätyöpajat, joissa käsitellään metsäkoodeksia täydentävän lainsäädännön laatimista ja näiden yhteisöjen kannan huomioon ottamista heidän hyväkseen annettavassa lainsäädännössä.
Työpajat, joissa määritellään säännöt yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle ja edustukselle metsäkoodeksia täydentävän lainsäädännön laatimiseen.
Alustava esitys metsäkoodeksia täydentäväksi lainsäädännöksi, jonka laatimiseen osallistuu kansalaisyhteiskunnan sekä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen edustajia.
Työpajat, joissa metsäkoodeksin alustavasta esityksestä kuullaan paikallis- ja alkuperäisyhteisöjä.
Metsäkoodeksia täydentävän lainsäädännön alustavan esityksen uudelleentarkastelu säädösluonnosten laatimisesta vastaavassa lautakunnassa yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan tekemien esitysten huomioon ottamiseksi.
Työpajat, joissa arvioidaan alustavaan lakiesitykseen hyväksyttyjä säännöksiä ja määritellään strategia esityksen puolustamiseksi parlamentissa.
4. Viestintäsuunnitelma
Tämän suunnitelman tarkoituksena on välittää tietoja vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta, jäljempänä ’sopimus’.
Sisältö
Sopimus koskee niinkin tärkeää elinkeinoa kuin metsäala, ja se on tehtävä tunnetuksi suurelle yleisölle. Näin ollen on laadittava ja toteutettava metsäyhdistysten ja kohdekeskushallintojen vastuuhenkilöille sekä suurelle yleisölle tarkoitettu tiedotusohjelma.
On kehitetty viestintäsuunnitelma, jonka tavoitteita ovat muun muassa seuraavat:
|
— |
Kongon suurelle yleisölle tarkoitettu valistuskampanja:
|
|
— |
valmistautuminen sopimuksen ratifioimiseen Kongossa |
|
— |
lisätiedottamisen tarpeiden yksilöiminen |
|
— |
osapuolten yhteistyön varmistaminen sopimuksen voimaantulon jälkeen sitä täytäntöön pantaessa. |
Strategisesti katsoen tarkoituksena on
|
— |
metsäalan eri toimijoiden mukaan saaminen tiedottamaan sopimuksen välttämättömyydestä ja merkityksestä Kongolle |
|
— |
suurelle yleisölle kohdistettu tiedotus sopimuksen tekemisessä jo saavutetuista vaiheista |
|
— |
viestintä sopimuksen ratifioinnista ja toteuttamisesta |
|
— |
tietojen välittäminen sopimuksesta |
|
— |
sen vaikutuksista tiedottaminen. |
4.1 Kohdeyleisö
Kohdeyleisö, jota varten laaditaan erityisviestejä ja mukautetaan viestintävälineitä, on seuraava.
4.1.1 Paikallistoimijat:
|
— |
hallintoelimet |
|
— |
metsähallinto |
|
— |
muut alaan vaikuttavat hallinnot |
|
— |
paikallisviranomaiset |
|
— |
paikallis- ja alkuperäisyhteisöt metsäalueilla |
|
— |
metsäyhdistykset |
|
— |
kansalaisyhteiskunta |
|
— |
metsien säilyttämistä ja suojelua ajavat kansalaisjärjestöt. |
4.1.2 Kansainväliset toimijat:
|
— |
maahantuojat ja väliportaat |
|
— |
puualan liitot ja muut laitokset |
|
— |
metsien säilyttämistä ja suojelua ajavat valtioista riippumattomat järjestöt |
|
— |
sijoittajat |
|
— |
pankinjohtajat jne. |
4.2 Toteutettavat toimet
Kyseisten toimijoiden keskuudessa toteutettava viestintä:
|
4.2.1 |
Paikallistasolla: järjestetään
|
|
4.2.2 |
Kansainvälisellä tasolla:
|
4.3 Viestien sisältö
Laadittavat ja välitettävät viestit kattavat erityisesti seuraavat seikat:
|
— |
toimivasta sopimuksesta Kongolle aiheutuva sosiaalinen ja sosiaaliskulttuurinen hyöty |
|
— |
toimivasta sopimuksesta Kongon metsille aiheutuvat ympäristöhyödyt |
|
— |
toimivasta sopimuksesta Kongon taloudellisille toimijoille aiheutuvat liiketoimintahyödyt |
|
— |
toimivaan sopimukseen perustuvat Kongon tavoitteet |
|
— |
Kongon saama taloudellinen hyöty |
|
— |
sopimuksesta Kongolle mahdollisesti aiheutuvat muut vaikutukset. |
4.4 Vastuu sopimuksen toteuttamisesta
APV/FLEGT:n tekninen sihteeristö Kongossa toimii metsätalousministeriön alaisena ja on osaltaan vastuussa viestintäsuunnitelman toteuttamisesta
|
— |
monitoimijaryhmä käynnistää julkishallinnolle, parlamentille ja metsäyhdistyksille kohdistetut toimet |
|
— |
kansalaisyhteiskunnan järjestöt toteuttavat paikallis- ja alkuperäisväestölle kohdistetut toimet. |
5. Sopimuksen seurannasta vastaava tekninen sihteeristö (Kongossa)
Kongolainen osapuoli perustaa tukielimen sopimuksen seurantaa varten ja kokoaa siihen FLEGT-prosessin eri osapuolet (julkishallinnon, yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan) tukemaan Kongon osallistumisen valmistelemista yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa ja helpottamaan komitean päätösten seurantaa. Tämä elin on tekninen sihteeristö.
5.1 Tehtävät
Kongon teknisen sihteeristön vastuulla on erityisesti:
|
— |
sopimuksen täytäntöönpanoaikataulun noudattamisen valvonta |
|
— |
riippumattoman valvojan raporttien tutkiminen |
|
— |
Kongon asiakirjojen laatiminen yhteisen täytäntöönpanokomitean käyttöön |
|
— |
yhteisen täytäntöönpanokomitean ja kansallisen neuvoa-antavan ryhmän istuntojen (kokousten) valmistelu |
|
— |
metsätalouden valvonta- ja tarkastusviraston ja muiden asiasta vastaavien laitosten vastuulla olevan laillisuuden varmentamisen moitteettoman toteuttamisen valvonta |
|
— |
Kongon asianomaisten osapuolten tehokkaaseen toimintaan liittyvien välttämättömien tarpeiden arviointi |
|
— |
viestintäsuunnitelman toteuttamisen valvonta |
|
— |
laillisuutta koskevia lakeja ja muita säädöksiä täydentävän lainsäädännön tarkastelu ja hyväksyminen |
|
— |
sopimuksen voimaantuloa ja toteuttamista helpottavien toimenpiteiden ehdottaminen |
|
— |
puutavaramarkkinoiden kausiraporttien laatimisen valvominen |
|
— |
yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien vahvistamista koskevien toimenpiteiden toteuttamisen valvonta |
|
— |
yhteisen komitean havaitsemien, sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien mahdollisten vaikeuksien korjaamiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden ehdottaminen |
|
— |
puutavaramarkkinoiden tilannetta kuvaavien kausiraporttien laatimisen valvonta. |
5.2 Teknisen sihteeristön kokoonpano
Tekniseen sihteeristöön kuuluu:
|
— |
puheenjohtaja |
|
— |
varapuheenjohtaja |
|
— |
esittelijä |
|
— |
avustava esittelijä |
|
— |
jäseninä: valtionhallinnon, yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. |
LIITE X
TIETOJEN JULKAISEMINEN
1. Johdanto
Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, täytäntöönpano edellyttää muun muassa tietojen saatavuutta sopimuksesta, sen tavoitteista, toteuttamisesta, seurannasta ja valvonnasta. Sopimuksen yhteisen täytäntöönpanokomitean ja kummankin osapuolen on julkaistava nämä tiedot, jotta kaikki toimijat ymmärtäisivät oikein FLEGT-lupajärjestelmän ja jotta varmistettaisiin metsänhoidon hyvä hallinto.
2. Metsähallinnon ja muiden toimijoiden julkaisemat relevantit tiedot
Seuraavat tiedot julkaistaan:
|
|
Laillisuutta koskevat tiedot:
|
|
|
Tiedot Kongon vuosittaisesta metsätuotannosta
|
|
|
Tiedot oikeuksien myöntämisestä ja luvanhaltijoista
|
|
|
Metsänparannustiedot:
|
|
|
Jalostustiedot:
|
|
|
Tiedot laillisuuden valvonnasta:
|
|
|
Tiedot metsämaksuista:
|
|
|
Tiedot unionin kanssa käytävästä kaupasta
|
|
|
Unioni julkaisee seuraavat tiedot:
|
Tiedot puutuotteiden hinnoista Euroopan markkinoilla toimitetaan Kongolle säännöllisesti.
3. Yhteisen komitean julkaisemat tiedot
3.1 Yhteisen komitean kokouspöytäkirjat ja päätökset
3.2 Yhteinen raportti, jossa on erityisesti seuraavat tiedot:
|
a) |
kummankin osapuolen toteuttamat toimenpiteet laittomien puutuotteiden maahantuonnin estämiseksi ja FLEGT-sopimusjärjestelmän yhtenäisyyden säilyttämiseksi |
|
b) |
FLEGT-lupajärjestelmän noudattamatta jättämistapaukset Kongossa ja tapausten ratkaisemiseksi toteutetut toimet |
|
c) |
tapaukset (määrä) – ja niihin liittyvien puutuotteiden määrä – joissa on sovellettu 9 artiklan 1 kohtaa (1) |
|
d) |
toimet, joilla pyritään estämään kaikki laittomien puutavaroiden ja -tuotteiden vienti muille kuin unionin markkinoille ja niiden myynti kansallisilla markkinoilla |
|
e) |
edistyminen sopimuksessa asetetussa määräajassa toteutettavien tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa ja kaikki sopimuksen toteuttamista koskevat seikat |
|
f) |
yhteisen komitean rakenne ja toiminta |
|
g) |
tietyt jommankumman osapuolen julkaisemat seikat, jotka on mainittu kohdassa 2 (2). |
3.3 Riippumattoman valvojan tehtävänmääritykset, tarkastusmatkaraportit ja tarkastuskertomukset
4. Tiedonsaantivälineet
Käytettävissä ovat seuraavat tiedonsaantivälineet:
|
— |
metsätalousministeriön Internet-sivusto |
|
— |
Kongon tekninen sihteeristö, joka vastaa sopimuksen seurannasta |
|
— |
metsähallinnon vuosittaiset raportit, joihin voi tutustua ministeriössä ja metsätalousosastoissa |
|
— |
kansallinen ja kansainvälinen lehdistö. |
Lisäksi viestintäsuunnitelman perusteella järjestetään julkisia tiedotustilaisuuksia, joissa näitä tietoja jaetaan osallistujille, erityisesti kentällä toimiville henkilöille ja yhteisöille, joilla ei ole Internet-yhteyksiä.
(1) 9 artiklan 1 kohta/ yhteys sopimustekstiin (jossa viitataan tapauksiin, joissa luvaton puutavara on saapunut unionin tullitoimipaikkoihin).
(2) Nämä seikat merkitään tähdellä *.
LIITE XI
SOPIMUKSEN YHTEISEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKOMITEAN TEHTÄVÄT
Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, yhteisen täytäntöönpanokomitean tehtäviin kuuluu sopimuksen hallinnointi ja sen täytäntöönpanon seurannan ja arvioinnin varmistaminen.
Sen vastuulla on erityisesti:
|
a) |
sopimuksen hallinnoinnissa
|
|
b) |
sopimuksen seurannassa ja arvioinnissa
|
|
c) |
riippumattomassa valvonnassa
|
|
d) |
muiden sopimuksen hallintoon osallistuvien toimijoiden suhteen
|