3.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 52/32


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 178/2010,

annettu 2 päivänä maaliskuuta 2010,

asetuksen (EY) N:o 401/2006 muuttamisesta maapähkinöiden, muiden öljysiementen, pähkinöiden, aprikoosinsiementen, lakritsin ja kasviöljyn osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta 19 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistetaan joidenkin mykotoksiinien enimmäispitoisuudet tietyissä elintarvikkeissa.

(2)

Koska mykotoksiineja esiintyy yleensä hyvin epätasaisesti tutkittavan erän sisällä, näytteenotolla on suuri merkitys mykotoksiinipitoisuuden määritystarkkuudelle. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa yleiset perusteet, jotka näytteenottomenetelmien on täytettävä.

(3)

Näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeiden mykotoksiinipitoisuuksien virallista tarkastusta varten 23 päivänä helmikuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 401/2006 (3) vahvistetaan näytteenottoa koskevat vaatimukset mykotoksiinipitoisuuksien tarkastusta varten.

(4)

On tarpeen muuttaa tietyissä elintarvikkeissa olevien aflatoksiinien näytteenottoa koskevia säännöksiä, jotta Codex Alimentariuksen kehittyminen ja hiljattain vahvistetut mykotoksiinien enimmäispitoisuudet uusissa elintarvikeluokissa tulevat otetuiksi huomioon.

(5)

Codex Alimentariuksessa otettiin käyttöön uusi näytteenottomenetelmä jatkojalostukseen tarkoitettuja maapähkinöitä, manteleita, hasselpähkinöitä ja pistaasipähkinöitä varten sekä uusi näytteenottomenetelmä sellaisenaan syötäviksi tarkoitettuja maapähkinöitä, manteleita ja pistaasipähkinöitä varten (4).

(6)

Aflatoksiinin enimmäispitoisuuksien valvonnan helpottamiseksi on aiheellista soveltaa Codex Alimentariuksessa vahvistettuja, jatkojalostukseen tarkoitettuja maapähkinöitä, manteleita, hasselpähkinöitä ja pistaasipähkinöitä koskevia näytteenottosäännöksiä myös muihin jatkojalostukseen tarkoitettuihin pähkinöihin ja Codex Alimentariuksessa vahvistettuja, sellaisenaan syötäviksi tarkoitettuja maapähkinöitä, manteleita ja pistaasipähkinöitä koskevia näytteenottosäännöksiä myös muihin sellaisenaan syötäviin pähkinöihin ja maapähkinöihin. Pähkinöitä koskevaa näytteenottomenettelyä olisi sovellettava myös aprikoosinsiemeniin. Asetuksen (EY) N:o 401/2006 liitteessä I olevaa D osaa olisi siksi muutettava siten, että se koskee ainoastaan kuivattuihin viikunoihin sovellettavaa näytteenottomenetelmää, jonka tulisi pysyä muuttumattomana, ja maapähkinöihin, muihin öljysiemeniin, aprikoosinsiemeniin ja pähkinöihin sovellettava uusi näytteenottomenetelmä olisi vahvistettava liitteen erillisessä osassa.

(7)

Aflatoksiineille on vahvistettu enimmäispitoisuudet muissa öljysiemenissä kuin maapähkinöissä (5) ja okratoksiini A:lle mausteissa, lakritsijuuressa ja lakritsiuutteessa (6). On aiheellista säätää erityisistä näytteenottomenetelmistä näille uusille elintarvikeluokille ja viitata tarvittaessa nykyisiin säännöksiin.

(8)

Näytteenotolla kasvisöljyistä mykotoksiinien valvontaa varten on omat erityispiirteensä, ja siksi sille on aiheellista vahvistaa erityisiä näytteenottoa koskevia sääntöjä.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 401/2006 liite I seuraavasti:

1)

Korvataan D osa tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.

2)

Korvataan E osassa ensimmäinen virke seuraavasti:

”Tätä näytteenottomenetelmää sovelletaan okratoksiini A:lle, aflatoksiini B1:lle ja aflatoksiinien kokonaismäärälle mausteissa vahvistettujen enimmäismäärien viralliseen tarkastukseen.”

3)

Korvataan G osa tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä.

4)

Lisätään tämän asetuksen liitteen III mukainen K osa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan sen voimaantulopäivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(2)  EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5.

(3)  EUVL L 70, 9.3.2006, s. 12.

(4)  Codex General Standard for Contaminants and toxins in foods (CODEX STAN 193–1995) http://www.codexalimentarius.net/download/standards/17/CXS_193e.pdf

(5)  Komission asetus (EU) N:o 165/2010, annettu 26 päivänä helmikuuta 2010, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta aflatoksiinien osalta (EUVL L 50, 27.2.2010, s. 8).

(6)  Komission asetus (EU) N:o 105/2010, annettu 5 päivänä helmikuuta 2010, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta okratoksiini A:n osalta (EUVL L 35, 6.2.2010, s. 7).


LIITE I

”D.1   Näytteenottomenetelmä kuivattuja viikunoita varten

Tätä näytteenottomenetelmää sovelletaan aflatoksiini B1:lle ja aflatoksiinien kokonaismäärälle kuivatuissa viikunoissa vahvistettujen enimmäismäärien viralliseen tarkastukseen.

D.1.1   Perusnäytteen paino

Ellei painoa liitteessä I olevassa D.1 osassa toisin määritellä, perusnäytteen painon on oltava noin 300 grammaa.

Vähittäismyyntipakkauksiin pakattujen erien osalta perusnäytteen paino riippuu vähittäismyyntipakkauksen painosta.

Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on yli 300 g, kokoomanäytteen painon on oltava yli 30 kg. Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on huomattavasti yli 300 grammaa, kustakin yksittäisestä vähittäismyyntipakkauksesta on otettava perusnäytteenä 300 grammaa. Tämä voidaan tehdä joko näytettä otettaessa tai laboratoriossa. Jos tällainen näytteenottomenetelmä kuitenkin aiheuttaisi erän vaurioitumisesta johtuvia haitallisia kaupallisia seurauksia (esimerkiksi pakkausmuotojen tai kuljetustapojen vuoksi), jotka eivät ole hyväksyttävissä, voidaan soveltaa vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää. Esimerkiksi jos arvokas tuote myydään 500 g:n tai 1 kg:n vähittäismyyntipakkauksissa, kokoomanäyte saadaan ottamalla vähemmän perusnäytteitä kuin taulukoissa 1, 2 ja 3 esitetään, edellyttäen että kokoomanäytteen paino vastaa taulukoissa 1, 2 ja 3 mainittua vaadittua painoa.

Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on alle 300 g eikä ero ole kovin suuri, yhtä pakkausta on pidettävä yhtenä perusnäytteenä, jolloin kokoomanäytteen paino on alle 30 kg. Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on huomattavasti alle 300 g, yhden perusnäytteen on koostuttava vähintään kahdesta vähittäismyyntipakkauksesta, joiden yhteispainon on oltava mahdollisimman lähellä 300:aa grammaa.

D.1.2   Yhteenveto näytteenottomenetelmästä kuivattuja viikunoita varten

Taulukko 1

Erien jakaminen osaeriksi tuotteen ja erän painon mukaan

Tuote

Erän paino (tonnia)

Osaerien paino tai lukumäärä

Perusnäytteiden lukumäärä

Kokoomanäytteen paino (kg)

Kuivatut viikunat

≥ 15

15–30 tonnia

100

30

< 15

10–100 (1)

≤ 30

D.1.3   Kuivattuihin viikunoihin sovellettava näytteenottomenetelmä (vähintään 15 tonnin painoiset erät)

Jos erästä on mahdollista erottaa osaeriä, kukin erä on jaettava osaeriin taulukon 1 mukaisesti. Koska erän paino ei aina ole osaerien painojen täsmällinen summa, osaerän paino saa ylittää ilmoitetun painon enintään 20 prosentilla.

Kustakin osaerästä on otettava erilliset näytteet.

Perusnäytteiden lukumäärä: 100.

Kokoomanäytteen paino on 30 kg, ja kokoomanäyte on sekoitettava ja jaettava ennen jauhamista kolmeksi samanlaiseksi 10 kg:n painoiseksi laboratorionäytteeksi (lajiteltaviksi tai muuhun fyysiseen käsittelyyn tarkoitettujen kuivattujen viikunoiden jakaminen kolmeksi laboratorionäytteeksi ei ole tarpeen, jos on käytettävissä välineet, joilla 30 kilogramman näyte voidaan homogenoida).

Kukin 10 kilogramman laboratorionäyte on liitteen II säännösten mukaisesti jauhettava erikseen hienoksi ja sekoitettava huolellisesti täydellisen homogenoinnin varmistamiseksi.

Jos edellä kuvattua näytteenottomenetelmää ei ole mahdollista soveltaa ilman erälle aiheutuvista vaurioista johtuvia haitallisia kaupallisia seurauksia (esimerkiksi pakkausmuotojen tai kuljetustapojen vuoksi), voidaan soveltaa vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää edellyttäen, että se on mahdollisimman edustava ja tarkkaan kuvattu ja dokumentoitu.

D.1.4   Kuivattuihin viikunoihin sovellettava näytteenottomenetelmä (alle 15 tonnin painoiset erät)

Otettavien perusnäytteiden lukumäärä määräytyy tutkittavan erän painon mukaan, ja sen on oltava vähintään 10 ja enintään 100.

Seuraavan taulukon 2 lukuja voidaan käyttää perusnäytteiden lukumäärän ja saatavan kokoomanäytteen jaon määrittämisessä.

Taulukko 2

Erän painon mukaan otettavien perusnäytteiden lukumäärä ja kokoomanäytteestä jaettavien osien lukumäärä

Erän paino (tonneina)

Perusnäytteiden lukumäärä

Kokoomanäytteen paino (kg) (yksittäispakkausten osalta kokoomanäytteen paino voi vaihdella, ks. D.1.1 kohta)

Kokoomanäytteestä saatavien laboratorionäytteiden lukumäärä

≤ 0,1

10

3

1 (ei jaeta)

> 0,1 - ≤ 0,2

15

4,5

1 (ei jaeta)

> 0,2 - ≤ 0,5

20

6

1 (ei jaeta)

> 0,5 - ≤ 1,0

30

9 (- < 12 kg)

1 (ei jaeta)

> 1,0 - ≤ 2,0

40

12

2

> 2,0 - ≤ 5,0

60

18 (- < 24 kg)

2

> 5,0 - ≤ 10,0

80

24

3

> 10,0 - ≤ 15,0

100

30

3

Kokoomanäytteen paino on enintään 30 kg, ja kokoomanäyte on sekoitettava ja jaettava ennen jauhamista kahdeksi tai kolmeksi samanlaiseksi enintään 10 kg:n painoiseksi laboratorionäytteeksi (lajiteltaviksi tai muuhun fyysiseen käsittelyyn tarkoitettujen kuivattujen viikunoiden jakaminen kahdeksi tai kolmeksi laboratorionäytteeksi ei ole tarpeen, jos on käytettävissä välineet, joilla enintään 30 kilogramman painoiset näytteet voidaan homogenoida).

Jos kokoomanäytteen paino on alle 30 kg, kokoomanäyte on jaettava laboratorionäytteisiin seuraavien ohjeiden mukaisesti:

< 12 kg: ei jaeta laboratorionäytteiksi

≥ 12 - < 24 kg: jaetaan kahdeksi laboratorionäytteeksi

≥ 24 kg: jaetaan kolmeksi laboratorionäytteeksi

Kukin laboratorionäyte on liitteen II säännösten mukaisesti jauhettava erikseen hienoksi ja sekoitettava huolellisesti täydellisen homogenoinnin varmistamiseksi.

Jos edellä kuvattua näytteenottomenetelmää ei ole mahdollista soveltaa ilman erälle aiheutuvista vaurioista johtuvia haitallisia kaupallisia seurauksia (esimerkiksi pakkausmuotojen tai kuljetustapojen vuoksi), jotka eivät ole hyväksyttävissä, voidaan soveltaa vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää edellyttäen, että se on mahdollisimman edustava ja tarkkaan kuvattu ja dokumentoitu.

D.1.5   Valmisteisiin ja koostettuihin elintarvikkeisiin sovellettava näytteenottomenetelmä

D.1.5.1   Erittäin hienojakoiset valmisteet (joissa aflatoksiinit jakautuvat tasaisesti)

Perusnäytteiden lukumäärä: 100; alle 50 tonnin painoisista eristä otetaan 10–100 perusnäytettä erän painon mukaan (ks. taulukko 3).

Taulukko 3

Erän painon mukaan otettavien perusnäytteiden lukumäärä

Erän paino (tonneina)

Perusnäytteiden lukumäärä

Kokoomanäytteen paino (kg)

≤ 1

10

1

> 1 - ≤ 3

20

2

> 3 - ≤ 10

40

4

> 10 - ≤ 20

60

6

> 20 - ≤ 50

100

10

Perusnäytteen painon on oltava noin 100 grammaa. Vähittäismyyntipakkauksiin pakattujen erien osalta perusnäytteen paino riippuu vähittäismyyntipakkauksen painosta.

Kokoomanäytteen paino: 1–10 kg, riittävästi sekoitettuna.

D.1.5.2   Muut, suhteellisen karkeajakoiset valmisteet (joissa aflatoksiinit ovat jakautuneet epätasaisesti)

Näytteenottomenetelmä ja hyväksymistä koskevat säännöt samat kuin kuivattuihin viikunoihin sovellettavat (D.1.3 ja D.1.4).

D.1.6   Näytteenotto vähittäismyyntivaiheessa

Elintarvikkeista on vähittäismyyntivaiheessa mahdollisuuksien mukaan otettava näytteet liitteen I tässä osassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

Jos se ei ole mahdollista, voidaan soveltaa muuta tehokasta näytteenottomenetelmää vähittäismyyntivaiheessa edellyttäen, että kokoomanäyte edustaa riittävän hyvin erää, josta näyte on otettu, ja että käytetty menetelmä on tarkkaan kuvattu ja dokumentoitu. Kokoomanäytteen painon on joka tapauksessa oltava vähintään 1 kg (2).

D.1.7   Tyhjiöpakkauksissa myytäviin viikunoihin ja valmisteisiin sovellettava näytteenottomenetelmä

D.1.7.1   Kuivatut viikunat

Vähintään 15 tonnin painoisista eristä on otettava vähintään 50 perusnäytettä siten, että kokoomanäytteen paino on 30 kg, ja alle 15 tonnin painoisista eristä on otettava 50 % taulukossa 2 mainitusta perusnäytteiden määrästä siten, että kokoomanäytteen paino vastaa tutkittavan erän painoa (ks. taulukko 2).

D.1.7.2   Viikunoista valmistetut hienojakoiset tuotteet

Vähintään 50 tonnin painoisista eristä on otettava vähintään 25 perusnäytettä siten, että kokoomanäytteen paino on 10 kg, ja alle 50 tonnin painoisista eristä on otettava 25 % taulukossa 3 mainitusta perusnäytteiden määrästä siten, että kokoomanäytteen paino vastaa tutkittavan erän painoa (ks. taulukko 3).

D.1.8   Erän tai osaerän hyväksyminen

Lajiteltaviksi tai muuhun fyysiseen käsittelyyn tarkoitetut kuivatut viikunat

hyväksytään, jos kokoomanäyte tai laboratorionäytteiden keskiarvo on enimmäisrajan mukainen, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus,

hylätään, jos kokoomanäyte tai laboratorionäytteiden keskiarvo ylittää enimmäisrajan selvästi, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.

Suoraan ihmisravinnoksi tarkoitetut kuivatut viikunat

hyväksytään, jos yksikään laboratorionäyte ei ylitä enimmäisrajaa, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus,

hylätään, jos vähintään yksi laboratorionäyte ylittää enimmäisrajan selvästi, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.

Jos kokoomanäytteen paino on enintään 12 kg, erä tai osaerä

hyväksytään, jos laboratorionäyte on enimmäisrajan mukainen, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus,

hylätään, jos laboratorionäyte ylittää enimmäisrajan selvästi, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.

D.2   Näytteenottomenetelmä maapähkinöitä, muita öljysiemeniä, aprikoosinsiemeniä ja pähkinöitä varten

Tätä näytteenottomenetelmää sovelletaan aflatoksiini B1:lle ja aflatoksiinien kokonaismäärälle maapähkinöissä, muissa öljysiemenissä, aprikoosinsiemenissä ja pähkinöissä vahvistettujen enimmäismäärien viralliseen tarkastukseen.

D.2.1   Perusnäytteen paino

Ellei painoa liitteessä I olevassa D.2 osassa toisin määritellä, perusnäytteen painon on oltava noin 200 grammaa.

Vähittäismyyntipakkauksiin pakattujen erien osalta perusnäytteen paino riippuu vähittäismyyntipakkauksen painosta.

Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on yli 200 g, kokoomanäytteen painon on oltava yli 20 kg. Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on huomattavasti yli 200 grammaa, kustakin yksittäisestä vähittäismyyntipakkauksesta on otettava perusnäytteenä 200 grammaa. Tämä voidaan tehdä joko näytettä otettaessa tai laboratoriossa. Jos tällainen näytteenottomenetelmä kuitenkin aiheuttaisi erän vaurioitumisesta johtuvia haitallisia kaupallisia seurauksia (esimerkiksi pakkausmuotojen tai kuljetustapojen vuoksi), jotka eivät ole hyväksyttävissä, voidaan soveltaa vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää. Esimerkiksi jos arvokas tuote myydään 500 g:n tai 1 kg:n vähittäismyyntipakkauksissa, kokoomanäyte saadaan ottamalla vähemmän perusnäytteitä kuin taulukoissa 1, 2 ja 3 esitetään, edellyttäen että kokoomanäytteen paino vastaa taulukoissa 1, 2 ja 3 mainittua vaadittua painoa.

Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on alle 200 g eikä ero ole kovin suuri, yhtä pakkausta on pidettävä yhtenä perusnäytteenä, jolloin kokoomanäytteen paino on alle 20 kg. Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on huomattavasti alle 200 g, yhden perusnäytteen on koostuttava vähintään kahdesta vähittäismyyntipakkauksesta, joiden yhteispainon on oltava mahdollisimman lähellä 200:aa grammaa.

D.2.2   Yhteenveto näytteenottomenetelmästä maapähkinöitä, muita öljysiemeniä, aprikoosinsiemeniä ja pähkinöitä varten

Taulukko 1

Erien jakaminen osaeriksi tuotteen ja erän painon mukaan

Tuote

Erän paino (tonnia)

Osaerien paino tai lukumäärä

Perusnäytteiden lukumäärä

Kokoomanäytteen paino (kg)

Maapähkinät, muut öljysiemenet, aprikoosinsiemenet ja pähkinät

≥ 500

100 tonnia

100

20

> 125 ja < 500

5 osaerää

100

20

≥ 15 ja ≤ 125

25 tonnia-

100

20

< 15

10–100 (3)

≤ 20

D.2.3   Maapähkinöihin, muihin öljysiemeniin, aprikoosinsiemeniin ja pähkinöihin sovellettava näytteenottomenetelmä (vähintään 15 tonnin painoiset erät)

Jos erästä on mahdollista erottaa osaeriä, kukin erä on jaettava osaeriin taulukon 1 mukaisesti. Koska erän paino ei aina ole osaerien painojen täsmällinen summa, osaerän paino saa ylittää ilmoitetun painon enintään 20 prosentilla.

Kustakin osaerästä on otettava erilliset näytteet.

Perusnäytteiden lukumäärä: 100.

Kokoomanäytteen paino on 20 kg, ja kokoomanäyte on sekoitettava ja jaettava ennen jauhamista kahdeksi samanlaiseksi 10 kg:n painoiseksi laboratorionäytteeksi (lajiteltaviksi tai muuhun fyysiseen käsittelyyn tarkoitettujen maapähkinöiden, muiden öljysiementen, aprikoosinsiementen ja pähkinöiden jakaminen kahdeksi laboratorionäytteeksi ei ole tarpeen, jos on käytettävissä välineet, joilla 20 kilogramman näyte voidaan homogenoida).

Kukin 10 kilogramman laboratorionäyte on liitteen II säännösten mukaisesti jauhettava erikseen hienoksi ja sekoitettava huolellisesti täydellisen homogenoinnin varmistamiseksi.

Jos edellä kuvattua näytteenottomenetelmää ei ole mahdollista soveltaa ilman erälle aiheutuvista vaurioista johtuvia kaupallisia seurauksia (esimerkiksi pakkausmuotojen tai kuljetustapojen vuoksi), voidaan soveltaa vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää edellyttäen, että se on mahdollisimman edustava ja tarkkaan kuvattu ja dokumentoitu.

D.2.4   Maapähkinöihin, muihin öljysiemeniin, aprikoosinsiemeniin ja pähkinöihin sovellettava näytteenottomenetelmä (alle 15 tonnin painoiset erät)

Otettavien perusnäytteiden lukumäärä määräytyy tutkittavan erän painon mukaan, ja sen on oltava vähintään 10 ja enintään 100.

Seuraavan taulukon 2 lukuja voidaan käyttää perusnäytteiden lukumäärän ja saatavan kokoomanäytteen jaon määrittämisessä.

Taulukko 2

Erän painon mukaan otettavien perusnäytteiden lukumäärä ja kokoomanäytteestä jaettavien osien lukumäärä

Erän paino (tonneina)

Perusnäytteiden lukumäärä

Kokoomanäytteen paino (kg) (yksittäispakkausten osalta kokoomanäytteen paino voi vaihdella, ks. D.2.1 kohta)

Kokoomanäytteestä saatavien laboratorionäytteiden lukumäärä

≤ 0,1

10

2

1 (ei jaeta)

> 0,1 - ≤ 0,2

15

3

1 (ei jaeta)

> 0,2 - ≤ 0,5

20

4

1 (ei jaeta)

> 0,5 - ≤ 1,0

30

6

1 (ei jaeta)

> 1,0 - ≤ 2,0

40

8 (- < 12 kg)

1 (ei jaeta)

> 2,0 - ≤ 5,0

60

12

2

> 5,0 - ≤ 10,0

80

16

2

> 10,0 - ≤ 15,0

100

20

2

Kokoomanäytteen paino on enintään 20 kg, ja kokoomanäyte on sekoitettava ja jaettava tarvittaessa ennen jauhamista kahdeksi samanlaiseksi enintään 10 kg:n painoiseksi laboratorionäytteeksi (lajiteltaviksi tai muuhun fyysiseen käsittelyyn tarkoitettujen maapähkinöiden, muiden öljysiementen, aprikoosinsiementen ja pähkinöiden jakaminen kahdeksi laboratorionäytteeksi ei ole tarpeen, jos on käytettävissä välineet, joilla enintään 20 kilogramman näyte voidaan homogenoida).

Jos kokoomanäytteen paino on alle 20 kg, kokoomanäyte on jaettava laboratorionäytteisiin seuraavien ohjeiden mukaisesti:

< 12 kg: ei jaeta laboratorionäytteiksi

≥ 12 kg: jaetaan kahdeksi laboratorionäytteeksi

Kukin laboratorionäyte on liitteen II säännösten mukaisesti jauhettava erikseen hienoksi ja sekoitettava huolellisesti täydellisen homogenoinnin varmistamiseksi.

Jos edellä kuvattua näytteenottomenetelmää ei ole mahdollista soveltaa ilman erälle aiheutuvista vaurioista johtuvia haitallisia kaupallisia seurauksia (esimerkiksi pakkausmuotojen tai kuljetustapojen vuoksi), jotka eivät ole hyväksyttävissä, voidaan soveltaa vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää edellyttäen, että se on mahdollisimman edustava ja tarkkaan kuvattu ja dokumentoitu.

D.2.5   Valmisteisiin, lukuun ottamatta kasviöljyä, ja koostettuihin elintarvikkeisiin sovellettava näytteenottomenetelmä

D.2.5.1   Erittäin hienojakoiset valmisteet (muut kuin kasviöljy): jauhot, maapähkinätahna (joissa aflatoksiinit jakautuvat tasaisesti)

Perusnäytteiden lukumäärä: 100; alle 50 tonnin painoisista eristä otetaan 10–100 perusnäytettä erän painon mukaan (ks. taulukko 3).

Taulukko 3

Erän painon mukaan otettavien perusnäytteiden lukumäärä

Erän paino (tonneina)

Perusnäytteiden lukumäärä

Kokoomanäytteen paino (kg)

≤ 1

10

1

> 1 - ≤ 3

20

2

> 3 - ≤ 10

40

4

> 10 - ≤ 20

60

6

> 20 - ≤ 50

100

10

Perusnäytteen painon on oltava noin 100 grammaa. Vähittäismyyntipakkauksiin pakattujen erien osalta perusnäytteen paino riippuu vähittäismyyntipakkauksen painosta.

Kokoomanäytteen paino: 1–10 kg, riittävästi sekoitettuna.

D.2.5.2   Suhteellisen karkeajakoiset valmisteet (joissa aflatoksiinit ovat jakautuneet epätasaisesti)

Näytteenottomenetelmä ja hyväksymistä koskevat säännöt samat kuin maapähkinöihin, muihin öljysiemeniin, aprikoosinsiemeniin ja pähkinöihin sovellettavat (D.2.3 ja D.2.4).

D.2.6   Näytteenotto vähittäismyyntivaiheessa

Elintarvikkeista on vähittäismyyntivaiheessa mahdollisuuksien mukaan otettava näytteet liitteen I tässä osassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

Jos se ei ole mahdollista, voidaan soveltaa muuta tehokasta näytteenottomenetelmää vähittäismyyntivaiheessa edellyttäen, että kokoomanäyte edustaa riittävän hyvin erää, josta näyte on otettu, ja että käytetty menetelmä on tarkkaan kuvattu ja dokumentoitu. Kokoomanäytteen painon on joka tapauksessa oltava vähintään 1 kg (2).

D.2.7.   Tyhjiöpakkauksissa myytäviin maapähkinöihin, muihin öljysiemeniin, aprikoosinsiemeniin, pähkinöihin ja valmisteisiin sovellettava näytteenottomenetelmä

D.2.7.1   Pistaasipähkinät, maapähkinät ja parapähkinät

Vähintään 15 tonnin painoisista eristä on otettava vähintään 50 perusnäytettä siten, että kokoomanäytteen paino on 20 kg, ja alle 15 tonnin painoisista eristä on otettava 50 % taulukossa 2 mainitusta perusnäytteiden määrästä siten, että kokoomanäytteen paino vastaa tutkittavan erän painoa (ks. taulukko 2).

D.2.7.2   Aprikoosinsiemenet, pähkinät lukuun ottamatta pistaasipähkinöitä ja parapähkinöitä, muut öljysiemenet

Vähintään 15 tonnin painoisista eristä on otettava vähintään 25 perusnäytettä siten, että kokoomanäytteen paino on 20 kg, ja alle 15 tonnin painoisista eristä on otettava 25 % taulukossa 2 mainitusta perusnäytteiden määrästä siten, että kokoomanäytteen paino on sama kuin tutkittavan erän paino (ks. taulukko 2).

D.2.7.3   Pähkinöistä, aprikoosinsiemenistä ja maapähkinöistä valmistetut hienojakoiset tuotteet

Vähintään 50 tonnin painoisista eristä on otettava vähintään 25 perusnäytettä siten, että kokoomanäytteen paino on 10 kg, ja alle 50 tonnin painoisista eristä on otettava 25 % taulukossa 3 mainitusta perusnäytteiden määrästä siten, että kokoomanäytteen paino vastaa tutkittavan erän painoa (ks. taulukko 3).

D.2.8   Erän tai osaerän hyväksyminen

Lajiteltaviksi tai muuhun fyysiseen käsittelyyn tarkoitetut maapähkinät, muut öljysiemenet, aprikoosinsiemenet ja pähkinät

hyväksytään, jos kokoomanäyte tai laboratorionäytteiden keskiarvo on enimmäisrajan mukainen, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus,

hylätään, jos kokoomanäyte tai laboratorionäytteiden keskiarvo ylittää enimmäisrajan selvästi, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.

Suoraan ihmisravinnoksi tarkoitetut maapähkinät, muut öljysiemenet, aprikoosinsiemenet ja pähkinät

hyväksytään, jos yksikään laboratorionäyte ei ylitä enimmäisrajaa, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus,

hylätään, jos yksi tai kumpikin laboratorionäyte ylittää enimmäisrajan selvästi, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.

Jos kokoomanäytteen paino on enintään 12 kg, erä tai osaerä

hyväksytään, jos laboratorionäyte on enimmäisrajan mukainen, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus,

hylätään, jos laboratorionäyte ylittää enimmäisrajan selvästi, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.


(1)  Erän painon mukaan – ks. tämän liitteen D.1 osan taulukko 2.

(2)  Jos tuotteen määrä, josta näyte otetaan, on niin pieni, että 1 kg painoisen kokoomanäytteen saaminen on mahdotonta, kokoomanäytteen paino voi olla vähemmän kuin 1 kg.”

(3)  Erän painon mukaan – ks. tämän liitteen D.2 osan taulukko 2.


LIITE II

”G.   NÄYTTEENOTTOMENETELMÄ KAHVIA, KAHVITUOTTEITA, LAKRITSIJUURTA JA LAKRITSIUUTETTA VARTEN

Tätä näytteenottomenetelmää sovelletaan okratoksiini A:lle paahdetuissa kahvipavuissa, jauhetussa paahdetussa kahvissa, liukoisessa kahvissa, lakritsijuuressa ja lakritsiuutteessa vahvistettujen enimmäismäärien viralliseen tarkastukseen.

G.1   Perusnäytteen paino

Ellei painoa liitteessä I olevassa G osassa toisin määritellä, perusnäytteen painon on oltava noin 100 grammaa.

Vähittäismyyntipakkauksiin pakattujen erien osalta perusnäytteen paino riippuu vähittäismyyntipakkauksen painosta.

Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on yli 100 g, kokoomanäytteen painon on oltava yli 10 kg. Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on huomattavasti yli 100 grammaa, kustakin yksittäisestä vähittäismyyntipakkauksesta on otettava perusnäytteenä 100 grammaa. Tämä voidaan tehdä joko näytettä otettaessa tai laboratoriossa. Jos tällainen näytteenottomenetelmä kuitenkin aiheuttaisi erän vaurioitumisesta johtuvia haitallisia kaupallisia seurauksia (esimerkiksi pakkausmuotojen tai kuljetustapojen vuoksi), jotka eivät ole hyväksyttävissä, voidaan soveltaa vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää. Esimerkiksi jos arvokas tuote myydään 500 g:n tai 1 kg:n vähittäismyyntipakkauksissa, kokoomanäyte saadaan ottamalla vähemmän perusnäytteitä kuin taulukoissa 1 ja 2 esitetään, edellyttäen että kokoomanäytteen paino vastaa taulukoissa 1 ja 2 mainittua vaadittua painoa.

Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on alle 100 g eikä ero ole kovin suuri, yhtä pakkausta on pidettävä yhtenä perusnäytteenä, jolloin kokoomanäytteen paino on alle 10 kg. Jos vähittäismyyntipakkauksen paino on huomattavasti alle 100 g, yhden perusnäytteen on koostuttava vähintään kahdesta vähittäismyyntipakkauksesta, joiden yhteispainon on oltava mahdollisimman lähellä 100:aa grammaa.

G.2   Yhteenveto näytteenottomenetelmästä paahdettuja kahvipapuja, jauhettua paahdettua kahvia, liukoista kahvia, lakritsijuurta ja lakritsiuutetta varten

Taulukko 1

Erien jakaminen osaeriksi tuotteen ja erän painon mukaan

Tuote

Erän paino (tonnia)

Osaerien paino tai lukumäärä

Perusnäytteiden lukumäärä

Kokoomanäytteen paino (kg)

Paahdetut kahvipavut, jauhettu paahdettu kahvi, liukoinen kahvi, lakritsijuuri ja lakritsiuute

≥ 15

15–30 tonnia

100

10

< 15

10–100 (1)

1–10

G.3   Paahdettuihin kahvipapuihin, jauhettuun paahdettuun kahviin, liukoiseen kahviin, lakritsijuureen ja lakritsiuutteeseen sovellettava näytteenottomenetelmä (vähintään 15 tonnin painoiset erät)

Jos erästä on mahdollista erottaa osaeriä, kukin erä on jaettava osaeriin taulukon 1 mukaisesti. Koska erän paino ei aina ole osaerien painon täsmällinen summa, osaerien paino voi erota ilmoitetusta painosta enintään 20 prosentilla.

Kustakin osaerästä on otettava erilliset näytteet.

Perusnäytteiden lukumäärä: 100.

Kokoomanäytteen paino: 10 kg.

Jos edellä kuvattua näytteenottomenetelmää ei ole mahdollista soveltaa ilman erälle aiheutuvista vaurioista johtuvia haitallisia kaupallisia seurauksia (esimerkiksi pakkausmuotojen tai kuljetustapojen vuoksi), jotka eivät ole hyväksyttävissä, voidaan soveltaa vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää edellyttäen, että se on mahdollisimman edustava ja tarkkaan kuvattu ja dokumentoitu.

G.4   Paahdettuihin kahvipapuihin, jauhettuun paahdettuun kahviin, liukoiseen kahviin, lakritsijuureen ja lakritsiuutteeseen sovellettava näytteenottomenetelmä (alle 15 tonnin painoiset erät)

Alle 15 tonnin painoisiin paahdettujen kahvipapujen, jauhetun paahdetun kahvin, liukoisen kahvin, lakritsijuuren ja lakritsiuutteen eriin on sovellettava erän painon mukaan näytteenottosuunnitelmaa, jolla otetaan 10–100 perusnäytettä, joista muodostetaan yksi 1–10 kg:n painoinen kokoomanäyte.

Seuraavan taulukon lukuja voi käyttää perusnäytteiden lukumäärän määrittämisessä.

Taulukko 2

Paahdettujen kahvipapujen, jauhetun paahdetun kahvin, liukoisen kahvin, lakritsijuuren ja lakritsiuutteen erien painon mukaan otettavien perusnäytteiden lukumäärä

Erän paino (tonneina)

Perusnäytteiden lukumäärä

Kokoomanäytteen paino (kg)

≤ 0,1

10

1

> 0,1 – ≤ 0,2

15

1,5

> 0,2 – ≤ 0,5

20

2

> 0,5 – ≤ 1,0

30

3

> 1,0 – ≤ 2,0

40

4

> 2,0 – ≤ 5,0

60

6

> 5,0 – ≤ 10,0

80

8

> 10,0 – ≤ 15,0

100

10

G.5   Tyhjiöpakkauksissa myytäviin paahdettuihin kahvipapuihin, jauhettuun paahdettuun kahviin, liukoiseen kahviin, lakritsijuureen ja lakritsiuutteeseen sovellettava näytteenottomenetelmä

Vähintään 15 tonnin painoisista eristä on otettava vähintään 25 perusnäytettä siten, että kokoomanäytteen paino on 10 kg, ja alle 15 tonnin painoisista eristä on otettava 25 % taulukossa 2 mainitusta perusnäytteiden määrästä siten, että kokoomanäytteen paino vastaa tutkittavan erän painoa (ks. taulukko 2).

G.6   Näytteenotto vähittäismyyntivaiheessa

Elintarvikkeista on vähittäismyyntivaiheessa mahdollisuuksien mukaan otettava näytteet liitteen I tässä osassa vahvistettujen näytteenottosäännösten mukaisesti.

Jos se ei ole mahdollista, voidaan soveltaa vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää vähittäismyyntivaiheessa edellyttäen, että kokoomanäyte edustaa riittävän hyvin erää, josta näyte on otettu, ja että käytetty menetelmä on tarkkaan kuvattu ja dokumentoitu. Kokoomanäytteen painon on joka tapauksessa oltava vähintään 1 kg (2).

G.7   Erän tai osaerän hyväksyminen

Erä tai osaerä hyväksytään, jos laboratorionäyte on enimmäisrajan mukainen, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.

Erä tai osaerä hylätään, jos laboratorionäyte ylittää enimmäisrajan selvästi, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.


(1)  Erän painon mukaan – ks. tämän liitteen tässä osassa oleva taulukko 2.

(2)  Jos tuotteen määrä, josta näyte otetaan, on niin pieni, että 1 kg painoisen kokoomanäytteen saaminen on mahdotonta, kokoomanäytteen paino voi olla vähemmän kuin 1 kg.”


LIITE III

”K.   NÄYTTEENOTTOMENETELMÄ KASVIÖLJYJÄ VARTEN

Tätä näytteenottomenetelmää sovelletaan mykotoksiineille, eritoten aflatoksiini B1:lle, aflatoksiinien kokonaismäärälle ja zearalenonille, kasviöljyissä vahvistettujen enimmäismäärien viralliseen tarkastukseen.

K.1   Kasviöljyihin sovellettava näytteenottomenetelmä

Perusnäytteen painon on oltava on vähintään noin 100 grammaa (ml) (erän luonteen mukaan, esim. kasviöljy irtotavarana, on otettava vähintään kolme noin 350 ml:n perusnäytettä) siten, että kokoomanäyte on vähintään 1 kg (litra).

Erästä otettavien perusnäytteiden vähimmäismäärän on oltava taulukossa 1 annetun mukainen. Erä on sekoitettava mahdollisimman perusteellisesti joko manuaalisesti tai koneellisesti juuri ennen näytteenottoa. Tällöin voidaan olettaa, että aflatoksiini on jakautunut homogeenisesti tietyssä erässä, ja riittää, että erästä otetaan kolme perusnäytettä kokoomanäytettä varten.

Taulukko 1

Tutkittavasta erästä otettavien perusnäytteiden vähimmäismäärä

Markkinointimuoto

Erän paino (kg)

Erän vetoisuus (l)

Perusnäytteiden vähimmäislukumäärä

Irtotavara (1)

3

pakkaus

≤ 50

3

pakkaus

> 50–500

5

pakkaus

> 500

10


Taulukko 2

Erien jakaminen osaeriksi erän painon mukaan

Tuote

Erän paino (tonnia)

Osaerien paino tai lukumäärä

Perusnäytteiden vähimmäismäärä

Kokoomanäytteen vähimmäispaino (kg)

Kasviöljyt

≥ 1 500

500 tonnia

3

1

> 300 ja < 1 500

3 osaerää

3

1

≥ 50 ja ≤ 300

100 tonnia

3

1

< 50

3

1

K.2   Kasviöljyihin sovellettava näytteenottomenetelmä vähittäismyyntivaiheessa

Elintarvikkeista on vähittäismyyntivaiheessa mahdollisuuksien mukaan otettava näytteet liitteen I tässä osassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

Jos se ei ole mahdollista, voidaan soveltaa muuta tehokasta näytteenottomenetelmää vähittäismyyntivaiheessa edellyttäen, että kokoomanäyte edustaa riittävän hyvin erää, josta näyte on otettu, ja että käytetty menetelmä on tarkkaan kuvattu ja dokumentoitu. Kokoomanäytteen painon on joka tapauksessa oltava vähintään 1 kg (2).

K.3   Erän tai osaerän hyväksyminen

Erä tai osaerä hyväksytään, jos laboratorionäyte on enimmäisrajan mukainen, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.

Erä tai osaerä hylätään, jos laboratorionäyte ylittää enimmäisrajan selvästi, kun otetaan huomioon korjaus saannon suhteen ja mittausepävarmuus.


(1)  Jos erästä on mahdollista erottaa osaeriä, kasviöljyn suuret irtotavaralähetykset/erät on jaettava osaeriin tässä osassa olevan taulukon 2 mukaisesti.

(2)  Jos tuotteen määrä, josta näyte otetaan, on niin pieni, että 1 kg painoisen kokoomanäytteen saaminen on mahdotonta, kokoomanäytteen paino voi olla vähemmän kuin 1 kg.”