8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/33

KOMISSION DIREKTIIVI 2010/47/EU,

annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010,

Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista 6 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liikenneturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja tasapuolisen kilpailun kannalta on tärkeää varmistaa, että käytössä olevat hyötyajoneuvot huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti, jotta voidaan ylläpitää niiden turvallista liikennesuoritusta niiden liikkuessa Euroopan unionissa.

(2)

Direktiivissä 2000/30/EY säädettyjä vaatimuksia ja menetelmiä olisi mukautettava tekniikan kehitykseen ja siten parannettava Euroopan unionissa tehtäviä teknisiä tienvarsitarkastuksia.

(3)

Jotta kuljettajille ja yrityksille aiheutuvat kustannukset ja viivästykset voidaan pitää mahdollisimman pieninä, tarkastukset eivät saisi viedä kohtuuttomasti aikaa.

(4)

Jotta voitaisiin varmistaa testitulosten ja puutteiden yhteys kunkin tarkastetun ajoneuvon erityispiirteisiin, 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakiomuotoisen tarkastusraportin olisi oltava yksityiskohtaisempi.

(5)

Tekniset vaatimukset vaihtelevat tyyppihyväksyntälainsäädännössä (2) määriteltyjen ajoneuvoluokkien mukaan. Tarkastusraportti olisi muutettava, jotta se vastaa näitä ajoneuvoluokkia.

(6)

Jotta ajoneuvon tunnistus olisi luotettavampaa, tarkastusraportissa olisi mainittava ajoneuvon rekisteritunnuksen lisäksi myös ajoneuvon valmistenumero (VIN).

(7)

Jotta tarkastajan olisi helpompi kirjata havaitut puutteet, tarkastusraportin kääntöpuolella olisi esitettävä kattava luettelo tarkastettavista kohteista.

(8)

Jotta teknisiä tienvarsitarkastuksia voitaisiin edelleen parantaa tekniikan kehitys huomioon ottaen, kunkin liitteessä II luetellun tarkastuskohteen osalta olisi määriteltävä tarkastusmenetelmä.

(9)

Turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvien kohteiden lisäksi tarkastuksen olisi katettava myös ajoneuvon tunnistaminen, jotta voidaan varmistaa, että sovelletaan asianmukaisia tarkastuksia ja vaatimuksia, ja jotta tarkastuksen tulokset voidaan kirjata ja voidaan valvoa muiden lakisääteisten vaatimusten noudattamista.

(10)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/40/EY 7 artiklalla perustetun moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan direktiivin mukauttamista tekniseen kehitykseen käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 2000/30/EY liitteet I ja II tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2012. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1)  EYVL L 203, 10.8.2000, s. 1.

(2)  Puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liite II (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

LIITE

Muutetaan direktiivin 2000/30/EY liitteet I ja II seuraavasti:

1)

Korvataan liite I seuraavasti:

”LIITE I

(etupuoli)

TARKASTETTUJEN KOHTEIDEN LUETTELON SISÄLTÄVÄ TIENVARSITARKASTUSRAPORTIN MALLI

1.

Tarkastuspaikka …

2.

Päivämäärä …

3.

Aika …

4.

Ajoneuvon kansallisuustunnus ja rekisteritunnus …

5.

Ajoneuvon valmiste-/VIN-numero …
    N2(a) (3,5–12 t)

    N3(a) (yli 12 t)

    O3(a) (3,5–10 t)

    O4(a) (yli 10 t)

    M2(a) (yli 9 istuinta(b), enintään 5 t)

    M3(a) (yli 9 istuinta(b), yli 5 t)

    Muu ajoneuvoluokka (1 artiklan 3 kohta)

6.

Ajoneuvoluokka

a)

b)

c)

d)

e)

f)

g)

7.

Kuljetuksesta vastaava yritys

a)

Nimi ja osoite …

…

b)

Yhteisön liikenneluvan numero(c) [asetus (EY) N:o 1072/2009] …

8.

Kansallisuus (kuljettaja) …

9.

Kuljettajan nimi …

10.

Tarkastetut kohteet …

 

Tarkastettu(d)

Ei tarkastettu

Ei vaatimustenmukainen(e)

0)

ajoneuvon tunnistus(f)

1)

jarrulaitteet

2)

ohjaus(f)

3)

näkyvyys(f)

4)

valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmä(f)

5)

akselit, pyörät, renkaat, pyöräntuenta(f)

6)

runko ja kori varusteineen(f)

7)

muut varusteet, mukaan luettuina ajopiirturi(f) ja nopeudenrajoitin

8)

ympäristöhaitat, mukaan luettuina päästöt ja polttoaine- ja/tai öljyvuodot

11.

Tarkastuksen tulos:

Ajoneuvon käyttökielto ajoneuvon vakavien puutteiden vuoksi 

12.

Muuta/huomautukset: …

13.

Tarkastuksen suorittanut viranomainen/virkailija tai tarkastaja

Allekirjoitus:

Tarkastuksen suorittanut viranomainen, virkailija tai tarkastaja

…

Kuljettaja

…

Huomautukset:

(a)

Direktiivin 2007/46/EY liitteen II mukainen ajoneuvoluokka (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(b)

Istuinten lukumäärä kuljettajan istuin mukaan luettuna (rekisteröintitodistuksen kohta S.1).

(c)

Jos saatavilla.

(d)

”Tarkastettu” tarkoittaa, että vähintään yksi tai useampi tähän ryhmään kuuluvista tarkastuskohteista, jotka on lueteltu direktiivin 2009/40/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/48/EU, liitteessä II, on tarkastettu.

(e)

Puutteet on lueteltu kääntöpuolella.

(f)

Testimenetelmät ja puutteiden arviointiohjeet on esitetty direktiivin 2009/40/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/48/EU, liitteessä II.

(kääntöpuoli)

0.   AJONEUVON TUNNISTUS

0.1

Rekisterikilvet

0.2

Ajoneuvon tunniste-/valmiste-/sarjanumero

1.   JARRULAITTEET

1.1

Mekaaninen kunto ja toiminta

1.1.1

Käyttöjarrupolkimen laakerointi

1.1.2

Jarrupolkimen kunto ja liike jarrutettaessa

1.1.3

Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt

1.1.4

Varoituslaite tai painemittari

1.1.5

Käsikäyttöinen jarruventtiili

1.1.6

Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite

1.1.7

Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)

1.1.8

Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma)

1.1.9

Painevaraaja, painesäiliö

1.1.10

Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)

1.1.11

Jarruputket

1.1.12

Jarruletkut

1.1.13

Jarruhihnat ja -palat

1.1.14

Jarrurummut, jarrulevyt

1.1.15

Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät

1.1.16

Jarrujen toimilaitteet (sisältäen jousijarrut tai hydraulisylinterit)

1.1.17

Kuormantunteva jarruventtiili

1.1.18

Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet

1.1.19

Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu)

1.1.20

Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta

1.1.21

Koko jarrujärjestelmä

1.1.22

Mittausliittimet

1.2

Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

1.2.1

Suorituskyky

1.3

Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho

1.3.1

Suorituskyky

1.3.2

Jarrutussuhde

1.4

Seisontajarrun suorituskyky ja teho

1.4.1

Suorituskyky

1.4.2

Jarrutussuhde

1.5

Hidastinjärjestelmän suorituskyky

1.6

Lukkiutumattomat jarrut

2.   OHJAUS

2.1

Mekaaninen kunto

2.1.1

Ohjausvaihteen kunto

2.1.2

Ohjausvaihteen kiinnitys

2.1.3

Ohjausvivuston kunto

2.1.4

Ohjausvivuston toiminta

2.1.5

Ohjaustehostin

2.2

Ohjauspyörä ja -pylväs

2.2.1

Ohjauspyörän kunto

2.2.2

Ohjauspylväs

2.3

Ohjauksen välys

2.4

Pyörien suuntaus

2.5

Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä

3.   NÄKYVYYS

3.1

Näkökenttä

3.2

Lasin kunto

3.3

Taustapeilit

3.4

Tuulilasinpyyhkimet

3.5

Tuulilasin pesulaite

3.6

Huurteenpoistojärjestelmä

4.   VALAISIMET, HEIJASTIMET JA SÄHKÖLAITTEET

4.1

Ajovalaisimet

4.1.1

Kunto ja toiminta

4.1.2

Suuntaus

4.1.3

Kytkennät

4.1.4

Vaatimustenmukaisuus

4.1.5

Suuntauksensäätöjärjestelmä

4.1.6

Ajovalaisimien pesulaite

4.2

Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet ja äärivalaisimet

4.2.1

Kunto ja toiminta

4.2.2

Kytkennät

4.2.3

Vaatimustenmukaisuus

4.3

Jarruvalaisimet

4.3.1

Kunto ja toiminta

4.3.2

Kytkennät

4.3.3

Vaatimustenmukaisuus

4.4

Suuntavalaisimet ja hätävilkkuvalaisimet

4.4.1

Kunto ja toiminta

4.4.2

Kytkennät

4.4.3

Vaatimustenmukaisuus

4.4.4

Vilkkumistiheys

4.5

Etu- ja takasumuvalaisimet

4.5.1

Kunto ja toiminta

4.5.2

Suuntaus

4.5.3

Kytkennät

4.5.4

Vaatimustenmukaisuus

4.6

Peruutusvalaisimet

4.6.1

Kunto ja toiminta

4.6.2

Kytkennät

4.6.3

Vaatimustenmukaisuus

4.7

Takarekisterikilven valaisin

4.7.1

Kunto ja toiminta

4.7.2

Vaatimustenmukaisuus

4.8

Heijastimet, näkyvyyttä parantavat merkinnät ja takahuomiokilvet

4.8.1

Kunto

4.8.2

Vaatimustenmukaisuus

4.9

Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet

4.9.1

Kunto ja toiminta

4.9.2

Vaatimustenmukaisuus

4.10

Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät

4.11

Sähköjohdot

4.12

Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet

4.13

Akku

5.   AKSELIT, PYÖRÄT, RENKAAT JA PYÖRÄNTUENTA

5.1

Akselit

5.1.1

Akselit

5.1.2

Olka-akselit

5.1.3

Pyörän laakerit

5.2

Vanteet ja renkaat

5.2.1

Pyörän napa

5.2.2

Vanteet

5.2.3

Renkaat

5.3

Pyöräntuenta

5.3.1

Jouset ja kallistuksenvakaajat

5.3.2

Heilahduksenvaimentimet

5.3.3

Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot

5.3.4

Jousituksen nivelet

5.3.5

Ilmajousitus

6.   RUNKO JA KORI VARUSTEINEEN

6.1

Runko ja kori varusteineen

6.1.1

Yleinen kunto

6.1.2

Pakoputkisto ja äänenvaimentimet

6.1.3

Polttoainesäiliö ja -putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja -putket)

6.1.4

Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat

6.1.5

Varapyörän teline

6.1.6

Vetolaitteet

6.1.7

Vaihteisto

6.1.8

Moottorikiinnikkeet

6.1.9

Moottorin suorituskyky

6.2

Ohjaamo ja kuormakori

6.2.1

Kunto

6.2.2

Asennus

6.2.3

Ovet ja ovenkahvat

6.2.4

Lattia

6.2.5

Kuljettajan istuin

6.2.6

Muut istuimet

6.2.7

Hallintalaitteet

6.2.8

Ohjaamon askelmat

6.2.9

Muut sisä- ja ulkovarusteet ja -laitteet

6.2.10

Roiskesuojat ja roiskeläpät

7.   MUUT VARUSTEET

7.1

Turvavyöt ja niiden lukot

7.1.1

Kiinnityksen turvallisuus

7.1.2

Kunto

7.1.3

Turvavöiden voimanrajoittimet

7.1.4

Turvavöiden esikiristimet

7.1.5

Turvatyyny

7.1.6

Turvajärjestelmät

7.2

Tulensammutin

7.3

Lukkolaite/Luvattoman käytön estävä laite

7.4

Varoituskolmio

7.5

Ensiapupakkaus

7.6

Pyörän jarrukiilat

7.7

Äänimerkinantolaite

7.8

Nopeusmittari

7.9

Ajopiirturi

7.10

Nopeudenrajoitin

7.11

Matkamittari

7.12

Ajonvakautusjärjestelmä (ESC)

8.   YMPÄRISTÖHAITAT

8.1

Äänenvaimennusjärjestelmä

8.2

Pakokaasupäästöt

8.2.1

Bensiinimoottorin päästöt

8.2.1.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaitteet

8.2.1.2

Pakokaasupäästöt

8.2.2

Dieselmoottorin päästöt

8.2.2.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaitteet

8.2.2.2

Pakokaasujen läpinäkyvyys

8.3

Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus

8.4

Muut ympäristöön liittyvät kohteet

8.4.1

Näkyvä savu

8.4.2

Nestevuodot”

2)

Korvataan liite II seuraavasti:

”LIITE II

SISÄLLYSLUETTELO

1.

 JOHDANTO

2.

 TARKASTUSVAATIMUKSET

1.

 Jarrulaitteet

8.

 Ympäristöhaitat

1.   JOHDANTO

Tässä liitteessä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat jarrujärjestelmien ja pakokaasupäästöjen testaamista ja/tai tarkastamista teknisen tienvarsitarkastuksen aikana. Laitteiden käyttö ei ole pakollista tienvarsitarkastuksissa. Laitteiden käyttö kuitenkin parantaa tarkastusten laatua, ja niitä suositellaan käytettävän aina kun mahdollista.

Kohteet, joiden tarkastuksessa tarvitaan laitteita, on merkitty kirjaimella (E).

Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä tai käyttää muita soveltuvia työkaluja vaatimattomia tarkastusmenetelmiä.

2.   TARKASTUSVAATIMUKSET

Teknisten tienvarsitarkastusten mahdolliset kohteet ja käytettävät tarkastusmenetelmät on lueteltu jäljempänä. Puutteet ovat esimerkkejä mahdollisesti havaittavista vioista.

Kohde

Menetelmä

Puutteet

1.   JARRULAITTEET

1.1.   

Mekaaninen kunto ja toiminta

1.1.1.

Käyttöjarrupolkimen laakerointi

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

a)

Laakerointi liian kireä.

b)

Erittäin kulunut tai liikaa välystä.

1.1.2.

Jarrupolkimen kunto ja liike jarrutettaessa

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

a)

Liian suuri tai riittämätön liikevara.

b)

Jarrupoljin ei palauta asianmukaisesti

c)

Jarrupolkimen liukueste puuttuu, puutteellisesti kiinnitetty tai kulunut

1.1.3.

Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt

Osien silmämääräinen tarkastus normaalissa käyttöpaineessa. Tarkastetaan ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika sekä varoitusmerkin, monipiirisuojaventtiilin ja paineenrajoitusventtiilin toiminta.

a)

Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään kaksi jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin syttyessä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen).

b)

Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika ei ole vaatimusten (7) mukainen.

c)

Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi.

d)

Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai havaittavissa olevia vuotoja.

e)

Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan.

1.1.4.

Varoituslaite tai painemittari

Toiminnan tarkastus.

Varoitusmerkki tai painemittari on viallinen.

1.1.5.

Käsikäyttöinen jarruventtiili

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut.

b)

Käyttölaite huonosti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys viallinen.

c)

Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä.

d)

Epätyydyttävä toiminta.

1.1.6.

Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Lukitus ei pidä kunnolla.

b)

Vivun akseli tai lukitusmekanismi on liian kulunut.

c)

Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö).

d)

Käyttövipu puuttuu tai on vaurioitunut tai toimimaton.

e)

Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä.

1.1.7.

Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa.

b)

Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään.

c)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

d)

Hydraulinesteen vuoto.

1.1.8.

Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma)

Irrotetaan ja kytketään uudelleen kaikki jarrujärjestelmän liittimet vetoauton ja perävaunun välillä.

a)

Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen.

b)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

c)

Vuoto.

d)

Virheellinen kytkentä tai jätetty kytkemättä, vaikka sitä vaaditaan.

e)

Virheellinen toiminta.

1.1.9.

Painevaraaja, painesäiliö

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Säiliö vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa.

b)

Tyhjennyslaite ei toimi.

c)

Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön.

1.1.10.

Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Jarrutehostin on viallinen tai tehoton.

b)

Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa.

c)

Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen.

d)

Jarrunestettä liian vähän.

e)

Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu.

f)

Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen.

g)

Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti jarrunesteen pinnan ollessa liian alhaalla.

1.1.11.

Jarruputket

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

b)

Vuoto.

c)

Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet.

d)

Putket on sijoitettu väärin.

1.1.12.

Jarruletkut

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

b)

Letkut ovat vahingoittuneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet.

c)

Vuoto.

d)

Kudosvaurio.

e)

Letkut ovat huokoiset.

1.1.13.

Jarruhihnat ja -palat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Jarruhihna tai -pala on erittäin kulunut.

b)

Jarruhihna tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

c)

Jarruhihna tai -pala puuttuu.

1.1.14.

Jarrurummut, jarrulevyt

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut tai syöpynyt, siinä on naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut.

b)

Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

c)

Jarrurumpu tai -levy puuttuu.

d)

Puutteellisesti kiinnitetty.

1.1.15.

Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet.

b)

Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt.

c)

Puutteellisesti kiinnitetty.

d)

Vaijerinohjain on viallinen.

e)

Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt.

f)

Jarrulaitteiden liikkuminen on epänormaali virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi.

1.1.16.

Jarrujen toimilaitteet (sisältäen jousijarrut tai hydrauliset pyöräsylinterit)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut.

b)

Toimilaite ei ole riittävän tiivis.

c)

Toimilaitteen kiinnitys viallinen tai puutteellinen.

d)

Toimilaite on erittäin syöpynyt.

e)

Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri.

f)

Pölysuojus puuttuu tai on vahingoittunut.

1.1.17.

Kuormantunteva jarruventtiili

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Viallinen liitäntä.

b)

Liitäntä on säädetty virheellisesti.

c)

Venttiili on juuttunut tai toimimaton.

d)

Venttiili puuttuu.

e)

Arvokilpi puuttuu.

f)

Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten (7) mukaiset.

1.1.18.

Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty.

b)

Mekanismi toimii puutteellisesti.

c)

Virheellisesti asennettu tai korvattu.

1.1.19.

Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita.

b)

Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita tai se puuttuu.

1.1.20.

Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta

Irrotetaan vetoauton ja perävaunun välinen jarrukytkentä.

Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle kun kytkentä irrotetaan.

1.1.21.

Koko jarrujärjestelmä

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai liian syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään.

b)

Liiallinen ilma- tai pakkasnestevuoto.

c)

Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön.

d)

Mitä tahansa osaa on korjattu tai muutettu sopimattomasti.

1.1.22.

Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuvat.

b)

Vahingoittuneet, huonosti kiinnitetyt tai vuotavat.
1.2.   

Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

1.2.1

Suorituskyky

(E)

Testaus staattisella jarrutestauslaitteella; jarrutusta lisätään asteittain enimmäisvoimaan asti.

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima.

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta.

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

d)

Liian pitkä vasteaika jossakin pyörässä.

e)

Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana.

1.2.2

Jarrutussuhde

(E)

Testaus staattisella jarrutestauslaitteella ilmoitetulla painolla.

a)

Ei saavuta vähintään seuraavaa vähimmäistasoa:

b)

Luokat M1, M2 ja M3 – 50 % (1)

c)

Luokka N1 – 45 %

d)

Luokat N2 ja N3 – 43 % (2)

e)

Luokat O2, O3 ja O4 – 40 % (3)

1.3   

Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä)

1.3.1

Suorituskyky

(E)

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.1 kohdassa määriteltyä menetelmää.

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima.

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta.

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

1.3.2

Jarrutussuhde

(E)

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.2 kohdassa määriteltyä menetelmää.

Jarrutussuhde on alle 50 prosenttia (4) 1.2.2 kohdassa tarkoitetusta käyttöjarrun suhteesta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan.
1.4.   

Seisontajarrun suorituskyky ja teho

1.4.1

Suorituskyky

(E)

Jarru kytketään staattisessa jarrutestauslaitteessa.

Jarru ei toimi yhdessä tai useammassa pyörässä.

1.4.2

Jarrutussuhde

(E)

Testaus staattisella jarrutestauslaitteella ilmoitetulla painolla.

Kokonaisjarruvoima alle 16 % ajoneuvon suurimmasta sallitusta massasta, elleivät pyörät lukkiudu. Ajoneuvoyhdistelmällä vetoauton jarruvoima alle 12 % yhdistelmän suurimmasta sallitusta massasta.

1.5.

Hidastinjärjestelmän suorituskyky

Silmämääräinen tarkastus ja, mikäli mahdollista, järjestelmän toimivuuden testaus.

a)

Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin).

b)

Järjestelmä ei toimi.

1.6.

Lukkiutumattomat jarrut

Varoitusmerkin silmämääräinen tarkastus.

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

8.   YMPÄRISTÖHAITAT

8.2.   

Pakokaasupäästöt
8.2.1   

Bensiinimoottorin päästöt

8.2.1.1.

Pakokaasupäästöjen vähennyslaitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi päästömittauksiin.

8.2.1.2

Pakokaasupäästöt

(E)

Mittaukset vaatimusten (7) mukaisella pakokaasuanalysaattorilla. Niiden ajoneuvojen osalta, jotka on varustettu sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD-järjestelmällä), päästönvähennysjärjestelmän moitteeton toiminta voidaan tarkastaa OBD-laitteen asianmukaisen lukeman avulla ja tarkistamalla samanaikaisesti, että OBD-järjestelmä toimii moitteettomasti, vaihtoehtona sille, että tehdään päästömittaukset joutokäynnillä moottorin käyttöä koskevien valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten (7) mukaisesti ja ottaen huomioon asianmukaiset toleranssit.

Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä mittaukset anturilaitteella ja varmentaa tulokset standardoiduilla testimenetelmillä.

a)

Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot;

b)

tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot:

1)

ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennysjärjestelmää:

—

4,5 % tai

—

3,5 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (7) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

2)

ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä:

—

joutokäynnillä: 0,5 %

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,3 %

tai

—

joutokäynnillä: 0,3 % (5)

—

korotetulla joutokäynnillä: 0.2 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (7) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

c)

Lambda-arvo ei ole välillä 1 ± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen.

d)

OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä.

e)

Anturimittaus osoittaa merkittävää vaatimustenvastaisuutta.
8.2.2   

Dieselmoottorin päästöt

8.2.2.1.

Pakokaasupäästöjen vähennyslaitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi päästömittauksiin.

8.2.2.2

Pakokaasujen läpinäkyvyys

(E)

a)

Pakokaasujen läpinäkyvyyden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä.

b)

Ajoneuvon esivalmistelu:

1.

Ajoneuvo voidaan testata ilman esivalmistelua, mutta turvallisuussyistä olisi tarkistettava, että moottori on saavuttanut käyntilämpötilan ja että se on mekaanisesti tyydyttävässä kunnossa.

2.

Esivalmistelua koskevat vaatimukset:

i)

Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, eli esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattavan moottoriöljyn lämpötilan on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattavan sylinteriryhmän lämpötilan on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanosta johtuen epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta.

ii)

Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä.

c)

Testimenettely:

1.

Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia.

2.

Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri.

3.

Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on ennen kaasupolkimen päästämistä saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi luokkiin M2, M3, N2 ja N3 kuuluvien ajoneuvojen osalta oltava vähintään kaksi sekuntia.

4.

Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Keskiarvo voidaan laskea siten, ettei huomioon oteta sellaisia mahdollisia mittauksia, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta, tai käyttämällä muuta tilastolaskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon mitattujen arvojen hajonta. Jäsenvaltiot voivat määrätä testisyklien enimmäismäärän.

5.

Tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Niin ikään tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot, ottaen huomioon asianmukaiset toleranssit.

Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä mittaukset anturilaitteella ja varmentaa tulokset standardoiduilla testimenetelmillä.

a)

Ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (7) määritellyn ajankohdan jälkeen,

pakokaasujen läpinäkyvyys ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason.

b)

Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa (7) ei sallita viitearvojen käyttöä,

—

vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1,

—

turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0m-1,

tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa (7) tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (h) määritellyn ajankohdan jälkeen,

—

1,5 m-1 /  (6)

c)

Anturimittaus osoittaa merkittävää vaatimustenvastaisuutta.

(1)  48 prosenttia ajoneuvoilla, joissa ei ole lukkiutumattomia jarruja tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää lokakuuta 1991.

(2)  45 prosenttia ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa () vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(3)  43 prosenttia perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa () vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(4)  2,2 m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa.

(5)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä A tai rivillä B annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2002 jälkeen.

(6)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä B tai direktiivin 88/77/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/96/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevien taulukoiden rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2008 jälkeen.

(7)  ’Vaatimuksilla’ tarkoitetaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu ajoneuvon ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa taikka jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä.”