21.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/46

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukainen liiallisia alijäämiä koskeva menettely, sellaisena kuin sitä on selkeytetty liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1467/97 (1), joka on osa vakaus- ja kasvusopimusta, edellyttää päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta. Asetus (EY) N:o 1467/97 sisältää myös säännökset Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan, josta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artikla, täytäntöönpanosta. Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetaan lisämääräykset liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2009 (2) vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät kyseisen pöytäkirjan määräysten soveltamiseksi.

(4)

Kun vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2005 uudistettiin, pyrittiin lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. Sillä pyrittiin varmistamaan, että erityisesti talouden tilanne ja talousarviotilanne otettaisiin täysin huomioon liiallista alijäämää koskevan menettelyn kaikissa vaiheissa. Vakaus- ja kasvusopimuksen tarjoama kehys tukee tällä tavoin julkisen talouden rahoitusaseman ripeään tervehdyttämiseen tähtäävää hallituksen politiikkaa, jossa otetaan huomioon talouden tilanne.

(5)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa, josta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 5 kohta, edellytettiin, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoi, että jäsenvaltiossa oli tai siellä saattoi ilmetä liiallinen alijäämä. Otettuaan huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan, josta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohta, mukaisen kertomuksensa ja talous- ja rahoituskomitean Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 4 kohdan, josta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 4 kohta, mukaisesti antaman lausunnon komissio katsoi, että Sloveniassa oli liiallinen julkisen talouden alijäämä. Komissio antoi tämän vuoksi neuvostolle Sloveniaa koskevan lausunnon alijäämän olemassaolosta 11 päivänä marraskuuta 2009 (3).

(6)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaan neuvoston olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se kokonaisarvion tehtyään päättää, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä. Sloveniaa koskeva kokonaisarvio johtaa tässä päätöksessä esitettyihin päätelmiin.

(7)

Slovenian viranomaisten lokakuussa 2009 toimittamien tietojen mukaan maan julkisen talouden alijäämän ennakoidaan olevan 5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja ylittävän näin reilusti viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Viitearvon ennakoitua ylittymistä voidaan pitää poikkeuksellisena perussopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Se johtuu muiden seikkojen ohella erityisesti perussopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetusta talouden jyrkästä laskusuhdanteesta. Reaalisen BKT:n kasvu puolittui vuosien 2007 ja 2008 välillä, ja komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan kasvuluvut ovat selvästi miinusmerkkiset vuonna 2009 (- 7,4 prosenttia). Slovenian julkisen talouden rahoitusasemat ovat olleet viime vuosien suotuisissa taloudellisissa olosuhteissa hyviä budjetoitua suuremman tulojen kasvun ansiosta, mutta talousarvion toteuttamisessa ei ole vältytty menojen ylityksiltä. Ennakoitua viitearvon ylitystä ei myöskään voida pitää väliaikaisena, sillä komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan alijäämä kasvaa vuoden 2009 6,3 prosentista suhteessa BKT:hen noin 7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 olettaen, ettei politiikkaa muuteta, kun taas reaalisen BKT:n ennustetaan elpyvän ja kasvulukujen vaihtuvan hienoisen positiivisiksi. Tämä olettamus perustuu siihen, että suurin osa kriisiin liittyvistä Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisista poikkeuksellisista toimista, joiden vaikutus on lähes 1¼ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, on hallituksen suunnitelmien mukaan tarkoitus lakkauttaa asteittain vuosina 2010 ja 2011. Alijäämää koskeva perussopimuksen arviointiperuste ei näin ollen täyty.

(8)

Slovenian viranomaisten lokakuussa 2009 toimittamien tietojen mukaan julkinen bruttovelka on edelleen huomattavasti alle viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennakoidaan olevan 34,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Komission yksiköiden syksyn 2009 ennusteen mukaan velkasuhde kasvaa viimeistään vuonna 2011 noin 48 prosenttiin suhteessa BKT:hen, ellei politiikassa tapahdu muutoksia.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdan mukaan ”merkitykselliset tekijät” voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaista neuvoston päätöstä edeltävissä vaiheissa ainoastaan, jos kaksi vaatimusta – se, että alijäämä pysyy lähellä viitearvoa, ja se, että viitearvon ylitys on väliaikaista – täyttyvät kaikilta osin. Slovenian tapauksessa nämä kaksi edellytystä eivät täyty. Merkityksellisiä tekijöitä ei sen vuoksi oteta huomioon tätä päätöstä edeltävissä vaiheissa,