1)

toteutetaan toimia ydinsulkusopimuksen loukkaamattomuuden säilyttämiseksi ja sen vaikutusvallan ja täytäntöönpanon tehostamiseksi;

2)

tunnustetaan, että ydinsulkusopimus on ainutlaatuinen ja korvaamaton monenvälinen väline kansainvälisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden säilyttämisessä ja vahvistamisessa, sillä se luo oikeudelliset puitteet ydinaseiden leviämisen estämiselle ja sellaisen todentamisjärjestelmän kehittämiselle, jolla taataan, että ydinaseettomat valtiot käyttävät ydinenergiaa yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin, ja että se on ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaisesti ydinaseriisunnan jatkamisen keskeinen perusta sekä tärkeä tekijä kehitettäessä ydinenergiasovellutuksia rauhanomaisiin tarkoituksiin. Korostetaan sitä, että ydinsulkusopimus ja sen kolme toisiaan vahvistavaa pilaria edustavat kaikkien osapuolina olevien valtioiden yhteisiä turvallisuusintressejä;

3)

korostetaan, että on ehdottoman välttämätöntä varmistaa, että kaikki osapuolina olevat valtiot noudattavat täysimääräisesti kaikkia ydinsulkusopimuksen määräyksiä;

4)

korostetaan sitä, että osapuolina olevien valtioiden politiikkojen ja strategioiden on oltava yhdenmukaiset ydinsulkusopimuksen määräysten kanssa;

5)

edistetään ydinsulkusopimuksen saattamista maailmanlaajuiseksi ja kehotetaan kaikkia valtioita, jotka eivät ole ydinsulkusopimuksen osapuolia, liittymään viipymättä siihen ydinaseettomina valtioina ja noudattamaan ennen sopimukseen liittymistään sen määräyksiä sekä tekemään ydinsulku- ja aseriisuntasitoumuksia;

6)

ilmaistaan tyytyväisyys kansalaisyhteiskunnan antamaan panokseen ydinsulkusopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden edistämiseksi.

7)

vahvistetaan sitoutuminen kaikille turvallisemman maailman tavoitteeseen ja ydinaseettoman maailman edellytysten luomiseen ydinsulkusopimuksen päämäärien mukaisesti vakuuttuneina siitä, että välietapit tämän tavoitteen saavuttamisessa voivat myös merkittävällä tavalla lisätä kaikkien turvallisuutta;

8)

ilmaistaan tyytyväisyys siihen, että ydinaseita on kylmän sodan päättymisen jälkeen vähennetty merkittävästi, myös kahdessa unionin jäsenvaltiossa. Painotetaan tarvetta vähentää ydinasevarastoja kokonaisuudessaan pyrittäessä kohti ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaista järjestelmällistä ja asteittaista ydinaseriisuntaa ottaen huomioon niiden valtioiden erityinen vastuu, joilla on suurimmat varastot. Ilmaistaan tältä osin tyytyväisyys Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation välisiin neuvotteluihin uudesta START-sopimuksesta sekä muistutetaan, että niiden on vielä edistyttävä asevarastojensa vähentämisessä ja ydinasejärjestelmiensä toimintavalmiuden alentamisessa välttämättömälle vähimmäistasolle;

9)

muiden kuin strategisten ydinaseiden osalta:

10)

todetaan, että on syytä soveltaa peruuttamattomuuden periaatetta kaikkien ydinaseriisunnan ja asevalvonnan alan toimenpiteiden ohjenuorana, millä vaikutetaan kansainvälisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden säilyttämiseen ja vahvistamiseen nämä edellytykset huomioon ottamalla;

11)

todetaan ydinaseiden hävittämiseen ja poistamiseen sekä halkeamiskelpoisen aineen poistamiseen tähtäävien ohjelmien merkitys ydinaseriisunnan kannalta, sellaisena kuin ne on määritelty maailmanlaajuisen G8-kumppanuuden puitteissa;

12)

pyritään aseriisunnan jatkumisen edistämiseksi varmistamaan, että ydinasevaltiot toimivat todennettavuutta ja avoimuutta noudattaen ja toteuttavat muita luottamusta lisääviä toimia ja ilmaistaan tältä osin tyytyväisyys siihen, että jotkut ydinasevaltiot, myös kaksi unionin jäsenvaltiota, ovat osoittaneet entistä suurempaa avoimuutta hallussaan olevien ydinaseiden osalta, ja kehotetaan muita valtioita tekemään samoin;

13)

vahvistetaan sitoutuminen sopimukseen perustuvaan ydinasevalvontaan ja ydinaseriisuntaan sekä korostetaan tarvetta tehostaa monenvälisiä toimia ja ottaa uudelleen käyttöön monenvälisiä välineitä, erityisesti aseriisuntakonferenssi;

14)

kehotetaan valtioita ja erityisesti jäljellä olevia täydellisen ydinkoekieltosopimuksen liitteessä II lueteltuja yhdeksää valtiota, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet ja ratifioineet mainittua sopimusta, tekemään niin viipymättä ja ehdoitta, koska kyseinen sopimus on olennainen osa ydinaseriisunta- ja ydinsulkujärjestelmää ja jotta se voisi tulla voimaan mahdollisimman pian. Ilmaistaan tältä osin tyytyväisyys Yhdysvaltojen äskettäin antamiin sitoumuksiin pyrkiä täydellisen ydinkoekieltosopimuksen varhaiseen ratifiointiin;

15)

kehotetaan kaikkia valtioita ennen täydellisen ydinkoekieltosopimuksen voimaantuloa noudattamaan ydinkoeräjäytyksiä koskevaa moratoriota, pidättymään kaikista mainitun sopimuksen velvoitteiden ja määräysten vastaisista toimista sekä purkamaan kaikki ydinkoelaitokset mahdollisimman pian kansainvälisen yhteisön kannalta avoimella tavalla. Korostetaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön valmistelutoimikunnan tekemän työn merkitystä erityisesti Kansainvälisen monitorointijärjestelmän (International Monitoring System) osalta ja ilmaistaan tyytyväisyys toimikunnan työhön;

16)

ilmaistaan tyytyväisyys vuonna 2009 konsensuksella hyväksyttyyn aseriisuntakonferenssin työohjelmaan ja tältä pohjalta vedotaan siihen, että aseistariisuntakonferenssin vuoden 2009 istunnon työohjelman vahvistamisesta 29 päivänä toukokuuta 2009 tekemässä päätöksessä (asiakirja CD/1864) sovitun mukaisesti aloitettaisiin välittömästi ja saatettaisiin ripeästi päätökseen neuvottelut ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalintuotantokiellosta tehtävästä sopimuksesta 24 päivänä maaliskuuta 1995 hyväksytyn asiakirjan CD/1299 ja sen sisältämän toimeksiannon mukaisesti;

17)

kehotetaan kaikkia asianomaisia valtioita ennen tällaisen sopimuksen voimaantuloa julistamaan ja pitämään voimassa ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin käytettävien halkeamiskelpoisten aineiden tuotantoa koskeva välittömästi sovellettava moratorio ja purkamaan ydinaseisiin käytettävien halkeamiskelpoisten aineiden tuotantolaitokset tai muuntamaan ne yksinomaan muita kuin räjähdystarkoituksia varten. Ilmaistaan tyytyväisyys niiden viiden ydinasevaltion toimiin, erityisesti unionissa, jotka ovat julistaneet tällaisen moratorion ja purkaneet tällaiset laitokset;

18)

vedotaan kaikkiin asianomaisiin valtioihin, jotta ne toteuttaisivat asiaankuuluvia käytännön toimenpiteitä vahingossa syttyvän ydinsodan vaaran vähentämiseksi;

19)

tarkastellaan edelleen turvatakuiden antamista osapuolina oleville ydinaseettomille valtioille;

20)

kehotetaan ydinasevaltioita vahvistamaan olemassa olevat turvatakuut, jotka Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto pani merkille päätöslauselmassa 984 (1995), koska tällaiset turvatakuut vahvistavat ydinsulkujärjestelmää, ja allekirjoittamaan ja ratifioimaan sopimuksiin liitettävät ydinaseettomia vyöhykkeitä koskevat pöytäkirjat, jotka on laadittu Yhdistyneiden kansakuntien aseriisuntakonferenssin vuonna 1999 antamien suuntaviivojen mukaisesti käytyjen neuvottelujen johdosta ja joissa todetaan, että mainitunlaisilla vyöhykkeillä on saatavissa sopimuspohjaisia turvatakuita;

21)

korostetaan tarvetta edistää yleisiä asevalvonta- ja aseriisuntaprosesseja sekä vaaditaan edistymistä aseriisunnan kaikkien näkökohtien osalta maailmanlaajuisen turvallisuuden lisäämiseksi;

22)

pyritään aloittamaan konsultaatiot maasta maahan laukaistavat lyhyen ja keskipitkän kantaman ohjukset kieltävästä sopimuksesta;

23)

kehotetaan saattamaan maailmanlaajuisiksi ballististen ohjusten leviämisen vastaiset Haagin käytännesäännöt ja soveltamaan niitä tehokkaasti käytännössä;

24)

korostetaan, että on tärkeää saattaa maailmanlaajuisiksi ja panna täytäntöön biologisia ja toksiiniaseita koskeva yleissopimus (Biological and Toxin Weapons Convention), kemiallisten aseiden kieltosopimus (Chemical Weapons Convention) sekä tavanomaisten aseiden valvontaa edistävät yleissopimukset, toimenpiteet ja aloitteet;

25)

pyritään ratkaisemaan alueelliseen epävakauteen ja turvattomuuteen liittyvät ongelmat sekä konfliktitilanteet, jotka ovat usein aseohjelmien taustalla.

26)

todetaan, että ydinaseiden leviämisen alalla on viime vuosina esiintynyt huomattavia haasteita etenkin Korean demokraattisessa kansantasavallassa ja Iranin islamilaisessa tasavallassa, ja korostetaan sitä, että kansainvälisen yhteisön on oltava valmis vastaamaan näihin haasteisiin ja toimimaan päättäväisesti niiden käsittelemiseksi;

27)

korostetaan tarvetta vahvistaa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston asemaa lopullisen päätösvallan haltijana, jotta se Kansainvälisen atomienergiayhteisön (IAEA) perussäännön mukaisesti toteuttaisi tarvittavat toimet, ydinmateriaalivalvonnan soveltaminen mukaan luettuna, jos ydinsulkusopimuksesta seuraavia velvoitteita ei noudateta;

28)

muistutetaan mahdollisista seurauksista kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle, jos jokin valtio eroaa ydinsulkusopimuksesta. Vedotaan kansainväliseen yhteisöön, jotta se käsittelisi mahdollisia eroilmoituksia ja niiden seurauksia määrätietoisesti ja kiireellisesti. Korostetaan, että Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston on toimittava ripeästi ja erityisesti käsiteltävä viipymättä tapaukset, joissa jokin osapuolena oleva valtio ilmoittaa eroavansa ydinsulkusopimuksesta. Vedotaan osapuolina oleviin valtioihin, jotta ne edistäisivät asiaan liittyvien toimenpiteiden hyväksymistä, mukaan lukien järjestelyt, joilla säilytetään riittävä IAEA:n valvonta kaikkien rauhanomaisiin tarkoituksiin kehitettyjen ydinmateriaalien, ydinteknisten laitteiden, ydinteknologian ja ydinlaitosten osalta;

29)

vaaditaan ydinalan yhteistyön keskeyttämistä silloin, kun IAEA ei pysty antamaan riittäviä takeita siitä, että kyseisen valtion ydinohjelma on tarkoitettu ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin, kunnes IAEA pystyy kyseiset takeet antamaan;

30)

kehotetaan kaikkia Lähi-idän valtioita edistymään muun muassa toimissa, joilla alueelle luodaan tosiasiallisesti todennettavissa oleva vyöhyke, jolla ei ole ydinaseita eikä muita joukkotuhoaseita eikä niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä, ja pidättymään toteuttamasta toimenpiteitä, joilla tämän tavoitteen saavuttaminen estetään. Todetaan, että on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen konkreettisista käytännön toimista osana prosessia, johon kaikki alueen valtiot osallistuvat ja jolla pyritään edesauttamaan ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 Lähi-itää koskevan päätöslauselman täytäntöönpanoa;

31)

kehotetaan lisäksi kaikkia ydinsulkusopimuksen osapuolina olevia valtioita ja erityisesti ydinasevaltioita laajentamaan yhteistyötään ja pyrkimään kaikin tavoin siihen, että alueelliset osapuolet luovat Lähi-itään tosiasiallisesti todennettavissa olevan vyöhykkeen, jolla ei ole ydinaseita eikä muita joukkotuhoaseita eikä niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä, vuoden ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 päätöslauselman mukaisesti;

32)

koska Euroopan turvallisuus on yhteydessä Välimeren alueen turvallisuuteen, asetetaan etusijalle ydinsulkujärjestelmän täytäntöönpano tuolla alueella;

33)

tunnustetaan ydinaseettomien vyöhykkeiden merkitys rauhalle ja turvallisuudelle asianomaisella alueella sijaitsevien valtioiden kesken vapaasti sovittavien järjestelyjen pohjalta Yhdistyneiden kansakuntien aseidenriisuntatoimikunnan (UNDC) vuonna 1999 antamien suuntaviivojen mukaisesti;

34)

korostetaan, että on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä torjumaan ydinterrorismin vaara, joka liittyy terroristien mahdollisuuteen saada ydinaseita tai ydinmateriaaleja, joita voidaan käyttää säteilyä levittävien laitteiden valmistuksessa, ja korostetaan tässä yhteydessä, että on noudatettava Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmista 1540 (2004) ja 1887 (2009) johtuvia velvoitteita, sekä vaaditaan korkearadioaktiivisten säteilylähteiden ydinturvan parantamista;

35)

kehotetaan kaikkia valtioita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet, ratifioineet ja panneet täytäntöön ydinterrorismin torjumisesta tehtyä kansainvälistä yleissopimusta, tekemään niin, koska sopimus on tärkeä osa kansainvälistä oikeudellista kehystä, jolla ehkäistään ydinterrorismin uhkaa;

36)

ydinaseiden leviämisen ja terrorismin aiheuttama kasvava uhka huomioon ottaen tuetaan tämän osalta G8-ryhmän maailmanlaajuista kumppanuutta koskevaa aloitetta ja IAEA:n toimintaa sekä muita tähän liittyviä monenvälisiä järjestelyjä kuten joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevaa aloitetta (Proliferation Security Initiative, PSI), ydinterrorismin torjuntaa koskevaa maailmanlaajuista aloitetta (Global Initiative to Combat Nuclear Terrorism, GICNT) ja uhkien vähentämistä koskevaa maailmanlaajuista aloitetta (Global Threat Reduction Initiative, GTRI). Ilmaistaan tyytyväisyys maailmanlaajuista ydinturvallisuutta koskevan huippukokouksen turvallisuustavoitteisiin;

37)

todetaan, että kattavat ydinmateriaalivalvontasopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat vaikuttavat ehkäisevästi ydinaseiden leviämiseen ja muodostavat nykyisin todentamista koskevan standardin;

38)

jatketaan työtä IAEA:n ydinmateriaalivalvontajärjestelmän vahvistamiseksi ja saattamiseksi maailmanlaajuiseksi, jotta varmistetaan, että ydinaseiden leviämisen estämistä koskevien velvoitteiden noudattamatta jättäminen havaitaan paremmin, erityisesti siten, että kaikki asianomaiset valtiot hyväksyvät kattavan ydinmateriaalivalvontasopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan sekä tarvittaessa pieniä määriä koskevan tarkistetun pöytäkirjan ja panevat ne täytäntöön, sekä ydinmateriaalivalvontajärjestelmän vahvistamiseksi entisestään;

39)

pyritään siihen, että ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssi ja IAEA:n hallintoneuvosto tunnustaisivat, että kattavan ydinmateriaalivalvontasopimuksen ja lisäpöytäkirjan tekeminen ja täytäntöönpano muodostavat nykyisin todentamista koskevan standardin ydinsulkusopimuksen III artiklan mukaisesti;

40)

korostetaan IAEA:n ainutlaatuista asemaa sen todentamisessa, että valtiot täyttävät ydinaseiden leviämisen ehkäisemistä koskevat sitoumuksensa;

41)

tähdennetään edelleen IAEA:n merkittävää tehtävää antaa pyydettäessä valtioille apua ydinmateriaalien ja ydinlaitosten turvan parantamisessa sekä kehotetaan valtioita antamaan tukensa IAEA:lle;

42)

tunnustetaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1540 (2004) ja 1887 (2009) sekä ydinsulkusopimuksen III artiklan 2 kohdan mukaisen tehokkaan ja asianmukaisen vientivalvonnan merkitys;

43)

pannaan kansallisella tasolla täytäntöön tehokas viennin, kauttakuljetuksen, uudelleenlastauksen ja jälleenviennin valvonta sekä sitä varten tarvittavien asianmukaisten lakien ja asetusten täytäntöönpano, sekä pyritään kansainvälisellä ja kansallisella tasolla päättäväisesti torjumaan ydinaseiden leviämisen rahoittamista ja valvomaan teknologian aineetonta siirtoa;

44)

saatetaan voimaan ydinaseiden levittämiseen kohdistuvia tehokkaita rikosoikeudellisia seuraamuksia laittoman viennin, kauttakuljetuksen, välitystoiminnan ja kaupan sekä niihin liittyvän rahoitustoiminnan ehkäisemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004) mukaisesti;

45)

rohkaistaan Zangger-komiteaa ja ydinalan viejämaiden ryhmää (Nuclear Suppliers Group) jakamaan vientivalvontaa koskevia kokemuksiaan, jotta kaikki valtiot voisivat ottaa mallia Zangger-komitean järjestelyistä sekä ydinalan viejämaiden ryhmän suuntaviivoista ja niiden täytäntöönpanosta;

46)

tähdennetään tarvetta viimeistellä mahdollisimman pian ydinalan viejämaiden ryhmän suuntaviivojen tiukentaminen erityisesti rikastus- ja jälleenkäsittelyteknologian tehostetun vientivalvonnan osalta sekä tarvetta pyrkiä ydinalan viejämaiden ryhmässä tekemään lisäpöytäkirjaan liittymisestä edellytys ydinalan viennille;

47)

kehotetaan ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyn yleissopimuksen sopimusvaltioita ratifioimaan mahdollisimman pian yleissopimuksen muutos, jotta se tulisi nopeasti voimaan;

48)

rohkaistaan kehittämään hankalasti levitettävissä olevaa ja helposti valvottavaa teknologiaa.

49)

tunnustetaan osapuolina olevien valtioiden oikeus käyttää ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin muun muassa sähköntuotannossa, teollisuudessa, terveydenhuollossa ja maataloudessa ydinsulkusopimuksen IV artiklan mukaisesti ja sen I, II ja III artikla asianmukaisesti huomioon ottaen;

50)

sitoudutaan edelleen varmistamaan ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullinen kehittäminen turvallisuuden, suojaamisen ja ydinaseiden leviämisen estämisen kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa;

51)

rohkaistaan tältä osin osapuolina olevia valtioita vahvistamaan ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullista kehittämistä koskevat periaatteet ja vaatimukset sekä noudattamaan niitä;

52)

korostetaan jatkuvan kansainvälisen yhteistyön merkitystä ydinturvallisuuden, turvallisen ydinjätehuollon, säteilysuojan sekä ydinalan siviilioikeudellisen korvausvastuun tehostamiseksi ja kehotetaan valtioita, jotka eivät vielä ole liittyneet kaikkiin asiaa koskeviin yleissopimuksiin, tekemään niin mahdollisimman pian ja panemaan niistä johtuvat sitoumukset täysimääräisesti täytäntöön;

53)

tuetaan kansallisia, kahdenvälisiä ja kansainvälisiä pyrkimyksiä kouluttaa tarvittava ammattitaitoinen työvoima, jonka avulla voidaan varmistaa ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullinen kehittäminen turvallisuuden, suojaamisen ja ydinaseiden leviämisen estämisen kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa;

54)

vahvistetaan vakuuttuneisuus ydinpolttoainekiertoa koskevien monenvälisten toimintamallien hyödyistä, kunhan niiden varmistusmekanismit yksin tai yhdessä muiden täydentävien järjestelyjen kanssa eivät vääristä nykyisiä hyvin toimivia markkinoita ja niissä otetaan huomioon oikeus ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön tarjoamalla ydinpolttoaineen toimitusvarmuus maille, jotka kehittävät ydinohjelmaa turvallisuuden, suojaamisen ja ydinaseiden leviämisen estämisen kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa;

55)

todetaan, että useat aloitteet, kuten IAEA:n valvoma matalarikasteisen uraanin pankki, voivat toimia varamekanismeina niistä kiinnostuneille maille ja edistää kestäviä monenvälisiä ratkaisuja;

56)

rohkaistaan käymään ja jatkamaan vuoropuhelua ja neuvotteluja avoinna olevien kysymysten selventämiseksi ja tuen lisäämiseksi ajatukselle ydinpolttoainekiertoa koskevista monenvälisistä toimintamalleista.