26.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 81/19

(1)

EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä osakeyhtiölle nimeltä Stocznia Gdańsk – Grupa Stoczni Gdynia SA, jäljempänä ’Gdańskin telakka’, myönnettävästä rakenneuudistustuesta. Puolan viranomaiset ilmoittivat näistä toimenpiteistä komissiolle saadakseen oikeusvarmuuden siitä, että tuki on myönnetty ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin ja ettei se tällä perusteella ole uutta tukea, jota komissio voisi tarkastella EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan nojalla. Siinä tapauksessa, että komissio katsoisi toimenpiteiden olevan uutta tukea, viranomaiset pyysivät, että tuki hyväksyttäisiin rakenneuudistustukena. Puolan viranomaiset toimittivat komissiolle Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelman maaliskuussa 2004 tarkistetun version, ja asia kirjattiin komissiossa numerolla N 438/04.

(2)

Komissio pyysi Puolan viranomaisia toimittamaan asiaa N 438/04 koskevia lisätietoja 11 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, johon Puolan viranomaiset vastasivat 17 päivänä tammikuuta 2005 päivätyllä ja 21 päivänä tammikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(3)

Liittymissopimuksen liitteessä IV olevassa 3 kohdassa tarkoitettua siirtymävaiheen järjestelyä koskevien määräysten mukaisesti Puolan viranomaiset olivat ilmoittaneet jo 29 päivänä huhtikuuta 2004 rakenneuudistustuesta Stocznia Gdynia SA -nimiselle osakeyhtiölle, jäljempänä ’Gdynian telakka’, joka tuolloin oli Gdańskin telakan emoyhtiö. Asia kirjattiin komissiossa numerolla PL 34/04. Komissio pyysi 19 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Puolan viranomaisia toimittamaan eräät puuttuvat tiedot. Tiedot toimitettiin 16 päivänä kesäkuuta 2004. Komissio pyysi lisätietoja 30 päivänä heinäkuuta 2004, 8 päivänä lokakuuta 2004, 23 päivänä marraskuuta 2004 ja 4 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyillä kirjeillä, joihin Puolan viranomaiset vastasivat 3 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä ja 7 päivänä syyskuuta 2004 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 10 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä ja 15 päivänä marraskuuta 2004 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 17 päivänä helmikuuta 2005 päivätyllä ja 21 päivänä helmikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 30 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyllä ja 1 päivänä huhtikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 18 päivänä huhtikuuta 2005 päivätyllä ja 20 päivänä huhtikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(4)

Puolan viranomaiset hyväksyivät 8 päivänä helmikuuta 2005 päivätyllä ja 9 päivänä helmikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä näiden asioiden (N 438/04 ja PL 34/04) yhdistämisen sillä perusteella, että niiden kohteena olevat yritykset kuuluivat samaan konserniin (Gdynian telakkakonserni). Tämän jälkeen toimitettujen asiaa PL 34/2004 koskevien tietojen katsotaan siten liittyvän myös asiaan N 438/04.

(5)

Puolan viranomaiset ilmoittivat 22 päivänä huhtikuuta 2005 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä hyväksyvänsä sen, että komissio pitää myös asiasta PL 34/04 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehtyä ilmoitusta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna ilmoituksena kaikkien uudeksi tueksi katsottujen toimenpiteiden osalta. Asialle annettiin uusi numero: N 194/05.

(6)

Komissio päätti 1 päivänä kesäkuuta 2005 aloittaa asioiden N 438/04 ja N 194/05 yhteydessä tutkittuja toimenpiteitä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn. Päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2), ja Puolan viranomaisia ja muita asianomaisia kehotettiin esittämään sitä koskevat huomautuksensa.

(7)

Pyydettyään lisäaikaa huomautusten esittämiseen (9 päivänä elokuuta 2005 päivätyllä kirjeellä) Puolan viranomaiset esittivät huomautuksena 2 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä ja 5 päivänä syyskuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(8)

Gdynian telakkakonserni esitti huomautuksensa 10 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä ja 14 päivänä lokakuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Lisäksi huomautuksia ovat esittäneet seuraavat tahot: Ray Car Carriers (7 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä ja 10 päivänä lokakuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä), Tanskan pysyvä edustusto Euroopan unionissa (7 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä ja 11 päivänä lokakuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä), tanskalainen laivanrakennusalan järjestö Danish Maritime (7 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä), ammattiliitto Solidarność (7 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä ja 10 päivänä lokakuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä) sekä Puolan laivanrakennusalan työnantajien järjestö Związek Pracodawców Forum Okrętowe (10 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä ja 11 päivänä lokakuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä).

(9)

Komissio toimitti huomautukset Puolan viranomaisille 26 päivänä lokakuuta 2005 ja 12 päivänä joulukuuta 2005 päivätyillä kirjeillä. (3) Puolan viranomaiset vastasivat Gdynian telakkakonsernin esittämiin huomautuksiin 16 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä ja 18 päivänä tammikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Puolan viranomaiset eivät kommentoineet muita asianomaisten toimittamia huomautuksia.

(10)

Komissio antoi maaliskuussa 2004 tarkistetun Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelman arvioitavaksi ulkopuoliselle konsultille. Konsultti toimitti raporttinsa komissiolle joulukuussa 2005.

(11)

Komissio pyysi Puolan viranomaisilta 13 päivänä tammikuuta 2006 uusimpia tietoja Gdańskin telakan ja koko Gdynian telakkakonsernin rakenneuudistusstrategiaan tehdyistä muutoksista. Puolan viranomaiset toimittivat vastaukset 20 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä ja 22 päivänä helmikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, ja 22 päivänä helmikuuta 2006 pidettiin kokous komission edustajien, Puolan viranomaisten ja Gdynian telakkakonsernin edustajien kesken. Puolan viranomaiset ilmoittivat, että Gdańskin telakkaa varten vuonna 2004 laadittu rakenneuudistussuunnitelma oli vanhentunut ja että oli hyväksytty uusi rakenneuudistusstrategia, jonka mukaan Gdańskin telakka erotetaan Gdynian telakkakonsernista ja yksityistetään. Puolan viranomaiset ilmoittivat myös toimittavansa muutetun rakenneuudistussuunnitelman komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2006 mennessä.

(12)

Edellä mainitun kokouksen jälkeen komissio lähetti Puolan viranomaisille 8 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyn kirjeen, johon nämä vastasivat 13 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, joka sisälsi Gdańskin telakan yksityistämistä koskevan aikataulun. Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja telakan yksityistämisestä 29 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä ja 30 päivänä maaliskuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi lisätietoja 30 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, johon Puolan viranomaiset vastasivat 19 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyllä ja 20 päivänä huhtikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(13)

Puolan viranomaiset toimittivat 6 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyssä ja 10 päivänä huhtikuuta 2006 saapuneeksi kirjatussa kirjeessä alustavan luonnoksen asiakirjasta ”Puolan telakkateollisuuden strategia vuosiksi 2006–2010 (laivanrakennukseen tarkoitetut meritelakat)”. Komissio esitti sitä koskevat huomautuksensa 12 päivänä huhtikuuta 2006 ja 28 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyillä kirjeillä. Puolan hallitus vahvisti strategian lopullisesti 31 päivänä elokuuta 2006, minkä jälkeen se toimitettiin komissiolle 1 päivänä syyskuuta 2006 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(14)

Gdynian telakkakonserni toimitti komissiolle 16 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Gdynian telakkakonserniin kuuluvaa Gdańskin telakkaa koskevan arviointiraportin, joka oli päivätty 30 päivänä syyskuuta 2005.

(15)

Puolan viranomaiset toimittivat 26 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä ja 30 päivänä toukokuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lisätietoja meneillään olevasta yksityistämisprosessista, muun muassa luettelon yrityksistä, jotka olivat alustavasti ilmaisseet olevansa kiinnostuneita ostamaan Gdańskin telakan, sekä luettelon yrityksistä, jotka olivat jo tehneet alustavan tarjouksen. Puolan viranomaiset toimittivat 13 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä ja 17 päivänä heinäkuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lisätietoja meneillään olevasta yksityistämisprosessista. Ne ilmoittivat komissiolle, että kaksi yritystä oli tehnyt Gdańskin telakasta sitovan ostotarjouksen, ja esittivät yksityistämiskonsultin näistä tarjouksista laatiman vertailuanalyysin.

(16)

Gdańskin telakka esitti komissiolle 9 päivänä kesäkuuta 2006 uudistettua rakenneuudistussuunnitelma koskevan alustavan luonnoksen. Komission edustajat vierailivat telakalla 14 päivänä kesäkuuta 2006 ja esittivät alustavia huomautuksia uudistetusta rakenneuudistussuunnitelmasta. Ulkopuolinen konsultti toimitti komissiolle huomautuksensa heinäkuussa 2006 päivätyssä raportissaan. Lopulta komissio esitti huomautuksensa uudistetun rakenneuudistussuunnitelman puutteista 17 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä.

(17)

Puolan viranomaiset esittivät lisähuomautuksia uudistetusta rakenneuudistussuunnitelmasta 13 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä ja 17 päivänä heinäkuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(18)

Komission edustajat ja Puolan viranomaiset osallistuivat useisiin kokouksiin, joissa käsiteltiin yksityistämisprosessia ja uudistetun rakenneuudistussuunnitelman valmistelua. Kokoukset pidettiin Brysselissä 31 päivänä tammikuuta, 22 päivänä helmikuuta ja 10 päivänä toukokuuta 2006 sekä Gdańskin telakan päätoimipaikassa 13 päivänä kesäkuuta 2006.

(19)

Puolan viranomaiset vastasivat 17 päivänä heinäkuuta 2006 päivättyyn komission kirjeeseen 31 päivänä elokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 1 päivänä syyskuuta 2006.

(20)

Elokuussa 2006 hyväksytyn ”Gdańskin telakan uudistetun rakenneuudistussuunnitelman” lopullinen versio toimitettiin komissiolle 4 päivänä syyskuuta 2006.

(21)

Puolan viranomaiset toimittivat 12 päivänä syyskuuta 2006 päivätyllä ja 13 päivänä syyskuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lisätietoja Gdańskin telakan yksityistämisestä, erityisesti Gdańskin telakan ja Gdynian telakkakonsernin pääomien jakamisesta. Valtaosa Gdańskin telakan osakkeista siirtyi valtion omistamalle teollisuuden kehittämisrahastolle (Agencja Rozwoju Przemysłu, ARP) ja sen tytäryhtiöille. Lisätietoja toimitettiin 26 päivänä syyskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä.

(22)

Puolan viranomaiset ilmoittivat Gdańskin telakalle myönnettävästä uudesta tuesta 21 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä ja 27 päivänä marraskuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(23)

Sen jälkeen kun 7 päivänä joulukuuta 2006 pidettiin kokous, jossa olivat mukana Puolan talousministeri ja komission edustajat, Puolan viranomaiset sitoutuivat yksityistämään telakan lisätäkseen sen mahdollisuuksia palauttaa elinkelpoisuutensa ja varmistaakseen, että telakka osallistuisi rakenneuudistuksen kustannuksiin riittävällä omalla rahoitusosuudella. Puolan viranomaiset vahvistivat kantansa 27 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä ja 4 päivänä tammikuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä viittaamalla Puolan hallituksen 19 päivänä joulukuuta 2006 tekemään päätökseen, jolla vahvistettiin telakkateollisuuden tilannetta käsittelevä asiakirja Informacje o sytuacji w przemyśle stoczniowym. Puolan viranomaiset vahvistivat sittemmin 5 päivänä tammikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä sitoumuksensa, jonka mukaan telakka yksityistettäisiin 30 päivään kesäkuuta 2008 mennessä. Puolan viranomaiset pyysivät komissiota aloittamaan neuvottelut vastasuoritteista.

(24)

Komission yksiköt ja ulkopuolinen konsultti vierailivat telakalla 19 päivänä joulukuuta 2006 selvittääkseen vastasuoritteiden määrittämistä varten tarvittavat tosiseikat ja tiedot. Komission ulkopuolinen konsultti esitti telakan nykyistä tuotantokapasiteettia koskevan raporttinsa 16 päivänä tammikuuta 2007.

(25)

Vastauksena 27 päivänä joulukuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen komissio lähetti 29 päivänä tammikuuta 2007 päivätyn kirjeen, jossa se muun muassa pyysi Puolan viranomaisia esittämään ehdotuksensa Gdańskin telakan vastasuoritteista helmikuun 2007 loppuun mennessä.

(26)

Puolan viranomaiset ilmoittivat 28 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sitoumuksestaan yksityistää Gdańskin telakka vuoden 2007 loppuun mennessä ja esittivät ehdotuksensa vastasuoritteiksi.

(27)

Tältä pohjalta pidettiin 15 päivänä maaliskuuta 2007 komission yksiköiden, Puolan viranomaisten ja telakan edustajien kesken tekninen kokous, jossa käsiteltiin pääasiallisesti vastasuoritteita, mutta myös vireillä olevaa telakan yksityistämisprosessia. Komissio ja Puolan viranomaiset sopivat, että komissio neuvottelisi teknisistä kysymyksistä suoraan Gdańskin telakan kanssa saadakseen Puolan viranomaisten ehdottamien vastasuoritteiden arviointia varten tarvitsemansa tiedot.

(28)

Komissio pyysi Gdańskin telakalta 29 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä teknisiä tietoja telakan tuotantokapasiteetista. Telakka toimitti pyydetyt tiedot 19 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyllä ja 3 päivänä toukokuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Tiedot eivät kuitenkaan olleet riittäviä, joten komissio pyysi lisätietoja 10 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Telakka vastasi 31 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä ja 7 päivänä kesäkuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi Puolan viranomaisilta lisäselvityksiä 14 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jossa se korosti, että jos se ei saisi kaikkia vaadittuja tietoja, se voisi tehdä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (4) 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen (tietojen antamista koskeva välipäätös). Puolan viranomaiset vastasivat 22 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä ja 26 päivänä kesäkuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Vastaus oli komission mielestä riittämätön, minkä vuoksi se teki 19 päivänä heinäkuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 659/1999 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen.

(29)

Komissio pyysi 29 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä täydellisiä tietoja yksityistämisprosessin uusimmista käänteistä ja toisti pyyntönsä 6 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset vastasivat pyyntöihin 22 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä ja 25 päivänä kesäkuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä ja (saatuaan 28 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyn lisätietopyynnön) täydensivät näitä tietoja 11 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi lisätietoja yksityistämisprosessin etenemisestä ja suunnitelluista vastasuoritteista 31 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(30)

Puolan viranomaiset toimittivat tietoja suunnitelluista vastasuoritteista 20 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä ja 21 päivänä elokuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Lisätietoja vastasuoritteista toimitettiin 30 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 4 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä ja 10 päivänä syyskuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio vastasi toimitettuihin tietoihin 3 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(31)

Heinäkuusta 2007 alkaen komissio ja Puolan viranomaiset kävivät Gdańskin telakan yksityistämisprosessista vilkasta kirjeenvaihtoa. Komissio pyysi tietoja yksityistämisestä 30 päivänä heinäkuuta 2007, 13 päivänä elokuuta 2007, 3 päivänä lokakuuta 2007, 30 päivänä marraskuuta 2007 ja 17 päivänä tammikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. Puolan viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 21 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä ja 27 päivänä elokuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 24 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä ja 25 päivänä syyskuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 23 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä ja 24 päivänä lokakuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 25 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä ja 29 päivänä lokakuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Puolan viranomaiset ilmoittivat 19 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä ja 20 päivänä joulukuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että ISD Polska hankkisi lisää telakan osakkeita ja saisi siten määräysvallan yrityksessä. Gdańskin telakan uusi omistaja ISD Polska toimitti lisätietoja sähköpostitse 25 päivänä tammikuuta 2008.

(32)

Samanaikaisesti komissio pyysi 14 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Puolan viranomaisilta tietoja Gdańskin telakalle muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen myönnetystä valtiontuesta. Puolan viranomaiset vastasivat 11 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi asiasta lisätietoja 13 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset toimittivat tiedot 9 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi samana päivänä.

(33)

Tammikuun 24 päivänä 2008 pidettiin Puolan viranomaisten, Gdańskin telakan uuden omistajan ISD Polskan ja komission yksiköiden kesken kokous, jossa aloitettiin tekniset keskustelut uuden enemmistöosakkaan telakan rakenneuudistusta koskevista suunnitelmista. Tätä varten Puolan viranomaiset toimittivat tietoja 25 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä ja 28 päivänä tammikuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 30 päivänä tammikuuta 2008 ja 4 päivänä helmikuuta 2008 päivätyillä ja samoina päivänä saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä. Lisätietoja toimitettiin 14 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä ja 19 päivänä helmikuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 15 ja 21 päivänä helmikuuta 2008 päivätyillä ja 3 päivänä maaliskuuta 2008 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä, 26 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä ja 12 päivänä maaliskuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 10 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 10 ja 11 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyillä ja 17 päivänä huhtikuuta 2008 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä. Komissio vastasi 30 päivänä tammikuuta sekä 14, 25 ja 28 päivänä helmikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. Puolan viranomaisten, ISD Polskan ja komission yksiköiden kesken pidettiin kokoukset 11 päivänä helmikuuta ja 18 päivänä maaliskuuta 2008.

(34)

Huhtikuun 22 päivänä 2008 komissio pyysi jälleen Puolan viranomaisia toimittamaan telakan rakenneuudistusta koskevan kattavan suunnitelman. Kirjeessä komissio huomautti, että jos se ei saisi kaikkia vaadittuja tietoja, se voisi tehdä asetuksen (EY) N:o 659/1999 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen (tietojen antamista koskeva välipäätös). Komissio sai telakalta tämän kirjeen jälkeen tietoja 23 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 25 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyllä ja 29 päivänä huhtikuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi jälleen toimittamaan kaikki vaaditut tiedot 30 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja 12 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä ja 13 päivänä toukokuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. ISD Polska puolestaan toimitti lisätietoja 9 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 16 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä ja 26 päivänä toukokuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 26 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(35)

Koska Puolan viranomaiset eivät toimittaneet kaikkia komission pyytämiä tietoja, komissio teki asetuksen (EY) N:o 659/1999 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen (tietojen antamista koskeva välipäätös). Puolan viranomaiset vastasivat 26 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(36)

Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja 1 ja 2 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi 3 päivänä heinäkuuta 2008. Komissio pyysi 4 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Puolan viranomaiset toimittivat 7 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 8 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 8 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja 9 päivänä heinäkuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja 10 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 10 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja 11 päivänä heinäkuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 11 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 16 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja 17 päivänä heinäkuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 17 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja 18 päivänä heinäkuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 18 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja 25 päivänä heinäkuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 21 ja 28 päivänä heinäkuuta, 4, 13, 20, 21 ja 25 päivänä elokuuta, 1, 8, 9 ja 10 päivänä syyskuuta 2008 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi samoina päivinä kuin ne oli lähetetty.

(37)

Puolan viranomaiset toimittivat 12 päivänä syyskuuta 2008 Gdańskin ja Gdynian telakoiden rakenneuudistusta koskevan tarkistetun yhteisen suunnitelman. Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja 16, 17, 19, 23, 25 ja 26 päivänä syyskuuta ja 1, 2 ja 3 päivänä lokakuuta 2008 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi samoina päivinä kuin ne oli lähetetty. Lisätietoja toimitettiin 6 päivänä lokakuuta 2008 päivätyllä ja 7 päivänä lokakuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 22 päivänä lokakuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Puolan viranomaiset ilmoittivat 3 päivänä marraskuuta 2008 päivätyllä ja 4 päivänä marraskuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että ne aikoivat esittää Gdańskin telakan rakenneuudistusta varten erillisen suunnitelman. Puolan viranomaiset toimittivat Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelman alustavan, epätäydellisen version 4 päivänä marraskuuta päivätyllä ja 5 päivänä marraskuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(38)

Komissio teki 6 päivänä marraskuuta 2008 Gdynian telakkaa koskevassa asiassa kielteisen päätöksen (5), jossa se katsoi, että ISD Polskan laatima Gdynian ja Gdańskin telakoiden rakenneuudistussuunnitelma ei ole valtiontukisääntöjen mukainen.

(39)

Puolan viranomaiset toimittivat Gdańskin telakan erillisen rakenneuudistussuunnitelman 8 päivänä joulukuuta 2008. Lisätietoja toimitettiin 11 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(40)

Komissio pyysi 23 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä ja 12 päivänä tammikuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla sekä 13 päivänä helmikuuta 2009 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lisätietoja, jotka Puolan viranomaiset toimittivat 30 päivänä tammikuuta 2009 ja 20 päivänä helmikuuta 2009 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi samoina päivinä kuin ne oli lähetetty.

(41)

Komissio pyysi jälleen lisäselvityksiä 8 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja 16 ja 28 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi samoina päivinä kuin ne oli lähetetty.

(42)

Puolan viranomaiset toimittivat Gdańskin telakan muutetun rakenneuudistussuunnitelman 8 päivänä toukokuuta 2009. Suunnitelma kirjattiin saapuneeksi samana päivänä. Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja 21 päivänä toukokuuta 2009 ja 1 ja 5 päivänä kesäkuuta 2009 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi samoina päivinä kuin ne oli lähetetty.

(43)

Tuensaajayritys on Stocznia Gdańsk S.A, jäljempänä ’Gdańskin telakka’. Se sijaitsee Pohjois-Puolassa Gdańsk-Gdynia-Sopotin alueella.

(44)

Gdańskin telakan toiminta muodostuu merenkulkuun tarkoitettujen alusten rakentamisesta ja muusta laivanrakennukseen liittyvästä toiminnasta kuten alusten osien ja teräselementtien tuotannosta sekä muista oheispalveluista.

(45)

Gdańskin telakka julistettiin konkurssiin vuonna 1996. Vuonna 1998 sen omaisuuden otti haltuunsa siitä noin 20 kilometrin päässä sijaitseva Puolan suurin telakka, Gdynian telakka. Telakan nimi muutettiin muotoon Stocznia Gdańsk – Grupa Stoczni Gdynia (Gdynian telakkakonserniin kuuluva Gdańskin telakka). Siitä lähtien Gdynian telakka teki sopimukset ja hankki raaka-aineet ja rahoituksen myös Gdańskin telakan tarpeita varten. Vaikka Gdańskin telakka oli pitkälti riippuvainen emoyhtiöstä, Puolan viranomaiset tekivät vuonna 2006 hallituksen strategiaan liittyvän päätöksen, jonka mukaan telakat erotettaisiin toisistaan. Elokuussa 2006 enemmistö Gdańskin telakan osakkeista siirrettiin valtion omistamalle teollisuuden kehittämisrahastolle (Agencja Rozwoju Przemysłu, ARP) ja sen tytäryhtiölle Centrala Zaopatrzenia Hutnictwalle muuntamalla saatavia osakkeiksi. Tällä toimenpiteellä Gdańskin telakka erotettiin Gdynian telakasta.

(46)

Joulukuussa 2006 Puolan viranomaiset sitoutuivat yksityistämään Gdańskin telakan parantaakseen sen mahdollisuuksia palauttaa elinkelpoisuutensa. Tätä varten viranomaiset aloittivat 17 päivänä syyskuuta 2007 tarjousmenettelyn Gdańskin telakan hiljattain korotetun osakepääoman merkitsemiseksi 10 päivänä elokuuta 2007 pidetyn osakkaiden ylimääräisen yleiskokouksen tekemän päätöksen mukaisesti. ISD Polska, ukrainalaisen teräksentuottajan Donbasin tytäryhtiö ja Gdańskin telakan vähemmistöosakas, teki marraskuussa 2007 sitovan ostotarjouksen telakan uusista osakkeista. ISD Polska on ollut Gdańskin telakan enemmistöosakas tammikuusta 2008 alkaen. Kesäkuusta 2008 alkaen ISD Polska on omistanut osakkeista 83,6 prosenttia, ja loput osakkeet omistaa ARP. Osakepääoman suuruus on 405 miljoonaa zlotya.

(47)

Gdańskin telakka on vuokrannut kolme rakennusalustaa, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on (yrityksen toimittamien tietojen mukaan) noin 160 000 tasattua bruttotonnia. Yritys tuotti aikaisemmin pääasiallisesti konttialuksia ja kappaletavara-aluksia, mutta myös alusten osia, lohkoja ja runkoja emoyritykselleen Gdynian telakalle ja muille yrityksille. Yksityistämisen jälkeen, vuosina 2007–2008, telakka tuotti lähinnä pienempien erikoisalusten runkoja tai osittain varusteltuja alusten runkoja. Lisäksi telakka tuottaa alusten osia ja lohkoja muille telakoille sekä teräselementtejä eri teollisuudenaloille ja rakennusalan yrityksille.

(48)

Vuoden 2006 lopulla telakalla oli 2 893 työntekijää, joista 60 prosenttia varsinaisissa tuotantotehtävissä. Vuonna 2008 työntekijöiden määrä oli 2 235, missä on vähennystä 23 prosenttia.

(49)

Gdańskin telakan rakenneuudistus alkoi jo vuonna 1998, heti sen jälkeen kun Gdynian telakka oli ottanut sen omaisuuden haltuunsa konkurssipesästä. Puolan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan Gdynian telakkakonserni, johon Gdańskin telakka kuului elokuuhun 2006 asti, osoitti merkkejä vaikeuksista ensi kerran vuonna 2002. Gdańskin telakka tuotti voittoa vuoden 1996 konkurssin jälkeen ensimmäisen kerran vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla, mutta tämän jälkeen se tuotti huomattavia tappioita. Konsernin ongelmat vaikuttivat luonnollisesti myös Gdańskin telakkaan. Vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen johtaneet tekijät olivat ulkoisia. Niihin kuului muun muassa Aasian telakoiden kilpailu, zlotyn kurssin vahvistuminen suhteessa dollariin, vaikeudet saada aluksille rahoitusta Szczecin Porta Holding SA -telakan ongelmien vuoksi sekä Gdynian telakan konttinosturin kaatuminen myrskyssä vuonna 1999. Lisäksi oli myös muita, sisäisiä tekijöitä. Yrittäessään saada lisää tilauksia etenkin sen jälkeen kun tuotantokapasiteetti oli kasvanut Gdańskin telakan ostamisen jälkeen vuonna 1998, Gdynian telakan johto teki useita sittemmin virheiksi osoittautuneita ratkaisuja. Gdynian telakka otti suunnitteluun ja rahoitukseen liittyviä sekä teknisiä ja kaupallisia riskejä (uudet tuotteet, prototyypit, telakalle tappiollisten uusien alustyyppien rakentaminen: kappaletavara-alukset, kemikaalisäiliöalukset, ro-lo-alukset, kaasusäiliöalukset, irtolastialukset ja rahtialukset). Gdynian telakka ei myöskään onnistunut alentamaan toimintakustannuksiaan halutulla tavalla.

(50)

Konsernin taloudelliset vaikeudet johtivat siihen, että siltä jäi maksamatta sekä julkis- että yksityisoikeudellisia velvoitteita ja palkkoja, tavaratoimitukset olivat puutteellisia, tuotantoprosessit hidastuivat, kustannukset kasvoivat (työvoiman käyttö, sakot) ja sopimusten täyttäminen viivästyi.

(51)

Telakan toiminnasta on esitetty seuraavat tiedot.

Taulukko 1

Gdańskin telakan operatiivinen toiminta

(52)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio katsoi, että osa päätöksen liitteessä II olevassa A kohdassa mainituista toimenpiteistä oli myönnetty Gdańskin telakalle ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ja että liittymissopimuksen liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisesti niitä ei ole sovellettu liittymisen jälkeen, minkä vuoksi niitä ei käsitellä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisessa menettelyssä. Siksi näitä toimenpiteitä ei käsitellä tässä päätöksessä. Ne on kuitenkin otettava huomioon, kun arvioidaan liittymisen jälkeen myönnettyjen toimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

(53)

Komissio katsoi myös, että eräät Gdańskin telakalle myönnetyt tukitoimenpiteet ovat uutta tukea, koska ne on myönnetty sen jälkeen kun Puola liittyi Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai niitä ei ollut myönnetty vielä silloin kun päätös tehtiin. Toimenpiteet on lueteltu kyseisen päätöksen liitteessä II olevassa B kohdassa.

(54)

Komission näkemys perustuu siihen, että päätöksen liitteessä II olevassa B kohdassa mainituista toimenpiteistä ei ollut tehty oikeudellisesti sitovaa päätöstä ennen Puolan liittymistä EU:hun. Komissio myöntää kuitenkin, että tuolloin oli toteutettu eräitä alustavia toimia, joiden perusteella tällainen oikeudellisesti sitova päätös oli määrä tehdä.

(55)

Tarkasteltuaan julkisoikeudellisten velkojen uudelleenjärjestelyä, joka oli toteutettu ns. ”5a lukuun perustuvan menettelyn” mukaisesti työmarkkinoiden kannalta erityisen merkittäville yrityksille myönnettävästä valtiontuesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain (sellaisena kuin se on muutettuna) (7) nojalla (päätöksen liitteessä II olevassa B kohdassa mainitut toimenpiteet nro 10–16), komissio vahvisti, että tuen myöntämistä koskevana oikeudellisesti sitovana päätöksenä pidettäisiin ARP:n johtajan tekemää rakenneuudistuspäätöstä, koska ARP on 5a luvun mukaisen menettelyn täytäntöönpanon hallinnoinnista vastaava valtion virasto. Tarkasteltavana olevassa asiassa rakenneuudistuspäätöstä ei kuitenkaan tehty ennen liittymistä. (8) ARP:n johtajan 30 päivänä huhtikuuta 2004 tekemä päätös, jolla maaliskuussa 2004 laadittu Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelma vahvistettiin, ei myöskään täytä niitä menettelyä ja sisältöä koskevia vaatimuksia, joiden perusteella se voitaisiin katsoa rakenneuudistuspäätökseksi. Tämän vuoksi sitä ei voida pitää tuen myöntämistä koskevana oikeudellisesti sitovana päätöksenä.

(56)

Komissio on hyväksynyt Puolan viranomaisten selityksen, jonka mukaan kyseisistä julkisoikeudellisista veloista kertyneet korot mitätöidään automaattisesti yhdessä velkapääoman kanssa. Koska korot ovat luonteeltaan täydentävä erä, niistä ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä.

(57)

Komissio ei ole löytänyt todisteita siitä, että eräistä toimenpiteistä (päätöksen liitteessä II olevassa B kohdassa mainitut toimenpiteet nro 17–22) olisi tehty oikeudellisesti sitova päätös. Kyseiset toimenpiteet koskevat julkisoikeudellisten velkojen uudelleenjärjestelyä muiden oikeudellisten asiakirjojen kuin edellä mainitun 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain nojalla. Päätöksen liitteessä II olevassa B kohdassa toimenpiteenä nro 23 mainitun takauksen osalta komissio vastasi erityisesti Puolan viranomaisten esittämään pääargumenttiin, jonka mukaan kyseinen toimenpide sisältyi maaliskuussa 2004 tehtyyn Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelmaan. Suunnitelman oli hyväksynyt telakan hallintoneuvosto, johon kuului myös valtiokonttorin edustajia.

(58)

Komissio katsoi erityisesti, että hallintoneuvostolla ei ollut valtuuksia tehdä päätöksiä, joista aiheutui osakkaille taloudellisia seurauksia, koska osakkaat eivät olleet toteuttaneet tätä varten vaadittuja toimia. Komissio katsoi myös, että vaikka hallintoneuvostolla oletettaisiin olleen valtuudet tehdä tällaisia päätöksiä osakkaiden nimissä ja näiden puolesta, ei edelleenkään ole selvää, merkitsisikö tällainen päätös valtiokonttorin sitoutumista valtiontuen myöntämiseen, kun otetaan huomioon, että päätöksiä, jotka valtio on tehnyt joko markkinatoimijana tai erilaisten yleisten päämäärien edistämiseksi, ei yleensä voida hyväksyä.

(59)

Komissio huomautti myös, että päätöksen liitteessä II olevassa B kohdassa mainitut toimenpiteet nro 24 ja 25 (velkojen mitätöinti ja pääomankorotus) oli ilmoitettu vaihtoehtoisiksi toimenpiteiksi tilanteessa, jossa Gdynian telakka ei pystyisi toteuttamaan suunniteltua Gdańskin telakan pääomankorotusta. Tämän perusteella oli ilmeistä, että toimenpiteitä ei ollut myönnetty ennen liittymistä, vaan ne olivat suunnitteilla olevaa uutta tukea.

(60)

Komissio totesi myös, että Gdynian telakkakonserni sai hyötyä Puolan vientiluottolaitoksen (Korporacja Ubezpieczeń Kredytów Eksportowych, KUKE) myöntämistä takauksista tuotannon turvaamiseksi. Komissio suhtautui epäilevästi näiden takausten kaupalliseen luonteeseen, koska ne myönnettiin osana (valtiokonttorin takaamaa) KUKE:n ei-kaupallista toimintaa. Komissio pohti, oliko taloudellisissa vaikeuksissa olevalle konsernille myönnetystä takauksesta perityissä maksuissa otettu huomioon niihin liittyvä riski ja olivatko KUKE:n vaatimat vakuudet riittävät.

(61)

Komissio katsoi, että osa Gdańskin telakalle myönnetyistä tukitoimenpiteistä oli uutta tukea, ja ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, täyttyisikö mikään niistä edellytyksistä, joiden perusteella tuki voitaisiin katsoa rakenneuudistustueksi.

(62)

Komissio toteaa, että Gdańskin telakka ei itse ole esittänyt huomautuksia muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta. Sen emoyhtiön esittämät huomautukset koskivat kuitenkin sekä komission päätelmiä sen toimivallasta tarkastella päätöksen liitteessä II olevassa B kohdassa mainittuja toimenpiteitä että komission epäilyksiä, jotka kohdistuvat tuen soveltuvuuteen yhteismarkkinoille.

(63)

Julkisoikeudellisten velkojen uudelleenjärjestelystä ns. 5a lukuun perustuvan menettelyn mukaisesti Gdynian telakkakonserni totesi, että tuki oli myönnetty ARP:n johtajan tekemän rakenneuudistuspäätöksen nojalla. Gdynian telakkakonserni väitti kuitenkin (samoin kuin Puolan viranomaiset komission käynnistämän tutkintamenettelyn alkuvaiheessa), että ARP:n johtaja oli tehnyt Gdańskin telakkaa koskevan päätöksen jo ennen liittymistä, 30 päivänä huhtikuuta 2004.

(64)

Gdynian telakkakonserni vakuutti, että juuri julkisoikeudellisten velkojien 5a lukuun perustuvan menettelyn mukaisesti rakenneuudistukselle antama hyväksyntä merkitsi sitä, että tuki myönnettiin ennen Puolan liittymistä EU:hun. (9)

(65)

Gdynian telakkakonserni väitti, että rakenneuudistuksen piiriin kuuluvista julkisoikeudellisista veloista ei 5a lukuun perustuvan menettelyn mukaisesti kertynyt korkoja enää 30 päivän kesäkuuta 2003 jälkeen, mikä on ristiriidassa Puolan viranomaisten muodollisen tutkintamenettelyn alkuvaiheessa esittämien tietojen kanssa.

(66)

Gdynian telakkakonserni esitti huomautuksia myös muista päätöksen näkökohdista. Se väitti muun muassa, että vientiluottolaitos KUKE:n telakalle myöntämät takaukset tuotannon tukemiseen eivät ole valtiontukea. Gdynian telakkakonsernin mukaan KUKE:n takausjärjestelmä on omarahoitteinen, niin että takauspalkkioista saatavat varat ovat pitkällä aikavälillä suuremmat kuin niillä katetut riskit ja todellisuudessa maksetut summat. Gdynian telakkakonserni on kuvaillut edellytyksiä, joiden perusteella KUKE myöntää tällaisia takauksia (takauksista perittävä palkkio sekä vaaditut vakuudet).

(67)

Vaatimuksesta rajoittaa tuki välttämättömään vähimmäismäärään tuensaaja väitti, että tuen määrä on rajoitettu ehdottomaan vähimmäismäärään ja että suuremman tukimäärän myöntäminen olisi ollut perusteltua, jos sitä olisi ollut saatavilla. Gdynian telakkakonserni esitti myös, että vaikka komissio määrittelisi rakenneuudistuksen kustannukset suppeasti (telakan käyttökustannukset pois lukien), näiden kustannusten rahoituksesta silti noin 30 prosenttia olisi varoja, joihin ei sisälly valtiontukea, mikä täyttäisi rakenneuudistustukea koskevissa vuoden 1999 suuntaviivoissa (10) asetetut edellytykset.

(68)

Gdynian telakkakonserni väitti myös, että konsernille myönnetty valtiontuki ei aiheuta kilpailun vääristymistä Euroopassa ja että todellinen uhka Euroopan telakoille on kilpailu Kaukoidän maiden kanssa. Tuensaaja myönsi, että konttialuksia rakennetaan myös muilla Euroopan telakoilla, ennen muuta Saksassa, mutta väitti silti, että Saksassa rakennetut konttialukset ovat suunnittelultaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia.

(69)

Tanska ja Danish Maritime tukivat komission pyrkimystä varmistaa, että valtiontuki on voimassa olevien säännösten mukaista. Ne huomauttivat, että telakkateollisuuden maailmanmarkkinoilla vallitsevan kireän kilpailutilanteen vuoksi osa Tanskan telakoista oli joko suljettu tai julistettu konkurssiin, koska ne eivät olleet saaneet valtiontukea. Ne vahvistivat myös, että Tanskan telakoiden tuotevalikoima on jokseenkin samanlainen kuin Puolan telakoilla, minkä vuoksi vilpillinen kilpailu saattaisi vaikuttaa haitallisesti Tanskan telakoihin. Tanska myös kehotti komissiota vaatimaan, että Gdańskin telakan on supistettava tuotantokapasiteettiaan, jotta valtiontukea ei käytettäisi telakkateollisuuden maailmanlaajuisen kapasiteetin vahvistamiseen.

(70)

Gdynian telakkakonsernin suurin asiakas ja sen tytäryhtiön, Gdańskin telakan, vähemmistöosakas Ray Car Carriers korosti konsernin merkitystä omalle toiminnalleen viitaten telakan kanssa tekemiinsä sopimuksiin.

(71)

Ammattiliitto Solidarność totesi telakan tilanteen heikkenevän jatkuvasti ja vaati rakenneuudistuksen pikaista toteuttamista. Ammattiliitto kuvaili joitakin telakan jo toteuttamia rakenneuudistustoimenpiteitä ja ilmoitti olevansa vakuuttunut siitä, että käytettävissä olevan teknologian ja työvoiman ansiosta telakka pystyy nousemaan muiden kannattavien eurooppalaisten telakoiden joukkoon. Rakenneuudistuksen toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin valtiontukea.

(72)

Puolan telakkatyönantajien liitto Forum Okrętowe selosti telakan vaikean tilanteen syitä ja ilmoitti tukevansa rakenneuudistusprosessia ja sen rahoittamista valtiontuen avulla.

(73)

Kuten Gdynian telakkakonsernin huomautukset, myös Puolan viranomaisten huomautukset koskivat sekä komission toimivaltaa että tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

(74)

Puolan viranomaiset eivät esittäneet lisähuomautuksia julkisoikeudellisten velkojen uudelleenjärjestelystä 5a lukuun perustuvan menettelyn nojalla. Puolan viranomaiset kuitenkin kommentoivat Gdynian telakkakonsernin huomautuksia ja ilmoittivat olevansa sen kanssa eri mieltä Puolan lainsäädännön tulkinnasta.

(75)

Puolan viranomaiset eivät kiistäneet komission muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämiä päätelmiä, jotka koskivat päätöksen liitteessä II olevassa B kohdassa mainittuja toimenpiteitä.

(76)

Uuden tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille Puolan viranomaiset vakuuttivat, että maaliskuun 2004 rakenneuudistussuunnitelma muodostaa taloudellisesti vankan perustan telakan rakenneuudistusprosessin toteuttamista varten. Puolan viranomaiset myönsivät, että rakenneuudistus on toteutettu rajallisin varoin, mutta totesivat sen siitä huolimatta parantaneen telakan taloudellista tilannetta. Viranomaiset myös toimittivat lyhyen kuvauksen maaliskuun 2004 rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvistä rakenneuudistustoimenpiteistä osoittaakseen, että rakenneuudistus ei koske ainoastaan rahoitusta. Puolan viranomaiset puolustivat maaliskuun 2004 rakenneuudistussuunnitelmassa ehdotettuja vastasuoritteita, jotka on toteutettu Gdynian telakkakonsernin sisällä. Vaatimuksesta rajoittaa tuki välttämättömään vähimmäismäärään viranomaiset vahvistivat, että tukea ei ollut käytetty muihin kuin rakenneuudistukseen liittyviin tarkoituksiin ja että tuen intensiteetti, joka ilmaistaan prosenttiosuutena rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista, muun muassa toimintakustannuksista, on 31 prosenttia. Puolan viranomaiset huomauttivat, että Gdynian telakan suunnittelema Gdańskin telakan pääomankorotus, sopimushintojen neuvotteleminen uudelleen ja telakan tulevaisuudessa saamasta kassavirrasta ja voitosta kertyvät tulot on katsottava sen omaksi rahoitusosuudeksi.

(77)

Puolan viranomaiset toimittivat huomautustensa liitteenä yksityiskohtaisen kuvauksen KUKE:n soveltamasta takausjärjestelmästä ja väittivät, että takaukset on myönnetty markkinaehdoin, minkä vuoksi ne eivät ole valtiontukea.

(78)

Seuraavassa kuvataan lyhyesti komission käynnistämä tutkintamenettely ja sen aikaiset tapahtumat.

(79)

Vastauksena komission päätökseen aloittaa muodollinen tutkintamenettely Puolan viranomaiset esittivät syksyllä 2005 kahdenlaisia selityksiä. Ensinnäkin ne kyseenalaistivat komission toimivallan tarkastella toimenpiteitä, jotka määritellään komission päätöksessä uudeksi tueksi. Toiseksi ne päättelivät, että vaikka kyseiset toimenpiteet olisivatkin uutta tukea, ne soveltuvat yhteismarkkinoille rakenneuudistustukena. Gdynian telakkakonsernin reaktiot komission päätökseen olivat samantapaisia. Molempia on selostettu edellä.

(80)

Tukeakseen näkemystään tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille Puolan viranomaiset viittasivat maaliskuussa 2004 laadittuun Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelmaan, joka toimitettiin komissiolle lokakuussa 2004 ja jonka perusteella komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn, koska se suhtautui epäilevästi suunnitelman uskottavuuteen ja asianmukaisuuteen. Komissio kuitenkin tutustui vuoden 2004 rakenneuudistussuunnitelmaan perusteellisesti muun muassa ulkopuolisen konsultin avustuksella. Tämän perusteella komissio totesi, että vuoden 2004 rakenneuudistussuunnitelma ei täytä mitään niistä sovellettavien suuntaviivojen mukaisista edellytyksistä, joiden perusteella rakenneuudistustuki voidaan hyväksyä. Komissio selosti Puolan viranomaisille pääasialliset epäilyksensä 22 päivänä helmikuuta 2006 pidetyssä kokouksessa. Komissio myös kiinnitti viranomaisten huomion vuoden 2004 rakenneuudistussuunnitelman suurimpiin puutteisiin, joita olivat investointien vähäisyys, suunnitellun tuottavuuden alhaisuus, korkeat tuotantokustannukset ja erityisesti yleiskustannukset sekä telakan oman pääomapohjan riittämätön vahvistaminen. Telakalle myönnettävä tuki olisi katsottava toimintatueksi velkojen uudelleenjärjestelyä ja telakan toiminnan jatkamista varten.

(81)

Joulukuussa 2005 komissio sai tietää julkisista lähteistä (11), että oli perustettu Puolan telakoiden yhteenliittymä Korporacja Polskie Stocznie, jäljempänä ’KPS’, valtion omistama pääomayhtymä, jonka avulla Puolan kolme suurinta telakkaa (Gdynian, Gdańskin ja Szczecinin telakat) oli tarkoitus yhdistää yhdeksi yritykseksi, jäljempänä ’konsolidointisuunnitelma’. KPS:n päätehtävänä oli huolehtia näiden telakoiden tuotantotoiminnan rahoittamisesta. Puolan viranomaiset eivät ole ilmoittaneet tästä konsolidointisuunnitelmasta komissiolle missään menettelyn vaiheessa – eivät ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemistä eivätkä myöskään sen jälkeen.

(82)

Samaan aikaan komissio sai tietää lehtitietojen perusteella, että käynnissä olivat neuvottelut Gdynian ja Gdańskin telakoiden myymisestä strategisille sijoittajille ja että yritykset oli tarkoitus erottaa toisistaan, kun ne tähän asti olivat harjoittaneet toimintaansa saman konsernin sisällä. Komissio pyysi Puolan hallitukselta 13 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä lisäselvityksiä siitä, millaista strategiaa hallitus aikoi noudattaa Gdynian telakkakonsernin suhteen.

(83)

Puolan viranomaiset vastasivat 20 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, jossa ne selittivät, että aiemmin oli todellakin harkittu konsolidointisuunnitelman toteuttamista, mutta siitä oli luovuttu ja lähiaikoina oli tarkoitus hyväksyä uusi Puolan telakkateollisuuden rakenneuudistussuunnitelma.

(84)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 22 päivänä helmikuuta 2006 pidetyssä kokouksessa ja 13 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyssä kirjeessä, että Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelma vuodelta 2004 ei ollut enää ajan tasalla ja että sitä oli muutettava. Puolan viranomaiset sitoutuivat esittämään tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman kesäkuuhun 2006 mennessä. Viranomaiset esittelivät myös Puolan telakkateollisuuden uuden rakenneuudistusstrategian pääkohdat. Ensinnäkin Gdańskin telakka oli tarkoitus erottaa Gdynian telakkakonsernista pikimmiten. Toiseksi hallitus aikoi sallia yksityiset pääomasijoitukset Gdańskin telakkaan, jotta voitaisiin toteuttaa pitkän aikavälin tavoite eli telakan täydellinen yksityistäminen.

(85)

Komissio sai vuoden 2006 rakenneuudistussuunnitelman ensimmäisen luonnoksen 9 päivänä kesäkuuta 2006. Vierailtuaan telakalla ja saatuaan ulkopuolisen konsultin lausunnon komissio ilmoitti ensin 14 päivänä kesäkuuta 2006 järjestetyn vierailun yhteydessä ja sitten kirjallisesti 17 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä olevansa suunnitelmasta vakavasti huolissaan. Komissio korosti, että rakenneuudistussuunnitelma ei vaikuttanut toteuttamiskelpoiselta ja että telakka tuskin pystyisi palauttamaan sen avulla pitkän aikavälin elinkelpoisuuttaan ilman kohtuutonta kilpailun vääristymistä. Komissio huomautti, että rakenneuudistussuunnitelma ei näyttänyt perustuvan telakan eri toimintojen aiemman kannattavuuden perusteelliseen analyysiin. Sen sijaan siinä suunniteltiin laivanrakennustoiminnan huomattavaa laajentamista. Suunnitelmassa ei myöskään esitetty realistisia näkymiä rahoitusrakenteen uudelleenjärjestelystä sellaisten varojen avulla, joihin ei sisälly valtiontukea. Lisäksi suunnitelma oli selvästi ristiriidassa vastasuoritteiden toteuttamista koskevien vaatimusten kanssa, koska siinä suunniteltiin toiminnan laajentamista. Komissio huomautti, että telakka oli edelleen riippuvainen valtionlaitoksen eli KUKE:n myöntämistä takauksista, ja varoitti sekä telakkaa että Puolan viranomaisia siitä, että kyseiset takaukset ovat valtiontukea.

(86)

Puolan viranomaiset toimittivat vuoden 2006 rakenneuudistussuunnitelman lopulta syyskuussa 2006 eli kaksi kuukautta myöhässä, mutta edellä mainituista varoituksista huolimatta suunnitelma ei poikennut merkittävästi alustavasta suunnitelmasta.

(87)

Tällä välin, elokuussa 2006, enemmistö Gdańskin telakan osakkeista oli siirretty ARP:n ja sen tytäryhtiön Centrala Zaopatrzenia Hutnictwan haltuun muuttamalla saatavia osakkeiksi (Gdynian telakan omistamat Gdańskin telakan osakkeet toimivat vakuutena ARP:n Gdynian telakalle myöntämälle lainalle, josta osa erääntyi kesäkuussa 2006). Tällä toimenpiteellä Gdańskin telakka erotettiin Gdynian telakkakonsernista.

(88)

Komissio ilmoitti Puolan viranomaisille 7 päivänä joulukuuta 2006 pidetyssä kokouksessa ja 29 päivänä tammikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että alustavan tarkastelun perusteella vuoden 2006 rakenneuudistussuunnitelma ei täyttänyt mitään sovellettavissa suuntaviivoissa vahvistetuista edellytyksistä, joiden perusteella rakenneuudistustuki voidaan hyväksyä.

(89)

Puolan viranomaiset ilmoittivat kyseisessä kokouksessa aikeesta yksityistää Gdańskin telakka. Puolan viranomaisten mukaan yksityistäminen oli määrä saattaa päätökseen kesäkuuhun 2008 mennessä. Helmikuun 28 päivänä 2007 päivätyssä kirjeessä Puolan viranomaiset sitoutuivat yksityistämään Gdańskin telakan vuoden 2007 loppuun mennessä. Odottaessaan yksityistämistä koskevien asiakirjojen valmistumista Puolan viranomaiset pyysivät komissiota esittämään näkemyksensä Gdańskin telakalla tarvittavista vastasuoritteista voidakseen ilmoittaa tiedot potentiaalisille sijoittajille.

(90)

Seuraavina kuukausina Gdańskin telakan hallitus kävi neuvotteluja useiden potentiaalisten sijoittajien kanssa löytääkseen telakalle strategisen sijoittajan, joka ostaisi yrityksen uudet osakkeet ja varmistaisi siten riittävän rahoituksen rakenneuudistuksen toteuttamista varten ja ottaisi yrityksen määräysvaltaansa.

(91)

Samaan aikaan komissio kävi joulukuussa 2006 Puolan viranomaisten kanssa saavutetun yhteisymmärryksen pohjalta intensiivisiä neuvotteluja Puolan viranomaisten ja Gdańskin telakan kanssa tarvittavien vastasuoritteiden määrittämiseksi. Puolan viranomaiset lupasivat 28 päivänä helmikuuta 2007 päivätyssä kirjeessä sulkea yhden Gdańskin telakan rakennusalustoista sen jälkeen kun tilauskirjaan merkityt tilaukset olisi toimitettu eli tammikuussa 2010.

(92)

Komissio pyysi Gdańskin telakalta eräitä tietoja selvittääkseen, voitaisiinko kyseinen ehdotus katsoa todelliseksi vastasuoritteeksi. Koska toimitetut tiedot olivat puutteelliset eikä niiden perusteella voitu päätellä, että Puolan viranomaisten ehdottamat telakan vastasuoritteet olisivat riittävät, komissio teki 19 päivänä heinäkuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 659/1999 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen (tietojen antamista koskeva välipäätös) ja määräsi Puolan viranomaiset toimittamaan tarvittavat tiedot Gdańskin telakan vastasuoritteita koskevan ongelman ratkaisemiseksi.

(93)

Puolan viranomaiset vastasivat 20 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jossa ne vakuuttivat, että useamman kuin yhden rakennusalustan sulkeminen ei ollut mahdollista, koska silloin telakka ei pystyisi palauttamaan pitkän aikavälin elinkelpoisuuttaan. Tämän väitteen tukemiseksi esitetyt selvitykset perustuivat kuitenkin oletukseen, että rakennusalustan sulkemisen jälkeen ei toteutettaisi mitään muita rakenneuudistus- tai mukautustoimia. Puolan viranomaisten selvityksestä kävi ilmi myös se, että telakan tuleva omistaja saattaisi harkita uuden vesillelaskutilan ostamista, koska telakan tähän asti käyttämät rakennusalustat on vuokrattu kolmansilta osapuolilta. Tämän vuoksi komissio ilmoitti 3 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että kysymys tarvittavista vastasuoritteista oli edelleen ratkaisematta ja että Puolan viranomaisten olisi asianmukaisella tavalla ilmoitettava Gdańskin telakan hankinnasta kiinnostuneille potentiaalisille sijoittajille, että yritys on saanut valtiontukea sen jälkeen kun Puola on liittynyt Euroopan unioniin ja että sille on laadittava uskottava rakenneuudistussuunnitelma, joka perustuu todellisten vastasuoritteiden hyväksymiseen. Puolan viranomaiset ehdottivat myös, että vastasuoritteiden soveltamisala ja toteutustapa määriteltäisiin telakan uuden omistajan kanssa.

(94)

Syyskuussa 2007 Puolan viranomaiset aloittivat tarjousmenettelyn Gdańskin telakan hiljattain korotetun osakepääoman merkitsemiseksi 10 päivänä elokuuta 2007 pidetyn osakkaiden ylimääräisen yleiskokouksen tekemän päätöksen mukaisesti. ISD Polska, ukrainalaisen teräksentuottajan Donbasin tytäryhtiö ja Gdańskin telakan vähemmistöosakas, teki uusia osakkeita koskevan sitovan ostotarjouksen marraskuussa 2007. Uudet osakkeet rekisteröitiin toimivaltaisessa tuomioistuimessa tammikuussa 2008. Lisäksi ISD Polska hankki enemmistön Gdańskin telakan aiemmista osakkeista Gdynian telakalta, ARP:ltä ja sen Cenzin-nimiseltä tytäryhtiöltä. ISD Polska on tammikuusta 2008 lähtien omistanut 79 prosenttia Gdańskin telakan osakkeista. Huhtikuussa 2008 ISD Polskan emoyhtiö perusti uuden yrityksen nimeltä ISD Stocznia. Tämän jälkeen Gdańskin telakan osakkeet siirrettiin ISD Polskalta ISD Stocznialle, josta tuli Gdańskin telakan muodollinen omistaja.

(95)

Ensimmäinen kokous Puolan viranomaisten, komission yksiköiden ja Gdańskin telakan uuden enemmistöosakkaan ISD Polskan kesken pidettiin 24 päivänä tammikuuta 2008. Tämän jälkeen käytiin tiiviitä teknisiä neuvotteluja, joissa käsiteltiin telakan rakenneuudistukseen liittyviä uuden enemmistöosakkaan suunnitelmia. Puolan viranomaisten, ISD Polskan ja komission yksiköiden kesken pidettiin jälleen kokoukset 11 päivänä helmikuuta ja 18 päivänä maaliskuuta 2008.

(96)

Komissio pyysi Puolan viranomaisilta tietoja, ja nämä toimittivatkin eräitä asiakirjoja, joissa esiteltiin yleisesti ISD Polskan suunnittelemia eri strategioita komission aloittaman valtiontukea koskevan tutkintamenettelyn suhteen.

(97)

Ensinnäkin komissiolle toimitettiin asiakirja, jossa kuvataan pääpiirteittäin eräitä telakan rakenneuudistusstrategiaa koskevia ISD Polskan suunnitelmia ja jonka mukaan valtiontuki (ISD Polskan mukaan 20 miljoonaa euroa) maksetaan takaisin. Tähän perustui myös ISD Polskan päätös telakan hankkimisesta. Sittemmin ISD Polska ilmoitti 18 päivänä maaliskuuta 2008 pidetyssä kokouksessa, että tätä vaihtoehtoa ei enää harkita, koska takaisin maksettavaa valtiontukea olikin enemmän kuin yritys oli alun perin olettanut.

(98)

Toiseksi komissiolle toimitettiin liiketoimintasuunnitelman luonnos, johon sisältyi valtiontukea koskevien suuntaviivojen mukaisesti toteutettava rakenneuudistus. Suunnitelman mukaan telakan toiminta jaettaisiin kolmeen osaan: päätoiminnan muodostaisi laivanrakennus, minkä lisäksi yritys tuottaisi tuulivoimaloiden terästorneja sekä teräselementtejä. Telakan tuotantokapasiteetin osalta suunnitelmassa esitettiin, että toimintaa jatkettaisiin vuoteen 2012 asti kolmella nykyisellä rakennusalustalla, jotka korvattaisiin vuodesta 2013 alkaen uudella uivalla telakalla. Luonnoksen mukaan tarvittavien investointien määrä olisi 183 miljoonaa euroa.

(99)

Kolmanneksi ISD Polska toimitti komissiolle lyhyen analyysin, joka sen mukaan osoittaa, että jos kaksi rakennusalustaa suljettaisiin välittömästi ja tuotantoa supistettaisiin vuodesta 2013 alkaen, telakan elinkelpoisuuden palauttaminen kävisi mahdottomaksi.

(100)

Yksikään edellä mainituista, Puolan viranomaisten yksityistämisen jälkeen toimittamista asiakirjoista ei ole valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa tarkoitettu täydellinen ja johdonmukainen rakenneuudistussuunnitelma.

(101)

Komissio pyysi jälleen 22 päivänä huhtikuuta 2008 Puolan viranomaisia toimittamaan telakan rakenneuudistusta koskevan kattavan suunnitelman. Koska toimitetut tiedot katsottiin riittämättömiksi, komissio teki 23 päivänä toukokuuta 2008 asetuksen (EY) N:o 659/1999 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen (12) ja vaati Puolan viranomaisia toimittamaan kaikki asiakirjat ja tiedot, joiden perusteella voitaisiin arvioida, pystyykö Gdańskin telakka palauttamaan elinkelpoisuutensa ja milloin se tapahtuisi, toteutetaanko tarvittavat vastasuoritteet, onko valtiontuki rajattu välttämättömään vähimmäismäärään, mikä on suuntaviivoissa edellytetty telakan oma, valtiontuesta vapaa rahoitusosuus sekä soveltuuko Gdańskin telakalle myönnetty rakenneuudistustuki yhteismarkkinoille. Tiedot vaadittiin toimitettavaksi 26 päivään kesäkuuta 2008 mennessä.

(102)

Kesäkuun 10 päivänä 2008 pidetyssä kokouksessa kävi ilmi, että Puolan viranomaiset kävivät tiiviitä neuvotteluja ISD Polskan ja Gdańskin telakan kanssa Gdynian telakan mahdollisesta ostamisesta ja telakoiden yhdistämisestä. Puolan viranomaiset ehdottivat vastasuoritteita, jotka yhdistetty telakka toteuttaisi, ja ilmoitti, että uusi sijoittaja oli vaatinut lisää valtiontukea ja asettanut sen ehdoksi osallistumiselleen Gdynian telakan yksityistämiseen. Lisäksi Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että ISD Polska laati parhaillaan telakoille yhteistä rakenneuudistussuunnitelmaa, joka esitettäisiin komissiolle 26 päivään kesäkuuta 2008 mennessä vastauksena edellä mainittuun määräykseen toimittaa vaaditut tiedot.

(103)

Puolan viranomaisten pyynnöstä komissio ilmoitti sekä Puolan viranomaisille että ISD Polskalle ensin 10 päivänä kesäkuuta 2008 pidetyssä kokouksessa ja uudelleen 13 päivänä kesäkuuta 2008 pidetyssä kokouksessa, että jos ISD Polska haluaisi ostaa Gdynian telakan harjoittaakseen toimintaa yhdessä Gdańskin telakan kanssa, sen olisi täytettävä tietyt reunaehdot. Reunaehdot olisivat seuraavat: ISD Polskan olisi esitettävä telakoiden yhteinen rakenneuudistussuunnitelma 26 päivään kesäkuuta 2008 mennessä, varmistettava rakenneuudistuksen huomattavien kustannusten rahoitus ja toteutettava tarvittavat vastasuoritteet sovellettavien suuntaviivojen mukaisesti. Komissio totesi, että ISD Polskan ehdottama oma rahoitusosuus rakenneuudistuksen kustannuksista ei ollut riittävä, kun otetaan huomioon kummankin telakan aiemmin saaman valtiontuen sekä ISD Polskan yksityistämistä varten pyytämän lisätuen määrä.

(104)

Komissio vastaanotti 26 päivänä kesäkuuta 2008 ISD Polskan laatiman kesäkuun 2008 rakenneuudistussuunnitelman luonnoksen, jonka otsikkona oli ”Uuden Gdańsk-Gdynian telakan rakenneuudistussuunnitelma”. Siinä esitetään Gdańskin ja Gdynian telakoiden yhteinen rakenneuudistussuunnitelma, jäljempänä ’(ISD Polskan laatima) yhteinen rakenneuudistussuunnitelma’.

(105)

Puolan viranomaiset toimittivat 12 päivänä syyskuuta 2008 ISD Polskan laatiman ”Uuden Gdańsk-Gdynian telakan rakenneuudistussuunnitelman” lopullisen version, jäljempänä ’syyskuun 12 päivän yhteinen rakenneuudistussuunnitelma’, joka on periaatteessa 26 päivänä kesäkuuta 2008 toimitetun yhteisen rakenneuudistussuunnitelman tarkistettu versio.

(106)

Komissio teki 6 päivänä marraskuuta 2008 päätöksen Gdynian telakalle myönnettyä rakenneuudistustukea koskevassa tutkintamenettelyssä, jossa se totesi, että telakalle myönnetty tuki ei soveltunut yhteismarkkinoille, ja määräsi sen palautettavaksi. (13) Kyseisessä päätöksessä komissio hylkäsi myös syyskuun 12 päivän yhteisen rakenneuudistussuunnitelman, koska ei ollut osoitettu, että sen avulla voitaisiin palauttaa molempien samaan konserniin kuuluvien telakoiden pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja että tuki olisi rajattu välttämättömään vähimmäismäärään tai että toteutettaisiin toimenpiteet tuen aiheuttaman kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi.

(107)

Marraskuussa 2008 komissiolle toimitettiin ISD Polskan laatima luonnos erilliseksi Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelmaksi. Sen jälkeen kun komission yksiköt, Puolan viranomaiset ja ISD Polska olivat käyneet asiasta vilkasta kirjeenvaihtoa, komissiolle toimitettiin 8 päivänä toukokuuta 2009 Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelman lopullinen versio, ”Gdańskin telakan rakenneuudistussuunnitelma”. Kyseessä on 5 päivänä joulukuuta 2008 päivätyn suunnitelman tarkistettu versio, joka on päivätty 7 päivänä toukokuuta 2009, jäljempänä ’vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelma’.

(108)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa todetaan, että vuoden 2006 rakenneuudistussuunnitelma epäonnistui tavoitteessaan palauttaa telakan elinkelpoisuus, ja osoitetaan syitä telakan nykyisiin talousvaikeuksiin. Suunnitelmassa korostetaan, että telakan yksityistäminen vuonna 2006 epäonnistui ja että telakan pääomaa ei onnistuttu korottamaan tasolle, joka olisi mahdollistanut rakenneuudistuksen toteuttamisen. Suunnitelmassa mainitaan sekä makroekonomisia tekijöitä, kuten zlotyn vaihtokurssin vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja teräksen hinnan nousu, että ulkoisia tekijöitä, kuten ammattitaitoisen työvoiman siirtyminen pois telakan palveluksesta, korkeat poissaololuvut, työn huono organisointi sekä alhainen tuottavuus.

(109)

Suunnitelma perustuu olettamukseen, että telakan toimintaa monipuolistetaan. Suunnitelmassa oletetaan, että telakka jalostaa vuosittain noin [… yli 100] (14) tuhatta tonnia terästä, mistä [… noin 15 %] laivanrakennustoiminnan tarpeisiin, [… noin 40 %] tonnia tuulivoimalatornien tuotannon tarpeisiin ja [… noin 45 %] tonnia teräselementtien tuotannon tarpeisiin.

(110)

Laivanrakennuksen alalla ISD Polska pyrkii keskittymään offshore-tyyppisten erikoisalusten osittain varusteltujen runkojen ja seismisissä tutkimuksissa käytettävien alusten tuotantoon.

(111)

Markkina-analyysi perustuu muiden eurooppalaisten telakoiden tuotannon vertailuun ja Gdańskin telakan kokemukseen. Suunnitelman mukaan telakka keskittyisi offshore-tyyppisten erikoisalusten osittain varusteltujen runkojen ja seismisissä tutkimuksissa käytettävien alusten tuotantoon muiden telakoiden alihankkijana. Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa kuvataan Gdańskin telakan aiempaa kokemusta offshore-tyyppisten alusten runkojen rakentamisesta ja todetaan, että telakalta on jo tilattu tämäntyyppisiä aluksia.

(112)

Suunnitelman mukaan telakan tuotanto käsittäisi vuosittain […] alusrunkoa/alusta. Telakka suunnittelee tekevänsä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia offshore-tyyppisten alusten rakentamiseen erikoistuneiden telakoiden kanssa, joille se rakentaisi tällaisten alusten osia.

(113)

Telakkatoiminnan ohella ISD Polska aikoo aloittaa tuulivoimatornien ja teräselementtien tuotannon. Suunnitelman mukaan tuulivoimalatornien tuotanto aloitetaan vuonna 2012 […] kappaleella, minkä jälkeen tuotanto kasvaa […] kappaleeseen vuodesta 2015 alkaen (olettaen, että tornien korkeus 80 m).

(114)

Suunnitelman mukaan yritys tuottaisi erilaisia teräselementtejä (esim. nostopuomeja, terästuotteiden esivalmisteita, varastorakenteita ja teräsrakenteita rakennusteollisuuden tarpeisiin) niin, että tuotanto olisi vuonna 2008 [… yli 10 000] tonnia ja vuodesta 2013 alkaen [… yli 50 000] tonnia. (15)

(115)

Rakenneuudistussuunnitelmassa kuvaillaan ISD Polskan (tai muiden Donbas-konserniin kuuluvien yritysten) osaamista teräselementtien tuotannon alalla. Suunnitteilla on joidenkin tuotannonalojen siirtäminen Huta Częstochowasta Gdańskin telakalle. Suunnitelmassa esitetään tiivistelmä ulkopuolisen konsultin laatimasta markkinatutkimuksesta, jolla pohjustettiin teräselementtien tuotannon kehittämistä Gdańskin telakalla sen jälkeen kun ISD Polska oli hankkinut osan sen osakkeista vuoden 2007 alussa. Tutkimuksen mukaan teräselementtien markkinasegmentti kasvaa sekä Euroopassa yleensä että erityisesti Puolassa (muun muassa rakennerahastojen avulla toteutetun infrastruktuurin kehittämisen ansiosta). Suunnitelman mukaan Gdańskin telakalla on edellytykset kehittää toimintaa teräselementtien tuotannon alalla, kun otetaan huomioon teräselementtien markkinoiden odotettu kasvu, edulliset kuljetukset mahdollistava sijainti meren äärellä sekä ISD Polska -konsernin aiempi kokemus alalta.

(116)

ISD Polska aloittikin teräselementtien tuotannon Gdańskin telakalla heti sen omistajaksi tultuaan. Vuonna 2008 telakka myi noin [… yli 10] tuhatta tonnia teräselementtejä, pääasiallisesti tuulivoimalatorneja.

(117)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään erilaisia teräselementtien tuotannon kehitystä koskevia ennusteita, ks. jäljempänä taulukko 2.

Taulukko 2

Teräselementtien suunniteltu tuotanto tonneina (vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelma)

(118)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman mukaan telakan tuotantoresurssien kunto on heikentynyt merkittävästi, ja se vastaa eurooppalaisten telakoiden tilannetta 1990-luvulla. Telakkatuotantoon suunniteltujen investointien määrä on [… alle 100] miljoonaa zlotya ja muuhun tuotantoon suunniteltujen investointien määrä [… noin 200] miljoonaa zlotya ([…] miljoonaa zlotya tuulivoimalatornien tuotantoon ja […] miljoonaa zlotya teräselementtien tuotantoon).

(119)

Investoinnit telakkatuotantoon toteutetaan vuosina 2009–2011. Suurimman osan (16) niistä muodostavat investoinnit uuteen vesillelaskuinfrastruktuuriin, paneelien leikkaus- ja jalostusportaaleihin sekä ilmastointiin. Yhdessä organisaatiomuutosten kanssa näiden investointien pitäisi parantaa tuottavuutta 45 työtunnista/CGT tavoitteena olevaan 27 työtuntiin/CGT (17).

(120)

Tärkeimmät organisaatioon liittyvät tarpeet koskevat seuraavia seikkoja: myynti (sopimukset), raaka-aineiden ja palvelujen hankinta, suunnittelukapasiteetti, tuotanto, henkilöresurssit ja tietotekniikka.

(121)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman mukaan on tarkoitus perustaa suunnittelukeskus, jonka tehtävänä olisi tuotannon tehokas suunnittelu kaikilla telakan organisaatiotasoilla. Keskuksen avulla pyritään poistamaan suunnitteluprosessiin, aikataulujen suunnitteluun, budjetointiin ja tuotantoprosessin seurantaan liittyvät puutteet.

(122)

Sopimusten tekemiseen liittyen ISD Polska aikoo ottaa käyttöön hinnantarkistusehdon, joka suojaisi telakkaa raaka-aine- ja palkkakustannusten nousulta ja siirtäisi niihin liittyvän riskin laivanvarustajalle. Telakka aikoo myös alentaa rakentamisessa ilmenevien viivästysten perusteella määrättäviä sakkoja. Telakan olisi myös otettava käyttöön uusi mallisopimus. Rakenneuudistussuunnitelmaan on liitetty otteita eräistä laivanrakennussopimuksista osoitukseksi siitä, että telakka pystyy neuvottelemaan hinnantarkistusehdoista, jotka suojaavat sitä teräksen hinnan vaihtelusta johtuvilta riskeiltä.

(123)

Suojautuakseen valuuttakurssien vaihteluun liittyviltä riskeiltä telakka aikoo ottaa käyttöön tarvittavan infrastruktuurin sen jälkeen, kun se on ensin määrittänyt ne kustannukset ja tulot, joihin liittyy tällainen riski, sekä siedettävän riskitason. Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvä riskinhallintajärjestelmä perustuu neljään seuraavaan tekijään: riskin huomioiminen telakan strategian laatimisen yhteydessä (siedettävän riskitason määrittäminen, riskinhallinta), organisaatiorakenteen mukauttaminen, tietotekniikan hyödyntäminen ja erilaisten riskinhallintamenetelmien soveltaminen (luonnollinen suojautumisstrategia, sopimusten hinnantarkistusehdot, tietyt rahoitusvälineet kuten valuuttaoptiot ja termiinikauppa). Rakenneuudistussuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisemmin ehdotusta valuuttakurssien vaihtelulta suojautumiseksi. Suunnitelmassa mainitaan kolme suojautumiskeinoa, joita telakan on tarkoitus käyttää (luonnollinen suojautumisstrategia, valuuttatermiinikauppa ja valuuttaoptiot). Lisäksi siinä esitetään laskelmia tilauskannan valuuttariskialttiudesta vuoteen 2012 asti ja arvioidaan suojautumiskeinojen kustannuksia tämän perusteella. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan ISD Polska on ottanut yhteyttä useisiin pankkeihin, jotka ovat suojautumiseen liittyvien tarjousten laatimista varten pyytäneet yritykseltä suojautumisstrategiaa koskevia ehdotuksia. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan suojautumisstrategia on määrä laatia rakenneuudistuskauden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana.

(124)

Tuotannon alalla pyritään ratkaisemaan tehottomaan logistiikkaan liittyvät ongelmat, jotka aiheutuvat esivalmisteiden tuotantoalueiden ja alusten kokoamispaikan välisistä pitkistä välimatkoista. Suunnitelmissa on telakkarakennusten tilajaon muuttaminen ja laivanrakennusteknologian tarkistus. Alusten tuotantosyklin nopeuttamiseksi telakka pyrkii turvaamaan ihanteellisen raaka-aineiden saannin ja tuotantoprosessin toimivuuden niin, että laivanrakennuksen syklisestä luonteesta johtuvaa ajoittaista työvoiman resurssiylijäämää voitaisiin käyttää joustavammassa teräselementtien tuotannossa.

(125)

Raaka-ainehankintojen ja hallinnoinnin alalla päätavoitteena on alentaa kustannuksia. Rakenneuudistustoimenpiteisiin sisältyy muun muassa raaka-aineiden hallinnointi yhden, keskitetyn tietokannan avulla, hankintojen suunnittelu tuotantosuunnitelman perusteella, puitesopimusten ja sähköisten huutokauppojen hyödyntäminen säästöjen saavuttamiseksi, varastojen hallinnointi, raaka-aineiden hankinta siten, että valitaan paras vähintään kolmesta tarjouksesta, ja hankintoihin liittyvä yhteistyö Huta Częstochowan kanssa.

(126)

Tietotekniikan alalla telakka aikoo rekrytoida ja kouluttaa ammattitaitoista työvoimaa, laajentaa jo käytössään olevien tietoteknisten järjestelmien soveltamisalaa ja uudistaa niitä sekä ottaa käyttöön yhden yhdennetyn tietojärjestelmän, jossa ovat mukana kaikki telakan organisaatioyksiköt tai ainakin useimmat niistä.

(127)

Työvoiman alalla tavoitteena on ratkaista henkilöstön suureen vaihtuvuuteen ja työpoissaoloihin liittyvät ongelmat. ISD Polska aikoo aloittaa yhteistyön paikallisen rekrytointiyrityksen kanssa. Suunnitelmassa mainittuja sisäisiä toimenpiteitä ovat urakehitysmahdollisuuksien parantaminen, kannustavan palkkausjärjestelmän toteuttaminen (ylityötuntien hallinnointi, työntekijöiden arviointi, poissaolojen valvonta sekä projekteihin ja toteutuksen oikea-aikaisuuteen ja laatuun perustuva palkkausjärjestelmä) ja yrityksen identiteetin kehittäminen. Suunnitelmassa muistutetaan, että työvoimaa on vähennettävä.

(128)

Vuoden 2008 lopussa telakalla oli 2 235 työntekijää. Tämän perusteella työvoima väheni 658 hengellä verrattuna vuoden 2006 loppuun, jolloin työntekijöitä oli 2 893.

(129)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan työvoimaa vähennetään vuoden 2011 loppuun mennessä […] työntekijällä varsinaisten tuotantotehtävien osalta ja […] työntekijällä hallintotehtävien ja muiden vakinaisten työntekijöiden osalta. Toisaalta yritys aikoo vähitellen lisätä työvoimaa muilla kuin välittömästi laivanrakennukseen liittyvillä aloilla eli tuulivoimalatornien tuotannossa […] työntekijällä (vuonna 2013) ja teräselementtien tuotannossa […] työntekijällä (vuonna 2013). Lopputuloksena yrityksen työvoiman määrä vähenisi […] työntekijällä. Laivanrakennuksen alalla työvoiman määrää koskeva tavoite on suunnitelman mukaan [… alle 1 500] työntekijää.

(130)

Tarkistetussa suunnitelmassa esitetään myös laskelmia työvoiman uudelleenjärjestelyn kustannuksista ja tuloksista.

(131)

Lisäksi suunnittelutoimintaa on tarkoitus kehittää järkeistämällä suunnittelutoimiston työskentelyä ja sitomalla se paremmin tuotantoprosessiin. Suunnitelman mukaan suunnittelutoimiston tarpeisiin on määrä hankkia uusia välineitä ja järjestelmiä. Laivanrakennuksen alalla on kuitenkin tarkoitus toteuttaa standardihankkeita, mikä vähentäisi uusien hankkeiden työstämisestä aiheutuvia kustannuksia.

(132)

Suunnitelmassa esitetään myös lyhyt yleisluontoinen kuvaus näiden organisaation rakenneuudistukseen liittyvien toimenpiteiden odotetuista tuloksista. Tulokset esitetään numeroina ja voidaan tiivistää yhteenvetoon, jonka mukaan toimenpiteiden tuloksena saavutettava tuotannon tehostuminen on noin 12 työtuntia/CGT. (18)

(133)

Rahoitusrakenteen uudelleenjärjestelyn osalta suunnitelmassa mainitaan uusi valtiontukierä, joka myönnetään 46,7 miljoonan zlotyn pääomankorotuksen ja 103,3 miljoonan zlotyn lainan muodossa. Uuden tukierän kokonaismäärä on 150 miljoonaa zlotya (nimellisarvo).

(134)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman mukaan Gdańskin telakan rakenneuudistuksen kustannukset ovat tähän mennessä (1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen) 405 miljoonaa zlotya. Suunniteltujen investointien määrä on [… noin 300] miljoonaa zlotya. Suunnitelman mukaan julkisoikeudellisia velkoja on tarkoitus maksaa takaisin 95,3 miljoonaa zlotya ja yksityisoikeudellisia velkoja […] miljoonaa zlotya. Työvoiman uudelleenjärjestelyn kustannuksiksi arvioidaan noin […] miljoonaa zlotya. Lisäksi oletetaan, että […] miljoonaa zlotya tarvitaan telakan taseen tasapainottamiseen (aiempien tappioiden kattamiseen, riittävän maksuvalmiuden ja pääoman turvaamiseen). Rakenneuudistuksen yhteenlasketut kustannukset ovat [… yli 1 000] miljoonaa zlotya.

(135)

Suunnitelman mukaan [… noin 500] miljoonaa zlotya rahoitetaan muulla kuin valtiontuella, eli tämä on oma rahoitusosuus. Summaan sisältyvät ISD Polskan toteuttamasta pääomankorotuksesta saadut 305 miljoonaa zlotya (jo rekisteröity ja maksettu), tarpeettomien omaisuuserien myynnistä ja vuokraamisesta saadut […] miljoonaa zlotya sekä […] miljoonaa zlotya investointilainasta, joka on tarkoitus hankkia markkinoilta muuhun kuin laivanrakennustoimintaan liittyvien investointien rahoittamiseksi.

(136)

Omaisuuserien myynti ja vuokraaminen tarkoittaa sitä, että telakka aikoo myydä Kuźnia Gdańskin osakkeensa ([…] % osakkeista). Telakka on aloittanut neuvottelut potentiaalisten ostajien kanssa ja on saanut kyseisiä osakkeita koskevan tarjouksen, joka on otettu huomioon rakenneuudistussuunnitelmassa. Tarjous on suuruudeltaan […] miljoonaa zlotya. Lisäksi telakka suunnittelee vuokraavansa osan omaisuudestaan lähistöllä toimiville kumppaniyrityksille. Näin on arvioitu saatavan tuloja (nykyisten vuokrasopimusten perusteella) tonttimaan vuokraamisesta […] miljoonaa zlotya vuosina 2009–2012 ja tuotantotilojen vuokraamisesta […] miljoonaa zlotya vuosina 2009–2012.

(137)

Tuulivoimalatornien tuotannon kehittämiseen tarkoitetun […] miljoonan zlotyn investointilainan osalta todetaan, että tornien tuotannosta tulee vastaamaan erillinen yritys.

(138)

Osoittaakseen, että tuulivoimalatornien tuotanto houkuttelee ulkopuolista pääomaa, Puolan viranomaiset ovat esittäneet kahden pankin 1 päivänä kesäkuuta 2009 päivätyn sitoumuksen, jossa ne lupautuvat rahoittamaan tämän ISD Stocznian hankkeen tietyin ehdoin. Tuulivoimalatornien tuotantoa koskevan liiketoimintasuunnitelman ja talousennusteiden perusteella pankit katsovat, että liiketoimintasuunnitelman taustalla olevat taloudelliset oletukset vastaavat markkinaolosuhteita, että hankkeella on hyvät onnistumismahdollisuudet ja että ne pitävät sitä uskottavana ja voittoa tuottavana.

(139)

Pankkien sitoumus rahoittaa tuulivoimalatorneja koskeva hanke edellyttää, että seuraavat ehdot täyttyvät: a) komissio hyväksyy Gdańskin telakan vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman, b) ISD Stocznia hankkii kaikki hallinnolliset luvat, jotka tarvitaan terästornien tuotantoa koskevan hankkeen toteuttamista varten, c) vakuudet, jotka laaditaan tiettyä Gdańskin telakan osaa koskevan kiinnityksen muodossa, sekä d) pankin lainaosasto ja hallitus hyväksyvät hankkeen rahoituksen. Toinen pankeista on ilmoittanut voivansa myöntää rahoitusta […] miljoonaa zlotya ja toinen enintään […] miljoonaa zlotya, mikä tekee yhteensä […] miljoonaa zlotya. Lisäksi Puolan viranomaiset ovat esittäneet näiden kahden pankin ja ISD Stocznian välillä tehdyn sopimuksen, jossa pankit ilmoittavat olevansa valmiit myöntämään hankkeen rahoittamiseen joko konsortiolainan tai kaksi rinnakkaista lainaa. Pankit ovat vahvistaneet, että rahoitus myönnetään vallitsevin markkinaehdoin ja ilman minkäänlaista valtion myöntämää takausta.

(140)

Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät talousennusteet perustuvat seuraaviin oletuksiin, jotka ovat peräisin pääasiallisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioista.

(141)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman talousennusteiden taustaoletukset esitetään taulukossa 3.

Taulukko 3

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman talousennusteiden taustaoletukset

(142)

Kuluttajahintojen muutoksia koskevat oletukset samoin kuin WIBOR 3M -indeksin vuositaso perustuvat Global Insightin ennusteeseen 6 päivältä helmikuuta 2009. (19) Valuuttakursseja koskevat ennusteet puolestaan perustuvat Goldman Sachsin tiedonantoon, jossa oletetaan zlotyn kurssin vahvistuvan suhteessa euroon neljän seuraavan vuoden aikana tasolle 3,25 PLN/EUR.

(143)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan laivanrakennustoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkoja korotetaan. Ehdotuksen mukaan palkat olisivat vuonna 2009 [… noin 15 %] korkeammat kuin vuonna 2007. Seuraavien vuosien korotukset olisivat […] % vuodessa. Rakenneuudistussuunnitelmassa todetaan, että talouskriisin ja kahden muun puolalaisen telakan (Szczecinin ja Gdynian) sulkemisen vuoksi työntekijöiden taloudelliset odotukset eivät ole enää yhtä korkealla kuin aiemmin ja että maltilliset palkankorotukset tuntuisivat olevan lähivuosina järkevä ratkaisu.

(144)

Talousennusteessa oletetaan, että laivanrakennustoiminta eli kuuden osittain varustellun offshore-tyyppisen aluksen toimittaminen vuodessa toisi telakalle 30 prosenttia sen tuloista. Oletetun tulotason saavuttaminen perustuu telakkaa tällä hetkellä sitovissa sopimuksissa vahvistettuihin hintoihin, aiesopimuksiin ja muihin markkinatietoihin. Suunnitelmassa oletetaan, että laivanrakennustoiminnasta saatavat tulot ovat vuonna 2009 [… yli 300] miljoonaa zlotya ja vuosina 2011–2015 [… noin 300] miljoonaa zlotya vuodessa. Telakka olettaa toiminnan olevan voitollista koko rakenneuudistuskauden ajan ([…] miljoonaa zlotya vuonna 2009, […] miljoonaa zlotya vuonna 2010, […] miljoonaa zlotya vuonna 2011 ja yli […] miljoonaa zlotya seuraavina vuosina). Suunnitelmassa esitetään myös laivanrakennustoiminnan yhteenlaskettua nettonykyarvoa koskeviin arvioihin perustuvat ennusteet vuosiksi 2009–2018. Niiden mukaan kassavirta kasvaa vuonna 2009 [… 400–500] miljoonaan zlotyyn (kun otetaan huomioon myös tämän investoinnin jäännösarvo). Odotettu sisäinen korkokanta on [… yli 20] %.

(145)

Rakenneuudistussuunnitelmassa oletetaan, että tuulivoimalatornien tuotanto alkaa vuonna 2012 […] kappaleella ja laajenee sitten […] kappaleeseen vuonna 2013, […] kappaleeseen vuonna 2014, kunnes vuonna 2015 saavutetaan tavoitteeksi asetettu […] kappaleen tuotanto.

(146)

Suunnitelmassa oletetaan, että tuulivoimalatornien tuotannosta saatavat tulot ovat vuonna 2012 […] miljoonaa zlotya, kasvavat seuraavina vuosina ja ylittävät vuonna 2015 […] miljoonan zlotyn rajan. Telakka on osoittanut, että se pystyy hankkimaan tarvittavat raaka-aineet ISD-konsernilta eurohintaisina. Koska raaka-aineet muodostavat […] % tuulivoimalatornien tuotantokustannuksista, tämä toiminta ei edellytä muita suojaamistoimia.

(147)

Tuulivoimalatornien tuotannon arvioitu nettonykyarvo on [… yli 200] miljoonaa zlotya ja sisäinen korkokanta [… noin 20] % (vuosina 2009–2018).

(148)

Rakenneuudistussuunnitelmassa oletetaan, että teräselementtien tuotannosta saatavat voitot kasvavat huomattavasti, […] miljoonasta zlotysta vuonna 2009 […] miljoonaan zlotyyn vuonna 2010, […] miljoonaan zlotyyn vuonna 2011, […] miljoonaan zlotyyn vuonna 2012 ja noin […] miljoonaan zlotyyn seuraavina vuosina. Bruttomarginaalin oletetaan kasvavan […] prosentista vuonna 2009 yli […] prosenttiin vuonna 2013. Oletusta perustellaan ISD Polskan aiemmin hankkimalla osaamisella ja kokemuksella teräselementtien tuotannosta. Suunnitelmassa kuitenkin myös todetaan, että oletetut voittoprosentit on arvioitu varovasti ja että ne ovat pienemmät kuin ISD Polskan vuonna 2008 todellisuudessa saavuttamat voittoprosentit. (20) Arvioitu nettonykyarvo on [… noin 200] miljoonaa zlotya vuosina 2009–2018 ja sisäinen korkokanta [… yli 50] % (vuodessa). Sisäisen korkokannan suuruus johtuu siitä, että laskelmissa ei ole otettu huomioon ISD Polskan tähän mennessä toteuttamia investointeja (joihin kuuluu erityisesti 305 miljoonan zlotyn suuruinen Gdańskin telakan pääomankorotus). Sen sijaan sisäinen korkokanta perustuu teräselementtien tuotannosta vuonna 2009 saatavaa kassavirtaa koskevaan laskelmaan. Lisäksi yritys vakuuttaa, että näin korkea sisäinen korkokanta johtuu telakan ja ISD-konsernin toimintojen synergiaeduista, joiden ansiosta voidaan taata huomattavat tulot telakan omaisuuseristä, vaikka investoinnit ovatkin olleet rajoitettuja.

(149)

Telakka on osoittanut, että se pystyy hankkimaan tarvittavat raaka-aineet ISD-konsernilta eurohintaisina. Koska raaka-aineet muodostavat […] % teräselementtien tuotantokustannuksista, tämä toiminta ei edellytä muita suojaamistoimia.

(150)

Investoinnin kuoletusajaksi oletetaan […] vuotta (nimellisarvo) ja […] vuotta nykyarvon perusteella laskettuna. Suunnitelmassa esitettyjen talousennusteiden mukaan investoinnin kuoletusaika nykyarvon perusteella laskettuna (jolloin otetaan huomioon rahan arvon muuttuminen ajan myötä) saavutetaan […] vuoden kuluttua siitä kun sijoittaja on tullut mukaan yritykseen eli vuonna 2017. Tässä laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan sijoittajan taloudellinen osallistuminen ([…] miljoonaa zlotya: 305 miljoonan zlotyn pääomankorotus ja […] miljoonan zlotyn osuus telakan nykyisten osakkeiden hankinnasta).

(151)

Koko hankkeen arvioitu nettonykyarvo on noin [… yli 800] miljoonaa zlotya vuosina 2009–2018 ja sisäinen korkokanta [… yli 20] %.

(152)

ISD Polska korostaa, että edellä mainitut taloudelliset tulokset ovat sijoittajan kannalta erittäin houkuttelevia. ISD voi saavuttaa hankkeen avulla synergiaetuja. Kaikki Gdańskin telakan kolme eri toimintamuotoa luovat kysyntää Huta Częstochowan tuotteille. Vertikaalisen integraation ansiosta Huta Częstochowan tuotteiden kysyntä voidaan ennustaa tarkemmin, ja siitä on hyötyä myös Gdańskin telakalle, kun se saa toimitukset säännöllisesti ja osa laivanrakennuksessa tarvittavista esivalmisteista voidaan jopa valmistaa Huta Częstochowassa.

(153)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy myös herkkyysanalyysi, jonka avulla on selvitetty, miten tiettyjen taustaoletusten muutokset vaikuttavat 10 vuoden EBIDTA-indikaattoriin ja 10 vuoden aikana kertyvään voittoon. Suunnitelmassa tarkastellaan erityisesti seuraavien riskitekijöiden taloudellisia vaikutuksia:

Jos jokin näistä tekijöistä toteutuisi, investoinnin kuoletusaika pitenisi perusskenaariossa oletetuista […] vuodesta […] vuoteen. Yrityksen mukaan edellä mainittu tulos osoittaa, että rakenneuudistussuunnitelma kestää hyvin markkinaolosuhteiden vaihtelua. Kaikkien skenaarioiden mukaan hankkeen nettonykyarvo pystyy kuitenkin houkuttelevana.

(154)

Tuen aiheuttamaa kohtuutonta kilpailun vääristymistä on tarkoitus rajoittaa seuraavien rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvien toimien avulla. Ensinnäkin telakka sulkee kaksi kolmesta tällä hetkellä käytössä olevasta rakennusalustasta, jotka ovat laivanrakennustuotannossa välttämättömiä tuotantoresursseja, sillä niitä käytetään alusten vesillelaskuun. Telakka on jo tehnyt vuokrasopimuksen rakennusalustasta B5 (1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen) ja rakennusalustasta B3 (1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen).

(155)

Toiseksi telakka on sitoutunut käyttämään vain yhtä vesillelaskutilaa. Jos telakka ostaa tai hankkii käyttöönsä jollakin muulla tavalla (vuokraamalla tai leasing-sopimuksella) toisen vesillelaskutilan, sen on suljettava rakennusalusta B1 pois tuotannosta (eli päätöksentekohetkellä vallitsevan tilanteen mukaan purkamalla vuokrasopimus rakennusalustan B1 omistajan kanssa). Telakan käyttämien vesillelaskutilojen tuotantokapasiteetti saa olla enintään noin 100 000 tasattua bruttotonnia.

(156)

Lisäksi telakka sitoutuu rajoittamaan vuosituotantonsa noin 100 000 tasattuun bruttotonniin 10 vuoden ajan tämän päätöksen tekemisestä.

(157)

Puolan viranomaisten mukaan Gdańskin telakan hyväksi on toteutettu 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen useita valtiontukitoimenpiteitä, jotka luetellaan jäljempänä taulukossa 4 (ks. jäljempänä johdanto-osan 174 kappale).

(158)

Taulukossa 4 esitetään tuki, joka on myönnetty 1 päivän toukokuuta 2004 eli Puolan EU:hun liittymisen jälkeen. Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet useimmista näistä toimenpiteistä 13 päivänä heinäkuuta 2007 ja 9 päivänä tammikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. Päivitetty luettelo toimenpiteistä sisältyy vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmaan (liite 12). Luettelo sisältää eräitä muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen liitteessä I olevassa B kohdassa mainittuja toimenpiteitä.

(159)

Puolan viranomaiset ovat antaneet lisäselvityksiä velkojen uudelleenjärjestelystä 5a lukuun perustuvan menettelyn mukaisesti. Puolan viranomaisten mukaan telakka on siirtänyt operaattorille (21) omaisuuserät, joiden arvo on 31,6 prosenttia operaattorina toimivalle ARP Sp. z o.o. siirretyistä veloista. (22) Puolan viranomaisten mukaan tuen osuus on näin ollen 68,4 prosenttia operaattorille siirrettyjen velkojen nimellisarvosta. Jäljempänä olevassa taulukossa 4 esitetään operaattorille siirrettyjen velkojen nimellisarvo.

(160)

Valtiokonttorin myöntämä takaus (taulukossa 4 oleva toimenpide nro 16) myönnettiin muodollisesti Gdynian telakkakonsernille, vaikka se koski alusten tuotantoa Gdańskin telakalla. Puolan viranomaiset ilmoittivat asiasta 13 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessään. Kyseinen valtiokonttorin takaus mainitaan myös vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvissä, Gdańskin telakalle myönnettyä valtiontukea koskevissa tiedoissa. Valtiokonttorin takaaman lainan koroksi oli asetettu LIBOR 3M + 100 peruspistettä, ja Puolan viranomaiset määrittelivät telakan maksulaiminlyöntien riskin olevan takauksen myöntämisajankohtana 60 prosenttia. Valtiokonttorin takausten vakuudeksi telakka antoi avoimen oman vekselin ja notaarin vahvistaman asiakirjan, jossa telakka suostui luovuttamaan omaisuuttaan enintään 120 prosenttia takauksen arvosta. Valtiokonttori veloitti palkkiona 0,4 prosenttia takauksen kohteena olevasta määrästä.

(161)

Taulukossa 4 mainittu toimenpide nro 17 on ARP:n Gdańskin telakalle myöntämä takaus, joka on tarkoitettu lisätakeeksi NORD/LB Bank Polska S.A:n telakalle myöntämää rakenneuudistuslainaa varten. Sopimuksen mukaan takaus on myönnetty 17 päivänä elokuuta 2005. Tammikuun 9 päivänä 2008 päivätyssä kirjeessään Puolan viranomaiset väittivät, että toimenpide oli myönnetty muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen liitteessä II olevassa A kohdassa mainittuna toimenpiteenä nro 7 eli yhtenä niistä toimenpiteistä, jotka oli toteutettu ennen liittymistä ja joita ei ollut sovellettu enää liittymisen jälkeen. Komissio haluaa kuitenkin huomauttaa, että sopimus takauksen myöntämisestä on allekirjoitettu 17 päivänä elokuuta 2005 eli selvästi sen jälkeen kun Puola oli liittynyt EU:hun. Sitä paitsi edellä mainittu takaus mainitaan vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman liitteessä yhtenä valtiontukitoimenpiteistä.

(162)

Lisäksi taulukossa 4 on Korporacja Polskie Stocznien, jäljempänä ’KPS’, myöntämiä lainoja, joita on käytetty telakan käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen. Puolan viranomaiset väittävät 11 päivänä heinäkuuta 2007 ja 9 päivänä tammikuuta 2008 päivätyissä kirjeissään, etteivät kyseiset lainat ole valtiontukea, koska niistä peritty korko vastasi lainan kohteena olevasta hankkeesta tehtyä riskienarviointia.

(163)

Vuosina 2005–2006 myönnetyistä lainoista KPS peri korkoa 9,70–11,62 prosenttia. Lisäksi KPS peri lainoista 0,1–0,4 prosentin kertamaksun. Puolan viranomaisten mukaan KPS vaati vakuudeksi täytäntöönpanomääräyksen hyväksymisen, saatavien luovutussopimuksen, ehdottoman maksumääräyksen, avoimen oman vekselin tai saataviin perustuvia vakuuksia. (23)

(164)

KPS perustettiin vuonna 2004 kokonaan ARP:n määräysvaltaan kuuluvaksi tytäryhtiöksi, jonka tehtävänä oli toimia ARP:n riskipääomarahastona. Alun perin sen tehtävänä oli yhdistää Puolan kolmen suurinta telakkaa, mutta hankkeesta luovuttiin vuonna 2006. Puolan viranomaisten vuonna 2006 toimittamien tietojen mukaan (24) KPS:n oli määrä saada rahoitusta ARP:n toteuttamasta pääomankorotuksesta, ARP:n apporttina toteuttamasta pääomanlisäyksestä (kolmansien yhtiöiden osakkeet) ja ARP:n takaamasta joustavasta pankkilainasta, joka oli varattu erityisesti telakoiden rahoitustueksi. Puolan hallituksen verkkosivujen mukaan KPS:n oli myös tarkoitus tukea laivanrakennustoimintaa Puolassa laskemalla liikkeeseen ARP:n kokonaan takaama joukkolaina. Asiakirjassa ”Puolan telakkateollisuuden strategia vuosiksi 2006–2010 (laivanrakennukseen tarkoitetut meritelakat)” (25) vahvistetaan, että KPS:n olisi luotava varoja laskemalla liikkeeseen velkainstrumentteja noin 100 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin asti; vakuutena olisivat laivanrakennusteollisuuden rakenneuudistukseen osoitetut varat, jotka valtiokonttori siirtäisi ARP:lle.

(165)

Taulukossa 4 esitetään myös Gdańskin telakan maksamattomat julkisoikeudelliset velat, jotka mainitaan 9 päivänä tammikuuta 2008 päivätyssä Puolan viranomaisten kirjeessä ja vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman liitteessä. Kyseisessä kirjeessä Puolan viranomaiset vahvistivat, että Gdańskin telakka ei ollut maksanut julkisoikeudellisia velkojaan.

(166)

Gdańskin telakka sai myös KUKE:n myöntämiä ennakkomaksutakauksia, jäljempänä ’ennakkomaksutakaukset’ tai ’tuotantotakaukset’. Puolan viranomaiset toimittivat luettelon telakalle myönnetyistä takauksista 11 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset huomauttivat, että vaikka takaukset on muodollisesti myönnetty Gdynian telakkakonsernille, niitä on todellisuudessa käytetty Gdańskin telakalla tapahtuvaan laivanrakennustuotantoon. Gdańskin telakalla oli 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen käytössään yhteensä 20 KUKE:n myöntämää takausta, joiden yhteenlaskettu nimellisarvo oli 346 372 107,33 zlotya.

(167)

Telakkateollisuudessa on yleistä, etteivät telakat pysty kokoamaan omista varoistaan riittävästi käyttöpääomaa alusten rakentamista varten, vaan ne ovat riippuvaisia ulkoisesta rahoituksesta, joko lainoista (niin kutsutut tuotantolainat) tai laivanvarustajien ennakkomaksuista, joilla tuotantoa rahoitetaan ennalta. Laivanvarustajat maksavat yleensä 80 prosenttia aluksen hinnasta etumaksuina määrätyissä rakennusaikataulun vaiheissa ja loput 20 prosenttia aluksen luovutuksen yhteydessä. Näin ollen laivanvarustajien osuus laivanrakennuksen rahoittamisessa on ratkaiseva. KUKE-takaukset myönnettiin telakalle laivanvarustajien ennakkomaksujen vakuudeksi siltä varalta, että telakka laiminlöisi alusten toimittamista koskevan velvollisuutensa.

(168)

KUKE:n takausjärjestelmän toimintaa koskevista Puolan viranomaisten toimittamista tiedoista (26) käy ilmi, että takaukset myönnettiin telakalle seuraavalla tavalla. Ensin allekirjoitettiin laivanvarustajan kanssa sopimus, jossa yleensä edellytettiin, että telakka osoittaisi tietyn ajan kuluessa KUKE:n takaavan tuotannon rahoituksen. KUKE teki päätöksen, jossa se sitoutui varmistamaan koko aluksen rahoituksen myöntämällä etumaksuille takauksen. Tämän jälkeen tehdyissä yksittäisissä sopimuksissa KUKE aktivoi takauksen kutakin yksittäistä ennakkomaksua varten (niitä oli tavallisesti neljä). KUKE:een kohdistuva telakan toimitusten laiminlyönnin kokonaisriski oli tavallisesti 80 prosenttia kauppahinnasta eli yhtä suuri kuin laivanvarustajan ennen toimitusta suorittamien ennakkomaksujen kokonaismäärä. Tämä kokonaisriski oli tiedossa silloin kun KUKE teki päätöksen laivanvarustajan maksaman aluksen rahoituksen takaamisesta. Takaus raukeaa aluksen toimituspäivänä.

(169)

KUKE harjoittaa erilaisia toimintoja (27), jotka voidaan pääasiallisesti jakaa kaupalliseen toimintaan ja valtiokonttorin nimissä harjoitettavaan ja sen takaamaan toimintaan. Viimeksi mainittua toimintaa varten on erillinen pankkitili nimellä ”Interes Narodowy”. Gdynian telakkakonsernille myönnetyt takaukset, joihin myös Gdańskin telakalle myönnetty takaus kuuluu, ovat osa valtiokonttorin takaamaa liiketoimintaa.

(170)

Puolan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan KUKE myönsi ennakkomaksutakaukset, joista peritty palkkio määräytyi takauksen suuruuden perusteella. Enintään 35 miljoonan zlotyn suuruisista takauksista perittiin 2 prosentin vuosipalkkio ja yli 35 miljoonan zlotyn suuruisista takauksista 1 prosentin vuosipalkkio. KUKE edellyttää vakuutena aluksen, rakenteilla olevan aluksen ja rakennusmateriaalien omistusoikeuden siirtoa.

(171)

Taulukosta 4 käy ilmi, että 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen Gdańskin telakalla oli käytettävissään tukimäärä, jonka yhteenlaskettu nimellisarvo oli 405 030 629,80 zlotya (noin 90 miljoonaa euroa).

(172)

Lisäksi telakka suunnittelee saavansa uuden valtiontukierän, joka toteutetaan 46,7 miljoonan zlotyn pääomankorotuksen ja 103,3 miljoonan zlotyn lainan muodossa. Uuden tukierän kokonaismäärä on 150 miljoonaa zlotya (nimellisarvo).

(173)

Lisäksi vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa oletetaan, että Gdańskin telakalla on käytettävissään KUKE:n takauksia rakenneuudistuskauden loppuun asti vuosittain 180 miljoonan zlotyn arvosta. Suunnitelman mukaan takauksista perittävät palkkiot olisivat mahdollisuuksien mukaan sen takausjärjestelmän mukaisia, jonka komissio on katsonut olevan vapaa valtiontuesta. (28) Kyseisen järjestelmän mukaan suurimpaan riskiryhmään kuuluvilta, mutta edelleen takaukseen oikeutetuilta yrityksiltä perittävät palkkiot ovat alle kaksi vuotta voimassa olevista takauksista […] prosenttia ja yli kaksi vuotta voimassa olevista takauksista […] prosenttia.

(174)

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikkien rakenneuudistustoimenpiteiden nimellisarvo on 555 030 629,80 zlotya (405 miljoonan zlotyn tuki on jo myönnetty ja 150 miljoonan zlotyn erä on suunnitteilla), ja KUKE:n myöntämien takausten yhteenlaskettu nimellisarvo on noin 526 miljoonaa zlotya (tämä on nimellisarvo: jo myönnettyjen takausten arvo on 346 miljoonaa zlotya, minkä lisäksi 180 miljoonaa zlotya vastaa näihin takauksiin liittyvää KUKE:n vuotuista enimmäissitoumusta).

Taulukko 4

Gdańskin telakalle 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen myönnetty valtiontuki Puolan viranomaisten ja ISD Polskan toimittamien tietojen mukaan (zlotyina)

(175)

Liittymissopimuksen liitteen IV 3 kohdassa kuvataan ns. siirtymävaiheen järjestely. Tämän oikeudellisen kehyksen mukaisesti arvioidaan uudessa jäsenvaltiossa ennen EU:hun liittymistä täytäntöön pantuja ja vielä liittymisen jälkeen sovellettavia tukijärjestelmiä ja -toimenpiteitä.

(176)

Komissiolla ei ole toimivaltaa arvioida ennen liittymistä myönnettyjä tukitoimenpiteitä, joita ei sovelleta enää liittymisen jälkeen, sen enempää siirtymävaiheen järjestelyn kuin EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelynkään mukaisesti.

(177)

Toimenpiteet, joita ei ole pantu täytäntöön ennen liittymistä, arvioidaan kuitenkin joko ilmoitettuna tukena tai sääntöjenvastaisena tukena EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

(178)

Toimenpiteen täytäntöönpanoajankohta määritellään sen oikeudellisesti sitovan päätöksen perusteella, jolla toimivaltainen kansallinen viranomainen sitoutuu myöntämään tuen. (32) Hallinnollisen päätöksen oikeudellinen sitovuus määräytyy kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Komissiolla on kuitenkin oltava mahdollisuus tarkistaa tällaiset hallinnolliset päätökset etenkin rajatapauksissa ja arvioida niiden muodon ja sisällön perusteella, voivatko ne herättää edunsaajissa oikeutetun odotuksen, johon voitaisiin vedota puolalaisessa tuomioistuimessa. Komissiolla on oltava mahdollisuus tarkastella kansallisia hallinnollisia asiakirjoja, jotta se voi käyttää yksinomaista toimivaltaansa hyväksyä Puolassa 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen toteutettujen tukitoimenpiteiden osalta poikkeuksia pääsäännöstä, jonka mukaan valtiontukien myöntäminen on kielletty.

(179)

Ennen liittymistä täytäntöön pantua toimenpidettä katsotaan sovellettavan liittymisen jälkeen, jos sen perusteella voidaan myöntää lisätukea tai lisätä jo myönnetyn tuen määrää eli jos valtion taloudellisen sitoutumisen määrä ei ole tarkasti tiedossa päivänä, jona toimenpide pannaan täytäntöön, eikä vielä liittymispäivänäkään.

(180)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi Puolan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella, että komissiolle 8 päivänä lokakuuta 2004 ilmoitetut toimenpiteet olivat tosiasiassa uutta, joko sääntöjenvastaista tai ilmoitettua tukea, koska toimenpiteet hyväksyttiin 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen eli Puolan EU:hun liittymisen jälkeen. Puolan viranomaisten ja asianomaisten osapuolten tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen esittämät huomautukset eivät saaneet komissiota muuttamaan tätä päätelmää. Komissio pitää kiinni erityisesti siitä, että sillä on toimivalta arvioida, soveltuvatko muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen liitteessä I olevassa B kohdassa luetellut toimenpiteet yhteismarkkinoille. Komissio panee kuitenkin merkille, että osasta toimenpiteitä on luovuttu (muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen liitteessä I olevassa B kohdassa mainitut toimenpiteet nro 23–25).

(181)

Jäljempänä komissio perustelee, minkä vuoksi se ei voi hyväksyä Puolan viranomaisten ja asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia.

(182)

Komissio on samaa mieltä Gdynian telakkakonsernin esittämästä huomautuksesta, jonka mukaan julkisoikeudellisten velkojen osittainen mitätöinti 5a lukuun perustuvan menettelyn mukaisesti tapahtui, kun ARP:n pääjohtaja teki ns. rakenneuudistuspäätöksen. Komissio ei voi kuitenkaan hyväksyä väitettä, jonka mukaan päätös tehtiin 30 päivänä huhtikuuta 2004 eli ennen kuin Puola liittyi EU:hun. Komissio perusteli kantansa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, eivätkä Puolan viranomaiset tai Gdynian telakkakonserni ole esittäneet uusia perusteita, jotka vaikuttaisivat sen kantaan. Komissio toistaa, että 30 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyllä päätöksellä hyväksyttiin vain maaliskuun 2004 rakenneuudistussuunnitelma. Siinä ei päätetty julkisoikeudellisten velkojen uudelleenjärjestelystä 5a lukuun perustuvan menettelyn mukaisesti. ARP:n pääjohtajalla ei ollut toimivaltaa tehdä kattavaa rakenneuudistuspäätöstä ennen Puolan liittymistä EU:hun, koska hänellä ei vielä tuolloin ollut 5a luvussa edellytettyä kaikkien rakenneuudistukseen osallistuvien julkisoikeudellisten velkojien hyväksyntää niiden velkojen uudelleenjärjestelylle eikä myöskään operaattorin hyväksyntää. Komissio huomauttaa, että ARP:n pääjohtaja myöntää tämän mainitessaan 30 päivänä huhtikuuta 2004 tekemässään päätöksessä, että 5a lukuun perustuvan uudelleenjärjestelyn loppuun saattaminen edellyttää asiaa koskevaa uutta päätöstä, ja tehdessään lopulta rakenneuudistuspäätöksen 30 päivänä joulukuuta 2004 eli liittymisen jälkeen.

(183)

Komissio ei voi hyväksyä Gdynian telakkakonsernin väitettä, jonka mukaan kaikkien julkisoikeudellisten velkojien hyväksyntä, joka koski velkojen uudelleenjärjestelyä 5a lukuun perustuvan menettelyn mukaisesti, oli Puolan lainsäädännössä edellytetty oikeudellisesti sitova päätös. Gdynian telakkakonserni väitti, ettei 5a luku olisi erityislaki (lex specialis) suhteessa muihin lakeihin, joilla sallitaan julkisoikeudellisten velkojen uudelleenjärjestely, ja että ARP:n pääjohtajan tehtävänä oli ohjata ja hallinnoida uudelleenjärjestelyä eikä toimia asianomaisten julkisoikeudellisten velkojien puolesta yksittäisten velkojen suhteen. Komissio toteaa, että tällainen Puolan lainsäädännön tulkinta on vastoin kaikkia Puolan aiemmin esittämiä näkemyksiä sekä 5a luvun sisältöä ja tarkoitusta. Kuten Gdynian telakkakonserni on huomauttanut, 30 päivänä lokakuuta 2002 annettu laki ei eittämättä ”kiellä uudelleenjärjestelystä vastaavia viranomaisia tekemästä mitätöimistä koskevia päätöksiä sikäli, kuin niillä on oikeus tehdä tällaisia päätöksiä yleisten säädösten nojalla”. Jos velkojat kuitenkin toimivat tällä tavoin, kyseiset velat eivät enää kuulu 5a lukuun perustuvan menettelyn piiriin kaikkine siihen liittyvine etuineen, joita ovat mahdollisuus saada ARP:n myöntämää lainaa, keskeyttää vireillä olevat täytäntöönpanomenettelyt, vapautua konkurssimenettelystä ja mitätöidä erääntyneistä maksuista kertyvät korot.

(184)

Komissio ei voi hyväksyä Gdynian telakkakonsernin väitettä, jonka mukaan 5a lukuun perustuvan menettelyn mukaisesti uudelleen järjestellyistä veloista ei ole kertynyt korkoa 30 päivän kesäkuuta 2006 jälkeen. Puolan viranomaiset ovat kiistäneet tällaisen Puolan lainsäädännön tulkinnan.

(185)

Komissio ei voi hyväksyä Puolan viranomaisten väitettä, jonka mukaan kyseinen tuki myönnettiin käytännössä siten, että kaikki tuen myöntävät viranomaiset esittivät Puolan telakoiden rakenneuudistusta käsittelevän hallituksen työryhmän (laivanrakennusteollisuusryhmän) kokouksessa suullisen lausunnon. Tällaiset lausunnot – mikäli niitä oli ylipäätään esitetty – olivat vain suullisia, ja oikeutetun odotuksen syntymiseksi Puolan lainsäädännön mukaisesti vaadittiin lisäksi täytäntöönpanotoimenpiteiden antamista.

(186)

Komissio huomauttaa vielä, etteivät Puolan viranomaiset eikä Gdynian telakkakonserni ole kiistäneet komission päätelmää, jonka mukaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen liitteessä II olevassa B kohdassa mainitut toimenpiteet nro 24–25 ovat uutta tukea ja kuuluvat näin ollen komission toimivaltaan EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti.

(187)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(188)

Komission mielestä kaikki johdanto-osan 105–170 kappaleessa ja taulukossa 4 luetellut tukitoimenpiteet ovat valtion myöntämää tai valtion varoista myönnettyä tukea. Koska tuki oli myönnetty yhdelle yksittäiselle yritykselle, se oli valikoivaa.

(189)

Gdańskin telakka on suuri eurooppalainen telakka ja telakkamarkkinoilla varteenotettava kilpailija. Sekä Puolan viranomaiset että Gdynian telakkakonserni ovat myöntäneet, että Gdańskin telakka on myös 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen rakentanut konttialuksia ja kilpaillut muiden, erityisesti saksalaisten ja tanskalaisten telakoiden kanssa. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota myös Tanskan viranomaiset ja Tanskan laivanrakennusalan järjestö muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan komission päätöksen perusteella esittämissään huomautuksissa. Vuoden 2006 lopussa konttialusten osuus Euroopan telakoiden tilauskannasta oli 26 prosenttia. (33) Telakka tuottaa teräselementtejä, osia ja lohkoja, ja kilpailee tällä alalla monien muiden yritysten kanssa, jotka toimivat kokonaisia aluksia rakentavien telakoiden alihankkijoina. Kahden viime vuoden aikana telakka on aloittanut offshore-tyyppisten alusten tuotannon. Kyseisellä markkinasegmentillä toimii jo muita eurooppalaisia, mm. norjalaisia telakoita.

(190)

Gdańskin telakalle muun muassa julkisoikeudellisten velkojen perimättä jättämisen, tuotantotakausten ja useiden pääomankorotusten ja lainojen muodossa myönnetty jatkuva tuki on antanut telakalle mahdollisuuden tehdä sopimuksia selvittämättä ja kompensoimatta perusteellisesti niihin liittyviä riskejä ja ottamatta riskejä huomioon palvelujen hinnassa. Muussa tapauksessa kilpailijat olisivat voineet valloittaa ainakin osan sen markkinaosuudesta.

(191)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Gdańskin telakalle myönnetty valtiontuki on vaikuttanut jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(192)

Komission on vielä selvitettävä, aiheutuiko Gdańskin telakalle myönnetyistä toimenpiteistä aiheetonta etua ja vääristivätkö tai uhkasivatko ne näin vääristää kilpailua.

(193)

Komissio katsoo, että Gdańskin telakka on valtiontuen ansiosta voinut soveltaa kilpailua rajoittavia toimintatapoja esimerkiksi määrittelemällä hintansa tuotantokustannuksia alemmiksi ilman seurauksia, jotka tavanomaisissa olosuhteissa liittyvät tällaisiin toimintatapoihin eli käytännössä pakottavat yrityksen poistumaan markkinoilta.

(194)

Komissio toteaa myös, että yksi Gdańskin telakan merkittävimmistä pitkän aikavälin ongelmista oli se, että sen tekemät sopimukset osoittautuivat tappiollisiksi, kun zlotyn arvo nousi suhteessa dollariin, joka on laivanrakennusteollisuudessa hallitseva valuutta, ja kun teräslevyjen maailmanmarkkinahinta nousi. Nämä ulkoiset tekijät oli katsottu suurimmiksi telakan toiminnan jatkumista uhkaaviksi tekijöiksi jo vuosien 2003–2008 rakenneuudistussuunnitelmassa ja sen maaliskuussa 2004 tarkistetussa versiossa, vuoden 2006 uudessa rakenneuudistussuunnitelmassa ja myös vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa.

(195)

Vaikka telakan johto tunsi nämä uhkat, telakka jatkoi sopimusten tekemistä toteuttamatta mitään toimia riskin pienentämiseksi. Tätä toimintatapaa jatkettiin myös telakkamarkkinoiden ennennäkemättömien huippuvuosien ajan vuosina 2004–2008, jolloin telakkatuotteiden hinnat nousivat ennätyslukemiin. Tämän seurauksena telakka onnistui jatkamaan toimintaansa ja säilyttämään työpaikat, mutta tavallinen laivanrakennustuotanto tuotti raskaita tappioita.

(196)

Tällä perusteella komissio katsoo, että kaikki johdanto-osan 105–170 kappaleessa kuvatut Gdańskin telakalle myönnetyt tukitoimenpiteet vääristivät tai uhkasivat vääristää kilpailua telakkamarkkinoilla.

(197)

Komissio huomauttaa, että Puolan viranomaiset eivät ole vastustaneet tässä päätöksessä tarkasteltavien toimenpiteiden luokittelua valtiontueksi kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Ensinnäkin Puolan viranomaiset ovat väittäneet, että KPS:n Gdańskin telakalle myöntämät lainat eivät ole valtiontukea. Toiseksi ne ovat kyseenalaistaneet KUKE:n myöntämien takausten luokittelun valtiontueksi, koska takaukset ovat markkinataloudessa toimivan sijoittajan periaatteen mukaisia. Lisäksi Puolan viranomaiset eivät ole ilmoittaneet julkisoikeudellisten velkojen perinnän jatkuvaa lykkäämistä erillisenä tukitoimenpiteenä.

(198)

Jäljempänä komissio selittää, miksi se katsoo edellä mainittujen kolmen toimenpiteen vääristävän kilpailua.

(199)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jatkuva julkisoikeudellisen velan perimättä jättäminen voi jo sinänsä olla valtiontukea (34). Puolan viranomaisten toimittamista tiedoista (35) käy selvästi ilmi, että Gdańskin telakalle on kertynyt huomattava määrä maksamattomia julkisoikeudellisia velkoja vuodesta 2004 alkaen. Ne luetellaan taulukossa 4 toimenpiteinä nro 18 ja 19. Puolan viranomaisten selitysten mukaan (36) telakka ei 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen pystynyt epävakaan taloudellisen tilanteensa vuoksi maksamaan julkisoikeudellisia velkojaan eräpäivään mennessä, minkä vuoksi maksamattomat velat toistuvasti mitätöitiin ilman kyseisten julkisoikeudellisten velkojien tekemää muodollista päätöstä.

(200)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa ehdotetaan, että kertyneet julkisoikeudelliset velat maksettaisiin syyskuussa 2009, kun telakka saa seuraavan valtiontukierän. Tämä osoittaa, että vuodesta 2004 kertyneiden julkisoikeudellisten velkojen maksamista lykättiin käytännössä rajoittamattomaksi tai määräämättömäksi ajaksi, että niitä maksettiin vain satunnaisesti telakan kassavirran suuruudesta riippuen ja että niiden maksaminen takaisin kokonaisuudessaan on nyt mahdollista ainoastaan uuden valtiontuen ansiosta. Komission mielestä markkinatalouden ehdoin toimiva velkoja ei hyväksyisi saataviensa maksattamisen jatkuvaa lykkäämistä. Sitä paitsi Puolan viranomaiset eivät ole toteuttaneet mitään toimenpiteitä maksurästien hoitamiseksi telakan yksityistämisestä ja ISD Polskan toteuttamasta 305 miljoonan zlotyn pääomankorotuksesta huolimatta. Puolan viranomaisten esittämistä tiedoista ei käy ilmi, että julkisoikeudelliset velkojat olisivat millään tavoin pyrkineet edistämään Gdańskin telakan velkojen perintää, esimerkiksi saatavien pakkoperinnän tai konkurssilainsäädännön avulla. Näin ollen komissio katsoo, että jatkuvasta julkisoikeudellisten velkojen perimättä jättämisestä aiheutuu tuensaajalle etua, jota se ei olisi saanut markkinataloudessa toimivalta velkojalta, minkä vuoksi etu on katsottava (korotonta) lainaa vastaavaksi valtiontueksi.

(201)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman mukaan maksamattomien julkisoikeudellisten velkojen kokonaismäärä on 63 013 631 zlotya. Sen sijaan Puolan viranomaisten 9 päivänä tammikuuta 2008 päivätyssä kirjeessä toimittamien tietojen mukaan Gdańskin telakan julkisoikeudellisten velkojen kokonaismäärä oli tuolloin 90 245 096,76 zlotya (korot mukaan lukien). Lisäksi vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa todetaan rakenneuudistuksen kustannusten määrittämisen yhteydessä, että telakan on maksettava takaisin julkisoikeudellisia velkoja yhteensä 95 354 830,90 zlotya. Tämän perusteella komissio katsoo, että maksamattomien julkisoikeudellisten velkojen kokonaismäärä on korkoineen 95 354 830,90 zlotya, ja tämä määrä mainitaan myös edellä olevassa taulukossa 4.

(202)

Komissio ei voi hyväksyä Puolan viranomaisten väitteitä, joiden mukaan telakan käyttöpääoman rahoittamiseen tarkoitetut KPS:n myöntämät lainat eivät ole valtiontukea. Komissio huomauttaa, että KPS:n perimä korko oli noin 400 peruspistettä viitekorkoa korkeampi. Komissio toteaa myös, että Gdańskin telakan taloudellinen tilanne on jo vuosia ollut hyvin epävakaa, koska se on tuottanut huomattavia tappioita ja sen velkaantuneisuusaste on kasvanut. Telakka ei myöskään ole onnistunut saamaan tuotantoaan varten rahoitusta muista ulkoisista lähteistä. Telakan käyttöpääoma rahoitettiin KUKE:n kokonaan takaamilla ennakkomaksuilla, valtiokonttorin täysin takaamilla lainoilla ja KPS:n myöntämillä lainoilla. Tällä perusteella KPS:n perimä korko ei näytä vastaavan sille aiheutunutta riskiä asianmukaisella tavalla. Vaikka KPS vaati lainalle vakuutta, sen arvo herättää epäilyksiä. Vaikuttaa todennäköiseltä, että KPS ei pystynyt saamaan telakan omaisuudesta ensisijaista vakuutta. Joka tapauksessa Puolan viranomaiset eivät ole toimittaneet yksityiskohtaisia tietoja, joiden perusteella komissio olisi voinut määrittää vaaditun vakuuden todellisen arvon.

(203)

Komissio huomauttaa vielä, että KPS perustettiin valtion valvomaksi rahastoksi, jolla on yleisen edun mukaisia tavoitteita ja jonka koko rahoituksesta – tai sen takaamisesta – vastasi valtio ARP:n välityksellä. Asiakirjan ”Puolan telakkateollisuuden strategia vuosiksi 2006–2010 (laivanrakennukseen tarkoitetut meritelakat)” mukaan KPS ”perustettiin hoitamaan telakoiden tuotannon rahoitusta siihen saakka, kunnes yksityiset sijoittajat saisivat niissä määräysvallan”. Strategialla on sekä taloudellisia ja sosiaalisia että makrotaloudellisia tavoitteita (37), ja siinä annetaan KPS:lle erilaisia toimivaltuuksia, jotka ovat verrattavissa ARP:n, valtiokonttorin ja muiden toimivaltaisten julkisten elinten toimivaltuuksiin. KPS:n taloudelliset yhteydet ARP:hen ja valtiokonttoriin ovat ilmeiset, ja KPS toimii pikemminkin välineenä, jonka kautta valtion budjetista siirretään varoja Puolan telakoille, muun muassa Gdańskin telakalle.

(204)

Komissio huomauttaa myös, että kirjeessä, jossa Puolan viranomaiset ilmoittivat vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmasta, ne totesivat KPS:n myöntämien lainojen olevan valtiontukea.

(205)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että myöntäessään Gdańskin telakalle lainoja liikepääoman kattamiseen KPS ei toiminut markkinataloudessa toimivan sijoittajan tavoin. Taulukossa 4 mainitut lainat ovat näin ollen valtiontukea.

(206)

Komissio huomauttaa ensinnäkin, että KUKE:n myöntämät tuotantotakaukset on myönnetty muodollisesti Gdynian telakkakonsernille. Osa takauksista käytettiin kuitenkin pelkästään laivanrakennustoiminnan rahoittamiseen Gdańskin telakalla, joka tuolloin oli Gdynian telakkakonserniin kuuluva yritys. Näiden takausten ansiosta Gdańskin telakka pystyi saamaan uusia sopimuksia ja jatkamaan telakkatoimintaansa.

(207)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen perusteella esittämissään huomautuksissa Puolan viranomaiset vakuuttivat, etteivät KUKE:n Gdynian telakkakonsernille myöntämät takaukset ole valtiontukea. Komissio ei ole asiasta samaa mieltä.

(208)

Ensinnäkin komissio haluaa korostaa, että KUKE:n myöntämillä ennakkomaksutakauksilla on valtiokonttorin takaus ja että niihin liittyvät maksutapahtumat hoidetaan erilliseltä pankkitililtä, joka on nimellä ”Interes Narodowy”. Jos tilillä ei ole riittävästi varoja, KUKE voi saada lainan valtiokonttorilta tai käyttää sen antamia luottotakauksia. Markkinatalouden ehtojen mukaisesti toimittaessa ei ole käytettävissä tällaisia takauksia.

(209)

Toiseksi komissio muistuttaa asiassa N 105/07 18 päivänä heinäkuuta 2007 tekemästään päätöksestä (38), jolla se hyväksyi järjestelmän, jonka mukaisesti KUKE hoiti valtiokonttorin takaamaa vientisopimusten takausohjelmaa, eikä katsonut sitä valtiontueksi. Järjestelmä kattaa tällä hetkellä myös sellaiset tuotantotakaukset, joita Gdańskin telakalle on myönnetty viime vuosina. Komissio huomauttaa, että järjestelmän ulkopuolelle jätetään (39) nimenomaisesti valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa suuntaviivoissa (40) tarkoitetut talousvaikeuksissa olevat yhtiöt. Järjestelmän olennainen piirre on se, että takauspalkkiot määritellään riskinarvioinnin perusteella. Esimerkiksi korkeimpaan riskiluokkaan kuuluvalta yritykseltä peritään takauspalkkiona alle kaksivuotisista takauksista […] prosenttia vuodessa ja yli kaksivuotisista takauksista […] prosenttia vuodessa. Peruspalkkio on 2,8 prosenttia vuodessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että myöntäessään takaukset Gdańskin telakalle KUKE peri palkkiona 2 prosenttia vuodessa, mikäli takaus oli enintään 35 miljoonaa zlotya, ja suuremmista takauksista 1 prosentin vuodessa.

(210)

On siis selvää, ettei Gdańskin telakka, joka on taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys, voinut saada edellä kuvattuun komission hyväksymään järjestelmään kuuluvia takauksia, ilman että ne katsottaisiin valtiontueksi. Tämän perusteella on todettava, että Gdańskin telakalle myönnettyihin takauksiin sisältyy valtiontukea.

(211)

On niin ikään ilmeistä, että telakalta on peritty paljon pienempi takauspalkkio kuin hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevilta yrityksiltä perittävä peruspalkkio. Palkkio on myös monin verroin pienempi kuin yrityksillä, jotka kuuluvat korkeimpaan riskiryhmään, mutta joilla on silti oikeus saada takauksia edellä kuvatun ohjelman perusteella. Komissio katsoo tämän perusteella, ettei Gdańskin telakalta peritty takauspalkkio vastaa markkinoilla perittävää palkkiota, joten kyseiset takaukset ovat valtiontukea.

(212)

Kolmanneksi on todettava, että komission tiedonannossa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (41) esitettyjen sääntöjen mukaan yksittäinen valtiontakaus ei ole valtiontukea, jos lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. Tässä tapauksessa tämä ehto ei selvästikään täyty. Edellä mainitussa tiedonannossa myös todetaan, että jos lainanottaja on taloudellisissa vaikeuksissa, takaukseen sisältyvän tuen osuus voi olla sama kuin takauksen kattama määrä.

(213)

Komissio huomauttaa myös, että Gdańskin telakka joutui tukeutumaan ainoastaan KUKE:n ja valtiokonttorin myöntämiin takauksiin, koska se ei pystynyt saamaan takauksia markkinoilta.

(214)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että myöntäessään Gdańskin telakalle takauksia KUKE ei toiminut markkinataloudessa toimivan sijoittajan tavoin.

(215)

Komissio toteaa, että tämäntyyppiset takaukset ovat telakkateollisuudessa tavallisia ja tyypillisiä. Myöntäessään takauksia KUKE vaatii vakuudeksi joko aluksen, rakenteilla olevan aluksen sekä rakennusmateriaalien omistusoikeuden siirtoa.

(216)

Komissio katsoo, että Gdańskin telakalle 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen myönnettyihin takauksiin sisältyy valtiontukea 18,9 miljoonaa zlotya. Tämä osuus on laskettu vertaamalla telakan maksamia takauspalkkioita markkinoilla normaalisti vaadittaviin palkkioihin. On katsottu, että markkinoilla vaadittavat palkkiot voidaan määrittää KUKE:n valtiontuesta vapaan takausohjelman perusteella. Tähän vertailuperusteeseen lisättiin 400 peruspistettä, jotta voitaisiin ottaa huomioon se lisäriski, joka liittyy takauksen myöntämiseen Gdańskin telakan kaltaiselle vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle yritykselle.

(217)

Komissio toteaa, että myös vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman mukaan Gdańskin telakka aikoo edelleen käyttää hyväkseen KUKE:n myöntämiä tuotantotakauksia. Takaukset myönnetään sille samoin ehdoin kuin korkeimpaan riskiryhmään kuuluville yrityksille komission hyväksymän valtiontuesta vapaan takausjärjestelmän nojalla. (42) Ehtoihin sisältyy muun muassa […] prosentin vuotuinen palkkio alle kaksivuotisista takauksista ja […] prosentin vuotuinen palkkio yli kaksivuotisista takauksista. Komissio huomauttaa, että Gdańskin telakan kaltainen taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys ei ole oikeutettu saamaan tukitoimenpiteitä edellä mainitusta järjestelmästä. Tästä seuraa, että Gdańskin telakan rakenneuudistuskauden ajan KUKE:n myöntämät takaukset on edelleen katsottava valtiontueksi.

(218)

Komissio katsoo, että KUKE:n suunnittelemiin tuotantotakauksiin sisältyvän valtiontuen osuus on yhtä suuri kuin erotus vastaavista takauksista markkinoilla veloitettavista palkkioista + 400 peruspistettä (jotta voidaan ottaa huomioon taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle myönnettäviin takauksiin liittyvä ylimääräinen riski) ja telakalta todellisuudessa perittävien palkkioiden välillä. Tällä tavoin lasketun tuen osuus on 28,8 miljoonaa zlotya.

(219)

Yhteenvetona komissio toteaa, että kaikki taulukossa 4 mainitut Gdańskin telakalle myönnetyt toimenpiteet, johdanto-osan 168 kappaleessa mainitut suunnitellut toimenpiteet sekä KUKE:n myöntämät tuotantotakaukset (sekä jo myönnetyt että rakenneuudistuksen aikana myönnettäväksi suunnitellut) tuotantotakaukset ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(220)

Komissio aloitti 1 päivänä kesäkuuta 2005 tekemällään päätöksellä muodollisen tutkintamenettelyn, joka koski useita toimenpiteitä, muun muassa useiden eri julkisoikeudellisten velkojien saatavien uudelleenjärjestelyä (mitätöintien, lykkäysten ja maksuaikataulujen muutosten avulla) erilaisten oikeusperustojen nojalla sekä valtiokonttorin myöntämää pääomankorotusta ja takauksia.

(221)

Komissio ilmoitti selvästi, ettei se voi hyväksyä Puolan viranomaisten väitettä, jonka mukaan laivanvarustajien suorittamia etumaksuja on pidettävä telakan omana rahoitusosuutena. Tähän liittyen komissio totesi suhtautuvansa epäilevästi väitteeseen, jonka mukaan KUKE:n laivanvarustajien etumaksuille myöntämät takaukset eivät ole valtiontukea, ja ilmoitti tutkivansa takausten luonteen.

(222)

Sekä Puolan viranomaiset että Gdańskin telakan emoyhtiö ovat esittäneet asiaa koskevia huomautuksia. Vaikka ne kiistivät komission toimivallan arvioida eräiden toimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille, ne eivät vastustaneet komission päätelmää, jonka mukaan nämä toimenpiteet, siltä osin kuin ne oli myönnetty Puolan liityttyä Euroopan unioniin, olivat uutta tukea EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Ainoan poikkeuksen muodosti KUKE:n myöntämien takausten luonne, sillä huomautuksissa väitettiin, että takaukset eivät ole valtiontukea. Myöhemmin Puolan viranomaiset ovat lisäksi väittäneet, että KPS:n myöntämät lainat eivät ole valtiontukea. Komissio on myös todennut, että telakalle on myönnetty ilmoittamatonta tukea lykkäämällä julkisoikeudellisten velkojen perintää jatkuvasti. Komissio on tarkastellut kolmea edellä mainittua toimenpidettä selvittääkseen, sisältyykö niihin valtiontukea.

(223)

Puolan hallituksen laatimaan Gdańskin telakan strategiaan on tehty tutkintamenettelyn aikana useita oleellisia muutoksia. Telakka-alan yhdentämiseen tähtäävä strategia on korvattu strategialla, joka perustuu ajatukseen Gdynian ja Gdańskin telakoiden erottamisesta toisistaan ja päätökseen yksityistää Gdańskin telakka.

(224)

Edellä esitetyn mukaisesti komissio on ollut tiiviisti yhteydessä Puolan viranomaisiin, jotka ovat Gdańskin telakan omistajia, sekä itse telakan edustajiin ja sen uuteen omistajaan ISD Polskaan. Komissio on järjestelmällisesti ilmoittanut asianomaisille osapuolille, että kaikki telakalle julkisista varoista myönnetyt tukitoimenpiteet ovat todennäköisesti EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, kun otetaan huomioon telakan epävakaa taloudellinen tilanne ja se, että se ei ole saanut ulkopuolisista lähteistä lainkaan rahoitusta, johon ei sisältyisi valtiontukea. Komissio varoitti myös, että kyseinen valtiontuki oli myönnetty vastoin EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan määräyksiä eikä se sovellu yhteismarkkinoille. Komissio myös korosti useaan otteeseen, että KUKE:n Gdynian telakkakonsernille myöntämät takaukset, joita käytettiin Gdańskin telakan laivanrakennustuotannon tukemiseen, ovat valtiontukea.

(225)

Tutkintamenettelyn kuluessa komissio keräsi tarkempia tietoja myös KPS:n toiminnasta ja sen telakalle myöntämien käyttöpääoman rahoittamiseen tarkoitettujen lainojen luonteesta. Komissio ilmoitti Puolan viranomaisille, että lainat ovat erittäin todennäköisesti EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(226)

Komissio myös havaitsi tutkimustensa aikana, että Gdańskin telakalle kertyy edelleen julkisoikeudellista velkaa. Komissio keräsi tietoja kyseisestä asiasta ja ilmoitti Puolan viranomaisille (jotka ovat sekä telakan velkojia että tiettyyn ajankohtaan asti myös sen omistajia), että julkisoikeudellisen velan perimättä jättäminen tai sen uudelleenjärjestely saattaisi olla EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(227)

Valtiontukitoimenpiteiden päätarkoituksena on tukea vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevaa yritystä niin, että se voi jatkaa toimintaansa. Tällaisissa tapauksissa voidaan soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, jonka nojalla voidaan tietyin edellytyksin hyväksyä tuki tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Vaikeuksissa olevien yritysten pelastamis- ja rakenneuudistustukea säännellään tällä hetkellä valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuilla yhteisön suuntaviivoilla (43), jäljempänä ’suuntaviivat’, joilla on korvattu vuonna 1999 annetut aiemmat suuntaviivat (44), jäljempänä ’vuoden 1999 suuntaviivat’.

(228)

Suuntaviivoissa vahvistetun siirtymälausekkeen nojalla (103 kohta) ennen 10 päivää lokakuuta 2004 kirjatut ilmoitukset tutkitaan ilmoitusajankohtana voimassa olleiden perusteiden mukaisesti. Tarkasteltavana olevassa asiassa komissiolle ilmoitettiin eräistä toimenpiteistä 8 päivänä lokakuuta 2004, jolloin sovellettiin vielä vuoden 1999 suuntaviivoja. Suuntaviivoissa (104 kohdan ensimmäinen alakohta) kuitenkin todetaan, että niiden perusteella arvioidaan kaikki sellaiset pelastamis- ja rakenneuudistustuet, jotka on myönnetty ilman komission lupaa (eli sääntöjenvastaisesti), jos tuki on osittain tai kokonaan myönnetty 1 päivän lokakuuta 2004 jälkeen. Koska lähes kaikki johdanto-osan 105–170 kappaleessa kuvatut toimenpiteet oli myönnetty sääntöjenvastaisesti kyseisen päivämäärän jälkeen, komissio toteaa, että on sovellettava vuoden 2004 suuntaviivoja.

(229)

Suuntaviivoja sovelletaan kaikilla aloilla toimiviin yrityksiin, suuntaviivojen 18 kohdassa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevissa puitteissa (45), jotka muodostavat oikeusperustan tämän alan valtiontukien arvioinnille, todetaan, että suuntaviivojen 12 kohta on asianmukainen oikeusperusta pelastamis- ja rakenneuudistustuen arviointia varten.

(230)

Suuntaviivojen 17 kohdassa esitetyn määritelmän mukaan rakenneuudistustuki perustuu realistiseen, johdonmukaiseen ja kauaskantoiseen suunnitelmaan, jonka tavoitteena on palauttaa yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa. Rakenneuudistus muodostuu yleensä seuraavista toimista: koko yritystoiminnan rakenteen uudistaminen ja liiketoiminnan uudelleen organisointi ja järkeistäminen, mukaan luettuina tappiollisesta toiminnasta luopuminen ja rahoitusrakenteen uudistaminen. Valtiontuen avulla toteutetut rakenneuudistustoimet eivät kuitenkaan saa rajoittua rahoitustukeen, jonka tarkoituksena on pelkästään korvata aiemmat tappiot, ilman että puututaan tappioiden syntymiseen johtaneisiin syihin, eli toteuttamatta todellista rakenneuudistusta. Lisäksi rakenneuudistus on rahoitettava ainakin osittain yhtiön omista varoista tai ulkoisella rahoituksella, johon ei sisälly valtiontukea, ja valtiontuen määrä on rajattava välttämättömään vähimmäismäärään, joka tarvitaan elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Lisäksi tuen vääristävän vaikutuksen lieventämiseksi on toteutettava vastasuoritteita.

(231)

Koska rakenneuudistustuki on luonteeltaan voimakkaasti kilpailua vääristävää, komissio katsoo, että vaikeuksissa oleville yrityksille myönnetty tuki voi edistää tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä muuttamatta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisön edun kanssa ristiriitaisella tavalla vain jos kaikki suuntaviivoissa asetetut edellytykset täyttyvät.

(232)

Voidakseen saada pelastamis- tai rakenneuudistustukea yrityksen on oltava suuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Edellä olevan taulukon 1 perusteella Gdańskin telakan taloudelliselle tilanteelle oli ainakin vuodesta 2002 alkaen ominaista jatkuva maksukyvyttömyys ja tappioiden kasvu. Gdańskin telakkaa on tämän perusteella pidettävä suuntaviivojen 11 kohdassa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä.

(233)

Suuntaviivojen 73 kohdassa todetaan, että jos yritykselle on jo aiemmin myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustukea, mukaan lukien ilmoittamaton tuki, tai jos pelastamistuen myöntämisestä, rakenneuudistuksen päättymisestä tai rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon keskeyttämisestä (riippuen siitä, mikä näistä on tapahtunut viimeksi) on kulunut alle 10 vuotta, komissio ei hyväksy uutta pelastamis- tai rakenneuudistustukea (”tuen ainutkertaisuuden periaate”).

(234)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio katsoi, että Gdańskin telakalla toteutettiin vuonna 1998 rakenneuudistus, jonka yhteydessä sille ei Puolan viranomaisten mukaan myönnetty valtiontukea. Komissio hyväksyi Puolan viranomaisten näkemyksen asiasta. Tutkintamenettelyn yhteydessä ei ole käynyt ilmi, että kyseisen rakenneuudistuksen yhteydessä olisi myönnetty valtiontukea.

(235)

Lisäksi Gdańskin telakalle vuodesta 2002 lähtien myönnetty valtiontuki on liittynyt samaan rakenneuudistusprosessiin.

(236)

Tämän perusteella komissio katsoo, että tuen ainutkertaisuuden periaatetta on noudatettu.

(237)

Suuntaviivojen 34 kohdan mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on oltava sellaisen rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano, jonka avulla yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus voidaan palauttaa kohtuullisessa ajassa. Elinkelpoisuuden palauttaminen tarkoittaa, että yritys pystyy rakenneuudistuksen jälkeen vastaamaan kaikista kustannuksistaan ja saamaan riittävästi tuottoa pääomalle voidakseen kilpailla omin voimin. Rakenneuudistus on toteutettava mahdollisimman nopeasti.

(238)

Komissio huomauttaa, että se tarkasteli tutkintamenettelyn aikana kahta telakan johdon laatimaa ja telakan enemmistöomistajan, valtion, hyväksymää rakenneuudistussuunnitelmaa (maaliskuun 2004 ja vuoden 2006 rakenneuudistussuunnitelmat). Komissio katsoi, etteivät sen esittämät vakavat epäilyt siitä, voitaisiinko näillä kahdella suunnitelmalla palauttaa telakan elinkelpoisuus, ole hälvenneet. Tämän jälkeen komissio arvioi Gdańskin ja Gdynian telakoiden yhteisen rakenneuudistussuunnitelman, jonka ISD Polska laati vuonna 2008. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta Gdynian telakkaa koskevassa valtiontukiasiassa 6 päivänä marraskuuta 2008 tekemässään päätöksessä (46) komissio katsoi, ettei ollut voitu osoittaa, että yhteinen rakenneuudistussuunnitelma palauttaisi molempien telakoiden pitkän aikavälin elinkelpoisuuden.

(239)

Lopulta Puolan viranomaiset esittivät vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman, jonka on laatinut Gdańskin telakan uusi omistaja ISD Polska. Se korvaa kaikki komissiolle aiemmin esitetyt muut rakenneuudistussuunnitelmat. Tämän vuoksi komissio laatii arvionsa ainoastaan vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman perusteella.

(240)

Telakan vaikeudet ovat lisääntyneet vuosien mittaan investointien laiminlyömisen, huonon hallinnoinnin ja asianmukaisen riskinhallintastrategian puuttumisen takia. Kun näihin sisäisiin ongelmiin liittyi vielä laivanrakennusteollisuuden suhdanteiden syklisyys, teräksen hinnannousu ja zlotyn kurssin vahvistuminen, telakalle aiheutui mittavia tappioita, velat lisääntyivät, käyttöpääoma kävi riittämättömäksi ja tuotantoprosessia koettelivat tehottomuus ja viivästykset.

(241)

Komission näkemyksen mukaan on osoitettu, että ehdotetut rakenneuudistustoimet ratkaisevat telakan ongelmat asianmukaisella tavalla ja ovat riittävän laajamittaisia ja että yrityksen tuotantotoiminnan monipuolistamiseen tähtäävä strategia on uskottava ja talousennusteet perustuvat luotettaviin oletuksiin. Tämän perusteella on osoitettu, että vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelma pystyy palauttamaan telakan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden.

(242)

Komissio toteaa, että vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman on laatinut telakan uusi omistaja, joka on jo investoinut yrityksen hankintaan huomattavan määrän omia varojaan (305 miljoonan zlotyn pääomankorotus ja […] miljoonan zlotyn erä, joka on tarkoitettu osakkeiden hankintaan nykyisiltä osakkailta). Uusi omistaja on myös sitoutunut toteuttamaan rakenneuudistussuunnitelman kokonaisuudessaan, koska se on vakuuttunut siitä, että hanke tuottaa kohtuullisen voiton. Se, että yksityinen yritys on investoinut Gdańskin telakkaan huomattavan määrän varoja ja aikoo rahoittaa vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen, on komission mukaan osoitus siitä, että markkinatoimija uskoo mahdollisuuteen palauttaa telakan elinkelpoisuus. Lisäksi ISD Polska on osoittanut, että sillä on arvokasta kokemusta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien yritysten onnistuneesta rakenneuudistuksesta (Huta Częstochowa). Tämä tukee rakenneuudistussuunnitelman uskottavuutta.

(243)

Telakan liiketoimintasuunnitelman osalta komissio toteaa, että suunnitellun toiminnan monipuolistamisen avulla telakka voi vähentää alttiuttaan laivanrakennusteollisuuden suhdannevaihteluille, minkä lisäksi se voi hyödyntää tehokkaammin tuotantokapasiteettiaan teräksentuotannon alalla tai käyttää hyväkseen uusia mahdollisuuksia tuulivoimalatornien tuotannon alalla. Lisäksi toiminnan monipuolistaminen tarjoaa tilaisuuden jakaa yrityksen kiinteitä kustannuksia eri toimintojen kesken, mikä vähentää yrityksen riippuvuutta markkinaolosuhteiden vaihtelusta.

(244)

Komissio katsoo, että suunnitellut rakenneuudistustoimet korjaavat telakan heikkouksia asianmukaisella tavalla. Suunnitelmaan sisältyy yksityiskohtainen strategia, jonka mukaan kaikki rakenneuudistustoimet toteutetaan, erityisesti organisaation, suunnittelun, tuotantosyklin, raaka-aineiden, logistiikan ja työvoiman alalla.

(245)

Komissio toteaa, että suunnitelmaan sisältyy kauaskantoinen työvoiman uudelleenjärjestely, joka perustuu työvoiman merkittävään vähentämiseen samalla kun palkkausta parannetaan. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan telakan suurimpia ongelmia ovat työpoissaolojen suuri määrä, työntekijöiden vaihtuvuus sekä työvoima- ja palkkarakenteen tehottomuus. Komissio katsoo, että edellä mainitut ongelmat voidaan ratkaista suunniteltujen toimenpiteiden avulla, joihin kuuluvat muun muassa palkankorotukset ja tietynlaisten urapolkujen ja kannustinjärjestelmien käyttöönotto. Komissio toteaa, että työvoimaa on supistettu jo vuodesta 2006 alkaen [… yli 20] prosentilla. Vuonna 2008 keskimääräinen kuukausipalkka nousi varsinaisissa tuotantotehtävissä [… yli 20] prosentilla vuoteen 2005 verrattuna. Suunnitelman mukaan palkkojen on tarkoitus nousta jatkossa […] prosentilla vuonna 2009, […] prosentilla vuonna 2010, […] prosentilla vuonna 2011 ja […] prosentilla vuonna 2012. Samalla on otettava huomioon, että talouden taantuman ja Gdynian ja Szczecinin telakoiden sulkemisen vuoksi työntekijöiden taloudelliset odotukset ovat alentuneet.

(246)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa selitetään, että tuotannon tehostaminen ja yhteistyön tiivistäminen alihankkijoiden kanssa alentavat telakalla tarvittavan työvoiman määrää. Suunnitelmassa esitetään myös työvoiman vähenemisestä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ehdotettu työvoiman uudelleenjärjestely on riittävän laajapohjainen, jotta sen avulla voidaan ratkaista työvoimaan liittyvät telakan ongelmat.

(247)

Telakkatoiminnan osalta komissio katsoo, että suunniteltu strategia, jonka mukaan telakkatoimintaa rajoitettaisiin tuntuvasti ja erikoistuttaisiin sen sijaan osittain varusteltujen erikoisalusten tuotantoon, on järkevä. Lisäksi sijoittaja on osoittanut, että valittu strategia on realistinen, koska jo vuonna 2008 telakan toimittamista kuudesta aluksesta viisi oli offshore-tyyppisiä.

(248)

Rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään myös telakkatoimintaan liittyviä toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin ratkaista suurimmat telakan nykyisten ongelmien taustalla olevat ulkoiset syyt. Suunnitelman mukaan laivanrakennussopimuksiin sisällytetään hinnantarkistusehto, jonka avulla ainakin osa raaka-aine- ja palkkakustannuksiin liittyvästä riskistä voidaan siirtää laivanvarustajalle. Lisäksi vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman mukaan on tarkoitus toteuttaa erityinen suojausstrategia, jonka avulla valuuttariskejä voidaan pienentää. Komissio katsoo, että ehdotetut toimenpiteet ovat asianmukaisia. Suunnitelmaan sisältyvä herkkyysanalyysi osoittaa, että suunnitellut toimenpiteet tekevät yrityksestä suhteellisesti vahvemman markkinaolosuhteiden, muun muassa valuuttakurssien, vaihtelulle.

(249)

Teräselementtien tuotantoa varten rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään erillinen toimintasuunnitelma, joka perustuu ISD Polskan hankkiman ulkopuolisen konsultin laatimaan markkina-analyysiin. Suunnitelmassa korostetaan tämän markkinasegmentin suotuisia tulevaisuudennäkymiä Puolassa ja sijainnista Itämeren rannalla koituvaa hyötyä. Yrityksen lisävahvuutena on myös ISD Polskan kokemus teräselementtien tuotannosta ja myynnistä. Suunnitelmassa oletetaan, että tuotantotavoite, joka on noin [… yli 50 000] tonnia vuodesta 2013 alkaen, saavutetaan lisäämällä tuotantoa tulevina vuosina asteittain. Tämänsuuruinen tuotanto takaisi Gdańskin telakalle […] prosentin osuuden Puolan markkinoista.

(250)

Teräselementtien tuotannon laajentamista koskevat suunnitelmat on osoitettu realistisiksi, koska yritys onnistui jo vuonna 2008, joka oli sen ensimmäinen toimintavuosi ISD Polskan omistuksessa, tuottamaan ja myymään yli 10 000 tonnia teräselementtejä, mikä ylitti investoijan alustavat odotukset merkittävästi. Lisäksi ISD Polska onnistui Huta Częstochowassa lisäämään myyntiä [… yli 30 000] tonnista vuonna 2004 [… yli 50 000] tonniin vuonna 2006 ja [… yli 90 000] tonniin vuonna 2008.

(251)

Teräselementtien tuotanto on Puolassa kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2003 puolalaiset tuottajat tuottivat teräselementtejä 6 miljoonan zlotyn arvosta, vuonna 2006 9,4 miljoonan zlotyn arvosta ja vuonna 2007 12,5 miljoonan zlotyn arvosta. Tämä osoittaa, että markkinoilla vallitsee nouseva tendenssi. Voidaan olettaa, että teräselementtien kysyntä Puolassa kasvaa myös tulevina vuosina. Toimintasuunnitelmassa myönnetään, että tämänhetkinen taantuma vähentää kysyntää, mutta EU:n rakennerahastojen Puolassa yhteisrahoittamien investointien ja merkittävien infrastruktuurihankkeiden odotetaan puolestaan lisäävän kysyntää.

(252)

Investoija on esittänyt jäljennökset tekemistään teräselementtien toimitusta koskevista sopimuksista. Niihin kuuluu mm. ISD Traden (teräselementtien myynnistä vastaava ISD-konsernin tytäryhtiö) yhtiöltä […] Sp. z o.o. saama tilaus, yhteensä 25–30 000 tonnin teräselementtien toimittamisesta vuonna 2008. Vaikka ei olekaan selvää, miten suuri osuus kyseisestä tilauksesta valmistetaan Gdańskin telakalla ja mikä Huta Częstochowassa, tilaus osoittaa, että markkinoilla on kysyntää ja että ISD Polska kykenee houkuttelemaan asiakkaita ja löytämään tuotteilleen ostajia. Tämän perusteella komissio katsoo, että vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa esitetty teräselementtien myyntiä koskeva oletus on realistinen.

(253)

Myös odotetut voittomarginaalit on osoitettu realistisiksi. Ennakoitu voitto on pienempi kuin ISD Polskan tämänhetkinen voitto (myynnin voittomarginaali oli vuonna 2006 [… yli 10] prosenttia, vuonna 2007 [… 10–20] prosenttia ja vuonna 2008 [… yli 10] prosenttia), kun taas Gdańskin telakan tulevan voittomarginaalin odotetaan olevan EBITDA-indikaattorin perusteella [… enintään 10] prosenttia. Tämän perusteella komissio katsoo, että teräselementtien tuotantoon liittyviä myynnin volyymia ja taloudellisia tuloksia koskevia oletuksia voidaan pitää varovaisina ja luotettavina.

(254)

Komissio toteaa, että teräselementtien tuotanto Gdańskin telakalla toteutetaan telakalla jo olevan, nykyään telakkatoiminnassa käytettävän teräksen jalostamiseen tarkoitetun kapasiteetin pohjalta. Sen vuoksi tuotannon odotettu huomattava kasvu voidaan toteuttaa suhteellisen vähäisin investoinnein, minkä ansiosta teräselementtien tuotannon sisäinen korkokanta on suhteellisen korkea.

(255)

Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että teräselementtien tuotanto, josta on määrä tulla oleellinen ja merkittävä osa uuden telakan toimintaa, perustuu uskottavaan analyysiin yrityksen kilpailuasemasta. Markkina-analyysi osoittaa, että odotettu myynnin volyymi ja taloudellinen tulos ovat realistisia. On myös osoitettu, että suunnitelma perustuu realistisiin oletuksiin.

(256)

Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy erillinen toimintasuunnitelma myös tuulivoimalatornien tuotantoa varten. Suunnitelma perustuu markkina-analyysiin, jonka mukaan tällä markkinasegmentillä toimintansa aloittavan yrityksen tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Yritykselle on etua Huta Częstochowalta saatavista säännöllisistä toimituksista, sen sijainti on suotuisa, koska se voi jaella tuotteitaan merikuljetuksina, minkä lisäksi sille on hyötyä ISD Polskan aiemmasta kokemuksesta tuulivoimalatornien tuotannosta. Lisäksi suunnitelma osoittaa, että lainsäädäntöön perustuvat kannustimet (joilla pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä) samoin kuin taloudelliset tekijät (mm. raaka-aineiden hintojen vaihtelu) lisäävät tuulivoimalatornien kysyntää. Riippumattomissa analyyseissa oletetaan, että vuonna 2010 tuulivoimalat tuottavat koko maailmassa yhteensä 172 miljoonaa megawattia energiaa ja vuonna 2015 määrä on jo 378 miljoonaa megawattia (47).

(257)

Yritys on esittänyt todisteet siitä, että se on helmi- ja huhtikuussa 2009 neuvotellut tuulivoimalatornien tuotantolaitoksen rakentamisesta mahdollisesti kiinnostuneiden rakennusyritysten kanssa. (48) Neuvottelut vahvistivat sijoittajan oletukset hankkeen kustannuksista ja toteuttamisaikataulusta.

(258)

Suunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisia oletuksia talousennusteista, muun muassa tuloista potentiaalisia ostajia koskevien tietojen perusteella, kustannuksista energian ja teräksen hintoja koskevien ennusteiden perusteella sekä työvoimasta (noin […] työntekijää) jne. Komissio katsoo, että oletukset on osoitettu luotettaviksi ja taloudellisia tuloksia koskevat oletukset realistisiksi.

(259)

Myös se, että kaksi pankkia on osoittanut kiinnostusta tuulivoimalatornien tuotantoon tehtävien investointien rahoittamiseen, on osoitus siitä, että hanke on uskottava ja että markkinat suhtautuvat sen pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen luottavaisesti.

(260)

Komissio katsoo myös, että telakan kaikkia kolmea tuotantoalaa koskevat yhdistetyt talousennusteet ovat luotettavia ja osoittavat, että suunnitelman toteuttaminen auttaa telakkaa palauttamaan pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa.

(261)

Komissio katsoo, että ennusteiden taustaoletukset ovat järkeviä. On osoitettu, että ne perustuvat luotettaviin lähteisiin ja ovat realistisia. Oletukset kuluttajahintojen ja energian hinnan noususta ja lainakorkojen ennakoidusta vaihtelusta pankkien välisillä markkinoilla perustuvat riippumattomiin analyyseihin. Alusten oletetut myyntihinnat perustuvat tähänastisiin tuloksiin, tämänhetkisiin sopimushintoihin, aiesopimuksiin ja markkinatietoihin.

(262)

Palkkakustannusten vaihtelun osalta komissio katsoo, että telakan palkkataso on jo noussut huomattavasti. Rahoitusmallissa oletetaan, että keskimääräiset työvoimakustannukset tuntia kohti nousevat vuosina 2009–2018 [… yli 40] prosentilla. Telakan keskipalkka on vuonna 2009 [… noin 15] prosenttia korkeampi kuin vuonna 2007, mutta tästä huolimatta suunnitelmassa oletetaan palkkatason edelleen nousevan. Edellä esitettyjen tekijöiden perusteella ja ottaen huomioon nykyisen talouskriisin sekä Puolan työmarkkinoilla ja erityisesti telakkateollisuudessa vallitsevan kireän tilanteen komissio katsoo, että palkkatason muuttumista koskevat oletukset ovat perusteltuja.

(263)

Lisäksi herkkyysanalyysi osoittaa, että suunnitelma antaa Gdańskin telakalle riittävän vastustuskyvyn sen toimintaan liittyviä pääasiallisia riskitekijöitä vastaan. Komissio päättelee, että herkkyysanalyysin perusteella voidaan katsoa, että ennustettu taloudellinen tulos kestää sen taustalla olevien oletusten vaihtelua suhteellisen hyvin.

(264)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelma on riittävän kestävä voidakseen varmistaa Gdańskin telakan elinkelpoisuuden palauttamisen.

(265)

Suuntaviivojen 43 kohdan mukaan tuki on rajattava määrään, joka on ehdottoman välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi. Tuensaajan odotetaan osallistuvan rakenneuudistuksen rahoitukseen merkittävällä osuudella, joka on peräisin sen omista varoista tai markkinaehtoisesta ulkoisesta rahoituksesta. Tämä rahoitusosuus on ensinnäkin merkki markkinoiden uskosta siihen, että yrityksen elinkelpoisuus voi palautua, ja toiseksi sillä varmistetaan, että valtiontuen määrä rajataan välttämättömään vähimmäismäärään. Gdańskin telakan kaltaisilla suuryrityksillä osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista. Oman rahoitusosuuden on oltava todellinen, eikä siihen voida laskea tulevia voittoja eikä kassavirtaa (suuntaviivojen 43 kohta).

(266)

Rakenneuudistuksen kustannukset ja rahoituslähteet on esitetty edellä johdanto-osan 134 kappaleessa. Lisäksi komissio katsoo, että rakenneuudistuksen kustannuksiin on laskettava mukaan myös valtion osittain rahoittamiin tuotantotakauksiin liittyvät kustannukset. Rakenneuudistuksen yhteenlasketut kustannukset ovat […yli 1 000] miljoonaa zlotya. Tähän määrään sisältyvät edellä johdanto-osan 134 kappaleessa mainittu […yli 1 000] miljoonan zlotyn erä, valtiontukea sisältävä osuus laivanrakennusteollisuuden erityisen ja tyypillisen ominaisuuden muodostavista tuotantotakauksista, joita telakalle on myönnetty aiemmin 18,9 miljoonan zlotyn arvosta, kuten johdanto-osan 216 kappaleessa todetaan, sekä edellä johdanto-osan 218 kappaleessa kuvattujen suunniteltujen tuotantotakausten valtiontukea sisältävä osuus, 28,8 miljoonaa zlotya.

(267)

Komissio katsoo, että rakenneuudistuksen kustannukset on rajattu välttämättömään vähimmäismäärään ja perusteltu asianmukaisesti. Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy selkeä ja yksityiskohtainen investointisuunnitelma. Maksamattomat yksityis- ja julkisoikeudelliset velat, jotka on maksettava takaisin, on määritelty asianmukaisesti. Suunnitelmassa on esitetty ja selitetty selkeästi työvoiman uudelleenjärjestelyyn liittyvät kustannukset sekä yrityksen taseen parantamiseen tarvittava pääoma. Komissio katsoo, että telakalle 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen ja ennen nykyistä, vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmaan perustuvaa rakenneuudistuskautta myönnetty valtiontuki on käytetty tappioiden kattamiseen ja telakan toiminnan ylläpitämiseen, eli sillä on pidetty yllä yrityksen maksukykyä kyseisenä ajanjaksona.

(268)

Rakenneuudistussuunnitelmassa oletetaan, että Gdańskin telakan rakenneuudistuksen kustannusten kattamiseen tarvittava oma rahoitusosuus saadaan seuraavista rahoituslähteistä: ISD Polskan toteuttama pääomankorotus (305 miljoonaa zlotya), tarpeettomien omaisuuserien myynti ja vuokraaminen ([…] miljoonaa zlotya) sekä markkinaehdoilla hankittava ulkoinen rahoitus eli pankkilainat ([…] miljoonaa zlotya).

(269)

Seuraavassa esitetään komission arvio ehdotetun oman rahoitusosuuden osatekijöistä.

(270)

Ensinnäkin ISD Polska, joka on yksityinen yritys, on jo toteuttanut 305 miljoonan zlotyn pääomankorotuksen. Se on jo rekisteröity ja maksettu. Tämän vuoksi komissio katsoo, että tämä erä on katsottava todelliseksi omaksi rahoitusosuudeksi suuntaviivoissa tarkoitetussa merkityksessä.

(271)

Toiseksi komissio katsoo saatavilla olevien tietojen perusteella, että todelliseksi omaksi rahoitusosuudeksi on katsottava tulot eräiden omaisuuserien myynnistä tai vuokraamisesta, koska nämä toimet on toteutettu ja tulojen laskentatapa on perusteltu. Myynnistä tai vuokraamisesta saadaan tuloja noin […] miljoonaa zlotya.

(272)

Markkinaehdoin ulkoisista rahoituslähteistä hankittavan […] miljoonan zlotyn rahoituksen osalta komissio katsoo, että yritys on esittänyt kahden pankin antamat ehdolliset sitoumukset, joissa ne ilmoittavat olevansa valmiit osallistumaan tuulivoimalatornien tuotantoa koskevan hankkeen rahoittamiseen yhteensä […] miljoonalla zlotylla. Komissio katsoo, että pankkien antamat sitoumukset ovat riittävät, jotta tämä rahoitus voidaan katsoa vapaaksi valtiontuesta ja suuntaviivoissa tarkoitetussa merkityksessä todelliseksi. Ensinnäkin pankit ovat antaneet sitoumuksensa arvioituaan itse tuulivoimalatornien tuotantoa koskevan liiketoimintasuunnitelman, ja ne vakuuttavat suhtautuvansa hankkeeseen ja siitä odotettaviin taloudellisiin tuloksiin luottavaisesti. Toiseksi pankkien asettamien ehtojen täyttäminen riippuu pääasiallisesti ISD Stoczniasta eikä ulkoisista, ennakoimattomista olosuhteista. Pankit ovat myös vahvistaneet, että rahoitus myönnetään vallitsevin markkinaehdoin ja ilman minkäänlaista valtion myöntämää takausta.

(273)

Komissio katsoo, että ISD Stocznia on jo toteuttanut tarvittavat toimenpiteet täyttääkseen pankkien vaatimukset, jotka koskevat toiminnan toteuttamiseen tarvittavien lupien ja takausten hankkimista. Ensinnäkin yritys on hakenut satamaviranomaisilta ja valtiokonttorilta lupaa siirtää Gdańskin telakalle kuuluva tonttimaa erilliselle oikeushenkilölle, ISD Energia Sp. z o.o:lle, jonka toiminta muodostuu tuulivoimalatornien tuotannosta. Lupa on lakisääteinen, koska tonttimaa sijaitsee satama-alueella. Ei kuitenkaan ole mitään merkkejä siitä, että lupaa ei myönnettäisi. Toiseksi ISD Stocznia on esittänyt seuraavat selvitykset, jotka liittyvät kyseisen tonttimaan kiinnityksen muodossa vaadittuun vakuuteen. Tonttiin liittyvä kiinnitys on nyt telakan maksamattomien julkisoikeudellisten velkojen vakuutena. Telakan rakenneuudistussuunnitelman vahvistamisen ja suunnitellun tuen myöntämisen jälkeen telakka maksaa takaisin maksamattomat velkansa rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti, jolloin kiinnitys puretaan. Tämän perusteella komissio katsoo, että ISD Stocznia pystyy kaiken todennäköisyyden mukaan täyttämään molemmat vaatimukset. Tämän päätöksen tekemisen jälkeen ainoa jäljelle jäävä ehdottomasti täytettävä ehto on, että pankkien päätöksentekoelimet tekevät asiassa myönteisen päätöksen. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että suunniteltu […] miljoonan zlotyn ulkoinen rahoitus tuulivoimalatornien rakennushanketta varten voidaan katsoa rakenneuudistuksen rahoittamiseen tarkoitetuksi todelliseksi omaksi rahoitusosuudeksi, johon ei sisälly valtiontukea.

(274)

Yhteenvetona komissio katsoo, että [… noin 500] miljoonan zlotyn (305 miljoonaa + […] miljoonaa + […] miljoonaa) rahoitus voidaan katsoa todelliseksi omaksi rahoitusosuudeksi rakenneuudistuksen kustannuksista. Kun rakenneuudistuksen yhteenlasketut kustannukset ovat [… yli 1 000] miljoonaa zlotya, edellä esitetyn suuruinen oma rahoitusosuus kattaa 45 prosenttia rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista.

(275)

Lisäksi komissio toteaa, että telakka aloitti rakenneuudistuksen jo vuonna 2002. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio katsoi, että tuki, joka on myönnetty telakalle ennen Puolan liittymistä EU:hun, on otettava huomioon, kun arvioidaan, onko liittymisen jälkeen myönnetty tuki rajoitettu välttämättömään vähimmäismäärään.

(276)

Kuten muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan, Gdańskin telakka sai valtiontukea vuosina 20022004 yhteensä 157 miljoonaa zlotya. Komissio katsoo, että kyseisellä määrällä on katettu yrityksen maksukyvyn ylläpitämiseen liittyvät välttämättömät kustannukset kyseisenä ajanjaksona. Tämän perusteella rakenneuudistuksen yhteenlasketut kustannukset vuodesta 2002 alkaen ovat […] miljoonaa zlotya. Tämän perusteella [… noin 500] miljoonan zlotyn oma rahoitusosuus kattaisi 40 prosenttia näistä rakenneuudistuksen kustannuksista.

(277)

Komissio toteaa, että vaikka 40 prosentin osuus on huomattava, se on kuitenkin pienempi kuin suuntaviivoissa yleensä vaadittu 50 prosentin osuus. Suuntaviivojen 44 kohdan mukaan komissio voi kuitenkin poikkeusoloissa ja erityisten vaikeuksien yhteydessä hyväksyä myös pienemmän rahoitusosuuden. Ensinnäkin on todettava, että 40 prosentin rahoitusosuus on huomattava. Toiseksi yritys sijaitsee alueella, jolla aluetuen myöntäminen on sallittu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla. Suuntaviivojen 56 kohdan mukaisesti tämän perusteella voidaan hyväksyä myös pienempi oma rahoitusosuus. (49) Kolmanneksi komissio katsoo, että Gdańskin telakka on ollut jo pitkään taloudellisissa vaikeuksissa. Vaikka telakka julistettiin konkurssiin vuonna 1996 ja siirrettiin vuonna 1998 Gdynian telakan omistukseen, se (tai sen emoyhtiö) ei toteuttanut tarvittavia rakenteellisia uudistuksia sopeutuakseen vähitellen markkinatalouden kehitykseen ja kansainväliseen kilpailuun. Sen jälkeen kun Puola liittyi EU:hun, telakka oli yli kolmen vuoden ajan valtion omistuksessa, ja osakkaiden tänä aikana myöntämä tuki on kokonaisuudessaan valtiontukea. Koska telakka yksityistettiin vasta vuonna 2007, nykyisen yksityisen omistajan olisi vaikea tasapainottaa telakalle siihen mennessä myönnettyä huomattavaa tukimäärää omalla rahoitusosuudella heikentämättä samalla investoinnista saatavaa kohtuullista voittoa ja vaikeuttamatta telakan elinkelpoisuuden palauttamista.

(278)

Lisäksi komissio arvostaa sitä, että Puolan viranomaiset ovat onnistuneet yksityistämään telakan. Tämän vuoksi komissio katsoo, että oma rahoitusosuus on niin suuri kuin se olosuhteet huomioon ottaen voi olla. Komissio katsoo, että kahden muun puolalaisen telakan eli Gdynian ja Szczecinin telakoiden yksityistämistä ja rakenneuudistusta koskevien hankkeiden epäonnistuminen osoittaa, että näin synkän menneisyyden omaavalle talouden alalle on todella vaikea houkutella yksityisiä investoijia, jotka olisivat halukkaita sijoittamaan huomattavan määrän varoja rakenneuudistuksen rahoittamiseen. Sen vuoksi ISD Polskan sitoutumista Gdańskin telakkaan on pidettävä niin suurena kuin se olosuhteet huomioon ottaen voi olla.

(279)

Lisäksi komissio huomauttaa, että jos huomioon otetaan ainoastaan vuoden 2004 jälkeen toteutuneet rakenneuudistuskustannukset (muun muassa maksukyvyn ylläpitämiseen osoitettu valtiontuki), oma rahoitusosuus on 45 prosenttia. Telakalle vuosina 2002—2004 myönnetty valtiontuki pienentää tämän osuuden 40 prosenttiin, mitä komissio pitää edellä mainituista syistä ja jäljempänä esitettävien näkökohtien vuoksi hyväksyttävänä. Kun tukea myönnettiin ennen vuotta 2004, sovellettiin vuoden 1999 suuntaviivoja, joissa ei määrätä 50 prosentin suuruisesta omasta rahoitusosuudesta. Kyseisten suuntaviivojen ja komission päätöksissä tuolloin noudatettujen linjausten perusteella 40 prosentin omaa rahoitusosuutta olisi erittäin todennäköisesti pidetty riittävänä.

(280)

Yhteenvetona komissio katsoo, että tässä tapauksessa, kun otetaan huomioon kaikki pitkäaikaiset pyrkimykset pitää yllä valtion omistuksessa olleen yrityksen maksukykyä ja se tosiseikka, että Gdańskin telakka lopulta yksityistettiin, 40 prosentin oma rahoitusosuus on riittävän suuri ja sen avulla voidaan taata valtiontuen rajoittaminen siihen välttämättömään vähimmäismäärään, joka on tarpeen telakan rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ja telakan elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(281)

Komissio toteaa, että sen lisäksi, että Gdańskin telakka saa edelleen tukea rakenneuudistuksen toteuttamiseen, se myös rahoittaa käyttöpääomatarpeitaan valtiontuella, joka toteutetaan KUKE:n myöntämien tuotantotakausten muodossa. Takaukset myönnetään telakalle samoin ehdoin kuin korkeimpaan riskiryhmään kuuluville yrityksille komission hyväksymän valtiontuesta vapaan takausjärjestelmän nojalla. (50) Komissio katsoo johdanto-osan 214 kappaleessa esitettyjen perustelujen nojalla, että takaukset ovat valtiontukea. Komissio toteaa kuitenkin, että takauksiin liittyvät ehdot ja erityisesti niistä perittävät maksut ovat edellä mainitun takausjärjestelmän mukaiset ja että niiden avulla tuki voidaan rajoittaa välttämättömään vähimmäismäärään. Komissio myös pitää takauksia välttämättöminä, sillä niitä käytetään tarkasteltavana olevalla alalla yleisesti eikä ainoastaan silloin kun kyseessä on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleva yritys.

(282)

Suuntaviivojen 38–42 kohdan mukaan on toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla tuen mahdollisesti aiheuttamia kilpailua vääristäviä vaikutuksia voidaan lieventää mahdollisimman paljon. Tuki ei saa vääristää kilpailua kohtuuttomasti. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että yrityksen on rajoitettava markkinaläsnäoloaan toiminta-alallaan rakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen. Yrityksen markkinaläsnäolon pakollinen rajoittaminen tai supistaminen merkityksellisillä markkinoilla on vastasuorite, josta on etua sen kilpailijoille. Tällaisen rajoittamisen on tapahduttava oikeassa suhteessa tuen aiheuttamaan kilpailun vääristymiseen ja yrityksen suhteelliseen merkitykseen kyseisillä markkinoilla.

(283)

Komissio katsoo, että Gdańskin telakka on saanut vuodesta 2002 lähtien huomattavan määrän tukea ja että sen läsnäolo markkinoilla on ollut mahdollista siksi, että yritykselle myönnettiin jatkuvasti tukea muun muassa seuraavissa muodoissa: julkisoikeudellisten velkojen perinnästä luopuminen sekä edullisin ehdoin myönnetyt lainat, pääomankorotus ja etumaksujen takaukset, joita ilman telakka ei olisi pystynyt tekemään sopimuksia. Komissio myös huomauttaa, että telakka on yksi Puolan kolmesta suurimmasta telakasta ja yksi Euroopan tärkeimmistä tuottajista, mikä lisää tuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä. Sen vuoksi vastasuoritteiden on oltava suuntaviivojen 40 kohdan mukaisesti riittävän laaja-alaisia, jotta niiden avulla voidaan lieventää tuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä. Komissio katsoo, että ehdotetut vastasuoritteet rajoittavat riittävästi Gdańskin telakalle myönnetyn tuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä.

(284)

Ensinnäkin komissio katsoo, että telakka rajoittaa laivanrakennukseen liittyvää tuotantokapasiteettiaan merkittävästi sulkemalla pois käytöstä laivanrakennustuotannon kannalta välttämättömiä omaisuuseriä, jotka tähän asti ovat olleet ns. tuotantoprosessin pullonkauloja, eli kaksi kolmesta rakennusalustasta.

(285)

Komissio katsoo, että kahden rakennusalustan sulkeminen on riittävä vastasuorite seuraavien perustelujen nojalla. Määritellessään tarvittavan tuotantokapasiteetin rajoittamisen laajuuden komissio arvioi ensin telakan nykyisen teknisen kapasiteetin ja vertasi sitä kapasiteettiin, jonka telakka pystyy potentiaalisesti saavuttamaan rakenneuudistuksen ja tuotantotehokkuuden paranemisen jälkeen. Tuotantokapasiteetin sulkemisen tarkoituksena on varmistaa, että telakan tekninen kapasiteetti on rakenneuudistuksen jälkeen pienempi kuin ennen rakenneuudistuksen toteuttamista valtiontuen avulla.

(286)

Gdańskin telakan palkkaaman konsultin mukaan telakan nykyinen tuotantokapasiteetti ennen rakenneuudistustoimien toteuttamista on 165 000 tasattua bruttotonnia. Vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelman mukaan jäljelle jäävän rakennusalustan tai telakan mahdollisesti käyttämän muun vesillelaskutilan tuleva tuotantokapasiteetti rajoitetaan 100 000 tasattuun bruttotonniin. Tämä tarkoittaa, että telakan tuotantokapasiteettia rajoitetaan merkittävästi, noin 39 prosentilla.

(287)

Lisäksi telakka on sitoutunut käyttämään kerrallaan vain yhtä alusten vesillelaskutilaa, joko sillä nyt olevaa rakennusalustaa B1 tai jotakin muuta vesillelaskutilaa, jonka telakka mahdollisesti ostaa tai saa muutoin käyttöönsä myöhemmin. Komissio panee merkille, että telakka on sitoutunut purkamaan rakennusalustaa B1 koskevan vuokrasopimuksen välittömästi, jos se ottaa käyttöön jonkin uuden vesillelaskutilan.

(288)

Kahden rakennusalustan sulkeminen ja lupaus käyttää enintään yhtä vesillelaskutilaa samalla kun tekninen kapasiteetti rajoitetaan enintään 100 000 tasattuun bruttotonniin hälventävät vastasuoritteiden riittävyyttä koskevat komission epäilykset ja varmistavat, että kapasiteetin rajoittaminen on riittävän laaja-alaista, niin että sen avulla voidaan turvata telakan kilpailijoille huomattavat vastasuoritteet.

(289)

Lisäksi komissio katsoo, että vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään telakan laivanrakennustoiminnan huomattavaa supistamista. Yritys lopettaa suurelta osin kokonaisten alusten rakentamisen. Tämä vähentää merkittävästi telakan läsnäoloa markkinoilla, joilla kilpailun vääristymistä aiheutuu.

(290)

Komissio katsoo, että vastasuoritteet on toteutettava mahdollisimman pian valtiontuen myöntämisen jälkeen. Tässä tapauksessa yritys on osoittanut, että kahden rakennusalustan sulkeminen on toteutettu mahdollisimman nopeasti, kun otetaan huomioon, että sen on toimitettava ne alukset, joista on jo tehty laivanvarustajien kanssa voimassa olevat sopimukset. Jos rakennusalustat suljettaisiin aikaisemmin, tuotantoprosessi häiriintyisi merkittävästi eikä telakka pystyisi toimittamaan sovittuja aluksia. Sen vuoksi komissio katsoo, että rakennusalustan ehdotettu sulkemisajankohta on perusteltu. Komissio katsoo, että kahden rakennusalustan sulkeminen sopivana ajankohtana on jo taattu, koska yritys allekirjoitti huhtikuussa 2009 rakennusalustan omistajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan rakennusalustan B5 vuokrasopimus päättyy 1 päivänä heinäkuuta 2009 ja rakennusalustan B3 vuokrasopimus 1 päivänä tammikuuta 2010.

(291)

Lisäksi komissio katsoo, että kilpailun vääristymistä rajoittaa myös se, että telakka on sitoutunut pitämään vuotuisen tuotantokapasiteettinsa enintään 100 000 tasatun bruttotonnin tasolla kymmenen vuoden ajan tämän päätöksen tekemisestä. Näin varmistetaan myös se, että yritys ei voi seuraavien kymmenen vuoden aikana laajentaa laivanrakennustoimintaansa valtiontuen avulla.

(292)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ehdotetut vastasuoritteet ovat merkittäviä ja riittävän laaja-alaisia, jotta niiden avulla voidaan estää yritykselle myönnetyn tuen aiheuttama kilpailun kohtuuton vääristyminen.

(293)

Komissio katsoo, että tämän päätöksen johdanto-osan 105–170 kappaleessa ja taulukossa 4 kuvattu Gdańskin telakalle myönnetty valtiontuki – sekä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti myönnetty tuki että ilmoitettu tuki, jota ei ole vielä myönnetty – soveltuu yhteismarkkinoille valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen nojalla.

(294)

Komissio muistuttaa, että Gdańskin telakan on pantava rakenneuudistussuunnitelma täytäntöön kokonaisuudessaan ja että sen on täytettävä myös kaikki muut tämän päätöksen perustana olevat sitoumukset (suuntaviivojen 47 kohta). Komission on voitava varmistua siitä, että rakenneuudistussuunnitelma on pantu täytäntöön asianmukaisesti. Tätä varten Puolan viranomaisten on toimitettava sille säännöllisesti yksityiskohtaiset kertomukset täytäntöönpanon edistymisestä (suuntaviivojen 49 kohta ja sitä seuraavat kohdat). Koska Gdańskin telakka on suuri yritys, ensimmäinen kertomus on periaatteessa esitettävä komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä. Tämän jälkeen komissiolle on toimitettava kertomus vähintään kerran vuodessa tämän päätöksen hyväksymispäivänä, kunnes rakenneuudistussuunnitelman tavoitteet katsotaan saavutetuiksi. Kertomuksissa on esitettävä kaikki tiedot, joita komissio tarvitsee voidakseen seurata rakenneuudistussuunnitelman toteuttamista ja rahoitusta (joka on toteutettava komission asettamien ehtojen mukaisesti), yrityksen saamia maksuja koskeva aikataulu ja sen taloudellinen tilanne sekä selvitys kaikkien tässä päätöksessä asetettujen ehtojen ja sitoumusten toteutumisesta. Kertomusten on sisällettävä erityisesti kaikki tiedot, jotka koskevat yritykselle rakenneuudistusaikana myönnettyjä tukia riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen tuki on myönnetty tai onko kyse yksittäisestä tuesta vai jostakin tukiohjelmasta myönnetystä tuesta (ks. suuntaviivojen 68–71 kohta). Jos komissio katsoo tarvitsevansa viipymättä vahvistuksen joistakin olennaisista tiedoista, esimerkiksi tuotantokapasiteetin supistamisesta, se voi vaatia kertomusten antamista useammin (suuntaviivojen 48 kohta). Kaikista rakenneuudistussuunnitelmaan tehtävistä muutoksista on ilmoitettava suuntaviivojen 52 kohdan ja sitä seuraavien kohtien mukaisesti. Komission on tarkistettava, tarvittaessa ulkopuolisen konsultin avustuksella, että kertomuksissa esitetään täydelliset ja oikeat tiedot tässä päätöksessä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(295)

Komissio muistuttaa myös siitä, että tuen ainutkertaisuuden periaatetta sovelletaan suuntaviivojen 71 kohdan ja sitä seuraavien kohtien mukaisesti,