9.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 35/17

(1)

Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen 6 päivänä joulukuuta 2001 tehtyä päätöstä EKP/2001/16 (1) on muutettu olennaisesti jo useita kertoja (2). Kun päätökseen nyt tehdään uusia muutoksia, päätös tulisi selvyyden vuoksi laatia uudelleen.

(2)

EKPJ:n perussäännön 32.1 artiklan mukaan rahoitustulo on kansallisille keskuspankeille rahapoliittisten tehtävien hoidon yhteydessä kertyvää tuloa. EKPJ:n perussäännön 32.2 artiklassa määrätään, että kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulo vastaa sitä vuotuista tuloa, joka sille kertyy niistä saamisista, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. Kansalliset keskuspankit yksilöivät nämä saamiset EKP:n neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti. Kansallisten keskuspankkien olisi yksilöitävä rahapoliittisten tehtävien hoidosta johtuvat saamiset saamisina, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. EKPJ:n perussäännön 32.4 artiklan mukaisesti kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulosta vähennetään määrä, joka vastaa kyseisen keskuspankin luottolaitosten 19 artiklan mukaisesti tekemille talletuksille maksamaa korkoa.

(3)

EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklan mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin Euroopan keskuspankin (EKP) pääomasta.

(4)

EKPJ:n perussäännön 32.6 ja 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvostolla on toimivalta antaa rahoitustulon jakauman loppusummien selvitystä ja siihen liittyviä maksuja koskevia suuntaviivoja ja toteuttaa kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet.

(5)

Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 (3) 10 artiklan mukaisesti EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen. Asetuksen 15 artiklan mukaan kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ovat laillisia maksuvälineitä kansallisten alueellisten rajojensa sisällä enintään kuuden kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisestä. Käteisrahan käyttöönottovuotta olisi siis pidettävä erityisenä vuotena, koska kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeeseen lasketut setelit saattavat edelleen muodostaa merkittävän osan liikkeeseen laskettujen setelien kokonaismäärästä.

(6)

Tietyistä valmisteluista käteiseuron käyttöönottamiseksi ja euroseteleiden ja -kolikoiden ennakko- ja edelleenjakelusta euroalueen ulkopuolella 14 päivänä heinäkuuta 2006 annettujen suuntaviivojen EKP/2006/9 (4) 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ennakkoon jaetut eurosetelit veloitetaan näiden vastapuolien kansallisessa keskuspankissa olevilta tileiltä niiden nimellisarvosta seuraavan ”lineaarisen veloitusmallin” mukaisesti: ennakkoon jaettujen euroseteleiden kokonaismäärä veloitetaan kolmena yhtä suurena eränä eurojärjestelmän ensimmäisen, neljännen ja viidennen perusrahoitusoperaation maksujen suorituspäivänä käteisrahan käyttöönottopäivän jälkeen. Laskettaessa rahoitustuloa käteisrahan käyttöönottovuodelta tämä ”lineaarinen veloitusmalli” olisi otettava huomioon.

(7)

Tämä päätös liittyy euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 13 päivänä joulukuuta annettuun päätökseen EKP/2010/29 (5), jossa säädetään, että EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat setelit liikkeeseen. Päätöksessä EKP/2010/29 säädetään, että liikkeeseen lasketut eurosetelit kohdistetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Siinä myös kohdistetaan 8 % liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvosta EKP:lle. Euroseteleiden kohdistaminen eurojärjestelmän jäsenten kesken merkitsee sitä, että syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saldoja. Näille liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavalla korolla on välitön vaikutus kunkin eurojärjestelmän jäsenen tuloon, ja siksi siitä pitäisi määrätä tällä päätöksellä. Tulo, jota EKP:lle kertyy sen osuuteen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä liittyville eurojärjestelmän sisäisille saamisille suoritettavista koroista, olisi lähtökohtaisesti jaettava kansallisille keskuspankeille Euroopan keskuspankin liikkeeseen lasketuista euroseteleistä sekä arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman mukaisesti ostetuista arvopapereisa saaman tulon väliaikaisesta jakamisesta 25 päivänä marraskuuta 2010 annetun päätöksen EKP/2010/24 (6) mukaisesti suhteessa niiden osuuksiin merkityn pääoman jakoperusteesta sinä tilikautena, jona tulo kertyy.

(8)

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saamisten ja velkojen nettosaldolle olisi maksettava korkoa siten, että sovelletaan objektiivista perustetta, jossa määritellään rahan hinta. Tässä yhteydessä asianmukaisena korkona on pidettävä huutokauppoina toteutettavissa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioissa sovellettavaa perusrahoitusoperaation korkoa.

(9)

Laskettaessa kansallisten keskuspankkien rahoitustuloa EKPJ:n perussäännön 32.2 artiklan mukaisesti velkapohjaan olisi sisällytettävä liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettomääräiset velat, koska ne vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä. Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavan koron suorittaminen merkitsee näin ollen sitä, että merkittävä määrä eurojärjestelmän rahoitustulosta jaetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Näitä eurojärjestelmän sisäisiä saldoja olisi mukautettava siten, että kansallisten keskuspankkien taseiden ja tuloslaskelmien vähittäinen mukauttaminen on mahdollista. Mukautusten olisi perustuttava niiden seteleiden arvoon, joita kukin kansallinen keskuspankki on laskenut liikkeeseen ennen euroseteleiden käyttöön ottamista. Näitä mukautuksia olisi sovellettava vuositasolla enintään viideksi vuodeksi vahvistetun laskukaavan mukaisesti.

(10)

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saldojen mukautukset on laskettu siten, että korvataan kaikki sellaiset merkittävät muutokset kansallisten keskuspankkien tulotilanteessa, jotka johtuvat euroseteleiden käyttöönotosta ja sen perusteella tehdystä rahoitustulon jakamisesta.

(11)

EKPJ:n perussäännön 32 artiklan mukaisia yleisiä sääntöjä sovelletaan myös tuloon, joka syntyy kun eurosetelit kirjataan pois käytöstä poistamisen johdosta.

(12)

EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklan mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. EKPJ:n perussäännön 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvosto on toimivaltainen toteuttamaan kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet. Niihin kuuluu toimivalta ottaa huomioon muita tekijöitä päätettäessä sellaisen tulon jakamisesta, joka syntyy, kun eurosetelit kirjataan pois käytöstä poistamisen johdosta. Tällöin yhdenvertaisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden periaatteet edellyttävät, että otetaan huomioon se ajanjakso, jonka kuluessa poistettavat eurosetelit laskettiin liikkeeseen. Tämän erityistulon jakoperusteen on sen vuoksi heijastettava sekä asiaankuuluvaa osuutta EKP:n pääomasta että liikkeeseenlaskujakson pituutta.

(13)

Euroseteleiden käytöstä poistamisesta olisi säädettävä erillisissä päätöksissä euroseteleiden, jotka olisi tehtävä nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2003 tehdyn päätöksen EKP/2003/4 (7) 5 artiklan mukaisesti,

a)

”kansallisella keskuspankilla” sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;

b)

”velkapohjalla” velkoja kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin velat on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä I;

c)

”yksilöitävillä saamisilla” velkapohjaa vastaavia saamisia kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin nämä saamiset on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä II;

d)

”liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvillä eurojärjestelmän sisäisillä saldoilla” kansallisen keskuspankin ja EKP:n sekä kansallisen keskuspankin ja toisen kansallisen keskuspankin välisiä saamisia ja velkoja, jotka johtuvat päätöksen EKP/2010/29 4 artiklan soveltamisesta;

e)

”merkityn pääoman jakoperusteella” kansallisten keskuspankkien (prosenttimääräisiä) osuuksia EKP:n merkityssä pääomassa, jotka saadaan soveltamalla kansallisiin keskuspankkeihin niiden painoarvoa EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitetussa jakoperusteessa, sellaisena kuin sitä sovelletaan kyseisen tilikauden osalta;

f)

”luottolaitoksella” joko a) luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (8), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, 2 artiklassa ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua luottolaitosta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen, tai b) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuta luottolaitosta, joka on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alainen;

g)

”yhdenmukaistetulla taseella” tasetta, jonka rakenne on määritelty kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 11 päivänä marraskuuta 2010 annettujen suuntaviivojen EKP/2010/20 (9) liitteessä VIII;

h)

”laskentakorolla” viimeisintä käytettävissä olevaa marginaalikorkoa, jota eurojärjestelmä käyttää huutokauppoina toteutettavissa perusrahoitusoperaatioissaan eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 (10) liitteessä I olevan 3.1.2 kohdan mukaisesti. Mikäli samana päivänä toteutetaan useita perusrahoitusoperaatioita selvitettäviksi, käytetään samanaikaisesti toteutettujen operaatioiden marginaalikorkojen keskiarvoa;

i)

”käteisrahan käyttöönottopäivällä” päivää, jona eurosetelit ja -kolikot saavat laillisen maksuvälineen aseman jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro;

j)

”viiteajanjaksolla” 24 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa 30 kuukautta ennen käteisrahan käyttöönottopäivää;

k)

”käteisrahan käyttöönottovuodella” 12 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa käteisrahan käyttöönottopäivästä;

l)

”päivittäisellä valuuttaviitekurssilla” päivittäistä valuuttaviitekurssia, joka perustuu Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien ja kuulumattomien keskuspankkien väliseen säännölliseen päivittäiseen, yleensä klo 14.15 Keski-Euroopan aikaan tapahtuvaan yhteistyökäytäntöön;

m)

”käytöstä poistetuilla euroseteleillä” eurosetelityyppiä tai -sarjaa, joka on poistettu käytöstä päätöksen EKP/2003/4 5 artiklan nojalla tehdyllä EKP:n neuvoston päätöksellä;

n)

”liikkeeseenlaskua koskevalla jakoperusteella” keskimääräistä merkityn pääoman jakoperustetta käytöstä poistettujen eurosetelityypin tai -sarjan liikkeeseenlaskujakson aikana;

o)

”liikkeeseenlaskujaksolla” eurosetelityyppiin tai -sarjaan liittyvää jaksoa, joka alkaa päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan ensimmäinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan, ja joka päättyy päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan viimeinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan;

p)

”poiskirjaamisella” käytöstä poistettujen euroseteleiden poistamista tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit”.

C

on hyvitys,

K

on kunkin kansallisen keskuspankin osalta euromäärä, joka saadaan soveltamalla merkityn pääoman jakoperustetta liikkeeseen laskettujen seteleiden keskimääräiseen arvoon viiteajanjakson aikana, jolloin euron käyttöön ottavan jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisten liikkeeseen laskettujen seteleiden määrä muunnetaan euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana,

A

on kunkin kansallisen keskuspankin osalta liikkeeseen laskettujen seteleiden keskimääräinen euromääräinen arvo viiteajanjakson aikana, muunnettuna euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana,

S

on seuraava kerroin kunkin tilikauden osalta, alkaen käteisrahan käyttöönottopäivästä:

a)

Poiskirjaamispäivänä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” vähennetään sellaisten käytöstä poistettujen euroseteleiden kokonaismäärä, jotka ovat vielä liikkeessä. Tällöin liikkeeseen laskettujen mutta käytöstä poistettujen euroseteleiden tosiasialliset määrät mukautetaan näiden seteleiden liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaan laskettaviin suhteellisiin määriin, ja erot tasataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken.

b)

Käytöstä poistettujen euroseteleiden mukautettu määrä poistetaan tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” ja siirretään kansallisten keskuspankkien tuloslaskelmiin.

c)

Kukin kansallinen keskuspankki tekee varauksen niitä käytöstä poistettavia euroseteleitä varten, joiden odotetaan tulevan vielä vaihdettaviksi. Varauksen on vastattava asianomaisen kansallisen keskuspankin osuutta, joka lasketaan liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaisesti varauksen kokonaismäärästä.