18.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/16


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1247/2009,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2009,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien molybdeenilankojen tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ”perusasetus”, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1.   Menettelyn aloittaminen

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ”komissio”, vastaanotti 23 päivänä helmikuuta 2009 valituksen, joka koski tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ”Kiina” tai ”asianomainen maa”, peräisin olevien molybdeenilankojen tuontia.

(2)

Valituksen teki perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti European Association of Metals (EUROMETAUX), jäljempänä ”valituksen tekijä”, sellaisen tuottajan puolesta, jonka tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia molybdeenilankojen kokonaistuotannosta yhteisössä.

(3)

Valituksessa esitetty alustava näyttö tuotteen polkumyynnistä ja tällaisen polkumyynnin aiheuttamasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(4)

Menettely aloitettiin 8 päivänä huhtikuuta 2009, jolloin sitä koskeva ilmoitus (2) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.2.   Menettelyn osapuolet

(5)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille sekä niille yhteisön tuojille, kauppiaille, käyttäjille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, Kiinan viranomaisille sekä valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle ja muille yhteisön tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(6)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille. Vain yksi yritysryhmä, johon kuuluivat Jinduicheng Molybdenum Co., Ltd, ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Jinduicheng Molybdenum Mining Guangming Co., Ltd, jäljempänä ”Jinduicheng-ryhmä”, ilmoittautui ja pyysi yksilöllistä kohtelua.

(7)

Koska vientiä harjoittavien tuottajien määrä Kiinassa sekä tuojien määrä yhteisössä oli ilmeisen suuri, komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että tässä tapauksessa voidaan mahdollisesti käyttää perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantamenetelmää.

(8)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja yhteisön tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan.

(9)

Koska otantaa koskevaan pyyntöön saatiin vain vähän vastauksia, tehtiin päätös, ettei otanta ollut tarpeen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien eikä yhteisön tuojien kohdalla.

(10)

Kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, eli tiedossa oleville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä yhteisön tuottajille, tuojille, kauppiaille ja käyttäjille lähetettiin erityinen kyselylomake. Vastauksia saatiin yhdeltä vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä Kiinassa, valituksen tehneeltä yhteisön tuottajalta, yhdeltä tuojalta/kauppiaalta ja yhdeltä käyttäjältä.

(11)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa

Jinduicheng-ryhmä:

—

Jinduicheng Molybdenum Co., Ltd, Xi'an,

—

Jinduicheng Molybdenum Mining Guangming Co., Ltd, Zibo;

b)

Tuottaja yhteisössä

—

Plansee Metall GmbH, Reutte, Itävalta;

c)

Käyttäjä yhteisössä

—

Praxair Surface Technologies Srl, Fornovo Taro, Italia.

(12)

Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei pyytänyt markkinatalouskohtelua, joten niille oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Yhdysvaltoja, koskevien tietojen perusteella. Tästä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

—

Global Tungsten & Powders Corp, Towanda.

1.3.   Tutkimusajanjakso

(13)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2008 ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välisen ajan, jäljempänä ”tutkimusajanjakso”. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi maaliskuun 2005 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ”tarkastelujakso”.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva molybdeenilanka, jossa on vähintään 99,95 painoprosenttia molybdeenia, jonka poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 1,35 mm mutta enintään 4,0 mm ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8102 96 00 , jäljempänä ”tarkasteltavana oleva tuote” tai ”molybdeenilanka”.

(15)

Molybdeenilankaa käytetään pääasiassa autoteollisuudessa kovaan kulutukseen joutuvien moottorinosien metallipinnoitukseen lämpöruiskutuksella niiden kulumiskestävyyden parantamiseksi. Tällaisia osia ovat muun muassa männänrenkaat, synkronirenkaat ja voimansiirto-osat.

2.2.   Samankaltainen tuote

(16)

Tarkasteltavana olevan tuotteen ja yhteisön tuotannonalan tuottaman ja yhteisön markkinoilla myymän molybdeenilangan välillä ei havaittu mitään eroja. Koska Kiina on siirtymätalousmaa eikä yksikään viejä pyytänyt markkinatalouskohtelua, kuten johdanto-osan 6 kappaleessa mainitaan, normaaliarvo oli määritettävä markkinataloutta toteuttavasta kolmannesta maasta, tässä tapauksessa Yhdysvalloista, saatujen tietojen perusteella. Käytettävissä olevien tietojen mukaan Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty molybdeenilanka sekä Yhdysvalloista muille markkinoille viety molybdeenilanka ovat fysikaalisilta ja kemiallisilta perusominaisuuksiltaan samanlaisia kuin Kiinassa tuotettu ja yhteisöön viety molybdeenilanka.

(17)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että molybdeenilangan kaikki lajit ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   POLKUMYYNTI

3.1.   Markkinatalouskohtelu

(18)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(19)

Kuten edellä johdanto-osan 6 kappaleessa kuitenkin todettiin, Jinduicheng-ryhmä pyysi ainoastaan yksilöllistä kohtelua. Kyseisten vaatimusten täyttymistä ei tämän vuoksi tarkasteltu.

3.2.   Yksilöllinen kohtelu

(20)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan yleensä tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset, jolloin niille voidaan myöntää yksilöllinen kohtelu.

(21)

Kyseiset edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

a)

kokonaan tai osittain ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten tai yhteisyritysten tapauksessa viejät voivat vapaasti kotiuttaa pääomia ja voittoja;

b)

vientihinnoista ja -määristä sekä myyntiehdoista päätetään vapaasti;

c)

osake-enemmistö on yksityishenkilöiden hallussa. Hallituksessa tai keskeisissä johtotehtävissä olevien valtion viranhaltijoiden on oltava joko vähemmistönä, tai on osoitettava, että yritys on kaikesta huolimatta riittävän riippumaton valtiosta;

d)

valuuttojen muuntaminen suoritetaan markkinahintaan;

e)

valtio ei puutu yrityksen toimintaan niin, että se mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos yksittäisille viejille vahvistetaan erilaiset tullit.

(22)

Edellä c kohdassa mainitusta edellytyksestä voitiin todeta, että emoyhtiö, Jingduicheng Molybdenum Co., Ltd, oli valtion omistuksessa. Tutkimusajanjakson aikana vain 20 prosenttia sen osakkeista oli yksityisomistuksessa ja nämä osakkeet edustivat vain 2,4 prosenttia äänioikeuksista. Loput 80 prosenttia osakkeista ja 97,6 prosenttia äänioikeuksista kuuluivat valtion omistamille yrityksille.

(23)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Jinduicheng-ryhmälle ei voida myöntää yksilöllistä kohtelua perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.3.   Normaaliarvo

(24)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin, että Yhdysvaltoja käytettäisiin vertailumaana. Yhdysvaltalainen tuottaja Global Tungsten & Powders Corp, jäljempänä ”Global Tungsten”, suostui toimimaan yhteistyössä ja toimitti kaikki tarvittavat tiedot normaaliarvon määrittämiseksi Kiinaa varten. Jinduicheng-ryhmä vastusti tätä valintaa ja ehdotti sen sijaan Meksikossa ja Intiassa toimivia tuottajia. Ne näissä maissa toimivat yritykset, joihin otettiin yhteyttä asian vuoksi, kuitenkin joko kieltäytyivät yhteistyöstä, kuten kävi Intian tapauksessa, tai ilmoittivat, etteivät ne tuottaneet samankaltaista tuotetta. Näin ollen Yhdysvallat vahvistettiin sopivaksi vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinaa varten.

(25)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti olisi huomattava, että koska vertailumaan tuottaja myi asianomaista tuotetta vain vähän kotimarkkinoillaan, kyseistä myyntiä koskevien tietojen käyttöä normaaliarvon tai laskennallisen normaaliarvon määrittämiseen pidettiin kohtuuttomana. Tämän vuoksi Kiinaa koskeva normaaliarvo määritettiin alustavasti Yhdysvalloista muihin kolmansiin maihin, myös yhteisöön, suuntautuvan viennin hintojen perusteella.

3.4.   Vientihinta

(26)

Kuten johdanto-osan 9 kappaleessa selitettiin, tutkimuksessa toimi yhteistyössä vain yksi yritysryhmä, Jinduicheng-ryhmä. Sen osuus Kiinasta yhteisöön suuntautuvasta tuonnista on 60–75 prosenttia (3). Tällä perusteella katsottiin, että yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen. Tämän vuoksi kaikkien kiinalaisten viejien vientihinnat määritettiin alustavasti käyttämällä yhteistyössä toimineen ryhmän ilmoittamia lukuja, joita täydennettiin johdanto-osan 34 kappaleessa selostetulla tavalla asianmukaisesti oikaistuilla Eurostatin tuontitiedoilla.

3.5.   Vertailu

(27)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tällä perusteella tehtiin oikaisuja kuljetus-, merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä välillisten verojen huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi.

3.6.   Polkumyyntimarginaali

(28)

Kuten johdanto-osan 23 kappaleessa selostettiin, Jinduicheng-ryhmä ei täyttänyt perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja yksilöllisen kohtelun edellytyksiä. Tämän vuoksi Kiinalle vahvistettiin koko maata koskeva polkumyyntimarginaali.

(29)

Koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 68,4 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

4.   VAHINKO

4.1.   Yhteisön tuotanto

(30)

Tutkimuksessa todettiin, että yhteisössä on kaksi tuottajaa, jotka tuottavat samankaltaista tuotetta muille kuin kytkösmarkkinoille. Toinen tuottaja ilmoitti suhtautuvansa puolueettomasti menettelyyn ja toimitti yleisiä tietoja tuotannostaan ja myynnistään. Tuottaja, jonka puolesta valitus tehtiin, toimi kaikilta osin yhteistyössä tutkimuksessa ja vastasi kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin. Kyseisen tuottajan liikesalaisuuksien suojelemiseksi kaikki arkaluonteisiin tietoihin liittyvät luvut ilmoitetaan jäljempänä indeksilukuina tai vaihteluvälinä. Suluissa olevat luvut ovat negatiivisia.

(31)

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannon määrä laskettiin edellä esitetyn perusteella lisäämällä täysin yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotantomäärään toisen yhteisön tuottajan ilmoittama tuotantomäärä.

4.2.   Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(32)

Tutkimus osoitti, että tutkimuksessa täysin yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotanto muodosti yli 80 prosenttia yhteisössä tutkimusajanjaksona tuotetusta molybdeenilangasta. Tämän vuoksi katsotaan, että yritys voi muodostaa yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(33)

Koska kyseisen yhteisön tuottajan käyttämä tilikausi on 1 päivän maaliskuuta ja seuraavan vuoden 28 päivän helmikuuta välinen aika, kaikki jäljempänä olevat tiedot esitetään tilikausittain eikä kalenterivuosittain (esim. tilikausi 2005 kattaa 1 päivän maaliskuuta 2004 ja 28 päivän helmikuuta 2005 välisen ajan). Tutkimusajanjakson tiedot koskevat kuitenkin 1 päivän huhtikuuta 2008 ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välistä aikaa, kuten johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan. Tuontia koskevat tiedot esitetään samalla tavalla.

4.3.   Yhteisön kulutus

(34)

Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen tiedossa olevien yhteisön tuottajien myyntimäärä ja Eurostatilta saatuihin tietoihin perustuva kokonaistuontimäärä kolmansista maista. Olisi muistettava, että CN-koodi, johon tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan, käsittää tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi myös muita tuotteita. Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia erillisiä tuontitilastoja ei ollut käytössä, Eurostatin tietoja oikaistiin valituksessa ehdotettua menetelmää käyttäen. Tämä menetelmä todettiin luotettavaksi keinoksi saada tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia tietoja.

(35)

Kuten taulukon 1 tiedoista käy ilmi, tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä yhteisössä laski tarkastelujakson aikana 10 prosenttia. Kysyntä kasvoi 4 prosenttia vuoteen 2008 mennessä, mutta laski tämän jälkeen erityisesti autoteollisuutta koetelleen talouskriisin seurauksena.

Taulukko 1

Community consumption

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Tonnia

397

405

412

411

358

Indeksi

100

102

104

104

90

Lähde: Eurostat, valituksessa olleet tiedot ja kyselylomakevastaukset

4.4.   Tuonti Kiinasta yhteisöön

4.4.1.   Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(36)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä Kiinasta tarkastelujaksolla määritettiin johdanto-osan 34 kappaleessa mainituista syistä Eurostatilta saatujen ja valituksessa ehdotettua menetelmää käyttäen oikaistujen tietojen perusteella. Näin tarkasteltuna tuonti Kiinasta on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 2

 

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Määrä

(tonnia)

36

65

69

116

97

Indeksi

100

181

192

322

269

Markkinaosuus

 

 

 

 

 

Indeksi

100

176

184

310

297

Hinnat

(euroa/tonni)

46 712

62 644

56 236

53 019

50 892

Indeksi

100

134

120

114

109

Lähde: Eurostat, valituksessa olleet tiedot

(37)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä lisääntyi merkittävästi eli yli kolminkertaistui kasvaen 36 tonnista vuonna 2005 aina 116 tonniin vuonna 2008. Vuonna 2008 saavutetun huipun jälkeen tuonti väheni tutkimusajanjakson aikana yhteisön kulutuksen kehitystä vastaavasti. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin osuus yhteisön markkinoista kuitenkin lähes kolminkertaistui vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä.

(38)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskihinta oli alimmillaan vuonna 2005. Korkeimmillaan hinta oli vuonna 2006, minkä jälkeen se laski vähitellen 19 prosenttia vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä.

4.4.2.   Hintojen alittavuus

(39)

Hinnan alittavuutta tutkittiin vertaamalla yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotteiden painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, Kiinasta tulevan tuonnin ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitettuihin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi.

(40)

Tämä vertailu osoitti, että Kiinasta tuotujen tuotteiden hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat niistä prosentteina ilmaistuina 30–35 prosentilla.

4.5.   Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1.   Alustavat huomiot

(41)

Kun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan tutkittiin, otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, joiden avulla voitaisiin arvioida yhteisön tuotannonalan tilannetta vuodesta 2005 tutkimusajanjakson päättymiseen.

4.5.2.   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

Taulukko 3

 

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Tuotanto

(indeksi)

100

98

96

73

67

Kapasiteetti

(indeksi)

100

100

100

100

100

Kapasiteetin käyttöaste

(indeksi)

100

98

96

73

67

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(42)

Kuten taulukosta käy ilmi, yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujakson aikana asteittain 33 prosenttia myötäillen näin Kiinasta tulevan tuonnin merkittävää, yli kolminkertaiseksi kasvanutta määrää samalla ajanjaksolla. Ensimmäisessä vaiheessa eli vuosina 2005–2008 yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni 27 prosenttia. Tämä laskusuuntaus vahvistui vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin tuotanto väheni vielä 8 prosenttia.

(43)

Koska tuotantokapasiteetti pysyi ennallaan, kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla tuotannon vähennystä vastaavasti.

4.5.3.   Myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu ja keskimääräiset yksikköhinnat yhteisössä

(44)

Seuraavan taulukon indeksiluvut edustavat yhteisön tuotannonalan myyntiä riippumattomille asiakkaille yhteisössä.

Taulukko 4

 

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Myyntimäärä yhteisön markkinoilla

(indeksi)

100

99

92

75

68

Markkinaosuus

(indeksi)

100

97

89

72

76

Keskimääräinen myyntihinta (indeksi)

100

86

96

95

92

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(45)

Yhteisön tuotannonalan myynti riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla väheni huomattavasti eli 32 prosenttia tarkastelujakson aikana. Myynnin vähennys oli huomattavasti suurempi kuin kulutuksen lasku (–10 prosenttia) samana ajanjaksona. Tämän seurauksena myös yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni merkittävästi kyseisen jakson aikana.

(46)

Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (noudettuna lähettäjältä -tasolla) etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla laski tarkastelujaksolla. Myyntihinnat kohosivat hieman vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna kyseisenä vuonna tapahtunutta raaka-ainehintojen nousua vastaavasti, mutta laskivat tämän jälkeen uudelleen. Kokonaisuutena katsoen yhteisön tuotannonalan oli laskettava keskimääräisiä myyntihintojaan yhteisön markkinoilla 8 prosenttia.

4.5.4.   Varastot

(47)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen koko kunkin kauden lopussa.

Taulukko 5

 

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Varastot

(indeksi)

100

179

72

253

233

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(48)

Varastot kasvoivat merkittävästi eli 133 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä kuvastaa tuotannonalan kasvavia vaikeuksia myydä tuotteitaan yhteisön markkinoilla. Varastojen vähentyminen vuosien 2006 ja 2007 välillä vastasi yhteisön kulutuksen kehitystä samalla ajanjaksolla.

4.5.5.   Työllisyys, palkat ja tuottavuus

(49)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan työllisyyden, työvoimakustannusten ja tuottavuuden kehittyminen.

Taulukko 6

 

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Työntekijät (kokoaikaiseksi muutettuna – FTE) (indeksi)

100

109

100

73

68

Työvoimakustannukset (euroa/FTE) (indeksi)

100

106

109

106

106

Tuottavuus (indeksi)

100

90

96

100

98

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(50)

Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä väheni voimakkaasti vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä johtui sekä yhteisön tuotannonalan tuotannon laskusta että sen pyrkimyksistä rationalisoida tuotantoa ja parantaa tuottavuutta. Yhteisön tuotannonalan rationalisointitoimet näkyivätkin tuottavuudessa, joka pysyi melko vakaana koko tarkastelujakson.

(51)

Keskimääräiset palkat nousivat tarkastelujakson alkupuolella, mutta laskivat sitten vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä.

4.5.6.   Kannattavuus ja kassavirta

(52)

Molybdeenilangan myyntiin liittyvät yhteisön tuotannonalan kannattavuus- ja kassavirtatasot olivat negatiivisia tarkastelujakson aikana vuotta 2007 lukuun ottamatta.

Taulukko 7

 

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Kannattavuus (indeksi)

(100)

(214)

190

(117)

(151)

Kassavirta (indeksi)

(100)

(344)

838

(41)

(97)

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(53)

Kannattavuus heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla ja erityisesti vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin se oli heikoimmillaan. Tutkimuksen mukaan kannattavuuden paraneminen vuonna 2007 oli yhteydessä yhteisön kulutuksen myönteiseen kehitykseen, yhteisön tuotannonalan rationalisointitoimiin ja siihen, että yhteisön tuotannonala pystyi nostamaan myyntihintojaan kyseisenä vuonna.

(54)

Kassavirta, joka osoittaa tuotannonalan kykyä rahoittaa itse toimintaansa, kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin kannattavuus. Kokonaisuutena katsoen tutkimus osoitti, että kassavirta supistui tarkastelujakson aikana.

4.5.7.   Investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(55)

Yhteisön tuotannonala teki tarkastelujakson alussa huomattavia investointeja tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon. Vuodesta 2006 alkaen investointeja oli kuitenkin supistettava.

(56)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan kyky hankkia pääomaa kehittyi samalla tavoin kuin sen kannattavuus.

Taulukko 8

 

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Investoinnit (indeksi)

100

41

6

5

6

Investointien tuotto

(indeksi)

(100)

(102)

158

(87)

(106)

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

4.5.8.   Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(57)

Tutkimuksessa määritetty, edellä johdanto-osan 32 kappaleessa mainittu polkumyyntimarginaali oli merkittävästi vähimmäistasoa suurempi. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat erityisesti tutkimusajanjakson aikana, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta yhteisön markkinoilla ei voida pitää vähäisenä.

4.6.   Vahinkoa koskevat päätelmät

(58)

Vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuva tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta lisääntyi yli 150 prosenttia, ja tarkastelujakson lopussa sen markkinaosuus oli 27,0 prosenttia. Kiinasta polkumyynnillä tuotujen halpojen tuotteiden hinnat alittivat tutkimusajanjakson aikana merkittävästi yhteisön tuotannonalan myyntihinnat. Hinnan alittavuuden painotettu keskiarvo oli tutkimusajanjakson aikana korkea eli 30-35 prosenttia.

(59)

Samaan aikaan yhteisön tuotannonalan myynnin määrä laski 32 prosenttia, vaikka yhteisön kulutus väheni vain 10 prosenttia. Sen markkinaosuus pieneni 17 prosenttiyksikköä ja sen oli laskettava myyntihintojaan 8 prosenttia myynnin ja markkinaosuuden laskusuuntauksen rajoittamiseksi.

(60)

Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni tuntuvasti tarkastelujakson aikana. Tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste vähenivät 33 prosenttia päätyen erittäin alhaiselle tasolle tutkimusajanjakson aikana. Varastot yli kaksinkertaistuivat. Myös kannattavuutta, kassavirtaa, työllisyyttä ja investointeja koskevien indikaattoreiden kääntyminen laskusuuntaan kertoo yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisestä tarkastelujakson aikana.

(61)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

5.1.   Johdanto

(62)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, onko Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tarkoituksena oli varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

5.2.   Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(63)

Samalla kun yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni, polkumyynnillä tapahtunut tuonti Kiinasta lisääntyi jyrkästi. Sen määrä kasvoi yli 150 prosenttia vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä ja sen markkinaosuus lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla. Samaan aikaan yhteisön tuotannonalan myynnin määrä väheni merkittävästi (32 prosenttia). Se menetti huomattavan osan markkinaosuudestaan ja lähes kaikki muut vahingon osoittimet, kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, kannattavuus, kassavirta ja työllisyys, kehittyivät tutkimuksen mukaan selvästi kielteiseen suuntaan tarkastelujaksolla.

(64)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat nousivat tarkastelujakson alussa, mutta sen jälkeen ne laskivat jatkuvasti ja merkittävästi (19 prosenttia) loppujakson ajan. Vaikka yhteisön tuotannonala laski hintojaan 8 prosenttia, Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat jatkuvasti yhteisön tuotannonalan hintoja alempia ja alittivat ne 30–35 prosentilla tutkimusajanjakson aikana.

(65)

Erityisesti autoteollisuutta koetelleeseen talouskriisiin liittyvä taloudellisen tilanteen heikkeneminen varsinkin tutkimusajanjakson aikana johti siihen, että yhteisön tuotannonalan myynnin määrä laski merkittävästi eli kolme kertaa enemmän kuin yhteisön kulutus. Tämän seurauksena sen markkinaosuus pieneni huomattavasti, ja koko tämä menetetty markkinaosuus siirtyi Kiinasta tulevalle tuonnille. Samalla myös tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste laskivat jyrkästi ja varastot kasvoivat voimakkaasti, yli 100 prosenttia.

(66)

Sen vuoksi katsottiin, että Kiinasta polkumyynnillä tuotujen halpojen tuotteiden suuri määrä vaikutti taloudellisten edellytysten heikentyessä huomattavan kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen tutkimusajanjaksolla.

5.3.   Muiden tekijöiden vaikutus

(67)

Syy-yhteyden analyysissä tarkasteltiin lisäksi seuraavia muita tekijöitä: yhteisön kulutuksen kehitys, yhteisön tuotannonalan kustannuskehitys ja erityisesti raaka-aineen (molybdeenioksidin) hinnat, tuotannonalan vientitoiminta ja tuonti muista kolmansista maista tarkastelujakson aikana.

5.3.1.   Kysynnän kehitys

(68)

Tutkimus osoitti, että kysyntä yhteisön markkinoilla supistui 10 prosenttia tarkastelujaksolla. Kulutus kasvoi aluksi 4 prosenttia vuosina 2005–2008, mutta laski sitten talouskriisin ja sen autoteollisuuteen kohdistuneiden vaikutusten seurauksena 14 prosenttia vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.

(69)

Kuten edellä johdanto-osan 65 kappaleessa selostetaan, Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi jyrkästi tarkastelujaksolla, kun taas yhteisön tuotannonalan myynnin määrä väheni huomattavasti enemmän (–32 prosenttia) kuin yhteisön kulutus (–10 prosenttia). Koko yhteisön tuotannonalan menettämän markkinaosuuden valtasi Kiinasta tuleva tuonti. Kulutuksen supistuminen ei näin ollen voi olla syynä yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen merkittävään heikkenemiseen tutkimusajanjakson aikana.

5.3.2.   Raaka-aineen hinnat yhteisön markkinoilla

(70)

Yhteisön tuotannonala pystyi karsimaan yksikkökustannuksiaan 6 prosenttia tarkastelujakson aikana. Olisi huomattava, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytettävän pääraaka-aineen eli molybdeenioksidin hinta laski tarkastelujaksolla. Niinpä taloudelliseen tilanteen heikentyminen ja taloudelliset tappiot tutkimusajanjakson aikana eivät voi johtua kustannusten kasvusta, vaan ne ovat pikemminkin seurausta myyntihintojen laskusta (–8 prosenttia) kyseisenä aikana.

5.3.3.   Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta

(71)

Vahinkoa koskevassa tutkimuksessa keskityttiin yhteisön tuotannonalan tilanteeseen sen tärkeimmällä markkina-alueella eli yhteisön markkinoilla. Tarkasteltaessa tuotannonalan vientitoimintaa mahdollisena vahinkoa aiheuttavana tekijänä voitiin todeta, että yhteisön tuotannonalan vientimyynti oli suhteellisen vaatimatonta tarkastelujakson aikana. Kyseisen viennin osuus tuotannonalan kokonaismyynnistä oli alle 10 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 9

 

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Viennin määrä

(indeksi)

100

88

105

50

45

Keskimääräinen vientihinta (indeksi)

100

89

86

93

91

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(72)

Viennin määrä tosin väheni tarkastelujaksolla autoteollisuudessa vuonna 2008 alkanutta maailmanlaajuista kriisiä vastaavasti, mutta yhteisön markkinat ovat aina olleet yhteisön tuotannonalan tärkein markkina-alue. Näin ollen vientimäärien vähenemisellä on voinut olla vain hyvin vähän kielteistä vaikutusta yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

5.3.4.   Tuonti muista kolmansista maista

(73)

Molybdeenilangan tuottajia on maailmassa erittäin vähän. Kiinan lisäksi sitä tuodaan yhteisöön lähinnä Yhdysvalloista. Tarkastelujaksolla sitä tuotiin lisäksi vähäisiä määriä Intiasta ja Japanista.

(74)

Yhdysvaltojen ainoa samankaltaisen tuotteen tuottaja, joka toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa, toimitti vientitietoja, joiden perusteella voitiin todeta, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Yhdysvalloista vastasi 15–20 prosenttia yhteisön markkinoista tutkimusajanjakson aikana. Kyseisen tuonnin määrä kuitenkin väheni tarkastelujaksolla kokonaisuutena katsoen 21 prosenttia. Suurin vähennys, peräti 17 prosenttia, tapahtui vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Luottamuksellisuussyistä taulukon 10 tiedot esitetään indeksilukuina.

Taulukko 10

Yhdysvallat

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Tuonti (tonnia) Indeksi

100

67

81

96

79

Markkinaosuus Indeksi

100

66

78

92

88

Keskimääräinen tuontihinta Indeksi

100

91

81

87

84

Lähde: Ainoan yhdysvaltalaisen viejän toimittamat tiedot

(75)

Tutkimus osoitti myös, että tutkimusajanjakson aikana Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin hinnat olivat huomattavasti korkeampia kuin Kiinasta polkumyynnillä tuotujen tuotteiden hinnat ja olivat lisäksi samaa tasoa kuin yhteisön tuotannonalan myyntihinnat. Tämä viittaa siihen, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti on saattanut vaikuttaa myös Yhdysvalloista tulevan tuonnin hintoihin. Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin mahdollinen kielteinen vaikutus yhteisön markkinoilla ei tästä syystä riittäisi poistamaan Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

5.3.5.   Yhteisön toinen tuottaja

(76)

Käytettävissä olevien tietojen mukaan yhteisön toisen tuottajan myynti yhteisön markkinoilla oli vähäistä. Kyseisen tuottajan toiminta yhteisön markkinoilla ei näin ollen voinut olla syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.4.   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(77)

Yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko näkyi lähinnä tuotannon, myyntimäärien ja markkinaosuuden laskuna. Alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta johtunut mittakaavaetujen menetys johti siihen, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne oli kokonaisuutena katsoen negatiivinen. Tutkimus osoitti myös, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama hintapaine pakotti yhteisön tuotannonalan laskemaan hintojaan 8 prosenttia, mikä heikensi sen rahoitustilannetta erityisesti tutkimusajanjakson aikana.

(78)

Yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni samaan aikaan, kun Kiinasta tulevan, yhteisön tuotannonalan hinnat jatkuvasti alittavin hinnoin tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi jyrkästi. Tämä selittää sen, miksi Kiinasta tulevan tuonnin osuus yhteisön markkinoista kasvoi huomattavasti.

(79)

Tutkittaessa muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, ilmeni, ettei yksikään niistä ollut voinut vaikuttaa tuotannonalaan merkittävästi kielteisellä tavalla eikä poistaa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle vahinkoa aiheuttaneen tilanteen välistä syy-yhteyttä varsinkaan tutkimusajanjaksolla.

(80)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, pääteltiin alustavasti, että Kiinasta tuleva tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

6.   YHTEISÖN ETU

6.1.   Alustavat huomautukset

(81)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto asianomaisesta maasta tulevassa tuonnissa ei olisi yhteisön edun mukaista. Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille valituksessa mainituille tuojille, kauppiaille ja käyttäjille. Kyselyyn vastasi yksi kauppias ja yksi käyttäjä.

(82)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehtiin seuraavat alustavat päätelmät.

6.2.   Yhteisön tuotannonalan etu

(83)

Molybdeenilanka on ratkaisevan tärkeä tuote valituksen tehneen tuottajan liiketoiminnassa. Kyse on periaatteessa volyymiliiketoiminnasta, jossa riittävän suuria määriä tarvitaan tukemaan korkeamman lisäarvon tuotteiden, esimerkiksi valaistusteollisuudessa käytettyjen tuotteiden, tuotantoa samassa tuotantoketjussa. Volyymiliiketoimintaa tarvitaan kiinteiden yksikkökustannusten pitämiseksi kurissa.

(84)

Jos polkumyyntitulleja ei oteta käyttöön, tämä vaikuttaisi kielteisesti molybdeenilankaan liittyvään liiketoimintaan ja voisi johtaa tilanteeseen, jossa Kiinasta tuleva tuonti syrjäyttäisi yhteisön tuotannonalan molybdeenilangan markkinoilta.

(85)

Ehdotettujen toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden kasvattaa tuotantomääriään, saada takaisin osan polkumyynnillä tapahtuneelle tuonnille menetetystä markkinaosuudesta ja näin toipua vahinkoa aiheuttaneesta polkumyynnistä.

(86)

Yhteenvetona voidaan todeta, että väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden varmistaa molybdeenilankaan liittyvän liiketoimintansa ja tämän myötä koko tästä keskeisestä tuotteesta riippuvaisen alan elinkelpoisuus.

6.3.   Yhteisön tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien etu

(87)

Vaikka tutkimuksen yhteydessä otettiin yhteyttä lukuisiin osapuoliin, myös tuojien ja käyttäjien yhdistyksiin ja yksittäisiin yrityksiin, yhteistyöhalukkuus on ollut erittäin vähäistä.

(88)

Tutkimus osoitti, että eräät kauppiaat hankkivat molybdeenilankaa yhteisön tuotannonalalta tai kiinalaisilta tuottajilta ja myyvät sen edelleen suoraan autoteollisuudelle. Eräät muut toimijat tarjoavat palveluja autoteollisuudelle. On merkille pantavaa, ettei yksikään autoteollisuudessa toimiva käyttäjä ottanut komissioon yhteyttä tutkimuksen kuluessa. Tämä näytti tukevan yhteisön tuotannonalan väitettä siitä, että tarkasteltavana olevasta tuotteesta aiheutuvien kustannusten osuus autoteollisuuden kokonaiskustannuksista on erittäin pieni.

(89)

Kyselylomakkeet lähetettiin kolmelle tiedossa olevalle, valituksessa mainitulle tuojalle. Yksi tuoja ilmoitti selkeästi, ettei se halunnut osallistua tutkimukseen, kun taas toinen tuoja ei reagoinut lainkaan yhteydenottoon. Vain yksi, Saksassa toimintaansa harjoittava tuoja ilmoittautui ja toimi yhteistyössä tutkimuksessa.

(90)

Kyselylomakkeet lähetettiin myös valituksessa mainituille 18 käyttäjälle. Tutkimuksessa toimi yhteistyössä kuitenkin vain yksi, Italiassa toimiva käyttäjä, jonka osuus Kiinasta peräisin olevan molybdeenilangan tuonnista oli tutkimusajanjakson aikana 35–50 prosenttia.

(91)

Tuojien ja kauppiaiden edusta voidaan todeta, että tutkimuksessa yhteistyössä toimineen kauppiaan toimittamien tietojen mukaan se hankki molybdeenilankaa yksinomaan yhteisön tuottajilta. Näin ollen ehdotettujen toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttane sen toimintaan.

(92)

Yhteisössä toimivien tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien ja kauppiaiden vähäinen kiinnostus tätä tutkimusta kohtaan näyttäisi osoittavan, että ehdotettujen väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittävää vaikutusta niiden toimintaan.

(93)

Italialaisen yhteistyössä toimineen tuottajan osalta tutkimus osoitti, että se toi maahan suuria määriä molybdeenilankaa Kiinasta. Yritys tarjoaa pinnoituspalveluja pääasiassa autoteollisuudelle. Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvän liiketoiminnan osuus on 15–25 prosenttia sen kokonaisliikevaihdosta.

(94)

Ehdotetun polkumyyntitullin käyttöönotto lisää sen vuoksi todennäköisesti kyseisen käyttäjän pinnoituspalvelujen toimintalohkon kustannuksia. Tällä ei kuitenkaan olisi merkittävää vaikutusta yrityksen kokonaistulokseen. Pahimmassa tapauksessa eli jos oletetaan, että kyseinen käyttäjä ei pystyisi siirtämään kustannusten lisäystä lainkaan asiakkaidensa maksettavaksi, tutkimusajanjakson tulos olisi jonkin verran tappiollinen kyseisellä toimintalohkolla ja yritystasolla puolestaan muutamaa prosenttiyksikköä alempi.

(95)

Edellä selostetun perusteella on selvää, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi kielteisesti tämän nimenomaisen käyttäjän pinnoituspalvelujen toimintalohkoon, koska yritys hankkii tuotteensa yksinomaan Kiinasta. Koska käyttäjällä kuitenkin on vahva asema tällä kapealla erikoisalalla luotettavuutensa ja toimitusvarmuutensa ansiosta, se pystynee siirtämään ainakin osan kustannusten lisäyksestä asiakkaittensa maksettavaksi ja/tai hankkimaan molybdeenilankaa muista lähteistä. Tämä vähentäisi ehdotettujen toimenpiteiden kielteistä vaikutusta.

(96)

Edellä esitetty huomioon ottaen pääteltiin alustavasti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät kokonaisuutena katsoen vaikuttaisi merkittävän kielteisesti tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien kokonaistilanteeseen yhteisössä.

6.4.   Kilpailua ja kauppaa vääristävät vaikutukset

(97)

Tutkimuksen mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia ja myyjiä on maailmassa vain vähän. Tästä syystä tutkittiin, voisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto johtaa kauppaa vääristäviin vaikutuksiin yhteisön markkinoilla ja erityisesti tarjonnan riittämättömyyteen. Vaikka Kiinasta peräisin olevan molybdeenilangan tuonti todennäköisesti vähenisi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena, tuotteesta tuskin tulisi pulaa yhteisön markkinoilla, koska yhteisön tuotannonalalla on tutkimuksen mukaan käyttämätöntä kapasiteettia markkinoiden kysynnän tyydyttämiseksi. Lisäksi on olemassa joitakin vaihtoehtoisia hankintalähteitä kuten tuonti Yhdysvalloista.

(98)

Koska ehdotettu polkumyyntitulli palauttaisi tasapuoliset toimintaedellytykset, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät oletettavasti jatkamaan molybdeenilangan myynti yhteisöön, joskaan eivät enää vahinkoa aiheuttavin hinnoin.

(99)

Toisaalta kuten johdanto-osan 86 kappaleessa selostetaan, jos polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonala ei pysty selviytymään tuotanto- ja myyntimääriensä jatkuvasta vähenemisestä tärkeimmällä markkina-alueellaan. Sen toiminta tällä alalla, joka käsittää samankaltaisen tuotteen lisäksi muitakin tuotteita, olisi siksi vaarassa loppua. Yhteisön tuotannonalan osuus toimituksista yhteisön markkinoille on yli 50 prosenttia. Sen toiminnan loppuminen johtaisi siis erittäin todennäköisesti molybdeenilangan riittämättömään tarjontaan yhteisön markkinoilla, ainakin kunnes yhteisön tuotannonalan myymä tuotemäärä olisi saatu korvattua tuonnilla.

6.5.   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(100)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että yhteisön edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan molybdeenilangan tuonnissa.

7.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

7.1.   Vahingon korjaava taso

(101)

Polkumyyntiä, siitä aiheutuvaa vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(102)

Näiden tullien suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittava tullin määrä.

(103)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä yhteisössä tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Olisi muistettava, että vuosi 2007 oli se tarkastelujakson vuosi, jona yhteisön tuotannonala tuotti voittoa. Näin ollen laskelmissa käytettiin kyseisen vuoden voittoon perustuvaa voittomarginaalia ennen veroja, joka oli 0–5 prosenttia. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta.

(104)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa, jota oli oikaistu tuonnin jälkeisten kustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin kokonaisarvosta.

7.2.   Väliaikaiset toimenpiteet

(105)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa olisi perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisena alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa tullin olisi näin ollen oltava todetun vahinkomarginaalin suuruinen.

(106)

Ehdotettu polkumyyntitulli on seuraava:

Kiina

Vahingon korjaava marginaali

Polkumyyntimarginaali

Polkumyyntitulli

Kaikki yritykset

64,3  %

68,4  %

64,3  %

8.   ILMOITTAMINEN OSAPUOLILLE

(107)

Edellä esitetyt alustavat päätelmät ilmoitetaan kaikille asianomaisille osapuolille, joille annetaan tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Niiden huomautukset tutkitaan ja, jos ne ovat oikeutettuja, otetaan huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisia lopullisia päätelmiä varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8102 96 00 (Taric-koodi 8102 96 00 10) kuuluvaa molybdeenilankaa, jossa on vähintään 99,95 painoprosenttia molybdeenia ja jonka poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 1,35 mm mutta enintään 4,0 mm.

2.   Edellä 1 kohdassa kuvatun tuotteen vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on 64,3 prosenttia.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Asianomaiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)   EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2)   EUVL C 84, 8.4.2009, s. 5.

(3)  Tämä luku on saatu vertaamalla Jinduicheng-ryhmän kokonaisvientiä asianmukaista CN-koodia koskeviin oikaistuihin Eurostatin tietoihin. Luottamuksellisuussyistä sen osuus Kiinasta tuotujen tuotteiden kokonaismäärästä ilmaistaan vaihteluvälinä.