25.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/22

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 670/2009,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä durumvehnän tai paddyriisin ostamiseksi järjestettävällä tarjouskilpailulla toteutettavan julkisen intervention osalta sekä asetusten (EY) N:o 428/2008 ja (EY) N:o 687/2008 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan a, c ja k alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 72/2009 (2), 13 artiklan 3 kohdan ja 18 artiklan 2 kohdan nojalla komissio voi päättää durumvehnän osalta 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen ja paddy- eli raakariisin osalta 1 päivästä syyskuuta alkaen julkisesta interventiosta, jos markkinatilanne ja erityisesti markkinahintojen kehitys niin edellyttää. Olisi säädettävä edellytyksistä, joiden täyttyessä julkisia interventioita voidaan toteuttaa, jos komissio katsoo tällaisen intervention tarpeelliseksi, sekä muistutettava, mitkä jäsenvaltion viranomaiset ovat tällä alalla toimivaltaisia neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) myönnettävän rahoituksen ja jäsenvaltioiden maksajavirastojen hoitaman julkisen varastoinnin toimien kirjanpidon osalta 21 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 884/2006 (3) säännösten mukaisesti täsmentäen, että kyseisiä viranomaisia nimitetään tämän asetuksen soveltamiseksi ”interventioelimiksi” myös, kun kyse on maksajavirastojen suorasta toiminnasta.

(2)

Julkisen interventiojärjestelmän mahdollisimman yksinkertaisen ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi olisi täsmennettävä säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden interventioelinten interventiokeskuksille antamaa hyväksyntää, sekä vahvistettava kyseistä hyväksyntää koskevat säännökset. Tätä varten olisi täsmennettävä edellytykset interventiokeskuksen varastojen hyväksymiseksi.

(3)

Interventioelimille jätettävien durumvehnää ja paddyriisiä koskevien tarjousten hyväksyttävyysedellytysten ja interventioelinten suorittaman tuotteiden haltuunoton edellytysten olisi oltava koko yhteisössä mahdollisimman yhdenmukaiset. Kaikkien toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi olisi näin ollen määriteltävä menettelyt, joita sovelletaan hankintoihin ja erityisesti tarjousten hyväksyttävyyteen sekä niihin liittyviin haltuunottoihin ja tarkastuksiin.

(4)

Kun hyväksytyn interventiokeskuksen varastot, jotka sijaitsevat jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa toimija harjoittaa pääasiallista toimintaansa, tarjoavat toimijoille mahdollisuuden toimittaa tuotteensa alhaisemmin kustannuksin, mainituille toimijoille olisi annettava mahdollisuus jättää tarjouksensa asianomaiseen jäsenvaltioon. Tätä varten, jotta vältetään kyseisille toimijoille aiheutuva ylimääräinen hallinnollinen kuormitus, on aiheellista sallia näiden suorittaa tarjouksiin liittyvät muodollisuudet omalla alv-tunnistenumerollaan jäsenvaltiossa, jossa ne harjoittavat pääasiallista toimintaansa, sekä sallia näiden asettaa tarjouksensa tueksi mainitussa jäsenvaltiossa saatu vakuus.

(5)

Intervention yksinkertaisen ja tyydyttävän hallinnoinnin turvaamiseksi olisi säädettävä, että esitetyn erän on oltava tasalaatuinen, ja riisin osalta, että erän on koostuttava saman lajikkeen riisistä. Lisäksi olisi vahvistettava vähimmäismäärä, jota pienempiä määriä koskevia tarjouksia interventioelimen ei tarvitse hyväksyä ottaen kuitenkin huomioon, että suurempi vähimmäismäärä saattaa olla tarpeen joissain jäsenvaltioissa voimassa olevien tukkukauppaedellytysten ja -tapojen tai ympäristösääntöjen huomioon ottamiseksi. Sovellettavia vähimmäismääriä koskevien tietojen antamiseksi toimijoille olisi säädettävä, että interventioelinten on täsmennettävä mainitut vähimmäismäärät kussakin julkaisemassaan tarjouskilpailuilmoituksessa ja vahvistettava ne tarvittaessa tässä asetuksessa vahvistettua tasoa korkeammaksi.

(6)	Interventioon ei pitäisi hyväksyä laadultaan sellaista durumvehnää ja paddyriisiä, jota ei voida asianmukaisesti käyttää myöhemmin ja varastoida. Sen vuoksi olisi määriteltävä menetelmät durumvehnän ja paddyriisin laadun määrittämiseksi.

(7)

Durumvehnän vähimmäislaatuvaatimukset on vahvistettu ihmisravintoa varten, ja niiden on täytettävä elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä 8 päivänä helmikuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 315/93 (4) vahvistetut terveyttä koskevat vaatimukset. Olisi säädettävä, että kyseisiä vaatimuksia sovelletaan asianomaisen, tähän interventiojärjestelmään kuuluvan tuotteen haltuunoton yhteydessä.

(8)

Maksajavirastot tai interventioelimet voivat määritellä sallittujen vieraiden aineiden enimmäismäärien ylittymiseen liittyvät riskit tarjoajilta saatujen tietojen ja maksajavirastojen tai interventioelinten omien analyysivaatimusten perusteella. Taloudellisten kustannusten rajoittamiseksi on perusteltua, ettei maksajavirastoilta tai interventioelimiltä edellytetä ennen tuotteiden haltuunottoa muita niiden vastuulla olevia analyysejä kuin sellaisia, jotka perustuvat riskianalyysiin, joka takaa tuotteiden laadun interventiojärjestelmään otettaessa. Jos jäsenvaltio tekee tuotteen ostohetkellä päätöksen, joka on tämän sääntelyn edellyttämän riskianalyysin kannalta puutteellinen, se on itse suoraan vastuussa, jos myöhemmin ilmenee, ettei tuote itse asiassa vastannut säädettyjä vähimmäisvaatimuksia. Tällaisella päätöksellä ei olisi voitu taata tuotteen laatua eikä sen vuoksi sen säilymistä moitteettomana. Sen vuoksi olisi täsmennettävä edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltiota on pidettävä tältä osin vastuullisena.

(9)	Paddyriisin vähimmäislaadun vahvistamiseksi olisi erityisesti otettava huomioon yhteisön tuottaja-alueiden ilmastolliset olosuhteet.

(10)

Olisi määriteltävä tarkoin tarkastukset, jotka on tehtävä sen varmistamiseksi, että tarjotut tuotteet ovat tosiasiallisesti tarjoajan nimeämissä varastoissa ja että tarjottujen tavaroiden painoa ja laatua koskevia vaatimuksia noudatetaan. Olisi erotettava toisistaan toisaalta tarjottavan tavaran hyväksyminen määrän ja vähimmäislaatuvaatimusten noudattamisen tarkastuksen jälkeen, ja toisaalta tarjoajalle maksettavan hinnan vahvistaminen sen jälkeen, kun edustavien näytteiden perusteella on tehty analyysit, jotka ovat tarpeen kunkin erän täsmällisten ominaisuuksien määrittämiseksi.

(11)

Tämän interventiotoimenpiteen tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi säädettävä, että durumvehnää tai riisiä koskevat tarjoukset ovat sitovia ja lopullisia. Niitä ei siis voida muuttaa eikä peruuttaa, ja vaikuttaa olevan tarpeen edellyttää vakuuden asettamista sekä täsmentää yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat vakuuden vapauttamista ja sen mahdollista siirtämistä yhteisön talousarvioon, jos mainittujen tarjousten tiettyjä hyväksyttävyysedellytyksiä ei noudateta.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 2 kohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa säädetään, että komissio vahvistaa tarjouskilpailumenettelyjä noudattaen durumvehnän interventiohinnan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta laadullisista syistä johtuvia hinnankorotuksia tai -alennuksia. Olisi täsmennettävä, että nämä hintavaihtelut liittyvät durumvehnän pääasiallisiin laatuvaatimuksiin.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetään, että interventiohinta vahvistetaan vakiolaatuiselle, kyseisen asetuksen liitteessä IV olevassa A kohdassa määritellylle paddyriisille ja jos interventioon tarjotun riisin laatu on erilainen kuin vakiolaatu, interventiohintaa mukautetaan hinnankorotuksia tai -alennuksia soveltamalla. Korotuksia ja vähennyksiä käyttämällä voidaan paddyriisimarkkinoilla todettuja laatuominaisuuksista johtuvia hintaeroja soveltaa myös interventioon. Tätä varten olisi otettava huomioon paddyriisin olennaiset ominaisuudet, jotta sen laatu voitaisiin arvioida puolueettomasti. Tähän riittää kosteuspitoisuuden, jalostustuotoksen ja virheellisten jyvien arvioiminen, joka voidaan tehdä yksinkertaisin ja tehokkain menetelmin.

(14)	Interventiovarastoissa tehtävät tarkastukset olisi yhdenmukaistamisen vuoksi toteutettava asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklassa määriteltyjä edellytyksiä noudattaen.

(15)	Järjestelmän tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi on syytä säätää, että komission edellyttämät tiedot toimitetaan sähköisesti ja komission jäsenvaltioiden käyttöön asettamia menetelmiä käyttäen.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt riisialaa koskevat säännökset korvaavat voimassa olevat säännökset, joista säädetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä interventiokeskusten määrittämisen ja interventioelinten suorittaman paddy- eli raakariisin haltuunoton osalta 29 päivänä maaliskuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 489/2005 (5). Riisiin ja durumvehnään sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi on kuitenkin aiheellista olla toistamatta eräitä asetuksen (EY) N:o 489/2005 säännöksiä.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt durumvehnää koskevat säännökset korvaavat voimassa olevat säännökset, joista säädetään viljan interventiokeskuksista 8 päivänä toukokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 428/2008 (6). Sen vuoksi olisi säädettävä, että viimeksi mainittuja säännöksiä ei sovelleta enää durumvehnään 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen.

(18)

Tässä asetuksessa säädetyt durumvehnää koskevat säännökset korvaavat voimassa olevat säännökset, joista säädetään maksajavirastojen tai interventioelinten suorittamaan viljan haltuunottoon sovellettavista menettelyistä sekä menetelmistä viljan laadun määrittämiseksi 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 687/2008 (7). Sen vuoksi olisi säädettävä, että viimeksi mainittuja säännöksiä ei sovelleta enää durumvehnään 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen.

(19)	Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 428/2008 ja (EY) N:o 687/2008 olisi muutettava ja asetus (EY) N:o 489/2005 olisi kumottava.

(20)

Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädettyjä julkista interventiota koskevia uusia säännöksiä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 72/2009 8 artiklan nojalla durumvehnän osalta 1 päivästä heinäkuuta 2009 ja riisialan osalta 1 päivästä syyskuuta 2009 alkaen. Kyseisten säännösten soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä olisi sen vuoksi sovellettava samoista päivämääristä alkaen.

(21)	Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

INTERVENTIOKESKUSTEN HYVÄKSYMISTÄ SEKÄ HANKINTOJA JA TARJOUKSIA KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖT

1 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 13 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 2 kohdassa säädettyjen, durumvehnä- ja riisialoilla toteutettavien julkisten interventio-ostojen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen ostojen suorittajia ovat maksajavirastot tai maksajavirastojen asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti valtuuttamat elimet, jäljempänä ’interventioelimet’.

2 artikla

Interventiokeskusten nimeäminen ja hyväksyminen

1. Komission asetuksen (EY) N:o 1234/2007 41 artiklan mukaisesti nimeämien interventiokeskusten on oltava interventioelinten tämän asetuksen säännösten ja asetuksessa (EY) N:o 884/2006 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ennakolta hyväksymiä erityisesti vastuun ja tarkastusten suhteen, kuten viimeksi mainitun asetuksen 2 artiklassa säädetään.

2. Interventiokeskuksen hyväksymiseksi interventioelinten on varmistettava, että mainitun keskuksen varastot täyttävät vähintään seuraavat edellytykset:

a)	mainitun keskuksen varastojen yhteenlaskettu varastointikapasiteetti on vähintään 20 000 tonnia durumvehnän osalta tai vähintään 10 000 tonnia riisin osalta;

b)	varastosta poistamisen vähimmäiskapasiteetti, jonka ansiosta kustakin varastosta on mahdollista myydä yhtä työpäivää kohden vähintään 5 prosenttia varastoidusta määrästä tai 1 000 tonnia durumvehnän osalta ja 500 tonnia riisin osalta.

3. Komission asetuksen (EY) N:o 1234/2007 41 artiklan kohdan mukaisesti nimeämien interventiokeskusten ja niiden varastojen luetteloa koskevat tiedot on muutettava ja asetettava jäsenvaltioiden ja kansalaisten käyttöön tämän asetuksen 23 ja 24 artiklan mukaisesti.

2 JAKSO

MENETTELY DURUMVEHNÄN TAI PADDYRIISIN OSTAMISEKSI TARJOUSKILPAILULLA

3 artikla

Ostot

1. Interventioelimet ostavat tarjouskilpailuilmoituksen perusteella durumvehnää tai paddyriisiä sen jälkeen, kun tarjouskilpailumenettely on aloitettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen komission asetuksella, jäljempänä ’tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annettu asetus’.

2. Tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetussa asetuksessa annetaan erityisesti seuraavat tiedot:

a)	tuotteen kuvaus ja sen CN-koodi;

b)	tarjouskilpailujen päivämäärät;

c)	tarjousten jättämisen määräpäivä ja kellonaika;

d)	tarjouskilpailumenettelyn päättymispäivä;

e)	asianomainen yksi tai useampi jäsenvaltio tai alue, jos sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa.

3. Paddyriisin osalta tarjouskilpailumenettely voidaan rajoittaa yhteen tai useampaan riisityyppiin, siten kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä III olevan I osan 2 kohdassa (”lyhytjyväinen riisi”, ”luokkaan A kuuluva pitkäjyväinen riisi” tai ”luokkaan B kuuluva pitkäjyväinen riisi”).

4. Tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetun asetuksen voimaantulopäivän ja tarjousten jättämiselle asetetun ensimmäisen määräajan viimeisen määräpäivän välillä on oltava vähintään kuusi päivää.

5. Interventioelimen julkaisemassa tarjouskilpailuilmoituksessa on täsmennettävä erityisesti vähimmäismäärät, joita tarjousten on koskettava. Nämä määrät ovat durumvehnän osalta vähintään 10 tonnia ja riisin osalta vähintään 20 tonnia.

Jos ensimmäisessä alakohdassa vahvistettuja määriä suurempien vähimmäismäärien soveltaminen on kuitenkin perusteltua jossain jäsenvaltiossa voimassa olevien tukkukauppaedellytysten ja -tapojen tai ympäristösääntöjen vuoksi, toimivaltaisen interventioelimen on vahvistettava kyseiset määrät tarjouskilpailuilmoituksessa.

6. Tarjouskilpailumenettelystä johtuvia velvollisuuksia ei voi siirtää.

4 artikla

Tarjousten jättämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset

1. Edellä olevassa 3 artiklassa tarkoitetut ostot tehdään niiden tarjousten perusteella, jotka toimijat jättävät jäsenvaltioiden interventioelimille kirjallisesti tai sähköisessä muodossa vastaanottotodistusta vastaan.

2. Jotta interventioelin voi hyväksyä tarjouksen, sen on sisällettävä

komission 24 artiklassa määriteltyjen edellytysten mukaisesti laatimaan yhdenmukaiseen malliin perustuva, jäsenvaltioiden interventioelimen käyttöön antama lomake, jossa on annettava vähintään seuraavat tiedot:

i)	tarjoajan nimi; tarjoajan osoite ja alv-tunnistenumero jäsenvaltiossa, jossa tämä harjoittaa pääasiallista toimintaansa, tai näiden tietojen puuttuessa tarjoajan maatalousrekisterinumero;

ii)	tarjottu tuote; ja riisin osalta maininta riisityypistä ja -lajikkeesta;

iii)	tuotteen varastointipaikka tarjouksen jättämishetkellä;

iv)	interventiokeskuksen varastot, joiden osalta tarjous on edullisin;

v)	tarjottu määrä, tarjotun tuotteen sadonkorjuuvuosi, maininta sen yhteisön alkuperästä ja tuotantoalueesta yhteisössä;

vi)

ehdotettu hinta tonnilta tuotetta, joka vastaa durumvehnän osalta vähimmäislaatua ja riisin osalta vakiolaatua, toimitettuna purkamattomana nimetyn interventiokeskuksen varastoon ja ilmaistuna euroina enintään kahden desimaalin tarkkuudella. Kyseinen hinta voi olla enintään yhtä suuri kuin durumvehnän osalta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu viitehinta tai paddyriisin osalta mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu viitehinta;

vii)	riisin osalta sadonkorjuun jälkeen suoritetut kasvinsuojelukäsittelyt ja tarkat tiedot käytetyistä ainemääristä;

viii)

tarjotun tuotteen tärkeimmät ominaisuudet;

seuraavat liiteasiakirjat:

todiste siitä, että tarjoaja on ennen tarjousten jättämisen määräajan päättymistä asettanut vakuuden, jonka suuruus on durumvehnän osalta 30 euroa tonnilta tai paddyriisin osalta 50 euroa tonnilta; vakuus voidaan asettaa jäsenvaltiossa, jossa tarjoaja harjoittaa pääasiallista toimintaansa, vaikka tarjous jätetään jossain toisessa jäsenvaltiossa;

ii)	tarjoajan ilmoitus, jossa vakuutetaan että tarjotut määrät ovat tosiasiallisesti tämän kohdan a alakohdan iii alakohdassa nimetyssä varastointipaikassa;

iii)	tarjoajan ilmoitus, jossa vakuutetaan, että tarjous koskee tasalaatuista erää, että erä koostuu riisin osalta saman lajikkeen paddyriisistä ja että vähimmäismäärät vastaavat interventioelimen julkaisemassa tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistettuja vähimmäismääriä.

3. Interventioelin kirjaa hyväksyttävät tarjoukset, niiden vastaanottopäivän ja määrät, joita ne koskevat.

4. Tarjoukset ovat sitovia ja lopullisia.

5 artikla

Interventioelimen tekemä tarjousten tarkastus

1. Interventioelimet tarkastavat tarjousten hyväksyttävyyden 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaadittujen tietojen perusteella.

Jos tarjousta ei hyväksytä, interventioelimen on ilmoitettava siitä viipymättä kyseiselle toimijalle.

2. Edellä olevan 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen yhtäpitävyys voidaan tarkastaa interventioelimen todettua tarjoukset hyväksyttäviksi, tarvittaessa tarjoajan nimeämän varastointipaikan osalta toimivaltaisen interventioelimen avustuksella 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Jos jokin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista ei ole vaatimusten mukainen, tarjous on peruttava ja sovellettava 9 artiklan 2 kohtaa.

6 artikla

Tarjousten ilmoittaminen komissiolle

1. Interventioelimen on ilmoitettava hyväksyttävät tarjoukset komissiolle viimeistään tarjousten jättämisen määräpäivää seuraavana päivänä kello 14 (Brysselin aikaa) 24 artiklassa säädettyjä edellytyksiä noudattaen. Tarjoajien henkilöllisyyttä ei paljasteta.

Hyväksyttävien tarjousten puuttuessa jäsenvaltion on ilmoitettava siitä komissiolle samassa määräajassa.

2. Hyväksyttävät tarjoukset, joita ei ole toimitettu komissiolle, suljetaan tarjouskilpailumenettelyn ulkopuolelle.

7 artikla

Tarjousten perusteella tehtävä päätös

Komissio päättää tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tarjousten perusteella olla hyväksymättä saatuja tarjouksia tai vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen interventio-ostoa koskevan enimmäishinnan.

8 artikla

Tarjouksia koskevat päätökset

1. Kun komissio on vahvistanut interventio-ostoa koskevan enimmäishinnan 7 artiklan mukaisesti, interventioelinten on hyväksyttävä enintään enimmäishintaa vastaavat hyväksyttävät tarjoukset. Kaikki muut tarjoukset on hylättävä.

2. Jos interventio-ostoa koskevaa enimmäishintaa ei ole vahvistettu, kaikki tarjoukset on hylättävä.

3. Interventioelinten on tehtävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päätökset sen jälkeen, kun on julkaistu asetus tai annettu tiedoksi päätös, jossa vahvistetaan 7 artiklassa tarkoitettu interventio-ostoa koskeva enimmäishinta tai jossa ilmoitetaan, että tarjouskilpailu jätetään ratkaisematta.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava jokaiselle tarjouksen tekijälle viimeistään 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen julkaisupäivää seuraavana työpäivänä, mihin tulokseen tämän osallistuminen tarjouskilpailuun on johtanut.

9 artikla

Vakuuksien vapauttaminen ja pidättäminen

1. Tuotteiden tosiasiallinen sijainti tarjoajan nimeämässä varastointipaikassa 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti, tasalaatuisen erän esittäminen, komissiolle toimitetun tarjouksen voimassapitäminen ja toimivaltaisen viranomaisen toteuttama tuotteen haltuunotto ovat komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (8) 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja ensisijaisia vaatimuksia.

2. Jollei 1 kohdassa tarkoitettuja ensisijaisia vaatimuksia noudateta, vakuus pidätetään, ellei kyseessä ole ylivoimainen este, ja luetaan komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 (9) 12 artiklan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidotuksi menoksi.

3. Tämän artiklan soveltamiseksi interventioelinten on tarkastettava varastointipaikoissa olevat määrät noudattaen soveltuvin osin asetuksessa (EY) N:o 884/2006 säädettyjä sääntöjä ja edellytyksiä varmistaakseen, että varastoidut tuotteet ovat varastossa julkisen varastoinnin toimien yhteydessä, ja erityisesti noudattaen kyseisen asetuksen liitteessä I olevan B kohdan III alakohdassa esitettyjä sääntöjä ja edellytyksiä. Tarkastusten on koskettava vähintään viittä prosenttia tarjouksista ja viittä prosenttia tarjotuista määristä, ja ne on tehtävä riskianalyysin perusteella.

4. Vakuus vapautetaan 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen julkaisemisen jälkeen, jos tarjous hylätään.

5. Hyväksyttyjen tarjousten osalta vakuus vapautetaan viiden työpäivän kuluessa 18 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun haltuunottotiedotteen laatimispäivästä.

3 JAKSO

TUOTTEIDEN TOIMITUSMENETTELY

10 artikla

Toimitukset

1. Interventioelin vahvistaa toimituspäivämäärän tai -päivämäärät tarjoajan nimeämän hyväksytyn interventiokeskuksen varastoon ja ilmoittaa ne tarjoajalle mahdollisimman pian.

Jos tuotteita ei kuitenkaan voida toimittaa tarjoajan nimeämän interventiokeskuksen varastoihin, interventioelin nimeää saman interventiokeskuksen muita varastoja tai toisen hyväksytyn interventiokeskuksen varastoja, joihin tuotteet on toimitettava alhaisimmin kustannuksin, ja vahvistaa toimituspäivämäärän tai -päivämäärät.

2. Tuotteet on toimitettava kokonaisuudessaan hyväksytyn interventiokeskuksen varastoon viimeistään tarjouksen vastaanottokuukautta seuraavan kolmannen kuukauden lopussa, mutta kuitenkin viimeistään 30 päivänä kesäkuuta durumvehnän osalta ja 31 päivänä elokuuta paddyriisin osalta.

3. Interventioelimen edustaja ottaa toimituksen vastaan tarjoajan tai tämän asianmukaisesti valtuutetun edustajan läsnä ollessa.

4. Toimitettu määrä on todettava punnitsemalla tarjoajan tai tämän asianmukaisesti valtuutetun edustajan ja tarjoajasta riippumattoman interventioelimen edustajan läsnä ollessa.

Interventioelimen edustaja voi kuitenkin myös olla varastoija. Siinä tapauksessa

a)	interventioelin tekee itse 30 päivän kuluessa haltuunotosta tarkastuksen, johon sisältyy ainakin tilavuuden tarkastaminen; punnitun määrän ja tilavuusmenetelmällä arvioidun määrän välinen mahdollinen ero ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia;

b)	jos sallittu poikkeama ei ylity, varastoija vastaa kaikista kustannuksista, jotka liittyvät myöhemmässä punnituksessa mahdollisesti todettuihin puuttuviin määriin haltuunoton yhteydessä varastokirjanpitoon merkittyyn painoon nähden;

c)	jos sallittu poikkeama ylittyy, erä on punnittava välittömästi. Jos todettu paino on pienempi kuin varastokirjanpitoon merkitty paino, varastoija vastaa punnituskustannuksista, ja päinvastaisessa tapauksessa kustannuksista vastaa jäsenvaltio.

11 artikla

Kuljetuskustannukset

1. Tarjoaja vastaa tavaroiden kuljetuskustannuksista nimeämänsä interventiokeskuksen varastoon, jonka kustannukset ovat 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti alhaisimmat, enintään 100 kilometrin etäisyydellä. Interventioelin vastaa kuljetuskustannuksista yli 100 kilometrin etäisyyksiltä.

2. Jos interventioelin muuttaa tarjoajan nimeämän interventiokeskuksen varastoa 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, interventioelin vastaa ylimääräisistä kuljetuskustannuksista 20 kilometrin vähimmäisetäisyyden rajoissa. Interventioelin vastaa kuitenkin kaikista kuljetuskustannuksista yli 100 kilometrin etäisyyksiltä.

3. Komissio korvaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut interventioelimen vastuulla olevat kustannukset muuttuvien määrien perusteella asetuksen (EY) N:o 884/2006 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

II LUKU

DURUMVEHNÄÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

12 artikla

Tarjotun durumvehnän laatu

1. Tullakseen hyväksytyksi interventioon durumvehnän on oltava laadultaan virheetöntä, aitoa ja myyntikelpoista.

2. Jotta durumvehnää voitaisiin pitää laadultaan virheettömänä, aitona ja myyntikelpoisena, se on katsottava moitteettomaksi. Tätä varten sen on täytettävä laatuvaatimukset, joiden tarkastelussa otetaan huomioon liitteessä I olevassa A osassa määritellyt ominaisuudet ja liitteessä I olevassa B osassa esitetyt durumvehnän vähimmäislaatuvaatimukset.

13 artikla

Durumvehnätarjouksia koskeva näytteenotto ja analyysit

1. Kustakin tarjotusta durumvehnäerästä otetaan sen laatuominaisuuksien määrittämiseksi edustava näyte, joka koostuu näytteistä, joita on otettu yksi jokaisesta toimituksesta ja vähintään yksi jokaiselta 60 tonnilta.

2. Interventioelin tutkituttaa otettujen näytteiden ominaisuudet 20 työpäivän kuluessa edustavan näytteen ottamisesta.

3. Interventioon tarjotun durumvehnän laadun määrittämiseksi käytettävät vertailumenetelmät vahvistetaan liitteessä II seuraavasti:

—	A osa: Vertailumenetelmä niiden ainesten määrittämiseksi, jotka eivät ole moitteettoman laatuisia perusviljoja

—	B osa: Vertailumenetelmä durumvehnän kosteuspitoisuuden määrittämiseksi

—	C osa: Vertailumenetelmä läpikuultavuutensa menettäneiden durumvehnän jyvien määrän määrittämiseksi

—	D osa: Muut durumvehnän laadun määrittämiseksi sovellettavat menetelmät.

4. Jäsenvaltioiden on tehtävä vieraiden aineiden, myös radioaktiivisuuden, määrää koskevat tarkastukset riskianalyysin perusteella ja otettava huomioon erityisesti tarjoajan toimittamat tiedot sekä tämän vaatimusten noudattamista koskevat sitoumukset, erityisesti tarjoajan saamien analyysien tulosten osalta. Tarkastustoimenpiteiden jaksotus ja soveltamisala määritellään tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, erityisesti kun kyse on tapauksesta, jossa vieraat aineet voivat aiheuttaa vakavia markkinatilanteen häiriöitä.

5. Tarjoaja vastaa kustannuksista, jotka liittyvät

a)	vieraiden aineiden analyyseihin;

b)	amylaasien aktiivisuuden mittauskokeeseen (Hagberg);

c)	valkuaispitoisuuden määrittämiseen;

d)	tuotteiden poistamiseen markkinoilta, kun analyysit ovat osoittaneet, ettei tarjottu durumvehnä vastaa interventioon vaadittavaa vähimmäislaatua.

6. Analyysien tulokset toimitetaan tarjoajalle 18 artiklassa säädetyssä haltuunottotiedotteessa.

7. Riitatapauksessa interventioelin asettaa kyseiset tuotteet uudelleen tarvittaviin tarkastuksiin, joihin liittyvät kustannukset häviävän osapuolen on maksettava.

8. Tapauksissa, joissa tarjottua durumvehnää ei analyysien ja tarkastusten perusteella voida hyväksyä interventioon, tarjoaja voi korvata asianomaisen erän viimeistään kahdentenakymmenentenä työpäivänä kyseisestä havainnosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimitusta koskevaa määräaikaa. Poiketen siitä, mitä 11 artiklassa säädetään, kyseiseen korvaamiseen liittyvät kuljetuskustannukset ovat yksinomaan tarjoajan vastuulla.

14 artikla

Durumvehnätarjousten haltuunotto

1. Interventioelin ottaa tarjotun durumvehnän haltuunsa, kun sen edustaja on todennut koko erän osalta interventiokeskukseen toimitetun tavaran määrän ja 12 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten täyttymisen 13 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Haltuunoton on tapahduttava 60 päivän kuluessa 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta viimeisestä toimituksesta mutta kuitenkin viimeistään 31 päivänä heinäkuuta.

Jos kuitenkin sovelletaan 13 artiklan 8 kohdan säännöksiä, haltuunoton on tapahduttava viimeistään 31 päivänä elokuuta.

III LUKU

RIISIÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Tarjotun paddyriisin laatu

1. Tullakseen hyväksytyksi interventioon paddyriisin on oltava laadultaan virheetöntä, aitoa ja myyntikelpoista.

2. Paddyriisiä pidetään virheettömänä, aitona ja myyntikelpoisena, jos

a)	se täyttää vaatimukset, jotka vahvistetaan liitteessä III olevassa A osassa riisin jalostuksen perustuotoksen osalta ja liitteessä III olevassa B osassa virheellisten riisinjyvien sallittujen enimmäisosuuksien osalta;

b)	sen kosteuspitoisuus on enintään 14,5 prosenttia;

c)	siinä ei ole epätavallista hajua tai eläviä hyönteisiä;

d)	sen radioaktiivisuus ei ylitä yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja sallittuja enimmäistasoja.

16 artikla

Paddyriisitarjouksia koskeva näytteenotto ja analyysit

1. Edellä olevan 15 artiklan mukaisten, tuotteen interventioon hyväksymisen edellyttämien laatuvaatimusten tarkistamiseksi interventioelin ottaa näytteitä tarjoajan tai tämän asianmukaisesti valtuutetun edustajan läsnä ollessa.

On otettava kolme edustavaa, vähintään yhden kilogramman painoista näytettä. Näytteet on tarkoitettu

a)	tarjoajalle;

b)	varastolle, jossa haltuunotto suoritetaan;

c)	interventioelimelle.

Jotta näytteet olisivat edustavia, näytteenottokertojen lukumäärä on laskettava jakamalla tarjotun erän määrä kymmenellä tonnilla. Näytteiden on oltava samanpainoisia. Edustavat näytteet saadaan jakamalla näytteiden määrä kolmella.

Laatuvaatimukset on tarkistettava edustavasta näytteestä, joka on tarkoitettu varastolle, jossa haltuunotto suoritetaan.

2. Edustavia näytteitä on otettava kustakin osatoimituksesta (kuorma-auto, vesialus, junavaunu) 1 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

Kukin osatoimitus voidaan ennen interventiovarastoon siirtämistä tutkia tarkastamalla ainoastaan kosteuspitoisuus, epäpuhtauksien osuus ja elävien hyönteisten esiintymättömyys. Jos tarkastuksen lopputulos osoittaa myöhemmin, ettei jokin osatoimitus täytä vähimmäislaatuvaatimuksia, erän haltuunotosta kieltäydytään. Koko erä on poistettava tarjoajan kustannuksella.

Jos interventioelin voi jossakin jäsenvaltiossa tarkistaa kunkin osatoimituksen kaikki vähimmäislaatuvaatimukset ennen varastoon siirtämistä, se voi kieltäytyä ottamasta haltuunsa osatoimitusta, joka ei täytä kyseisiä vaatimuksia.

3. Riisissä esiintyvän radioaktiivisuuden valvontaa suoritetaan ainoastaan tilanteen sitä vaatiessa ja tarvittavan ajan. Tarvittaessa valvontatoimenpiteiden kesto ja laajuus määritellään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Analyysien tulokset annetaan tiedoksi tarjoajalle 18 artiklassa säädetyssä haltuunottotiedotteessa.

5. Riitatapauksessa interventioelin asettaa kyseiset tuotteet uudelleen tarvittaviin tarkastuksiin, joihin liittyvät kustannukset häviävän osapuolen on maksettava.

Interventioelimen hyväksymä laboratorio suorittaa uuden analyysin tarjoajan ja interventioelimen hallussa olevista näytteistä tasapuolisesti muodostetun uuden edustavan näytteen perusteella. Jos tarjottu erä toimitetaan osissa, tulos on jokaisesta osatoimituksesta otettujen uusien edustavien näytteiden tutkimustulosten painotettu keskiarvo.

6. Tapauksissa, joissa tarjottua paddyriisiä ei analyysien perusteella voida hyväksyä interventioon, tarjoaja voi korvata asianomaisen erän viimeistään kahdentenakymmenentenä työpäivänä kyseisestä havainnosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimitusta koskevaa määräaikaa. Poiketen siitä, mitä 11 artiklassa säädetään, kyseiseen korvaamiseen liittyvät kuljetuskustannukset ovat yksinomaan tarjoajan vastuulla.

17 artikla

Paddyriisitarjousten haltuunotto

1. Interventioelin ottaa tarjotun riisin haltuunsa, kun sen edustaja on todennut interventiokeskukseen toimitetun tavaran 3 ja 15 artiklassa säädetyn määrän ja vaadittavat vähimmäisominaisuudet 16 artiklan mukaisesti.

2. Haltuunoton on tapahduttava 60 päivän kuluessa 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta viimeisestä toimituksesta mutta kuitenkin viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

Jos kuitenkin sovelletaan 16 artiklan 6 kohdan säännöksiä, haltuunoton on tapahduttava viimeistään 31 päivänä lokakuuta.

IV LUKU

HALTUUNOTTOA, TARKASTUKSIA JA ILMOITUKSIA KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

18 artikla

Haltuunottotiedote

1. Varastojen, joiden osalta on tehty edullisin tarjous, hyväksynnästä vastaava interventioelin laatii jokaisesta erästä haltuunottotiedotteen. Tarjoaja tai tämän edustaja voi olla läsnä tiedotetta laadittaessa.

Tiedotteessa on mainittava vähintään

a)	edustavan näytteen kokoamiseksi otettujen näytteiden määrä;

b)	erän määrän ja ominaisuuksien tarkastamispäivät;

c)	toimitettu paino sekä riisin osalta lajike;

d)	analyyseihin perustuvat erän ominaisuudet;

e)	analyyseistä vastaava elin.

Interventioelin ja varastonpitäjä päiväävät ja allekirjoittavat tiedotteen.

2. Haltuunottotiedote voidaan laatia, kun haltuun on otettu 95 prosenttia tarjotusta määrästä.

19 artikla

Tarjoajalle määritetyn hinnan vahvistaminen ja maksaminen

1. Tarjoajalle maksettava hinta on tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan vi alakohdassa tarkoitettu tarjottu hinta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitettujen säännösten sekä durumvehnän osalta sen liitteessä IV ja paddyriisin osalta sen liitteessä V tarkoitettujen tai asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistettujen mahdollisten korotusten ja alennusten soveltamista.

2. Maksu suoritetaan viimeistään kolmantenakymmenentenäviidentenä päivänä haltuunottopäivästä, sellaisena kuin se on tapauksen mukaan määriteltynä tämän asetuksen 14 ja 17 artiklassa.

Jos sovelletaan durumvehnän osalta 13 artiklan 7 kohtaa tai paddyriisin osalta 16 artiklan 5 kohtaa, maksu on suoritettava mahdollisimman pian sen jälkeen kun tarjoajalle on toimitettu viimeisen analyysin tulokset.

Jos maksamisen edellytyksenä on tarjoajan esittämä lasku ja jos kyseistä laskua ei esitetä ensimmäisessä alakohdassa säädetyssä määräajassa, maksu on suoritettava kyseisen laskun tosiasiallista esittämistä seuraavien viiden työpäivän kuluessa.

20 artikla

Tarkastustoimenpiteet

1. Interventiovarastoissa tehtävät tarkastukset on toteutettava asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklassa määriteltyjä edellytyksiä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen nojalla tuotteiden haltuunoton osalta vaadittujen tarkastusten soveltamista.

2. Jos tarkastukset on tehtävä tämän asetuksen 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella, vieraiden aineiden sallittuja enimmäistasoja koskevien vaatimusten noudattamatta jättämisen taloudellisista seuraamuksista vastaavat asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti jäsenvaltiot.

Jos kyseinen jäsenvaltio voi okratoksiini A:n ja aflatoksiinin osalta kuitenkin toimittaa komissiota tyydyttävällä tavalla todisteen siitä, että vaatimuksia on noudatettu interventioon tuotaessa ja että varastointia koskevia tavanomaisia edellytyksiä sekä varastoijan muita velvollisuuksia on noudatettu, taloudellinen vastuu kuuluu yhteisön talousarviolle.

3. Jos 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti nimetty varastointipaikka sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa tarjous on jätetty, ja jos tarjouksen saanut interventioelin päättää tehdä paikalla tarkastuksen tuotteiden tosiasiallisen olemassaolon varmistamiseksi, sen on toimitettava kyseisen varastointipaikan osalta toimivaltaiselle interventioelimelle tarkastuspyyntö, johon on liitetty tarjouksen jäljennös. Paikalla tehtävä tarkastus on suoritettava tarjouksen saaneen interventioelimen vahvistamassa määräajassa.

21 artikla

Kansalliset säännöt

Interventioelimet vahvistavat tarvittaessa tämän asetuksen säännösten mukaisia täydentäviä haltuunottoa koskevia menettelyjä ja edellytyksiä ottaakseen huomioon kyseisessä jäsenvaltiossa vallitsevat erityiset olosuhteet.

22 artikla

Haltuunotoista ilmoittaminen komissiolle ja interventioelimille

1. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava 24 artiklassa vahvistetuin edellytyksin viimeistään kunakin keskiviikkona kello 14.00 (Brysselin aikaa) seuraavat edeltävää viikkoa koskevat tiedot tuotekohtaisesti ja tarvittaessa tuotetyyppikohtaisesti:

a)	tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä tarjouksia vastaavat kokonaismäärät;

b)	tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti peruutettuja tarjouksia vastaavat kokonaismäärät;

c)	hyväksytyt kokonaismäärät, joita ei ole toimitettu 10 artiklassa vahvistetuissa määräajoissa;

d)	kokonaismäärät, jotka eivät täytä haltuunottamiseksi vaadittavia vähimmäisominaisuuksia;

e)	haltuun otetut kokonaismäärät.

2. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava 24 artiklassa vahvistetuin edellytyksin tämän asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua haltuunoton määräaikaa seuraavan kuukauden loppuun mennessä jäsenvaltioiden toimitettavista viljantuotantoa koskevista tilastotiedoista 26 päivänä maaliskuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 837/90 (10) liitteessä III määritellyn alueellisen tason mukaisesti eriteltyinä haltuunotettujen durumvehnäerien ominaispainon, kosteuspitoisuuden sekä rikkoutuneiden jyvien osuuden ja valkuaisainepitoisuuden määritysten keskimääräiset tulokset.

3. Interventioelinten välinen tiedonvaihto 20 artiklan 3 kohdassa säädetystä tarkastuksesta toteutetaan sähköisesti 24 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

23 artikla

Hyväksytyistä interventioelimistä ja interventiokeskuksista ilmoittaminen komissiolle

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 24 artiklassa vahvistetuin edellytyksin tiedot, jotka koskevat

a)	tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja hyväksyttyjä interventioelimiä; ja

b)	tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettuja hyväksyttyjä interventiokeskuksia ja niiden varastoja.

2. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä (C-sarja) luettelon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista interventioelimistä.

3. Tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun interventiokeskusten ja niiden varastojen luetteloon sekä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun interventioelinten luetteloon tehdyt muutokset on annettava jäsenvaltioiden ja kansalaisten tietoon tarkoituksenmukaisin menetelmin komission käyttöön ottamalla tietojärjestelmällä, myös julkaisemalla ne internetissä.

24 artikla

Ilmoituksiin sovellettavat säännöt

1. Jäsenvaltioiden ja komission väliset ilmoitukset ja tiedonvaihdot, joista säädetään tässä asetuksessa, on tehtävä sähköisesti käyttäen tietojärjestelmiä, jotka komissio tai jäsenvaltiot ovat saattaneet toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

2. Asianomaiset asiakirjat on laadittava ja toimitettava näissä tietojärjestelmissä vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

3. Asiakirjojen muoto ja sisältö määritellään niiden mallien tai menetelmien perusteella, jotka on saatettu käyttäjien käyttöön tietojärjestelmien välityksellä. Näitä malleja ja menetelmiä mukautetaan ja päivitetään sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitealle.

4. Ilmoituksia koskevat tiedot sisällytetään ja päivitetään tietojärjestelmiin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen vastuulla kyseisten viranomaisten myöntämien käyttöoikeuksien mukaisesti.

V LUKU

MUUTOKSET, KUMOAMISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Asetuksen (EY) N:o 428/2008 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 428/2008 liitteessä I oleva durumvehnää koskeva sarake (4).

26 artikla

Asetuksen (EY) N:o 687/2008 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 687/2008 seuraavasti:

Korvataan 1 artiklan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Kullakin yhteisössä korjattujen, vähintään 80 tavallisen vehnä-, ohra-, maissi- ja durratonnin suuruisten yhtenäisten erien haltijalla on oikeus tarjota näitä viljoja maksajavirastolle, jäljempänä ’interventioelin’, tai interventioelimelle, jäljempänä ’interventioelin’, asetuksen (EY) N:o 1234/2007 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuina ajanjaksoina.”

Korvataan 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	tavallista vehnää koskevat enimmäistasot, jotka on vahvistettu asetuksen (ETY) N:o 315/93 mukaisesti, mukaan lukien komission asetuksen (EY) N:o 1881/2006 (11) liitteessä olevassa 2.4–2.7 kohdassa tavalliselle vehnälle vahvistetut Fusarium-toksiinien tasoa koskevat vaatimukset;

3)	Poistetaan 5 artiklan h alakohta.

Korvataan 7 artiklan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)	tavallisen vehnän valkuaispitoisuuden määrittämiseen;”.

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

korvataan c ja d alakohta seuraavasti:

”c)	jos rikkoutuneiden jyvien osuus on tavallisen vehnän ja ohran osalta yli 3 prosenttia sekä maissin ja durran osalta yli 4 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

d)	jos jyvistä koostuvien epäpuhtauksien osuus on maissin ja durran osalta yli 4 prosenttia sekä tavallisen vehnän ja ohran osalta yli 5 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;”.

korvataan f alakohta seuraavasti:

”f)	jos erilaisten epäpuhtauksien (Schwarzbesatz) osuus on tavallisen vehnän, ohran, maissin ja durran osalta yli 1 prosentti, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,1 euron suuruista hinnanalennusta;”

c)	poistetaan g alakohta.

6)	Poistetaan liitteessä I oleva durumvehnää koskeva sarake.

Muutetaan liite II seuraavasti:

muutetaan 1.2 kohta seuraavasti:

i)	korvataan a kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Kuivettuneina jyvinä pidetään jyviä, jotka sen jälkeen, kun niistä on poistettu kaikki muut tässä liitteessä tarkoitetut näytteen ainekset, läpäisevät seulan, jossa on seuraavankokoisia aukkoja: tavallinen vehnä 2,0 mm, ohra 2,2 mm.”

ii)	poistetaan d kohdan toinen alakohta;

korvataan 1.3 kohta seuraavasti:

”1.3 Itäneet jyvät

Itäneet jyvät ovat jyviä, joissa voidaan selvästi paljain silmin nähdä sirkkajuuri tai sirkkasilmu. Kun näytteestä arvioidaan itäneiden jyvien pitoisuutta, on kuitenkin otettava huomioon näytteen yleisvaikutelma. Toisilla viljalajeilla alkio on ulkoneva, jolloin alkiota peittävä siemenkuori halkeaa, kun viljaerää ravistellaan. Nämä jyvät muistuttavat itäneitä jyviä, mutta niitä ei pidä laskea tähän ryhmään. Itäneitä jyviä ovat ainoastaan ne, joiden alkiossa on selvästi näkyviä muutoksia, minkä vuoksi itäneet jyvät voidaan helposti erottaa säännöllisestä jyvästä.”

c)	poistetaan 2.1 kohta.

Muutetaan liitteessä III oleva 1 kohta seuraavasti:

a)	korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti: Tavallisen vehnän ja ohran keskimääräinen 250 g:n näyte seulotaan kahdella seulalla, joista toisessa on 3,5 mm:n aukot ja toisessa 1 mm:n aukot, puoli minuuttia kummallakin.

korvataan seitsemäs alakohta seuraavasti:

”Osanäytettä seulotaan puoli minuuttia; tavallinen vehnä seulotaan 2,0 mm:n seulan läpi ja ohra 2,2 mm:n seulan läpi. Tämän seulan läpäiseviä aineksia pidetään kuivettuneina jyvinä. Kuivettuneiden jyvien ryhmään kuuluvat hallan vioittamat jyvät sekä kypsymättömät vihreät jyvät.”

9)	Poistetaan liite VI.

27 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 489/2005 1 päivästä syyskuuta 2009.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

28 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan durumvehnän osalta 1 päivästä heinäkuuta 2009 ja riisialan osalta 1 päivästä syyskuuta 2009 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 30, 31.1.2009, s. 1.

(3) EUVL L 171, 23.6.2006, s. 35.

(4) EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1.

(5) EUVL L 81, 30.3.2005, s. 26.

(6) EUVL L 129, 17.5.2008, s. 8.

(7) EUVL L 192, 19.7.2008, s. 20.

(8) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5.

(9) EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1.

(10) EYVL L 88, 3.4.1990, s. 1.

(11) EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5.”

LIITE I

(12 artiklan 2 kohta)

A OSA

1. TARKASTELTAVAT OMINAISUUDET, JOIDEN TÄYTTYESSÄ PERUSVILJA VOIDAAN LUOKITELLA LAADULTAAN MOITTEETTOMAKSI

1.1 Rikkoutuneet jyvät

Kaikkia jyviä, joiden ydin on osittain paljaana, pidetään rikkoutuneina jyvinä. Tähän ryhmään kuuluvat myös puimisessa vioittuneet jyvät ja jyvät, joiden alkio on poistettu.

1.2 Jyvistä koostuvat epäpuhtaudet

kuivettuneet jyvät:

Kuivettuneina jyvinä pidetään jyviä, jotka sen jälkeen, kun niistä on poistettu kaikki muut tässä liitteessä tarkoitetut näytteen ainekset, läpäisevät seulan, jossa on seuraavankokoisia aukkoja: durumvehnä 1,9 mm.

Jyviä, jotka sen jälkeen kun niistä on poistettu kaikki tässä liitteessä tarkoitettu muu aines, läpäisevät seulan, jonka aukot ovat 2 millimetriä.

Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi hallan vioittamat jyvät ja kaikki kypsymättömät (vihreät) jyvät.

b)	muut viljat: ”Muilla viljoilla” tarkoitetaan kaikkia jyviä, jotka eivät ole samaa lajia kuin näytteen jyvät;

c)	tuholaisten vioittamat jyvät: Tuholaisten vioittamia jyviä ovat kaikki jyvät, joissa on syömäjälkiä. Tähän ryhmään kuuluvat myös kaikki luteen vioittamat jyvät.

jyvät joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaat jyvät ja Fusarium-sienen vioittamat jyvät:

Jyviä, joiden alkiossa on värivikoja, ovat jyviä, joiden siemenkuoressa on ruskeita tai ruskeanmustia värivikoja ja joilla on säännöllinen, itämätön alkio.

Durumvehnän

—	pilkukkaina jyvinä pidetään jyviä, joissa on ruskeita tai ruskeanmustia värivikoja muissa osissa kuin varsinaisessa alkiossa,

—	Fusarium-sienen vioittamina jyvinä pidetään jyviä, joiden siemenkuoren on saastuttanut Fusarium mycelium; nämä jyvät näyttävät lievästi kuivettuneilta, ryppyisiltä ja niissä on hajanaisia, rajoiltaan epämääräisiä vaaleanpunaisia tai valkoisia täpliä.

e)	kuivauksen vaurioittamat jyvät ovat jyviä, joissa on ulkoisia merkkejä paahtumisesta mutta jotka eivät ole pilaantuneita jyviä.

1.3 Itäneet jyvät

Itäneet jyvät ovat jyviä, joissa voidaan selvästi paljain silmin nähdä sirkkajuuri tai sirkkasilmu. Kun näytteestä arvioidaan itäneiden jyvien pitoisuutta, on kuitenkin otettava huomioon näytteen yleisvaikutelma. Toisilla viljalajeilla alkio on ulkoneva, kuten durumvehnällä, jonka alkiota peittävä siemenkuori halkeaa, kun viljaerää ravistellaan. Nämä jyvät muistuttavat itäneitä jyviä, mutta niitä ei pidä laskea tähän ryhmään. Itäneitä jyviä ovat ainoastaan ne, joiden alkiossa on selvästi näkyviä muutoksia, minkä vuoksi itäneet jyvät voidaan helposti erottaa säännöllisestä jyvästä.

1.4 Erilaiset epäpuhtaudet (Schwarzbesatz)

Perusviljan jyvät, jotka ovat vaurioituneita, torajyvien vioittamia tai pilaantuneita, luokitellaan ryhmään ”erilaiset epäpuhtaudet”, vaikka niissä olevat vauriot kuuluvat muihin ryhmiin.

vieraat siemenet:

Vieraita siemeniä ovat joko viljeltyjen tai luonnonvaraisten kasvien, muiden kuin viljojen siemenet. Vieraita siemeniä ovat siemenet, joita ei hyödytä kerätä tai joita voidaan käyttää eläinten rehuna, sekä haitalliset siemenet.

Haitallisina jyvinä pidetään ihmisille ja eläimille myrkyllisiä jyviä, viljan puhdistusta ja jauhamista haittaavia tai vaikeuttavia jyviä sekä viljajalosteiden laatua muuttavia jyviä;

pilaantuneet jyvät:

Pilaantuneita jyviä ovat jyvät, joista on mädäntymisen, homesienien tai bakteerien aiheuttaman pilaantumisen tai muiden tekijöiden seurauksena tullut ihmisravinnoksi kelpaamattomia tai rehuviljojen osalta kotieläimien ravinnoksi kelpaamattomia.

Tähän ryhmään kuuluvat myös lämmön tai liian voimakkaan kuivaamisen vaurioittamat jyvät. Nämä lämmön vaurioittamat jyvät ovat täysin kehittyneitä jyviä, joiden siemenkuori on väriltään harmahtavanruskean ja mustan välillä, kun taas niiden ytimen poikkileikkaus on väriltään kellanharmaan ja ruskeanmustan välillä.

Viljasääskien vaurioittamia jyviä pidetään vahingoittuneina jyvinä ainoastaan, jos sienten aiheuttaman vioituksen seurauksena enemmän kuin puolet jyvän pinnasta on väriltään harmaan ja mustan välillä. Jos vähemmän kuin puolet jyvän pinnasta on värittynyt, jyvä on laskettava tuholaisen vioittamiin jyviin;

varsinaiset epäpuhtaudet:

Varsinaisina epäpuhtauksina pidetään kaikkia viljanäytteen aineksia, jotka jäävät 3,5 mm:n seulaan (lukuun ottamatta muiden viljojen jyviä ja perusviljan erityisen isoja jyviä) ja aineksia, jotka läpäisevät 1,0 mm:n seulan. Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi kivet, hiekka, korren osat ja muut näytteistä löytyvät epäpuhtaudet, jotka läpäisevät 3,5 mm:n seulan ja jotka jäävät 1,0 mm:n seulaan;

kuoret;

e)	torajyvät;

f)	mädäntyneet jyvät;

g)	kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat.

1.5 Elävät tuholaiset

1.6 Läpikuultavuutensa menettäneet jyvät

Läpikuultavuutensa menettäneillä durumvehnän jyvillä tarkoitetaan jyviä, joiden ydintä ei voida pitää kokonaan läpikuultavana.

1.7 Viljan väri

Viljan väri on ominainen kyseiselle viljalle, jossa ei ole missään kehitysvaiheessa epätavallista hajua eikä eläviä tuholaisia (punkit mukaan luettuina).

1.8 Vieraat aineet

Yhteisön lainsäädännössä vahvistetut vieraiden aineiden, myös radioaktiivisuuden, sallitut enimmäistasot eivät saa ylittää asetuksen (ETY) N:o 315/93 mukaisesti vahvistettuja tasoja, komission asetuksen (EY) N:o 1881/2006 (1) liitteen vaatimukset mukaan luettuina.

2. HUOMIOON OTETTAVAT SEIKAT DURUMVEHNÄN EPÄPUHTAUKSIA MÄÄRITELTÄESSÄ

Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla tarkoitetaan kuivettuneita jyviä, muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä, jyviä, joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaita jyviä, Fusarium-sienen vioittamia jyviä ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

Erilaisia epäpuhtauksia ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät, varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret, torajyvät, pilaantuneet jyvät, kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat.

B OSA

DURUMVEHNÄN VÄHIMMÄISLAATUVAATIMUKSET

A.	Enimmäiskosteuspitoisuus

14,5 %

B.	Niiden ainesten enimmäisprosenttiosuus, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa

12 %

1.	Rikkoutuneita jyviä

6 %

2.	Jyvistä koostuvia epäpuhtauksia (muut kuin 3 kohdassa tarkoitetut)

5 %

joista:

a)	kuivettuneita jyviä

b)	muita viljoja

3 %

c)	tuholaisten vioittamia jyviä

d)	jyviä, joiden alkiossa on värivikoja

e)	lämmön vaurioittamia jyviä

0,50 %

3.	Pilkukkaita ja/tai Fusarium-sienen vioittamia jyviä

5 %

joista:

— Fusarium-sienen vioittamia jyviä

1,5 %

4.	Itäneitä jyviä

4 %

5.	Erilaisia epäpuhtauksia (Schwarzbesatz)

3 %

joista:

a)	vieraita siemeniä

— haitallisia

0,10 %

— muita

b)	pilaantuneita jyviä

— lämmön tai liian voimakkaan kuivaamisen vaurioittamia jyviä

0,05 %

— muita

c)	varsinaisia epäpuhtauksia

kuoria

torajyviä

0,05 %

f)	mädäntyneitä jyviä

g)	kuolleita hyönteisiä ja hyönteisten osia

C.	Läpikuultavuutensa kokonaan tai osittain menettäneiden jyvien prosenttimäärä

27 %

D.	Tanniinin enimmäispitoisuus (2)

—

E.	Ominaispaino vähintään (kg/hl)

F.	Proteiinien vähimmäistaso (2):

11,5 %

G.	Sakoluku/sekuntia (Hagberg)

220

H.	Zeleny-luku (ml)

—

ei sovelleta.

(1) EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5.

(2) Prosenttia kuiva-aineesta.

LIITE II

(13 artiklan 3 kohta)

A OSA

1. VERTAILUMENETELMÄ NIIDEN AINESTEN MÄÄRITTÄMISEKSI, JOTKA EIVÄT OLE MOITTEETTOMAN LAATUISIA PERUSVILJOJA

Vertailumenetelmä sellaisten ainesten määrittämiseksi, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa, on seuraavassa esitetty menetelmä;

1.1 Durumvehnän keskimääräinen 250 g:n näyte seulotaan kahdella seulalla, joista toisessa on 3,5 mm:n aukot ja toisessa 1 mm:n aukot, puoli minuuttia kummallakin.

Tasaisen seulonnan takaamiseksi on suositeltavaa käyttää mekaanista seulaa, esimerkiksi tärypöytää, johon on asennettu seulat.

Ainekset, jotka jäävät 3,5 mm:n seulaan ja ainekset, jotka läpäisevät 1,0 mm:n seulan, on punnittava yhdessä, ja niitä pidetään varsinaisina epäpuhtauksina. Jos 3,5 mm:n seulaan jääneet ainekset sisältävät muiden viljojen ryhmään kuuluvia osia tai perusviljan erityisen isoja jyviä, nämä osat tai jyvät on laitettava takaisin seulan läpäisseeseen näytteeseen. Seulottaessa 1,0 mm:n seulalla on tutkittava, löytyykö näytteestä eläviä tuholaisia.

Seulan läpäisseestä näytteestä otetaan erottimen avulla 50–100 g:n näyte. Tämä osanäyte on punnittava.

Sen jälkeen tämä osanäyte on levitettävä pinsetillä tai sarvilastalla pöydälle ja poistettava siitä rikkoutuneet jyvät, muut viljat, itäneet jyvät, tuholaisten vioittamat jyvät, hallan vioittamat jyvät, jyvät, joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaat jyvät, vieraat siemenet, torajyvät, pilaantuneet jyvät, sienitaudin vioittamat jyvät, kuoret sekä elävät tuholaiset ja kuolleet hyönteiset.

Jos osanäyte sisältää vielä kuoressa olevia jyviä, ne on kuorittava käsin, ja näin saatuja kuoria pidetään kuoren osina. Kiviä, hiekkaa ja korren osia pidetään varsinaisina epäpuhtauksina.

Osanäytettä seulotaan puoli minuuttia; durumvehnä seulotaan 1,9 mm:n seulan läpi. Tämän seulan läpäiseviä aineksia pidetään kuivettuneina jyvinä. Kuivettuneiden jyvien ryhmään kuuluvat hallan vioittamat jyvät sekä kypsymättömät vihreät jyvät.

1.2 Niiden ainesten ryhmät, jotka eivät ole moitteettoman laatuisia perusviljoja ja jotka määritetään 1 kohdassa tarkoitettuja menetelmiä noudattaen, on punnittava mahdollisimman tarkasti 0,01 g:n tarkkuudella, ja ne on jaettava prosenttimäärän mukaan keskimääräisestä näytteestä. Tutkimusselosteen tiedot annetaan 0,1 prosentin tarkkuudella. Tutkitaan, löytyykö näytteestä eläviä tuholaisia.

Pääsääntöisesti jokaisesta näytteestä on tehtävä kaksi määritystä. Niiden edellä säädettyjen ainesten kokonaismäärä saa poiketa enintään 10 prosenttia.

1.3 Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa toimenpiteissä on käytettävä seuraavaa välineistöä:

a)	näytteiden erotin, esimerkiksi kartiomainen tai uurteinen laite;

b)	tarkkuusvaaka ja koestusvaaka;

c)	1,0 mm:n, 1,8 mm:n, 1,9 mm:n, 2,0 mm:n, 2,2 mm:n ja 3,5 mm:n seulat sekä pyöreäreikäiset seulat, joiden reikien läpimitta on 1,8 mm ja 4,5 mm. Seulat voidaan asentaa tärypöydälle.

B OSA

2. VERTAILUMENETELMÄ DURUMVEHNÄN KOSTEUSPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

Vertailumenetelmä durumvehnän kosteuspitoisuuden määrittämiseksi on seuraavassa esitetty menetelmä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin käyttää myös muita samalle periaatteelle rakentuvia menetelmiä tai ISO 712:1998 -menetelmää taikka infrapunatekniikkaan perustuvaa menetelmää. Kiistatapauksessa on käytettävä yksinomaan liitteessä II olevassa B osassa esitettyä menetelmää.

2.1 Periaate

Tuote kuivataan 130–133 °C:n lämpötilassa tavallisessa ilmanpaineessa osasten koon mukaan vahvistetun keston ajan.

2.2 Soveltamisala

Tätä kuivausmenetelmää sovelletaan jauhettujen viljojen osasiin, joista vähintään 50 prosenttia läpäisee 0,5 mm:n seulan ja joista jää seulontajäännöstä enintään 10 prosenttia 1,0 mm:n pyöreäreikäiseen seulaan. Samaa menetelmää sovelletaan myös jauhoihin.

2.3 Välineistö

Tarkkuusvaaka.

Kosteutta imemättömästä materiaalista valmistettu, helposti puhdistettava jauhatuslaite, jolla saadaan aikaan nopea, tasainen jauhautuminen ilman havaittavissa olevaa kuumentumista, jossa vältetään ulkopuolisen ilman vaikutus mahdollisimman hyvin ja joka täyttää 2 kohdassa esitetyt vaatimukset (esimerkiksi kartiomylly).

Ruostumattomasta metallista tai lasista valmistettu astia, jossa on hiottu kansi; pinta-alan on oltava sellainen, että näytettä voidaan levittää sille 0,3 g/cm2.

130–133 °C:n lämpötilaan (1) säädetty sähkölämmitteinen tasalämpöinen lämpökaappi, jossa on riittävä tuuletusjärjestelmä (2).

Eksikaattori, jossa on paksu, rei’itetty, metallinen tai posliininen levy ja joka sisältää tehokasta kuivausainetta.

2.4 Suoritus

Kuivaus

Punnitaan etukäteen punnitussa astiassa noin 1 mg:n tarkkuudella sellainen määrä jauhettua ainetta, joka vastaa noin 5 g:aa pienijyväisiä viljoja ja noin 8 g:aa maissia. Asetetaan astia 130–133 °C:n lämpötilaan kuumennettuun lämpökaappiin. Jottei lämpökaapin lämpötila laske liikaa, astia on asetettava sisään mahdollisimman nopeasti. Annetaan pienijyväisten viljojen kuivua 2 tuntia ja maissin 4 tuntia siitä hetkestä lähtien, jolloin lämpökaappi on saavuttanut uudelleen 130–133 °C:n lämpötilan. Otetaan astia pois lämpökaapista, suljetaan nopeasti kannella, annetaan jäähtyä 30–45 minuutin ajan eksikaattorissa ja punnitaan (punnitukset on tehtävä ± 1 mg:n tarkkuudella).

2.5 Laskentamenetelmä ja kaavat

E	=	näytteen alkumassa grammoina
M	=	näytteen massa grammoina käsittelyn jälkeen
M′	=	näytteen massa grammoina jauhamisen jälkeen
m	=	näytteen massa grammoina kuivauksen jälkeen.

Kosteuspitoisuus prosentteina tuotteesta sellaisenaan on yhtä suuri kuin:

—	ilman esikäsittelyä (E – m) × 100/E

—	esikäsittelyn kanssa [(M′ – m)M/M′ + E – M] × 100/E = 100 (1 – Mm/EM′)

On tehtävä vähintään kaksi koetta.

2.6 Toistettavuus

Saman henkilön samanaikaisesti tai lyhyin väliajoin tekemien kahden rinnakkaisen määrityksen tulosten välinen ero ei saa olla enemmän kuin 0,15 g kosteudesta 100 g:n näytteillä. Jos määrä ylitetään, määritykset on toistettava.

C OSA

3. VERTAILUMENETELMÄ LÄPIKUULTAVUUTENSA MENETTÄNEIDEN DURUMVEHNÄN JYVIEN MÄÄRÄN MÄÄRITTÄMISEKSI

Vertailumenetelmä läpikuultavuutensa menettäneiden durumvehnän jyvien määrän määrittämiseksi on seuraavassa esitetty menetelmä.

3.1 Periaate

Määritettäessä kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien määrä käytetään ainoastaan osaa näytteestä. Jyvät leikataan Pohlin jyväleikkurilla tai vastaavalla laitteella.

3.2 Välineet

—	Pohlin jyväleikkuri tai vastaava,

—	pinsetit, skalpelli,

—	allas tai kyvetti.

3.3 Suoritus

a)	Tutkimus suoritetaan 100 g:n näytteelle sen jälkeen, kun siitä on erotettu ainekset, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa.

b)	Levitetään näyte altaaseen ja homogenoidaan hyvin.

c)	Laitetaan jyväleikkuriin levy ja levitetään sen jälkeen kourallinen jyviä ristikolle. Taputellaan voimakkaasti niin, että kussakin kolossa on ainoastaan yksi jyvä. Lasketaan liikkuvaa osaa jyvien pitämiseksi paikallaan ja leikataan jyvät.

d)	Käsitellään tällä tavalla levyjä, niin että vähintään 600 jyvää on leikattu.

e)	Lasketaan kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien lukumäärä.

f)	Lasketaan kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttimäärä.

3.4 Tulosten ilmoittaminen

I	=	niiden ainesten massa grammoina, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa.
M	=	kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttimäärä tutkituista, puhdistetuista jyvistä.

3.5 Tulos

Kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttimäärä näytteestä:

[M × (100 – I)]/100 = …

D OSA

4. MUUT DURUMVEHNÄN LAADUN MÄÄRITTÄMISEKSI SOVELLETTAVAT MENETELMÄT

4.1 Vertailumenetelmä Hagberg-sakoluvun määrittämiseksi (amylaasien aktiivisuuden mittauskoe) on ISO 3093:2004 -menetelmä.

4.2 Vertailumenetelmä ominaispainon määrittämiseksi on ISO 7971/2:1995 -menetelmä.

4.3 Näytteidenottomenetelmät ja mykotoksiinien vertailumenetelmät mainitaan asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liitteessä ja vahvistetaan komission asetuksen (EY) N:o 401/2006 (3) liitteissä I ja II.

(1) Ilman lämpötila lämpökaapin sisäpuolella.

(2) Lämpökaapilla on oltava sellainen lämmityskyky, että 130–133 °C:n lämpötilaan etukäteen säädettynä kaapin lämpötila palautuu ennalleen alle 45 minuutissa sen jälkeen, kun siihen on asetettu suurin mahdollinen määrä näytteitä kuivumaan samanaikaisesti. Lämpökaapin tuuletuksen on oltava sellainen, että kaikkien lämpökaappiin mahtuvien pienijyväisten viljojen (tavallisen vehnän, durumvehnän, ohran ja durran) ryynien näytteiden kahden tunnin kuivauksen jälkeen tai kaikkien lämpökaappiin mahtuvien maissin näytteiden neljän tunnin kuivauksen jälkeen saadut tulokset eroavat vähemmän kuin 0,15 prosenttia pienijyväisten viljojen kolmen tunnin kuivauksen ja maissin viiden tunnin kuivauksen jälkeen saaduista tuloksista.

(3) EUVL L 70, 9.3.2006, s. 12.

LIITE III

(15 artiklan 2 kohdan a alakohta)

A OSA

RIISIN JALOSTUKSEN PERUSTUOTOS

Jotta riisiä voitaisiin pitää laadultaan virheettömänä, aitona ja myyntikelpoisena, sen jalostustuotos saa olla enintään viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin seuraavassa luetellut perustuotokset

Lajike	Tuotos kokonaisina jyvinä (%)	Kokonaistuotos (%)
Argo, Selenio, Couachi	66	73
Alpe, Arco, Balilla, Balilla GG, Balilla Sollana, Bomba, Bombon, Colina, Elio, Flipper, Frances, Lido, Riso, Matusaka, Monticili, Pegonil, Sara, Strella, Thainato, Thaiperla, Ticinese, Veta, Leda, Mareny, Clot, Albada, Guadiamar	65	73
Ispaniki A, Makedonia	64	73
Bravo, Europa, Loto, Riva, Rosa Marchetti, Savio, Veneria	63	72
Tolima	63	71
Inca	63	70
Alfa, Ariete, Bahia, Carola, Cigalon, Corallo, Cripto, Cristal, Drago, Eolo, Girona, Gladio, Graldo, Indio, Italico, Jucar, Koral, Lago, Lemont, Mercurio, Miara, Molo, Navile, Niva, Onda, Padano, Panda, Pierina, Marchetti, Ribe, Ringo, Rio, S. Andrea, Saturno, Senia, Sequial, Smeraldo, Star, Stirpe, Vela, Vitro, Calca, Dion, Zeus	62	72
Strymonas	62	71
Anseatico, Baldo, Belgioioso, Betis, Euribe, Italpatna, Marathon, Redi, Ribello, Rizzotto, Rocca, Roma, Romanico, Romeo, Tebre, Volano	61	72
Bonnet Bell, Rita, Silla, Thaibonnet, L 202, Puntal	60	72
Evropi, Melas	60	70
Arborio, Blue Belle, Blue Belle ”E”, Blue Bonnet, Calendal, Razza 82, Rea	58	72
Maratelli, Precoce Rossi	58	70
Carnaroli, Elba, Vialone Nano	57	72
Axios	57	67
Roxani	57	66
Pygmalion	52	71
Muut	64	72

B OSA

VIRHEELLISTEN RIISINJYVIEN ENIMMÄISPROSENTTIOSUUDET

Jotta riisiä voitaisiin pitää laadultaan virheettömänä, aitona ja myyntikelpoisena, erilaisten epäpuhtauksien määrä, muiden lajikkeiden riisinjyvien määrä sekä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteen III mukaisesti määriteltyjen jyvien, jotka eivät ole laadultaan moitteettomia, määrä ei saa ylittää seuraavassa taulukossa riisityypin mukaan ilmoitettuja enimmäisprosenttiosuuksia.

”Erilaisilla epäpuhtauksilla” tarkoitetaan kaikkia vieraita aineita, jotka eivät ole riisiä.

Jyvien virheet	Lyhytjyväinen riisi CN-koodi 1006 10 92	Keskipitkä- ja pitkäjyväinen riisi A CN-koodit 1006 10 94 ja 1006 10 96	Pitkäjyväinen riisi B CN-koodi 1006 10 98
Liitumaiset	6	4	4
Punajuovaiset	10	5	5
Täplikkäät ja laikukkaat	4	2,75	2,75
Kellanruskeat	1	0,50	0,50
Keltaiset	0,175	0,175	0,175
Erilaiset epäpuhtaudet	1	1	1
Muiden lajikkeiden riisinjyvät	5	5	5

LIITE IV

(19 artiklan 1 kohta)

DURUMVEHNÄÄ KOSKEVAT HINNANKOROTUKSET JA -ALENNUKSET

Durumvehnää koskevia hinnankorotuksia ja -alennuksia sovelletaan samanaikaisesti seuraavien määrien mukaisesti:

jos interventioon tarjotun durumvehnän kosteuspitoisuus on alle 14 prosenttia, sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa I vahvistettuja hinnankorotuksia:

Taulukko I

Hinnankorotukset durumvehnän kosteuspitoisuuden mukaan

Kosteuspitoisuus (%)	Hinnankorotus (euroa/tonni)
13,4	0,1
13,3	0,2
13,2	0,3
13,1	0,4
13,0	0,5
12,9	0,6
12,8	0,7
12,7	0,8
12,6	0,9
12,5	1,0
12,4	1,1
12,3	1,2
12,2	1,3
12,1	1,4
12,0	1,5
11,9	1,6
11,8	1,7
11,7	1,8
11,6	1,9
11,5	2,0
11,4	2,1
11,3	2,2
11,2	2,3
11,1	2,4
11,0	2,5
10,9	2,6
10,8	2,7
10,7	2,8
10,6	2,9
10,5	3,0
10,4	3,1
10,3	3,2
10,2	3,3
10,1	3,4
10,0	3,5

jos kosteuspitoisuus on yli 14 prosenttia, sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa II vahvistettuja hinnanalennuksia:

Taulukko II

Hinnanalennukset durumvehnän kosteuspitoisuuden mukaan

Kosteuspitoisuus (%)	Hinnanalennus (euroa/t)
14,5	1,0
14,4	0,8
14,3	0,6
14,2	0,4
14,1	0,2

c)	jos rikkoutuneiden jyvien osuus on durumvehnän osalta yli 3 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

d)	jos jyvistä koostuvien epäpuhtauksien osuus on durumvehnän osalta yli 2 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

e)	jos itäneiden jyvien osuus on yli 2,5 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

f)	jos erilaisten epäpuhtauksien (Schwarzbesatz) osuus on durumvehnän osalta yli 0,5 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,1 euron suuruista hinnanalennusta;

g)	jos durumvehnän läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttiosuus on yli 20 prosenttia, kuhunkin 1 prosentin suuruiseen ylitykseen tai 1 prosentin suuruiseen osuuteen sovelletaan 0,2 euron suuruista hinnanalennusta.

LIITE V

(19 artiklan 1 kohta)

RIISIÄ KOSKEVAT HINNANKOROTUKSET JA -ALENNUKSET

Riisiä koskevia hinnankorotuksia ja -alennuksia sovelletaan interventioon tarjotun paddyriisin interventiohintaan kertomalla se seuraavasti määriteltyjen alennusten ja korotusten prosenttimäärien summalla:

jos riisin jalostustuotos poikkeaa kyseiselle lajikkeelle tämän asetuksen liitteessä III olevassa A osassa vahvistetusta jalostuksen perustuotoksesta, sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa I lajikekohtaisesti määriteltyjä hinnankorotuksia ja-alennuksia;

Taulukko I

Riisin jalostustuotokseen perustuvat hinnankorotukset ja -alennukset

Paddyriisin tuotos kokonaisina kokonaan hiottuina riisinjyvinä	Hinnankorotus ja -alennus tuotoksen prosenttiyksikköä kohti
Suurempi kuin perustuotos	0,75 %:n korotus
Pienempi kuin perustuotos	1 %:n alennus

Paddyriisin kokonaistuotos kokonaan hiottuna riisinä	Hinnankorotus ja -alennus tuotoksen prosenttiyksikköä kohti
Suurempi kuin perustuotos	0,60 %:n korotus
Pienempi kuin perustuotos	0,80 %:n alennus

jos paddyriisin virheellisten jyvien määrä on suurempi kuin vakiolaatuiselle paddyriisille hyväksytyt poikkeamat, sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa II riisityypin mukaan vahvistettuja interventiohinnan alennusprosentteja;

Taulukko II

Riisinjyvien virheistä johtuvat hinnanalennukset

Jyvien virheet	Interventiohinnan alennukseen johtava virheellisten jyvien prosenttiosuus			Lisäpoikkeamaan alarajasta sovellettava alennusprosentti (1)
Jyvien virheet	Lyhyt-jyväinen riisi CN-koodi 1006 10 92	Keskipitkä-ja pitkäjyväinen riisi A CN-koodit 1006 10 94 ja 1006 10 96	Pitkäjyväinen riisi B CN-koodi 1006 10 98
Liitumaiset	2–6 %	2–4 %	1,5–4 %	1 % jokaista 0,5 %:n lisäpoikkeamaa kohden
Punajuovaiset	1–10 %	1–5 %	1–5 %	1 % jokaista 1 %:n lisäpoikkeamaa kohden
Täplikkäät ja laikukkaat	0,50–4 %	0,50–2,75 %	0,50–2,75 %	0,8 % jokaista 0,25 %:n lisäpoikkeamaa kohden
Kellan-ruskeat	0,05–1 %	0,05–0,50 %	0,05–0,50 %	1,25 % jokaista 0,25 %:n lisäpoikkeamaa kohden
Keltaiset	0,02–0,175 %	0,02–0,175 %	0,02–0,175 %	6 % jokaista 0,125 %:n lisäpoikkeamaa kohden

c)	jos paddyriisin kosteuspitoisuus on yli 13 prosenttia, interventiohinnan alennusprosentti on yhtä suuri kuin interventioon tarjotun paddyriisin kosteuspitoisuuden (yhden desimaalin tarkkuudella) ja 13 prosentin erotus;

d)	jos paddyriisin erilaisten epäpuhtauksien määrä on yli 0,1 prosenttia, kyseisen riisin interventioon oston yhteydessä interventiohintaan sovelletaan kunkin 0,01 prosentin lisäpoikkeaman osalta 0,02 prosentin alennusta;

e)	jos paddyriisierää tarjotaan interventioon tietyn lajikkeen eränä, mutta siihen sisältyy muiden lajikkeiden riisinjyviä yli 3 prosenttia, interventiohintaan sovelletaan kunkin 0,1 prosentin lisäpoikkeaman osalta 0,1 prosentin alennusta.

2.	Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hinnankorotukset ja -alennukset määritetään 16 artiklassa määriteltyjen edustavien näytteiden tutkimustulosten painotetun keskiarvon perusteella.

(1) Poikkeamat lasketaan virheellisten jyvien prosenttimäärästä kahden desimaalin tarkkuudella.

LIITE VI

(27 artiklan toinen kohta)

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 489/2005	Tämä asetus
1 artikla	—
2 artiklan 1 kohta	4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta
2 artiklan 2 kohta	—
3 artiklan 1 kohta	15 artiklan 1 kohta
3 artiklan 2 kohta	15 artiklan 2 kohta
3 artiklan 3 kohta	Liitteessä III oleva B osa
4 artikla	Liite V
5 artikla	—
6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	4 artiklan 1 kohta
6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	—
6 artiklan 2 ja 3 kohta	4 artiklan 2 kohdan a alakohta
6 artiklan 4 kohta	4 artiklan 3 kohta
6 artiklan 5 kohta	5 artiklan 1 kohta
7 artikla	—
8 artiklan 1 ja 2 kohta	11 artiklan 1 kohta
8 artiklan 3 kohta	—
9 artiklan 1 kohta	10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
9 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	10 artiklan 2 kohta
9 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	—
9 artiklan 3 kohta	10 artiklan 3 kohta
10 artiklan 1 kohta	17 artiklan 1 kohta
10 artiklan 2 kohta	10 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta
10 artiklan 3 kohta	10 artiklan 4 kohdan toinen alakohta
11 artikla	—
12 artiklan 1 ja 2 kohta	16 artiklan 1 ja 2 kohta
12 artiklan 3 kohta	—
13 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	14 artikla
13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	16 artiklan 4 kohta
13 artiklan 2 kohta	16 artiklan 5 kohta
14 artikla	18 artikla
15 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	19 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
15 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	—
15 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta	19 artiklan 2 kohta
15 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta	19 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta
16 artikla	—
17 artikla	16 artiklan 3 kohta
18 artikla	21 artikla
Liite I	—
Liitteessä II oleva A osa	Liitteessä III oleva A osa
Liitteessä II oleva B osa	Liite V
Liite III	Liitteessä III oleva B osa
Liite IV	Liite V
Liite V	—
Liite VI	—