LIITE I
MUUTOS DIREKTIIVIN 97/24/EY 5 LUVUN LIITTEESEEN II
Muutetaan direktiivin 97/24/EY 5 luvun liite II seuraavasti:
|
1. |
Lisätään 1.10 kohta seuraavasti:
|
|
2. |
Lisätään 2.2.1.3 kohta seuraavasti:
|
|
3. |
Lisätään lisäys 3 seuraavasti: ”Lisäys 3 Päästöjentestausmenettelyt sähkökäyttöisille hybridimoottoripyörille, -kolmipyörille ja -nelipyörille 1. ALA Tässä liitteessä vahvistetaan erityiset vaatimukset, jotka koskevat sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen tyyppihyväksyntää. 2. SÄHKÖKÄYTTÖISTEN HYBRIDIAJONEUVOJEN LUOKAT
3. I-TYYPIN TESTAUSMENETELMÄT Sähköiset hybridimoottoripyörät tai -kolmipyörät testataan I-tyypin testissä noudattaen liitteessä II olevassa 2.2.1.1.5 kohdassa kuvattua soveltuvaa testausmenettelyä (lisäys 1 tai lisäys 1 a). Päästötestin tuloksen on kaikissa testausolosuhteissa noudatettava liitteessä II olevassa 2.2.1.1.5 kohdassa täsmennettyjä raja-arvoja. 3.1 Ulkopuolelta ladattava (OVC HEV) ajoneuvo, jossa ei ole käyttötilan vaihtokytkintä 3.1.1 Tehdään kaksi testiä seuraavissa olosuhteissa:
Sähköenergian varastointilaitteen lataustilaprofiili I-tyypin testin eri vaiheissa esitetään alalisäyksessä 3. 3.1.2 Olosuhteet A 3.1.2.1 Menettely aloitetaan purkamalla lataus ajamalla ajoneuvoa
Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti. 3.1.2.2 Ajoneuvon esivalmistelu 3.1.2.2.1 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona arvojen 293 ja 303 K välillä (20–30 °C). Vakauttamista on suoritettava ainakin kuusi tuntia ja jatkettava, kunnes mahdollisen moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilat ovat ± 2 K huoneen lämpötilasta ja sähköenergian varastointilaite on latautunut täyteen 3.1.2.2.2 kohdassa tarkoitetun latauksen tuloksena. 3.1.2.2.2 Sähköenergian varastointilaite ladataan seisonnan aikana yön yli jatkuvan normaalin latausmenettelyn mukaisesti alalisäyksessä 2 olevassa 4.1.2 kohdassa annettuja määrittelyjä noudattaen. 3.1.2.3 Testausmenettely 3.1.2.3.1 Ajoneuvo käynnistetään tavanomaisella kuljettajan käytössä olevalla tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa. 3.1.2.3.2 Voidaan käyttää joko 3.1.2.3.2.1 tai 3.1.2.3.2.2 kohdassa määriteltyä testausmenettelyä. 3.1.2.3.2.1 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa ja lopetetaan lisäyksessä 1 tai lisäyksessä 1 a vahvistetun testausmenettelyn mukaisesti (näytteenoton loppu NL). 3.1.2.3.2.2 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa, ja sitä jatketaan muutaman toistuvan testausjakson ajan. Näytteenotto lopetetaan viimeisen joutokäyntijakson päättyessä, kun sähköenergian varastointilaite on saavuttanut minimilataustilan jäljempänä määriteltävien kriteerien mukaisesti (näytteenoton loppu NL). Sähköenergian varastointilaitteen minimilataustilan saavuttaminen määritellään alalisäyksessä 1 kuvattua menettelyä käyttäen mitatun sähkötaseen Q (Ah) perusteella. Sähköenergian varastointilaitteen katsotaan saavuttaneen minimilataustilan testausjakson N aikana, jos sähkötase testausjaksolla N + 1 osoittaa latauksen purkautuneen enintään 3 % ilmaistuna prosentteina energianvarastointilaitteen nimelliskapasiteetista (Ah) maksimilataustilassa. Valmistajan pyynnöstä voidaan suorittaa lisää testausjaksoja ja sisällyttää niiden tulokset 3.1.2.3.5 ja 3.1.2.3.6 kohdassa esitettyihin laskelmiin, kunhan kunkin lisätestausjakson sähkötase osoittaa sähköenergian varastointilaitteen purkautuneen vähemmän kuin edellisellä jaksolla. Kunkin jakson välillä voidaan pitää enintään 10 minuutin mittainen kuumahaihtumajakso. 3.1.2.3.3 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 3.1.2.3.4 Pakokaasut analysoidaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 3.1.2.3.5 Olosuhteissa A suoritetun yhdistetyn testausjakson tulokset kirjataan arvoksi m1. Kun testi suoritetaan 3.1.2.3.2.1 kohdan mukaisesti, m1 on ainoan testausjakson tulos grammoina. Kun testi suoritetaan 3.1.2.3.2.2 kohdan mukaisesti, m1 on N testausjakson yhteenlaskettu tulos grammoina.
3.1.2.3.6 Lasketaan kunkin epäpuhtauden keskimääräinen päästö (massa) olosuhteissa A (M1) kaavalla M1 = m1/Dtest1 jossa Dtest1 on todellinen ajettu kokonaismatka olosuhteissa A tehdyssä testissä. 3.1.3 Olosuhteet B 3.1.3.1 Ajoneuvon esivalmistelu 3.1.3.1.1 Ajoneuvossa oleva sähköenergian varastointilaite puretaan 3.1.2.1 kohdan mukaisesti. 3.1.3.1.2 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona tasolla 293–303 K (20–30 °C). Vakautuksen on kestettävä vähintään kuusi tuntia ja jatkuttava, kunnes mahdollisen moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötila on kyseisen tilan lämpötila ± 2 K. 3.1.3.2 Testausmenettely 3.1.3.2.1 Ajoneuvo käynnistetään tavanomaisella kuljettajan käytössä olevalla tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa. 3.1.3.2.2 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa ja lopetetaan lisäyksessä 1 tai lisäyksessä 1 a vahvistetun testausmenettelyn mukaisesti (näytteenoton loppu NL). 3.1.3.2.3 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 3.1.3.2.4 Pakokaasut analysoidaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 3.1.3.2.5 Olosuhteissa B suoritetun yhdistetyn testausjakson tulokset kirjataan arvoksi m2. 3.1.3.2.6 Lasketaan kunkin epäpuhtauden keskimääräinen päästö (massa) olosuhteissa B (M2) kaavalla M2 = m2/Dtest2 jossa Dtest2 on todellinen ajettu kokonaismatka olosuhteissa B tehdyssä testissä. 3.1.4 Testitulokset 3.1.4.1 Kun testi suoritetaan 3.1.2.3.2.1 kohdan mukaisesti, painotetut arvot lasketaan seuraavalla kaavalla: M = (De · M1 + Dav · M2)/(De + Dav) jossa
3.1.4.2 Kun testi suoritetaan 3.1.2.3.2.2 kohdan mukaisesti, painotetut arvot lasketaan seuraavalla kaavalla: M = (Dovc · M1 + Dav · M2)/(Dovc + Dav) jossa
3.2 Ulkopuolelta ladattava (OVC) ajoneuvo, jossa on käyttötilan vaihtokytkin 3.2.1 Tehdään kaksi testiä seuraavissa olosuhteissa: 3.2.1.1 Olosuhteet A: testi suoritetaan ajoneuvolle, jonka sähköenergian varastointilaite on ladattu täyteen. 3.2.1.2 Olosuhteet B: testi suoritetaan sähköenergian varastointilaitteen ollessa minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin). 3.2.1.3 Käyttötilan vaihtokytkin on säädettävä seuraavan taulukon mukaan:
3.2.2 Olosuhteet A 3.2.2.1 Jos ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde on suurempi kuin yksi kokonainen jakso, I-tyypin testi voidaan valmistajan pyynnöstä ja teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella suorittaa käyttämällä pelkkää sähköä. Tässä tapauksessa 3.2.2.4.5 kohdassa tarkoitettu arvo m1 on nolla. 3.2.2.2 Menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvon sähköenergian varastointilaitteen varaus. 3.2.2.2.1 Jos ajoneuvossa voidaan valita puhtaasti sähkökäyttöinen tila, sähköenergian varastointilaitteen varaus puretaan ajamalla ajoneuvoa (testiradalla, dynamometrissä tms.) puhtaasti sähkökäyttöisessä tilassa tasaisella nopeudella, joka on 70 prosenttia ± 5 prosenttia valmistajan ilmoittamasta enimmäisnopeudesta. Purkaminen päättyy seuraavissa tilanteissa:
3.2.2.2.2 Jos ajoneuvoa ei voida kuljettaa puhtaasti sähkökäyttöisessä tilassa, sähköenergian varastointilaitteen varaus puretaan kuljettamalla ajoneuvoa
Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti. 3.2.2.3 Ajoneuvon esivalmistelu 3.2.2.3.1 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona arvojen 293 ja 303 K välillä (20–30 °C). Vakauttamista on suoritettava ainakin kuusi tuntia ja jatkettava, kunnes mahdolliset moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilat ovat ± 2 K huoneen lämpötilasta ja sähköenergian varastointilaite on latautunut täyteen 3.2.2.3.2 kohdassa kuvatun latauksen tuloksena. 3.2.2.3.2 Sähköenergian varastointilaite ladataan seisonnan aikana yön yli jatkuvan normaalin latausmenettelyn mukaisesti alalisäyksessä 2 olevassa 4.1.2 kohdassa annettuja määrittelyjä noudattaen. 3.2.2.4 Testausmenettely 3.2.2.4.1 Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa. 3.2.2.4.2 Voidaan käyttää joko 3.2.2.4.2.1 tai 3.2.2.4.2.2 kohdassa määriteltyä testausmenettelyä. 3.2.2.4.2.1 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa ja lopetetaan lisäyksessä 1 tai lisäyksessä 1 a vahvistetun testausmenettelyn mukaisesti (näytteenoton loppu NL). 3.2.2.4.2.2 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa, ja sitä jatketaan muutaman toistuvan testausjakson ajan. Näytteenotto lopetetaan viimeisen joutokäyntijakson päättyessä, kun sähköenergian varastointilaite on saavuttanut minimilataustilan jäljempänä määriteltävien kriteerien mukaisesti (näytteenoton loppu NL). Sähköenergian varastointilaitteen minimilataustilan saavuttaminen määritellään tämän lisäyksen alalisäyksessä 1 kuvattua menettelyä käyttäen mitatun sähkötaseen Q (Ah) perusteella. Sähköenergian varastointilaitteen katsotaan saavuttaneen minimilataustilan testausjakson N aikana, jos sähkötase testausjaksolla N + 1 osoittaa latauksen purkautuneen enintään 3 % ilmaistuna prosentteina energianvarastointilaitteen nimelliskapasiteetista (Ah) maksimilataustilassa. Valmistajan pyynnöstä voidaan suorittaa lisää testausjaksoja ja sisällyttää niiden tulokset 3.2.2.4.5 ja 3.2.2.4.6 kohdassa esitettyihin laskelmiin, kunhan kunkin lisätestausjakson sähkötase osoittaa sähköenergian varastointilaitteen purkautuneen vähemmän kuin edellisellä jaksolla. Kunkin jakson välillä voidaan pitää enintään 10 minuutin mittainen kuumahaihtumajakso. 3.2.2.4.3 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 3.2.2.4.4 Pakokaasut analysoidaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 3.2.2.4.5 Olosuhteissa A suoritetun yhdistetyn testausjakson tulokset kirjataan arvoksi m1. Kun testi suoritetaan 3.2.2.4.2.1 kohdan mukaisesti, m1 on ainoan testausjakson tulos grammoina. Kun testi suoritetaan 3.2.2.4.2.2 kohdan mukaisesti, m1 on N testausjakson yhteenlaskettu tulos grammoina.
3.2.2.4.6 Lasketaan kunkin epäpuhtauden keskimääräinen päästö (massa) olosuhteissa A (M1) kaavalla M1 = m1/Dtest1 jossa Dtest1 on todellinen ajettu kokonaismatka olosuhteissa A tehdyssä testissä. 3.2.3 Olosuhteet B 3.2.3.1 Jos ajoneuvoa voidaan käyttää eri hybriditiloissa (esim. urheilullinen, taloudellinen, kaupunkiajo, maantieajo), vaihtokytkin asetetaan sellaiseen asentoon, että ajoneuvoa käytetään eniten polttoainetta kuluttavassa hybriditilassa (ks. 3.2.1.3 kohta, huomautus 3). 3.2.3.2 Ajoneuvon esivalmistelu 3.2.3.2.1 Ajoneuvossa oleva sähköenergian varastointilaite puretaan 3.2.2.2 kohdan mukaisesti. 3.2.3.2.2 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona arvojen 293 ja 303 K välillä (20–30 °C). Vakautuksen on kestettävä vähintään kuusi tuntia ja jatkuttava, kunnes mahdollisen moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötila on kyseisen tilan lämpötila ± 2 K. 3.2.3.3 Testausmenettely 3.2.3.3.1 Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa. 3.2.3.3.2 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa ja lopetetaan lisäyksessä 1 tai lisäyksessä 1 a vahvistetun testausmenettelyn mukaisesti (näytteenoton loppu NL). 3.2.3.3.3 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 3.2.3.3.4 Pakokaasut analysoidaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 3.2.3.3.5 Olosuhteissa B suoritetun yhdistetyn testausjakson tulokset kirjataan arvoksi m2. 3.2.3.3.6 Lasketaan kunkin epäpuhtauden keskimääräinen päästö (massa) olosuhteissa B (M2) kaavalla M2 = m2/Dtest2 jossa Dtest2 on todellinen ajettu kokonaismatka olosuhteissa B tehdyssä testissä. 3.2.4 Testitulokset 3.2.4.1 Kun testi suoritetaan 3.2.2.4.2.1 kohdan mukaisesti, painotetut arvot lasketaan seuraavalla kaavalla: M = (De · M1 + Dav · M2)/(De + Dav) jossa
3.2.4.2 Kun testi suoritetaan 3.2.2.4.2.2 kohdan mukaisesti, painotetut arvot lasketaan seuraavalla kaavalla: M = (Dovc · M1 + Dav · M2)/(Dovc + Dav) jossa
3.3 Ajoneuvo, jota ei voi ladata ulkopuolelta (NOVC HEV) ja jossa ei ole käyttötilan vaihtokytkintä 3.3.1 Sähkökäyttöiset hybridiajoneuvot, jotka eivät ole ulkopuolelta ladattavia (NOVC HEV) ja joissa ei ole käyttötilan vaihtokytkintä, testataan hybriditilassa 5 luvun liitteen I mukaisesti. 3.3.2 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 3.4 Ajoneuvo, jota ei voi ladata ulkopuolelta (NOVC HEV) ja jossa on käyttötilan vaihtokytkin 3.4.1 Sähkökäyttöiset hybridiajoneuvot, jotka eivät ole ulkopuolelta ladattavia (NOVC HEV) ja joissa on käyttötilan vaihtokytkin, testataan hybriditilassa 5 luvun liitteen I mukaisesti. Jos käytettävissä on useita tiloja, testi suoritetaan siinä tilassa, jossa ajoneuvo on automaattisesti virta-avaimen kääntämisen jälkeen (normaalitila). Tekninen tutkimuslaitos varmistaa valmistajan toimittamien tietojen perusteella, että raja-arvoja noudatetaan kaikissa hybriditiloissa. 3.4.2 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti. 4. II-TYYPIN TESTAUSMENETELMÄT 4.1 Ajoneuvot testataan lisäyksessä 2 kuvatun testausmenettelyn mukaisesti. Alalisäys 1 Akun sähkötaseen mittausmenetelmä ulkopuolelta ladattavalle ja pelkästään polttomoottorista ladattavalle sähkökäyttöiselle hybridiajoneuvolle 1. Tarkoitus 1.1 Tässä alalisäyksessä kuvataan menetelmät ja vaadittavat laitteet, joilla mitataan ulkopuolelta ladattavien (OVC HEV) ja pelkästään polttomoottorista ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen (NOVC HEV) sähkötase. 2. Mittauslaitteisto ja -välineet 2.1 Jäljempänä 3.1–3.4 kohdassa kuvattujen testien aikana akun virta mitataan käyttämällä pihtityypistä tai suljettua virta-anturia. Virta-anturilla (eli virtasensorilla ilman tietojen kirjaamislaitteita) on oltava vähimmäistarkkuus, joka on 0,5 prosenttia mitatusta arvosta tai 0,1 prosenttia asteikon enimmäisarvosta. Alkuperäislaitteen valmistajan diagnostiikkatestilaitteita ei käytetä tähän testiin. 2.1.1 Virta-anturi on kiinnitettävä yhteen niistä johdoista, jotka on suoraan kytketty akkuun. Jotta akun virtaa voidaan helposti mitata käyttämällä ulkoisia laitteita, valmistajien on mahdollisuuksien mukaan varustettava ajoneuvot soveltuvilla, turvallisilla ja helposti saavutettavilla kytkentäpisteillä. Jos se ei ole mahdollista, valmistajan on annettava tukea tekniselle tutkimuskeskukselle ja tarjottava mahdollisuus liittää virtamittari akkuun kytkettyihin johtoihin edellä esitetyllä tavalla. 2.1.2 Virtamittarin ulostulosta otetaan näytteitä 5 Hz:n vähimmäisnäytteenottotaajuudella. Mitattu virta integroidaan ajan suhteen, jolloin saadaan Q:n mitattu arvo ampeeritunteina (Ah). 2.1.3 Sensorin sijaintipaikan lämpötila on mitattava ja siitä on otettava näytteet samalla näytteenottotaajuudella kuin virrastakin, jotta tätä arvoa voidaan käyttää tasaamaan virtamittarin mahdollista liukumaa ja tarvittaessa virtamittarin ulostulon muuntamiseen käytetyn jännitemittarin liukumaa. 2.2 Tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava luettelo laitteista (valmistaja, mallinumero, sarjanumero), joilla valmistaja on määrittänyt akun minimilataustilan 3.1 ja 3.2 kohdassa kuvatussa testausmenettelyssä sekä (tapauksen mukaan) laitteiden viimeisimmät kalibrointipäivämäärät. 3. Mittausmenettely 3.1 Akun virran mittaaminen alkaa samalla hetkellä kun testauskin ja päättyy välittömästi, kun ajoneuvolla on ajettu täysi ajojakso. Alalisäys 2 Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävän ajoneuvon sähkökäyttöisen toimintasäteen ja latauksen mahdollistaman toimintasäteen mittausmenetelmä 1. SÄHKÖKÄYTTÖISEN TOIMINTASÄTEEN MITTAUS Tässä alalisäyksessä kuvatun testimenetelmän avulla voidaan mitata sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen, jotka voidaan ladata ulkopuolelta (OVC HEV), sähkökäyttöinen toimintasäde kilometreinä. 2. SUUREET, YKSIKÖT JA MITTAUSTARKKUUDET On käytettävä seuraavia suureita, yksiköitä ja mittaustarkkuuksia:
3. TESTAUSOLOSUHTEET 3.1 Ajoneuvon kunto
3.2 Ilmasto-olosuhteet Jos testaus tehdään ulkoilmassa, lämpötilan on oltava 5–32 °C. Sisätiloissa tehtävät testit tehdään lämpötilan ollessa 20–30 °C. 4. TOIMINTATILAT Testimenetelmässä on seuraavat vaiheet:
Mikäli ajoneuvoa on näiden vaiheiden välillä siirrettävä, se on tehtävä työntämällä (ilman että akku silloin latautuu). 4.1 Akun alkulataus Akun lataaminen käsittää seuraavat toimenpiteet. Huomautus: ’akun alkulataus’ koskee akun lataamista ensimmäisen kerran ajoneuvoa vastaanotettaessa. Mikäli peräkkäin tehdään useita yhdistettyjä testejä tai mittauksia, ensimmäisen tehtävän latauksen on oltava ’akun alkulataus’ ja muut latauskerrat voidaan tehdä 4.1.2.1 kohdassa kuvatun ’normaalin yön aikana tapahtuvan latausmenettelyn’ mukaisesti. 4.1.1 Akun purkaminen
4.1.2 Normaali yön aikana tehtävä lataus OVC HEV -ajoneuvon sähköenergian varastointilaite ladataan seuraavassa kuvatulla tavalla. 4.1.2.1 Normaali yön aikana tapahtuva lataaminen Lataaminen tehdään seuraavasti:
Toimenpiteen yhteydessä ei sallita mitään automaattisesti tai manuaalisesti käynnistyviä erikoislatauksia, kuten tasauslatauksia tai huoltolatauksia. Valmistajan on vakuutettava, että testin aikana ei ole käytetty mitään erikoislatausta. 4.1.2.2 Latauksen lopettamiskriteeri Lataus lopetetaan 12 tunnin kuluttua, elleivät ajoneuvossa vakiona olevat mittarit selvästi kerro kuljettajalle, ettei sähköenergian varastointilaite vielä ole täysin ladattu. Tässä tapauksessa maksimiaika = 3 x akun ilmoitettu kapasiteetti (Wh) / verkkovirtalähde (W) 4.2 Testijakso ja toimintasäteen mittaaminen 4.2.1 Sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon sähkökäyttöisen toimintasäteen määrittäminen
4.2.2 Sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon latauksen mahdollistaman toimintasäteen määrittäminen
Alalisäys 3 Sähköenergian varastointilaitteen lataustilaprofiili ulkopuolelta ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen I-tyypin testissä I-tyypin testin testausolosuhteet A
I-tyypin testin testausolosuhteet B
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(1) tai ’ulkopuolelta ladattava ajoneuvo’
(2) tai ’ajoneuvo, jota ei voi ladata ulkopuolelta’.
(3) Jos käytettävissä on useampi kuin yksi hybriditila, sovelletaan oikeanpuoleisimman sarakkeen menettelyä.
(4) Eniten sähköä käyttävä hybriditila:
Hybriditila, jossa todistetusti kuluu eniten sähköä verrattuna kaikkiin vaihtoehtoisiin hybriditiloihin testattaessa olosuhteiden A mukaisesti, on määritettävä valmistajan toimittamien tietojen perusteella ja yhteisymmärryksessä teknisen tutkimuslaitoksen kanssa.
(5) Eniten polttoainetta kuluttava hybriditila:
Hybriditila, jossa todistetusti kuluu eniten polttoainetta verrattuna kaikkiin vaihtoehtoisiin hybriditiloihin testattaessa olosuhteiden A mukaisesti, on määritettävä valmistajan toimittamien tietojen perusteella ja yhteisymmärryksessä teknisen tutkimuslaitoksen kanssa.