(1)

Komissio antoi 20 päivänä joulukuuta 2007 tiedonannon Medialukutaito digitaalisessa ympäristössä – eurooppalainen toimintamalli (2), jossa käsitellään kaupallisen viestinnän medialukutaitoa eli mainontaan liittyviä asioita, audiovisuaalisten teosten medialukutaitoa kuten eurooppalaisten elokuvien tuntemuksen parantamista ja luovien kykyjen oppimista sekä verkkoviestinnän medialukutaitoa eli esimerkiksi internet-hakukoneiden toiminnan tuntemusta.

(2)

Euroopan parlamentti kehotti medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä antamassaan mietinnössä (3) komissiota kehittämään medialukutaidon edistämistä koskevaa politiikkaa yhteistyössä unionin kaikkien elinten sekä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

(3)

Toukokuun 21 ja 22 päivänä 2008 kokoontuneen koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioiden neuvoston hyväksymissä medialukutaitoa käsittelevissä päätelmissä (4) hyväksyttiin Euroopan komission ehdottama strateginen näkemys medialukutaidosta aktiivisen kansalaisuuden tärkeänä osatekijänä tämän päivän tietoyhteiskunnassa.

(4)

Alueiden komitea hyväksyi yleisen lausunnon luovasta verkkosisällöstä ja medialukutaidosta lokakuussa 2008 (5).

(5)

Lissabonin Eurooppa-neuvosto (6) totesi, että ”sisältöteollisuus luo lisäarvoa hyödyntämällä ja verkottamalla Euroopan kulttuurista moninaisuutta”. Vuonna 2007 käynnistetyssä kulttuuria koskevassa Euroopan toimintasuunnitelmassa määritellään strategiset puitteet kulttuuriin liittyviin keskeisiin haasteisiin vastaamiseksi, ja neuvoston toukokuussa 2009 antamissa kulttuuria luovuuden ja innovoinnin innoittajana tarkastelevissa päätelmissä korostetaan kulttuurin erityistä roolia luovuuden ja innovoinnin aikaansaajana ja vaaditaan laajempaa innovoinnin käsitettä vuoden 2010 jälkeiseen Lissabonin strategiaan. Tämä liittyy merkittävällä tavalla myös Euroopan komission i2010-aloitteeseen, jonka tarkoituksena on parantaa tieto- ja viestintätekniikka-alan kilpailukykyä ja luoda yhtenäinen eurooppalainen tietoalue.

(6)

Medialukutaidon yleistyminen auttaisi merkittävästi Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja i2010-hankkeessa asetettujen Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamisessa eli erityisesti kilpailukykyisemmän osaamistalouden ja osallistavamman tietoyhteiskunnan luomisessa.

(7)

Vuoden 2006 lopussa pidetyssä julkisessa kuulemisessa kävi ilmi, että medialukutaitoon liittyvät käytännöt ja tasot vaihtelevat Euroopassa. Samalla on tunnustettava, ettei yhteisiä kriteerejä tai standardeja ole olemassa medialukutaidon arvioimiseksi. Tarvitaankin kiireellisesti laajempia ja pidempikestoisia tutkimushankkeita tällaisten kriteerien määrittämiseksi.

(8)

Komission tilaamassa vuoden 2007 jälkipuoliskolla valmistuneessa selvityksessä ”Current trends and approaches to media literacy in Europe” myönnetään, että medialukutaidon kehittymiselle on joitakin esteitä Euroopan tasolla. Niitä ovat erityisesti yhteisen näkemyksen puute, kansallisten, alueellisten ja paikallisten aloitteiden näkymättömyys Euroopan tasolla sekä eurooppalaisten verkostojen puuttuminen ja sidosryhmien koordinoimattomuus.

(9)

Siksi Euroopan unionin alueella käytössä olevien alan hyvien käytäntöjen analysointi, esiin tuominen ja levittäminen ja Euroopan laajuisten sidosryhmäverkostojen luominen ja ylläpitäminen olisikin erittäin tärkeää.

(10)

Eurooppalaisten kyky tehdä valistuneita ja monipuolisia valintoja mediakuluttajina tukisi Euroopan audiovisuaali- ja sisältöteollisuuden kilpailukykyä.

(11)

Medialukutaito liittyy taitoon käyttää tiedotusvälineitä, ymmärtää ja arvioida kriittisesti tiedotusvälineiden ja mediasisältöjen eri puolia sekä viestiä erilaisissa yhteyksissä.

(12)

Luovan digitaalisen sisällön levitys ja verkko- ja mobiilijakelumuotojen lisääntyminen luovat uusia haasteita medialukutaidolle. Kansalaisten on nykypäivän maailmassa kehitettävä analyyttisia taitoja digitaalisen median älyllistä ja tunnepohjaista tulkitsemista varten.

(13)

Medialukutaito koskee kaikkia tiedotusvälineitä. Medialukutaidon tarkoituksena on parantaa ihmisten kykyä hahmottaa jokapäiväisessä elämässä vastaan tulevia erilaisia mediaviestejä. Mediaviestejä ovat erilaisten viestintäkanavien kautta saapuvat ohjelmat, elokuvat, kuvat, tekstit, äänet ja verkkosivut.

(14)

Medialukutaito voi auttaa merkittävästi laajentamaan käsitystä eurooppalaisesta audiovisuaaliperinnöstä ja kulttuuri-identiteeteistä sekä parantamaan audiovisuaaliperinnön ja uudempien eurooppalaisten kulttuuriteosten tuntemusta ja lisäämään niihin kohdistuvaa kiinnostusta.

(15)

Medialukutaidossa on kyse osallistumisesta ja kansalaistaidoista nykypäivän tietoyhteiskunnassa. Se on perustaito, jota tarvitsevat niin nuoret kuin aikuiset ja ikäihmisetkin sekä vanhemmat, opettajat ja media-alan ammattilaiset. Internetin ja digitaaliteknologian ansiosta yhä useammat eurooppalaiset voivat nykyään luoda ja levittää kuvia, tietoa ja sisältöä. Medialukutaitoa pidetään nykyisin yhtenä keskeisenä edellytyksenä aktiiviselle ja täysimääräiselle kansalaisuudelle, joka estää yhteisöstä syrjäytymisen tai ainakin vähentää sen riskiä.

(16)

Medialukutaitoinen yhteiskunta kannustaisi tiedotusvälineitä moniarvoisuuteen ja riippumattomuuteen ja samalla myös edellyttäisi tiedotusvälineiltä moniarvoisuutta ja riippumattomuutta. Erilaisten ryhmien eriävien mielipiteiden ja ajatusten esittäminen eri kielillä ja useissa eri yhteiskuntajärjestelmissä edistää moniarvoisuutta, suvaitsevaisuutta, avoimuutta, tasa-arvoa ja vuoropuhelua. Medialukutaidon kehittämistä kaikilla yhteiskunnan aloilla olisikin edistettävä, ja edistymistä olisi seurattava tarkasti.

(17)

Demokratian toteutuminen riippuu kansalaisten aktiivisesta osallistumisesta yhteisönsä elämään, ja medialukutaito antaisi heille kyvyn tulkita viestintäteknologian kautta joka päivä välittyvää tietotulvaa.

(18)

Medialukutaitoa pitäisi lähestyä eri tavoin eri tasoilla. Medialukutaidon sisällyttäminen kouluopetukseen kaikilla tasoilla on ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla. Merkittävässä asemassa ovat myös paikallisviranomaiset, jotka toimivat lähellä kansalaisia ja voivat tukea muodollisen opetusjärjestelmän ulkopuolelta tulevia aloitteita. Myös kansalaisyhteiskunnan pitäisi edistää medialukutaitoa aktiivisesti ruohonjuuritasolta käsin.

(19)

Medialukutaitoa edistävät myös eräät komission aloitteet, kuten Media 2007 (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1718/2006/EY (7)), tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta) ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY, annettu 11 päivänä joulukuuta 2007, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (8)), joiden tavoitteena on parantaa Euroopan audiovisuaali- ja sisältöteollisuuden kilpailukykyä.

(20)

Komissio aikoo seurata audiovisuaalisen medialukutaidon ja kaupallisen viestinnän medialukutaidon kehittämiseksi tehtyä työtä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin johdanto-osan 37 kappaleen mukaisesti etenkin audiovisuaalisia mediapalveluja käsittelevän yhteyskomitean kautta ja direktiivin 26 artiklassa asetetun raportointivelvollisuuden mukaisesti.

(21)

Komissio kannustaa toteuttamaan medialukutaitoon liittyviä tutkimushankkeita nykyisiä ohjelmia hyödyntäen. Se aikoo erityisesti käynnistää tutkimukset henkilötietojen verkkolevitykseen liittyvien riskien tiedostamisesta ja hakukoneiden paremmasta hyödyntämisestä.

(22)

Medialukutaitoaloitteisiin olisi myös sisällytettävä tekijänoikeuksien merkityksen tiedostamista edistävä osa-alue.

(23)

Medialukutaitoaloitteissa olisi pohdittava tieto- ja viestintäverkoissa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä, jonka tarkoituksena on muun muassa kohdennettu mainonta kuluttajille, ja haasteita, joita se asettaa henkilötietojen suojelun ja yksityisyydensuojan suhteen. Tieto- ja viestintäverkot avaavat uusia mahdollisuuksia käyttäjille, mutta niihin liittyy myös uusia riskejä, joita ovat esimerkiksi identiteettivarkaudet, syrjivä profilointi tai jatkuva seuranta. Komissio pohti näitä huolenaiheita ja mahdollisia ratkaisuja tiedonannossaan tietosuojan vahvistamisesta yksityisyyden suojaa parantavilla tekniikoilla (9).

(24)

Digitaalisen median lukutaitoon liittyvissä hankkeissa olisi varmistettava, että perinteiset kustantajat ovat niissä tiiviisti mukana, sillä kustannusalalla on erittäin arvokasta kokemusta medialukutaidosta verkon ulkopuolella. Lisäksi yhä useammat alan yritykset ovat siirtyneet harjoittamaan digitaalisen sisällön tuotantoa ja jakelua.

(25)

Komissio pyrkii siihen, että medialukutaidon olennaisista piirteistä (määritelmät, tavoitteet) päästään laajemmin yhteisymmärrykseen, ja tukee medialukutaitoon digitaalisessa ympäristössä ja myös media-alan talouteen Euroopassa liittyvien hyvien käytäntöjen analysointia ja vaihtoa erityisesti järjestämällä audiovisuaalisia mediapalveluja käsittelevän yhteyskomitean kokouksia (10), edistämällä ja tukemalla Media 2007 -tapahtumia (11), tekemällä yhteistyötä muiden EU:n elinten ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston, Unescon ja Yhdistyneiden Kansakuntien Sivilisaatioiden allianssin kanssa sekä edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta medialukutaidon alalla,