4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/1

(1)

Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, jäljempänä ’yleissopimus’, muodostaa Euroopan unionissa yhteisen perustan epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden oikeuksien suojaamiselle rikosoikeudellisissa menettelyissä, joihin tässä päätöslauselmassa katsotaan sisältyvän oikeudenkäyntiä edeltävä vaihe ja oikeudenkäyntivaihe.

(2)

Tämän lisäksi yleissopimus, sellaisena kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sitä tulkitsee, tarjoaa jäsenvaltioille merkittävän perustan luottaa toistensa rikosoikeusjärjestelmiin ja vahvistaa tätä luottamusta. Samalla Euroopan unionilla on mahdollisuus lisätä toimia yleissopimuksen normien täyden täytäntöönpanon ja noudattamisen varmistamiseksi sekä tarvittaessa sovellettavien normien yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja olemassa olevien normien tiukentamiseksi.

(3)

Euroopan unioni on onnistuneesti luonut alueen, jolla on liikkumis- ja oleskeluvapaus ja jota kansalaiset hyödyntävät matkustamalla, opiskelemalla ja työskentelemällä yhä useammin muissa maissa kuin asuinmaassaan. Sisärajojen poistaminen sekä liikkumis- ja oleskeluvapauteen liittyvien oikeuksien käytön lisääntyminen ovat kuitenkin väistämättä johtaneet siihen, että yhä suurempi määrä ihmisiä on osallisena rikosoikeudellisessa menettelyssä jäsenvaltiossa, joka on muu kuin heidän asuinjäsenvaltionsa. Näissä tilanteissa epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden prosessuaaliset oikeudet ovat erityisen tärkeitä, jotta turvataan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

(4)

Euroopan unionin tasolla on toteutettu useita toimenpiteitä kansalaisten turvallisuuden korkean tason takaamiseksi, mutta on myös käsiteltävä erityisongelmia, joita saattaa syntyä henkilön ollessa epäiltynä tai syytettynä rikosoikeudellisessa menettelyssä.

(5)

Tämän vuoksi tarvitaan prosessuaalisia oikeuksia koskevia erityistoimia rikosoikeudellisten menettelyjen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Kyseiset toimet, jotka voivat olla lainsäädäntöä ja muita toimenpiteitä, lisäävät kansalaisten luottamusta siihen, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot suojaavat heidän oikeuksiaan ja takaavat ne.

(6)

Tampereen Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään vuonna 1999, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanon puitteissa olisi myös aloitettava niiden prosessioikeudellisten seikkojen käsittely, joiden osalta yhteiset vähimmäisvaatimukset katsotaan tarpeellisiksi, jotta helpotettaisiin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista jäsenvaltioiden keskeisiä oikeusperiaatteita noudattaen (päätelmien 37 kohta).

(7)

Lisäksi vuoden 2004 Haagin ohjelmassa todetaan, että oikeudellisen yhteistyön perustana olevan vastavuoroisen tunnustamisen laajempi toteutuminen edellyttää, että laaditaan rikosoikeudellisissa menettelyissä noudatettavia prosessuaalisia oikeuksia koskevat yhdenmukaiset vaatimukset jäsenvaltioissa tällä hetkellä noudatettavien turvatakeiden tasosta tehtävien tutkimusten pohjalta ja jäsenvaltioiden oikeusperinteitä asianmukaisesti kunnioittaen (III 3.3.1 kohta).

(8)

Vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset luottavat toisten jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmiin. Keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi Euroopan unionissa on tärkeää, että yleissopimuksen lisäksi on olemassa prosessuaalisten oikeuksien suojaa koskevat Euroopan unionin normit, jotka pannaan täytäntöön ja joita sovelletaan jäsenvaltioissa asianmukaisesti.

(9)

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että asiantuntijat laajalti kannattavat prosessuaalisia oikeuksia koskevia Euroopan unionin toimia, jotka toteutetaan lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden avulla, ja että jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välistä keskinäistä luottamusta olisi parannettava (1). Euroopan parlamentti myötäilee näitä näkemyksiä (2). Euroopan komissio toteaa tiedonannossaan Tukholman toimintaohjelmaa varten (3), että puolustautumisoikeuksien vahvistaminen on elintärkeää, jotta säilytetään jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus ja kansalaisten luottamus Euroopan unioniin.

(10)

Prosessuaalisista oikeuksista Euroopan unionin puitteissa viime vuosina käydyt keskustelut eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Syytteeseenpanoa helpottavien toimenpiteiden osalta on oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön alalla kuitenkin edistytty huomattavasti. Nyt on aika ryhtyä toimiin näiden toimenpiteiden ja yksilön prosessuaalisten oikeuksien suojan välisen tasapainon parantamiseksi. Olisi toteutettava toimia menettelyllisten takeiden ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä riippumatta siitä, missä päin Euroopan unionia kansalaiset päättävät matkustaa, opiskella, työskennellä tai asua.

(11)

Näiden kysymysten tärkeys ja monimutkaisuus huomioon ottaen vaikuttaa asianmukaiselta käsitellä niitä vaiheittain varmistaen samalla yleinen johdonmukaisuus. Käsiteltäessä tulevia toimia ala kerrallaan huomio voidaan keskittää kuhunkin yksittäiseen toimenpiteeseen, jolloin ongelmat voidaan kartoittaa ja ratkaista tavalla, joka antaa kullekin toimenpiteelle lisäarvoa.

(12)

Kun otetaan huomioon se, että tämän päätöslauselman liitteessä esitetty toimenpiteiden luettelo ei ole tyhjentävä, neuvoston olisi myös harkittava mahdollisuutta käsitellä kysymystä muiden kuin luettelossa esitettyjen prosessuaalisten oikeuksien suojasta.

(13)

Kaikkien uusien EU:n tämän alan säädösten olisi oltava johdonmukaisia yleissopimuksessa, sellaisena kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sitä tulkitsee, esitettyjen vähimmäisnormien kanssa,

1.

Euroopan unionin tasolla olisi toteutettava toimia epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden oikeuksien vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä. Toimet voivat käsittää lainsäädäntöä samoin kuin muita toimenpiteitä.

2.

Neuvosto hyväksyy tulevien toimien pohjaksi tämän päätöslauselman liitteessä olevan ”Etenemissuunnitelman epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä”, jäljempänä ’etenemissuunnitelma’. Etenemissuunnitelmaan sisältyviä oikeuksia, joita voitaisiin täydentää muillakin oikeuksilla, pidetään prosessuaalisina perusoikeuksina, ja näihin oikeuksiin liittyvät toimet olisi tässä vaiheessa asetettava etusijalle.

3.

Komissiota pyydetään antamaan etenemissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä koskevia ehdotuksia ja harkitsemaan F kohdassa mainitun vihreän kirjan esittämistä.

4.

Neuvosto tarkastelee kaikkia etenemissuunnitelman yhteydessä esitettyjä ehdotuksia ja lupaa käsitellä niitä ensisijaisina.

5.

Neuvosto toimii sovellettavia sääntöjä noudattaen täydessä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa ja tekee asianmukaista yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa.