NEUVOSTON TYÖJÄRJESTYS

1 artikla

Yleiset säännökset, koollekutsuminen ja istuntopaikat

1.   Puheenjohtaja kutsuu neuvoston koolle omasta aloitteestaan taikka neuvoston jäsenen tai komission pyynnöstä (1).

2.   Neuvoston puheenjohtajavaltio ilmoittaa seitsemän kuukautta ennen asianomaisen puolivuotiskauden alkua ja asianmukaiset kuulemiset suoritettuaan kunkin neuvoston kokoonpanon osalta kaikkien sellaisten neuvoston istuntojen suunnitellut ajankohdat, jotka on pidettävä lainsäädäntöasioiden käsittelemiseksi tai operatiivisten päätösten tekemiseksi. Nämä ajankohdat esitetään yhdessä kaikkiin neuvoston kokoonpanoihin sovellettavassa asiakirjassa.

3.   Neuvoston kotipaikka on Bryssel. Neuvosto pitää huhti-, kesä- ja lokakuussa istuntonsa Luxemburgissa (2).

Poikkeustapauksissa ja asianmukaisesti perustelluista syistä neuvosto tai jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea, jäljempänä ’Coreper’, voi yksimielisesti päättää, että neuvoston istunto pidetään muualla.

4. (3)   Etukäteen määritetyt kolmen jäsenvaltion ryhmät hoitavat 18 kuukauden ajan neuvoston puheenjohtajuutta ulkoasiain kokoonpanoa lukuun ottamatta. Nämä ryhmät muodostetaan jäsenvaltioiden tasaisen vuorottelun perusteella, ja tällöin otetaan huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen erilaisuus sekä maantieteellinen tasapaino unionissa.

Kukin ryhmän jäsen toimii vuorollaan kuuden kuukauden ajan kaikkien neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajana ulkoasiain kokoonpanoa lukuun ottamatta. Muut ryhmän jäsenet avustavat puheenjohtajaa tämän kaikissa tehtävissä yhteisen ohjelman mukaisesti. Ryhmän jäsenet voivat keskenään sopia vaihtoehtoisista järjestelyistä.

5.   Neuvoston ja Coreperin tämän työjärjestyksen nojalla tekemät päätökset hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä, jollei työjärjestyksessä säädetä muun äänestysmenettelyn käyttämisestä.

Jollei erikseen toisin säädetä, tässä työjärjestyksessä olevat viittaukset puheenjohtajavaltioon tai puheenjohtajaan koskevat kaikkia neuvoston jonkin kokoonpanon tai tarvittaessa jonkin sen valmistelevan elimen puheenjohtajuutta hoitavia henkilöitä.

2 artikla

Neuvoston kokoonpanot, yleisten asioiden kokoonpanon ja ulkoasiain kokoonpanon tehtävät sekä toimintaohjelman laatiminen

1.   Neuvosto kokoontuu eri kokoonpanoissa käsiteltävien asioiden mukaisesti. Eurooppa-neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä luettelon neuvoston kokoonpanoista lukuun ottamatta yleisten asioiden neuvoston ja ulkoasiain kokoonpanoa (4). Luettelo neuvoston kokoonpanoista on liitteessä I.

2.   Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan ja komissioon (5). Se vastaa politiikkojen yleisestä yhteensovittamisesta, institutionaalisista ja hallintoasioista, useista Euroopan unionin politiikkoja koskevista laaja-alaisista asioista, kuten monivuotisesta rahoituskehyksestä ja laajentumisesta, sekä muista asioista, jotka Eurooppa-neuvosto on antanut sen käsiteltäväksi, ottaen huomioon talous- ja rahaliiton (EMU) toimintaa koskevat säännöt.

3.   Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelua koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan Eurooppa-neuvoston työjärjestyksen 3 artiklassa seuraavin tavoin:

a)

Eurooppa-neuvoston työjärjestyksen 2 artiklan 2 kohdassa säädettyä valmistelua varten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja toimittaa tiiviissä yhteistyössä sen Eurooppa-neuvoston jäsenen, joka edustaa neuvoston puheenjohtajana kyseisellä puolivuotiskaudella toimivaa jäsenvaltiota, ja komission puheenjohtajan kanssa yleisten asioiden neuvostolle alustavan selityksin varustetun ehdotuksen esityslistaksi vähintään neljä viikkoa ennen kutakin Eurooppa-neuvoston sen työjärjestyksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua säännönmukaista kokousta. Muiden neuvoston kokoonpanojen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi toimittama aineisto toimitetaan yleisten asioiden neuvostolle viimeistään kaksi viikkoa ennen Eurooppa-neuvoston kokousta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valmistelee ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tiiviissä yhteistyössä toimien ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätelmiä koskeviksi suuntaviivoiksi sekä tarvittaessa ehdotuksia Eurooppa-neuvoston päätelmiksi ja päätöksiksi, joista käydään keskustelu yleisten asioiden neuvostossa. Yleisten asioiden neuvoston viimeinen istunto pidetään Eurooppa-neuvoston kokousta edeltävien viiden päivän aikana. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja laatii esityslistaehdotuksen tämän viimeksi käydyn keskustelun pohjalta.

b)

Mikään muu neuvoston kokoonpano tai valmisteluelin ei saa käsitellä aihetta, joka on esitetty Eurooppa-neuvostolle sen yleisten asioiden neuvoston istunnon, jonka jälkeen Eurooppa-neuvoston esityslistaehdotus laaditaan, ja Eurooppa-neuvoston kokouksen välisenä aikana, muutoin kuin kiireellisistä ja ennalta arvaamattomista, esimerkiksi ajankohtaisiin kansainvälisiin tapahtumiin liittyvistä syistä.

c)	Eurooppa-neuvosto vahvistaa esityslistansa kokouksensa alussa. Esityslistalle otettavia asioita olisi yleensä tutkittava ennalta tämän kohdan säännösten mukaisesti.

4.   Yleisten asioiden neuvosto huolehtii yhteistyössä komission kanssa neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta ja jatkuvuudesta monivuotisten ohjelmien ja 6 kohdan mukaisesti (6).

5.   Ulkoasiainneuvosto muotoilee unionin ulkoista toimintaa Eurooppa-neuvoston määrittelemien strategisten suuntaviivojen mukaisesti ja huolehtii unionin toiminnan johdonmukaisuudesta (7). Se vastaa Euroopan unionin kaikkeen ulkoiseen toimintaan liittyvistä asioista, toisin sanoen yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, yhteisestä kauppapolitiikasta sekä kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta.

Ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jonka tilalla voi tarvittaessa toimia se asianomaisen kokoonpanon jäsen, joka edustaa neuvoston puheenjohtajana kyseisenä kautena toimivaa jäsenvaltiota. (8)

6.   Etukäteen määritetty kolmen jäsenvaltion ryhmä, joka hoitaa neuvoston puheenjohtajuutta 18 kuukauden aikana 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti, laatii ehdotuksen neuvoston toimintaohjelmaksi mainitulle kaudelle. Ehdotus laaditaan ulkoasiainneuvoston puheenjohtajan kanssa siltä osin kuin on kyse tämän kokoonpanon toiminnasta mainitulla kaudella. Ehdotus laaditaan läheisessä yhteistyössä komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa asianmukaisten kuulemisten jälkeen. Ehdotus toimitetaan yhtenä asiakirjana viimeistään kuukautta ennen mainitun kauden alkua yleisten asioiden neuvoston hyväksyttäväksi. (9)

7.   Kyseessä olevan kauden puheenjohtajavaltio laatii asianmukaisten kuulemisten jälkeen kutakin neuvoston kokoonpanoa varten seuraavaa puolivuotiskautta varten luonnokset neuvoston istuntojen esityslistoiksi, jotka ohjeellisina sisältävät suunnitellut lainsäädäntöasiat ja operatiiviset päätökset. Nämä luonnokset laaditaan viimeistään viikkoa ennen mainitun puolivuotiskauden alkua neuvoston 18 kuukauden ohjelman pohjalta ja komission kuulemisen jälkeen. Ne esitetään yhtenä kaikkiin neuvoston kokoonpanoihin sovellettavana asiakirjassa. Aikaisemmin suunniteltujen neuvoston istuntojen lisäksi voidaan tarvittaessa pitää ylimääräisiä istuntoja.

Jos puolivuotiskauden aikana osoittautuu, että jotain tälle kaudelle suunniteltua istuntoa ei enää ole aihetta järjestää, puheenjohtaja ei kutsu sitä koolle.

3 artikla (10)

Esityslista

1.   Puheenjohtaja laatii kutakin istuntoa varten ehdotuksen esityslistaksi ottaen huomioon neuvoston 18 kuukauden ohjelman. Esityslistaehdotus lähetetään neuvoston muille jäsenille ja komissiolle vähintään 14 päivää ennen istunnon alkua. Se toimitetaan samanaikaisesti jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

2.   Esityslistaehdotukseen otetaan asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva neuvoston jäsenen tai komission pyyntö sekä tarvittaessa pyyntöön liittyvät asiakirjat ovat saapuneet pääsihteeristöön vähintään 16 päivää ennen kyseisen istunnon alkua. Esityslistaehdotukseen merkitään tähdellä ne asiat, joista puheenjohtaja, neuvoston jäsen tai komissio voi pyytää äänestystä. Tällainen merkintä tehdään sen jälkeen, kun kaikki perussopimuksissa määrätyt menettelyä koskevat säännöt on täytetty.

3.   Sovellettaessa kansallisten parlamenttien asemasta tehdyssä pöytäkirjassa sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrättyä kahdeksan viikon määräaikaa, asiat, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen antamista tai ensimmäisessä käsittelyssä esitettävän kannan vahvistamista silloin, kun noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä, otetaan esityslistaehdotukseen päätöksen tekemistä silmällä pitäen vasta sen jälkeen kun mainittu kahdeksan viikon määräaika on päättynyt.

Neuvosto voi poiketa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta, jos asian esityslistalle ottamiseen voidaan soveltaa kansallisten parlamenttien asemasta tehdyn pöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettua kiireellistä tapausta koskevaa poikkeusta. Neuvosto tekee päätöksensä asianomaisen säädöksen hyväksymiseen tai kannan vahvistamiseen sovellettavan äänestysmenettelyn mukaisesti.

Lukuun ottamatta kiireellisiä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia kanta voidaan vahvistaa aikaisintaan kymmenen päivän kuluttua siitä, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on otettu neuvoston esityslistaehdotukseen (11).

4.   Esityslistaehdotukseen voidaan ottaa ainoastaan ne asiat, joihin liittyvät asiakirjat on lähetetty neuvoston jäsenille ja komissiolle viimeistään kyseisen esityslistan lähettämispäivänä.

5.   Pääsihteeristö toimittaa neuvoston jäsenille ja komissiolle ne pyynnöt asian esityslistalle ottamisesta sekä näihin pyyntöihin liittyvät asiakirjat, joiden osalta edellä esitettyjä määräaikoja ei ole noudatettu.

Jollei asian kiireellisyys vaadi toimimaan toisin, puheenjohtaja poistaa esityslistaehdotuksesta sellaisiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskeviin esityksiin liittyvät kohdat, joiden osalta Coreper ei ole saattanut valmistelua päätökseen viimeistään sen viikon loppuun mennessä, joka edeltää neuvoston kyseistä istuntoa edeltävää viikkoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

6.   Esityslistaehdotus jakautuu kahteen osaan, joista toinen käsittää lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja toinen muut kuin lainsäädäntöasiat. Ensimmäisen osan otsikko on ”Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset” ja toisen osan otsikko ”Muut kuin lainsäädäntöasiat”.

Esityslistaehdotuksen kuhunkin osaan otetut asiat jaetaan A- ja B-kohtiin. A-kohdiksi otetaan ne asiat, jotka neuvosto voi hyväksyä ilman keskustelua; tämä ei kuitenkaan estä neuvoston jäseniä ja komissiota esittämästä mielipidettään näiden kohtien hyväksymisen yhteydessä eikä mahdollisuutta saada lausumia merkityksi pöytäkirjaan.

7.   Neuvosto vahvistaa esityslistan kunkin istunnon alussa. Muun kuin esityslistaehdotuksessa olevan asian ottaminen esityslistalle edellyttää neuvoston yksimielistä päätöstä. Tällä tavoin esityslistalle otetuista asioista voidaan äänestää, jos kaikki perussopimuksissa määrätyt menettelyä koskevat säännöt on täytetty.

8.   Jos jotain A-kohtaa koskeva kannanotto saattaa aiheuttaa uuden keskustelun tai jos neuvoston jäsen tai komissio sitä pyytää, kyseinen asia poistetaan kuitenkin esityslistalta, jollei neuvosto toisin päätä.

9.   Kaikkiin ”muut asiat” -kohtaan otettavia asioita koskeviin pyyntöihin liitetään selittävä asiakirja.

4 artikla

Neuvoston jäsenen edustaminen

Jollei 11 artiklassa tarkoitettua äänioikeuden siirtämistä koskevista säännöksistä muuta johdu, voi neuvoston jäsentä, joka on estynyt osallistumasta istuntoon, edustaa sijainen.

5 artikla

Istunnot

1.   Neuvoston istunnot ovat julkisia sen käsitellessä esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai äänestäessä siitä (12). Muissa tapauksissa neuvoston istunnot eivät ole julkisia 8 artiklassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta.

2.   Komissio kutsutaan osallistumaan neuvoston istuntoihin. Sama koskee Euroopan keskuspankkia silloin, kun käsitellään asioita, joissa se käyttää aloiteoikeuttaan. Neuvosto voi kuitenkin päättää käsitellä asioita ilman komission tai Euroopan keskuspankin läsnäoloa.

3.   Neuvoston ja komission jäsenillä voi olla mukanaan avustavia virkamiehiä. Heidän nimensä ja asemansa on ilmoitettava etukäteen pääsihteeristölle. Neuvosto voi päättää, kuinka monta henkilöä, neuvoston jäsenet mukaan luettuina, istuntosalissa saa samanaikaisesti enintään olla valtuuskuntaa kohden.

4.   Neuvoston istuntoihin pääsy edellyttää pääsihteeristön myöntämän kulkuluvan esittämistä.

6 artikla

Salassapitovelvollisuus ja asiakirjojen esittäminen oikeudenkäynnissä

1.   Jollei neuvosto toisin päätä, neuvoston käsittelyjä koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7, 8 ja 9 artiklan sekä yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevien säännösten soveltamista.

2.   Neuvosto tai Coreper voi antaa luvan esittää oikeudenkäynnissä jäljennöksen tai otteen neuvoston asiakirjoista, joita ei ole vielä saatettu yleisön saataville niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin.

7 artikla

Lainsäädäntömenettely ja julkisuus

1.   Neuvoston istunnot ovat julkisia sen käsitellessä esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai äänestäessä siitä. Tätä tarkoitusta varten neuvoston esityslistassa on osa, jonka otsikko on ”Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset”.

2.   Neuvostolle toimitetut asiakirjat, jotka on luetteloitu jossain sen esityslistan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskevan osan kohdassa, julkistetaan, samoin kuin neuvoston pöytäkirjan tätä osaa koskevat tiedot.

3.   Neuvoston istuntojen esityslistan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskevan osan avaaminen yleisölle toteutetaan julkisena lähetyksenä audiovisuaalisin menetelmin, erityisesti siihen varatussa salissa ja kaikilla Euroopan unionin toimielinten virallisilla kielillä virtausvideota käyttäen (video streaming). Lähetyksen tallennettu versio on saatavilla neuvoston internet-sivustolla vähintään kuukauden ajan. Äänestyksen tulos ilmoitetaan visuaalisessa muodossa.

Pääsihteeristö pyrkii ilmoittamaan yleisölle etukäteen tällaisten audiovisuaalisten lähetysten päivämäärät ja arvioidut kellonajat sekä pyrkii kaikin käytännön toimin varmistamaan tämän artiklan asianmukaisen täytäntöönpanon.

4.   Neuvoston jäsenten tai heidän tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä määrätyssä sovittelukomiteassa olevien edustajansa suorittamien äänestysten tulos ja äänestysselitykset julkistetaan, samoin kuin neuvoston pöytäkirjaan merkittävät lausumat ja sovittelukomitean kokousta koskevat pöytäkirjan kohdat.

5.   Kun neuvosto käsittelee lainsäädäntöehdotuksia tai -aloitteita, se pidättyy hyväksymästä muita kuin perussopimuksissa määrättyjä säädöksiä, kuten päätöslauselmia, päätelmiä tai muita kuin säädöksen hyväksymisen yhteydessä esitettyjä ja neuvoston pöytäkirjaan merkittäväksi tarkoitettuja lausumia.

8 artikla

Muut yleisölle avoimet neuvoston käsittelyt ja julkiset keskustelut

1.   Kun neuvosto käsittelee muuta kuin lainsäädäntöä koskevaa ehdotusta jäsenvaltioita oikeudellisesti velvoittavien tai jäsenvaltioissa sovellettavien velvoittavien normien hyväksymisestä asetuksin, direktiivein tai päätöksin asiaa koskevien perussopimusten määräysten nojalla, yleisö voi seurata uusien merkittävien ehdotusten ensimmäistä käsittelyä neuvostossa, jollei kyse ole sisäisistä toimenpiteistä, hallinnollisista tai talousarviota koskevista taikka toimielinten välisiä tai kansainvälisiä suhteita koskevista säädöksistä tai sellaisista säädöksistä, jotka eivät ole sitovia, kuten päätelmät, suositukset tai päätöslauselmat. Puheenjohtaja määrittelee, mitkä uudet ehdotukset ovat tärkeitä, ja neuvosto tai Coreper voi tarvittaessa päättää toisin.

Puheenjohtaja voi päättää tapauskohtaisesti, että yleisö voi seurata tiettyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua ehdotusta koskevia myöhempiä neuvoston käsittelyjä, jollei neuvosto tai Coreper päätä toisin.

2.   Neuvosto käy neuvoston tai Coreperin määräenemmistöllä tekemän päätöksen nojalla julkisia keskusteluja tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat Euroopan unionin ja sen kansalaisten etuja.

Puheenjohtajan, neuvoston jäsenten tai komission tehtävänä on ehdottaa erityisiä kysymyksiä tai aiheita tällaisia keskusteluja varten ottaen huomioon asian tärkeyden ja sen merkityksen kansalaisille.

3.   Yleisten asioiden neuvosto käy julkisen periaatekeskustelun neuvoston 18 kuukauden ohjelmasta. Neuvoston muiden kokoonpanojen niiden omista painopisteistä käymät periaatekeskustelut ovat myös julkisia. Komission viisivuotisohjelman, vuosittaisen työohjelman ja vuotuisen toimintastrategian esittelyt sekä niitä seuraavat keskustelut ovat julkisia.

4.   Edellä olevan 3 artiklan mukaisen esityslistaehdotuksen lähettämisestä alkaen:

a)	neuvoston esityslistalle otetut asiat, joiden käsittelyä yleisö voi seurata 1 kohdan mukaisesti, merkitään maininnalla ”julkinen käsittely”,

b)	neuvoston esityslistalle otetut asiat, joiden käsittelyä yleisö voi seurata 2 ja 3 kohdan mukaisesti, merkitään maininnalla ”julkinen keskustelu”.

Neuvoston käsittelyjen ja julkisten keskustelujen avaaminen yleisölle tämän artiklan mukaisesti toteutetaan 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kaltaisena julkisena lähetyksenä.

9 artikla

Äänestyksen, äänestysselitysten ja pöytäkirjojen julkisuus muissa tapauksissa

1.   Kun neuvosto hyväksyy 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä, neuvoston jäsenten äänestyksen tulos ja äänestysselitykset sekä neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat ja pöytäkirjan kohdat, jotka koskevat tällaisten säädösten hyväksymistä, julkistetaan.

2.   Äänestystulos julkistetaan lisäksi:

a)	kun neuvosto toimii SEU:n V osaston nojalla, neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin yksimielisellä päätöksellä;

b)	muissa tapauksissa neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin päätöksellä.

Jos neuvoston äänestyksen tulos julkistetaan ensimmäisen kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, asianomaisten neuvoston jäsenten pyynnöstä julkistetaan myös äänestyksen yhteydessä annetut äänestysselitykset, tämä työjärjestys, oikeusvarmuus ja neuvoston edut huomioon ottaen.

Neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat ja pöytäkirjan kohdat, jotka koskevat ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen säädösten hyväksymistä, julkistetaan neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin päätöksellä.

3.   Neuvoa-antavaan äänestykseen tai valmisteluasiakirjojen hyväksymiseen johtavan asioiden käsittelyn yhteydessä toimitetun äänestyksen tulos ei ole julkinen lukuun ottamatta tapauksia, joissa yleisö voi seurata neuvoston käsittelyjä 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Yleisön oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin

Yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin koskevat erityissäännökset ovat liitteessä II.

11 artikla

Äänestysmenettely ja päätösvaltaisuus

1.   Neuvosto äänestää puheenjohtajansa aloitteesta.

Puheenjohtaja on lisäksi velvollinen toimittamaan äänestyksen neuvoston jäsenen tai komission aloitteesta, jos neuvoston jäsenten enemmistö niin päättää.

2.   Neuvoston jäsenet äänestävät perättäisten puheenjohtajien luettelon mukaisesti määrätyssä jäsenvaltioiden järjestyksessä alkaen siitä jäsenestä, joka tämän järjestyksen mukaan seuraa puheenjohtajan tehtävää hoitavaa jäsentä.

3.   Neuvoston jäsen voi äänestyksessä edustaa vain yhtä muuta jäsentä (13).

4.   Neuvoston äänestys edellyttää perussopimusten mukaisesti äänestykseen osallistuvien neuvoston jäsenten enemmistön läsnäoloa. Äänestyshetkellä puheenjohtaja varmistuu pääsihteeristön avustuksella siitä, että istunto on päätösvaltainen.

5.   Kun neuvosto antaa päätöksen, joka edellyttää määräenemmistöä, ja jos joku neuvoston jäsen sitä pyytää, tarkistetaan 31 päivään lokakuuta 2014 saakka työjärjestyksen liitteessä III olevassa 1 artiklassa esitettyjen väestölukujen mukaisesti laskemalla, että tämän enemmistön muodostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia Euroopan unionin koko väestöstä. Tätä kohtaa sovelletaan myös 1 päivän marraskuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana, jos joku neuvoston jäsen sitä pyytää siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

12 artikla

Tavanomainen kirjallinen menettely ja hiljaisen hyväksynnän menettely

1.   Kiireellisessä asiassa neuvoston säädökset voidaan hyväksyä kirjallisella äänestyksellä, jos neuvosto tai Coreper yksimielisesti päättää käyttää tätä menettelyä. Puheenjohtaja voi myös erityisissä tapauksissa ehdottaa tätä menettelyä; tällöin kirjallinen äänestys on mahdollinen, jos kaikki neuvoston jäsenet hyväksyvät tämän menettelyn.

Kirjallisen menettelyn noudattaminen edellyttää komission hyväksyntää, jos kirjallinen äänestys koskee asiaa, jonka komissio on saattanut neuvoston käsiteltäväksi.

Pääsihteeristö laatii kuukausittain luettelon kirjallisella menettelyllä hyväksytyistä säädöksistä. Luettelo sisältää mahdolliset neuvoston pöytäkirjaan merkittävät lausumat. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä koskevat luettelon osat julkistetaan.

2.   Puheenjohtajan aloitteesta neuvosto voi toimia ”hiljaisen hyväksynnän menettelyksi” kutsuttua yksinkertaistettua kirjallista menettelyä noudattaen:

a)	Euroopan parlamentin jäsenen neuvostolle esittämään kirjalliseen kysymykseen tai tapauksen mukaan suulliseen kysymykseen annettavan vastauksen tekstin hyväksymiseksi sen jälkeen, kun Coreper on tarkastellut vastausehdotusta (14);

b)	talous- ja sosiaalikomitean jäsenten ja alueiden komitean jäsenten sekä heidän sijaistensa nimittämiseksi sen jälkeen, kun Coreper on tarkastellut päätösehdotusta;

c)	päätöksen tekemiseksi muiden toimielinten, elinten tai laitosten kuulemisesta, kun perussopimukset edellyttävät tällaista kuulemista;

d)	yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanemiseksi COREU-verkostoa (’COREU:n hiljaisen hyväksynnän menettely’) (15) käyttäen.

Tällöin asianomaista tekstiä pidetään hyväksyttynä puheenjohtajan asian kiireellisyyden mukaisesti asettaman määräajan päätyttyä, jollei joku neuvoston jäsen esitä vastalausetta.

3.   Pääsihteeristö toteaa kirjallisen menettelyn päätökseen saattamisen.

13 artikla

Pöytäkirja

1.   Kustakin istunnosta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittaa, sen tultua hyväksytyksi, pääsihteeri. Hän voi valtuuttaa pääsihteeristön jonkin pääjohtajan allekirjoittamaan pöytäkirjan puolestaan.

Pöytäkirja sisältää kunkin esityslistan kohdan osalta yleensä:

—	maininnan neuvoston käsiteltäväksi saatetuista asiakirjoista;

—	tehdyt päätökset tai neuvoston tekemät päätelmät;

—	neuvoston antamat lausumat ja ne lausumat, joiden merkitsemistä pöytäkirjaan neuvoston jäsen tai komissio on pyytänyt.

2.   Pääsihteeristö laatii ehdotuksen pöytäkirjaksi 15 päivän kuluessa ja toimittaa sen neuvoston tai Coreperin hyväksyttäväksi.

3.   Neuvoston jäsen tai komissio voi ennen pöytäkirjan hyväksymistä pyytää, että esityslistan jokin kohta merkitään yksityiskohtaisemmin pöytäkirjaan. Nämä pyynnöt voidaan esittää Coreperille.

4.   Neuvoston istuntojen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskevista osista laaditut pöytäkirjat toimitetaan niiden tultua hyväksytyksi suoraan kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden hallituksille.

14 artikla

Voimassa olevan kieliä koskevan järjestelyn mukaisilla kielillä laadittujen asiakirjojen ja esitysten nojalla tapahtuva käsittely ja tehtävät päätökset

1.   Jollei neuvosto yksimielisesti ja asian kiireellisyyden vuoksi toisin päätä, neuvosto käsittelee asioita ja tekee päätöksiä ainoastaan sellaisten asiakirjojen ja esitysten perusteella, jotka on laadittu voimassa olevan kieliä koskevan järjestelyn mukaisilla kielillä.

2.   Neuvoston jäsen voi vastustaa asian käsittelyä, jos mahdollisten muutosehdotusten teksti ei ole laadittu 1 kohdassa tarkoitetuilla, jäsenen osoittamilla kielillä.

15 artikla

Säädösten allekirjoittaminen

Säädökset hyväksynyttä istuntoa johtanut puheenjohtaja ja pääsihteeri allekirjoittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksymät samoin kuin neuvoston hyväksymät säädökset. Pääsihteeri voi valtuuttaa pääsihteeristön jonkin pääjohtajan allekirjoittamaan säädökset puolestaan.

16 artikla (16)

Äänestykseen osallistumismahdollisuuden puuttuminen

Tämän työjärjestyksen soveltamisessa otetaan liitteen IV mukaisesti asiaan kuuluvalla tavalla huomioon ne tapaukset, joissa yksi tai useampi neuvoston jäsen ei perussopimusten mukaisesti voi osallistua äänestykseen.

17 artikla

Säädösten julkaiseminen virallisessa lehdessä

1.   Pääsihteeri huolehtii seuraavien asiakirjojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jäljempänä ’virallinen lehti’:

a)	SEUT:n 297 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut säädökset;

b)	neuvoston tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen vahvistamat ensimmäisessä käsittelyssä esitettävät kannat sekä niiden perustelut;

c)	neuvostolle SEUT:n76 artiklan mukaisesti tehdyt aloitteet lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen hyväksymisestä;

d)	unionin tekemät kansainväliset sopimukset. Näiden sopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä;

e)

unionin yhteisen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tekemät kansainväliset sopimukset, jollei neuvosto päätä toisin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (17) 4 ja 9 artiklan perusteella. Virallisessa lehdessä julkaistujen sopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä.

2.   Jollei neuvosto tai Coreper toisin päätä, pääsihteeri huolehtii seuraavien asiakirjojen julkaisemisesta virallisessa lehdessä:

a)	neuvostolle SEUT:n 76 artiklan mukaisesti tehdyt aloitteet, jotka koskevat muita kuin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tapauksia;

b)	SEUT:n 297 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut direktiivit ja päätökset sekä suositukset ja lausunnot lukuun ottamatta tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä.

3.   Neuvosto tai Coreper päättää tapauskohtaisesti ja yksimielisesti, onko tarpeen, että pääsihteeri antaa julkaistavaksi virallisessa lehdessä SEU:n 25 artiklassa tarkoitetut päätökset.

4.   Neuvosto tai Coreper päättää tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon perussäädöksen mahdollisen julkaisemisen, onko tarpeen, että pääsihteeri antaa julkaistavaksi virallisessa lehdessä:

a)	SEU:n 25 artiklassa tarkoitettujen päätösten täytäntöönpanoa koskevat päätökset;

b)	SEU:n 31 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan mukaisesti annetut päätökset;

d)	muut neuvoston asiakirjat kuten päätelmät tai päätöslauselmat.

5.   Jos unionin tai Euroopan atomienergiayhteisön ja yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön välisellä sopimuksella perustetaan elin, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä, neuvosto päättää tällaisen sopimuksen tekemisen yhteydessä, onko kyseisen elimen tekemät päätökset tarpeen julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Asiakirjojen tiedoksianto

1.   Pääsihteeri tai hänen puolestaan toimiva pääjohtaja antaa SEUT:n 297 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut direktiivit ja päätökset tiedoksi niille, joille ne on osoitettu.

2.   Jollei seuraavia asiakirjoja julkaista virallisessa lehdessä, pääsihteeri tai hänen puolestaan toimiva pääjohtaja antaa ne tiedoksi niille, joille ne on osoitettu:

a)	suositukset;

b)	SEU:n 25 artiklassa tarkoitetut päätökset;

3.   Pääsihteeri tai hänen puolestaan toimiva pääjohtaja toimittaa SEUT:n 297 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuista neuvoston direktiiveistä ja päätöksistä sekä suosituksista oikeaksi todistetut jäljennökset jäsenvaltioiden hallituksille ja komissiolle.

19 artikla (18)

Coreper, komiteat ja työryhmät

1.   Coreper huolehtii neuvoston kaikkien istuntojen työn valmistelusta ja neuvoston sille antamien toimeksiantojen suorittamisesta. Se valvoo kaikissa tapauksissa (19) Euroopan unionin politiikkojen ja toimien yhtenäisyyttä sekä seuraavien periaatteiden ja sääntöjen noudattamista:

a)	laillisuus-, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate sekä periaate, jonka mukaan säädökset on perusteltava;

b)	unionin toimielinten, elinten ja laitosten toimivaltaa koskevat säännöt;

c)	talousarviota koskevat säännökset;

d)	menettelyä, avoimuutta ja lainsäädännön valmistelun laatua koskevat säännöt.

2.   Jollei Coreper toisin päätä, se käsittelee ennakolta kaikki neuvoston istunnon esityslistalle otetut asiat. Coreper pyrkii omalla tasollaan saamaan aikaan yksimielisen kannan, joka saatetaan neuvoston hyväksyttäväksi. Se huolehtii siitä, että neuvostolle esitetään asianmukaiset asiakirjat, sekä esittää neuvostolle tarvittaessa suuntaviivoja, vaihtoehtoja tai ratkaisuehdotuksia. Kiireellisissä tapauksissa neuvosto voi yksimielisesti päättää käsitellä asian ilman tätä ennakkokäsittelyä.

3.   Coreper voi perustaa tai sen suostumuksella voidaan perustaa komiteoita tai työryhmiä tiettyjä etukäteen määriteltyjä valmistelu- tai selvitystehtäviä varten.

Pääsihteeristö pitää valmistelevien elinten luettelon ajan tasalla ja julkistaa sen. Vain tässä luettelossa olevat komiteat ja työryhmät voivat kokoontua neuvoston työskentelyä valmistelevina eliminä.

4.   Coreperin puheenjohtajana toimii, sen mukaan mitä kohtia esityslistalle on otettu, joko yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion pysyvä edustaja tai hänen sijaisensa.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa edustava henkilö.

Neuvoston eri kokoonpanojen muiden valmisteluelinten puheenjohtajana toimii kyseessä olevan neuvoston kokoonpanon, ulkoasiain kokoonpanoa lukuun ottamatta, puheenjohtajana kulloinkin toimivan jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä toisin. Edellä 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa luettelossa luetellaan myös niiden valmisteluelinten puheenjohtajat, joiden osalta neuvosto on tehnyt 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun Eurooppa-neuvoston päätöksen 4 artiklan päättänyt muun puheenjohtajan valinnasta.

5.   Neuvoston niiden kokoonpanojen istuntojen valmistelua varten, joissa se kokoontuu kerran puolessa vuodessa, ja jos nämä istunnot pidetään puolivuotiskauden ensimmäisen puoliskon aikana, edellisen puolivuotiskauden aikana pidettävien muiden komiteoiden kuin Coreperin sekä työryhmien kokousten puheenjohtajana toimii sen jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen, joka toimii mainittujen neuvoston istuntojen puheenjohtajana.

6.   Lukuun ottamatta tapauksia, joissa on päätetty muun puheenjohtajan valinnasta, ja jos asia on keskeisiltä osin käsiteltävä tietyn puolivuotiskauden aikana, tänä puolivuotiskautena puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen voi toimia edellisen puolivuotiskauden aikana muiden komiteoiden kuin Coreperin sekä työryhmien kokousten puheenjohtajana silloin, kun niissä käsitellään kyseistä asiaa. Asianomaiset kaksi puheenjohtajavaltiota sopivat keskenään tämän kohdan käytännön täytäntöönpanosta.

Käsiteltäessä unionin talousarviota tietylle varainhoitovuodelle, toimii talousarvion käsittelyä koskevia neuvoston esityslistalla olevia asioita valmistelevien muiden neuvoston elinten kuin Coreperin puheenjohtajana poikkeuksellisesti sen jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen, joka toimii neuvoston puheenjohtajana kyseistä varainhoitovuotta edeltävän vuoden toisella puolivuotiskaudella. Sama koskee toisen puheenjohtajavaltion suostumuksella neuvoston istuntojen puheenjohtajana toimimista silloin, kun kyseisiä talousarvioon liittyviä asioita käsitellään. Asianomaiset puheenjohtajavaltiot neuvottelevat toistensa kanssa käytännön järjestelyistä.

7.   Jäljempänä mainittujen asiaan kuuluvien säännösten mukaisesti Coreper voi tehdä seuraavia menettelyä koskevia päätöksiä edellyttäen, että niitä koskevat kohdat on otettu sen esityslistaehdotukseen vähintään kolme työpäivää ennen kokousta, mistä määräajasta poikkeaminen edellyttää Coreperin yksimielistä päätöstä (20):

a)	päätös pitää neuvoston istunto muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa (1 artiklan 3 kohta);

b)	lupa esittää oikeudenkäynnissä jäljennös tai ote neuvoston asiakirjasta (6 artiklan 2 kohta);

c)	päätös käydä neuvoston julkinen keskustelu tai olla käsittelemättä julkisesti jotakin neuvostossa käsiteltävää asiaa (8 artiklan 1, 2 ja 3 kohta);

d)	päätös julkistaa äänestystulos ja neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat 9 artiklan 2 kohdassa säädetyissä tapauksissa;

e)	päätös käyttää kirjallista menettelyä (12 artiklan 1 kohta);

f)	neuvoston pöytäkirjan hyväksyminen tai muuttaminen (13 artiklan 2 ja 3 kohta);

g)	päätös julkaista tai olla julkaisematta asiakirja tai säädös Euroopan unionin virallisessa lehdessä (17 artiklan 2, 3 ja 4 kohta);

h)	päätös kuulla jotakin toimielintä tai elintä, kun perussopimuksissa ei sitä edellytetä;

i)	päätös asettaa määräaika jonkin toimielimen tai elimen kuulemista varten tai pidentää sitä;

j)	päätös pidentää SEUT:n 294 artiklan 14 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja;

k)	jollekin toimielimelle tai elimelle osoitetun kirjeen sisällön hyväksyminen.

20 artikla

Puheenjohtaja ja työskentelyn sujuminen

1.   Puheenjohtaja huolehtii tämän työjärjestyksen noudattamisesta ja valvoo keskustelujen asianmukaista sujumista. Puheenjohtaja huolehtii erityisesti siitä, että sekä se itse että muut noudattavat neuvoston työmenetelmiä koskevan liitteen V säännöksiä.

Keskustelujen asianmukaisen sujumisen varmistamiseksi ja jollei neuvosto toisin päätä, puheenjohtaja voi lisäksi toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta istuntoja varten käytettävissä oleva aika käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, ja erityisesti:

a)	rajoittaa kokoussalissa istunnon aikana läsnä olevien kutakin valtuuskuntaa edustavien henkilöiden lukumäärää tietyn kohdan käsittelyn osalta ja päättää, avataanko sali, josta käsittelyä voi seurata;

b)	päättää esityslistan kohtien käsittelyjärjestyksestä ja niitä koskevien keskustelujen kestosta;

c)	vahvistaa tietyn kohdan käsittelyyn käytettävän ajan erityisesti rajoittamalla osallistujien puheaikaa ja määrittämällä heidän puheenvuorojensa järjestyksen;

d)	pyytää valtuuskuntia tekemään ehdotuksensa käsiteltävänä olevan tekstin muuttamisesta kirjallisesti ennen tiettyä määräaikaa, tarvittaessa lyhyine selityksineen;

e)	pyytää valtuuskuntia, joilla on sama tai samanlainen kanta tiettyyn asiaan tai tekstiin tai tekstin osaan, valitsemaan joukostaan yhden, joka ilmoittaa niiden yhteisen kannan istunnossa tai kirjallisesti ennen istuntoa.

2.   Edellä 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu etukäteen määritetyn kolmen jäsenvaltion ryhmän muut jäsenet avustavat puheenjohtajaa tämän kaikissa tehtävissä 18 kuukauden ohjelman tai keskinäisesti sovittujen muiden järjestelyjen mukaisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan 4–6 kohdan säännösten soveltamista, puheenjohtajavaltion toimivaltaa ja sen poliittista kokonaisvastuuta. Puheenjohtajaa avustaa tarvittaessa myös seuraavana puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion edustaja. Puheenjohtajavaltion pyynnöstä ja sen ohjeiden mukaisesti toimiva seuraavan puheenjohtajavaltion edustaja tai mainitun ryhmän jäsen toimii tarvittaessa puheenjohtajan tilalla, ottaa tarpeen tullen huolehtiakseen tietyistä tehtävistä sekä varmistaa neuvoston työskentelyn jatkuvuuden.

21 artikla (21)  (22)

Komiteoiden ja työryhmien mietinnöt ja kertomukset

Tämäntyöjärjestyksen muiden säännösten estämättä puheenjohtaja järjestää eri komiteoiden ja työryhmien kokoukset siten, että niiden mietinnöt ja kertomukset ovat käytettävissä ennen sitä Coreperin kokousta, jossa niitä käsitellään.

Jollei asian kiireellisyys vaadi toimimaan toisin, puheenjohtaja siirtää johonkin Coreperin myöhempään kokoukseen niihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin liittyvien esityslistan kohtien käsittelyn, joiden osalta komitea tai työryhmä ei ole saattanut työskentelyään päätökseen vähintään viisi työpäivää ennen Coreperin kokousta.

22 artikla

Lainsäädännön valmistelun laatu (23)

Oikeudellisen yksikön tehtävänä on, sen avustaessa neuvostoa sen tehtävässä huolehtia lainsäätämisjärjestyksessä hyväksymiensä säädösten valmistelun laadusta, varmistaa hyvissä ajoin säädösehdotusten ja -esitysten valmistelun laatu ja tehdä tarvittavia valmistelun laatua koskevia ehdotuksia neuvostolle ja sen elimille yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevista yhteisistä suuntaviivoista 22 päivänä joulukuuta 1998 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (24) mukaisesti.

Niiden, jotka esittävät neuvoston työskentelyä varten tekstejä, on koko lainsäädäntömenettelyn ajan kiinnitettävä erityistä huomiota niiden valmistelun laatuun.

23 artikla

Pääsihteeri ja pääsihteeristö

1.   Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa pääsihteeri. Neuvosto nimittää pääsihteerin määräenemmistöllä.

2.   Neuvosto päättää pääsihteeristön organisaatiosta (25).

Pääsihteeri toteuttaa neuvoston vastuulla kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen pääsihteeristön moitteettoman toiminnan.

3.   Pääsihteeristö osallistuu tiiviisti ja jatkuvasti neuvoston työskentelyn järjestelyyn, yhteensovittamiseen ja sen yhtenäisyyden valvontaan sekä sen 18 kuukauden ohjelman täytäntöönpanoon. Pääsihteeristö avustaa puheenjohtaja sen vastuulla ja johdolla ratkaisujen hakemisessa.

4.   Pääsihteeri tekee neuvostolle alustavan ehdotuksen pääsihteeristön arvioiduista kuluista niin hyvissä ajoin, että varainhoitoa koskevissa säännöksissä säädettyjä määräaikoja voidaan noudattaa.

5.   Pääsihteerillä on kokonaisvastuu talousarvion pääluokkaan II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto – otettujen määrärahojen hallinnoinnista ja hänen on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet niiden asianmukaisen hallinnan varmistamiseksi. Hän hoitaa näitä määrärahoja unionin talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

24 artikla

Turvallisuus

Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä turvallisuutta koskevat säännöt.

25 artikla

Sopimusten tallettajan tehtävät

Jos pääsihteeri nimetään unionin tai Euroopan atomienergiayhteisön ja yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön välisen sopimuksen tallettajaksi, näiden sopimusten ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan neuvoston toimipaikkaan.

Näissä tapauksissa pääsihteeri hoitaa tallettajan tehtävät ja huolehtii myös siitä, että kyseisten sopimusten voimaantulopäivä julkaistaan virallisessa lehdessä.

26 artikla

Edustus Euroopan parlamentissa

Neuvostoa edustaa Euroopan parlamentissa ja sen valiokunnissa neuvoston puheenjohtajavaltio tai tämän suostumuksella 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun etukäteen määritetyn kolmen jäsenvaltion ryhmän jäsen, seuraava puheenjohtajavaltio taikka pääsihteeri. Puheenjohtajan toimeksiannosta neuvostoa voivat edustaa Euroopan parlamentin valiokunnissa myös pääsihteeristön ylemmät virkamiehet.

Ulkoasiainneuvoston osalta neuvostoa edustaa Euroopan parlamentissa ja sen valiokunnissa kyseisen neuvoston puheenjohtaja. Hänen tilallaan voi tarvittaessa toimia se tuon kokoonpanon jäsen, joka edustaa neuvoston puheenjohtajana kyseisenä kautena toimivaa jäsenvaltiota. Puheenjohtajansa toimeksiannosta ulkoasiainneuvostoa voivat Euroopan parlamentin valiokunnissa edustaa myös Euroopan ulkosuhdehallinnon tai tarvittaessa neuvoston pääsihteeristön ylemmät virkamiehet.

Neuvosto voi lisäksi antaa näkökantansa Euroopan parlamentin tietoon kirjallisella ilmoituksella.

27 artikla

Säädösten muotoa koskevat säännökset

Säädösten muotoa koskevat säännökset ovat liitteessä VI.

28 artikla

Neuvostolle osoitetut lähetykset

Neuvostolle tarkoitetut lähetykset osoitetaan puheenjohtajalle neuvoston toimipaikkaan seuraavaan osoitteeseen:

Conseil de l'Union européenne

rue de la Loi, 175

B-1048 Bruxelles

LIITE I

Luettelo neuvoston kokoonpanoista

1.	Yleiset asiat (26)

2.	Ulkoasiat (27)

3.	Talous- ja rahoitusasiat (28)

4.	Oikeus- ja sisäasiat (29)

5.	Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat

6.	Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (30)

7.	Liikenne, televiestintä ja energia

8.	Maatalous ja kalastus

9.

Ympäristö

10.	Koulutus, nuoriso ja kulttuuri (31)

Kukin jäsenvaltio päättää itse omasta edustuksestaan neuvostossa SEU:n 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Useampi ministeri voi osallistua varsinaisena jäsenenä samaan neuvoston istuntoon, jolloin esityslistaa ja käsittelyjärjestelyjä mukautetaan tämän mukaisesti (32).

LIITE II

Erityissäännökset yleisön oikeudesta tutustua neuvoston asiakirjoihin

1 artikla

Soveltamisala

Kaikilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 määriteltyjen periaatteiden, edellytysten ja rajoitusten sekä tässä liitteessä olevien erityissäännösten mukaisesti.

2 artikla

Kolmannen osapuolen asiakirjoja koskeva kuuleminen

1.   Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohtaa ja 9 artiklan 3 kohtaa, ja jollei asiakirjan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan perusteella tapahtuvan tarkastelun jälkeen ole selvää, ettei asiakirjaa julkisteta, asianomaista kolmatta osapuolta kuullaan, jos

a)	asiakirja on asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 1 kohdassa määritelty arkaluonteinen asiakirja;

b)	asiakirja on peräisin jäsenvaltiosta ja — se on toimitettu neuvostolle ennen 3 päivää joulukuuta 2001, tai — kyseinen jäsenvaltio on pyytänyt, ettei sitä julkisteta ilman sen edeltä käsin antamaa suostumusta.

2.   Kaikissa muissa tapauksissa, joissa neuvostolle esitetään pyyntö tutustua sen hallussa olevaan kolmannen osapuolen asiakirjaan, pääsihteeristö kuulee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohtaa soveltaessaan asianomaista kolmatta osapuolta, jollei asiakirjan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan perusteella tapahtuvan tarkastelun jälkeen ole selvää, että asiakirja julkistetaan tai että sitä ei julkisteta.

3.   Kolmatta osapuolta kuullaan kirjallisesti (myös sähköpostitse), ja tälle annetaan vastaamista varten kohtuullinen määräaika ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artiklassa asetettu määräaika. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kolmannen osapuolen lausunto pyydetään kirjallisena.

4.   Jos asiakirja ei kuulu 1 kohdan a tai b alakohdan piiriin ja pääsihteeristö ei ole kolmannen osapuolen kielteisen lausunnon perusteella vakuuttunut siitä, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 tai 2 kohtaa voidaan soveltaa, asia saatetaan neuvoston käsiteltäväksi.

Jos neuvosto aikoo julkistaa asiakirjan, kolmannelle osapuolelle on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti neuvoston aikomuksesta julkistaa asiakirja vähintään kymmenen työpäivän määräajan kuluttua. Samalla kolmannen osapuolen huomio kiinnitetään SEUT:n 279 artiklaan.

3 artikla

Muilta toimielimiltä tai jäsenvaltioilta saadut kuulemispyynnöt

Kun toinen toimielin tai jäsenvaltio haluaa kuulla neuvostoa neuvoston asiakirjaa koskevasta pyynnöstä, se lähettää pyynnön sähköpostitse osoitteeseen access@consilium.europa.eu tai telekopioitse numeroon +32(0)2 281 63 61.

Pääsihteeristö esittää näkemyksensä neuvoston puolesta pikaisesti, ottaen huomioon kyseisen toimielimen tai jäsenvaltion päätöksen osalta vaadittavat määräajat, ja viimeistään viiden työpäivän kuluessa.

4 artikla

Jäsenvaltioilta peräisin olevat asiakirjat

Jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan nojalla esittämä pyyntö tehdään kirjallisena pääsihteeristölle.

5 artikla

Jäsenvaltioiden edelleen toimittamat pyynnöt

Kun jäsenvaltio toimittaa pyynnön edelleen neuvostolle, pyyntö käsitellään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 ja 8 artiklan ja tässä liitteessä olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Jos tutustumisoikeus evätään kokonaan tai osittain, hakijalle ilmoitetaan, että mahdollinen uudistettu pyyntö on esitettävä suoraan neuvostolle.

6 artikla

Hakemusten toimitusosoite

Pyyntö saada tutustua asiakirjaan on osoitettava kirjallisena neuvoston pääsihteerille osoitteeseen rue de la Loi 175, B-1048 Bryssel tai sähköpostitse osoitteella access@consilium.europa.eu taikka faksitse numeroon +32(0)2 281 63 61.

7 artikla

Alkuperäisten hakemusten käsittely

Jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, pääsihteeristö käsittelee neuvoston asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt.

8 artikla

Uudistettujen pyyntöjen käsittely

Jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, neuvosto tekee päätöksen uudistetun pyynnön johdosta.

9 artikla

Maksut

Pääsihteeri määrää neuvoston asiakirjojen jäljennösten tuottamisesta ja lähettämisestä perittävät maksut.

10 artikla

Neuvoston julkinen asiakirjarekisteri

1.   Pääsihteeristön tehtävänä on huolehtia yleisön pääsystä neuvoston asiakirjarekisteriin.

2.   Asiakirjojen viitenumeroiden lisäksi rekisterissä on ilmoitettava, mitkä 1 päivän heinäkuuta 2000 jälkeen laaditut asiakirjat on jo julkistettu. Jollei yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 45/2001 (33) sekä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 16 artiklasta muuta johdu, asiakirjojen sisältö on asetettava saataville internetin välityksellä.

11 artikla

Suoraan yleisön saatavissa olevat asiakirjat

1.   Tätä artiklaa sovelletaan kaikkiin neuvoston asiakirjoihin edellyttäen, että ne eivät ole salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta tehdä kirjallinen hakemus asetuksen (EY) N:o 1049/2001 6 artiklan mukaisesti.

2.   Tässä artiklassa tarkoitetaan:

—	’jakelulla’ asiakirjan lopullisen toisinnon jakamista neuvoston jäsenille, heidän edustajilleen tai valtuuskunnilleen;

—	’lainsäädäntöasiakirjalla’ asiakirjaa, joka koskee lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen käsittelyä tai hyväksymistä.

3.   Pääsihteeristö saattaa seuraavat asiakirjat yleisön saataville heti, kun ne on jaettu:

a)	muut kuin neuvoston tai jäsenvaltion laatimat asiakirjat, jotka niiden laatija on julkistanut tai jotka on julkistettu laatijan suostumuksella;

b)	eri kokoonpanoissa kokoontuvan neuvoston istuntojen esityslistaehdotukset;

c)	kaikki asiakirjat, jotka neuvosto on hyväksynyt ja jotka julkaistaan virallisessa lehdessä.

4.   Edellyttäen, että asiakirjat eivät selvästi kuulu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeusten piiriin, pääsihteeristö voi saattaa myös seuraavat asiakirjat yleisön saataville heti, kun ne on jaettu:

a)	komiteoiden ja työryhmien esityslistaehdotukset;

b)

muut asiakirjat, kuten ilmoitukset, raportit, kertomukset ja tilannekatsaukset sekä käsittelyn etenemistä neuvostossa tai jossakin sen valmistelevista elimistä kuvaavat selvitykset, joissa valtuuskuntien yksittäiset kannat eivät tule esiin, lukuun ottamatta oikeudellisen yksikön kannanottoja ja lausuntoja.

5.   Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen lisäksi pääsihteeristö saattaa yleisön saataville seuraavat lainsäädäntöasiakirjat ja muut asiakirjat heti, kun ne on jaettu:

a)

muiden Euroopan unionin toimielinten tai elinten tai, jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltion neuvostolle osoittamat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ja työjärjestyksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä koskevat saatteet ja kirjeiden jäljennökset;

b)	neuvostolle toimitetut asiakirjat, jotka on luetteloitu sen esityslistan ”Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset” -osan jossain kohdassa tai merkitty maininnalla ”julkinen käsittely” tai ”julkinen keskustelu” työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti;

c)

Coreperin ja/tai neuvoston hyväksyttäväksi toimitetut ilmoitukset (I/A- ja A-kohtia koskevat ilmoitukset), jotka koskevat esityksiä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi ja työjärjestyksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi säädöksiksi sekä niitä esityksiä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi ja työjärjestyksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi säädöksiksi, joihin niissä viitataan;

d)	neuvoston tavallista tai erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksymät säädökset ja sovittelukomitean tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa hyväksymät yhteiset tekstit.

6.   Sen jälkeen kun jokin 5 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista säädöksistä on hyväksytty tai kun kyseinen säädös on lopullisesti annettu, pääsihteeristö saattaa yleisön saataville kaikki kyseistä säädöstä koskevat asiakirjat, jotka on laadittu ennen tätä säädöstä ja jotka eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 ja 2 kohdan eivätkä 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen poikkeusten piiriin, kuten ilmoitukset, raportit, kertomukset ja tilannekatsaukset sekä käsittelyn etenemistä neuvostossa tai jossakin sen valmistelevista elimistä kuvaavat selvitykset (”yhteenvedot asian käsittelystä”), lukuun ottamatta oikeudellisen yksikön kannanottoja ja lausuntoja.

Jäsenvaltion pyynnöstä sellaisia asiakirjoja, jotka kuuluvat ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan ja joista käy ilmi kyseisen jäsenvaltion valtuuskunnan yksittäinen kanta neuvostossa, ei saateta yleisön saataville.

LIITE III

Äänten painotusta neuvostossa koskevien säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1 artikla

Kunkin jäsenvaltion kokonaisväkiluku SEU:n 16 artiklan 5 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamista varten 1 päivän joulukuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana on:

Jäsenvaltio	Väkiluku (x 1 000)
Saksa	82 002,4
Ranska	64 350,8
Yhdistynyt kuningaskunta	61 576,1
Italia	60 045,1
Espanja	45 828,2
Puola	38 135,9
Romania	21 498,6
Alankomaat	16 485,8
Kreikka	11 260,4
Belgia	10 750,0
Portugali	10 627,3
Tšekin tasavalta	10 467,5
Unkari	10 031,0
Ruotsi	9 256,3
Itävalta	8 355,3
Bulgaria	7 606,6
Tanska	5 511,5
Slovakia	5 412,3
Suomi	5 326,3
Irlanti	4 450,0
Liettua	3 349,9
Latvia	2 261,3
Slovenia	2 032,4
Viro	1 340,4
Kypros	796,9
Luxemburg	493,5
Malta	413,6
Yhteensä	499 665,1
Kynnysarvo (62 %)	309 792,4

2 artikla

1.   Jäsenvaltiot toimittavat kunkin vuoden syyskuun 1 päivään mennessä Euroopan unionin tilastotoimistolle kokonaisväestöä koskevat tietonsa meneillään olevan vuoden tammikuun 1 päivältä.

2.   Neuvosto mukauttaa 1 artiklassa olevia lukuja joka vuosi ensimmäisestä päivästä tammikuuta alkaen niiden tietojen mukaisesti, jotka Euroopan unionin tilastotoimistolla oli käytössään edellisen vuoden syyskuun 30 päivänä. Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE IV

16 artiklassa tarkoitettu

1.

Työjärjestyksen seuraavia säännöksiä sovellettaessa niissä tapauksissa, joissa yksi tai useampi neuvoston tai Coreperin jäsen ei perussopimusten mukaan voi osallistua äänestykseen, tällaisen yhden tai useamman jäsenen ääniä ei oteta huomioon: a) 1 artiklan 3 kohdan toinen alakohta (neuvoston istunnon pitäminen muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa); b) 3 artiklan 7 kohta (muun kuin esityslistaehdotuksessa olevan asian ottaminen esityslistalle); c) 3 artiklan 8 kohta (A-kohdan, joka olisi muuten jouduttu poistamaan esityslistalta, pitäminen esityslistalla B-kohtana); d) 5 artiklan 2 kohta vain Euroopan keskuspankin istuntoihin osallistumisen osalta (asian käsittely niin, että Euroopan keskuspankki ei ole edustettuna); e) 9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta sekä toinen ja kolmas alakohta (äänestystulosten, äänestysselitysten, neuvoston pöytäkirjaan merkittyjen lausumien sekä niiden pöytäkirjan kohtien julkisuus, jotka liittyvät muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin tapauksiin); f) 11 artiklan 1 kohdan toinen alakohta (äänestyksen toimittaminen); g) 12 artiklan 1 kohta (kirjallisen menettelyn käyttäminen); h) 14 artiklan 1 kohta (päätös käsitellä asiaa ja tehdä päätöksiä poikkeuksellisesti sellaisten asiakirjojen ja ehdotusten perusteella, joita ei ole laadittu kaikilla kielillä) (34) i) 17 artiklan 2 kohdan a alakohta (jäsenvaltion SEUT:n 76 artiklan nojalla tekemän aloitteen jättäminen julkaisematta virallisessa lehdessä); j) 17 artiklan 2 kohdan b alakohta (tiettyjen direktiivien, päätösten, suositusten ja lausuntojen jättäminen julkaisematta virallisessa lehdessä); k) 17 artiklan 5 kohta (kansainvälisellä sopimuksella perustetun elimen tekemien päätösten julkaiseminen tai niiden jättäminen julkaisematta virallisessa lehdessä).

2.

Neuvoston tai Coreperin jäsen ei voi vedota tämän työjärjestyksen seuraaviin säännöksiin sellaisten päätösten yhteydessä, joiden osalta tämä jäsen ei perussopimusten mukaisesti voi osallistua äänestykseen: a) 3 artiklan 8 kohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus pyytää jonkin A-kohdan poistamista esityslistalta); b) 11 artiklan 1 kohdan toinen alakohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus pyytää äänestyksen toimittamista); c) 11 artiklan 3 kohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus edustaa äänestyksessä toista jäsentä); d) 14 artiklan 2 kohta (neuvoston kunkin jäsenen mahdollisuus vastustaa asian käsittelyä, jos mahdollisia muutoksia koskeva teksti ei ole laadittu hänen osoittamallaan kielellä).

LIITE V

Neuvoston työmenetelmät

Kokousten valmistelu

1.

Puheenjohtaja huolehtii siitä, että työryhmä tai komitea toimittaa asian Coreperille vasta sen jälkeen, kun asian edistymisestä ja kantojen selkiintymisestä kyseisellä tasolla voidaan olla kohtuullisen varmoja. Asia palautetaan toisaalta takaisin työryhmälle tai komitealle vain silloin kuin se on välttämätöntä, jolloin tehtävänanto joka tapauksessa käsittää täsmällisten ja tarkkaan yksilöityjen ongelmien käsittelyn.

2.

Puheenjohtaja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asian käsittelyn edistämiseksi kokousten välisenä aikana. Se voi työryhmän tai komitean suostumuksella esimerkiksi toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti yksilöityjä ongelmia koskevia tarpeellisia kuulemisia voidakseen raportoida ratkaisuvaihtoehdoista asianomaiselle työryhmälle tai komitealle. Se voi myös toteuttaa kirjallisia kuulemisia pyytämällä valtuuskuntia ilmoittamaan ehdotusta koskevan kantansa kirjallisesti ennen työryhmän tai komitean seuraavaa kokousta.

3.

Tarvittaessa valtuuskunnat esittävät kirjallisesti etukäteen kannan, jolle ne todennäköisesti asettuvat seuraavassa kokouksessa. Jos kantaan sisältyy tekstin muuttamista koskevia ehdotuksia, niiden on oltava sanamuodoltaan selkeitä. Samaa kantaa edustavat valtuuskunnat esittävät näkemyksensä yhdessä aina kun se on mahdollista.

4.

Coreper välttää käsittelemästä uudelleen asioita, joita on jo käsitelty sen työskentelyn valmistelun yhteydessä. Tämä koskee erityisesti I-kohtia, tietoja Coreperin työn järjestelyistä ja käsiteltävien kohtien järjestyksestä sekä tulevien neuvoston istuntojen esityslistasta ja järjestelyistä. Valtuuskunnat ottavat mahdollisuuksien mukaan ”muut asiat” -kohdissa käsiteltävät asiat esiin mieluummin Coreperin työskentelyn valmistelun yhteydessä kuin itse Coreperissa.

5.

Puheenjohtaja toimittaa valtuuskunnille mahdollisimman pian Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa kaikki Coreperin kokouksen perusteelliseen valmisteluun tarvittavat tiedot, myös tiedot siitä, mitä tuloksia puheenjohtaja odottaa kutakin esityslistan kohtaa koskevasta keskustelusta. Puheenjohtaja rohkaisee toisaalta tarvittaessa valtuuskuntia ilmoittamaan muille valtuuskunnille Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa kannan, jolle ne aikovat asettua Coreperissa. Näin toimien puheenjohtaja viimeistelee Coreperin esityslistan. Puheenjohtaja voi kutsua Coreperin työskentelyä valmistelevat ryhmät koolle useammin, jos olosuhteet sitä vaativat.

Kokousten kulku

6.	Neuvoston esityslistalle ei oteta asioita, jotka komission tai neuvoston jäsenten on vain aikomus esitellä, paitsi jos on tarkoitus keskustella merkittävästä uudesta aloitteesta.

7.

Puheenjohtaja välttää ottamasta Coreperin esityslistalle kohtia, jotka on tarkoitettu vain tiedoksi. Nämä asiat, joita ovat esimerkiksi yhteenvedot toisella foorumilla tai kolmannen valtion tai toisen toimielimen kanssa pidetyistä kokouksista sekä menettelyä tai järjestelyjä koskevat tai muut kysymykset, olisi toimitettava sen sijaan valtuuskunnille Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa ja mahdollisuuksien mukaan kirjallisina, eikä niitä enää olisi toistettava Coreperin kokouksissa.

8.	Puheenjohtaja antaa kokouksen alussa tarvittavat lisätiedot kokouksen kulusta ja ilmoittaa erityisesti, kuinka paljon aikaa hän aikoo käyttää kunkin kohdan käsittelyyn. Hän pidättyy pitkistä aloituspuheenvuoroista ja välttää toistamasta tietoja, jotka jo ovat valtuuskuntien tiedossa.

9.	Tärkeästä asiasta käytävän keskustelun aluksi puheenjohtaja ilmoittaa tarvittavan keskustelun lajin mukaan valtuuskunnille, kuinka kauan niiden käsiteltävää kohtaa koskeva puheenvuoro saa enintään kestää. Puheenvuorot eivät yleensä saisi kestää kauemmin kuin kaksi minuuttia.

10.	Täydelliset puheenvuorokierrokset ovat periaatteessa kiellettyjä. Niitä voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti erityiskysymyksissä siten, että puheenjohtaja asettaa puheenvuoroille aikarajoituksen.

11.	Puheenjohtaja kohdentaa keskustelua mahdollisimman paljon erityisesti pyytämällä valtuuskuntia ilmoittamaan välitysratkaisua tai yksittäisiä ehdotuksia koskevat näkemyksensä.

12.	Puheenjohtaja pidättyy kokousten aikana ja niiden lopussa tekemästä pitkiä yhteenvetoja keskusteluista vaan ilmoittaa ainoastaan lopuksi lyhyesti saavutetut asiaa koskevat tulokset ja/tai menettelyä koskevat päätelmät.

13.	Valtuuskunnat välttävät toistamasta asioita, jotka aikaisemmat puhujat ovat todenneet. Niiden puheenvuorot ovat lyhyitä, asiapitoisia ja ytimekkäitä.

14.	Saman näkemyksen omaavia valtuuskuntia rohkaistaan neuvottelemaan keskenään, jotta yksi ainoa henkilö esittäisi niiden tiettyä kohtaa koskevan yhteisen kannan.

15.	Teksteistä keskusteltaessa valtuuskunnat antavat kirjallisesti konkreettisia muotoiluehdotuksia sen sijaan, että ne vain toteaisivat olevansa eri mieltä yksittäisestä ehdotuksesta.

16.	Jollei puheenjohtaja toisin ilmoita, valtuuskunnat pidättyvät käyttämästä puheenvuoroa, jos ne hyväksyvät yksittäisen ehdotuksen. Tällöin hiljaisuus katsotaan periaatteellisen hyväksymisen merkiksi.

LIITE VI

Säädösten muotoa koskevat säännökset

A.   Asetusten muoto

1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa sekä neuvoston asetuksissa on: a) nimike ”asetus”, järjestysnumero, antamispäivämäärä ja asetuksen kohde; Jos kyseessä on neuvoston SEUT:n 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti antama täytäntöönpanoasetus, asetuksessa on nimike ”täytäntöönpanoasetus”; b) joko ilmaisu ”Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto” tai ”Euroopan unionin neuvosto”; c) maininta niistä säännöksistä, joiden nojalla asetus on annettu ja näiden edellä sanat ”ottavat huomioon” tai ”ottaa huomioon”; d) viittaus saatuihin ehdotuksiin ja lausuntoihin; e) asetuksen perustelut, joita edeltää ilmaisu ”sekä katsovat seuraavaa:” tai ”sekä katsoo seuraavaa:” ja numeroidut johdanto-osan kappaleet; f) ilmaisu ”ovat hyväksyneet tämän asetuksen” tai ”on hyväksynyt tämän asetuksen”, jonka jälkeen seuraavat asetuksen säännökset.

2.	Asetukset jakautuvat artikloihin, jotka voidaan ryhmitellä luvuiksi ja jaksoiksi.

3.	Asetuksen viimeisessä artiklassa säädetään sen voimaantulopäivä, jos se on aikaisempi tai myöhäisempi kuin julkaisemista seuraava kahdeskymmenes päivä.

4.

Asetuksen viimeistä artiklaa seuraa: a) i) ilmaisu ”Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.”, tai ii) jos säädöstä ei sovelleta kaikkiin jäsenvaltioihin tai kaikissa jäsenvaltioissa, ilmaisu ”Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti” (35) b) ilmaisu ”Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …”, jolloin päivämääränä on se päivä, jona neuvosto on antanut asetuksen; ja c) jos kyseessä on i) Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antama asetus, ilmaisu: ”Euroopan parlamentin puolesta Puhemies” ”Neuvoston puolesta Puheenjohtaja” jota seuraavat Euroopan parlamentin puhemiehen nimi ja asetusta annettaessa neuvoston istuntoa johtaneen puheenjohtajan nimi, ii) neuvoston asetus, ilmaisu: ”Neuvoston puolesta Puheenjohtaja” jota seuraa asetusta annettaessa neuvoston istuntoa johtaneen puheenjohtajan nimi.

B.   Direktiivien, päätösten, suositusten ja lausuntojen muoto

1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa direktiiveissä ja päätöksissä sekä neuvoston direktiiveissä ja päätöksissä on nimike ”direktiivi” tai ”päätös”; jos kyseessä on neuvoston SEUT:n 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti antama täytäntöönpanodirektiivi tai -päätös, siinä nimike ”täytäntöönpanodirektiivi” tai ”täytäntöönpanopäätös”.

2.	Neuvoston antamissa suosituksissa ja lausunnoissa on nimike ”suositus” tai ”lausunto”.

3.	Edellä A jaksossa säädettyjä, asetuksia koskevia säännöksiä sovelletaan direktiiveihin ja päätöksiin soveltuvin osin, jollei perussopimusten asiaa koskevista määräyksistä muuta johdu.

C.   SEU:n 25 artiklassa tarkoitettujen päätösten muoto

Näissä päätöksissä on nimike ”Neuvoston päätös”, järjestysnumero (vuosi/numero/YUTP), hyväksymispäivä ja niiden kohde.