4.6.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/14


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2009/426/YOS,

tehty 16 päivänä joulukuuta 2008,

Eurojustin vahvistamisesta sekä Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tehdyn päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 2 kohdan sekä 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon Belgian kuningaskunnan, Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Puolan tasavallan, Portugalin tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan aloitteen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurojust perustettiin neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS (2) Euroopan unionin elimeksi, joka on oikeushenkilö, edistämään ja parantamaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten oikeusviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä.

(2)

Eurojustista saatua kokemusta koskevan arvioinnin perusteella on tarpeen edistää edelleen sen operatiivista tehokkuutta ottaen huomioon mainitun kokemuksen.

(3)

On tullut aika varmistaa, että Eurojustista tulee toimivampi ja että kansallisten jäsenten asemaa lähennetään.

(4)

Jotta varmistettaisiin jäsenvaltioiden jatkuva ja tehokas osallistuminen Eurojustin tavoitteiden saavuttamiseen, kansallisella jäsenellä olisi oltava säännöllinen työpaikka Eurojustin toimipaikassa.

(5)

Olisi määriteltävä yhteinen perusta valtuuksille, jotka kaikilla kansallisilla jäsenillä olisi oltava kansallisen lainsäädännön mukaan toimivina toimivaltaisina kansallisina viranomaisina. Jäsenvaltioiden olisi annettava kansallisille jäsenille joitakin näistä valtuuksista kiireellisissä tapauksissa, joissa kansallinen jäsen ei voi määritellä toimivaltaista kansallista viranomaista tai olla tähän yhteydessä riittävän nopeasti. Näitä valtuuksia ei tarvitse käyttää, jos toimivaltainen viranomainen voidaan määritellä ja siihen voidaan olla yhteydessä.

(6)

Tämä päätös ei vaikuta tapaan, jolla jäsenvaltiot organisoivat sisäisen oikeudellisen järjestelmänsä tai hallinnolliset menettelynsä kansallisen jäsenen nimeämiseksi ja Eurojustin kansallisten toimistojen sisäisen toiminnan järjestämiseksi.

(7)

Päivystävän koordinaation perustaminen Eurojustiin on tarpeen Eurojustin ympärivuorokautisen toiminnan aikaansaamiseksi ja sen toimien mahdollistamiseksi kiireellisissä tapauksissa. Kunkin jäsenvaltion vastuulla olisi oltava varmistaa, että sen edustajat päivystävässä koordinaatiossa kykenevät toimimaan joka päivä ympärivuorokautisesti.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset vastaavat viipymättä tämän päätöksen mukaisesti tehtyihin pyyntöihin, vaikka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset kieltäytyisivät täyttämästä kansallisen jäsenen tekemiä pyyntöjä.

(9)

Kollegion asemaa olisi vahvistettava tapauksissa, joissa ilmenee toimivaltaristiriitoja ja oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoon liittyviä toistuvia hylkäämisiä tai vaikeuksia, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta.

(10)

Jäsenvaltioihin olisi perustettava Eurojustin kansallisia koordinointijärjestelmiä Eurojustin kansallisten yhteysviranomaisten, Eurojustin terrorismiasioiden kansallisen yhteysviranomaisen, Euroopan oikeudellisen verkoston kansallisen yhteysviranomaisen ja enintään kolmen muun Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisen sekä yhteisten tutkintaryhmien verkostojen ja sotarikoksia, varallisuuden takaisin hankintaa ja korruptiota koskevien verkostojen edustajien työn koordinoimiseksi.

(11)

Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän olisi varmistettava, että asianhallintajärjestelmä saa kyseiseen jäsenvaltioon liittyvät tiedot tehokkaalla ja luotettavalla tavalla. Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän ei kuitenkaan tarvitsisi vastata varsinaisesta tietojen toimittamisesta Eurojustille. Jäsenvaltioiden olisi päätettävä parhaasta käytettävästä kanavasta tietojen toimittamiseksi Eurojustille.

(12)

Jotta Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä voisi suorittaa tehtävänsä, on varmistettava yhteys asianhallintajärjestelmään. Yhteys asianhallintajärjestelmään toteutettaisiin ottaen asianmukaisesti huomioon kansalliset tietotekniikkajärjestelmät. Asianhallintajärjestelmään pääsyn kansallisella tasolla olisi perustuttava uusien tilapäisten tietokantojen avaamisesta ja hallinnoinnista vastaavan kansallisen jäsenen keskeiseen rooliin.

(13)

Poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS (3) sovelletaan, kun jäsenvaltiot käsittelevät jäsenvaltioiden ja Eurojustin välillä siirrettyjä henkilötietoja. Puitepäätös ei vaikuta asian kannalta merkityksellisiin päätöksen 2002/187/YOS tietosuojasäännöksiin, ja se sisältää henkilötietojen suojaa koskevat erityissäännökset, joilla näitä asioita säännellään tarkemmin, ottaen huomioon Eurojustin erityisluonteen, tehtävät ja toimivallan.

(14)

Eurojustille olisi annettava valtuudet käsitellä tiettyjä henkilötietoja, jotka koskevat henkilöitä, joita epäillään asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla Eurojustin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta. Näihin henkilötietoihin olisi kuuluttava puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet, ajoneuvojen rekisteritiedot, DNA:n koodaamattomasta osasta saadut DNA-tunnisteet, valokuvat ja sormenjäljet. Tietoihin olisi myös sisällyttävä liikenne- ja paikkatiedot sekä yleisesti saatavilla olevan sähköisen viestintäpalvelun tilaajan tai käyttäjän tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, mutta niihin ei tule sisältyä viestin sisällön paljastavia tietoja. Tarkoituksena ei ole, että Eurojust suorittaisi DNA-profiilien tai sormenjälkien automaattista vertailua.

(15)

Eurojustille olisi annettava mahdollisuus pidentää henkilötietojen säilyttämisen määräaikoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tällaiset päätökset olisi aina tehtävä erityisten tarpeiden huolellisen harkinnan perusteella. Jos syytteen nostamiselle on asetettu määräaika kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa, henkilötietojen käsittelyn määräaikojen pidentämisestä olisi päätettävä ainoastaan, jos avun antamiseen tämän päätöksen nojalla on erityinen tarve.

(16)

Yhteistä valvontaviranomaista koskevien sääntöjen olisi helpotettava sen toimintaa.

(17)

Eurojustin operatiivisen tehokkuuden lisäämiseksi tietojen toimittamista Eurojustille olisi parannettava säätämällä selkeät ja rajatut velvollisuudet kansallisille viranomaisille.

(18)

Eurojustin olisi pantava täytäntöön neuvoston osoittamat, erityisesti Haagin ohjelmassa tarkoitettuun järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaan uhkakuva-arvioon (OCTA) perustuvat painopisteet (4).

(19)

Eurojustin tulee pitää yllä kuulemiseen ja täydentävyyteen perustuvia etuoikeutettuja suhteita Euroopan oikeudelliseen verkostoon. Tällä päätöksellä autettaisiin selkeyttämään Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston tehtäviä ja niiden keskinäistä suhdetta säilyttäen samalla Euroopan oikeudellisen verkoston erityispiirteet.

(20)

Tämän päätöksen säännösten ei olisi katsottava vaikuttavan tässä päätöksessä mainittujen verkostojen sihteeristöjen riippumattomuuteen, kun ne suorittavat tehtäviään Eurojustin henkilöstönä neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (5) vahvistettujen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaisesti.

(21)

Myös Eurojustin edellytyksiä toimia ulkoisten toimijoiden, kuten kolmansien maiden, Euroopan poliisiviraston (Europol), Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), neuvoston yhteisen tilannekeskuksen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) kanssa on myös tarpeen vahvistaa.

(22)

Olisi säädettävä Eurojustin mahdollisuudesta lähettää kolmansiin maihin yhteystuomareita Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön edistämiseen tähtäävää yhteystuomareiden vaihtojärjestelmää koskevan 22 päivänä huhtikuuta 1996 hyväksytyn yhteisen toiminnan 96/277/YOS (6) tavoitteita vastaavien tavoitteiden saavuttamiseksi.

(23)

Tämä päätös mahdollistaa yleisön virallisiin asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskevan periaatteen huomioon ottamisen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Päätöksen 2002/187/YOS muutokset

Muutetaan päätös 2002/187/YOS seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Eurojustin kokoonpano

1.   Eurojustissa on yksi, kunkin jäsenvaltion oman oikeusjärjestelmänsä mukaisesti lähettämä kansallinen jäsen, jonka on oltava syyttäjä, tuomari tai vastaavaa toimivaltaa käyttävä poliisi.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava jatkuva ja tehokas osallistuminen Eurojustin 3 artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi

a)

kansallisella jäsenellä on oltava säännöllinen työpaikka Eurojustin toimipaikassa;

b)

kutakin kansallista jäsentä avustaa yksi varajäsen ja toinen henkilö avustavana jäsenenä. Varajäsenellä ja avustajalla voi olla säännöllinen työpaikkansa Eurojustissa. Kansallista jäsentä voi avustaa useampi varajäsen tai avustaja, ja näillä voi tarvittaessa ja kollegion suostumuksella olla säännöllinen työpaikkansa Eurojustissa.

3.   Kansallisella jäsenellä on oltava sellainen asema, että se takaa hänelle tässä päätöksessä tarkoitetut hänen tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat valtuudet.

4.   Kansallisiin jäseniin, varajäseniin ja avustajiin sovelletaan heidän jäsenvaltionsa kansallista lainsäädäntöä heidän oikeudellisen asemansa osalta.

5.   Varajäsenen on täytettävä 1 kohdassa tarkoitettu edellytys ja voitava toimia kansallisen jäsenen puolesta tai sijasta. Avustaja voi myös toimia kansallisen jäsenen puolesta tai sijasta, jos hän täyttää 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit.

6.   Eurojust yhdistetään myös Eurojustin kansalliseen koordinointijärjestelmään 12 artiklan mukaisesti.

7.   Eurojustilla on mahdollisuus lähettää yhteystuomareita kolmansiin valtioihin tämän päätöksen mukaisesti.

8.   Tämän päätöksen mukaisesti Eurojustilla on sihteeristö, joka toimii hallinnollisen johtajan johdolla.”

2)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan b alakohdassa ilmaisu ”kansainvälisten oikeusapupyyntöjen täyttämistä ja luovuttamispyyntöjen täytäntöönpanoa” ilmaisulla ”oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten esittämistä ja täytäntöönpanoa, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta”.

b)

Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”27 artiklan 3 kohdan” ilmaisulla ”26 a artiklan 2 kohdan”.

3)

Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

ne rikollisuuden lajit ja rikokset, joiden osalta Europol on aina toimivaltainen;” (7).

b)

Kumotaan b alakohta.

c)

Korvataan c alakohdassa ilmaisu ”a ja b alakohdassa” ilmaisulla ”a alakohdassa”.

4)

Lisätään artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Päivystävä koordinaatio

1.   Kiireellisissä tapauksissa toteutettavia toimia varten Eurojustiin perustetaan päivystävä koordinaatio, jolla on valmius vastaanottaa ja käsitellä sille toimitettuja pyyntöjä kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystävään koordinaatioon on voitava saada yhteys Eurojustissa sijaitsevan yhden päivystävän koordinaatioyhteyspisteen välityksellä joka päivä ympärivuorokautisesti.

2.   Päivystävään koordinaatioon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta yksi edustaja (päivystävän koordinaation edustaja), joka voi olla joko kansallinen jäsen, hänen varajäsenensä tai avustaja, jolla on oikeus toimia kansallisen jäsenen sijaisena. Päivystävän koordinaation edustajan on voitava toimia joka päivä ympärivuorokautisesti.

3.   Kun oikeudellista yhteistyötä koskeva pyyntö tai päätös, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, on kiireellisessä tapauksessa pantava täytäntöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, pyynnön esittävä toimivaltainen viranomainen voi toimittaa sen päivystävälle koordinaatiolle. Päivystävän koordinaation yhteyspisteen on toimitettava pyyntö välittömästi pyynnön esittäneen jäsenvaltion päivystävän koordinaation edustajalle ja, jos pyynnön toimittanut tai esittänyt viranomainen sitä nimenomaisesti pyytää, niiden jäsenvaltioiden päivystävän koordinaation edustajille, joiden alueella pyyntö olisi pantava täytäntöön. Näiden edustajien on toimittava viipymättä pyynnön täytäntöön panemiseksi jäsenvaltiossaan käyttämällä 6 artiklassa ja 9 a–9 f artiklassa tarkoitettuja valtuuksiaan.”

5)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)

nykyisestä tekstistä tulee 1 kohta;

b)

korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

voi pyytää, perustellen pyyntönsä, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia

i)

aloittamaan tiettyjä toimia koskevan tutkinnan tai niitä koskevat syytetoimet;

ii)

hyväksymään, että yhdellä niistä on muita paremmat edellytykset aloittaa tutkinta- tai syytetoimet;

iii)

huolehtimaan niiden välisestä koordinoinnista;

iv)

perustamaan yhteisen tutkintaryhmän asiaan liittyvien yhteistyövälineiden mukaisesti;

v)

antamaan Eurojustille kaikki sen tehtävien suorittamiseen tarvittavat tiedot;

vi)

toteuttamaan erityisiä tutkintatoimia;

vii)

toteuttamaan muita perusteltuja tutkinta- tai syytetoimia;”;

c)

kumotaan 1 kohdan g alakohta;

d)

lisätään kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset vastaavat ilman aiheetonta viivytystä tämän artiklan mukaisesti tehtyihin pyyntöihin.”.

6)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)

nykyisestä tekstistä tulee 1 kohta;

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

”2.   Kun kaksi tai useampi kansallinen jäsen eivät pääse sopimukseen siitä, miten toimivaltaa koskeva ristiriita olisi ratkaistava tutkinnan tai syytetoimien aloittamiseksi 6 artiklan ja erityisesti 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, kollegiota pyydetään antamaan tapauksesta ei-sitova kirjallinen lausunto edellyttäen, että asiaa ei voitu ratkaista asianomaisten toimivaltaisten kansallisten viranomaisten keskinäisellä sopimuksella. Kollegion lausunto on toimitettava viipymättä asianomaisille jäsenvaltioille. Tämä kohta ei rajoita 1 artiklan a kohdan ii alakohdan soveltamista.

3.   Sen estämättä, mitä Euroopan unionin hyväksymien oikeudellisesta yhteistyötä koskevien välineiden sisältämissä säännöksissä edellytetään, toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa Eurojustille oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoon liittyvistä toistuvista hylkäämisistä tai vaikeuksista, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, ja pyytää kollegiota antamaan kirjallisen, ei-sitovan lausunnon asiasta edellyttäen, että asiaa ei voitu ratkaista toimivaltaisten kansallisten viranomaisen keskinäisellä sopimuksella tai asianomaisten kansallisten jäsenten toimilla. Kollegion lausunto on toimitettava viipymättä asianomaisille jäsenvaltioille.”

7)

Korvataan 8 ja 9 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Pyyntöjen ja Eurojustin lausuntojen seuranta

Jos asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät, etteivät ne täytä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua pyyntöä tai etteivät ne noudata 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua kirjallista lausuntoa, niiden on ilmoitettava Eurojustille viipymättä päätöksensä ja sen perustelut. Jos pyynnön täyttämättä jättämistä koskevia perusteluja ei ole mahdollista antaa siitä syystä, että pyynnön täyttäminen vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja tai vaarantaisi henkilöiden turvallisuuden, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vedota operatiivisiin syihin.

9 artikla

Kansalliset jäsenet

1.   Kansallisen jäsenen toimikauden pituus on vähintään neljä vuotta. Lähettävä jäsenvaltio voi nimittää kansallisen jäsenen uudeksi toimikaudeksi. Kansallisen jäsenen toimikautta ei voi keskeyttää ennen sen päättymistä ilman, että asiasta on ilmoitettu neuvostolle ennen keskeytystä ja sen syy on ilmoitettu. Kun kansallinen jäsen on Eurojustin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, hänen toimikautensa jäsenenä on oltava vähintään niin pitkä, että hän voi hoitaa tehtävänsä puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana ennen toimikautensa päättymistä.

2.   Kaikki Eurojustin ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto tapahtuu kansallisen jäsenen välityksellä.

3.   Eurojustin tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella jäsenellä on oltava vähintään vastaava pääsy seuraavan tyyppisiin oman jäsenvaltionsa rekistereihin sisältyviin tietoihin kuin hänellä olisi toimiessaan syyttäjänä, tuomarina tai poliisina kansallisella tasolla tai ainakin mahdollisuus saada näitä tietoja:

a)

rikosrekisterit;

b)

pidätettyjen henkilöiden rekisterit;

c)

tutkintarekisterit;

d)

DNA-rekisterit;

e)

muut hänen jäsenvaltionsa rekisterit, jotka hän katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä hoitamista varten.

4.   Kansallinen jäsen voi olla suoraan yhteydessä jäsenvaltionsa toimivaltaisiin viranomaisiin.”

8)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”9 a artikla

Kansalliselle jäsenelle kansallisella tasolla annettu toimivalta

1.   Kun kansallinen jäsen käyttää 9 b, 9 c ja 9 d artiklassa tarkoitettuja valtuuksia, hän käyttää niitä toimivaltaisena kansallisena viranomaisena, joka toimii kansallisen lainsäädännön mukaisesti sekä tässä artiklassa ja 9 b–9 e artiklassa vahvistetuin edellytyksin. Tehtäviään hoitaessaan kansallisen jäsenen on tarvittaessa annettava ilmoitus, kun hän toimii tämän artiklan ja 9 b, 9 c ja 9 d artiklan mukaisesti kansalliselle jäsenelle annettujen valtuuksien nojalla.

2.   Kunkin jäsenvaltion on määriteltävä, minkälaiset ja miten laajat valtuudet se myöntää kansalliselle jäsenelleen kyseistä jäsenvaltiota koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä. Kunkin jäsenvaltion on kuitenkin annettava kansalliselle jäsenelleen vähintään 9 b artiklassa kuvatut valtuudet ja, jollei 9 e artiklasta muuta johdu, 9 c ja 9 d artiklassa kuvatut valtuudet, jotka hänellä olisi toimiessaan syyttäjänä, tuomarina tai poliisina kansallisella tasolla.

3.   Jäsenvaltion on kansallista jäsentä nimittäessään ja tarvittaessa muulloinkin ilmoitettava Eurojustille ja neuvoston pääsihteeristölle 2 kohdan täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään, jotta pääsihteeristö voi ilmoittaa sen muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on sitouduttava hyväksymään ja tunnustamaan näin annetut valtuudet, jos ne ovat kansainvälisten sitoumusten mukaiset.

4.   Kunkin jäsenvaltion on määriteltävä tekemiensä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti kansallisen jäsenen oikeus toimia suhteessa ulkomaisiin oikeusviranomaisiin.

9 b artikla

Tavanomaiset valtuudet

1.   Kansallisilla jäsenillä on toimivaltaisina kansallisina viranomaisina oikeus vastaanottaa ja toimittaa oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä ja päätöksiä, helpottaa ja seurata niiden täytäntöönpanoa sekä toimittaa niitä koskevia lisätietoja, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta. Kun tässä kohdassa tarkoitettuja valtuuksia käytetään, toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle tiedotetaan asiasta viipymättä.

2.   Kun oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön täytäntöönpano on osittainen tai riittämätön, kansallisilla jäsenillä on oikeus toimivaltaisina kansallisina viranomaisina pyytää jäsenvaltionsa toimivaltaiselta kansalliselta viranomaiselta täydentäviä toimenpiteitä pyynnön täytäntöönpanemiseksi kokonaisuudessaan.

9 c artikla

Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella käytetyt valtuudet

1.   Kansalliset jäsenet voivat toimivaltaisina kansallisina viranomaisina käyttää toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella tai sen pyynnöstä ja tapauskohtaisesti seuraavia valtuuksia:

a)

oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten esittäminen ja täytäntöönpano, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta;

b)

oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpano omassa jäsenvaltiossaan, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta;

c)

Eurojustin järjestämässä koordinointikokouksessa tarpeellisiksi katsottujen tutkintatoimien määrääminen omassa jäsenvaltiossaan kyseisten toimivaltaisten kansallisten viranomaisten avustamiseksi konkreettisella tutkinnalla, johon toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, joita tutkinta koskee, pyydetään osallistumaan;

d)

luvan myöntäminen valvottuihin läpilaskuihin ja niiden koordinoiminen jäsenvaltiossaan.

2.   Tässä artiklassa tarkoitettuja valtuuksia käyttää periaatteessa toimivaltainen kansallinen viranomainen.

9 d artikla

Kiireellisissä tapauksissa käytetyt valtuudet

Kansalliset jäsenet voivat toimivaltaisina kansallisina viranomaisina kiireellisissä tapauksissa ja jos he eivät voi riittävän nopeasti määritellä toimivaltaista kansallista viranomaista tai olla tähän yhteydessä

a)

myöntää luvan valvottuihin läpilaskuihin ja koordinoida niitä jäsenvaltiossaan;

b)

panna täytäntöön jäsenvaltionsa osalta oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön tai päätöksen, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta.

Kun toimivaltainen kansallinen viranomainen on määritelty tai siihen otetaan yhteyttä, sille ilmoitetaan tässä artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käytöstä.

9 e artikla

Kansallisten jäsenten pyynnöt, joiden osalta valtuuksia ei voida käyttää

1.   Kansallisella jäsenellä on toimivaltaisena kansallisena viranomaisena ainakin toimivalta esittää ehdotus viranomaiselle, joka on toimivaltainen käyttämään 9 c ja 9 d artiklassa tarkoitettuja valtuuksia, jos näiden valtuuksien siirtäminen kansalliselle jäsenelle on

a)

valtiosääntöjen vastaista;

tai

b)

rikosoikeusjärjestelmän perusteiden vastaista

i)

poliisin, syyttäjien ja tuomareiden toimivallan jaon osalta,

ii)

syyttäjäviranomaisten välisen tehtävien mukaisen työnjaon osalta,

tai

iii)

asianomaisen jäsenvaltion liittovaltiorakenteen osalta.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltainen kansallinen viranomainen käsittelee viipymättä kansallisen jäsenen esittämän pyynnön.

9 f artikla

Kansallisen jäsenen osallistuminen yhteisiin tutkintaryhmiin

Kansallisilla jäsenillä on oikeus osallistua keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen 13 artiklan mukaisten tai oman jäsenvaltionsa osalta yhteisistä tutkintaryhmistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS (8) mukaisiin yhteisiin tutkintaryhmiin ja myös niiden perustamiseen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin edellyttää kansallisen jäsenen osallistumiselta kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suostumusta. Kansalliset jäsenet tai heidän varajäsenensä tai avustajansa kutsutaan osallistumaan yhteiseen tutkintaryhmään, joka koskee heidän jäsenvaltiotaan ja jota varten myönnetään yhteisön rahoitusta sovellettavien rahoitusvälineiden mukaisesti. Kukin jäsenvaltio määrittelee sen, osallistuuko kansallinen jäsen yhteiseen tutkintaryhmään kansallisena toimivaltaisena jäsenenä vai Eurojustin puolesta.

9)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”2.   Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä Eurojustin työjärjestyksen kollegion ehdotuksesta. Kollegio hyväksyy ehdotuksensa kahden kolmasosan enemmistöllä kuultuaan 23 artiklassa tarkoitettua yhteistä valvontaviranomaista henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten osalta.”;

b)

korvataan 3 kohdassa ilmaisu ”7 artiklan a alakohdan mukaisesti” ilmaisulla ”7 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä 2 ja 3 kohdan mukaisesti”.

10)

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä

1.   Kukin jäsenvaltio nimittää yhden tai useamman kansallisen yhteyshenkilön Eurojustia varten.

2.   Jokaisen jäsenvaltion on perustettava ennen 4 päivää kesäkuuta 2011 Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä seuraavien henkilöiden toiminnan koordinoimiseksi:

a)

Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt;

b)

Eurojustin terrorismiasioiden kansallinen yhteyshenkilö;

c)

Euroopan oikeudellisen verkoston kansallinen yhteyshenkilö ja enintään kolme muuta Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista;

d)

yhteisten tutkintaryhmien verkoston sekä joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston perustamisesta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/494/YOS (9), varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa 6 päivänä joulukuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/845/YOS (10) ja korruption vastaisesta yhteyspisteiden verkostosta 24 päivänä lokakuuta 2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2008/852/YOS (11) perustettujen verkostojen kansalliset jäsenet tai yhteysviranomaiset.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden kansallisen lainsäädännön mukainen asema ja tehtävä pysyvät ennallaan.

4.   Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt vastaavat Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän toiminnasta. Jos Eurojustille on nimetty useita yhteyshenkilöitä, yksi heistä vastaa Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän toiminnasta.

5.   Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän on helpotettava jäsenvaltiossa Eurojustin tehtävien suorittamista, erityisesti

a)

varmistamalla, että 16 artiklassa tarkoitettu asianhallintajärjestelmä saa kyseiseen jäsenvaltioon liittyvät tiedot tehokkaalla ja luotettavalla tavalla;

b)

avustamalla Eurojustia sen ratkaisemiseksi, olisiko tapaus käsiteltävä Eurojustin vai Euroopan oikeudellisen verkoston avulla;

c)

avustamalla kansallista jäsentä määrittämään viranomaiset, jotka vastaavat oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanosta, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta;

d)

olemalla tiiviisti yhteydessä Europolin kansalliseen yksikköön.

6.   Edellä 5 kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi 1 kohdassa ja 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oltava ja 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä voi olla yhteys Eurojustin asianhallintajärjestelmään tämän artiklan ja 16, 16 a, 16 b ja 18 artiklan sekä Eurojustin työjärjestyksen mukaisesti. Yhteys asianhallintajärjestelmään rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarvioista.

7.   Tämän artiklan säännösten ei katsota vaikuttavan sellaisiin toimivaltaisten oikeusviranomaisten suoriin yhteyksiin, joista määrätään oikeudellista yhteistyötä koskevissa välineissä, muun muassa keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen 6 artiklassa. Kansallisen jäsenen ja kansallisten yhteyshenkilöiden keskinäiset suhteet eivät sulje pois suoria yhteyksiä kansallisen jäsenen ja hänen jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten välillä.

11)

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden ja kansallisten jäsenten kanssa

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat Eurojustin kanssa kaikkia sen tehtävien suorittamiseksi tarvittavia tietoja 4 ja 5 artiklan sekä tässä päätöksessä vahvistettujen tietosuojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Tähän on kuuluttava vähintään 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot.

2.   Tietojen toimittaminen Eurojustille tulkitaan Eurojustille osoitetuksi avunpyynnöksi kyseisessä tapauksessa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen näin ilmoittaa.

3.   Eurojustin kansallisilla jäsenillä on valtuudet vaihtaa ilman etukäteen annettavaa lupaa kaikkia Eurojustin tehtävien suorittamiseksi tarvitsemiaan tietoja keskenään tai oman jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Erityisesti kansallisille jäsenille on annettava nopeasti tietoa heitä koskevasta tapauksesta.

4.   Tämä artikla ei vaikuta muihin velvoitteisiin, jotka koskevat tietojen toimittamista Eurojustille, mukaan lukien terrorismirikoksia koskevasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä 20 päivänä syyskuuta 2005 tehty neuvoston päätös 2005/671/YOS (12).

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisille jäsenille tiedotetaan yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta riippumatta siitä, tapahtuuko se keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen 13 artiklan vai puitepäätöksen 2002/465/YOS nojalla, ja tällaisen tutkintaryhmän työn tuloksista.

6.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden kansallisille jäsenille tiedotetaan viipymättä kaikista tapauksista, joissa on välittömästi osallisina vähintään kolme jäsenvaltiota, ja joiden osalta pyynnöt tai päätökset oikeudellisesta yhteistyöstä, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, on toimitettu vähintään kahdelle jäsenvaltiolle, ja

a)

kyseisestä rikoksesta pyynnön esittävässä tai toimittavassa jäsenvaltiossa langetettava enimmäisrangaistus on vähintään viiden tai kuuden vuoden vapausrangaistus kyseisen jäsenvaltion päätöksen mukaisesti, ja rikos sisältyy seuraavaan luetteloon:

i)

ihmiskauppa,

ii)

lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia,

iii)

huumausaineiden laiton kauppa,

iv)

ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laiton kauppa,

v)

lahjonta,

vi)

Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin vaikuttavat petokset,

vii)

euron väärentäminen,

viii)

rahanpesu,

ix)

tietojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset;

tai

b)

on näyttöä siitä, että rikollisjärjestö on osallisena tapaukseen;

tai

c)

näyttää siltä, että tapauksella saattaa olla vakavia rajatylittäviä ulottuvuuksia tai vaikutuksia Euroopan unionin tasolla tai että se saattaisi vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin kuin niihin, joita asia suoranaisesti koskee.

7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisille jäsenille tiedotetaan myös

a.

tapauksista, joissa on ilmennyt tai todennäköisesti ilmenee toimivaltaristiriitoja;

b.

valvotuista läpilaskuista, jotka koskevat vähintään kolmea valtiota, joista vähintään kaksi on jäsenvaltiota;

c.

toistuvista vaikeuksista panna täytäntöön oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä ja päätöksiä, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, ja toistuvista täytäntöönpanosta kieltäytymisistä.

8.   Kansalliset viranomaiset eivät yksittäisessä tapauksessa ole velvollisia välittämään tietoja, jos tietojen siirto

a)

vahingoittaa keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja; tai

b)

vaarantaa henkilöiden turvallisuuden.

9.   Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden välisissä kahdenvälisissä tai monenvälisissä sopimuksissa tai järjestelyissä määrättyihin edellytyksiin eikä mahdollisiin kolmansien valtioiden asettamiin toimitettujen tietojen käyttöä koskeviin edellytyksiin.

10.   Eurojustille 5, 6 ja 7 kohdan nojalla toimitetuissa tiedoissa on oltava vähintään tämän päätöksen liitteessä olevassa luettelossa mainittuja tietoja vastaavat tiedot, mikäli ne ovat saatavilla.

11.   Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava Eurojustille järjestelmällisellä tavalla.

12.   Komissio laatii 4 päivään kesäkuuta 2014 (12) mennessä Eurojustin toimittamien tietojen perusteella kertomuksen tämän artiklan täytäntöönpanosta ja esittää tarpeelliseksi katsomansa ehdotukset, mukaan lukien ehdotukset, jotka liittyvät mahdollisiin 5, 6 ja 7 kohtaan ja liitteeseen tehtäviin muutoksiin.

12)

Lisätään artikla seuraavasti:

”13 a artikla

Toimivaltaisille kansallisille viranomaisille Eurojustista toimitettavat tiedot

1.   Eurojustin on toimitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tiedot ja palautetta tietojen käsittelyn tuloksista, mukaan lukien olemassa olevat yhteydet tapauksiin, jotka on jo tallennettu asianhallintajärjestelmään.

2.   Lisäksi toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyytäessä Eurojustia toimittamaan sille tietoja Eurojustin on toimitettava ne pyynnön esittäneen viranomaisen edellyttämässä ajassa.”.

13)

Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohdassa ilmaisu ”13 ja 26 artiklan mukaisesti” ilmaisulla ”13, 26 ja 26 a artiklan mukaisesti”;

b)

kumotaan 4 kohta.

14)

Muutetaan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan johdantolauseessa ilmaisu ”joiden osalta on käynnistetty rikostutkinta tai syytetoimet yhdestä tai useammasta 4 artiklassa määritellystä rikollisuuden lajista ja rikoksesta” ilmaisulla ”joita epäillään Eurojustin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta”;

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

”l)

puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet, yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/24/EY (13) 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot;

m)

ajoneuvojen rekisteritiedot;

n)

DNA:n koodaamattomasta osasta saadut DNA-tunnisteet, valokuvat ja sormenjäljet.

15)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Asianhallintajärjestelmä, rekisteri ja tilapäiset tietokannat

1.   Eurojustin on perustettava tämän päätöksen mukaisesti asianhallintajärjestelmä, joka koostuu tilapäisistä tietokannoista ja rekisteristä, jotka sisältävät henkilö- ja muita tietoja.

2.   Asianhallintajärjestelmän tarkoituksena on

a)

tukea tutkinta- ja syytetoimien johtamista ja koordinointia, johon Eurojust osallistuu erityisesti vertailemalla ja yhdistelemällä tietoja;

b)

helpottaa tiedonsaantia meneillään olevista tutkimuksista ja syytetoimista; ja

c)

helpottaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden valvontaa ja tämän päätöksen noudattamisen valvontaa henkilötietojen käsittelyssä.

3.   Asianhallintajärjestelmä voidaan yhdistää Euroopan oikeudellisesta verkostosta 16 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/976/YOS (14) 9 artiklassa tarkoitettuun suojattuun televiestintäyhteyteen edellyttäen, että se on tähän päätökseen sisältyvien tietosuojasääntöjen mukaista.

4.   Rekisterissä on oltava viittauksia Eurojustissa käsiteltäviin tilapäisiin tietokantoihin, ja siinä saa olla vain 15 artiklan 1 kohdan a–i ja k–m alakohdassa sekä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

5.   Tämän päätöksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi Eurojustin kansalliset jäsenet voivat käsitellä tilapäisessä tietokannassa tietoja, jotka koskevat heidän käsiteltävänään olevia erityistapauksia. Tietosuojavaltuutetulla on oltava pääsy tähän tietokantaan. Kyseisen kansallisen jäsenen on ilmoitettava tietosuojavaltuutetulle uuden henkilötietoja sisältävän tilapäisen tietokannan avaamisesta.

6.   Tiettyyn asiaan liittyviä henkilötietoja käsiteltäessä Eurojust ei saa asianhallintajärjestelmän lisäksi luoda muita automaattisesti käsiteltäviä tietokantoja.

16)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”16 a artikla

Tilapäisten tietokantojen ja rekisterin toiminta

1.   Asianomaisen kansallisen jäsenen on avattava tilapäinen tietokanta jokaisesta asiasta, josta hänelle toimitetaan tietoja, jos tiedot toimitetaan tämän päätöksen tai 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen välineiden mukaisesti. Kansalliset jäsenet vastaavat avaamiensa tilapäisten tietokantojen hallinnoinnista.

2.   Tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen päättää tapauskohtaisesti siitä, pidetäänkö tilapäinen tietokanta rajoitettuna vai sallitaanko muille kansallisille jäsenille tai Eurojustin valtuutetuille työntekijöille pääsy siihen tai sen osiin silloin, kun se on tarpeen Eurojustin tehtävien suorittamiseksi.

3.   Tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen päättää myös siitä, mitkä kyseiseen tietokantaan sisältyvät tiedot merkitään rekisteriin.

16 b artikla

Asianhallintajärjestelmään pääsy kansallisella tasolla

1.   Tämän päätöksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti, on pääsy ainoastaan

a)

rekisteriin, paitsi jos kansallinen jäsen, joka on päättänyt syöttää tiedot rekisteriin, on nimenomaisesti kieltänyt pääsyn siihen;

b)

tilapäisiin tietokantoihin, jotka heidän jäsenvaltionsa kansallinen jäsen on avannut tai joita tämä hallinnoi;

c)

tilapäisiin tietokantoihin, jotka muiden jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet ovat avanneet tai joita nämä hallinnoivat, ja joihin heidän jäsenvaltionsa kansallinen jäsen on saanut pääsyn, paitsi jos tilapäisen tietokannan avannut tai sitä hallinnoiva kansallinen viranomainen nimenomaisesti kieltää pääsyn.

2.   Kansallinen jäsen päättää 1 kohdassa säädetyin rajoituksin, miten laaja pääsy tilapäisiin tietokantoihin hänen jäsenvaltiossaan myönnetään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille henkilöille, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

3.   Kukin jäsenvaltio päättää kansallista jäsentään kuultuaan, miten laaja pääsy rekisteriin kyseisessä jäsenvaltiossa myönnetään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille henkilöille, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot ilmoittavat Eurojustille ja neuvoston pääsihteeristölle tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään siten, että pääsihteeristö voi puolestaan tiedottaa asiasta muille jäsenvaltioille.

Edellä 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti, on kuitenkin pääsy ainakin rekisteriin siltä osin kuin se on tarpeen niihin tilapäisiin tietokantoihin pääsemiseksi, joihin heille on myönnetty pääsy tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Eurojust esittää neuvostolle ja komissiolle kertomuksen 3 kohdan täytäntöönpanosta 4 päivään kesäkuuta 2013 mennessä. Kukin jäsenvaltio harkitsee kertomuksen pohjalta, onko 3 kohdan mukaisesti myönnetyn pääsyn laajuutta syytä tarkistaa.”.

17)

Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”hän ei saa ottaa neuvoja keneltäkään” ilmaisulla ”hänen on toimittava riippumattomalla tavalla”.

b)

Ei koske suomenkielistä toisintoa.

18)

Korvataan 18 artikla seuraavasti:

”18 artikla

Sallittu pääsy tietoihin

Ainoastaan 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla kansallisilla jäsenillä, varajäsenillä ja avustajilla, 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti, sekä Eurojustin valtuutetuilla työntekijöillä on pääsy Eurojustin käsittelemiin henkilötietoihin Eurojustin tavoitteiden toteuttamiseksi ja 16, 16 a ja 16 b artiklassa säädetyissä rajoissa.”

19)

Poistetaan 19 artiklan 4 kohdan b alakohdasta ilmaisu ”Eurojustin tukeman”.

20)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

lisätään johdantovirkkeen loppuun ilmaisu ”seuraavista ensimmäisen soveltuvan päivämäärän jälkeen:”

ii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”aa)

sen päivän jälkeen, jona henkilöön kohdistuneet syytteet hylätään lopullisesti ja päätöksestä tulee lopullinen;”

iii)

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona tuomioistuimen päätös tulee lopulliseksi viimeisenä niistä jäsenvaltioista, joissa on suoritettu tutkinta- ja syytetoimia;”

iv)

lisätään c alakohtaan sanan ”syytetoimia” jälkeen ilmaisu ”jollei tämän päätöksen 13 artiklan 6 ja 7 kohdan tai 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen välineiden nojalla edellytetä kyseisten tietojen toimittamista Eurojustille”;

v)

lisätään alakohta seuraavasti:

”d)

kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona tiedot toimitettiin 13 artiklan 6 ja 7 kohdan tai 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen välineiden mukaisesti.”;

b)

muutetaan 3 kohta seuraavasti:

i)

korvataan a ja b alakohdassa ilmaisu ”2 kohdassa” ilmaisulla ”2 kohdan a, b, c ja d alakohdassa”;

ii)

lisätään b alakohtaan virke seuraavasti:

”Kun syytteen nostamiselle asetettu määräaika on päättynyt vanhentumissääntöjen nojalla kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, tietoja voidaan kuitenkin säilyttää ainoastaan, jos ne ovat tarpeen, jotta Eurojust voi antaa apua tämän päätöksen mukaisesti.”.

21)

Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan ensimmäisessä alakohdassa ilmaus ”14–22 artiklassa” ilmauksella ”14–22 artiklassa sekä 26, 26 a ja 27 artiklassa”;

ii)

korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Yhteisen valvontaviranomaisen on kokoonnuttava vähintään kerran puolessa vuodessa. Lisäksi sen on kokoonnuttava kolmen kuukauden kuluessa siitä kun 19 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu valitus on jätetty tai kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona asia annettiin sen käsiteltäväksi 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Yhteisen valvontaviranomaisen puheenjohtaja voi myös kutsua sen koolle, jos vähintään kaksi jäsenvaltiota sitä pyytää.”;

iii)

korvataan kolmannen alakohdan toisessa virkkeessä ilmaus ”18 kuukautta” ilmauksella ”kolme vuotta”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltion nimeämästä tuomarista tulee vakinainen jäsen sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti nimeämien henkilöiden täysistunto on valinnut hänet, ja vakinaisen jäsenyyden kesto on kolme vuotta. Yhteisen valvontaviranomaisen yksi vakinainen jäsen valitaan vuosittain salaisella lippuäänestyksellä. Yhteisen valvontaviranomaisen puheenjohtajana on jäsen, jolla on meneillään toimikautensa kolmas vuosi valinnan jälkeen. Vakinaiset jäsenet voidaan valita uudelleen. Nimettyjen henkilöiden, jotka toivovat tulevansa valituiksi, on ilmoitettava kirjallisesti ehdokkuudestaan yhteisen valvontaviranomaisen sihteeristölle kymmenen päivää ennen sitä kokousta, jossa valinta tehdään.”;

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”4 a.   Yhteinen valvontaviranomainen vahvistaa työjärjestyksessään 3 ja 4 kohdan täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet.”;

d)

lisätään 10 kohtaan virke seuraavasti:

”Yhteisen valvontaviranomaisen sihteeristön on voitava luottaa neuvoston päätöksen 2000/641/YOS (15) nojalla perustetun sihteeristön asiantuntemukseen.

22)

Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kansallisia jäseniä, heidän varajäseniään ja avustajiaan, Eurojustin henkilöstöä, kansallisia yhteyshenkilöitä ja tietosuojavaltuutettua koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 4 kohdan soveltamista.”;

b)

korvataan 4 kohdassa ilmaus ”9 artiklan 1 kohdan” ilmauksella ”2 artiklan 4 kohdan”.

23)

Lisätään artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Yhteistyö Euroopan oikeudellisen verkoston ja rikosasiayhteistyöhön osallistuvien muiden Euroopan unionin verkostojen kanssa

1.   Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston on keskenään pidettävä yllä erityissuhteita, jotka perustuvat kuulemiseen ja täydentävyyteen, erityisesti kansallisen jäsenen, saman jäsenvaltion Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisten sekä Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston kansallisten yhteyshenkilöiden kesken. Tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a)

Kansalliset jäsenet ilmoittavat tapauskohtaisesti Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisille kaikista tapauksista, joiden käsittelyyn ne katsovat verkostolla olevan paremmat mahdollisuudet.

b)

Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristö muodostaa osan Eurojustin henkilöstöstä. Se toimii erillisenä yksikkönä. Se voi käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, joita se tarvitsee Euroopan oikeudellisen verkoston tehtävien hoitamiseksi, myös verkoston täysistuntojen kustannusten kattamiseksi. Jos täysistuntoja pidetään neuvoston tiloissa Brysselissä, kustannuksina voidaan kattaa vain matka- ja tulkkauskulut. Jos täysistuntoja pidetään neuvoston puheenjohtajuusvuorossa olevassa jäsenvaltiossa, kustannuksina voidaan kattaa vain osa istunnon kokonaiskuluista.

c)

Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisia voidaan tapauskohtaisesti kutsua Eurojustin kokouksiin.

2.   Yhteisten tutkintaryhmien verkoston ja päätöksellä 2002/494/YOS perustetun verkoston sihteeristöt kuuluvat Eurojustin henkilöstöön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 1 kohdan soveltamista. Nämä sihteeristöt ovat erillisiä yksikköjä. Ne voivat käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi. Eurojust huolehtii sihteeristöjen välisestä koordinoinnista.

Tätä kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksellä perustettujen uusien verkostojen sihteeristöihin, jos kyseessä olevassa päätöksessä määrätään, että Eurojust huolehtii sihteeristöstä.

3.   Päätöksellä 2008/852/YOS perustettu verkosto voi pyytää, että Eurojust järjestää sille sihteeristön. Jos tällainen pyyntö esitetään, sovelletaan 2 kohtaa.”.

24)

Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artikla

Suhteet yhteisöön tai unioniin liittyviin toimielimiin, elimiin ja virastoihin

1.   Eurojust voi, siltä osin kuin se on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, luoda yhteistyösuhteet Euroopan yhteisön perustamissopimuksella tai Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella tai näiden sopimusten nojalla perustettuihin toimielimiin, elimiin ja virastoihin ja ylläpitää näitä suhteita. Eurojust luo yhteistyösuhteet ja ylläpitää niitä vähintään seuraavien tahojen kanssa:

a)

Europol;

b)

OLAF;

c)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex);

d)

neuvosto, erityisesti sen yhteinen tilannekeskus.

Eurojust luo myös yhteistyösuhteet ja pitää niitä yllä Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa.

2.   Eurojust voi tehdä sopimuksia tai sopia käytännön järjestelyistä 1 kohdassa tarkoitettujen elinten kanssa. Tällaiset sopimukset tai käytännön järjestelyt voivat koskea erityisesti tietojen vaihtoa, mukaan lukien henkilötietojen vaihto, ja yhteyshenkilöiden lähettämistä Eurojustiin. Tällainen sopimus tai käytännön järjestely voidaan tehdä ainoastaan Eurojustin kuultua yhteistä valvontaviranomaista tietosuojasäännösten osalta ja neuvoston hyväksyttyä sen määräenemmistöllä. Eurojust ilmoittaa neuvostolle, jos se aikoo aloittaa tällaiset neuvottelut, ja neuvosto voi tehdä tarkoituksenmukaiseksi katsomansa johtopäätökset.

3.   Ennen 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tai järjestelyn voimaantuloa Eurojust voi vastaanottaa tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, suoraan 1 kohdassa tarkoitetuilta elimiltä ja käyttää niitä, jos tämä on tarpeen sen tehtävien lainmukaista suorittamista varten, ja se voi toimittaa tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, suoraan toimielimille, elimille ja virastoille, jos tämä on tarpeen vastaanottajan tehtävien lainmukaista suorittamista varten ja tässä päätöksessä vahvistettujen tietosuojaa koskevien sääntöjen mukaista.

4.   OLAF voi osallistua Eurojustin työskentelyyn koordinoitaessa Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevia tutkinta- ja syytetoimia joko Eurojustin aloitteesta tai OLAFin pyynnöstä, jos asianomaiset toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät vastusta osallistumista.

5.   Tietojen vastaanottamiseksi ja lähettämiseksi Eurojustin ja Euroopan petostentorjuntaviraston välillä ja tämän rajoittamatta 9 artiklan soveltamista, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että Eurojustin kansallisia jäseniä pidetään jäsenvaltion toimivaltaisena viranomaisena ainoastaan sovellettaessa asetusta (EY) N:o 1073/1999 ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua neuvoston asetusta (Euratom) N:o 1074/1999 (16). Euroopan petostentorjuntaviraston ja kansallisten jäsenten välinen tietojenvaihto ei vaikuta tietoihin, jotka on toimitettava muille toimivaltaisille viranomaisille näiden asetusten nojalla.

25)

Lisätään artikla seuraavasti:

”26 a artikla

Suhteet kolmansiin valtioihin ja järjestöihin

1.   Eurojust voi, siltä osin kuin se on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, luoda yhteistyösuhteet ja ylläpitää niitä myös seuraavien tahojen kanssa:

a)

kolmannet valtiot;

b)

järjestöt, kuten

i)

kansainväliset järjestöt ja niiden alaiset julkisoikeudelliset elimet,

ii)

muut julkisoikeudelliset elimet, jotka on perustettu kahden tai useamman valtion välisen sopimuksen nojalla, ja

iii)

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö (Interpol).

2.   Eurojust voi tehdä sopimuksia 1 kohdassa tarkoitettujen tahojen kanssa. Tällaiset sopimukset tai käytännön järjestelyt voivat koskea erityisesti tietojen vaihtoa, mukaan lukien henkilötietojen vaihto, ja yhteyshenkilöiden tai yhteystuomareiden lähettämistä Eurojustiin. Tällainen sopimus voidaan tehdä ainoastaan Eurojustin kuultua yhteistä valvontaviranomaista tietosuojasäännösten osalta ja neuvoston hyväksyttyä sen määräenemmistöllä. Eurojust ilmoittaa neuvostolle, jos se aikoo aloittaa tällaiset neuvottelut, ja neuvosto voi tehdä tarkoituksenmukaiseksi katsomansa johtopäätökset.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja, henkilötietojen vaihtoa koskevia määräyksiä sisältäviä sopimuksia voidaan tehdä vain, jos kyseinen taho on 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen sopimuspuoli, tai jos tehdyssä arviossa vahvistetaan, että kyseinen taho huolehtii tietosuojan riittävästä tasosta.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa on oltava määräykset niiden täytäntöönpanon valvonnasta, mukaan lukien tietosuojaa koskevien sääntöjen täytäntöönpano.

5.   Ennen 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten voimaantuloa Eurojust voi vastaanottaa suoraan tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, siltä osin kuin tämä on tarpeen sen tehtävien oikeutettua suorittamista varten.

6.   Ennen 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten voimaantuloa Eurojust voi 27 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa muita tietoja kuin henkilötietoja suoraan näille tahoille, siltä osin kuin tämä on tarpeen vastaanottajan tehtävien oikeutettua suorittamista varten.

7.   Eurojust voi 27 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuille tahoille, jos

a)

tämä on yksittäistapauksissa tarpeen Eurojustin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemisessä tai torjunnassa; ja

b)

Eurojust on tehnyt kyseisen tahon kanssa 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen, joka on tullut voimaan ja jossa sallitaan näiden tietojen vaihto.

8.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu taho ei täytä, tai jos on erittäin todennäköistä, ettei se täytä 3 kohdassa tarkoitettuja tietosuojatason edellytyksiä, tästä on ilmoitettava välittömästi yhteiselle valvontaviranomaiselle ja asianomaisille jäsenvaltioille. Yhteinen valvontaviranomainen voi estää henkilötietojen vaihdon jatkamisen asianomaisen tahon kanssa kunnes se on vakuuttunut siitä, että puutteiden korjaamiseksi on toteutettu riittävät toimet.

9.   Vaikka 7 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ei ole täytetty, kansallinen jäsen voi toimivaltaisen kansallisen viranomaisen valtuuksin toimiessaan ja oman kansallisen lainsäädäntönsä määräyksiä noudattaen poikkeuksellisesti ja yksinomaan kiireellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ja varoittaakseen välittömästä ja vakavasta vaarasta, joka uhkaa yksilöä tai yleistä turvallisuutta, vaihtaa henkilötietoja. Kansallisen jäsenen tehtävänä on vastata tietojen välittämisen lainmukaisuudesta. Tuon jäsenen on tehtävä tietojen välittämisestä ja sen perusteluista merkintä. Tietojen välittäminen sallitaan vain, jos vastaanottaja sitoutuu siihen, että tietoja käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne välitettiin.”

26)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Ennen kuin Eurojust vaihtaa tietoja 26 a artiklassa tarkoitettujen tahojen kanssa, tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisen jäsenen on annettava suostumuksensa tietojen toimittamiseen. Kansallisen jäsenen on tarvittaessa neuvoteltava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

2.   Eurojust vastaa tietojen toimittamisen lainmukaisuudesta. Se pitää kirjaa kaikesta 26 ja 26 a artiklan nojalla tapahtuneesta tietojen toimittamisesta ja sen perusteista. Tietoja saa toimittaa ainoastaan, jos vastaanottaja sitoutuu siihen, että tietoja käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne toimitettiin.”.

27)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”27 a artikla

Kolmansiin valtioihin lähetetyt yhteystuomarit

1.   Eurojustin kollegio voi kolmansien valtioiden kanssa tehtävän oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi lähettää yhteystuomareita kolmanteen valtioon 26 a artiklassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti tapauksissa, joissa Eurojust antaa apua tämän päätöksen mukaisesti. Ennen neuvottelujen aloittamista kolmannen valtion kanssa neuvosto antaa määräenemmistöllä asialle hyväksyntänsä. Eurojust ilmoittaa neuvostolle, jos se aikoo aloittaa tällaiset neuvottelut, ja neuvosto voi tehdä asianmukaiseksi katsomansa johtopäätökset.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla yhteystuomarilla on oltava kokemusta Eurojustin kanssa työskentelystä sekä riittävät tiedot oikeudellisesta yhteistyöstä ja Eurojustin toiminnasta. Yhteystuomarin lähettäminen Eurojustin puolesta edellyttää ennalta saatua suostumusta kyseiseltä henkilöltä ja hänen edustamaltaan jäsenvaltiolta.

3.   Jos Eurojustin lähettämä yhteystuomari valitaan kansallisista jäsenistä, varajäsenistä tai avustajista

i)

jäsenvaltion on korvattava hänet kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtävässään,

ii)

hänellä ei enää ole oikeutta käyttää hänelle 9 a–9 e artiklan mukaisesti myönnettyjä valtuuksia.

4.   Eurojustin kollegio laatii yhteystuomarien lähettämistä koskevat säännöt ja hyväksyy asiaa koskevat tarvittavat täytäntöönpanojärjestelyt komissiota kuullen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (17) vahvistettujen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan soveltamista.

5.   Yhteinen valvontaviranomainen valvoo Eurojustin lähettämien yhteystuomarien toimia. Yhteystuomarit raportoivat kerran vuodessa Eurojustin kollegiolle, joka tiedottaa heidän toiminnastaan vuosikertomuksessa ja asianmukaisella tavalla Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Yhteystuomarit tiedottavat myös kansallisille jäsenille ja toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kaikista edustamaansa jäsenvaltiota koskevista tapauksista.

6.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja edellä 1 kohdassa tarkoitetut yhteystuomarit voivat olla toisiinsa suorassa yhteydessä. Tällöin yhteystuomari ilmoittaa kyseisestä yhteydenpidosta asianomaiselle kansalliselle jäsenelle.

7.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla yhteystuomareilla on yhteys Eurojustin asianhallintajärjestelmään.

27 b artikla

Kolmansien valtioiden esittämät ja niille esitettävät oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt

1.   Eurojust voi asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella koordinoida kolmansien valtioiden esittämien oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen täytäntöönpanoa, jos pyynnöt ovat osa samaa tutkintaa ja jos ne edellyttävät pyyntöjen täytäntöönpanoa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Myös toimivaltainen kansallinen viranomainen voi toimittaa tässä kohdassa tarkoitetut pyynnöt Eurojustille.

2.   Kiireellisissä tapauksissa ja 5 a artiklan mukaisesti päivystävä koordinaatio voi vastaanottaa ja käsitellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä, jotka on esittänyt Eurojustin kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt kolmas valtio.

3.   Eurojust voi myös asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella helpottaa kolmannen valtion kanssa tehtävää oikeudellista yhteistyötä, jos oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt ovat osa samaa tutkintaa ja jos ne edellyttävät täytäntöönpanoa kyseisessä kolmannessa valtiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan soveltamista.

4.   Eurojust voi välittää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut pyynnöt, jos se on kyseisen kolmannen valtion ja Euroopan unionin tai asianomaisten jäsenvaltioiden väliseen suhteeseen sovellettavien välineiden mukaista.

27 c artikla

Muu kuin tietojen luvatonta tai virheellistä käsittelyä koskeva vastuu

1.   Eurojustin sopimusperusteinen vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2.   Muun kuin sopimusperusteisen vastuun osalta Eurojustin on 24 artiklan mukaisesta korvausvelvollisuudesta riippumatta korvattava kollegion tai työntekijöidensä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot, siltä osin kuin vahinko voidaan lukea heidän syykseen ja riippumatta erilaisista jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisista vahingonkorvausmenettelyistä.

3.   Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan myös kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtäviään suorittaessaan aiheuttamiin vahinkoihin. Jos hän kuitenkin toimii hänelle 9 a–9 e artiklan mukaisesti myönnettyjen valtuuksien perusteella, hänet lähettänyt jäsenvaltio korvaa Eurojustille summat, jotka Eurojust on maksanut hyvittääkseen vahingon.

4.   Vahingon kärsineellä on oikeus vaatia, että Eurojust luopuu toimen suorittamisesta tai peruuttaa sen.

5.   Ne jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään tässä artiklassa tarkoitettuja Eurojustin korvausvelvollisuutta koskevia riita-asioita, määräytyvät tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (18) mukaan.

28)

Lisätään 28 artiklan 2 kohdan toiseen virkkeeseen sanan ”hyväksyttäväksi” jälkeen ilmaus ”määräenemmistöllä”.

29)

Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan ilmaisu ”yksimielisesti” ilmaisulla ”kahden kolmasosan määräenemmistöllä”;

ii)

lisätään seuraava virke:

”Komissiolla on oikeus osallistua valintamenettelyyn ja olla edustettuna valintakomiteassa.”;

b)

korvataan 2 kohdassa toinen virke seuraavasti:

”Sitä voidaan jatkaa kerran tarvitsematta aloittaa hakumenettelyä edellyttäen, että kollegio niin päättää kolmen neljäsosan määräenemmistöllä ja nimittää hallinnollisen johtajan niin ikään kolmen neljäsosan määräenemmistöllä.”;

c)

lisätään 5 kohtaan virke seuraavasti:

”Hänen tehtävänään on huolehtia yhteistyössä kollegion kanssa Eurojustin tavoitteiden saavuttamiseksi tapahtuneita hallintotoimia koskevan tehokkaan valvonta- ja arviointimenettelyn perustamisesta ja täytäntöönpanosta. Hallinnollinen johtaja raportoi tämän seurannan tuloksista säännöllisesti kollegiolle.”.

30)

Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

lisätään neljänteen virkkeeseen ilmaisu ”jotka voivat myös avustaa kansallista jäsentä”;

ii)

korvataan viimeinen virke seuraavasti:

”Kollegio vahvistaa tarpeelliset soveltamisjärjestelyt lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden osalta.”;

b)

lisätään 3 kohtaan ilmaisu ”sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 a artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 2 kohdan soveltamista”.

31)

Muutetaan 32 artikla seuraavasti:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”3.   Komissio tai neuvosto voi pyytää Eurojustilta lausuntoa kaikista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla laadituista ehdotuksista välineiksi.”.

32)

Korvataan 33 artikla seuraavasti:

”33 artikla

Rahoitus

1.   Kansallisten jäsenten ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen varajäsenten ja avustavien henkilöiden palkoista ja palkkioista vastaa heidän alkuperäjäsenvaltionsa.

2.   Kun kansalliset jäsenet, varajäsenet ja avustajat hoitavat Eurojustille kuuluvia tehtäviä, tästä aiheutuvia menoja pidetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisina toimintamenoina.”.

33)

Muutetaan 35 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan ilmaus ”31 päivänä maaliskuuta” ilmauksella ”10 päivänä helmikuuta”;

b)

lisätään virke seuraavasti:

”Euroopan oikeudelliselle verkostolle ja 25 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille verkostoille on ilmoitettava niiden sihteeristöjen toimintaan liittyvistä osista hyvissä ajoin ennen ennakkoarvion toimittamista komissiolle.”.

34)

Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”2.   Eurojustin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Eurojust toimittaa varainhoitovuotta koskevan selvityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä.”;

c)

korvataan 10 kohdassa ilmaisu ”huhtikuun 30 päivää” ilmaisulla ”toukokuun 15 päivää”.

35)

Lisätään artikla seuraavasti:

”39 a artikla

EU:n turvaluokitellut tiedot

Eurojust soveltaa EU:n turvaluokiteltujen tietojen käsittelyssä niitä turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, joista säädetään neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EY (19).

36)

Korvataan 41 artikla seuraavasti:

”41 artikla

Raportointi

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Eurojustille ja neuvoston pääsihteeristölle kaikista kansallisia jäseniä, varajäseniä ja avustajia sekä 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevista nimityksistä ja niiden muutoksista. Neuvoston pääsihteeristö pitää päivitettyä luetteloa näistä henkilöistä ja toimittaa heidän nimensä ja yhteystietonsa kaikille jäsenvaltioille ja komissiolle.

2.   Kansallisen jäsenen lopullinen nimittäminen ei voi tulla voimaan ennen päivää, jona neuvoston pääsihteeristö saa 1 kohdassa ja 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut viralliset ilmoitukset.”.

37)

Lisätään artikla seuraavasti:

”41 a artikla

Arviointi

1.   Kollegio teettää riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja Eurojustin toiminnasta ennen 4 päivää kesäkuuta 2014 ja sen jälkeen viiden vuoden välein.

2.   Kussakin arvioinnista arvioidaan tämän päätöksen vaikutuksia, Eurojustin toimintaa tässä päätöksessä mainittujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja Eurojustin tehokkuutta. Kollegio antaa yksityiskohtaiset ohjeet komissiota kuullen.

3.   Arviointikertomus sisältää arvioinnin tulokset ja niiden perusteella annetut suositukset. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkistetaan.”.

38)

Lisätään liite, jonka teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on tarvittaessa saatettava kansallinen lainsäädäntönsä tämän päätöksen mukaiseksi viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään 4 päivänä kesäkuuta 2011.

2.   Komissio tarkastelee säännöllisesti, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön päätöksen 2002/187/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna, ja toimittaa siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen sekä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista, tarvittavat ehdotukset oikeudellisen yhteistyön ja Eurojustin toiminnan parantamiseksi. Tämä koskee erityisesti Eurojustin valmiuksia tukea jäsenvaltioita terrorismin torjunnassa.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. BACHELOT-NARQUIN


(1)  Lausunto annettu 2. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1.

(3)  EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.

(4)  EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1.

(5)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(6)  EYVL L 105, 27.4.1996, s. 1.

(7)  Tämän päätöksen tekemisen ajankohtana Europolin toimivalta perustuu Euroopan poliisiviraston perustamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyn yleissopimuksen (Europol-yleissopimus) (EYVL C 316, 27.11.1995, s. 2. Oikaistu toisinto EYVL C 301, 30.9.1998, s. 9) 2 artiklan 1 kohtaan, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 pöytäkirjalla (EUVL C 2, 6.1.2004, s. 1.). Sen jälkeen, kun Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta tehty neuvoston päätös on tullut voimaan, Eurojustin toimivalta perustuu kuitenkin mainitun päätöksen 4 artiklan 1 kohtaan ja päätöksen liitteeseen.

(8)  EYVL L 162, 20.6.2002, s. 1.”.

(9)  EYVL L 167, 26.6.2002, s. 1.

(10)  EUVL L 332, 18.12.2007, s. 103.

(11)  EUVL L 301, 12.11.2008, s. 38.”.

(12)  EUVL L 253, 29.9.2005, s. 22.”

(13)  EUVL L 105, 13.4.2006, s. 54.”.

(14)  EUVL L 348, 24.12.2008, s. 130”.

(15)  Neuvoston päätös 2000/641/YOS, tehty 17 päivänä lokakuuta 2000, Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyllä yleissopimuksella (Europol-yleissopimus), tietotekniikan käyttöä tullialalla koskevalla yleissopimuksella sekä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyllä yleissopimuksella (Schengenin yleissopimus) perustettujen yhteisten tietosuojan valvontaviranomaisten sihteeristön perustamisesta (EYVL L 271, 24.10.2000, s. 1).”.

(16)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.”.

(17)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(18)  EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.”.

(19)  EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.”.


LIITE

”LIITE

13 artiklan 10 kohdassa tarkoitettu luettelo vähimmäistiedoista, jotka olisi toimitettava Eurojustille 13 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti, mikäli niitä on saatavilla

1.

13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa:

a)

osallistuvat jäsenvaltiot,

b)

kyseiset rikosten lajit,

c)

päivämäärä, jolloin tehtiin sopimus ryhmän perustamisesta,

d)

ryhmän olemassaolon suunniteltu kesto, mukaan lukien kestossa tapahtuvat muutokset,

e)

tiedot ryhmän johtajasta kunkin osallistuvan jäsenvaltion osalta,

f)

lyhyt yhteenveto yhteisen tutkimusryhmän työn tuloksista.

2.

13 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa:

a)

rikostutkintatoimen tai syytetoimen kohteena olevan henkilön, ryhmän tai yhteisön tunnistetiedot,

b)

asianomaiset jäsenvaltiot,

c)

kyseessä oleva rikos ja sitä koskevat olosuhteet,

d)

oikeudellista yhteistyötä koskeviin pyyntöihin ja päätöksiin liittyvät tiedot, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, kuten:

i)

pyynnön päivämäärä,

ii)

pyynnön esittävä tai toimittava viranomainen,

iii)

pyynnön vastaanottava tai täytäntöönpaneva viranomainen,

iv)

pyynnön laatu (pyydetyt toimenpiteet),

v)

tieto siitä, onko pyyntö pantu täytäntöön vai ei, ja jos ei, perustelut sille.

3.

13 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa:

a)

asianomaiset jäsenvaltiot ja toimivaltaiset viranomaiset,

b)

rikostutkintatoimen tai syytetoimen kohteena olevan henkilön, ryhmän tai yhteisön tunnistetiedot,

c)

kyseessä oleva rikos ja sitä koskevat olosuhteet.

4.

13 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa:

a)

asianomaiset jäsenvaltiot ja toimivaltaiset viranomaiset,

b)

rikostutkinnan tai syytetoimen kohteena olevan henkilön, ryhmän tai yhteisön tunnistetiedot,

c)

toimitustapa,

d)

sen rikoksen tyyppi, jonka yhteydessä valvottu läpilasku suoritetaan.

5.

13 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa:

a)

pyynnön esittävä tai toimittava viranomainen,

b)

pyynnön vastaanottava tai täytäntöönpaneva valtio,

c)

ongelmien kuvaus.”