13.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 245/6

KOMISSION LAUSUNTO

tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 17 artiklan 5 kohdan puitteissa (”työaikadirektiivi”)

harjoittelussa olevien lääkäreiden työaikaa koskevien siirtymäjärjestelyjen pidentäminen Alankomaissa

2009/C 245/02

1.   Johdanto

Tämä lausunto on annettu tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (1), jäljempänä ’työaikadirektiivi’, 17 artiklan 5 kohdan perusteella. Lausunto koskee Alankomaiden kyseisen artiklan mukaisesti tekemää ilmoitusta, jonka mukaan se haluaisi jatkaa siirtymäjärjestelyä 31 päivään heinäkuuta 2011 harjoittelussa olevien lääkäreiden työaikarajojen osalta.

Lääkäreiden harjoittelu jätettiin ensimmäisen työaikadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle vuonna 1993. Tämä muuttui vuonna 2000, kun annettiin muutosdirektiivi, ja harjoittelussa olevat lääkärit kuuluvat nyt konsolidoidun työaikadirektiivin soveltamisalaan samoin kuin muutkin työntekijät. (2) Direktiivin 6 artiklassa rajoitetaan työaika enintään keskimäärin (3) 48 viikkotuntiin, ylityöt mukaan lukien. Työaikadirektiivin 17 artiklan 5 kohdassa mahdollistetaan kuitenkin siirtymäjärjestelyt sovellettaessa näitä rajoja viikoittaiseen työaikaan lääkäreiden harjoittelun osalta.

Asiaa käsittelevässä 17 artiklan 5 kohdan osassa säädetään seuraavaa:

”… Edellä 6 artiklan osalta (48 tunnin keskimääräistä viikkotyöaikaa koskevia) poikkeuksia (lääkäreiden harjoittelun osalta) sallitaan viiden vuoden siirtymäkauden ajan 1 päivästä elokuuta 2004 alkaen.

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saada enintään kaksi vuotta (1 päivästä elokuuta 2009) lisää aikaa voidakseen ottaa huomioon työaikamääräysten noudattamista koskevat vaikeudet terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämistä ja tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden velvollisuuksien osalta. Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään kuusi kuukautta ennen siirtymäkauden päättymistä annettava komission tietoon perustelunsa, jotta komissio voi asianomaisia tahoja kuultuaan antaa lausunnon kolmen kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Jollei jäsenvaltio noudata komission lausuntoa, sen on perusteltava päätöksensä. Jäsenvaltion antama tieto ja perustelut sekä komission lausunto julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja toimitetaan Euroopan parlamentille.

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saada enintään yhden vuoden pituisen lisäajan voidakseen ottaa huomioon (edeltävässä) alakohdassa tarkoitettujen velvollisuuksien noudattamiseen liittyvät erityisvaikeudet. Niiden on noudatettava kyseisessä alakohdassa vahvistettua menettelyä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viikoittainen työaika ei missään tapauksessa ylitä 58 tunnin keskiarvoa siirtymäkauden kolmena ensimmäisenä vuonna, 56 tunnin keskiarvoa kahtena seuraavana vuonna ja 52 tunnin keskiarvoa jäljelle jäävänä aikana. …

Edellä 16 artiklan b alakohdan osalta (vertailujakso viikoittaisen keskimääräisen työajan laskemista varten) (lääkäreiden harjoittelua koskevat) poikkeukset sallitaan edellyttäen, että viitejakso ei ole pidempi kuin 12 kuukautta siirtymäkauden ensimmäisen osan aikana (2004–2007) ja kuusi kuukautta tämän jälkeen.”

Direktiivin 17 artiklan 5 kohdassa säädetään myös työnantajien ja työntekijöiden edustajien kuulemisesta mahdollisten siirtymäjärjestelyjen toteuttamisen osalta: ”Työnantajan on kuultava hyvissä ajoin työntekijöiden edustajia, jotta päästäisiin mahdollisuuksien mukaan sopimukseen siirtymäkautena sovellettavista järjestelyistä.” Tällaisessa sopimuksessa on noudatettava 17 artiklan 5 kohdassa asetettuja rajoja, mutta siinä voidaan vahvistaa erityisesti toimenpiteet, joita toteutetaan viikoittaisen keskimääräisen työajan vähentämiseksi 48 tuntiin siirtymäkauden lopulla.

Siirtymäjärjestelyt esitetään tiivistettynä seuraavassa taulukossa.

Taulukko: Tiivistelmä 17 artiklan 5 kohdan mukaisista lääkärien harjoittelua koskevista siirtymäsäännöksistä

Jakso

Poikkeus mahdollinen

Ehdot

1. elokuuta 2004–31. heinäkuuta 2009

Poikkeus keskimääräisestä 48 tunnin viikkotyöajasta

Siirtymärajoja sovelletaan keskimääräiseen viikkotyöaikaan:

 

1. elokuuta 2004–31. heinäkuuta 2007:

ei saa ylittää keskimäärin 58 tuntia/viikko. Vertailujakso (4)ei saa ylittää 12:ta kuukautta.

 

1. elokuuta 2007–31. heinäkuuta 2009:

ei saa ylittää keskimäärin 56 tuntia/viikko. Vertailujakso ei saa ylittää kuutta kuukautta.

1. elokuuta 2009–31. heinäkuuta 2011

Edellä mainitun 48 tunnin rajaa koskevan poikkeuksen pidentäminen

Tarvittaessa otetaan huomioon vaikeudet työaikamääräysten noudattamisessa ottaen huomioon terveyspalvelujen/sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet.

Jäsenvaltion, joka haluaa hyödyntää poikkeusta, on ilmoitettava siitä komissiolle (perusteluineen) 31. tammikuuta 2009 mennessä. Komissio antaa ilmoituksesta lausunnon.

Keskimääräinen työaika ei saa missään tapauksessa ylittää 52 tuntia/viikko. Vertailujakso ei saa ylittää kuutta kuukautta.

1. elokuuta 2011–31. heinäkuuta 2012

Edellä mainitun poikkeuksen mahdollinen lisäpidennys

Tarvittaessa otetaan huomioon erityisvaikeudet edellä mainittujen velvollisuuksien noudattamisessa.

Jäsenvaltion, joka haluaa hyödyntää poikkeusta, on ilmoitettava siitä komissiolle (perusteluineen) 31. tammikuuta 2011 mennessä. Komissio antaa ilmoituksesta lausunnon.

Keskimääräinen työaika ei saa missään tapauksessa ylittää 52 tuntia/viikko. Vertailujakso ei saa ylittää kuutta kuukautta.

2.   Jäsenvaltion ilmoitus

Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat komissiolle 27 päivänä tammikuuta 2009 päivätyllä ja 29 päivänä tammikuuta 2009 rekisteröidyllä kirjeellä, että ne haluavat käyttää 17 artiklan 5 kohdan mukaista mahdollisuutta pitää voimassa erityiset siirtymäsäännöt Alankomaissa lääkäreiden harjoittelun osalta kahden vuoden ajan 1 päivänä elokuuta 2009 alkaen. Ilmoituksessa tuotiin esiin seuraavat seikat:

—

Kansallisen lain (5) mukaan harjoittelussa olevien lääkäreiden keskimääräinen viikoittainen työaika on jo rajattu 56 tuntiin kuuden kuukauden vertailujakson aikana 31 päivänä heinäkuuta 2009 asti direktiivin 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

—

Lisäksi päivystysaika lasketaan täysimääräisesti mukaan laskettaessa mahdollista viikoittaista enimmäistyöaikaa harjoittelussa oleville lääkäreille.

—

Sairaalasektorin työnantajia edustavat järjestöt (6) ovat kuitenkin ilmoittaneet kansallisille viranomaisille, että lyhyellä aikavälillä ei ole mahdollista tehdä tarvittavia järjestelyjä, jotta ne voisivat järjestää välttämättömät päivystyspalvelut sairaaloissa, jos keskimääräinen viikoittainen työaika on 48 tuntia. Ne katsovat, että 52 tunnin rajan salliminen vielä kahdeksi vuodeksi on keskeisen tärkeää, jotta ne voivat taata hoitopalvelujen tarvittavan laadun ja jatkuvuuden.

—

Kansalliset viranomaiset katsovat, että 48 tunnin työviikon vaiheittainen käyttöönotto helpottaa muutosta ajattelutavassa, jonka vakiintuminen kestää jonkin aikaa.

—

Kansalliset viranomaiset ovat suostuneet sairaalasektorin työnantajajärjestöjen pyyntöön sillä ehdottomalla edellytyksellä, että työnantajajärjestöt yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa laativat 1 päivänä elokuuta 2009 mennessä toimivan suunnitelman, jolla keskimääräinen viikoittainen työaika vähennetään 48 tuntiin 1 päivänä elokuuta 2011 mennessä.

—

Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat komissiolle 22 päivänä heinäkuuta 2009 kirjeellä, että asiaan liittyvät työmarkkinaosapuolet sopivat tällaisesta täytäntöönpanosuunnitelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2009 ja että Alankomaiden viranomaiset vahvistavat virallisesti nämä tiedot elokuun 2009 loppuun mennessä.

3.   Ilmoitusta koskevan kuulemisen tulokset

Kun nykyinen 17 artiklan 5 kohta hyväksyttiin, komissio ilmoitti, että se tulkitsee säännöksen toisessa alakohdassa olevan ilmaisun ”asianomaisia tahoja kuultuaan” tarkoittavan, että komission on kuultava työnantajien ja työntekijöiden Euroopan tason edustajia sekä jäsenvaltioiden edustajia ennen lausunnon antamista siirtymäjärjestelyjen pidentämisestä harjoittelussa olevien lääkäreiden työajan osalta. (7)

Komission yksiköt kuulivat kaikkia jäsenvaltioita sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolia Alankomailta saadusta ilmoituksesta.

Vastauksia saatiin seitsemästä jäsenvaltiosta (Bulgariasta, Espanjasta, Kreikasta, Liettuasta, Luxemburgista, Ranskasta ja Ruotsista). Yksikään jäsenvaltio ei vastustanut Alankomaiden pyyntöä hyödyntää pidennettyä siirtymäkautta.

BusinessEurope ilmoitti, että sen jäsenjärjestö VNO-NCW tukee Alankomaiden ilmoitusta. Se vahvisti, että Alankomaiden kansallisten viranomaisten päätös siirtymäsäännösten hyödyntämisestä perustuu sairaalasektorin esittämään pyyntöön ja että Alankomaiden sairaalajärjestö, joka on VNO-NCW:n jäsen, hyväksyy täysin tämän lähestymistavan ja vahvistaa kansallisten viranomaisten Euroopan komissiolle lähettämän kirjeen sisällön.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY totesi alustavassa vastauksessaan, että Alankomaiden ammattiliitot vaikuttavat olevan sitä mieltä, että kansalliset viranomaiset eivät ole riittävästi kuulleet kansallisia työmarkkinaosapuolia asiassa, mutta asiasta ei esitetty lisänäyttöä.

4.   Ilmoituksen arviointi direktiivin osalta

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat työaikadirektiivin EY:n perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan nojalla; sen mukaan yhteisön toimenpiteitä voidaan toteuttaa, jos niillä parannetaan työympäristöä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Direktiivin päätavoitteena on vahvistaa työajan järjestämiseen liittyvät yleistä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset.

Komission käytössä olevien tietojen mukaan kansallisen lainsäädännön mukainen tilanne on seuraava:

—

Keskimääräiseen viikkotyöaikaan yleisesti sovellettava raja on 48 tuntia vertailujaksolla, joka ei ylitä 16:ta viikkoa. Työaikaa säännellään näissä puitteissa yksityiskohtaisilla työehtosopimuksilla. Vuoden 1996 työaikalain mukaan kuitenkin työpaikalla vietettyä päivystysaikaa, jona ei työskennellä, pidetään lepoaikana, eikä sitä ole otettu huomioon viikoittaista työaikaa laskettaessa.

—

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Jaeger  (8) antaman tuomion mukaan tällaiset ajat on laskettava täysimääräisesti direktiivin mukaiseen työaikaan, ja tuomion jälkeen sitä sovellettiin kansallisissa tuomioistuimissa useissa asioissa, jotka liittyivät Alankomaiden terveydenhuolto- ja ensiapusektoriin. Tämän jälkeen työaika-asetuksella 605/2005 muutettiin Alankomaiden kansallista lakia, ja määriteltiin työajaksi työpaikalla vietetty päivystysaika, jona ei työskennellä. Kansallisen lain mukaan työehtosopimukset, jotka oli tehty ennen muutosta, eivät olleet enää voimassa siltä osin kuin niissä ei noudatettu uutta määritelmää.

—

Kansalliset viranomaiset katsoivat, että muutoksella oli merkittäviä vaikutuksia terveydenhuollon ja sairaanhoidon alalla, joten ne ottivat vuonna 2005 käyttöön direktiivin 22 artiklan nojalla väliaikaisena toimenpiteenä rajoitetun mahdollisuuden olla soveltamatta tätä aloilla, joilla päivystysajan käyttö on yleistä (nk. opt-out-mahdollisuus).

—

Tämän tilapäisen toimenpiteen mukaisesti mahdollisuuden käyttö on rajattu tilanteisiin, joissa päivystysaikaa vaaditaan palvelun jatkuvuutta ja laatua varten ja joissa sitä ei voida välttää erilaisella työn organisoinnilla. Sen käyttö edellyttää työehtosopimusta samoin kuin asiaan liittyvän työntekijän suostumusta. Sitä voidaan käyttää vain, jos työntekijälle tarjotaan välitön korvaava lepoaika menetetystä päivittäisestä tai viikoittaisesta lepoajasta. Jos nämä edellytykset täyttyvät, työntekijä voi sopia työskentelevänsä enintään 60 tuntia viikossa, päivystysaika mukaan lukien, mikä on laskettu keskimäärin enintään 26 viikon kaudelle.

Näiden tietojen perusteella komissio katsoo, että poikkeuksen käyttöä varten direktiivissä edellytetyt suojatoimenpiteet on saatettu moitteettomasti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Komission mukaan olisi erityisen suotavaa antaa kansallisille viranomaisille liikkumavaraa siinä, miten ne järjestävät koulutuksen ja työskentelyn, jos näin voidaan vähentää turvautumista pitkiin työaikoihin niiden lääkäreiden osalta, jotka suostuvat opt-out-mahdollisuuden käyttöön.

Kuulemisessa – etenkin työmarkkinaosapuolilta – saatujen vastausten perusteella komissio katsoo, että kansallisten viranomaisten esittämiä perusteluja voidaan pitää hyväksyttävinä.

5.   Päätelmät

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo seuraavaa:

—

Voidaan hyväksyä, että Alankomaat saattaa tarvita enintään kaksi lisävuotta 1. elokuuta 2009 alkaen direktiivin 2003/88/EY (työaikadirektiivin) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ennen kuin se voi soveltaa harjoittelussa olevien lääkäreiden työaikaan rajoitusta, joka sisältyy direktiivin 6 artiklaan.

—

On korostettava, että tässä tilanteessa olevan jäsenvaltion on direktiivin 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti joka tapauksessa varmistettava, että viikoittainen työaika ei missään tapauksessa ole keskimäärin yli 52 tuntia kaudella, joka ei ylitä kuutta kuukautta.

—

On huomattava, että ilmoitus riippuu kansallisten viranomaisten määräämästä edellytyksestä, jonka mukaan asianomaisten kansallisen tason työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen on laadittava 1 päivänä elokuuta 2009 mennessä suunnitelma, jolla sairaala-alalla päästään 48 tunnin viikoittaiseen työaikaan 1 päivänä elokuuta 2011 mennessä; vaikuttaa siltä, että tällaisesta suunnitelmasta päästiin sopimukseen 22 päivänä heinäkuuta 2009.

—

Kansallisen tason työnantajajärjestöjä kannustetaan tiedottamaan harjoittelussa olevien lääkäreiden edustajille ja kuulemaan näitä 17 artiklan 5 kohdan kuudennen alakohdan mukaisesti, jotta päästäisiin mahdollisuuksien mukaan sopimukseen järjestelyistä, joita sovelletaan pidennettyyn siirtymäkauteen, sekä toimenpiteistä, joita toteutetaan viikoittaisen työajan vähentämiseksi keskimäärin 48 tuntiin siirtymäkauden loppuun mennessä.

—

Kansallisia viranomaisia pyydetään varmistamaan tämän lausunnon levittäminen, jotta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat ottaa sen (tarpeen mukaan) huomioon.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista (EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9). Direktiivillä konsolidoidaan ja kumotaan aiemmat direktiivit 93/104/EY ja 2000/34/EY.

(2)  Direktiivi 2000/34/EY oli määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä lääkäreiden harjoittelun osalta 1 päivänä elokuuta 2004 mennessä.

(3)  Direktiivin 16, 17, 18 ja 19 artiklan mukaan keskimääräinen työaika voidaan laskea ’vertailujakson’ perusteella, joka on enintään 4 kuukautta (perussääntö) 6 kuukautta (lainsäädännöllä tai työehtosopimuksilla, kun on kyse erityistoiminnasta, johon lääkäreiden harjoittelu kuuluu) tai 12 kuukautta (vain työehtosopimuksilla).

(4)  Vertailujakso on enimmäisjakso, jonka aikana keskimääräinen viikkotyöaika voidaan laskea.

(5)  Het Arbeidstijdenbesluit (työaika-asetus).

(6)  Nederlandse Federatie van Universitair medische centra – NFU (Alankomaiden yliopistosairaaloiden liitto) ja Nederlandse Vereniging van ziekenhuizen – NVZ (Alankomaiden sairaalajärjestö).

(7)  Komission lausuma direktiivin 2000/34/EY 1 artiklan 6 kohdan täytäntöönpanosta (EYVL L 195, 1.8.2000, s. 45).

(8)  Jaeger, asia C-151/02.