19.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 64/1

(1)

Neuvosto tarkasteli 10 päivänä maaliskuuta 2009 Ranskan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2010.

(2)

Vuonna 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi hidasti kasvua entisestään kuluttajien ja yritysten luottamuksen heikkenemisen ja luottoehtojen kiristymisen vuoksi. Teollisuustuotannon romahdettua vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä BKT:n vuotuisen kasvun odotetaan supistuvan jyrkästi vuonna 2009. Laskusuhdanteessa keskeiset poliittiset haasteet liittyvät rahoitussektorin vakauttamiseen, kuluttajien ja yritysten luottamuksen palauttamiseen ja investointien tukemiseen. Ranskan talous-, teollisuus- ja työllisyysministeri ilmoitti 6 päivänä helmikuuta 2009 talous- ja rahoitusasioista vastaavalle komission jäsenelle osoittamassaan kirjeessä vuoden2008 alijäämän ylittäneen 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja komission yksiköiden tammikuun2009 väliennusteen mukaan alijäämän odotetaan olevan yli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna2009. Jälkimmäisessä luvussa on myös otettu huomioon se, että joulukuussa hyväksytyn elvytyssuunnitelman vaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suunnitelmaan sisältyvät tärkeimmät toimenpiteet ovat julkisten investointien aikaistaminen ja yritysten taloudellinen tukeminen. Hallitus on toteuttanut monia rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan vaikuttavan positiivisesti talouden potentiaaliseen kasvuun.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu on positiivinen koko ohjelmakauden ajan. Vuonna 2008 kasvu hidastui noin 1 prosenttiin, ja sen odotetaan hidastuvan vielä 0,2–0,5 prosenttia vuonna 2009, minkä jälkeen se elpyy noin 2 prosenttiin vuonna 2010 ja edelleen 2,5 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Tämänhetkisten tietojen (2) perusteella skenaario näyttää perustuvan erittäin optimistisiin kasvuoletuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon BKT:n voimakas supistuminen vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä ja synkät talousnäkymät, jotka perustuvat heikkoihin luottamusindikaattoreihin sekä investointien ja kaupan ennakoituun huomattavaan vähenemiseen. Arvioinnissa otetaan myös huomioon elvytyssuunnitelman ja talouden uudistamista koskevan lain vaikutus kasvuun (3). Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat korkeilta vuonna 2009 mutta tämän jälkeen niitä voidaan pitää realistisina, kun otetaan huomioon öljyn hintojen viimeaikainen kehitys ja maailmanlaajuisen laskusuhdanteen voimakkuus. Ranskan viranomaiset ilmoittivat 6 päivänä helmikuuta komissiolle, että makrotaloudellisia ja valtion talouden ennusteita tarkistetaan.

(4)

Vuoden 2008 julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan komission yksiköiden väliennusteessa 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on 0,3 prosenttia ohjelmassa mainittua lukua heikompi mutta vahvistettu tämänsuuruiseksi edellä mainitussa 6 päivänä helmikuuta lähetetyssä kirjeessä (4). Ero (0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen) edellisen tarkistuksen tavoitteeseen (2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) voidaan selittää pitkälti i) vuoden 2007 odotettua huonommalla toteutumalla (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen); ii) edellisessä tarkistuksessa odotettua huomattavasti hitaammalla kokonaistuotannon kasvulla vuonna 2008, mikä vähensi verotuloja suunnitelmaan verrattuna (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen); ja iii) suuremmilla korkomaksuilla, jotka johtuivat vuoden 2008 nopeamman inflaation vaikutuksesta inflaatiosidonnaisten joukkovelkakirjalainojen velanhoitokustannuksiin (0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen).

(5)

Tarkistetun ohjelman mukainen alijäämätavoite on 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se komission yksiköiden väliennusteen mukaan on 5,4 prosenttia. Alijäämän syveneminen vuonna 2009 johtuu automaattisten vakauttajien toiminnasta laskusuhdanteen vuoksi sekä joulukuussa 2008 hyväksytyn finanssipoliittisen elvytyspaketin (0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen) vaikutuksesta. Hallitus ilmoitti äskettäin suuremmasta alijäämätavoitteesta, joka on 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen (5). Tarkistettuun vakausohjelmaan sisältyvien ja komission yksiköiden uudelleenlaskemien tietojen perusteella rakenteellisen alijäämän (eli suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) ennakoidaan olevan 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se oli 2,5 prosenttia vuonna 2008. Tätä finanssipolitiikan viritystä voidaan pitää elvyttävänä, ja se voidaan täysin selittää elvytyspakettiin sisältyvillä finanssipoliittisilla toimilla.

(6)

Ohjelmassa esitetään, että Ranskan julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian tavoitteena on saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite eli tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema vuonna 2012. Edellä mainitulla 6 päivänä helmikuuta lähetetyllä kirjeellä tarkistettujen ohjelman ennusteiden mukaan julkisen talouden alijäämän ennustetaan saavuttavan vuonna 2009 huippulukemansa eli 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen (3,9 prosentista suhteessa BKT:hen) ja supistuvan tämän jälkeen jälleen 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 (2,7 prosentista suhteessa BKT:hen), kun elvytyssuunnitelman vaikutus julkiseen talouteen väistyy vähitellen. Tämä vastaa komission yksiköiden väliennustetta, jonka mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa 5,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja supistuu tämän jälkeen 5,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Edellä mainitulla kirjeellä tarkistettujen ennusteiden mukaan alijäämän ennakoidaan supistuvan entisestään vuoden 2010 jälkeen ja olevan 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Perusjäämä noudattaa samankaltaista uraa. Rakenteellisen alijäämän odotetaan olevan alimmillaan 3 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja korjaantuvan noin 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja tämän jälkeen edelleen 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosittain ohjelman loppuvuosina. Sen lisäksi, että elvytyssuunnitelman vaikutukset väistyvät vähitellen, tähän on tarkoitus päästä erityisesti menoja hillitsemällä. Tarkistetun ohjelman mukaan velka suhteessa BKT:hen kasvaa 69,1 prosenttiin vuonna 2009, vakiintuu 69,4 prosenttiin vuonna 2010 ja supistuu tämän jälkeen hieman kahden seuraavan vuoden aikana. Finanssipoliittisen virityksen ohella huomioon on otettu pankkien pääomapohjan vahvistamisen vaikutus ja osallistuminen strategiseen investointirahastoon (6), määrä noin 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta ei kuitenkaan takausjärjestelmästä mahdollisesti aiheutuvia vastuusitoumuksia. Komission yksiköiden väliennusteen mukaan velkasuhde on 72,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 76 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Ero tarkistettuun vakausohjelmaan selittyy erilaisilla kasvua ja julkisen talouden alijäämää koskevilla luvuilla.

(7)

Julkisen talouden toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä koko ohjelmakauden ajan. Ensinnäkin niissä ei ole vielä otettu huomioon edellä mainitussa kirjeessä äskettäin vahvistettua vuoden 2008 ennakoitua huonompaa (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) toteutumaa. Tässä toteutumassa näkyy myös se, ettei julkista taloutta ole vakautettu suhdannetilanteen ollessa hyvä/neutraali (7), mikä selittää osittain alijäämätavoitteen heikkenemisen 4,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (tarkistuksessa on otettu huomioon myös yhtiöverojen tarkistaminen alaspäin). Ohjelman makrotalouden näkymissä ei ennen kaikkea myöskään oteta huomioon nyt vuodeksi 2009 odotettua taantumaa, mikä viittaa huomattaviin julkisen talouden riskeihin jopa hallituksen ilmoittaman uusimman alijäämätavoitteen suhteen. Automaattisten vakauttajien vaikutuksen ohella eräät terveydenhuoltomenot saattavat lisäksi ylittyä (8). Paikallisviranomaisten toimista saatujen aiempien kokemusten perusteella suunniteltuja menotavoitteita ei ehkä saavuteta. Myös velkaskenaarioon kohdistuu nousuriskejä, mikä heijastaa julkisen talouden rahoitusasemaan kohdistuvia riskejä sekä rahoitusalan vakauttamistoimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia.

(8)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat hieman EU:n keskiarvoa pienemmät, sillä eläkemenot näyttävät kasvaneen jo toteutettujen eläkeuudistusten ansiosta hieman vähemmän. Uudistuksiin sisältyy myös erityiseläkejärjestelmien (régimes spéciaux) uudistus, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa pakollinen eläkemaksukausi muissa järjestelmissä sovellettavien sääntöjen kanssa. Vuoden 2008 julkisen talouden rahoitusasema on ohjelmassa esitetyn arvion mukaan edellisen ohjelman lähtöasetelmaa heikompi, minkä vuoksi väestön ikääntymisen vaikutukset julkisen talouden kestävyyskuiluun ovat vieläkin pahemmat. Jos lähtökohdaksi otetaan komission yksiköiden väliennusteessa esitetty vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema, kestävyyskuilu syvenisi. Bruttovelan nykyinen määrä ylittää perustamissopimuksessa määrätyn viitearvon. Edellä mainitut Ranskan käyttöönottamat rahoitusalan vakauttamisjärjestelmät saattavat vaikuttaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, jos julkisesta tuesta aiheutuvia kustannuksia ei saada tulevaisuudessa täysin katettua. Ohjelmassa jo kaavailtu suurempien perusylijäämien varmistaminen keskipitkällä aikavälillä vähentäisi julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia keskisuuria riskejä.

(9)

Ranskan aiemmat kokemukset osoittavat, etteivät julkisen talouden menoylitykset ole olleet poikkeuksellisia kymmenen viime vuoden aikana, mikä osoittaa, että nykyisissä julkisen talouden säännöissä on heikkouksia. Perustuslakiuudistuksessa, joka hyväksyttiin 23 päivänä heinäkuuta 2008, otettiin käyttöön julkista taloutta koskeva tasapainoisen rahoitusaseman saavuttamisen tavoite (9). Koska tasapainoista rahoitusasemaa koskeva tavoite ei ole kuitenkaan sitova, on syytä epäillä, voidaanko sitä valvoa tehokkaasti. Uudistuksessa otettiin niin ikään käyttöön vuodesta 2009 alkaen parlamentin hyväksymä monivuotinen talousarvio, jota sovelletaan vuosina 2009–2012 eli vakausohjelman ajan. Uudistuksen pitäisi parantaa julkisen talouden hoitoa ja edistää budjettikuria.

Lisäksi sen jälkeen, kun julkisten politiikkojen yleistarkistus käynnistettiin vuoden 2007 puolivälissä, on toteutettu monia toimenpiteitä julkisten varojen käytön tehostamiseksi, muun muassa vähentämällä virkamiesten määrää. Sosiaaliturvan alasektorilla sovellettava uusi velkasääntö tuli voimaan vuonna 2008 (10).

(10)

Ranskan hallitus toteutti finanssikriisin vuoksi monia toimenpiteitä rahoitusalan vakauden varmistamiseksi. Ranskan pankkien luotonantokykyyn kohdistuvien finanssikriisin vaikutusten lieventämiseksi Ranskan hallitus päätti (11) käyttää 40 miljardia EUR ostaakseen pankkien etuoikeusasemaltaan huonommat velat äänivaltaa hankkimatta. Tämän vastineena pankit ovat sitoutuneet lisäämään lainanantoa, jotta voidaan taata talouden toimijoiden tarpeita vastaava rahoitus. Lisäksi säädettiin laki, joka mahdollistaa pankkien velkojen takaamisen 320 miljardilla EUR (12). Takausjärjestelmän tavoitteena on parantaa pankkien rahoituksensaantia, sillä pankkien välisten lainojen markkinoihin on kohdistunut ankaria paineita finanssikriisin alusta alkaen. Pankit maksavat hallitukselle palkkion lainojensa takaamisesta sekä antavat vakuudet.

(11)

Talouskriisin vuoksi Ranskan hallitus julkisti 4 päivänä joulukuuta elvytyssuunnitelman, jota voidaan kuvata tasapainoiseksi tulo- ja menoinstrumenttien yhdistelmäksi ja joka on Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukainen. Suunnitelman toimenpiteisiin sisältyy julkisia investointeja (jotka koskevat pääasiassa julkisia yrityksiä, infrastruktuureja, tutkimusta ja puolustusta), työmarkkinatoimenpiteitä (kuten pienten yritysten työnantajien vapauttaminen kokonaan sosiaaliturvamaksuista uusien palkkasuhteiden yhteydessä), yritystukia (kuten alakohtaiset tuet asuntotuotannon ja autoteollisuuden aloilla sekä yrityksille, varsinkin pk-yrityksille, suuntautuvien valtion maksujen nopeuttaminen) ja kotitalouksien ostovoiman tukeminen (erityisesti 200 EUR avustukset huhtikuussa 2009 pienituloisille kotitalouksille). Pakettia voidaan pitää oikein ajoitettuna ja kohdennettuna. Ilmoitetut toimenpiteet ovat väliaikaisia, minkä vuoksi ne ovat peruttavissa, eikä niistä aiheudu julkisen talouden kustannuksia vuoden 2010 jälkeen. Hallitus toteuttaa myös monia rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan vaikuttavan positiivisesti talouden potentiaaliseen kasvuun ja sen ohella julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Tavara- ja palvelumarkkinoilla talouden uudistamista koskevan edellä mainitun lain tavoitteena on lisätä potentiaalista kasvua erityisesti kannustamalla yksityisyrittäjyyttä ja vähentämällä olemassa olevia kilpailun esteitä muun muassa vähittäiskaupan alalla. Samaten uusia, erityisesti joustoturvaan liittyviä lakeja on hyväksytty myös työmarkkinarintamalla. Työmarkkinoiden uudenaikaistamista koskevalla lailla, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2008 ja joka on osoitus työmarkkinaosapuolten ensimmäisestä toimialojen välisestä sopimuksesta, pyritään saamaan aikaan turvallisempia ja joustavampia sopimuksia. Enemmistöpäätösten tekemisen helpottamiseksi myös työmarkkinaosapuolten neuvottelumenettelyjä on uudistettu merkittävästi. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana ehdottamaan keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaisiin suosituksiin.

(12)

Julkinen talous heikkeni vuosina 2007 ja 2008 taloudellisen tilanteen ollessa nykyistä suotuisampi. Finanssipolitiikan viritys on vuonna 2009 elvyttävä (Ranskan hallitus on toteuttanut Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisia toimia) tilanteen ollessa huono. Myöhemmin julkista taloutta vakautetaan ohjelman mukaisesti; ottaen kuitenkin huomioon julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvat huomattavat riskit (reilusti yli 3 prosentin alijäämä vuosina 2009 ja 2010), tasapainoista rakenteellista rahoitusasemaa koskevaa keskipitkän aikavälin tavoitetta ei saavuteta vuoteen 2012 mennessä.

Tässä tilanteessa Ranska voi vähentää menoylitysten riskiä panemalla täytäntöön julkisen talouden kehyksensä ja tekemällä siihen parannuksia. Erityisesti tämä koskee julkisen talouden sääntöjä. Kun lopuksi otetaan huomioon edellä mainitut velkaennusteisiin kohdistuvat riskit, velkasuhde, jossa on otettu huomioon elvyttävä viritys vuonna 2009, tulee olemaan korkea, ja suuntauksen kääntämiseksi tarvitaan päättäväistä toimintaa tulevina vuosina.

(13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (13).

i)

toteuttamaan vuonna 2009 suunnitellulla tavalla finanssipoliittiset toimenpiteet, mukaan lukien elvytystoimet Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti ja vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa, pyrkien samalla välttämään julkisen talouden heikkenemistä entisestään;

ii)

taloudellisen toiminnan piristymistä koskevan ennusteen valossa tehostamaan talouden vakauttamista vuonna 2010 ja tämän jälkeen vauhdittamaan sopeuttamista sen varmistamiseksi, että alijäämä saadaan pikaisesti laskemaan alle viitearvon ja julkisen velan suhde BKT:hen kääntymään laskuun;

iii)

panemaan olemassa olevat menosäännöt tehokkaasti täytäntöön ja ryhtymään lisätoimiin, jotta julkisen hallinnon monivuotiset menojen vähennystavoitteet toteutuisivat kaikilla alasektoreilla, mikä johtaisi menojen alenemiseen suhteessa BKT:hen, ja jatkamaan toimien toteuttamista julkisten politiikkojen yleistarkistuksen puitteissa; erityisesti eläkejärjestelmien kestävyyttä ajatellen toteuttamaan rakenneuudistusohjelma.