15.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/5


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1129/2008,

annettu 14 päivänä marraskuuta 2008,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien seostamattomasta teräksestä valmistettujen esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen (esi- ja jälkijännitetyt langat ja säikeislangat) tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Menettelyn aloittaminen

(1)

Komissio vastaanotti 3 päivänä tammikuuta 2008 perusasetuksen 5 artiklaan perustuvan valituksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen seostamattomasta teräksestä valmistettujen esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen, jäljempänä ’esi- ja jälkijännitetyt langat ja säikeislangat’, tuontia ja jonka oli tehnyt Eurostress Information Service (ESIS), jäljempänä ’valituksen tekijä’, suurinta osaa eli tässä tapauksessa yli 57:ää prosenttia esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen kokonaistuotannosta yhteisössä edustavien tuottajien puolesta.

(2)

Valituksessa esitetty alustava näyttö tuotteen polkumyynnistä ja tällaisen polkumyynnin aiheuttamasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Menettely aloitettiin 16 päivänä helmikuuta 2008, jolloin menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’ julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2).

2.   Menettelyn osapuolet

(4)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille sekä niille tuojille, kauppiaille, käyttäjille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, Kiinan viranomaisille sekä valituksen tehneille yhteisön tuottajille ja muille yhteisön tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille. Kahdeksan vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden joukossa oli myös toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmiä, pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä.

(6)

Koska vientiä harjoittavien tuottajien määrä Kiinassa sekä tuojien ja tuottajien määrä yhteisössä on ilmeisen suuri, komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että polkumyynnin ja siitä aiheutuneen vahingon määrittämiseksi voidaan soveltaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otantamenetelmää.

(7)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia, yhteisön tuojia ja yhteisön tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta (1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 väliseltä ajalta).

(8)

Koska otantamenettelyyn liittyvään pyyntöön saatiin vain rajallinen määrä vastauksia, tehtiin päätös, ettei otanta ollut tarpeen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien eikä yhteisön tuojien kohdalla.

(9)

Yhteisön tuottajilta otantamenettelyyn liittyvään pyyntöön saatujen vastausten määrän perusteella komissio päätti valita otoksen perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Tämä otos, johon kuuluu seitsemän yritystä seitsemässä jäsenvaltiossa, perustuu yhteisön tuotannonalan suurimpaan edustavaan tuotanto- ja myyntimäärään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olleessa määräajassa.

(10)

Kaikille Kiinassa sijaitseville yrityksille ja kaikille otantamenettelyyn liittyvään pyyntöön vastanneille yhteisön käyttäjille ja tuojille sekä otokseen valituille yhteisön tuottajille ja muille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, lähetettiin kyselylomake. Vastaukset saatiin seitsemältä Kiinassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä, kaikilta otokseen valituilta yhteisön tuottajilta, neljältä tuojalta ja seitsemältä käyttäjältä. Muilta asianomaisilta osapuolilta ei saatu vastauksia.

(11)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Yhteisössä toimivat tuottajat

Carrington Wire Limited, jäljempänä ’Carrington’, Elland, Yhdistynyt kuningaskunta

DWK Drahtwerk Koln GmbH, jäljempänä ’DWK’, Köln, Saksa

Fapricela – Indústria de Trefilaria, SA, jäljempänä ’Fapricela’, Anca, Portugali

Italcables, S.p.a., jäljempänä ’Italcables’, Brescia, Italia

Nedri Spanstaal, B.V., jäljempänä ’Nedri’, Venlo, Alankomaat

Tycsa – Trenzas y Cables de Acero PSC, S.L., jäljempänä ’Tycsa’, Santander, Espanja

Voestalpine Austria Draht, GMBH, jäljempänä ’Voestalpine’, Brück, Itävalta

b)

Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

Hubei Fuxing Science and Technology Co. Ltd, Hubei

Kiswire Qingdao, Ltd, Qingdao

Liaoning Tongda Building Material Industry Co., Ltd, Liaoyang

Ossen MaanShan Steel Wire and Co. Ltd, Maanshan, ja Ossen Jiujiang Steel Wire Cable Co. Ltd, Jiujiang

Silvery Dragon PC Steel Products Group Co., Ltd, Tianjin

Tianjin Shengte Prestressed Concretes Steel Strand Co., Ltd, Tianjin

Wuxi Jinyang Metal Products Co., Ltd, Jangyian

c)

Yhteisön tuojat

Ibercordones Pretensados SL, Madrid, Espanja

Megasteel LLP, jäljempänä ’Megasteel’, Malmesbury, Yhdistynyt kuningaskunta

d)

Yhteisön käyttäjät

Tarmac Ltd, jäljempänä ’Tarmac’, Wolverhampton, Yhdistynyt kuningaskunta

Vanguard Hormigon, ’Vanguard’, Madrid, Espanja.

(12)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei mahdollisesti myönnettäisi markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata (tässä tapauksessa Turkkia) koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

Turkissa toimiva tuottaja

Çelik Halat ve Tel Sanayii A.Ș., Izmit, Turkki.

3.   Tutkimusajanjakso

(13)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2004 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote ovat Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat tietyt seostamattomasta teräksestä valmistetut langat (pinnoittamattomat tai sinkillä pinnoitetut) ja seostamattomasta teräksestä valmistetut säikeislangat (pinnoitetut tai pinnoittamattomat), joissa on vähintään 0,6 painoprosenttia hiiltä ja joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 3 mm ja jotka tavallisesti luokitellaan CN-koodeihin ex 7217 10 90, ex 7217 20 90, ex 7312 10 61, ex 7312 10 65 ja ex 7312 10 69, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nämä tuotteet tunnetaan kaupallisesti esi- tai jälkijännitettyinä lankoina ja säikeislankoina.

(15)

Esi- ja jälkijännitettyjä lankoja ja säikeislankoja käytetään yleisimmin betonin raudoitukseen, ripustus- ja kannatuselementteihin ja vinoköysisiltoihin. Tuote valmistetaan vetämällä kovateräksistä lankaa.

(16)

Yhteisön vaijerien maahantuojien yhdistys pyysi, että tuotemääritelmän soveltamisalaa supistettaisiin siten, että sen ulkopuolelle jätettäisiin pinnoitetut säikeislangat, useammasta kuin seitsemästä langasta koostuvat säikeislangat sekä säikeislangat, joiden läpimitta on alle 6,8 millimetriä tai yli 15,7 millimetriä, sillä perusteella, ettei valituksen tekijöille aiheutuisi merkittävää vahinkoa tämäntyyppisten tuotteiden tuonnista, sillä tämäntyyppisten tuotteiden markkinaosuus ei kokonaisuudessaan ylitä kolmea prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta. Tämäntyyppisiä tuotteita ei kuitenkaan voida jättää tuotemääritelmän ulkopuolelle ainoastaan sillä perusteella, että niiden osuus tuotannosta on pieni. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen näillä ja muilla tyypeillä on kaikilla samat aineelliset ja tekniset ominaisuudet ja että niitä käytetään periaatteessa samaan tarkoitukseen. Lisäksi edellä mainittujen tuotelajien tuotannon osuus saattaa joissakin tuottajayrityksissä olla huomattavasti suurempi.

(17)

Sen vuoksi tehdään alustava päätelmä, jonka mukaan menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa kuvattuja kaikentyyppisiä esi- ja jälkijännitettyjä lankoja ja säikeislankoja pidetään tässä menettelyssä yhtenä tuotteena.

2.   Samankaltainen tuote

(18)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamilla ja myymillä esi- ja jälkijännitetyillä langoilla ja säikeislangoilla, vertailumaana toimineen Turkin kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä esi- ja jälkijännitetyillä langoilla ja säikeislangoilla sekä Kiinassa tuotetuilla ja yhteisöön myydyillä esi- ja jälkijännitetyillä langoilla ja säikeislangoilla on samat aineelliset ja tekniset perusominaisuudet ja sama peruskäyttötarkoitus.

(19)

Eräs yhteisön tuoja ilmoitti tuovansa tällä hetkellä innovatiivista tuotelajia (Spiral Ribbed Wire, kierteinen uurrettu lankatyyppi), jota ei tuoteta yhteisössä. Tätä väitettä tutkittiin ja saatiin selville seuraavaa:

Tuodulla tuotelajilla ja yhteisössä tuotetuilla esi- ja jälkijännitetyillä langoilla ja säikeislangoilla oli samat tai samankaltaiset aineelliset ominaisuudet, kuten koko, muoto, määrä, paino ja ulkonäkö. Tuotelajien väliset erot eivät vaikuttaneet tuotteen perusominaisuuksiin eivätkä käyttäjän ja/tai kuluttajan käsitykseen niistä yhtenä tuoteryhmänä.

Tuotua tuotelajia sekä yhteisössä tuotettuja esi- ja jälkijännitettyjä lankoja ja säikeislankoja myytiin samankaltaisten tai samojen myyntikanavien kautta. Hintatiedot olivat helposti ostajien saatavilla: tuotu tuotelaji ja yhteisön tuottajien tuotteet kilpailivat keskenään pääasiallisesti hinnoilla.

Tuodun tuotelajin sekä yhteisössä tuotettujen esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen käyttötarkoitukset ovat samat tai samankaltaiset.

(20)

Sen vuoksi kaikkien edellä mainittujen esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

C.   POLKUMYYNTI

1.   Perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen

(21)

Kahden vientiä harjoittavan tuottajan todettiin antaneen virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja markkinatalouskohtelua koskevassa pyynnössään sekä toimitiloihinsa tehtyjen tarkastusten aikana. Eräs toinen vientiä harjoittava tuottaja jätti vastaamatta polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen yrityksen toimitiloihin tehdyn markkinatalouskohtelua koskevan tarkastuskäynnin jälkeen.

(22)

Kaikille kolmelle yritykselle ilmoitettiin ehdotetusta perusasetuksen 18 artiklan soveltamisesta ja annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia.

(23)

Kaksi virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja antanutta yritystä ei toimittanut ratkaisevia perusteluja eikä todisteita, jotka olisivat voineet muuttaa päätöstä kyseisen artiklan soveltamisesta. Komissio on sen vuoksi katsonut olevan asianmukaista hylätä näiden yritysten markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt ja perustaa havaintonsa käytettävissä oleviin tosiseikkoihin.

(24)

Kolmas yritys ei reagoinut edellä mainittuun ilmoitukseen. Näin ollen oletettiin, ettei yritys enää halunnut tehdä yhteistyötä menettelyn yhteydessä, ja havainnot perustuvat sen vuoksi käytettävissä oleviin tosiseikkoihin.

2.   Markkinatalouskohtelu

(25)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(26)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

a)

liiketoimintaa ja kustannuksia koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella ja ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan; suurimpien tuotantopanosten kustannukset heijastavat markkina-arvoa;

b)

yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkiin tarkoituksiin;

c)

aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä ei ole;

d)

vakauden ja oikeusvarmuuden takaa konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö;

e)

valuuttojen muuntaminen tapahtuu markkinahintaan.

(27)

Menettelyn aloittamisen jälkeen seitsemän kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa.

(28)

Perusasetuksen 18 artiklaa oli sovellettava kolmeen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan (ks. johdanto-osan 23–25 kappale), ja näin ollen niiden markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt hylättiin.

(29)

Muiden neljän kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajayrityksen tai yritysten ryhmän osalta todettiin, ettei niistä yksikään täyttänyt kaikkia viittä markkinatalouskohtelun edellytystä.

(30)

Tutkimuksessa selvisi, että yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä edellytystä 3, sillä ilmeni, että yrityksen maankäyttöoikeuksista maksama hinta ei heijastanut merkittävässä määrin niiden arvoa markkinoilla ja oli näin aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuva merkittävä vääristymä, joka vaikutti yrityksen taloudelliseen tilanteeseen.

(31)

Edellä mainituista havainnoista ilmoittamisen jälkeen yritys esitti, että alhainen maankäyttöhinta oli melko pieni osa tuotantokustannuksista, minkä vuoksi edellytyksen 3 olisi katsottava täyttyvän. Maankäyttöoikeuksien arvon mielivaltaisen määrittämisen katsotaan kuitenkin viittaavan siihen, että tilanteessa on aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä. Koska ei ole lisätodisteita siitä, että maankäyttöoikeuksien hinta vastaisi markkinatilannetta tai että se olisi määritelty liiketoiminnallisten näkökohtien mukaisesti, kyseinen perustelu hylätään alustavasti.

(32)

Toinen yritys ei kyennyt osoittamaan, että se täyttää edellytykset 1–3. Ensinnäkään sen myyntiä koskevia päätöksiä ei tehty kysyntää ja tarjontaa heijasteleviin markkinasignaaleihin reagoiden eikä ilman merkittävää valtion puuttumista asiaan. Itse asiassa yrityksen havaittiin saavan tuloveronalennusta, jonka ehtona oli, että vähintään 70 prosenttia sen tuotannosta menee vientiin. Lisäksi huomattiin, ettei yrityksen kirjanpitojärjestelmä ollut yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitostandardien mukainen. Varsinkaan käyttöomaisuuden poistojen kirjaamista ei ollut hoidettu asianmukaisesti: yritys aloitti käyttöomaisuuden poistojen kirjaamisen vasta vuonna 1997, jolloin kohteena oli myös vuonna 1994 hankittu käyttöomaisuus. Yritys ei myöskään kyennyt todistamaan, ettei mahdollisia aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä ollut. Yritys ei varsinkaan kyennyt esittämään tarkastuksen aikana todisteita olosuhteista, joissa sen käyttöomaisuus oli saatu, eikä siitä, että ne olisi arvostettu, siirretty, kirjattu (mukaan lukien poistot) ja niistä olisi tehty poistot niiden markkina-arvon mukaisesti. Tiedoissa, jotka yritys toimitti mainittujen seikkojen ilmoittamisen jälkeen, ei ollut mitään näitä havaintoja muuttavia uusia tietoja eikä todisteita, joten havainnot vahvistetaan alustavasti.

(33)

Kolmas yritys ei kyennyt osoittamaan, että se täyttää edellytykset 1–3. Ensinnäkin tutkimuksessa kävi ilmi, että yrityksessä oli huomattavaa ylikapasiteettia sekä työvoiman että tuotannon osalta, mistä huolimatta yritys jatkoi lisäkapasiteettiin investoimista. Lisäksi katsottiin, että sen toimiluvan melko lyhyt voimassaoloaika saattaisi merkitä estettä pitkäaikaisten liiketoiminnallisten päätösten tekemiselle ja suunnittelulle ja että se on viite valtion välillisestä puuttumisesta toimintaan. Toiseksi todettiin, että tämän yrityksen kirjanpitojärjestelmässä ei ollut millään tavalla varauduttu luottotappioihin, erilaisiin käyttöomaisuusryhmiin ei sovellettu selkeää toimintalinjaa, poistojen määrissä oli virheitä, havaittiin perusteettomia varauksia sekä lainoja, joista ei ollut todisteita. Kaikki tämä vaikutti selvästikin yrityksen kustannuksiin. Kuitenkaan mitään näistä asioista ei mainittu tilintarkastajan raportissa, mikä teki yrityksen kirjanpidosta ja tilintarkastajien työstä epäluotettavaa.

(34)

Yritys ei myöskään kyennyt osoittamaan täyttävänsä edellytyksen 3, jonka osalta havaittiin, että yrityksessä on aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä. Yritys ei varsinkaan kyennyt esittämään todisteita maankäyttöoikeuksistaan, lainoistaan, käyttöomaisuutensa alkuperästä, maksetusta osakepääomasta eikä pääoman lisäyksestä.

(35)

Neljännelle vientiä harjoittavalle tuottajalle, joka koostui toisiinsa liittyvien yritysten ryhmästä, ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, koska ryhmän ei katsottu täyttävän edellytyksiä 1–3. Ryhmä ei varsinkaan kyennyt osoittamaan, ettei valtio puuttunut merkittävästi sen päätöksentekoprosessiin. Myöskään kirjanpito ei ollut kansainvälisten kirjanpitostandardien mukainen, vaan siitä löytyi useita virheitä, minkä perusteella ulkoinen tilintarkastus katsottiin epäluotettavaksi. Lisäksi havaittiin aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia vääristymiä, erityisesti omistuksen siirron ja maankäyttöoikeuksien osalta. Tiedoissa, jotka ryhmä toimitti mainittujen seikkojen ilmoittamisen jälkeen, ei ollut mitään näitä havaintoja muuttavia uusia tietoja eikä todisteita, joten havainnot vahvistetaan alustavasti.

(36)

Edellä esitetyn johdosta pääteltiin, ettei yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja osoittanut täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa asetettuja vaatimuksia.

3.   Yksilöllinen kohtelu

(37)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli kyseisen artiklan säännösten soveltamisalaan kuuluville maille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut vaatimukset yksilöllisen kohtelun myöntämiseksi.

(38)

Kaikki vientiä harjoittavat tuottajat, jotka eivät täyttäneet markkinatalouskohtelun edellytyksiä, olivat myös pyytäneet yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, ettei niille myönnetä markkinatalouskohtelua.

(39)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella voitiin todeta, että kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset. Neljännen vientiä harjoittavan tuottajan osalta pääteltiin kuitenkin, ettei sille voida myöntää yksilöllistä kohtelua, koska mahdollista valtion puuttumista sen hinnoitteluun ei voitu sulkea pois.

4.   Normaaliarvo

4.1   Vertailumaa

(40)

Kun kyse on siirtymätalousmaista, niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti määritettävä normaaliarvo markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(41)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa soveltuvaksi vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinalle ehdotettiin Turkkia. Komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään ehdotuksesta näkemyksensä.

(42)

Eräs asianomainen osapuoli esitti huomautuksia ehdottaen Thaimaata vaihtoehtoiseksi vertailumaaksi. Se totesi, että koska Turkissa oli vain yksi alan tuottaja, jonka suojana on polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, kyseisellä tuottajalla on lähes monopoliasema Turkin markkinoilla. Komissio otti yhteyttä thaimaalaisiin tiedossa oleviin yrityksiin sekä muihin kolmansiin maihin, joissa tiedettiin sijaitsevan samankaltaisen tuotteen tuottajia. Näiltä tuottajilta ei kuitenkaan saatu yhtään vastausta kyselylomakkeeseen.

(43)

Turkkilainen tuottaja teki täysimääräistä yhteistyötä tutkimuksen yhteydessä, vastasi kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin ja hyväksyi tarkastuskäynnin tekemisen.

(44)

Komissio tarkasteli asianomaisen osapuolen esittämää väitettä ja päätteli, että Turkki täytti soveltuvalle vertailumaalle asetetut edellytykset. Vaikka Turkissa onkin vain yksi samankaltaista tuotetta valmistava tuottaja ja siellä on voimassa Kiinasta ja Venäjältä harjoitettavaa tuontia koskevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, Turkkiin on myös huomattavaa tuontia useista kolmansista maista, niin että sen osuus on yli 50 prosenttia Turkin markkinoista, mikä takaa näillä markkinoilla vallitsevan kilpailun.

(45)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin näin ollen alustavasti, että Turkkia voidaan pitää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna soveltuvana vertailumaana.

4.2   Normaaliarvon määrittämisessä käytetyt menetelmät

(46)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin Kiinalle vertailumaan yhteistyötä tehneeltä tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella.

(47)

Tutkittiin, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin vertailumaassa myytävän tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisessa tavanomaisessa kaupankäynnissä määrittämällä, kuinka suuri osuus kyseisen tuotelajin kaikesta riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli kannattavaa.

(48)

Useimpien tuotelajien kotimarkkinahinnan ei katsottu tarjoavan asianmukaista perustetta normaaliarvon määrittämiselle, sillä kannattavan myynnin määrä oli alle 10 prosenttia kokonaismyyntimäärästä.

(49)

Näiden tuotelajien kohdalla normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä vientiä harjoittavan tuottajan valmistuskustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittomarginaali. Voittomarginaali perustui perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti turkkilaisen tuottajan kotimarkkinoillaan myymien saman yleisen luokan tuotteiden myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin sekä voittoon.

(50)

Yhden tuotelajin kannattavan myynnin määrä oli alle 80 prosenttia mutta yli 10 prosenttia kokonaismyyntimäärästä, joten sen osalta normaaliarvon perusteena käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin hintojen painotettu keskiarvo.

4.3   Vientihinta

(51)

Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety yhteisöön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(52)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja harjoitti jonkin verran vientimyyntiä etuyhteydessä olevan yhteisön tuojan välityksellä. Tässä tapauksessa vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle, ja sitä oikaistiin asianmukaisesti kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten sekä kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi. Siinä käytettiin etuyhteydessä olevan tuojan omia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia, mutta voittomarginaali määritettiin yhteistyötä tehneiltä etuyhteydettömiltä tuojilta saatujen tietojen perusteella.

4.4   Vertailu

(53)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(54)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Kaikille tutkituille yrityksille (yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille ja vertailumaan tuottajalle) myönnettiin oikaisut kuljetus-, rahti-, vakuutus-, arvonlisävero-, pankki-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden erojen huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi.

5.   Polkumyyntimarginaalit

5.1   Yhteistyötä tehneet tuottajat, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu

(55)

Niiden yritysten, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(56)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Kiswire Qingdao, Ltd

26,8 %

Wuxi Jinyang Metal Products Co., Ltd

47,6 %

Liaoning Tongda Building Material Industry Co., Ltd

41,3 %

5.2   Kaikki muut vientiä harjoittavat tuottajat

(57)

Kaikkien muiden kiinalaisten viejien osalta komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyötä tehneiden vientiä harjoittavien tuottajien kyselylomakkeessa ilmoittamaa viennin kokonaismäärää verrattiin Kiinasta tapahtuvan tuonnin kokonaismäärään, joka saatiin Eurostatin tuontitilastoista. Yhteistyössä toimimisen asteen havaittiin olevan alhainen, 24 prosenttia.

(58)

Tämän vuoksi katsottiin asianmukaiseksi määrittää koko maata koskeva polkumyyntimarginaali seuraavien painotettuna keskiarvona: i) todettu polkumyyntimarginaali yhteistyötä tehneelle viejälle, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua ja ii) saman tuojan edustavien tuotelajien korkeimmat polkumyyntimarginaalit, sillä mitään viitteitä ei saatu siitä, että yhteistyöhön osallistumattomat vientiä harjoittavat tuottajat olisivat harjoittaneet polkumyyntiä alhaisemmalla tasolla.

(59)

Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 50,2 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

D.   YHTEISÖN TUOTANNONALA

1.   Tuotanto

(60)

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn yhteisön tuotannonalan määritelmän mukaisesti seuraavien yhteisön tuottajien tuotanto otettiin huomioon yhteisön tuotannon määrää määriteltäessä:

yksitoista tuottajaa, joiden puolesta valitus tehtiin,

seitsemän tuottajaa, jotka tukivat menettelyä,

neljä muuta valituksessa lueteltua yhteisön tuottajaa, jotka toimittivat tietoja tuotannostaan ja myynnistään, mutta jotka eivät olleet valituksen tekijöitä eivätkä tukeneet menettelyä, mutta eivät myöskään vastustaneet kyseessä olevaa tutkimusta.

Näin ollen yhteisön tuotannonalan katsotaan vahinkoa koskevassa kokonaisanalyysissä koostuvan näistä 22 yrityksestä.

2.   Otos

(61)

Valitusta tukeneista yhdestätoista yhteisön tuottajasta otokseen valittiin seitsemän niiden myyntimäärien edustavuuden, tuotelajien erilaisuuden ja yhteisössä sijaintinsa perusteella.

(62)

Yksi otokseen alun perin valituista yrityksistä ei kuitenkaan tehnyt otantamenettelyn yhteydessä yhteistyötä ja jätti täyttämättä sille lähetetyn kyselylomakkeen. Sen vuoksi se suljettiin otoksen ulkopuolelle ja korvattiin valitusta tukeneella yrityksellä, joka myyntimäärän perusteella oli kolmanneksi edustavin yritys.

(63)

Näiden seitsemän yhteistyötä tehneen yhteisön tuottajan osuus yhteisön tuotannonalan kokonaistuotannosta oli 51 prosenttia.

E.   VAHINKO

1.   Alustavat huomautukset

(64)

Ottaen huomioon, että yhteisön tuotannonalan tapauksessa käytettiin otantamenetelmää, vahinko on arvioitu koko yhteisön tuotannonalan osalta hankittujen tuotantoa, tuotantokapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, työllisyyttä, tuottavuutta, myyntiä, markkinaosuutta ja kasvua koskevien kehityssuuntausten perusteella sekä otokseen valittujen yhteisön tuottajien osalta hankittujen hintoja, kannattavuutta, kassavirtaa, pääoman saantia ja investointeja, varastoja sekä sijoitetun pääoman tuottoa ja palkkoja koskevien kehityssuuntausten perusteella.

2.   Yhteisön kulutus

(65)

Yhteisön kulutus määriteltiin otokseen valitun yhteisön tuotannonalan myyntimäärien, valitusta tukeneilta yhteisön tuottajilta saatujen myyntitietojen, muilta yhteisön tuottajilta saatujen myyntitietojen sekä Eurostatilta saatujen yhteisön markkinoille tuotuja määriä koskevien tietojen perusteella.

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Yhteisön kulutus (tonnia)

903 541

820 713

998 683

1 054 236

Indeksi (2004 = 100)

100

91

111

117

(66)

Tarkastelujakson aikana yhteisön kulutus kasvoi 17 prosenttia 903 541 tonnista 1 054 236 tonniin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Yhteisön kulutuksen kasvua voidaan selittää rakennusalalla tapahtuneella kysynnän kasvulla ja teräsalan elpymisellä.

3.   Tuonti Kiinasta yhteisöön

3.1   Tuonnin määrä ja markkinaosuus

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Tuonti Kiinasta (tonnia)

3 940

11 755

43 571

86 918

Indeksi (2004 = 100)

100

298

1 106

2 206

Markkinaosuus

0,4 %

1,4 %

4,4 %

8,2 %

Indeksi (2004 = 100)

100

328

1 001

1 900

(67)

Tarkastelujakson aikana tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä yhteisöön kasvoi erittäin paljon: 3 940 tonnista 86 918 tonniin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuonti siis kasvoi 2 106 prosenttia. Suurin kasvu tapahtui vuoden 2005 ja 2006 välisenä aikana, jolloin tuonti kasvoi hurjat 271 prosenttia.

(68)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus ilmaistuna prosentteina yhteisön kulutuksesta kasvoi 0,4 prosentista 8,2 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

3.2   Tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 238

929

713

683

Indeksi (2004 = 100)

100

75

58

55

(69)

Tarkastelujakson aikana tarkasteltavana olevan Kiinasta peräisin olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta laski jyrkästi 1 238 eurosta/tonni 683 euroon/tonni vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä eli yli 45 prosenttia.

(70)

Otokseen valitun yhteisön tuotannonalan riippumattomilta asiakkailta yhteisön markkinoilla veloittamien noudettuna lähettäjältä -hintojen vertailu vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien CIF yhteisön rajalla -hintoihin, jotka oli oikaistu asianmukaisesti purkamis- ja tulliselvityskustannusten huomioon ottamiseksi, osoittaa hintojen alittavuuden olleen keskimäärin 18 prosenttia.

4.   Yhteisön tuotannonalan tilanne

(71)

Tutkittaessa Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttivat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2004 tutkimusajanjaksoon.

4.1   Koko yhteisön tuotannonalaan liittyvät tiedot

4.1.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

924 504

848 596

940 241

953 934

Indeksi (2004 = 100)

100

92

102

103

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

1 071 530

1 126 060

1 197 940

1 212 940

Indeksi (2004 = 100)

100

105

112

113

Kapasiteetin käyttöaste (%)

86 %

75 %

78 %

79 %

(72)

Vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan kokonaistuotanto kasvoi 3 prosenttia, kun taas tuotantokapasiteetti kasvoi 13 prosenttia. Samana ajanjaksona kapasiteetin käyttöaste laski 7 prosenttiyksikköä. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon, että yhteisön kulutus kasvoi 17 prosenttia.

4.1.2   Työllisyys, tuottavuus

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

1 259

1 234

1 273

1 277

Indeksi (2004 = 100)

100

98

101

101

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

734

688

739

747

Indeksi (2004 = 100)

100

94

101

102

(73)

Työllisyys pysyi yhteisön tuotannonalalla suhteellisen vakaana koko tarkastelujakson ajan.

(74)

Yhteisön tuotannonalan työvoiman tuottavuus tuotoksella mitattuna (tonnia/työntekijä) kasvoi tarkastelujakson aikana hieman eli 2 prosenttia.

4.1.3   Myynnin määrä ja markkinaosuus

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Myynnin määrä yhteisössä riippumattomille osapuolille (tonnia)

842 526

741 597

845 014

846 561

Indeksi (2004 = 100)

100

88

100

100

Markkinaosuus

93,2 %

90,4 %

84,6 %

80,3 %

(75)

Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla pysyi vakaana: vuonna 2004 määrä oli 842 526 tonnia ja tutkimusajanjaksona 846 561 tonnia.

(76)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni jatkuvasti tarkastelujaksolla. Yhteisön tuotannonalan kokonaismarkkinaosuus pieneni noin 93 prosentista noin 80 prosenttiin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä eli noin 13 prosenttiyksikköä.

4.1.4   Kasvu

(77)

Vaikka yhteisön kulutus kasvoi 17 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, noin 13 prosenttiyksikön lasku yhteisön tuotannonalan markkinaosuudessa ja samanaikainen Kiinasta peräisin olevan tuonnin huomattava lisääntyminen osoittavat, että yhteisön tuotannonala ei hyötynyt markkinoiden kasvusta.

4.2   Otokseen valittuihin yhteisön tuottajiin liittyvät tiedot

4.2.1   Varastot

(78)

Alla olevat luvut liittyvät ainoastaan otokseen valittuihin yrityksiin ja kuvaavat varastojen määrää kunkin ajanjakson lopussa.

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

27 010

24 485

23 905

36 355

Indeksi (2004 = 100)

100

91

89

135

(79)

Varastot kasvoivat 35 prosenttia tarkastelujakson aikana, mikä kuvastaa tuotannonalan yhä suurempia vaikeuksia myydä tuotteitaan yhteisön markkinoilla yhteisön kulutuksen merkittävästä kasvusta huolimatta.

4.2.2   Keskimääräinen yksikkömyyntihinta yhteisön markkinoilla

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (euroina)

751

948

772

762

Indeksi (2004 = 100)

100

126

103

101

(80)

Otokseen valitun yhteisön tuotannonalan yksikkömyyntihinnat riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla nousivat 1 prosentin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Vuonna 2005 tapahtunutta myyntihintojen nousua voidaan selittää pääasiallisen raaka-aineen, valssilangan, vähäisellä tarjonnalla.

4.2.3   Investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja pääoman saanti

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Investoinnit (tuhatta euroa)

4 608

10 581

7 516

7 980

Indeksi (2004 = 100)

100

230

163

173

Investointien tuotto prosentteina

24 %

31 %

11 %

6 %

(81)

Tarkastelujakson aikana vuotuiset investoinnit esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen tuotantoon kasvoivat 73 prosenttia. Investoinneilla pyrittiin paitsi lisäämään kapasiteettia myös tehostamaan tuotantoprosessia kustannusten säästämiseksi. Tämä onnistui kannattavuuden negatiivisesta kehityksestä huolimatta.

(82)

Sijoitetun pääoman tuotto, ilmaistuna voittoprosenttina sijoitetun pääoman nettokirjanpitoarvosta, noudatti edellä kuvattua kannattavuuden negatiivista kehitystä ja laski 18 prosenttiyksikköä. Vuonna 2005 havaittava nousupiikki liittyy yhden yrityksen tekemiin investointeihin.

(83)

Komissiolle ei toimitettu mitään todisteita heikentyneestä tai parantuneesta pääoman saannista tarkastelujaksolla.

4.2.4   Kannattavuus ja kassavirta

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

EY-myynnin kannattavuus (% nettomyynnistä)

6,2 %

11,2 %

4,5 %

2,1 %

Indeksi (2004 = 100)

100

180

73

35

Kassavirta (euroa)

37 472 789

65 785 501

17 830 311

18 456 732

Indeksi (2004 = 100)

100

176

48

49

(84)

Tarkastelujakson aikana otokseen valittujen yhteisön tuottajien kannattavuus ilmaistuna prosenttiosuutena nettomyynnistä laski huomattavasti 6,2 prosentista 2,1 prosenttiin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus noudatti samaa suuntausta myyntihintojen kanssa vuodesta 2005 eteenpäin. On selvää, että tutkimusajanjaksolla saavutettu voitto ei riitä takaamaan yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuutta pitkällä aikavälillä.

(85)

Tarkasteltavana olevan tuotteen synnyttämä nettokassavirta laski 51 prosenttia 37 miljoonasta eurosta 18 miljoonaan euroon vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä.

4.2.5   Työvoimakustannukset

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Työvoimakustannukset työntekijää kohti

41 970

41 118

41 484

43 941

Indeksi (2004 = 100)

100

98

99

105

(86)

Yhteisön tuotannonalan työvoimakustannukset kasvoivat 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kyseessä on luonnollinen kasvu, joka alittaa ajanjakson inflaatioasteen.

4.2.6   Polkumyyntimarginaalin suuruus

(87)

Tarkasteltavana olevasta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat huomioon ottaen nykyisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

4.2.7   Aiemmasta polkumyynnistä toipuminen

(88)

Mitään merkkejä ei ole siitä, että yhteisön tuotannonala olisi toipumassa aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

5.   Vahinkoa koskeva päätelmä

(89)

Useimmat yhteisön tuotannonalaan liittyvät vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti tarkastelujakson aikana. Vaikka yhteisön kulutus kasvoi 17 prosenttia, yhteisön tuotannonalan myynnin määrä pysyi vain entisellään, minkä seurauksena tuotannonalan markkinaosuus pieneni noin 13 prosenttiyksikköä. Vaikka Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat laskivat 45 prosenttia, otokseen valittujen yhteisön tuottajien samankaltaisen tuotteen yksikkömyyntihinta yhteisön markkinoilla pysyi suhteellisen vakaana, vaikka tuotannon yksikkökustannukset kasvoivat 5 prosenttia energiakustannusten ja raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Sen vuoksi kannattavuus laski 6,2 prosentista 2,1 prosenttiin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Näin pieni kannattavuus on selkeästi riittämätön tällaiselle tuotannonalalle. Myös kassavirta ja sijoitetun pääoman tuotto noudattivat negatiivista suuntausta ja laskivat vastaavasti 51 ja 18 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana.

(90)

Vain muutamat indikaattorit osoittivat myönteistä kehitystä tarkastelujakson aikana. Tuotanto kasvoi 3 prosenttia ja tuotantokapasiteetti 13 prosenttia. Investoinnit lisääntyivät 73 prosenttia. Kuten edellä mainittiin, tässä on kuitenkin otettava huomioon yhteisön kulutuksen merkittävä kasvu (17 prosenttia).

(91)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

F.   SYY-YHTEYS

1.   Johdanto

(92)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnillä Kiinasta tapahtunut tuonti aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2.   Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset

(93)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän valtava 2 106 prosentin kasvu vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, kyseisen tuonnin markkinaosuuden kasvu yhteisön markkinoilla 0,4 prosentista 8,2 prosenttiin vastaavana aikana sekä tutkimusajanjakson aikana todettu 18 prosentin alihinnoittelu tapahtuivat samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan taloustilanteen heikkenemisen kanssa, kuten edellä osoitetaan. Vuoteen 2005 asti Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ei ollut merkittävä ja tuotujen tuotteiden hinnat olivat korkeampia tai suunnilleen samansuuruisia kuin yhteisön tuotannonalan tuotteiden hinnat. Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskihinnat laskivat kuitenkin huomattavasti vuodesta 2005 lähtien, mikä esti yhteisön tuotannonalaa korottamasta hintojaan, vaikka pääasiallisen raaka-aineen, valssilangan, jonka osuus tuotantokustannuksista on 75 prosenttia, hinta nousi. Tämän vuoksi yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni jyrkästi vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Yhteisön tuotannonala menetti lisäksi huomattavan osuuden markkinaosuudestaan polkumyynnillä tapahtuneelle tuonnille.

(94)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Kiinasta peräisin olevalla polkumyyntituonnilla, jonka hinnat alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana ja jonka määrä kasvoi jyrkästi, on ollut ratkaiseva asema yhteisön tuotannonalan kärsimässä vahingossa, mikä näkyy sen heikossa taloudellisessa tilanteessa ja useimpien vahinkoindikaattoreiden kehityksessä huonompaan suuntaan.

3.   Muiden tekijöiden vaikutukset

3.1   Tuonti muista maista

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Tuonti muista kolmansista maista (tonnia)

57 075

67 361

110 098

120 757

Indeksi (2004 = 100)

100

118

193

212

Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

6 %

8 %

11 %

11 %

Keskimääräinen tuontihinta

711

842

937

952

Indeksi (2004 = 100)

100

118

132

134

(95)

Eurostatilta saatujen tietojen perusteella esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen tuonnin määrä tähän tutkimukseen kuulumattomista kolmansista maista yhteisöön kasvoi 112 prosenttia 57 075 tonnista 120 757 tonniin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Samaan aikaan tuonnin vastaava markkinaosuus kasvoi 6 prosentista 11 prosenttiin.

(96)

Tällaisen tuonnin hinnat olivat kuitenkin huomattavasti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintoja korkeammat ja jopa yhteisön tuotannonalan hintoja korkeammat. Kyseinen tuonti ei siis ole voinut myötävaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. On syytä huomata, että kahdesta kyseisestä maasta tuotujen tarkasteltavina olevien tuotteiden tuontihinnat olivat tutkimusajanjaksona Kiinasta peräisin olevien tuotteiden tuontihintoja alemmat. Näiden maiden markkinaosuus yhteisön markkinoista oli 2,5 prosenttia. Koska kyseinen tuonti oli kuitenkin suhteellisen vähäistä, sen ei voida katsoa olevan riittävä rikkomaan Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon välistä syy-yhteyttä.

3.2   Otokseen valitun yhteisön tuotannonalan vientitulos

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Vientimyynti (miljoonaa tonnia)

54 759

73 186

69 324

63 792

Indeksi (2004 = 100)

100

134

127

116

Yksikkömyyntihinta euroina

715

723

650

660

Indeksi (2004 = 100)

100

101

91

92

(97)

Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, otantaan valitun yhteisön tuotannonalan vientimyynnin määrä kasvoi 16 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kyseisen viennin osuus tuotannonalan kokonaismyynnistä oli 14 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(98)

Yhteisön tuottajien viennin yksikkömyyntihinta laski 8 prosenttia 715 eurosta 660 euroon vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka yhdistetyt luvut näyttäisivät osoittavan, että vientiä harjoitettiin tuotantokustannuksia alemmilla hinnoilla tarkasteluajanjakson alusta asti, havaittavissa on kuitenkin yrityskohtaista ja ajallista vaihtelua. Lisäksi kilpailu näistä markkinoista kiinalaisyritysten kanssa pakotti yhteisön tuottajat muuttamaan hintansa kiinalaisyritysten hintoja vastaaviksi.

(99)

Tästä syystä tämän tekijän ei voida katsoa vaikuttaneen merkittävästi yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen viimeaikaiseen heikkenemiseen ja yhteisön tuotannonalan kärsimään merkittävään vahinkoon.

3.3   Tuotantokustannukset

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Tuotannon yksikkökustannukset

700

812

724

740

Indeksi (2004 = 100)

100

116

103

105

(100)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan tuotannon yksikkökustannukset kasvoivat 5 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Kasvu johtui pääasiallisen raaka-aineen, valssilangan, hinnan sekä energiakustannusten noususta.

(101)

Tavanomaisissa taloudellisissa olosuhteissa ja ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaa voimakasta hintapainetta tuotannonalalla ei olisi ollut vaikeuksia sopeutua vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä tapahtuneeseen kustannusten nousuun. Tästä syystä katsotaan alustavasti, että kustannusten nousu ei poista syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä.

3.4   Kilpailu muiden yhteisön tuottajien taholta

 

2004

2005

2006

Tutkimusajanjakso

Muiden yhteisön tuottajien EY-myynti

85 500

77 332

80 466

80 356

Indeksi (2004 = 100)

100

90

94

94

Muiden yhteisön tuottajien markkinaosuus

9,5 %

9,4 %

8,1 %

7,6 %

(102)

Sellaisten muiden yhteisön tuottajien myynnin määrä, jotka eivät ole valituksen tehneitä tai sitä tukeneita yrityksiä ja joiden osuus EU:n kokonaistuotannosta oli 8 prosenttia, laski 6 prosenttia arvioidusta 85 500 miljoonasta tonnista 80 356 miljoonaan tonniin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Samaan aikaan niiden osuus yhteisön markkinoista laski 9,5 prosentista 7,6 prosenttiin. Tutkimuksessa ei havaittu mitään viitteitä siitä, että niiden hinnat olisivat olleet otokseen valitun yhteisön tuotannonalan hintoja alemmat. Sen vuoksi päätellään alustavasti, että niiden myynti yhteisön markkinoilla ei vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

4.   Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(103)

Tutkimus osoitti, että muut tunnetut tekijät, kuten tuonti muista kolmansista maista, yhteisön tuotannonalan vienti, kilpailu muiden tuottajien kanssa ja tuotantokustannusten nousu, eivät vaikuttaneet ratkaisevasti yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(104)

Kun otetaan huomioon Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja sen markkinaosuuden valtaisa kasvu sekä todettu alihinnoittelu ja samanaikaisesti tapahtunut yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen, voidaan päätellä, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

G.   YHTEISÖN ETU

1.   Yleisiä huomioita

(105)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko vahingollista polkumyyntiä koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi yhteisön edun mukaista. Tässä yhteydessä tarkasteltiin mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia kaikkiin tässä menettelyssä osallisina oleviin osapuoliin sekä toimenpiteiden käyttöönotosta luopumisen seurauksia.

2.   Yhteisön tuotannonalan edut

(106)

Yhteisön tuotannonala on kärsinyt tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta vahingollisesta tuonnista. Lisäksi on syytä muistaa, että yhteisön tuotannonalan useimmat taloudelliset indikaattorit osoittivat negatiivista suuntausta tarkastelujakson aikana. Kun otetaan huomioon vahingon luonne (ts. markkinaosuuden ja kannattavuuden lasku), yhteisön tuotannonalan huomattava heikkeneminen näyttää jatkossakin väistämättömältä, ellei toimenpiteitä oteta käyttöön.

(107)

Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan ehkäisevän markkinoiden vääristymisen jatkumisen ja palauttavan terveet kilpailuolosuhteet markkinoille. Näin yhteisön tuotannonala pystyisi korottamaan myyntihintojaan tasolle, joka takaisi kohtuullisen voittomarginaalin.

(108)

Ellei toimenpiteitä toteuteta, hinnat laskevat edelleen ja yhteisön tuottajien voitot pienenevät. Tämä olisi kestämätöntä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Koska voitot ovat pieniä ja tuotantoon tehdyt investoinnit vähäisiä, voidaan olettaa, että jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, jotkut yhteisön tuottajista eivät pysty saamaan investointejaan takaisin.

(109)

Koska yhteisön tuotannonala lisäksi koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön kaikille alueille, polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto auttaisi ylläpitämään työllisyyttä näillä alueilla.

(110)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat yhteisön tuotannonalan edun mukaisia.

3.   Muiden yhteisön tuottajien edut

(111)

Tutkimuksessa ei ilmennyt viitteitä siitä, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi neljän sellaisen tuottajan etujen vastaista, jotka eivät ole valituksen tehneitä tai sitä tukeneita yrityksiä.

4.   Maahantuojien etu

(112)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille tunnetuille tuojille ja kauppiaille. Neljä tuojaa toimi tutkimuksessa yhteistyössä ja toimitti vastaukset kyselyyn. Niiden osuus Kiinasta yhteisöön tapahtuneesta kokonaistuonnista oli noin 38 prosenttia ja yhteisön kulutuksesta noin 3,2 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Kahden tuojan Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseviin tiloihin tehtiin myöhemmin tarkastuskäynnit. Näiden kahden yrityksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta yhteisöön tapahtuneen tuonnin kokonaismäärästä oli 20–38 prosenttia.

(113)

Tarkasteltavana olevan tuotteen osuus näiden kahden tuojan liikevaihdosta oli 100 prosenttia. Toisen tuojan osalta tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista 100 prosenttia oli peräisin Kiinasta ja toisen tuojan osalta 90 prosenttia. Tarkasteltavana olevan tuotteen ostoon, kauppaan ja jälleenmyyntiin osallistuu suoraan 8–11 työntekijää.

(114)

Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otetaan käyttöön, on mahdollista, että asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti vähenee, mikä vaikuttaa tuojien taloudelliseen tilanteeseen. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihintojen mahdollisen nousun pitäisi kuitenkin vain palauttaa kilpailu yhteisön markkinoille eikä estää tuojia myymästä tarkasteltavana olevaa tuotetta. Koska tarkasteltavana olevasta tuotteesta aiheutuvien kustannusten osuus käyttäjien kokonaiskustannuksista on lisäksi pieni, tuojat voivat helpommin siirtää mahdollisen hinnannousun asiakkailleen. Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole vakavaa kielteistä vaikutusta yhteisön tuojien tilanteeseen.

5.   Käyttäjien etu

(115)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille valituksessa käyttäjiksi nimetyille osapuolille. Seitsemän käyttäjää, joiden osuus Kiinasta yhteisöön tapahtuneesta kokonaistuonnista oli noin 13 prosenttia, toimivat tutkimuksessa yhteistyössä ja toimittivat vastaukset kyselyyn. Kahden käyttäjän Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseviin tiloihin tehtiin myöhemmin tarkastuskäynnit. Näiden kahden yrityksen osuus esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen Kiinasta peräisin olevasta kokonaistuonnista oli alle 5 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Ne hankkivat tarkasteltavana olevaa tuotetta enimmäkseen muista lähteistä, kuten yhteisön tuotannonalalta ja Etelä-Afrikasta.

(116)

On syytä muistaa, että tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään rakennusalalla betonin raudoitukseen, ripustus- ja kannatuselementteihin ja vinoköysisiltoihin. Tässä menettelyssä käyttäjät ovat kuitenkin välittäjäyrityksiä, jotka tuottavat ja toimittavat osia edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Vaikka polkumyyntitullin käyttöönoton vaikutus ei ole vähäinen, näiden käyttäjien oletetaan voivan siirtää polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva hintojen nousu kokonaan tai lähes kokonaan loppukäyttäjille. On kuitenkin huomattava, että toimenpiteiden vaikutus loppukäyttäjiin on vähäinen.

(117)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitullien käyttöönotto ei vaikuttaisi merkittävästi käyttäjien kustannuksiin.

6.   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(118)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei ole pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinasta peräisin olevien esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen tuonnissa.

H.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

1.   Vahingon korjaava taso

(119)

Polkumyyntiä, siitä aiheutuvaa vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(120)

Näiden tullien suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä.

(121)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnissä yhteisössä tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tässä laskelmassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 8,5 prosenttia liikevaihdosta, joka määritettiin vuosina 2004 ja 2005 saavutettujen painotettujen keskimääräisten voittojen perusteella eli ennen merkittäviä tuontimääriä Kiinasta, jolloin tuontihinnat olivat yhteisön tuotannonalan hintoja korkeampia tai lähes samansuuruisia. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 8,5 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(122)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin CIF-kokonaisarvosta.

(123)

Laskettaessa kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavaa koko maata koskevaa vahingon korjaavaa tasoa on huomattava, että yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen. Tästä syystä vahinkomarginaali määritettiin saman tasoiseksi kuin sille yhteistyössä toimineelle yritykselle, jolle ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua.

2.   Väliaikaiset toimenpiteet

(124)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevat väliaikaiset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa kaikki tullit olisi siis määrättävä todettujen vahinkomarginaalien suuruisiksi.

(125)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit on määritetty tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Muiden yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina, tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa kyseisiä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(126)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla ajan tasalle luettelon niistä yrityksistä, joihin yksilöllisiä tulleja voidaan soveltaa.

(127)

Ehdotetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:

Yritys

Vahingon korjaava marginaali

Polkumyyntimarginaali

Polkumyyntitullit

Kiswire Qingdao, Ltd

2,1 %

26,8 %

2,1 %

Liaoning Tongda Building Material Industry Co., Ltd

23,7 %

41,3 %

23,7 %

Wuxi Jinyang Metal Products Co., Ltd

30,8 %

47,6 %

30,8 %

Kaikki muut yritykset

52,2 %

56,7 %

52,2 %

I.   LOPPUMÄÄRÄYKSET

(128)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista päätelmistä päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuonnissa, joka koskee Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia seostamattomasta teräksestä valmistettuja lankoja (pinnoittamattomat tai sinkillä pinnoitetut) ja seostamattomasta teräksestä valmistettuja säikeislankoja (pinnoitetut tai pinnoittamattomat), joissa on vähintään 0,6 painoprosenttia hiiltä, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 3 mm ja jotka tavallisesti luokitellaan CN-koodeihin ex 7217 10 90, ex 7217 20 90, ex 7312 10 61, ex 7312 10 65 ja ex 7312 10 69 (Taric-koodit 7217109010, 7217209010, 7312106111, 7312106191, 7312106511, 7312106591, 7312106911 ja 7312106991).

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat polkumyyntitullit ovat seuraavat:

Yritys

Tulli

Taric-lisäkoodi

Kiswire Qingdao, Ltd, Qingdao

2,1 %

A899

Liaoning Tongda Building Material Industry Co., Ltd, Liaoyang

23,7 %

A900

Wuxi Jinyang Metal Products Co., Ltd, Wuxi

30,8 %

A901

Kaikki muut yritykset

52,2 %

A999

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla komission kuulemiksi yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Asianomaiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Catherine ASHTON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2)  EUVL C 43, 16.2.2008, s. 9.