3.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/13

(1)

Euroopan kemianteollisuuden neuvosto CEFIC, jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki 23 päivänä heinäkuuta 2007 Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan sitruunahapon tuontia koskevan valituksen suurinta osaa eli tässä tapauksessa yli 25:tä prosenttia sitruunahapon kokonaistuotannosta yhteisössä edustavan tuottajan puolesta.

(2)

Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Menettely aloitettiin 4 päivänä syyskuuta 2007, jolloin sitä koskeva ilmoitus (2) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(4)

Komissio ilmoitti polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta virallisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä näiden järjestöille, kuluttajajärjestöille, viejämaan edustajille ja yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Kahdeksan vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden joukossa oli myös toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmiä, pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä.

(6)

Koska tutkimuksessa oli osallisena suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia ja tuojia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(7)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja näiden edustajia ilmoittautumaan ja toimittamaan sille vireillepanoilmoituksessa pyydetyt perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta.

(8)

Vientiä harjoittavista tuottajista valittiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otos, joka perustui yhteisöön viedyn sitruunahapon suurimpaan mahdolliseen edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella valittiin neljä yritystä tai toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmää, jäljempänä ’otokseen valitut yritykset’, joilla oli eniten vientiä yhteisöön. Vientimäärältään neljän otokseen valitun yrityksen osuus sitruunahapon kokonaisviennistä Kiinasta yhteisöön oli 79 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Asianomaisia osapuolia kuultiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet asiaa.

(9)

Kaikki neljä tuottajaa, jotka eivät kuuluneet otokseen, pyysivät yksilöllistä marginaalia perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ainoastaan yksi yritys, DSM Citric Acid (Wuxi) Ltd, toimitti pyydetyt tiedot määräajan kuluessa. Sen vuoksi saatiin vain yksi täydellinen yksilöllistä marginaalia koskeva pyyntö. Koska pyyntöä ei pidetty suhteettoman työläänä eikä se estänyt tutkimuksen saattamista loppuun kohtuuajassa, pyyntö hyväksyttiin.

(10)

Etuyhteydettömistä yhteisön tuojista valittiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otos, joka perustui yhteisössä suurimpaan mahdolliseen edustavaan sitruunahapon tuontimäärään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Etuyhteydettömiltä yhteisön tuojilta saatujen tietojen perusteella valittiin neljä yritystä tai toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmää, jäljempänä ’otokseen valitut yritykset’, joilla oli eniten tuontia yhteisöön. Tuontimäärältään neljän otokseen valitun yrityksen osuus sitruunahapon kokonaistuonnista Kiinasta yhteisöön oli 36 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Asianomaisia osapuolia kuultiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet asiaa. Yksi otokseen valituista tuojista ei pystynyt toimittamaan pyydettyjä tietoja. Kolmen muun tuojan osuus sitruunahapon kokonaistuonnista Kiinasta yhteisöön oli 29 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(11)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuvan vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(12)

Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(13)

Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata (tässä tapauksessa Kanadaa, ks. 40–44 kappale) koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

(14)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavia kehityssuuntauksia varten komissio tarkasteli tietoja, jotka koskivat 1 päivän tammikuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välistä aikaa, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(15)

Tarkasteltavana oleva tuote on sitruunahappo (mukaan luettuna natriumsitraatti), happamuuden- ja pH:n säätöaine monissa aineissa, kuten juomissa, elintarvikkeissa, pesuaineissa sekä kosmetiikka- ja lääketuotteissa. Sen pääraaka-aineita ovat sokeri/melassi, tapioka, maissi tai glukoosi (viljoista saatu) sekä eri aineet hiilihydraattien vedenalaista bakteerikäymistä varten.

(16)

Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen kuuluvat sitruunahappomonohydraatti, vedetön sitruunahappo sekä trinatriumsitraattidihydraatti. Nämä kolme lajia muodostavat tarkasteltavana olevan tuotteen, koska niillä on samat kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tuotelajit kuuluvat CN-koodeihin 2918 14 00 (sitruunahappomonohydraatti ja vedetön sitruunahappo) ja ex 2918 15 00 (trinatriumsitraattidihydraatti). CN-koodiin 2918 15 00 kuuluu myös muita suoloja ja estereitä, jotka eivät ole tarkasteltavana olevia tuotteita.

(17)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen eri lajeilla on kaikilla samat tekniset ja kemialliset ominaisuudet ja että niitä käytetään periaatteessa samaan tarkoitukseen. Sen vuoksi niitä pidetään tässä menettelyssä yhtenä tuotteena.

(18)

Yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamalla ja myymällä sitruunahapolla sekä Kiinassa ja vertailumaassa Kanadassa tuotetulla ja myydyllä sitruunahapolla havaittiin olevan pääasiassa samat tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset kuin Kiinassa tuotetulla ja yhteisöön vietäväksi myydyllä sitruunahapolla. Tämän vuoksi niitä pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(19)

Kuten johdanto-osan 6 kappaleessa mainittiin, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otannan käyttöä kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin. Yhteensä 8 yritysryhmää vastasi otantaa koskevaan kyselylomakkeeseen määräajassa ja toimitti siinä pyydetyt tiedot. Niiden osuus oli 96 prosenttia kokonaistuonnista (Eurostatin tietojen mukaan). Yhteistyössä toimimisen astetta voidaan näin ollen pitää korkeana. Kaikki vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät markkinatalouskohtelun ja yksilöllisen kohtelun myöntämistä. Kuten edellä johdanto-osan 8 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin neljä yritysryhmää niiden yhteisöön suuntautuvan viennin määrän perusteella.

(20)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(21)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(22)

Kaikki kahdeksan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yritystä tai yritysryhmää, jotka tekivät yhteistyötä tutkimuksessa, hakivat perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palauttivat vientiä harjoittaville tuottajille tätä tarkoitusta varten toimitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa. Kaikkiin näihin ryhmiin kuului sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia että niihin etuyhteydessä olevia yrityksiä, jotka osallistuivat sitruunahapon kauppaan. Komission vakiintuneena käytäntönä on selvittää, täyttävätkö keskenään etuyhteydessä olevat yritykset kokonaisuutena markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykset. Markkinatalouskohtelua pyysivät seuraavat yritykset:

(23)

Komissio hankki edellä mainituista yhteistyössä toimivista vientiä harjoittavista tuottajista kaikki tarpeellisina pidetyt tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelupyynnössä toimitetut tiedot kyseisten yritysten tiloissa tarpeen mukaan.

(24)

Kaksi yritystä tai yritysryhmää (Laiwu Taihe ja DSM Wuxi) täytti kaikki 21 kappaleessa esitetyt edellytykset, ja niille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu.

(25)

Kolme yritystä tai yritysryhmää (RZBC Co. Ltd, TTCA Co., Ltd ja Yixing Union Biochemical) on kiinnittänyt suurimman osan omaisuuttaan saadakseen lainaa. Omaisuuden kiinnittämisestä huolimatta ne pystyivät silti takaamaan muille yrityksille myönnettyjä lainoja. Tästä korvaukseksi RZBC, TTCA Co., Ltd ja Yixing Union Biochemical saivat samanlaisen takauksen omille lainoilleen samoilta yrityksiltä, joiden lainoja ne olivat taanneet. Yritykset käyttivät takauksia saadakseen lisää lainaa, jonka osuus oli 25–50 prosenttia niiden koko omaisuudesta. Yritykset väittivät, että samanlaista järjestelmää sovelletaan myös markkinatalousmaissa ja että siitä säädetään nimenomaisesti Kiinan pankkialaa koskevassa lainsäädännössä. Tutkimuksen aikana kerätyt tiedot kuitenkin osoittivat, että pankkien politiikkana pitäisi yleensä olla lainojen myöntäminen vain siihen määrään asti, joka vastaa osaa vakuutena käytetyn omaisuuden arvosta eikä ylitä sitä. Lisäksi pankkijärjestelmä, josta lainat saatiin, oli valtion merkittävän vaikutusvallan alaisuudessa. Näin ollen pääteltiin, että kolme edellä mainittua yritystä eivät täyttäneet 21 kappaleessa esitettyä edellytystä 1, eikä niille voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(26)

Kahden yrityksen kohdalla (TTCA Co., Ltd ja Weifang Ensign) maankäyttöoikeuksien ja/tai kiinteän omaisuuden arvo kasvoi merkittävästi (500–1 500 %) suhteellisen lyhyen ajan kuluessa siitä hetkestä, kun ne hankittiin tai tuotiin yritykseen pääomansiirtona, siihen myöhempään hetkeen (1–5 vuotta myöhemmin), jolloin ne arvioitiin uudelleen. Tämä vaikuttaisi siltä, että omaisuus hankittiin alle markkinahintojen, jolloin kyseessä on piilotuki. Molemmat yritykset väittivät, että arvon kasvu ei todellisuudessa ollut niin merkittävä vaan samankaltainen kuin kasvu Kiinassa yleensä vastaavan omaisuuden osalta. Tästä ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä. Kun otetaan huomioon etu, jonka yritykset saavat hankkimalla omaisuutta huomattavasti alle markkina-arvon, 21 kappaleessa esitetty edellytys 3 ei täyty.

(27)

Yksi yritys, Anhui BBCA Biochemical Co., Ltd, sai merkittävän summan rahaa tutkimusajanjaksolla (lähes 10 % sen koko omaisuudesta tai 15 % sen vuotuisesta liikevaihdosta). Lisäksi joitakin vuokria ei tarvinnut maksaa. Kun otetaan huomioon tämä ja saadun tuen merkittävä taso, katsotaan, että 21 kappaleessa esitetyt edellytykset 1 ja 3 eivät täyty. Yrityksen esittämät huomautukset eivät muuttaneet päätelmiä.

(28)

Yksi yritys (Shanxi Ruicheng) sai yksityisiä lainoja, joiden arvo oli noin 20 prosenttia sen omaisuudesta. Minkään lainan osalta takaisinmaksuehdoista ei ollut (tähän mennessä) sovittu eikä mitään suoritteita tai korkoja maksettu. Sen vuoksi yrityksen luottokustannuksiin kohdistui merkittäviä vääristymiä. Koska yritys ei voinut esittää luottosopimuksia, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että valtio olisi puuttunut lainojen myöntämiseen, mikä merkitsee sitä, että 21 kappaleessa esitetty edellytys 1 ei täyty. Yrityksen esittämät huomautukset eivät muuttaneet päätelmiä.

(29)

Edellä esitetyn perusteella kuusi kahdeksasta kiinalaisesta yrityksestä tai yritysryhmästä, jotka pyysivät markkinatalouskohtelua, ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisia edellytyksiä.

(30)

Näin ollen katsottiin, että markkinatalouskohtelu olisi myönnettävä kahdelle yritykselle (Laiwu Taihe ja DSM Wuxi) ja evättävä kuudelta muulta yritykseltä tai yritysryhmältä. Neuvoa-antavaa komiteaa kuultiin, eikä se vastustanut näitä päätelmiä.

(31)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(32)

Kaikki markkinatalouskohtelua pyytäneet vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua.

(33)

Niistä kuudesta yrityksestä tai yritysryhmästä, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, kaikki täyttivät 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset ja niille myönnettiin yksilöllinen kohtelu.

(34)

Kaikille neljälle otokseen kuuluvalle yritykselle sekä ainoalle yritykselle, joka esitti täydellisen yksilöllistä marginaalia koskevan pyynnön (ks. 9 kappale), jäljempänä ’tarkasteltavat yritykset’, oli vahvistettava normaaliarvo.

(35)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu, oliko niiden tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynti ollut edustavaa, eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärästä. Yhdelle (DSM Wuxi) viidestä tarkastellusta yrityksestä voitiin myöntää markkinatalouskohtelu. Tämän yrityksen tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin havaittiin olevan edustavaa.

(36)

Tämän jälkeen komissio tutki, voidaanko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin, jonka kotimarkkinamyynti on edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan kotimarkkinamyynnin osuus ainoan vietävän tuotelajin osalta.

(37)

DSM Wuxin osalta tutkimus osoitti, että ainoaa vietyä tuotelajia ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä. Koska normaaliarvon määrittämisen perustana ei voitu käyttää kotimarkkinamyyntiä, oli sovellettava muuta menetelmää. Normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti yrityksen tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuskustannusten perusteella. Määritettäessä perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaista laskennallista normaaliarvoa valmistuskustannuksiin lisätään kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali.

(38)

Koska DSM Wuxilla ei ollut samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia eikä voittoa ei voitu määrittää perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantolauseen mukaan. Koska yhdellekään otokseen kuuluvalle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia eikä voittoa ei voitu määrittää myöskään perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdassa säädetyn menetelmän mukaisesti. Lisäksi koska DSM Wuxi myy lähes yksinomaisesti sitruunahappoa, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia eikä voittoa ei voitu määrittää myöskään perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b alakohdassa säädetyn menetelmän mukaisesti. Sen vuoksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto päätettiin määrittää perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tässä käytettiin vertailumaan yhteistyöyrityksen samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiin liittyviä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa.

(39)

Tarpeen mukaan normaaliarvojen muodostamisessa käytettiin varmennettuja valmistuskustannuksia ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia.

(40)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaassa käytettävien hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(41)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa komissio ehdotti Amerikan yhdysvaltoja vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseen Kiinalle. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään kantansa tästä. Kaksi osapuolta vastusti ehdotusta, ja RZBC Co. ehdotti vertailumaaksi Thaimaata.

(42)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että kahden thaimaalaisen tuottajan kokonaistuotanto on vain noin 10 000 tonnia, josta 5 000 tonnia on vientiin (pääasiassa Japaniin). Jos tätä kotimarkkinamyyntiä (keskimäärin 2 500 tonnia yritystä kohti) verrataan Kiinasta yhteisöön suuntautuvaan vientiin (yli 50 000 tonnia suurimpien viejien osalta), on epätodennäköistä, että millään thaimaalaisella tuottajalla olisi edustavaa kotimarkkinamyyntiä. RZBC väitti lisäksi, että thaimaalaisten yritysten kustannusrakenne on todennäköisemmin verrattavissa Kiinan tilanteeseen. Päätukena tälle väitteelle on kuitenkin se, että sekä Thaimaa että Kiina ovat Aasian maita. On huomattava, että työvoimakustannusten osa on yleensä 5–10 prosenttia liikevaihdosta, joten ne eivät ole pääosassa minkään sitruunahapon tuottajan kustannusrakenteessa.

(43)

On syytä muistaa, että thaimaalaiset yritykset ovat merkittävästi pienempiä kuin tärkeimpien tuottajamaiden (Kiinan, EU-maiden, USA:n, Kanadan ja Brasilian) yritykset. Suurimmat kiinalaiset tuottajat ovat 10–20 kertaa niin suuria kuin thaimaalaiset tuottajat, kun taas kanadalainen tuottaja ja suurimmat kiinalaiset tuottajat ovat kooltaan verrattavissa toisiinsa.

(44)

Alun perin vertailumaaksi valittiin Yhdysvallat, ja kaksi yhdysvaltalaista yritystä suostuikin tekemään yhteistyötä. Myöhemmin molemmat nämä yritykset peruuttivat yhteistyöhalukkuutensa. Sen vuoksi otettiin yhteyttä ainoaan tuottajaan Kanadassa ja kahteen tuottajaan Brasiliassa, ja niitä pyydettiin tekemään yhteistyötä tutkimuksessa. Yhteistyöhön suostui kuitenkin vain ainoa kanadalainen tuottaja. Sen vuoksi Kanadan markkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä myydyn sitruunahapon hintoja käytettiin perustana määritettäessä normaaliarvo niiden vientiä harjoittavien tuottajien, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, vastaavalle tuotelajille.

(45)

Vientiä harjoittavat tuottajat veivät tuotetta yhteisöön joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai yhteisössä ja yhteisön ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydessä olevien tai etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä. Kaikille yrityksille tai yritysryhmille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu tai yksilöllinen kohtelu.

(46)

Kun tuotetta vietiin joko suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisöön tai etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(47)

Kun tuotetta vietiin yhteisöön yhteisössä sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden välityksellä, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden jälleenmyyntihintojen perusteella, jotka etuyhteydessä olevat kauppiaat veloittivat ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta yhteisössä.

(48)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla ja samassa kaupan portaassa. Jotta normaaliarvon ja vientihintojen vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(49)

Tällä perusteella tehtiin oikaisut kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten erojen mukaisesti aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(50)

Yhteisöön sijoittautuneiden etuyhteydessä olevien tuojien kautta kanavoituun myyntiin tehtiin oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti, jos näiden yritysten tehtävät olivat samantyyppisiä kuin riippumattomien tuojien tehtävät. Oikaisut perustuivat tuojien myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin sekä voittoja koskeviin tietoihin, jotka saatiin yhteisössä olevilta etuyhteydettömiltä tuojilta.

(51)

Otokseen kuuluneille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin yksilölliset polkumyyntimarginaalit perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. Koska RZBC-yritysryhmään kuuluu kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, sille vahvistettiin yksi polkumyyntimarginaali näiden kahden yrityksen polkumyyntimarginaalien keskiarvon perusteella.

(52)

Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimivien yritysten, joille ei myönnetty yksilöllistä tarkastelua, polkumyyntimarginaali laskettiin kaikkien otokseen kuuluneiden yritysten painotettujen keskimääräisten marginaalien perusteella.

(53)

Kun otetaan huomioon yhteistyössä toimimisen korkea taso (96 %), kuten 19 kappaleessa mainitaan, koko maata koskeva polkumyyntimarginaali asetettiin yhteistyössä toimivien yritysten korkeimman marginaalin tasolle.

(54)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana, ja ne ovat seuraavat:

(55)

Samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä kaksi yritystä: Jungbunzlauer Itävallassa ja SA Citrique Belge Belgiassa (osa DSM-ryhmää, pääkonttori Sveitsissä). Valituksen esittänyt Jungbunzlauer edustaa samankaltaisen tuotteen koko yhteisön tuotannon pääosaa eli tässä tapauksessa yli 25:tä prosenttia. Molemmat tuottajat toimivat täysin yhteistyössä tutkimuksessa, mutta toinen eurooppalainen tuottaja omaksui neutraalin kannan tutkimukseen.

(56)

SA Citrique Belge NV -yrityksellä oli jonkin verran tuontia Kiinasta tutkimusajanjaksolla. Koska sen tuonnin määrä oli merkityksetön (1–6 % tuotannosta tutkimusajanjaksolla – määrä ilmoitetaan vaihteluvälinä luottamuksellisuussyistä), tuottajan sulkemista pois yhteisön tuotannonalan määritelmästä ei pidetty asianmukaisena.

(57)

Koska 11 kappaleessa mainittujen kahden yhteistyössä toimivan tuottajan osuus yhteisön koko tuotannosta tutkimusajanjaksolla oli 100 prosenttia, niiden katsotaan muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’yhteisön tuotannonala’.

(58)

Koska yhteisön tuotannonala käsittää vain kaksi tuottajaa, sitä koskevat tiedot oli esitettävä indeksoituina tai vaihteluväleittäin luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(59)

Yhteisön kulutusta määritettäessä otettiin huomioon yhteisön tuotannonalan oman tuotannon myynti yhteisön markkinoilla ja Eurostatilta saadut tuontimääriä koskevat tiedot.

(60)

Vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen yhteisön markkinat kasvoivat huomattavasti 15 prosentilla, mikä johtuu sitruunahapposovellusten lisääntymisestä.

(61)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä Kiinasta yhteisöön lisääntyi huomattavasti koko tarkastelujakson ajan. Tuonti EU:hun lisääntyi 37 prosenttia vuodesta 2004.

(62)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi koko tarkastelujakson ajan 7 prosenttiyksikköä: vuosien 2004 ja 2005 välillä se kasvoi 2 prosenttiyksikköä, vuosien 2005 ja 2006 välillä toiset 2 prosenttiyksikköä ja tutkimusajanjaksolla 3 prosenttiyksikköä. Tutkimusajanjaksolla kiinalaisen tuonnin markkinaosuus oli 46 prosenttia.

(63)

Vuodesta 2004 vuoteen 2005 Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta nousi 3 prosenttia ja sitten laski jyrkästi 9 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen 2006. Tutkimusajanjaksolla hinta pysytteli vuoden 2006 alhaisella tasolla. Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin hinnat laskivat 6 prosenttia tarkastelujaksona.

(64)

Hinnan alittavuuden arvioimiseksi analysoitiin tutkimusajanjaksoa koskevia hintatietoja. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat ovat nettohintoja, joista on vähennetty alennukset ja hyvitykset. Tarvittaessa näitä hintoja oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasoon eli poistettiin yhteisön rahtikustannukset. Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat olivat niin ikään nettohintoja, joista oli poistettu alennukset ja hyvitykset ja niitä oikaistiin tarvittaessa CIF-hintoihin yhteisön rajalla, joihin tehtiin asianmukaiset oikaisut tullien (6,5 %) ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Viimeksi mainittuihin sisältyi myös oikaisu erityiskäsittelykustannuksista, jotka aiheutuivat yhteisössä tuojille, kun niiden oli hajotettava tietty määrä sitruunahappokakkuja ennen eteenpäin myymistä. Yhteisön tuotannonalan myyntihintoja ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintoja verrattiin samassa kaupan portaassa eli yhteisön markkinoilla toimivien riippumattomien asiakkaiden tasolla. Edellä esitetyn mukaisesti laskettu hinnan alittavuuden marginaalien painotettu keskiarvo ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan myyntihinnoista oli Kiinan osalta 17,42 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(65)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti arvioitiin kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttivat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. Luottamuksellisuuden säilyttämiseksi useimmat indikaattorit on esitetty indeksoidussa muodossa tai vaihteluväleinä, koska analyysi koskee vain kahta yritystä.

(66)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi 5 prosenttia tarkastelujaksolla ja tuotantokapasiteetti 3 prosenttia, jotta voitiin hyödyntää lisääntynyttä kulutusta. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi tarkastelujaksolla hieman eli 2 prosenttia.

(67)

Koska yhteisön tuotannonala käsittää vain kaksi tuottajaa ja koska sitruunahappoa toimitetaan yhteisön markkinoille ainoastaan kolmelta eri taholta (yhteisön tuotannonala, Kiina ja Israel), yhteisön tuotannonalan markkinaosuuksia koskevat tiedot esitetään indeksoituina, jotta yhteisön tuotannonalan luottamuksellisesti toimittamien tietojen luottamuksellisuus säilytetään perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(68)

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot yhteisön tuotannonalan myynnistä riippumattomille asiakkaille yhteisössä. Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille kasvoivat vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 5 prosenttia. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että yhteisön kulutus kasvoi 15 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski jatkuvasti vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä ja kokonaisuudessaan oli 5 prosenttiyksikköä alhaisempi tutkimusajanjaksolla.

(69)

Yksikkömyyntihinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukosta käy ilmi, että hinnat kohosivat hieman eli 3 prosenttia tarkastelujaksolla. Sitruunahapon tuotannossa tärkeimmät raaka-aineet ovat sokeri/melassi tai glukoosi (saatu viljoista). Energia on myös tärkeä kustannustekijä sitruunahapon valmistuksessa. Energiakustannusten osuus sitruunahapon tuotannossa on 16 prosenttia, ja tästä syystä öljyn ja kaasun hinnan merkittävällä muutoksella voi olettaa tavanomaisissa olosuhteissa olevan suora vaikutus sitruunahapon myyntihintaan.

(70)

Tärkeimpien tuotantopanosten (sokerin/melassin, glukoosin ja energian) maailmanmarkkinahinnat nousivat merkittävästi tarkastelujaksolla, mikä kohotti huomattavasti tuotantokustannuksia. Tämä kehitys ei tule esiin yhteisön tuotannonalan myyntihinnoissa, koska ne nousivat vain noin 3 prosenttia samalla kaudella. Näin ollen yhteisön tuotannonala siirsi vain vähäisen osan korkeammista kustannuksistaan asiakkaiden maksettavaksi, jottei menettäisi asiakkaitaan.

(71)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen määrät kunkin kauden lopussa. Varastojen määrä pieneni 28 prosenttia markkinoiden kasvaneeseen kysyntään vastaamiseksi.

(72)

Yhteisön tuotannonalan vuotuiset investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotantoon laskivat jyrkästi tarkastelujaksolla, ja tutkimusajanjaksolla investointeja tehtiin ainoastaan huoltotöihin.

(73)

Koska tärkeimmälle yhteisön tuottajalle aiheutui hyvin huomattavia ja epätavallisia rakennemuutoskustannuksia, katsottiin, ettei ole kohtuullista määrittää kannattavuutta ennen veroja lasketun nettovoiton perusteella. Sen vuoksi yhteisön tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myynnin liikevoitto prosenttiosuutena kyseisen myynnin liikevaihdosta.

(74)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla. Kaikkien investointien tuotto laskettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen liikevoitto prosenttiosuutena samankaltaisen tuotteen tuotannossa käytetyn omaisuuden nettokirjanpitoarvosta. Indikaattori seurasi samaa suuntausta kuin kannattavuus ja laski merkittävästi tarkastelujaksolla. Kassavirrassa todettiin vastaava kielteinen kehityssuuntaus, jonka seurauksena yhteisön tuotannonalan yleinen rahoitustilanne heikentyi rajusti tutkimusajanjakson aikana.

(75)

Samankaltaisen tuotteen tuotantoon liittyvien yhteisön tuotannonalan työntekijöiden määrä laski 9 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Keskimääräiset työntekijäkohtaiset työvoimakustannukset laskivat 11 prosenttia.

(76)

Tuotantokustannusten vähentämistä, rationalisointia ja työntekijöiden määrän vähentämistä koskevat rakenneuudistuspyrkimykset johtivat kasvaneeseen tuotokseen työntekijää kohti (15 prosentin kasvu tarkastelujakson aikana). Sen vuoksi voidaan päätellä, että tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalan kustannustehokkuus parani huomattavasti.

(77)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrän ja hintojen vuoksi tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä.

(78)

Koska polkumyynnistä ennen tässä menettelyssä tarkasteltua tilannetta ei ole olemassa tietoja, tätä kysymystä ei pidetä aiheellisena.

(79)

Tarkastelujaksolla monet vahinkoindikaattorit kehittyivät ilmeisen positiivisesti: pyrkiessään parantamaan tehokkuuttaan yhteisön tuotannonala onnistui lisäämään myyntiään ja tuotantomääräänsä, tuotantokapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta sekä tuottavuutta ja vähentämään varastoja ja vuotuisia työvoimakustannuksia.

(80)

Kun kuitenkin otetaan huomioon kasvanut kulutus, sen markkinaosuus kutistui 9 prosenttia tarkastelujaksolla. Lisäksi sen taloudelliset indikaattorit kehittyivät negatiivisesti ja kannattavuus laski jatkuvasti. Myös investointien tuotto ja kassavirta kehittyivät negatiivisesti. Syynä tähän kehitykseen on se, että raaka-aineiden merkittävä hinnannousu otettiin vain osittain huomioon samankaltaisen tuotteen myyntihinnoissa. Myyntihintojen vähäinen korottaminen ei ollut riittävää, jotta yhteisön tuotannonala olisi voinut säilyttää voittomarginaalinsa.

(81)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(82)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(83)

Tutkimuksessa todettu polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän merkittävä, 37 prosentin lisäys vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä ja sen markkinaosuuden kasvu yhteisössä samaan aikaan 7 prosenttiyksiköllä sekä todettu merkittävä hinnan alittavuus (15–21 prosenttia tutkimusajanjakson aikana) osuivat ajallisesti yksiin yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikentymisen kanssa, kun kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräiset hinnat laskivat 6 prosenttia.

(84)

Näin ollen Kiinasta peräisin olevan, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vääristynyt hinnoittelukäytäntö aiheutti sen, että hinnat yhteisön markkinoilla laskivat ja että yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuuttaan polkumyynnillä tapahtuvalle tuonnille. Jotta yhteisön tuotannonala ei olisi menettänyt markkinaosuuttaan enempää, se ei voinut siirtää tuotantopanosten kohonneita hintoja asiakkailleen siinä määrin kuin olisi ollut tarpeen kannattavuuden säilyttämiseksi.

(85)

Koska voidaan selvästi vahvistaa toisaalta yhteisön tuotannonalan hinnat merkittävästi alittavin hinnoin tapahtuneen polkumyynnin voimakkaan lisääntymisen ja toisaalta yhteisön tuotannonalan kannattavuuden heikkenemisen ja muiden taloudellisten indikaattoreiden heikkenemisen samanaikaisuus, voidaan alustavasti päätellä, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti ratkaisevasti yhteisön tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

(86)

Eurostatin mukaan tärkein kolmas maa, josta sitruunahappoa tuodaan, on Israel. Israelista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus on kuitenkin vähäinen ja pieneni tarkastelujaksolla 5 prosentista (2004) vain 3 prosenttiin (tutkimusajanjakso). Lisäksi Israelista peräisin olevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat samalla tasolla tai jopa korkeammat kuin yhteisön hinnat tarkastelujaksolla.

(87)

Israelista tapahtuvan tuonnin lisäksi muista maista ei ole merkittävää tuontia. Kyseisestä tuonnista tehtyjen päätelmien perusteella voidaan alustavasti päätellä, että muista maista kuin Kiinasta tapahtuva tuonti ei vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(88)

Jotkin osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutunut vahinko liittyi samankaltaisen tuotteen valmistuksessa pääraaka-aineena käytetyn sokerin hinnannousuun, joka johtui EU:n sokerialan järjestelmän uudistuksesta ja siitä seuranneesta kemianteollisuudelle myönnetyn tuotantotuen lakkauttamisesta.

(89)

Tältä osin on huomattava, että yksi yhteisön tuottaja käyttää pääraaka-aineenaan pääasiassa melassia, joka ei ole koskaan saanut tuotantotukea, vaikkakin se virallisesti kuuluu sokerialan yhteisen maatalouspolitiikan piiriin.

(90)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että käyttäessään sokeria raaka-aineena yhteisön tuotannonala oli oikeutettu tuotantotukeen sokerialan yhteisön markkinajärjestelyn mukaisesti säilyttääkseen kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla. Tuotantotuki vastasi EU:n sokerin interventiohinnan ja sokerin maailmanmarkkinahinnan välistä erotusta, johon oli lisätty yhteisön sokerin vientiin liittyviä kuljetuskustannuksia vastaava vakiosumma. Sen vuoksi yhteisön tuotannonala hankki tarvitsemansa sokerin maailmanmarkkinahinnoin.

(91)

Järjestelmää on uudistettu heinäkuusta 2006 lähtien vähentämällä sokerialan suojelua. Uudesta järjestelmästä säädetään sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 318/2006 (3), jonka mukaan kemianteollisuus saa vapaasti neuvotella teollisuudelle tarkoitetun sokerin määristä ja hinnoista sokerintuottajien ja sokerijuurikkaan viljelijöiden kanssa, eli viitehintamenetelmä ja kiintiöt on poistettu käytöstä alalla. Yhteisön tuotannonala voi myös ostaa tiettyjä määriä teollisuuteen tarkoitettua sokeria maailmanmarkkinoilta tullitta. Jos sokeria ei ole saatavilla maailmanmarkkinahintaan, kemianteollisuudella on oikeus pyytää tuotantotuen myöntämistä. Mahdollisuus tuotantotukeen on edelleen olemassa, mutta sitä ei ole käytetty heinäkuun 2006 jälkeen. Tätä voidaan pitää voimakkaana osoituksena siitä, että sokeria on ollut tarjolla riittäviä määriä maailmanmarkkinahinnoin.

(92)

Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että riippuen siitä, mitä raaka-aineita yhteisön tuotannonala käytti samankaltaisen tuotteen valmistukseen, sokerin osuus valmistuskustannuksista oli 6–21 prosenttia (määrä ilmoitetaan vaihteluvälinä luottamuksellisuussyistä) tammikuusta kesäkuuhun 2006, eikä sen nousu tutkimusajanjaksolla ollut enemmän kuin sokerin maailmanmarkkinahintojen nousu.

(93)

Näin ollen tutkimus osoitti, että sokerimarkkinoiden uudistuksella ei ollut merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalan kustannustilanteeseen.

(94)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että sokerimarkkinoiden uudistus ei aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

(95)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko liittyi kasvaneisiin energiakustannuksiin.

(96)

Tältä osin voidaan todeta, että sitruunahapon valmistaminen on energiavaltaista ja energiakustannusten kokonaisosuus tuotannosta on 16 prosenttia (ks. 69 kappale). Energiakustannukset ovat nousseet melko kohtuullisesti koko tarkastelujakson ajan, ja tämä näkyi tuotantokustannuksissa.

(97)

Energiakustannusten kohoaminen sinänsä ei vaikuttanut negatiivisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen vaan se, ettei kohonneita energiakustannuksia pystytty riittävässä määrin siirtämään asiakkaiden maksettavaksi polkumyynnillä tapahtuneen merkittävän tuonnin aiheuttaman hintojen alenemisen vuoksi.

(98)

Lisäksi väitettiin, että kohonneet energian hinnat vaikuttaisivat välillisesti myös sitruunahapon tuotantoon, koska eurooppalaiset sitruunahapon tuottajat joutuvat kilpailemaan biopolttoaineteollisuuden kanssa hiilihydraateista, jotka ovat yksi sitruunahapon tuotannossa käytetyistä aineista. Koska energian – ja näin ollen myös biopolttoaineiden – kysyntä on kasvussa, biopolttoaineiden tuottajat pystyisivät maksamaan enemmän tarvittavista hiilihydraateista (eli sokerista ja sen jäännösmelassista sekä glukoosista). Tämä nostaisi hiilihydraattien kustannuksia yhteisön tuotannonalan kannalta. Kuten yhteisön tuotannonalan valmistuskustannusten analyysissä (ks. 69 ja 92 kappale) todettiin, valmistuskustannuksissa sokerin tai melassin osalta ei kuitenkaan ole ollut sellaista nousua, joka ei olisi liittynyt sokerin yleiseen hinnannousuun maailmanmarkkinoilla. Sen vuoksi ei voitu vahvistaa, että biopolttoaineteollisuudella olisi välillistä vaikutusta sitruunahapon tuottajiin. Väite on näin ollen hylättävä.

(99)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että energiakustannusten kohoamisen seuraukset eivät aiheuttaneet yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

(100)

Jotkin osapuolet väittivät, että eurooppalaisten tuottajien markkinaosuuden menetys oli itse aiheutettua ja johtui sitruunahappokartellista (1991–1995), johon sekä valituksen esittäjä että toinen eurooppalainen tuottaja (aiemmassa omistuksessa) osallistuivat. Väitteen mukaan kilpailua rajoittavien käytäntöjen vuoksi myyntihinta pidettiin keinotekoisesti korkealla, mikä tarjosi kiinalaisille tuottajille mahdollisuuden päästä markkinoille. Tilastojen mukaan kiinalaisen sitruunahapon tuonti kasvoi voimakkaasti vuosien 1998 ja 1999 välillä (64 %) ja vieläkin enemmän vuosien 2002 ja 2004 välillä (137 %), eli useita vuosia kartellin päättymisen jälkeen.

(101)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että kilpailua rajoittavat käytännöt, joissa yhteisön tuotannonala oli osallisena, eivät aiheuttaneet yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

(102)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että Yhdysvaltojen dollarin heikkeneminen euroon nähden on edistänyt sitruunahapon tuontia Euroopan yhteisöön.

(103)

Vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson päättymisen välillä Yhdysvaltojen dollari menetti arvostaan 6,01 prosenttia euroon nähden. Yhteisön tuotannonalan hintakehitys ja tuontimäärät asianomaisesta maasta tai muista kolmansista maista eivät kummatkaan heijasta Yhdysvaltojen dollarin melko vähäistä arvon alenemista euroon nähden.

(104)

Sen vuoksi Yhdysvaltojen dollarin heikkenemistä euroon nähden on pidettävä vähäpätöisenä, eikä sitä voida pitää merkittävänä syynä yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden menetykselle.

(105)

Lisäksi on muistettava, että tutkimuksessa on selvitettävä, onko polkumyynnillä tapahtunut tuonti (hintojen ja määrien osalta) aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle vai onko merkittävä vahinko aiheutunut muista tekijöistä. Mitä tulee hintoihin, perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa todetaan tältä osin, että on osoitettava, aiheuttaako polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintataso vahinkoa. Siinä viitataan sen vuoksi pelkästään hintatasojen väliseen eroon eikä vaadita analysoimaan hintatasoihin vaikuttavia tekijöitä.

(106)

Vaikka dollarin ja euron vaihtelut vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä otettaisiinkin huomioon ja vaikka oletettaisiin, että kaikki vientimyynti yhteisöön suoritettiin dollareina, alittavuus olisi kuitenkin edelleen yli 10 prosenttia.

(107)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että euron arvon nousu suhteessa Yhdysvaltojen dollariin ei ollut sellainen, että se poistaisi syy-yhteyden yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen todetun vahingon ja asianomaisen tuonnin väliltä, ja näin ollen väite hylättiin.

(108)

Edellä oleva tarkastelu on osoittanut, että asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kasvaneet tuntuvasti tarkastelujaksolla ja että tutkimusajanjakson aikana sen myyntihinnat ovat laskeneet merkittävästi ja hintojen alittavuus on ollut huomattava. Halpatuonnin markkinaosuuden kasvu osui samaan aikaan kuin yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden ja hintojen lasku sekä kannattavuuden putoaminen.

(109)

Kun lisäksi tutkittiin muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, kävi ilmi, ettei yhdelläkään niistä voinut olla merkittävää kielteistä vaikutusta.

(110)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, päätellään alustavasti, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(111)

Komissio tutki, oliko polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole yhteisön edun mukaista. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kaikkiin asianomaisiin osapuoliin.

(112)

Kuten 11 kappaleessa todetaan, yhteisön tuotannonala muodostuu kahdesta yrityksestä, joilla on tuotantolaitokset Itävallassa ja Belgiassa ja jotka työllistävät 500–600 henkilöä, jotka osallistuvat suoraan samankaltaisen tuotteen tuotanto-, myynti- ja hallintotehtäviin. Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, voidaan odottaa, että hintojen alhaisuus yhteisön markkinoilla päättyy ja yhteisön tuotannonalan myyntihinnat alkavat elpyä, minkä seurauksena yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne paranee.

(113)

Jos polkumyyntitoimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonalan taloudellisten indikaattoreiden ja erityisesti sen kannattavuuden kehitys negatiiviseen suuntaan jatkuu. Tällöin yhteisön tuotannonala menettää markkinaosuuttaan edelleen, koska se ei pysty vastaamaan Kiinasta tapahtuvan tuonnin mukaan määräytyviin keinotekoisen alhaisiin hintoihin. Tällöin tuloksena olisi todennäköisesti tuotannon ja investointien supistaminen, tiettyjen tuotantolaitosten sulkeminen ja työpaikkojen vähentäminen yhteisössä.

(114)

Tässä kohdin on syytä mainita, että vuodesta 2004 lähtien yhteisössä on kolme sitruunahapon tuottajaa lopettanut toimintansa.

(115)

Päätelmänä voidaan todeta, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden toipua todetun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(116)

Kuten 10 kappaleessa todetaan, kyselyyn vastasi neljä otokseen valittua tuojaa, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista yhteisöön tutkimusajanjakson aikana oli noin 36 prosenttia. Yksi otokseen valituista tuojista ei pystynyt toimittamaan pyydettyjä tietoja. Sen vuoksi sen toimittamaa lomaketta ei otettu huomioon. Kolmen muun kyselylomakkeen vastaukset varmennettiin tarkastuskäynnillä.

(117)

Sitruunahapon osuus kyseisten tuojien kokonaisliikevaihdosta oli hyvin vähäinen. Keskimäärin näiden tuojien toiminnasta noin 1 prosentti voitiin liittää Kiinasta peräisin olevan sitruunahapon tuontiin, jota pidetään kuitenkin tärkeänä tuotevalikoiman täydentämisen kannalta. Tietyt tuojat ostavat tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta paitsi Kiinasta myös muista lähteistä yhteisössä ja sen ulkopuolella, mukaan luettuna yhteisön tuotannonalalta. Otokseen valittujen tuojien keskimääräinen voittomarginaali sitruunahapon kaupan osalta oli noin 4,4 prosenttia.

(118)

Yhteisön maahantuojat eivät kannata toimenpiteiden käyttöönottoa. Yhteistyössä toimineet tuojat väittivät, että toimenpiteiden käyttöönotto vahingoittaisi merkittävästi niiden toimintaa, koska ne eivät voisi siirtää hinnannousua käyttäjien maksettavaksi. Tältä osin polkumyyntitullin soveltaminen Kiinasta tapahtuvaan tuontiin johtaa todennäköisesti markkinahintojen tarkistamiseen ylöspäin. Tullien vaikutus tuojien kokonaistuloksessa mitä todennäköisimmin on erittäin vähäinen, koska sitruunahappo edustaa vain murto-osaa niiden kokonaisliikevaihdosta. Hinnan merkittävä alittavuus, joka todettiin vielä senkin jälkeen kun hintoja oli oikaistu CIF-hintoihin yhteisön rajalla tuojille aiheutuneet tuonnin jälkeiset kustannukset huomioon ottaen, osoittaa, että hintaa on mahdollista nostaa. Näin ollen ei voida jättää huomiotta mahdollisuutta, että tuojat voivat siirtää osan tulleistaan asiakkaiden maksettavaksi elintarvike- ja juomateollisuudessa. Kun otetaan huomioon kyseisen tuotteen myynnin pieni merkitys tuojien toiminnassa ja tuojien voittomarginaali sekä yleisesti että ainoastaan sitruunahapon myynnissä, voidaan olettaa, että alustavasti määritetyllä tullilla ei ole merkittävää vaikutusta kyseisten talouden toimijoiden taloudelliseen tilanteeseen.

(119)

Erään väitteen mukaan tullien käyttöönotto johtaisi yhteisössä duopolimarkkinoihin ja estäisi kilpailun kolmansista maista. Jotkin osapuolet olivat huolissaan siitä, pystyvätkö eurooppalaiset tuottajat vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään Euroopassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka yhteisön tuotannonala toimisi täydellä kapasiteetilla, se olisi pystynyt täyttämään vain 75 prosenttia eurooppalaisesta kysynnästä tutkimusajanjaksolla. Tältä osin on korostettava, että polkumyyntitulleilla ei pitäisi olla sellaista vaikutusta, että kaikki tuonti lakkaa, vaan niillä on tarkoitus palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset. Kun otetaan huomioon tuonti muista kolmansista maista, kuten Israelista, voidaan päätellä alustavasti, että näin varmistettaisiin riittävä tarjonta yhteisön kysyntään vastaamiseksi. Kiinalaisen tuonnin tasoa tarkkaillaan kuitenkin tiiviisti väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, jotta voidaan analysoida tarjontatilanne EU:n markkinoilla.

(120)

Vaikka maahantuojat ja jakelijat vastustavatkin toimenpiteitä, voidaan käytettävissä olevien tietojen perusteella päätellä, että niille mahdollisesti koituva hyöty siitä, ettei polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä otettaisi käyttöön, jää merkitykseltään vähäisemmäksi kuin yhteisön tuotannonalan etu saada Kiinan epäterveiden ja vahingollisten kauppakäytäntöjen vaikutukset kumotuksi.

(121)

Kymmenen käyttäjää vastasi käyttäjille tarkoitettuun kyselyyn. Kaikki vastaukset olivat epätäydellisiä, eikä niitä näin ollen voitu täysin ottaa huomioon analyysissä, vaikkakin niistä kävi selvästi ilmi, että sitruunahappoa käytetään monissa eri sovelluksissa mutta vain vähäisiä määriä. Näin ollen polkumyyntitullien vaikutus ei olisi merkittävä kaikkien tuotantokustannusten kannalta. Vain yksi yhteistyössä toiminut käyttäjä totesi, että toimenpiteiden käyttöönotolla olisi merkittävä vaikutus sen liiketoimintaan, mutta se ei esittänyt perusteita tämän väitteensä tueksi.

(122)

Edellä esitetyn perusteella ja koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, ehdotetut toimenpiteet eivät todennäköisesti vaikuta huomattavalla tavalla yhteisön käyttäjien tilanteeseen.

(123)

Toimenpiteiden käyttöönoton voidaan odottaa antavan yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden saavuttaa takaisin menettämäänsä myyntiä ja markkinaosuuksia ja parantaa kannattavuuttaan. Koska yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne on heikko, on olemassa todellinen riski, että yhteisön tuotannonala joutuu sulkemaan tuotantolaitoksia ja irtisanomaan työntekijöitä, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Yleisesti ottaen myös yhteisön käyttäjät hyötyisivät toimenpiteiden käyttöönotosta, koska sitruunahapon riittävä tarjonta ei vaarantuisi ja sen hinnannousu olisi kokonaisuudessaan kohtuullinen. Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei yhteisön edun kannalta ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia polkumyyntitulleja tässä tapauksessa.

(124)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan lisävahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(125)

Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä kuitenkaan todettuja polkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tämän vuoksi on sovellettu 9 prosentin voittoa sen voiton perusteella, joka saavutettiin ennen kuin Kiinasta peräisin olevan sitruunahapon tuonti kasvoi merkittävästi.

(126)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti katsotaan, että käyttöön on otettava väliaikainen polkumyyntitulli, joka asetetaan todettujen polkumyynti- ja vahinkomarginaalien alimmalle tasolle matalinta tullia koskevan säännön mukaisesti, mikä on kaikissa tapauksissa havaittu vahinkomarginaali.

(127)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli erittäin korkea, katsottiin että niiden yritysten, jotka eivät olleet tutkimuksessa yhteistyössä, tulli olisi asianmukaista vahvistaa sellaiselle tasolle, joka vastaa korkeinta yhteistyössä olleelle yritykselle määritettyä tullia. Jäännöstulliksi vahvistettiin näin ollen 49,3 prosenttia.

(128)

Väliaikaiset polkumyyntitullit olisi vahvistettava seuraavasti:

(129)

Edellä esitetyt polkumyyntitullit vahvistetaan väliaikaisesti arvotullien muodossa. Kun otetaan huomioon, että yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti ei ehkä ole riittävä yhteisön markkinoiden tarpeiden tyydyttämiseksi (ks. 119 kappale), väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeistä tuonnin tasoa Kiinasta tarkkaillaan tiiviisti. Jos vaikuttaa siltä, että sitruunahapon tarjontaan yhteisön markkinoilla liittyy vaikeuksia, vaihtoehtoisten toimenpiteiden soveltamista voidaan harkita.

(130)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä.

(131)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan Kiinasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina, tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa kyseisiä tulleja, vaan niihin on sovellettava koko maata koskevaa tullia.

(132)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle,