7.5.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 361/2008,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2008,

maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevan sääntelyn yksinkertaistamiseksi asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (1), jäljempänä ’yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus’, kumottiin kaikki asetukset, jotka neuvosto oli antanut YMP:n käyttöönoton jälkeen maataloustuotteiden tai tuoteryhmien yhteisten markkinajärjestelyjen perustamisen alalla, ja ne korvattiin yhdellä säädöksellä.

(2)

Kuten yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen johdanto-osan 7 kappaleessa selitetään, kyseisen yksinkertaistamisen tavoitteena ei ollut kyseenalaistaa vuosien mittaan YMP:n yhteydessä tehtyjä poliittisia päätöksiä eikä sillä ollut sen vuoksi määrä ottaa käyttöön uusia välineitä tai toimenpiteitä. Tästä syystä yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus kuvastaa siihen ajankohtaan mennessä tehtyjä poliittisia päätöksiä, jolloin komissio antoi yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetusehdotuksen.

(3)	Samalla kun neuvostossa käytiin neuvotteluja yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen hyväksymisestä, siellä neuvoteltiin ja hyväksyttiin joukko eri alojen poliittisia päätöksiä. Nämä päätökset koskivat sokerin, siementen sekä maidon ja maitotuotteiden aloja.

(4)

Sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 318/2006 (2) muutettiin lähinnä kyseisten markkinoiden rakenteellisen tasapainon saavuttamiseksi. Nämä muutokset hyväksyttiin ja julkaistiin vain hieman ennen yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen julkaisemista.

(5)

Siemenalan yhteisestä markkinajärjestelystä 23 päivänä marraskuuta 2005 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1947/2005 (3) muutettiin samaan aikaan kun yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus annettiin. Kyseisellä muutoksella poistetaan Suomelta mahdollisuus myöntää kansallista tukea siemenille ja siemenviljalle ja, jotta suomalaisilla viljelijöillä olisi mahdollisuus valmistautua tilanteeseen, jossa kansallista tukea ei myönnetä, säädetään viimeisestä ylimääräisestä siirtymäkaudesta, jonka aikana Suomessa voidaan myöntää kansallista tukea siementen ja siemenviljan tuotantoon timotein siemeniä lukuun ottamatta.

(6)

Maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1255/1999 (4) muutettiin hieman ennen yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen antamista tekemällä erinäisiä muutoksia voin ja rasvattoman maitojauheen julkisia interventioita ja yksityistä varastointia koskeviin järjestelmiin, kumoamalla armeijalle annettu mahdollisuus ostaa voita alennettuun hintaan ja vahvistamalla kiinteä tuki kaikille sellaisille maitoluokille, joita oppilaitoksissa tarjotaan oppilaille.

Myös maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista lisäsäännöistä kulutukseen tarkoitetun maidon osalta 18 päivänä joulukuuta 1997 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2597/97 (5) muutettiin samaan aikaan kuin asetusta (EY) N:o 1255/1999 sallimalla tuotteiden, joiden rasvapitoisuus poikkeaa kyseisellä asetuksella aiemmin säädetyistä pitoisuuksista, kaupan pitäminen kulutukseen tarkoitettuna maitona.

(7)	Mainitut muutokset on tarpeen sisällyttää yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen, jotta varmistetaan, että kyseiset poliittiset päätökset pysyvät voimassa, kun yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaa asetusta aletaan soveltaa asianomaisilla aloilla.

(8)

Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevasta asetuksesta käytyjen neuvottelujen ja sen hyväksymisen ohella neuvostossa neuvoteltiin ja hyväksyttiin hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan poliittinen uudistus. Sitä varten annettiin 26 päivänä syyskuuta 2007 neuvoston asetus (EY) N:o 1182/2007 hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä (6). Kuten yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa selitetään, yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen sisällytettiin kahden edellä mainitun alan säännökset alusta alkaen ainoastaan siltä osin kuin niitä koskevaa politiikkaa ei ollut tarkoitus uudistaa, ja keskeiset säännökset, joita koskevaa politiikkaa oli tarkoitus uudistaa, oli määrä sisällyttää yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen vasta sen jälkeen kun asianomaisista uudistuksista on päästy ratkaisuun. Tästä syystä hedelmä- ja vihannesala sekä hedelmä- ja vihannesjalosteala olisi nyt sisällytettävä kokonaisuudessaan yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen soveltamalla asetuksessa (EY) N:o 1182/2007 tehtyjä poliittisia päätöksiä, jotka koskevat näiden kahden alan tuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn sisällyttämistä yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen.

(9)

Enintään kahdentoista kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan kaupan pitämisestä 11 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 700/2007 (7) otettiin kyseisten tuotteiden osalta käyttöön uudet kaupan pitämistä koskevat säännöt. Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen tavoitteena oli yhdistää kaikki yhteisten markkinajärjestelyjen alalla voimassa olevat säännöt yhteen säädöskehykseen ja korvata alakohtaiset lähestymistavat horisontaalisella lähestymistavalla. Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus sisältää eri alojen kaupan pitämistä koskevia sääntöjä, minkä vuoksi asetuksella (EY) N:o 700/2007 käyttöön otetut uudet kaupan pitämistä koskevat säännöt on tarkoituksenmukaista sisällyttää yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen.

(10)

Näiden säännösten sisällyttämisessä yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen tulisi noudattaa samaa lähestymistapaa kuin yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen hyväksymisessä eli niitä poliittisia päätöksiä, jotka tehtiin neuvoston hyväksyessä kyseiset säännökset, ja näiden päätösten perusteluja sellaisina kuin se on esitetty asianomaisten asetusten johdanto-osan kappaleissa, ei tule asettaa kyseenalaisiksi.

(11)	Sen vuoksi yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaa asetusta olisi muutettava.

(12)

Muutoksia olisi sovellettava viimeistään samoista päivämääristä, joista alkaen yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaa asetusta sovelletaan asianomaisilla aloilla sen 204 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Siemen-, naudanliha- sekä maito- ja maitotuotealojen osalta 204 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan 1 päivä heinäkuuta 2008 päiväksi, josta alkaen yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaa asetusta sovelletaan. Myös tässä asetuksessa olisi sen vuoksi vahvistettava kyseisten alojen osalta soveltamisen alkamispäiväksi 1 päivä heinäkuuta 2008.

(13)

Niitä harvoja säännöksiä, jotka hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta sisältyivät jo yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen, oli mainitun asetuksen 204 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2008. Tässä asetuksessa esitettyjä vastaavia muutoksia voitaisiin näin ollen soveltaa samasta päivästä alkaen kuin siemen-, naudanlihasekä maito- ja maitotuotealojen muutoksia, eli 1 päivästä heinäkuuta 2008.

(14)	Asetuksen (EY) N:o 1152/2007 2 artiklassa säädetään, että eräitä kyseisessä asetuksessa käyttöön otettuja maitoalan muutoksia olisi sovellettava vasta 1 päivästä syyskuuta 2008. Tässä asetuksessa tarkoitettujen muutosten osalta olisi säädettävä samasta soveltamisen alkamispäivästä.

(15)	Sokerialan osalta yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaa asetusta sovelletaan asetuksen 204 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan c alakohdan mukaisesti 1 päivästä lokakuuta 2008. Sen vuoksi kyseistä alaa koskevia tämän asetuksen säännöksiä olisi myös alettava soveltaa 1 päivänä lokakuuta 2008.

(16)

Seuraavat hedelmä- ja vihannesalan säännökset ovat vanhentuneita, ja ne olisi näin ollen kumottava oikeusvarmuuden vuoksi: neuvoston asetus (ETY) N:o 449/69, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1969, jäsenvaltioiden hedelmä- ja vihannestuottajien järjestöille myöntämien tukien korvaamisesta (8), neuvoston asetus (ETY) N:o 1467/69, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1969, Marokosta peräisin olevien sitrushedelmien tuonnista (9), neuvoston asetus (ETY) N:o 2511/69, annettu 9 päivänä joulukuuta 1969, erityistoimenpiteistä yhteisön sitrushedelmäalan tuotannon ja kaupan pitämisen parantamiseksi (10), neuvoston asetus (ETY) N:o 2093/70, annettu 20 päivänä lokakuuta 1970, yhteisön hedelmätuotannon uudelleenjärjestelyjä koskevista tietyistä toimenpiteistä annetun asetuksen (ETY) 2517/69 6 artiklan ja 7 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevista yleisistä säännöistä (11), neuvoston asetus (ETY) N:o 846/72, annettu 24 päivänä huhtikuuta 1972, erityistoimenpiteistä sopimusten tekemiseksi sellaisten tomaattien jalostamisen osalta, joita ovat koskeneet interventiotoimenpiteet (12), neuvoston asetus (ETY) N:o 1252/73, annettu 14 päivänä toukokuuta 1973, Kyprokselta peräisin olevien sitrushedelmien tuonnista (13), neuvoston asetus (ETY) N:o 155/74, annettu 17 päivänä joulukuuta 1973, Libanonista peräisin olevien sitrushedelmien tuonnista (14), neuvoston asetus (ETY) N:o 1627/75, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1975, Israelista peräisin olevien tuoreiden sitruunoiden tuonnista (15), neuvoston asetus (ETY) N:o 794/76, annettu 6 päivänä huhtikuuta 1976, lisätoimenpiteistä yhteisön hedelmäntuotannon uudelleenorganisoimiseksi (16), neuvoston asetus (ETY) N:o 1180/77, annettu 17 päivänä toukokuuta 1977, tiettyjen Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista yhteisöön (17), neuvoston asetus (ETY) N:o 10/81, annettu 1 päivänä tammikuuta 1981, yleisten sääntöjen vahvistamisesta hedelmien ja vihannesten osalta vuoden 1979 liittymisasiakirjan täytäntöönpanemiseksi (18), neuvoston asetus (ETY) N:o 40/81, annettu 1 päivänä tammikuuta 1981, Kreikassa kukkakaaleihin ja omenoihin sovellettavien perushintojen ja sisäänostohintojen vahvistamisesta (19), neuvoston asetus (ETY) N:o 3671/81, annettu 15 päivänä joulukuuta 1981, tiettyjen Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista yhteisöön (20), neuvoston asetus (ETY) N:o 1603/83, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1983, varastointielinten säilyttämien vuoden 1981 sadosta peräisin olevien kuivattujen viinirypäleiden ja kuivattujen viikunoiden hävittämistä koskevista erityistoimenpiteistä (21), neuvoston asetus (ETY) N:o 790/89, annettu 20 päivänä maaliskuuta 1989, tuottajajärjestöjen perustamiseen tarkoitetusta kiinteästä lisätuesta sekä laadun ja kaupan pitämisen parantamiseen myönnettävän tuen enimmäismääristä pähkinä- ja johanneksenleipäalalla (22), neuvoston asetus (ETY) N:o 3650/90, annettu 11 päivänä joulukuuta 1990, hedelmiä ja vihanneksia koskevien yhteisten laatuvaatimusten soveltamisen vahvistamistoimenpiteistä Portugalissa (23), neuvoston asetus (ETY) N:o 525/92, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, tilapäisestä korvauksesta Kreikasta lähtöisin olevien tiettyjen tuoreiden hedelmien ja vihannesten kuljetuksille Jugoslavian tilanteen vuoksi (24), neuvoston asetus (ETY) N:o 3438/92, annettu 23 päivänä marraskuuta 1992, Kreikasta peräisin olevien tiettyjen tuoreiden hedelmien ja vihannesten kuljetusta koskevista erityistoimenpiteistä (25), neuvoston asetus (ETY) N:o 3816/92, annettu 28 päivänä joulukuuta 1992, Espanjan ja muiden jäsenvaltioiden välisen kaupan hyvitysmekanismin ja siihen liittyvien toimenpiteiden poistamisesta hedelmä- ja vihannesalalla (26), neuvoston asetus (ETY) N:o 742/93, annettu 17 päivänä maaliskuuta 1993, hyvitysmekanismin poistamisesta hedelmien ja vihannesten osalta Portugalin ja muiden jäsenvaltioiden välisestä kaupasta (27), neuvoston asetus (ETY) N:o 746/93, annettu 17 päivänä maaliskuuta 1993, asetuksissa (ETY) N:o 1035/72 ja (ETY) N:o 1360/78 säädettyjen tuottajajärjestöjen perustamisen edistämistä ja toiminnan helpottamista varten tarkoitetun tuen myöntämisestä Portugalissa (28), neuvoston asetus (EY) N:o 399/94, annettu 21 päivänä helmikuuta 1994, kuivattuja viinirypäleitä koskevista erityistoimenpiteistä (29), neuvoston asetus (EY) N:o 2241/2001, annettu 15 päivänä marraskuuta 2001, valkosipuliin (CN-koodi 0703 20 00) sovellettavan yhteisen tullitariffin autonomisen tullin muuttamisesta (30), neuvoston asetus (EY) N:o 545/2002, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2002, asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osaston mukaisesti hyväksyttyjen tiettyjen pähkinöiden ja johanneksenleipien laatua ja kaupan pitämistä koskevien parantamissuunnitelmien rahoittamisen jatkamisesta ja hasselpähkinöiden erityistuesta (31),

ON ANTANUT SEURAAVAN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1234/2007 seuraavasti:

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2. Viinialan osalta sovelletaan ainoastaan tämän asetuksen 195 artiklaa.”;

b)	Lisätään kohta seuraavasti: ”4. CN-koodiin 0701 kuuluvien tuoreiden tai jäähdytettyjen perunoiden osalta sovelletaan IV osan II lukua.”

2)	Lisätään 3 artiklaan seuraava kohta: ”Komissio vahvistaa tarvittaessa hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan tuotteiden markkinointivuodet.”

3)	Poistetaan 6 artiklan 2 kohdan c alakohta.

Korvataan 8 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)	169,80 euroa 100 kilogrammalta rasvatonta maitojauhetta;”

Korvataan 10 artiklan 1 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f)	ensiluokkainen rasvaton maitojauhe, joka on tehty sumutusmenetelmällä maidosta yhteisössä hyväksytyssä yrityksessä ja jonka valkuaisainepitoisuus on vähintään 34,0 painoprosenttia rasvattomasta kuiva-aineesta.”

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Voi

1. Voin julkinen interventio on avoinna ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä maaliskuuta ja päättyy 31 päivänä elokuuta.

2. Jos interventioon 1 kohdassa säädetyn ajanjakson kuluessa tarjotut määrät ylittävät 30 000 tonnia, komissio voi keskeyttää julkiset interventio-ostot. Tässä tapauksessa ostot voidaan toteuttaa tarjouskilpailumenettelyllä komission myöhemmin määrittelemien tarjouseritelmien mukaisesti.”

7)	Korvataan 22 artikla seuraavasti: ”22 artikla Voi Voin interventiohinnan on oltava 90 prosenttia viitehinnasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta interventiohinnan vahvistamista tarjouskilpailumenettelyllä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.”

8)	Poistetaan 23 artiklan toinen kohta.

Muutetaan 26 artikla seuraavasti:

Korvataan 2 kohdan a alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)	vietäväksi joko jalostamattomana tai jalostettuna perustamissopimuksen liitteessä I tai tämän asetuksen liitteessä XX olevassa III osassa luetelluiksi tuotteiksi, tai”;

Lisätään 2 kohdan a alakohtaan alakohta seuraavasti:

”iii)

62 artiklassa tarkoitettuun teolliseen käyttöön.”

10)

Korvataan 28 artiklan a alakohta seuraavasti:

”a)

seuraavien osalta:

i)	yhteisössä hyväksytyssä yrityksessä kermasta tai maidosta tuotetulle suolattomalle voille, jonka rasvapitoisuus on vähintään 82 painoprosenttia, johon käytetyn maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus on enintään 2 painoprosenttia ja jonka vesipitoisuus on enintään 16 painoprosenttia,

ii)

yhteisössä hyväksytyssä yrityksessä kermasta tai maidosta tuotetulle suolatulle voille, jonka rasvapitoisuus on vähintään 80 painoprosenttia, johon käytetyn maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus on enintään 2 painoprosenttia, jonka vesipitoisuus on enintään 16 painoprosenttia ja jonka suolapitoisuus on enintään 2 painoprosenttia.”

11)

Korvataan 29 artikla seuraavasti:

”29 artikla

Voita koskevat edellytykset ja tuen taso

Komissio vahvistaa voita koskevan tuen määrän ottaen huomioon varastointikustannukset sekä tuoreen ja varastoidun voin ennakoidun hintakehityksen.

Jos varastoja purettaessa markkinat ovat varastoinnin aikana kehittyneet epäedulliseen suuntaan, joka ei ollut ennakoitavissa, tuen määrää voidaan lisätä.”

12)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)	Poistetaan 1 kohdan d alakohta.

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Komissio vahvistaa 1 kohdassa säädetyn yksityisen varastoinnin tuen ennakolta tai tarjouskilpailumenettelyllä.

Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen juustojen osalta tuki vahvistetaan ottaen huomioon varastointikustannukset sekä tukea saavien ja muiden markkinoille tulevien juustojen välillä ylläpidettävä tasapaino.”

13)	Poistetaan 35 artikla.

14)

Korvataan 50 artiklan 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5. Sokeriyritysten, jotka eivät ole allekirjoittaneet ennen kylvöä toimitussopimuksia kiintiöjuurikkaan vähimmäishintaan sokerikiintiötään vastaavasta juurikasmäärästä, jota on tapauksen mukaan mukautettu 52 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti vahvistetulla ennalta ehkäisevällä markkinoiltapoiston kertoimella, on maksettava kaikesta sokeriksi jalostamastaan sokerijuurikkaasta ainakin kiintiöjuurikkaan vähimmäishinta.

6. Toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan asianomaisen jäsenvaltion luvalla poiketa 3, 4 ja 5 kohdasta.”

15)

Korvataan 52 artikla seuraavasti:

”52 artikla

Sokerin poistaminen markkinoilta

1. Jotta markkinoiden rakenteellinen tasapaino säilyisi viitehintaa lähellä olevalla hintatasolla, komissio voi päättää poistaa markkinoilta tietyn markkinointivuoden osalta kiintiöiden mukaisesti tuotetut sokeri- tai isoglukoosimäärät, jotka ylittävät tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketun enimmäismäärän, ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat yhteisön sitoumukset.

2. Edellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu markkinoiltapoiston enimmäismäärä lasketaan kullekin yritykselle, jolla on kiintiö, kertomalla sen kiintiö kertoimella, jonka komissio vahvistaa odotettavissa olevan markkinakehityksen perusteella viimeistään edellisen markkinointivuoden 16 päivänä maaliskuuta. Markkinointivuoden 2008/2009 osalta kyseistä kerrointa sovelletaan viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2008 myönnettyyn, asetuksen (EY) N:o 320/2006 mukaisesti alennettuun kiintiöön.

Ajantasaistetun markkinakehityksen perusteella komissio voi päättää viimeistään kyseisen markkinointivuoden 31 päivänä lokakuuta joko mukauttaa kerrointa tai, jos päätöstä ei ole tehty tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, vahvistaa kertoimen.

3. Kunkin yrityksen, jolle on myönnetty kiintiö, on varastoitava omalla kustannuksellaan seuraavan markkinointivuoden alkuun saakka kiintiön mukaisesti tuotetut sokerimäärät, jotka ylittävät 2 kohdan mukaisesti lasketun enimmäismäärän. Jonakin markkinointivuonna markkinoilta poistettuja sokeri- tai isoglukoosimääriä pidetään ensimmäisinä seuraavan markkinointivuoden kiintiössä tuotettavina määrinä.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, komissio voi sokerialan odotettavissa olevan markkinakehityksen huomioon ottaen päättää, että kuluvana ja/tai seuraavana markkinointivuonna markkinoilta poistettua sokeria tai isoglukoosia pidetään kokonaan tai osittain

a)	ylijäämäsokerina tai -isoglukoosina, jota voidaan käyttää teollisuudelle tarkoitettuna sokerina tai isoglukoosina; tai

b)	väliaikaisena kiintiötuotantona, josta osa voidaan varata vientiä varten noudattaen perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvia yhteisön sitoumuksia.

4. Jos sokeritarjonta yhteisössä on riittämätöntä, komissio voi päättää, että tietty määrä markkinoilta poistettua sokeria voidaan myydä yhteisön markkinoilla ennen markkinoiltapoistamisjakson päättymistä.

5. Jos markkinoilta poistettua sokeria pidetään seuraavan markkinointivuoden ensimmäisenä sokerintuotantona, sokerijuurikkaan viljelijöille maksetaan kyseisen markkinointivuoden vähimmäishinta.

Jos markkinoilta poistettu sokeri voidaan käyttää teollisuudelle tarkoitettuna sokerina tai se viedään tämän artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, sokerijuurikkaan vähimmäishintaa koskevia 49 artiklan vaatimuksia ei sovelleta.

Jos markkinoilta poistettu sokeri myydään yhteisön markkinoilla ennen markkinoiltapoistamisjakson päättymistä 4 kohdan mukaisesti, sokerijuurikkaan viljelijöille maksetaan kuluvan markkinointivuoden vähimmäishinta.”

16)

Lisätään artikla seuraavasti:

”52 a artikla

Sokerin poistaminen markkinoilta markkinointivuosina 2008/2009 ja 2009/2010

1. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 52 artiklan 2 kohdassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden kansallista kiintiötä on alennettu asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan ja 4 a artiklan 4 kohdan mukaisen kiintiöstä luopumisen vuoksi, komissio vahvistaa kertoimen markkinointivuosien 2008/2009 ja 2009/2010 osalta soveltamalla tämän asetuksen liitettä VII c.

2. Yritykseen, joka asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti luopuu seuraavasta markkinointivuodesta alkaen yritykselle myönnetystä kokonaiskiintiöstä, ei yrityksen pyynnöstä sovelleta tämän asetuksen 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kertoimia. Pyyntö on esitettävä ennen sen markkinointivuoden päättymistä, johon markkinoiltapoistoa sovelletaan.”

17)

Korvataan 59 artikla seuraavasti:

”59 artikla

Kiintiöiden hallinnointi

1. Komissio mukauttaa liitteessä VI vahvistettuja kiintiöitä markkinointivuoden 2008/2009 osalta viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2008, markkinointivuoden 2009/2010 osalta viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2009 ja markkinointivuoden 2010/2011 osalta viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2010. Mukautuksissa on otettava huomioon tämän artiklan 2 kohdan ja tämän asetuksen 58 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan ja 4 a artiklan 4 kohdan soveltamisen tulokset.

2. Jotta vältetään markkinoiden epätasapaino markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen, komissio päättää asetuksessa (EY) N:o 320/2006 säädetyn rakenneuudistusjärjestelmän tulokset huomioon ottaen viimeistään 28 päivään helmikuuta 2010 mennessä yhteisen prosenttiosuuden, jolla on tarpeen alentaa olemassa olevia sokeri- ja isoglukoosikiintiöitä jäsenvaltiota tai aluetta kohden. Jäsenvaltioiden on mukautettava kunkin yrityksen kiintiötä tämän mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, komissio vahvistaa niitä jäsenvaltioita, joiden kansallista kiintiötä on alennettu asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan ja 4 a artiklan 4 kohdan mukaisen kiintiöstä luopumisen vuoksi, koskevan prosenttiosuuden soveltamalla tämän asetuksen liitettä VII a. Näiden jäsenvaltioiden on mukautettava kunkin alueelleen sijoittautuneen yrityksen, jolle on myönnetty kiintiö, prosenttiosuutta tämän asetuksen liitteen VII b mukaisesti.

Tämän kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa ei sovelleta perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin.”

18)

Muutetaan 60 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan otsikko seuraavasti: ”60 artikla Kansallisen kiintiön uudelleen jakaminen ja kiintiöiden alentaminen”

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltio voi alentaa alueelleen sijoittautuneelle yritykselle myönnettyä sokeri- tai isoglukoosikiintiötä enintään 10 prosentilla markkinointivuoden 2008/2009 ja sen jälkeisten markkinointivuosien osalta kunnioittaen samalla yritysten vapautta osallistua asetuksella (EY) N:o 320/2006 perustettuihin mekanismeihin. Tällöin jäsenvaltioiden on sovellettava puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita.”

Lisätään kohta seuraavasti:

”4. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 3 kohdassa säädetään, sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 a artiklaa jäsenvaltioiden on mukautettava kyseiselle yritykselle myönnettyä sokerikiintiötä soveltamalla mainitun artiklan 4 kohdan mukaisesti määritettyä alennusta tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetun prosenttiosuuden rajoissa.”

19)

Korvataan 64 artiklan c kohta seuraavasti:

”c)	sokeri ja isoglukoosi, jotka on poistettu markkinoilta 52 ja 52 a artiklan mukaisesti ja joiden osalta 52 artiklan 3 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia ei ole täytetty.”

20)

Korvataan 101 artiklan b–e alakohta seuraavasti:

”b)	kakkujen ja leivosten sekä jäätelön valmistajat;

c)	muiden komission myöhemmin määrittelemien elintarvikkeiden valmistajat;

d)	voiöljyä sellaisenaan käyttävät kuluttajat.”

21)	Korvataan 102 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Yhteisön tuki on 18,15 euroa/100 kg kaikkien maitojen osalta. Muille tukikelpoisille maitotuotteille myönnettävän tuen määrät vahvistetaan ottaen huomioon kyseisen tuotteen maitopitoisuus.”

22)

Lisätään II osan I osaston IV lukuun jakso seuraavasti:

”IV a jakso

Hedelmä- ja vihannesalan tuet

I alajakso

Tuottajaryhmät

103 a artikla

Tuki tuottajaryhmille

1. Siirtymäkaudella, joka on myönnetty 125 e artiklan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat myöntää tuottajaorganisaatioksi hyväksymistä varten muodostetuille hedelmä- ja vihannesalan tuottajaryhmille:

a)	tukea kannustaakseen niiden muodostamista ja helpottaakseen niiden hallinnoimista;

b)	tukea joko suoraan tai luottolaitosten välityksellä tarkoituksena kattaa osa hyväksymisen saamiseksi tarvittavista investoinneista, jotka on esitetty 125 e artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetussa hyväksymissuunnitelmassa.

2. Yhteisö korvaa 1 kohdassa tarkoitetun tuen sellaisten komission myöhemmin antamien sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat tällaisten toimenpiteiden rahoitusta, muun muassa kynnyksiä ja enimmäismääriä sekä yhteisön rahoitusosuutta.

3. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuki määritetään kunkin tuottajaryhmän osalta sen kaupan pidetyn tuotannon arvon perusteella ja se on tasoltaan:

10 prosenttia ensimmäisen markkinointivuoden osalta, 10 prosenttia toisen markkinointivuoden osalta, 8 prosenttia kolmannen markkinointivuoden osalta, 6 prosenttia neljännen markkinointivuoden osalta ja 4 prosenttia viidennen markkinointivuoden osalta, kaupan pidetyn tuotannon arvosta niissä jäsenvaltioissa, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen; ja

ensimmäisenä vuonna 5 prosenttia, toisena vuonna 5 prosenttia, kolmantena vuonna 4 prosenttia, neljäntenä vuonna 3 prosenttia ja viidentenä vuonna 2 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla yhteisön syrjäisimmillä alueilla tai Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä 18 päivänä syyskuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1405/2006 (32) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla Egeanmeren pienillä saarilla.

Näitä tasoja voidaan alentaa suhteessa kynnyksen ylittävän kaupan pidetyn tuotannon arvoon. Tuottajaryhmälle maksettavalle tuelle voidaan minä tahansa vuotena asettaa yläraja.

II alajakso

Toimintarahastot ja -ohjelmat

103 b artikla

Toimintarahastot

1. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot voivat perustaa toimintarahaston. Toimintarahastoa rahoitetaan:

a)	jäsenten tai itse tuottajaorganisaation maksuosuuksilla;

b)	yhteisön taloudellisella tuella, jota voidaan myöntää tuottajaorganisaatioille.

2. Toimintarahastosta rahoitetaan ainoastaan jäsenvaltioiden 103 g artiklan mukaisesti hyväksymiä toimintaohjelmia.

103 c artikla

Toimintaohjelmat

1. Hedelmä- ja vihannesalan toimintaohjelmilla on oltava vähintään kaksi 122 artiklan c alakohdassa tarkoitetuista tai seuraavista tavoitteista:

a)	tuotannonsuunnittelu;

b)	tuotteen laadun parantaminen;

c)	tuotteen kaupallisen arvon lisääminen;

d)	tuotteiden menekin edistäminen riippumatta siitä, ovatko kyseessä tuoretuotteet vai jalosteet;

e)	ympäristötoimenpiteet ja ympäristöystävälliset tuotantomenetelmät, myös luonnonmukainen maatalous;

f)	kriisinehkäisy ja -hallinta.

2. Kriisinehkäisyllä ja -hallinnalla on pyrittävä välttämään hedelmä- ja vihannesmarkkinoilla esiintyvät kriisit ja ratkaisemaan ne seuraavin toimenpitein:

a)	markkinoiltapoisto;

b)	hedelmien ja vihannesten korjaaminen raakana tai niiden korjaamatta jättäminen;

c)	menekinedistäminen ja tiedotus;

d)	koulutustoimenpiteet;

e)	satovakuutus;

f)	sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten tukeminen.

Enintään kolmannes toimintaohjelman menoista saa liittyä kriisinehkäisy- ja -hallintatoimenpiteisiin, kolmannessa alakohdassa tarkoitettu pääoman takaisinmaksu ja korko mukaan lukien.

Kriisinehkäisy- ja -hallintatoimenpiteiden rahoittamiseksi tuottajaorganisaatiot voivat ottaa lainoja kaupallisin ehdoin. Tässä tapauksessa pääoman takaisinmaksu ja lainoista perittävä korko voivat muodostaa osan toimintaohjelmasta, ja sille voidaan siten myöntää 103 d artiklan mukaista yhteisön taloudellista tukea. Kriisinehkäisyn ja -hallinnan erityistoimet on rahoitettava joko tällaisin lainoin tai suoraan mutta ei molempia käyttäen.

3. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että

a)	toimintaohjelmien on sisällettävä vähintään kaksi ympäristötointa; tai

b)	toimintaohjelmien menoista vähintään 10 prosentilla on katettava ympäristötoimia.

Ympäristötoimien on oltava Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (33) 39 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa maatalouden ympäristötuille asetettujen vaatimusten mukaisia.

Kun vähintään 80 prosenttia tuottajaorganisaation kaikista tuottajajäsenistä on sitoutunut yhteen tai useampaan samanlaiseen edellä mainitussa säännöksessä tarkoitettuun maatalouden ympäristösitoumukseen, on kukin näistä sitoumuksista laskettava ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuksi ympäristötoimeksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille ympäristötoimille myönnettävällä tuella on katettava toimesta aiheutuvia lisäkustannuksia ja tulon menetyksiä.

4. Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan Bulgariassa ja Romaniassa vasta 1 päivästä tammikuuta 2011.

5. Ympäristöpaineita lisäävät investoinnit ovat sallittuja vain, jos on otettu käyttöön tehokkaat järjestelyt ympäristön suojaamiseksi näiltä paineilta.

103 d artikla

Yhteisön taloudellinen tuki

1. Yhteisön taloudellisen tuen määrä on yhtä suuri kuin 103 b artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tosiasiallisesti suoritettujen maksuosuuksien määrä, mutta kuitenkin enintään 50 prosenttia tosiasiallisesti aiheutuneista menoista.

2. Yhteisön taloudellinen tuki voi olla enintään 4,1 prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta.

Prosenttiosuutta voidaan kuitenkin korottaa 4,6 prosenttiin kaupan pidetyn tuotannon arvosta edellyttäen, että määrä, joka ylittää 4,1 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta, käytetään yksinomaan kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteisiin.

3. Tuottajaorganisaation pyynnöstä 1 kohdassa säädetty prosenttiosuus on 60 prosenttia, kun kyse on toimintaohjelmasta tai sen osasta, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

a)	sen esittää useampi yhteisön tuottajaorganisaatio, joka harjoittaa eri jäsenvaltioissa ylikansallista toimintaa;

b)	sen esittää yksi tai useampi tuottajaorganisaatio, joka harjoittaa toimialakohtaisesti toteutettavia toimia;

se koskee yksinomaan erityistä tukea maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 (34) soveltamisalaan 31 päivään joulukuuta 2008 saakka ja 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 (35) soveltamisalaan kuuluvalle, luonnonmukaisten tuotteiden tuotannolle;

d)	sen esittää tuottajaorganisaatio jossakin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen Euroopan unioniin liittyneessä jäsenvaltiossa ja se koskee enintään vuoden 2013 loppuun kestäviä toimenpiteitä;

e)	se on ensimmäinen toimintaohjelma, jonka esittää hyväksytty tuottajaorganisaatio, joka on sulautunut toiseen hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon;

f)	se on ensimmäinen toimintaohjelma, jonka hyväksytty tuottajaorganisaatioiden liitto esittää;

g)	sen esittää tuottajaorganisaatio jäsenvaltiossa, jossa tuottajaorganisaatiot pitävät kaupan alle 20:tä prosenttia hedelmien ja vihannesten tuotannosta;

h)	sen esittää tuottajaorganisaatio jollakin yhteisön syrjäisimmistä alueista;

i)	se kattaa ainoastaan erityistuen toimille, joiden tarkoituksena on edistää hedelmien ja vihannesten kulutusta oppilaitoksissa olevien lasten keskuudessa.

4. Edellä 1 kohdassa säädetty prosenttiosuus on 100 prosenttia, kun on kyse markkinoilta poistettavista hedelmistä ja vihanneksista, joiden osuus voi olla enintään 5 prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon määrästä ja jotka poistetaan markkinoilta:

ilmaisjakeluna jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten hyväksymille hyväntekeväisyysorganisaatioille tai -säätiöille niiden toimintaan sellaisten henkilöiden hyväksi, joita kansallisessa lainsäädännössä pidetään oikeutettuina valtion apuun erityisesti elämiseen tarvittavien varojen puutteellisuuden takia;

b)	ilmaisjakeluna rangaistuslaitoksille, kouluille, oppilaitoksille ja lasten lomaleireille sekä jäsenvaltioiden nimeämille sairaaloille ja vanhainkodeille, jotka toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näin jaetut määrät ovat niiden tavallisesti ostamien määrien lisänä.

103 e artikla

Kansallinen taloudellinen tuki

1. Kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden alueet, joilla tuottajien järjestäytymisaste hedelmä- ja vihannessektorilla on erityisen alhainen, jäsenvaltiot voivat komission luvalla asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä maksaa tuottajaorganisaatioille kansallista taloudellista tukea, joka on suuruudeltaan enintään 80 prosenttia 103 b artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista maksuosuuksista. Tämä tuki lisätään toimintarahastoon. Yhteisö voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä korvata ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tuen, kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden alueet, joiden hedelmä- ja vihannestuotannon arvosta alle 15 prosenttia pidetään kaupan tuottajaorganisaatioiden kautta ja joiden hedelmä- ja vihannestuotanto edustaa vähintään 15 prosenttia niiden maatalouden kokonaistuotannosta.

2. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 180 artiklassa säädetään, kansalliseen taloudelliseen tukeen, joka sallitaan 1 kohdan mukaisesti, ei sovelleta perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa.

103 f artikla

Toimintaohjelmien kansallinen säännöstö ja kansallinen strategia

1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallinen säännöstö 103 c artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja ympäristötoimia koskevien yleisedellytysten laatimiseksi. Säännöstössä on edellytettävä erityisesti, että tällaisten toimien on täytettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 asianomaiset vaatimukset, myös sen 5 artiklassa säädetyt täydentävyyttä, johdonmukaisuutta ja vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset.

Jäsenvaltion on toimitettava kansallista säännöstöään koskeva ehdotuksensa komissiolle, joka voi vaatia siihen muutoksia kolmen kuukauden kuluessa, jos se katsoo, ettei ehdotus mahdollista niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka on asetettu perustamissopimuksen 174 artiklassa ja kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa (36). Myös toimintaohjelmista rahoitettavien yksittäisten tilojen investointien on oltava mainittujen tavoitteiden mukaisia.

2. Jäsenvaltioiden on laadittava hedelmä- ja vihannesmarkkinoilla toteutettaville kestäville toimintaohjelmille kansallinen strategia. Strategiaan on sisällyttävä seuraavat osatekijät:

a)	tilanneanalyysi vahvuuksien ja heikkouksien osalta sekä kehitysmahdollisuuksista;

b)	perusteet valituille ensisijaisille toimille;

c)	toimintaohjelmien tavoitteet sekä välineet ja suoritusindikaattorit;

d)	toimintaohjelmien arviointi;

e)	tuottajaorganisaatioiden raportointivelvollisuudet.

Kansallisen strategian on sisällettävä myös 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen säännöstö.

3. Jäsenvaltioihin, joissa ei ole hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita, ei sovelleta 1 ja 2 kohtaa.

103 g artikla

Toimintaohjelmien hyväksyminen

1. Toimintaohjelman luonnos on esitettävä toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joiden on hyväksyttävä tai hylättävä se tai vaadittava sen muuttamista tämän alajakson säännösten mukaiseksi.

2. Tuottajaorganisaatioiden on annettava jäsenvaltiolle tiedoksi arvio kunkin vuoden toimintarahaston suuruudesta ja esitettävä tälle asianmukaiset perusteet, jotka pohjautuvat toimintaohjelmaa koskeviin arvioihin, kuluvan vuoden ja mahdollisesti edellisten vuosien menoihin sekä tarvittaessa arvioihin tulevan vuoden tuotantomääristä.

3. Jäsenvaltion on ilmoitettava tuottajaorganisaatiolle tai tuottajaorganisaatioiden liitolle yhteisön taloudellisen tuen arvioitu määrä 103 d artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä noudattaen.

4. Yhteisön taloudellinen tuki maksetaan toimintaohjelmasta katetuista toimista aiheutuneiden menojen perusteella. Samoista toimista voidaan maksaa ennakkoa takauksen tai vakuuden asettamista vastaan.

5. Jotta tuottajaorganisaatio voisi saada yhteisön taloudellisen tuen loppuosan, sen on annettava jäsenvaltiolle tiedoksi edellisen vuoden lopullisten menojen määrä tarvittavin asiakirjanäytöin.

6. Toimintaohjelman sekä tuottajien ja tuottajaorganisaatioiden ja toisaalta yhteisön sille antaman rahoituksen on kestettävä vähintään kolme ja enintään viisi vuotta.

103 h artikla

Täytäntöönpanosäännöt

Komissio vahvistaa tämän jakson soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti:

a)	säännöt, jotka koskevat 103 a artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden rahoitusta, myös kynnyksiä ja enimmäismääriä sekä yhteisön rahoitusosuutta tuen osalta;

b)	edellä 103 e artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden korvaamisessa noudatettavat osuudet ja säännöt;

c)	säännöt, joita sovelletaan yksittäisten tilojen investointeihin;

d)	edellä 103 g artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten ja tiedoksiantojen määräajat:

e)	säännöt, jotka koskevat 103 g artiklassa tarkoitettua yhteisön taloudellisen avun maksamista osissa.

23)

Muutetaan 113 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komissio voi säätää seuraavien alojen yhden tai useamman tuotteen kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista:

a)	oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit liitteessä I olevan VII osan a kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta;

b)	hedelmät ja vihannekset;

c)	hedelmä- ja vihannesjalosteet;

banaani;

e)	elävät kasvit.”

Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

muutetaan a alakohta seuraavasti:

ia)

korvataan iii alakohta seuraavasti:

”iii)

kuluttajien tarve saada riittäviä ja avoimia tuotetietoja, sisältäen erityisesti hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan tuotteiden osalta tuotteen alkuperämaan, luokan ja tarpeen mukaan lajikkeen (tai kaupallisen tyypin);”

ib)

lisätään kohta seuraavasti:

”v)	hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostejalan osalta YK:n Euroopan talouskomission (YK/ECE) hyväksymät standardisuositukset.”

ii)

Korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)	voivat koskea erityisesti tuotteen laatua, luokittelua, painoa, kokoluokittelua, pakkaamista, käärimistä, varastointia, kuljetusta, tarjontamuotoa, kaupan pitämistä, alkuperää ja pakkausmerkintöjä.”

24)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”113 a artikla

Hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden kaupan pitämistä koskevat lisävaatimukset

1. Hedelmä- ja vihannesalan tuotteita, jotka on tarkoitettu myytäviksi tuoreena kuluttajalle, voidaan pitää kaupan ainoastaan, jos ne ovat terveitä, puhtaita ja laadultaan kauppakelpoisia ja jos alkuperämaa on ilmoitettu.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa ja 113 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia sovelletaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa, myös tuonnissa ja viennissä, ellei komissio säädä toisin.

3. Sellaisten hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostejalan tuotteiden haltija, joita hyväksytyt kaupan pitämisen vaatimukset koskevat, ei saa pitää niitä esillä myyntitarkoituksessa, saattaa myyntiin tai myydä, toimittaa tai pitää kaupan niitä jollakin muulla tavoin yhteisössä, elleivät ne ole mainittujen vaatimusten mukaisia, ja hän vastaa siitä, että näitä vaatimuksia noudatetaan.

4. Sen lisäksi, mitä 113 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, ja rajoittamatta niiden erityissäännösten soveltamista, joita komissio voi vahvistaa 194 artiklan mukaisesti erityisesti vaatimustenmukaisuustarkastusten soveltamisesta jäsenvaltioissa yhdenmukaisesti, jäsenvaltioiden on hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta tarkastettava valikoivasti riskianalyysin pohjalta, ovatko kyseiset tuotteet niitä koskevien kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia. Nämä tarkastukset on kohdistettava tuotantoalueilta lähtöä edeltävään tuotteiden pakkaus- tai lastausvaiheeseen. Kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osalta tarkastukset on tehtävä ennen luovutusta vapaaseen liikkeeseen.

113 b artikla

Enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan pitäminen kaupan

1. Enintään 12 kuukauden ikäisistä 1 päivänä heinäkuuta 2008 tai sen jälkeen teurastetuista nautaeläimistä peräisin olevaan lihaan, riippumatta siitä, onko se tuotettu yhteisössä vai tuotu kolmansista maista, sovelletaan liitteessä XI a vahvistettuja edellytyksiä ja erityisesti sen III kohdassa vahvistettuja käytettäviä myyntinimikkeitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 42 artiklan 2 kohdan sekä liitteessä V olevan A kohdan säännösten soveltamista.

Enintään 12 kuukauden ikäisistä ennen 1 päivää heinäkuuta 2008 teurastetuista eläimistä peräisin olevaa lihaa voidaan kuitenkin pitää edelleen kaupan täyttämättä liitteessä XI a vahvistettuja edellytyksiä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ei sovelleta nautaeläimistä peräisin olevaan lihaan, jota koskeva suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on rekisteröity maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 510/2006 (37) mukaisesti ennen 29 päivää kesäkuuta 2007.

25)

Muutetaan 121 artikla seuraavasti:

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

edellä 113 ja 113 a artiklassa tarkoitetut kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, mukaan luettuina säännöt, jotka koskevat:

i)	vaatimusten soveltamisesta tehtäviä poikkeuksia tai vapautuksia;

ii)	vaatimuksiin liittyviä merkintöjä sekä kaupan pitämistä ja pakkausmerkintöjä;

iii)	vaatimusten soveltamista yhteisöön tuotuihin tai yhteisöstä vietyihin tuotteisiin;

iv)	113 a artiklan 1 kohdan osalta sen määrittelemistä, millainen on terve, puhdas ja laadultaan kauppakelpoinen tuote.”

Lisätään alakohta seuraavasti:

”j)

niiden edellytysten osalta, joita on 113 b artiklan mukaisesti käytettävä enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan kaupan pitämisessä:

i)	käytännöt liitteessä XI a olevassa II kohdassa määritellyn luokan kirjaintunnuksen ilmoittamiseksi siltä osin kuin on kyse käytettävien kirjainten sijainnista ja koosta;

ii)	liitteessä XI a olevassa VIII kohdassa tarkoitettu lihan tuonti kolmansista maista siltä osin kuin on kyse tämän asetuksen noudattamisen varmistamismenetelmästä.”

c)	Lisätään kohta seuraavasti: ”Komissio voi muuttaa liitteessä XI a olevassa III(2) kohdassa esitetyn taulukon B osaa.”

26)

Muutetaan 122 artikla seuraavasti:

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

muodostuvat seuraavien alojen tuottajista:

humala;

ii)	oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit;

iii)	hedelmät ja vihannekset niiden tuottajien osalta, jotka viljelevät yhtä tai useampaa kyseisen alan tuotetta ja/tai tällaisia yksinomaan jalostukseen tarkoitettuja tuotteita;

iv)	silkkiäistoukka;”

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

pyrkivät tiettyyn päämäärään, johon voi sisältyä, tai hedelmä- ja vihannesalan ollessa kyseessä, on sisällyttävä erityisesti yksi tai useampi seuraavista tavoitteista:

i)	varmistaa tuotannon suunnittelu ja sen mukauttaminen kysyntää vastaavaksi, erityisesti määrän ja laadun osalta;

ii)	jäsentensä tuottamien tuotteiden tarjonnan keskittäminen ja markkinoille saattaminen;

iii)	tuotantokustannusten optimoiminen ja tuottajahintojen vakauttaminen.”

27)

Muutetaan 123 artikla seuraavasti:

a)	Ensimmäisestä kohdasta tulee 1 kohta.

b)	Korvataan toinen kohta seuraavasti: ”2. Silloin kun 1 kohdassa tarkoitetut toimialakohtaiset organisaatiot harjoittavat toimintaansa usean jäsenvaltion alueella, hyväksynnän myöntää komissio ilman 195 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean myötävaikutusta.”

Lisätään kohta seuraavasti:

”3. Sen lisäksi, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä myös toimialakohtaiset organisaatiot:

a)	jotka koostuvat edustajista taloudellisten toimien aloilta, jotka liittyvät hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden tuotantoon ja/tai kauppaan ja/tai jalostukseen;

b)	jotka on muodostettu kokonaan tai osittain niihin kuuluvien organisaatioiden tai yhteenliittymien aloitteesta;

jotka harjoittavat kuluttajien edun huomioon ottaen yhdellä tai useammalla yhteisön alueella vähintään kahta seuraavista toimista:

i)	tuotantoa ja markkinoita koskevan tietämyksen ja avoimuuden parantaminen;

ii)	hedelmien ja vihannesten markkinoille saattamisen entistä paremman yhteensovittamisen edistäminen erityisesti markkina- ja muiden tutkimusten avulla;

iii)	yhteisön sääntelyn kanssa yhteensopivien vakiosopimusten laatiminen;

iv)	hedelmiin ja vihanneksiin liittyvän potentiaalin enempi hyödyntäminen;

v)	tiedottaminen ja tutkimukset tuotannon ohjaamiseksi markkinoiden vaatimuksiin ja kuluttajien makuun ja odotuksiin entistä paremmin mukautettujen tuotteiden suuntaan, erityisesti tuotteiden laadun ja ympäristönsuojelun osalta;

vi)	keinojen etsiminen kasvinsuojeluaineiden ja muiden tuotantopanosten käytön rajoittamiseksi ja tuotteiden laadun varmistamiseksi sekä maaperän ja vesien suojelemiseksi;

vii)	sellaisten menetelmien ja keinojen kehittäminen, joilla parannetaan tuotteiden laatua;

viii)

luonnonmukaisen maatalouden ja alkuperänimitysten, laatumerkintöjen ja maantieteellisten merkintöjen arvostaminen ja suojaaminen;

ix)	integroidun tuotannon tai muiden ympäristöystävällisten tuotantotapojen edistäminen;

x)	liitteessä XVI a olevassa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien sääntöjen vahvistaminen yhteisön tai kansallisia sääntöjä tiukempina.”

28)

Lisätään II osan II osaston II lukuun jakso seuraavasti:

”I a jakso

Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioita ja toimialakohtaisia organisaatioita sekä tuottajaryhmiä koskevat säännöt

I alajakso

Tuottajaorganisaatioiden perussäännöt ja hyväksyntä

125 a artikla

Tuottajaorganisaatioiden perussäännöt

1. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaation perussäännöissä on määrättävä, että sen jäsentuottajien on erityisesti:

a)	sovellettava tuottajaorganisaation hyväksymiä sääntöjä, jotka liittyvät tuotantoilmoitusvelvoitteeseen, tuotantoon, kaupan pitämiseen ja ympäristönsuojeluun;

b)	kuuluttava minkä tahansa 122 artiklan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun, tietyn tilan tietyn tuotteen osalta vain yhteen tuottajaorganisaatioon;

c)	myytävä tuottajaorganisaation välityksellä koko kyseinen tuotantonsa;

d)	toimitettava tuottajaorganisaation tilastotarkoituksiin pyytämät tiedot, jotka koskevat erityisesti viljelyaloja, satoja, tuotoksia ja suoramyyntiä;

e)	suoritettava säännöissä määrätyt maksut 103 b artiklassa säädettyjen toimintarahastojen perustamiseksi ja kartuttamiseksi.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdan c alakohdassa säädetään, tuottajajäsenet voivat tuottajaorganisaation luvalla ja tuottajaorganisaation vahvistamin edellytyksin:

a)	myydä enintään tietyn osuuden tuotannostaan ja/tai tuotteistaan suoraan tilalla ja/tai tilan ulkopuolella kuluttajille näiden omiin tarpeisiin; jäsenvaltio vahvistaa tämän osuuden, jonka on oltava vähintään 10 prosenttia;

b)	pitää kaupan itse tai oman organisaation osoittaman toisen tuottajaorganisaation välityksellä tuotteita, joiden määrä on oman tuottajaorganisaation kaupan pidettävän tuotannon määrään nähden vähäinen;

c)	pitää kaupan itse tai oman organisaationsa osoittaman toisen tuottajaorganisaation välityksellä tuotteita, jotka ominaispiirteidensä vuoksi eivät ensisijaisesti kuulu tuottajajäsenen oman tuottajaorganisaation kaupallisen toiminnan piiriin.

3. Tuottajaorganisaation perussäännöissä on lisäksi määrättävä:

a)	menettelyistä, joilla 1 kohdassa tarkoitetut säännöt määritellään, annetaan ja muutetaan;

b)	tuottajaorganisaation rahoittamiseen tarvittavien maksujen perimisestä jäseniltä;

c)	säännöistä, jotka varmistavat, että tuottajajäsenet voivat demokraattisella tavalla valvoa organisaatiota ja päätöksentekoa;

d)	seuraamuksista, kun tuottajaorganisaation perussääntöjen mukaisia velvoitteita, erityisesti maksujen suorittamista, jätetään noudattamatta tai tuottajaorganisaation hyväksymiä sääntöjä rikotaan;

e)	säännöistä, jotka liittyvät uusien jäsenten hyväksymiseen ja erityisesti jäsenyyden vähimmäiskestoon;

f)	tuottajaorganisaation toiminnan kannalta välttämättömistä kirjanpito- ja budjettisäännöistä.

4. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden katsotaan toimivan taloudellisissa asioissa jäsentensä nimissä ja näiden puolesta.

125 b artikla

Hyväksyntä

1. Jäsenvaltion on hyväksyttävä hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiksi kaikki oikeussubjektit tai oikeussubjektin tarkoin määritellyt osat, jotka hakevat tällaista hyväksymistä, jos:

niiden tavoitteena on käyttää ympäristöystävällisiä viljelymenetelmiä, tuotantotekniikoita ja jätehuoltomenetelmiä erityisesti veden, maaperän ja maiseman laadun suojelemiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tai parantamiseksi, ja jos ne täyttävät 122 ja 125 a artiklassa säädetyt vaatimukset ja esittävät tästä asianmukaisen selvityksen;

b)	niillä on vähimmäismäärä jäseniä ja niiden kaupan pidetyn tuotannon määrä tai arvo täyttää jäsenvaltion asettamat vähimmäisvaatimukset, ja ne esittävät tästä asianmukaisen selvityksen;

on olemassa riittävä selvitys siitä, että ne voivat toteuttaa toimintaansa asianmukaisesti niin keston, tehokkuuden kuin tarjonnan keskittämisen suhteen, mitä varten jäsenvaltiot voivat päättää, minkä 122 artiklan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetuista tuotteista tai tuoteryhmistä olisi kuuluttava tuottajaorganisaation piiriin;

d)	todella antavat jäsentuottajilleen ympäristöystävällisten viljelymenetelmien toteuttamiseen tarvittavaa teknistä apua;

e)	ne asettavat tosiasiallisesti tuottajajäsenten käyttöön tarpeen mukaan teknisiä apuvälineitä tuotteiden keräämiseksi, varastoimiseksi, pakkaamiseksi ja kaupan pitämiseksi;

f)	ne varmistavat toimintansa asianmukaisen kaupallisen ja kirjanpidollisen hallinnoinnin; ja

g)	niillä ei ole määräävää markkina-asemaa tietyillä markkinoilla, ellei perustamissopimuksen 33 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin pyrkiminen sitä edellytä.

2. Jäsenvaltioiden on

a)	päätettävä tuottajaorganisaation hyväksymisestä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus kaikkine selvityksineen on tehty;

tehtävä säännöllisin väliajoin tarkastuksia varmistuakseen, että tuottajaorganisaatiot ovat tämän luvun edellytysten mukaisia, määrättävä näihin organisaatioihin sovellettavista seuraamuksista, jos tämän asetuksen säännöksiä ei noudateta tai niiden noudattamisessa ilmenee epäsäännönmukaisuuksia, sekä päätettävä tarvittaessa hyväksymisen peruuttamisesta;

c)	ilmoitettava komissiolle vuosittain hyväksymisen myöntämistä, epäämistä tai peruuttamista koskevista päätöksistä.

II alajakso

Tuottajaorganisaatioiden liitto ja tuottajaryhmät

125 c artikla

Tuottajaorganisaatioiden liitto hedelmä- ja vihannesalalla

Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden liitto perustetaan hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden aloitteesta ja se voi suorittaa mitä tahansa tässä asetuksessa tarkoitettuja tuottajaorganisaation tehtäviä. Tätä varten jäsenvaltiot voivat pyynnöstä hyväksyä tuottajaorganisaatioiden liiton, jos:

a)	jäsenvaltio katsoo, että liitto kykenee tehokkaasti suorittamaan kyseiset tehtävät; ja

b)	yhteenliittymällä ei ole määräävää markkina-asemaa tietyillä markkinoilla, elleivät perustamissopimuksen 33 artiklassa tarkoitetut tavoitteet sitä edellytä.

Sovelletaan 125 a artiklan 4 kohdan säännöksiä tarvittavin muutoksin.

125 d artikla

Ulkoistaminen

Jäsenvaltiot voivat sallia hedelmä- ja vihannesalan hyväksytyn tuottajaorganisaation tai kyseisen alan hyväksytyn tuottajaorganisaatioiden liiton ulkoistavan minkä tahansa toimintonsa, myös tytäryrityksilleen, edellyttäen, että se antaa jäsenvaltiolle riittävän selvityksen siitä, että tämä menettely on asianmukainen keino saavuttaa asianomaisen tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton tavoitteet.

125 e artikla

Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaryhmät

1. Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa, perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla yhteisön syrjäisimmillä alueilla tai asetuksen (EY) N:o 1405/2006 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla voidaan sellaisten viljelijöiden aloitteesta, jotka viljelevät yhtä tai useampaa hedelmä- ja vihannesalan tuotetta ja/tai tällaisia yksinomaan jalostukseen tarkoitettuja tuotteita, muodostaa tuottajaryhmiä, jotka ovat oikeussubjekteja tai oikeussubjektin tarkoin määriteltyjä osia, tuottajaorganisaatioksi hyväksymistä varten.

Tällaisille tuottajaryhmille voidaan myöntää siirtymäkausi 122 artiklan mukaisten tuottajaorganisaation hyväksymisedellytysten täyttämiseksi.

Kyseisten tuottajaryhmien on esitettävä jäsenvaltiolle tätä tarkoitusta varten porrastettu hyväksymistä koskeva suunnitelma, jonka hyväksyminen käynnistää toisessa alakohdassa tarkoitetun siirtymäkauden ja vastaa esihyväksymistä. Siirtymäkausi saa kestää enintään viisi vuotta.

2. Jäsenvaltion on ennen hyväksymistä koskevan suunnitelman hyväksymistä ilmoitettava komissiolle aikomuksistaan ja niiden todennäköisistä taloudellisista seurauksista.

III alajakso

Sääntöjen soveltamisalan laajentaminen koskemaan talousalueen tuottajia

125 f artikla

Sääntöjen soveltamisalan laajentaminen

1. Jos tietyllä talousalueella toimivan hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaation katsotaan olevan kyseisellä talousalueella edustava jonkin tuotteen tuotannon ja tuottajien osalta, asianomainen jäsenvaltio voi tuottajaorganisaation pyynnöstä velvoittaa talousalueelle sijoittautuneet mutta tuottajaorganisaatioon kuulumattomat tuottajat noudattamaan seuraavia sääntöjä:

a)	edellä 125 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut säännöt;

edellä 103 c artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon edellyttämät säännöt.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan sillä edellytyksellä, että:

a)	kyseisiä sääntöjä on sovellettu vähintään yhden markkinointivuoden ajan;

b)	kyseiset säännöt ovat liitteessä XVI a olevassa tyhjentävässä luettelossa;

c)	kyseiset säännöt saatetaan sitoviksi enintään kolmeksi markkinointivuodeksi.

Toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua edellytystä ei kuitenkaan sovelleta, jos asianomaiset säännöt ovat sääntöjä, jotka luetellaan liitteen XVI a 1, 3 ja 5 kohdassa. Tällöin sääntöjen soveltamisalan laajentamista ei voida soveltaa yhtä markkinointivuotta pidempään.

2. Tässä alajaksossa ’talousalueella’ tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, joka muodostuu vierekkäisistä tai läheisistä tuotantoalueista, joilla on samanlaiset tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyvät edellytykset.

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi luettelo talousalueista.

Komissio hyväksyy luettelon yhden kuukauden kuluessa kyseisestä tiedoksi antamisesta tai, kuultuaan kyseistä jäsenvaltiota, päättää muutoksista, joita tämän on tehtävä luetteloon. Komissio julkaisee hyväksytyn luettelon asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.

3. Tuottajaorganisaatiota pidetään edustavana 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, jos siihen kuuluu vähintään 50 prosenttia sen talousalueen tuottajista, jolla se toimii, ja jos se kattaa vähintään 60 prosenttia kyseisen talousalueen tuotannon määrästä. Prosenttimääriä laskettaessa ei oteta huomioon 31 päivään joulukuuta 2008 saakka asetuksen (ETY) N:o 2092/91 soveltamisalaan kuuluvia ja 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamisalaan kuuluvia luonnonmukaisten tuotteiden tuottajia tai tuotantoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista.

4. Määrätyn talousalueen kaikille tuottajille sitoviksi saatetut säännöt

a)	eivät saa aiheuttaa vahinkoa asianomaisen jäsenvaltion ja yhteisön muille tuottajille;

eivät ole sovellettavissa ennen markkinointivuoden alkua allekirjoitetun sopimuksen perusteella jalostettaviksi toimitettuihin tuotteisiin, ellei niitä erityisesti tarkoiteta sopimuksessa, lukuun ottamatta 125 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tuotantoilmoitusvelvoitetta koskevia sääntöjä;

c)	eivät saa olla ristiriidassa yhteisön ja kansallisten sääntöjen kanssa.

5. Asetuksen (ETY) N:o 2092/1991 soveltamisalaan 31 päivään joulukuuta 2008 saakka kuuluvien ja asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamisalaan 1 päivästä tammikuuta 2009 kuuluvien luonnonmukaisten tuotteiden tuottajia ei voida velvoittaa noudattamaan sääntöjä, jollei tällaiselle toimenpiteelle ole antanut suostumustaan vähintään 50 prosenttia näistä tuottajista sillä talousalueella, jolla tuottajaorganisaatio toimii ja jolla se kattaa vähintään 60 prosenttia kyseisen talousalueen tällaisesta tuotannosta.

125 g artikla

Tiedoksiantaminen

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle viipymättä tiedoksi säännöt, jotka ne ovat tehneet sitoviksi tietyn talousalueen kaikille tuottajille 125 f artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio julkaisee kyseiset säännöt asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.

125 h artikla

Sääntöjen soveltamisalan laajentamisen kumoaminen

Komissio päättää, että jäsenvaltion on kumottava 125 f artiklan 1 kohdan mukaisesti päättämänsä sääntöjen soveltamisalan laajentaminen, jos se toteaa:

a)	että kyseinen laajentaminen koskemaan muita tuottajia estää kilpailun merkittävällä osalla sisämarkkinoita tai että se haittaa kaupan vapautta tai että perustamissopimuksen 33 artiklan tavoitteet vaarantuvat;

b)	että sääntöihin, joiden soveltamisalaa on laajennettu koskemaan muita tuottajia, sovelletaan perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa. Komission kyseisten sääntöjen osalta tekemää päätöstä sovelletaan vasta toteamispäivästä alkaen;

c)	tarkastuksissa, että tämän alajakson säännöksiä ei ole noudatettu.

125 i artikla

Muiden kuin jäsentuottajien maksuosuudet

Edellä 125 f artiklan 1 kohtaa sovellettaessa asianomainen jäsenvaltio voi päättää selvitystä tarkasteltuaan, että tuottajaorganisaatioon kuulumattomilla tuottajilla on velvollisuus suorittaa tuottajaorganisaatiolle tuottajajäsenten maksuosuus siltä osin kuin maksuilla katetaan:

a)	edellä 125 f artiklan 1 kohdassa tarkoitetun järjestelmän soveltamisesta aiheutuvia hallintokustannuksia;

b)	tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton vastuulleen ottamista, koko talousalueen tuottajia hyödyttävistä tutkimuksista, markkinatutkimuksista ja myynninedistämistoimista aiheutuvat kustannukset.

125 j artikla

Tuottajaorganisaatioiden liittoja koskevien sääntöjen soveltamisalan laajentaminen

Tässä alajaksossa kaikkia viittauksia tuottajaorganisaatioihin on pidettävä viittauksina myös hyväksyttyihin tuottajaorganisaatioiden liittoihin.

IV alajakso

Hedelmä- ja vihannesalan toimialakohtaiset organisaatiot

125 k artikla

Hyväksyntä ja hyväksynnän peruutus

1. Jos jäsenvaltion rakenteiden kannalta on perusteltua, jäsenvaltio voi hyväksyä hedelmä- ja vihannesalan toimialakohtaisiksi organisaatioiksi kaikki oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet asianomaisen jäsenvaltion alueelle ja jotka hakevat asianmukaisesti hyväksyntää, jos ne:

a)	harjoittavat toimintaansa yhdellä tai useammalla alueella asianomaisessa jäsenvaltiossa;

edustavat merkittävää osaa kyseisen seudun tai kyseisten seutujen hedelmien ja vihannesten sekä hedelmä- ja vihannesjalosteiden tuotannosta, kaupasta ja/tai jalostuksesta, ja silloin kun ne toimivat useammalla alueella, jos ne voivat osoittaa olevansa kullakin alueella riittävän edustavia kunkin niihin kuuluvan ammattialan osalta;

c)	toteuttavat vähintään kahta 123 artiklan 3 kohdan c alakohdassa mainituista toimista;

d)	ne eivät itse suorita hedelmien ja vihannesten sekä hedelmä- ja vihannesjalosteiden tuotantoon, jalostukseen tai kaupan pitämiseen liittyviä toimia;

e)	eivät ole sitoutuneet mihinkään 176 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista, päätöksistä ja yhdenmukaistetuista menettelytavoista.

2. Jäsenvaltioiden on ennen hyväksymistä annettava komissiolle tiedoksi toimialakohtaiset organisaatiot, jotka ovat esittäneet hyväksymistä koskevan hakemuksen, johon on liitetty kaikki näiden organisaatioiden edustavuuteen ja niiden harjoittamiin toimintoihin liittyvät tiedot sekä muut arviointia varten tarvittavat tiedot.

Komissio voi esittää hyväksymistä koskevan vastalauseensa kahden kuukauden kuluessa sille tehdyn ilmoituksen tekemisestä.

3. Jäsenvaltioiden on

a)	päätettävä hyväksymisen myöntämisestä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus kaikkine liiteasiakirjoineen on jätetty;

tehtävä säännöllisin väliajoin tarkastuksia varmistaakseen, että toimialakohtaiset järjestöt ovat hyväksymisedellytysten mukaisia, määrättävä näihin järjestöihin sovellettavista seuraamuksista, jos tämän asetuksen säännöksiä ei noudateta tai niiden noudattamisessa ilmenee epäsäännönmukaisuuksia, sekä päätettävä tarvittaessa hyväksymisen peruuttamisesta;

peruutettava hyväksyminen, jos

i)	tässä alajaksossa säädetyt vaatimukset ja hyväksymisen edellytykset eivät enää täyty;

ii)	toimialakohtainen organisaatio sitoutuu johonkin 176 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen, päätökseen ja yhdenmukaistettuun menettelytapaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön perusteella määrättävien muiden seuraamusten soveltamista;

iii)	toimialakohtainen organisaatio ei noudata 176 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tiedonantovelvoitetta;

d)	ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa hyväksymisen myöntämistä, epäämistä tai peruuttamista koskevista päätöksistä.

4. Komissio vahvistaa edellytykset ja aikataulun, joita jäsenvaltioiden on noudatettava antaessaan komissiolle kertomuksia toimialakohtaisten organisaatioiden toiminnasta.

Komissio voi tarkastusten perusteella pyytää jäsenvaltiota peruuttamaan hyväksynnän.

5. Hyväksyntä antaa oikeuden harjoittaa 123 artiklan 3 kohdan c alakohdassa lueteltuja toimia, jollei tässä asetuksessa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.

6. Komissio julkistaa asianmukaiseksi katsomallaan tavalla hyväksytyistä toimialakohtaisista organisaatioista luettelon, jossa mainitaan myös talousalue tai alue, jolla ne toimivat, sekä niiden toteuttamat 125 l artiklassa tarkoitetut toimet. Myös hyväksynnän peruuttamiset julkistetaan.

125 l artikla

Sääntöjen soveltamisalan laajentaminen

1. Jos jäsenvaltion yhdellä tai useammalla alueella toimiva toimialakohtainen organisaatio katsotaan jonkin tuotteen tuotannon, kaupan tai jalostuksen osalta edustavaksi, kyseinen jäsenvaltio voi tämän toimialakohtaisen organisaation pyynnöstä velvoittaa siihen kuulumattomat, kyseisellä yhdellä tai useammalla alueella toimivat yksittäiset tuottajat tai ryhmittymät noudattamaan tietyllä ajanjaksolla joitakin sopimuksia, päätöksiä ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja, joista on sovittu kyseisessä organisaatiossa.

2. Toimialakohtaista organisaatiosta pidetään 1 kohdan mukaisesti edustavana, jos se kattaa vähintään kaksi kolmasosaa kyseisen jäsenvaltion jonkin alueen tai joidenkin alueiden asianomaisten tuotteiden tuotannosta, kaupasta tai jalostuksesta. Jos sääntöjen soveltamisalan laajentamista koskeva hakemus kattaa useampia alueita, toimialakohtaisen järjestön on osoitettava olevansa kullakin asianomaisista alueista riittävän edustava kunkin siihen kuuluvan ammattialan osalta.

3. Säännöt, joiden soveltamisalan laajentamista voidaan hakea,

niillä on oltava jokin seuraavista tavoitteista:

i)	tuotantoon liittyvät tiedot ja markkinatiedot;

ii)	tuotantoa koskevat säännöt, jotka ovat yhteisön ja kansallisessa sääntelyssä vahvistettuja tiukemmat;

iii)	yhteisön sääntelyn kanssa yhteensopivien vakiosopimusten laatiminen;

iv)	kaupan pitämistä koskevat säännöt;

v)	ympäristönsuojelua koskevat säännöt;

vi)	tuotannon edistämistä ja arvoa koskevat toimet;

vii)	luonnonmukaisen maatalouden, alkuperänimitysten, laatumerkintöjen ja maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevat toimet;

b)	niitä on täytynyt soveltaa vähintään yhden markkinointivuoden ajan;

c)	ovat saatettavissa sitoviksi ainoastaan enintään kolmeksi markkinointivuodeksi;

d)	eivät saa aiheuttaa vahinkoa asianomaisen jäsenvaltion ja yhteisön muille tuottajille.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua edellytystä ei kuitenkaan sovelleta, jos kyseessä olevat säännöt ovat sääntöjä, jotka luetellaan liitteessä XVI a olevassa 1, 3 ja 5 kohdassa. Tällöin sääntöjen soveltamisalan laajentamista ei voida soveltaa yhtä markkinointivuotta pidempään.

4. Edellä olevan 3 kohdan a alakohdan ii, iv ja v alakohdassa tarkoitetut säännöt eivät saa poiketa liitteessä XVI a esitetyistä säännöistä. Tuotteisiin, jotka on tuotettu 1 kohdassa tarkoitetun alueen tai tarkoitettujen alueiden ulkopuolella, ei sovelleta 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja sääntöjä.

125 m artikla

Sääntöjen soveltamisalan laajentamisen tiedoksiantaminen ja kumoaminen

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle viipymättä tiedoksi säännöt, jotka ne ovat saattaneet sitoviksi tietyn alueen tai tiettyjen alueiden kaikille toimijoille 125 l artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio julkaisee kyseiset säännöt asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.

2. Ennen sääntöjen julkaisemista komissio tiedottaa 195 artiklalla perustetulle komitealle kaikista toimialakohtaisten sopimusten soveltamisalan laajentamista koskevista tiedonannoista.

3. Komissio päättää, että jäsenvaltion on kumottava päättämänsä sääntöjen soveltamisalan laajentaminen 125 h artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

125 n artikla

Muiden kuin jäsenten maksuosuudet

Sikäli kuin yhtä tai useampaa tuotetta koskevien sääntöjen soveltamisalaa laajennetaan ja yhdestä tai useammasta 125 l artiklan 3 kohdan a alakohdassa mainitusta hyväksytyn toimialakohtaisen organisaation harjoittamasta toiminnasta aiheutuu yleistä taloudellista hyötyä taloudellisille toimijoille, joiden toiminta liittyy kyseiseen tuotteeseen tai kyseisiin tuotteisiin, hyväksynnän antanut jäsenvaltio voi päättää, että toimialakohtaiseen organisaatioon kuulumattomilla yksittäisillä toimijoilla tai ryhmittymillä, jotka hyötyvät tästä toiminnasta, on velvollisuus suorittaa organisaatiolle sen jäsenten maksamaa osuutta joko kokonaan tai osittain vastaava määrä siltä osin kuin tällaiset maksut on tarkoitettu kattamaan kyseisistä toimista suoraan aiheutuneita kustannuksia.”

29)

Lisätään 127 artiklaan alakohta seuraavasti:

”da)	tapauksen mukaan säännöt, jotka koskevat kansainvälisiä tuottajaorganisaatioita ja kansainvälisiä tuottajaorganisaatioiden liittoja, mukaan luettuina asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten antama hallinnollinen apu ylikansallisessa yhteistyössä;”

30)

Lisätään 130 artiklaan alakohdat seuraavasti:

”fa)	hedelmät ja vihannekset;

fb)	hedelmä- ja vihannesjalosteet;”

31)

Lisätään artikla seuraavasti:

”140 a artikla

Tulohintajärjestelmä hedelmä- ja vihannesalalla sekä hedelmä- ja vihannesjalostealalla

1. Siinä määrin kuin yhteisen tullitariffin tulleja sovelletaan tuodun erän tulohinnan mukaan, kyseisen hinnan todenperäisyys tarkastetaan komission kunkin alkuperän ja kunkin tuotteen osalta kyseisten tuotteiden jäsenvaltioiden edustavilla tuontimarkkinoilla tai tarvittaessa muilla markkinoilla todettujen hintanoteerausten painotetun keskiarvon perusteella laskeman kiinteän tuontiarvon avulla.

Komissio voi kuitenkin antaa erityissäännöksiä pääosin jalostettaviksi tarkoitettujen tuontituotteiden tulohinnan tarkastamiseksi.

2. Jos kyseisen erän ilmoitettu tulohinta on korkeampi kuin kiinteä tuontiarvo, johon on lisätty komission vahvistama marginaali ja joka ei voi ylittää kiinteää arvoa yli 10 prosentilla, vaaditaan tuontitullien suuruinen kiinteän arvon perusteella määritetty vakuus.

3. Jos kyseisen erän tulohintaa ei ole ilmoitettu tulliselvityksessä, sovelletaan yhteisen tullitariffin tullia, joka riippuu kiinteästä tuontiarvosta, tai tullilainsäädännön asiaan kuuluvia säännöksiä komission myöhemmin määrittelemien edellytysten mukaisesti.”

32)

Korvataan 141 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause seuraavasti:

”1. Yhden tai useamman 135–140 a artiklassa säädetyn tullimaksun alaisen vilja-, riisi-, sokeri-, hedelmä- ja vihannes-, hedelmä- ja vihannesjaloste-, naudanliha-, maito- ja maitotuote-, sianliha-, lampaan- ja vuohenliha-, muna-, siipikarja- ja banaanialan tuotteen tuonnissa on sovellettava lisätuontitullia kyseisestä tuonnista johtuvien epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi yhteisön markkinoilla, jos:”

33)	Korvataan 153 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”1. Puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin perinteiseksi hankintatarpeeksi yhteisössä vahvistetaan markkinointivuotta kohden 2 424 735 tonnia valkoisena sokerina ilmaistuna.”

34)

Korvataan 160 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Jos yhteisön markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä sisäisen jalostusmenettelyn vuoksi, komissio voi jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan keskeyttää osittain tai kokonaan sisäisen jalostusmenettelyn käytön vilja-, riisi-, sokeri-, oliiviöljy- ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien, hedelmä- ja vihannes-, hedelmä- ja vihannesjaloste-, naudanliha-, maito- ja maitotuote-, sianliha-, lampaan- ja vuohenliha-, muna-, siipikarja-alan ja maatalousperäisen etyylialkoholialan tuotteiden osalta. Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta päätöksen viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.”

35)

Lisätään 161 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”da)	hedelmät ja vihannekset;

db)	hedelmä- ja vihannesjalosteet;”

36)

Korvataan 174 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Jos yhteisön markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä ulkoisen jalostusmenettelyn vuoksi, komissio voi jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan keskeyttää osittain tai kokonaan ulkoisen jalostusmenettelyn käytön vilja-, riisi-, hedelmä- ja vihannes-, hedelmä- ja vihannesjaloste-, naudanliha-, sianliha-, lampaan- ja vuohenliha- sekä siipikarja-alan tuotteiden osalta. Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta päätöksen viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.”

37)

Korvataan 175 artikla seuraavasti:

”175 artikla

Perustamissopimuksen 81–86 artiklan soveltaminen

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, perustamissopimuksen 81–86 artiklaa sekä niiden täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä sovelletaan kaikkiin perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa ja 82 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka koskevat tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa ja m–u alakohdassa sekä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoa tai kauppaa, jollei tämän asetuksen 176–177 artiklasta muuta johdu.”

38)

Lisätään artikla seuraavasti:

”176 a artikla

Hedelmä- ja vihannesalan sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat

1. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta niihin hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, joiden tavoitteena on tämän asetuksen 123 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen toimien toteuttaminen.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan vain, jos

a)	sopimuksista, päätöksistä ja yhdenmukaistetuista menettelytavoista on ilmoitettu komissiolle;

b)	komissio ei ole kahden kuukauden kuluessa kaikkien tarvittavien tietojen saamisesta havainnut sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen olevan yhteensopimattomia yhteisön sääntöjen kanssa.

3. Sopimuksia, päätöksiä ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja ei voida panna täytäntöön ennen 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä.

4. Seuraavien sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen katsotaan olevan ristiriidassa yhteisön sääntöjen kanssa:

a)	sopimukset, päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka voivat aiheuttaa markkinoiden lokeroitumista yhteisössä;

b)	sopimukset, päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka voivat haitata yhteisen markkinajärjestelyn toimintaa;

c)	sopimukset, päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka voivat aiheuttaa kilpailun vääristymiä, jotka eivät ole välttämättömiä yhteisen maatalouspolitiikan niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joihin toimialakohtaisia organisaatioiden toimilla pyritään;

d)	sopimukset, päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka merkitsevät hintojen vahvistamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten toimien soveltamista, joita toimialakohtaiset organisaatiot toteuttavat yhteisön erityissääntöjen mukaisesti;

e)	sopimukset, päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka voivat olla syrjiviä tai poistaa kilpailua merkittävältä osalta asianomaisia tuotteita.

5. Jos komissio toteaa 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kahden kuukauden määräajan umpeutumisen jälkeen, että 1 kohdan soveltamisedellytykset eivät täyty, komissio tekee päätöksen siitä, että kyseiseen sopimukseen, päätökseen ja yhdenmukaistettuun menettelytapaan sovelletaan perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa.

Komission päätös voi tulla voimaan aikaisintaan sinä päivänä, jona se annetaan tiedoksi asianomaiselle toimialakohtaiselle järjestölle, paitsi jos tämä on antanut vääriä tietoja tai on väärinkäyttänyt 1 kohdassa säädettyä poikkeusta.

6. Kun kyseessä ovat monivuotiset sopimukset, ensimmäisenä vuotena annettu ilmoitus koskee myös seuraavia sopimuksen kattamia vuosia. Tällöin komissio voi kuitenkin milloin tahansa joko omasta aloitteestaan tai toisen jäsenvaltion pyynnöstä antaa lausunnon yhteensopimattomuudesta.”

39)

Korvataan 179 artikla seuraavasti:

”179 artikla

Hedelmä- ja vihannesalan sekä tupakka-alan sopimuksia ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja koskevat täytäntöönpanosäännöt

Komissio voi antaa yksityiskohtaiset säännöt 176 a, 177 ja 178 artiklan soveltamiseksi, mukaan luettuina tiedoksi antamista ja julkaisemista koskevat säännöt.”

40)

Korvataan 180 artikla seuraavasti:

”180 artikla

Perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan soveltaminen

Jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu ja lukuun ottamatta erityisesti 182 artiklassa tarkoitettuja valtiontukia, perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa ja m–u alakohdassa sekä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan.”

41)

Muutetaan 182 artikla seuraavasti:

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Suomi voi komission suostumuksella myöntää tukia enintään satovuoteen 2010 asti, mainittu satovuosi mukaan luettuna, tietyille määrille siemeniä ja siemenviljaa, jotka on tuotettu yksinomaan Suomessa, timotein (Phleum pratense L.) siemeniä lukuun ottamatta.

Suomen on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 yksityiskohtainen kertomus sallitun tuen tuloksista.”

Lisätään seuraavat alakohdat:

”5. Jäsenvaltiot voivat jatkaa nykyisten järjestelmien mukaisen valtiontuen maksamista CN-koodiin 0701 kuuluvien tuoreiden tai jäähdytettyjen perunoiden tuotannon ja kaupan osalta 31 päivään joulukuuta 2011.

6. Jäsenvaltiot voivat hedelmä- ja vihannesalan osalta maksaa valtiontukea 31 päivään joulukuuta 2010 asti seuraavin edellytyksin:

valtiontukea maksetaan ainoastaan hedelmien ja vihannesten tuottajille, jotka eivät ole hyväksytyn tuottajaorganisaation jäseniä ja jotka allekirjoittavat hyväksytyn tuottajaorganisaation kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat soveltamaan kyseisen tuottajaorganisaation kriisinehkäisy- ja -hallintatoimenpiteitä;

b)	tällaisille tuottajille maksettavan tuen määrä on enintään 75 prosenttia kyseisen tuottajaorganisaation jäsenten saaman yhteisön tuen määrästä; ja

c)	kyseinen jäsenvaltio toimittaa komissiolle joulukuun 31 päivään 2010 mennessä valtiontuen tehokkuudesta ja toimivuudesta selvityksen, jossa arvioidaan erityisesti, missä määrin sillä on tuettu alan järjestelyä. Komissio tarkastelee selvitystä ja päättää asianmukaisten ehdotusten tekemisestä.”

42)

Lisätään 184 artiklaan alakohta seuraavasti:

”4)	ennen 31 päivää joulukuuta 2013 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen II osan I osaston IV luvun IV a alajaksossa ja II osan II osaston II luvussa annettujen säännösten täytäntöönpanosta hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden, toimintarahastojen ja toimintaohjelmien osalta.”

43)

Lisätään artikla seuraavasti:

”203 a artikla

Hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan siirtymäsäännöt

1. Asetuksessa (EY) N:o 2201/96 ja tiettyjen sitrushedelmien tuottajien tukijärjestelmästä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetussa asetuksessa (EY) N:o 2202/96 (38) säädettyjä tukijärjestelmiä, jotka kumotaan asetuksella (EY) N:o 1182/2007, sovelletaan edelleen kuhunkin asianomaiseen tuotteeseen sen markkinointivuoden osalta, joka päättyy vuonna 2008.

2. Asetuksen (EY) N:o 2200/96 nojalla ennen tämän asetuksen voimaantuloa jo hyväksytyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät ovat edelleen hyväksyttyjä tämän asetuksen nojalla. Tarvittaessa niiden on tehtävä tämän asetuksen vaatimusten edellyttämät mukautukset 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä.

Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 nojalla jo hyväksytyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden liitot ovat edelleen hyväksyttyjä tämän asetuksen nojalla.

3. Tuottajaorganisaation pyynnöstä asetuksen (EY) N:o 2200/96 nojalla ennen asetuksen (EY) N:o 1182/2007 voimaantuloa hyväksytty toimintaohjelma voidaan:

a)	pitää voimassa sen päättymiseen asti; tai

b)	muuttaa vastaamaan tämän asetuksen vaatimuksia; tai

c)	korvata uudella tämän asetuksen nojalla hyväksytyllä toimintaohjelmalla.

Edellä 103 d artiklan 3 kohdan e ja f alakohtaa sovelletaan toimintaohjelmiin, jotka on esitetty vuonna 2007 mutta joita ei ole vielä hyväksytty päivänä, josta alkaen tätä asetusta sovelletaan, ja jotka muuten täyttävät kyseisissä alakohdissa säädetyt perusteet.

4. Tuottajaryhmittymien osalta, joille on myönnetty esihyväksyntä asetuksen (EY) N:o 2200/96 nojalla, kyseinen esihyväksyntä pysyy voimassa tämän asetuksen nojalla. Asetuksen (EY) N:o 2200/96 nojalla hyväksytyt hyväksymissuunnitelmat pysyvät voimassa tämän asetuksen nojalla. Suunnitelmia on kuitenkin muutettava tarvittaessa siten, että tuottajaryhmittymä pystyy täyttämään tämän asetuksen 125 b artiklassa vahvistetut tuottajaorganisaatioon sovellettavat hyväksymisperusteet. Siltä osin kuin on kyse sellaisten jäsenvaltioiden tuottajaryhmittymistä, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen, 103 a artiklan 3 kohdan a alakohdassa esitettyjä tukitasoja on sovellettava hyväksymissuunnitelmiin tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen.

5. Asetuksen (EY) N:o 2202/96 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sopimuksia, jotka kattavat sitrushedelmien jalostustukijärjestelmän osalta useamman kuin yhden markkinointivuoden 1 päivänä lokakuuta 2008 alkavasta tai sen jälkeisestä markkinointivuodesta alkaen, voidaan molempien osapuolten suostumuksella muuttaa tai ne voidaan päättää, jotta otetaan huomioon mainitun asetuksen kumoaminen asetuksella (EY) N:o 1182/2007 ja siitä johtuva tuen kumoutuminen. Asianomaisiin osapuoliin ei sovelleta minkäänlaisia mainitun asetuksen tai sen täytäntöönpanosääntöjen mukaisia seuraamuksia tällaisen muuttamisen tai päättämisen johdosta.

6. Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 b artiklan tai 143 bc artiklan mukaisia siirtymäjärjestelyjä, asetuksen (EY) N:o 2201/96 6 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 2202/96 6 artiklan nojalla hyväksyttyjä sääntöjä jalostettavaksi toimitetun raaka-aineen vähimmäisominaisuuksista ja lopputuotteiden vähimmäislaatuvaatimuksista sovelletaan edelleen sen alueella korjattuun raaka-aineeseen.

7. Asetuksen (EY) N:o 2200/96 ja (EY) N:o 2201/96 nojalla määriteltyjä kaupan pitämisen vaatimuksia sovelletaan edelleen siihen asti, kun hedelmä- ja vihannesalalla sekä hedelmä- ja vihannesjalostealalla annetaan 113 ja 113 a artiklan mukaisesti uusia kaupan pitämisen vaatimuksia.

8. Komissio voi päättää toimenpiteistä, joita tarvitaan helpottamaan siirtymistä asetuksissa (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96, (EY) N:o 2202/96 ja (EY) N:o 1182/2007 säädetyistä järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin, mukaan luettuina tämän artiklan 1–7 kohdassa tarkoitetut järjestelyt.

44)

Muutetaan liitteet seuraavasti:

Muutetaan liitteessä I oleva osa XXI seuraavasti:

i)	CN-koodiin ”0511 99 31”, ”0511 99 39” ja ”0511 99 85” kuuluvat tuotteet poistetaan;

ii)

CN-koodiin ”1211” kuuluva tuote korvataan seuraavasti:

”Kasvit ja kasvinosat (myös siemenet ja hedelmät), jollaisia käytetään pääasiallisesti hajusteisiin, farmaseuttisiin tuotteisiin, hyönteisten ja sienitautien torjunta-aineisiin tai niiden kaltaisiin tuotteisiin, tuoreet tai kuivatut, myös paloitellut, murskatut tai jauhetut, lukuun ottamatta CN-koodiin 1211 90 85 ex kuuluvia, tämän liitteen IX osassa lueteltuja tuotteita”;

b)	Lisätään liitteet VII a, VII b ja VII c, joiden tekstit ovat tämän asetuksen liitteessä I.

c)	Korvataan liitteessä VIII oleva VI kohta seuraavasti: ”VI Sovellettaessa 59 artiklan 2 kohtaa jäsenvaltion on myönnettävä mukautetut kiintiöt helmikuun loppuun mennessä, jotta niitä voidaan soveltaa seuraavana markkinointivuonna.”

d)	Lisätään liite XI a, jonka teksti on tämän asetuksen liitteessä II.

Lisätään liitteessä XIII olevan III kohdan 1 alakohtaan alakohta seuraavasti:

”Lämpökäsiteltyä maitoa, jonka rasvapitoisuus ei ole ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen, voidaan pitää kulutukseen tarkoitettuna maitona edellyttäen, että rasvapitoisuus ilmoitetaan pakkauksessa yhden desimaalin tarkkuudella ja selvästi ja helposti luettavasti muodossa ”… prosenttia rasvaa”. Tällaista maitoa ei saa kuvailla täysmaidoksi, kevytmaidoksi tai rasvattomaksi maidoksi.”

f)	Lisätään liite XVI a, jonka teksti on tämän asetuksen liitteessä III.

g)	Muutetaan liite XXII tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1184/2006 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1184/2006 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan perustamissopimuksen 81–86 artiklan sekä 88 artiklan eräiden määräysten soveltamiseen, jotka koskevat perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuotantoa tai kauppaa, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (39) 1 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa ja m–u alakohdassa sekä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tuotteita.

3 artikla

Kumottavat säädökset

1. Kumotaan asetukset (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96, (EY) N:o 700/2007 ja (EY) N:o 1182/2007.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina asetukseen (EY) N:o 1234/2007, ja ne luetaan mainitun asetuksen liitteessä XXII olevien vastaavuustaulukkojen mukaisesti.

2. Kumotaan asetukset (ETY) N:o 449/69, (ETY) N:o 1467/69, (ETY) N:o 2511/69, (ETY) N:o 2093/70, (ETY) N:o 846/72, (ETY) N:o 1252/73, (ETY) N:o 155/74, (ETY) N:o 1627/75, (ETY) N:o 794/76, (ETY) N:o 1180/77, (ETY) N:o 10/81, (ETY) N:o 40/81, (ETY) N:o 3671/81, (ETY) N:o 1603/83, (ETY) N:o 790/89, (ETY) N:o 3650/90, (ETY) N:o 525/92, (ETY) N:o 3438/92, (ETY) N:o 3816/92, (ETY) N:o 742/93, (ETY) N:o 746/93, (EY) N:o 399/94, (EY) N:o 2241/2001 ja (EY) N:o 545/2002.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2008. Kuitenkin:

a)	sen 1 artiklan 3, 4, 5, 8, 12 ja 13 kohtaa sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2008;

b)	sen 1 artiklan 9 kohtaa, 14–19 kohtaa, 33 kohtaa ja 44 kohdan b ja c alakohtaa sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. JARC

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 248/2008 (EUVL L 76, 19.3.2008, s. 6).

(2) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1260/2007 (EUVL L 283, 27.10.2007, s. 1).

(3) EUVL L 312, 29.11.2005, s. 3, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1247/2007 (EUVL L 282, 26.10.2007, s. 1).

(4) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1152/2007 (EUVL L 258, 4.10.2007, s. 3).

(5) EYVL L 351, 23.12.1997, s. 13, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1153/2007 (EUVL L 258, 4.10.2007, s. 6).

(6) EUVL L 273, 17.10.2007, s. 1.

(7) EUVL L 161, 22.6.2007, s. 1.

(8) EYVL L 61, 12.3.1969, s. 2, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 3669/93 (EYVL L 338, 31.12.1993, s. 26).

(9) EYVL L 197, 8.8.1969, s. 95, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2365/70 (EYVL L 257, 26.11.1970, s. 1).

(10) EYVL L 318, 18.12.1969, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1130/89 (EYVL L 119, 29.4.1989, s. 22).

(11) EYVL L 232, 21.10.1970, s. 5.

(12) EYVL L 100, 27.4.1972, s. 3.

(13) EYVL L 133, 21.5.1973, s. 113.

(14) EYVL L 18, 22.1.1974, s. 97.

(15) EYVL L 165, 28.6.1975, s. 9.

(16) EYVL L 93, 8.4.1976, s. 3.

(17) EYVL L 142, 9.6.1977, s. 10, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2008/97 (EYVL L 284, 16.10.1997, s. 17).

(18) EYVL L 1, 1.1.1981, s. 17.

(19) EYVL L 3, 1.1.1981, s. 11.

(20) EYVL L 367, 23.12.1981, s. 3, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1555/84 (EYVL L 150, 6.6.1984, s. 4).

(21) EYVL L 159, 17.6.1983, s. 5, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1979/85 (EYVL L 186, 19.7.1985, s. 5).

(22) EYVL L 85, 30.3.1989, s. 6, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1825/97 (EYVL L 260, 23.9.1997, s. 9).

(23) EYVL L 362, 27.12.1990, s. 22, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1468/97 (EYVL L 200, 29.7.1997, s. 1).

(24) EYVL L 58, 3.3.1992, s. 1.

(25) EYVL L 350, 1.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1600/96 (EYVL L 206, 16.8.1996, s. 45).

(26) EYVL L 387, 31.12.1992, s. 10, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1363/95 (EYVL L 132, 16.6.1995, s. 8).

(27) EYVL L 77, 31.3.1993, s. 8.

(28) EYVL L 77, 31.3.1993, s. 14, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 952/97 (EYVL L 142, 2.6.1997, s. 30).

(29) EYVL L 54, 25.2.1994, s. 3, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

(30) EYVL L 303, 20.11.2001, s. 8.

(31) EYVL L 84, 28.3.2002, s. 1.

(32) EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1.

(33) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 146/2008 (EUVL L 46, 21.2.2008, s. 1).

(34) EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 123/2008 (EUVL L 38, 13.2.2008, s. 3).

(35) EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1.

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1600/2002/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2002, kuudennesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta (EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1).”

(37) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).”

(38) EYVL L 297, 21.11.1996, s. 49, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1933/2001 (EYVL L 262, 2.10.2001, s. 6).”

(39) EUVL L 299, 16.11.2007, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 361/2008 (EUVL L 121, 7.5.2008, s. 1).”

LIITE I

”

LIITE VII a

59 ARTIKLAN 2 KOHDAN TOISEN ALAKOHDAN MUKAISESTI VAHVISTETTAVAN PROSENTTIOSUUDEN LASKEMINEN

1. Jäljempänä 2 kohdassa vahvistetussa laskelmassa noudatetaan seuraavia määritelmiä:

a)	’jäsenvaltiotason prosenttiosuudella’ tarkoitetaan 2 kohdan mukaisesti vahvistettavaa prosenttiosuutta kyseisen jäsenvaltion tasolla alennettavan kokonaismäärän määrittämiseksi;

b)	’yhteisellä prosenttiosuudella’ tarkoitetaan komission 59 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti vahvistamaa yhteistä prosenttiosuutta;

’alennuksella’ tarkoitetaan lukua, joka saadaan jakamalla jäsenvaltion kiintiöiden kokonaisalennus asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 päivänä heinäkuuta 2006 sovelletun toisinnon liitteessä III vahvistetuilla kansallisilla kiintiöillä. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät olleet yhteisön jäseniä 1 päivänä heinäkuuta 2006, viittaus kyseiseen liitteeseen koskee toisintoa, jota sovellettiin niiden liittymispäivänä yhteisöön.

2. Jäsenvaltiotason prosenttiosuus on yhteinen prosenttiosuus kerrottuna luvulla 1 – [(1/0,6) × alennus].

Kun saatu tulos on pienempi kuin 0, sovellettava prosenttiosuus on 0.

LIITE VII b

59 ARTIKLAN 2 KOHDAN TOISEN ALAKOHDAN MUKAISESTI YRITYKSIIN SOVELLETTAVAN PROSENTTIOSUUDEN LASKEMINEN

1. Jäljempänä 2 kohdassa vahvistetussa laskelmassa noudatetaan seuraavia määritelmiä:

a)	’sovellettavalla prosenttiosuudella’ tarkoitetaan 2 kohdan mukaisesti vahvistettavaa prosenttiosuutta, jota sovelletaan kyseiselle yritykselle myönnettyyn kiintiöön;

’jäsenvaltiotason yhteisellä prosenttiosuudella’ tarkoitetaan prosenttiosuutta, joka lasketaan kyseisen jäsenvaltion osalta seuraavalla kaavalla:

Qty/Σ [(1 – R/K) × Q]

jossa

Qty	=	liitteessä VII a olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu jäsenvaltiotasolla alennettava määrä,
R	=	c alakohdassa tarkoitettu kiintiön luovutus tietyn yrityksen osalta,
Q	=	vuoden 2010 helmikuun lopussa kyseisen yrityksen käytettävissä oleva kiintiö,
K	=	d alakohdan mukaisesti laskettu määrä,

Σ viittaa kaavan (1 – R/K) × Q lopputulokseen, joka lasketaan kunkin yrityksen osalta, jolla on kiintiö jäsenvaltion alueella; kun saatu tulos on pienempi kuin 0, tulos on 0;

c)	’luovutuksella’ tarkoitetaan määrää, joka saadaan jakamalla kyseisen yrityksen luovuttamien kiintiöiden määrä sille asetuksen (EY) N:o 318/2006 7 artiklan ja 11 artiklan 1–3 kohdan sekä tämän asetuksen 60 artiklan 1–3 kohdan mukaisesti myönnetyllä kiintiöllä;

’K’ lasketaan kussakin jäsenvaltiossa jakamalla kyseisen jäsenvaltion koko kiintiöalennus (vapaaehtoiset luovutukset ja liitteessä VII a olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu jäsenvaltiotasolla vähennettävä määrä) sille asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 päivänä heinäkuuta 2006 sovelletun toisinnon liitteessä III vahvistetulla alkuperäisellä kiintiöllä. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät olleet yhteisön jäseniä 1 päivänä heinäkuuta 2006, viittaus kyseiseen liitteeseen koskee toisintoa, jota sovellettiin niiden liittymispäivänä yhteisöön.

2. Sovellettava prosenttiosuus on jäsenvaltiotason yhteinen prosenttiosuus kerrottuna luvulla 1 – [(1/K) × alennus].

Kun saatu tulos on pienempi kuin 0, sovellettava prosenttiosuus on 0.

LIITE VII c

52 A ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI VAHVISTETTAVAN KERTOIMEN LASKEMINEN

1. Jäljempänä 2 kohdassa vahvistetussa laskelmassa noudatetaan seuraavia määritelmiä:

a)	’jäsenvaltiotason kertoimella’ tarkoitetaan 2 kohdan mukaisesti vahvistettua kerrointa;

’alennuksella’ tarkoitetaan lukua, joka saadaan jakamalla jäsenvaltion sokerikiintiöiden kokonaisalennus, mukaan luettuina sen markkinointivuoden, jona markkinoiltapoistoa sovelletaan, kiintiöistä luopumiset, asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 päivänä heinäkuuta 2006 sovelletun toisinnon liitteessä III vahvistetuilla kansallisilla sokerikiintiöillä. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät olleet yhteisön jäseniä 1 päivänä heinäkuuta 2006, viittaus kyseiseen liitteeseen koskee toisintoa, jota sovellettiin niiden liittymispäivänä yhteisöön;

c)	’kertoimella’ tarkoitetaan komission 52 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamaa kerrointa.

2. Markkinointivuosina 2008/2009 ja 2009/2010 jäsenvaltiotason kerroin on kerroin lisättynä luvulla [(1/0,6) × alennus] × (1 – kerroin).

Kun saatu tulos on suurempi kuin 1, sovellettava kerroin on 1.

”

LIITE II

”LIITE XI a

ENINTÄÄN 12 KUUKAUDEN IKÄISISTÄ NAUTAELÄIMISTÄ PERÄISIN OLEVAN LIHAN KAUPAN PITÄMINEN 113 B ARTIKLAN MUKAISESTI

I. Määritelmä

Tässä liitteessä ’lihalla’ tarkoitetaan ihmisravinnoksi tarkoitettuja, enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevia ruhoja, luullista tai luutonta lihaa ja muita eläimenosia, leikattuja tai leikkaamattomia, jotka tarjotaan tuoreena, pakastettuna tai jäädytettynä riippumatta siitä, onko ne kauppakunnostettu tai pakattu.

II. Enintään 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten luokittelu teurastamossa

Toimijoiden on jaettava teurastettaessa kaikki enintään 12 kuukauden ikäiset nautaeläimet tämän liitteen VII kohdan 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa jompaankumpaan seuraavista luokista:

A)	Luokka V: enintään 8 kuukauden ikäiset nautaeläimet Luokan kirjaintunnus: V;

B)	Luokka Z: yli 8 mutta enintään 12 kuukauden ikäiset nautaeläimet Luokan kirjaintunnus: Z.

Tämä luokittelu on tehtävä nautaeläinten mukana seuraavan passin tietojen perusteella, tai jos sellaista ei ole, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä 17 päivänä heinäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 (1) 5 artiklassa säädetyn atk-tietokannan perusteella.

III. Myyntinimikkeet

1. Myyntinimike on nimi, jolla elintarvike myydään ja jota tarkoitetaan direktiivin 2000/13/EY 5 artiklan 1 kohdassa.

2. Enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevaa lihaa saa pitää jäsenvaltioissa kaupan ainoastaan seuraavilla, kutakin jäsenvaltiota varten vahvistetuilla myyntinimikkeillä:

Luokkaan V kuuluvista nautaeläimistä peräisin oleva liha:

Kaupanpitämismaa	Käytettävä myyntinimike
Belgia	veau, viande de veau/kalfsvlees/Kalbfleisch
Bulgaria	месо от малки телета*
Tšekki	telecí
Tanska	lyst kalvekød
Saksa	Kalbfleisch
Viro	vasikaliha
Kreikka	μοσχάρι γάλακτος
Espanja	ternera blanca, carne de ternera blanca
Ranska	veau, viande de veau
Irlanti	veal
Italia	vitello, carne di vitello
Kypros	μοσχάρι γάλακτος
Latvia	teļa gaļa
Liettua	veršiena
Luxemburg	veau, viande de veau/Kalbfleisch
Unkari	borjúhús
Malta	vitella
Alankomaat	kalfsvlees
Itävalta	Kalbfleisch
Puola	cielęcina
Portugali	vitela
Romania	carne de vițel
Slovenia	teletina
Slovakia	teľacie mäso
Suomi	vaalea vasikanliha/ljust kalvkött
Ruotsi	ljust kalvkött
Yhdistynyt kuningaskunta	veal

Luokkaan Z kuuluvista nautaeläimistä peräisin oleva liha:

Kaupanpitämismaa	Käytettävä myyntinimike
Belgia	jeune bovin, viande de jeune bovin/jongrundsvlees/Jungrindfleisch
Bulgaria	телешко месо
Tšekki	hovězí maso z mladého skotu
Tanska	Kalvekød
Saksa	Jungrindfleisch
Viro	noorloomaliha
Kreikka	νεαρό μοσχάρι
Espanja	ternera, carne de ternera
Ranska	jeune bovin, viande de jeune bovin
Irlanti	rosé Veal
Italia	vitellone, carne di vitellone
Kypros	νεαρό μοσχάρι
Latvia	jaunlopa gaļa
Liettua	Jautiena
Luxemburg	jeune bovin, viande de jeune bovin/Jungrindfleisch
Unkari	növendék marha húsa
Malta	Vitellun
Alankomaat	rosé kalfsvlees
Itävalta	Jungrindfleisch
Puola	młoda wołowina
Portugali	vitelão
Romania	carne de tineret bovin*
Slovenia	meso težjih telet
Slovakia	mäso z mladého dobytka
Suomi	vasikanliha/kalvkött
Ruotsi	kalvkött
Yhdistynyt kuningaskunta	beef

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja myyntinimikkeitä voidaan täydentää kyseisten lihanpalojen tai muiden eläimenosien nimeä tai kuvausta tarkoittavalla merkinnällä.

4. Edellä 2 kohdassa esitetyn taulukon A kohdassa lueteltuja luokan V myyntinimikkeitä tai niistä johdettuja uusia nimikkeitä saa käyttää ainoastaan, jos kaikki tämän liitteen vaatimukset täyttyvät.

Erityisesti termejä ’veau’, ’telecí’, ’Kalb’, ’μοσχάρι’, ’ternera’’kalv’, ’veal’, ’vitello’, ’vitella’, ’kalf’, ’vitela’ ja ’teletina’ ei saa käyttää myyntinimikkeessä eikä mainita yli 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan päällysmerkinnässä.

IV. Päällysmerkinnän pakolliset tiedot

1. Toimijoiden on ilmoitettava enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan päällysmerkinnässä kaikissa tuotannon ja kaupan pitämisen vaiheissa seuraavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY 3 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13, 14 ja 15 artiklan soveltamista:

eläinten teurastusikä ilmoitettuna tapauksen mukaan joko muodossa ’teurastusikä: enintään 8 kuukautta’, kun on kyse enintään 8 kuukauden ikäisistä eläimistä peräisin olevasta lihasta, tai ’teurastusikä: 8–12 kuukautta’, kun on kyse yli 8 ja enintään 12 kuukauden ikäisistä eläimistä peräisin olevasta lihasta;

b)	myyntinimike tämän liitteen III kohdan mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, toimijat voivat kuitenkin kaikissa tuotannon ja kaupan pitämisen vaiheissa, paitsi luovutuksessa loppukuluttajalle, korvata teurastusiän tämän liitteen II kohdassa määritellyllä luokan kirjaintunnuksella.

2. Kun on kyse enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevasta lihasta, joka tarjotaan myyntiin pakkaamattomana vähittäismyyntipaikalla loppukuluttajalle, jäsenvaltioiden on säädettävä yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ilmoitetaan.

V. Päällysmerkinnän vapaaehtoiset tiedot

Toimijat voivat täydentää IV kohdassa tarkoitettuja pakollisia tietoja asetuksen (EY) N:o 1760/2000 16 tai 17 artiklassa säädettyä menettelyä käyttäen hyväksytyillä vapaaehtoisilla tiedoilla.

VI. Rekisteröinti

Toimijoiden on IV ja V kohdassa tarkoitettujen päällysmerkinnän tietojen todenperäisyyden takaamiseksi rekisteröitävä enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan kaikissa tuotannon ja kaupan pitämisen vaiheissa erityisesti seuraavat tiedot:

a)	eläinten tunnistenumero ja syntymäaika (ainoastaan teurastamotasolla);

b)	viitenumero, jonka avulla voidaan todeta yhteys yhtäältä lihan alkuperänä olevien eläinten tunnistamisen ja toisaalta lihan päällysmerkinnässä olevan myyntinimikkeen, teurastusiän ja luokan kirjaintunnuksen välillä;

c)	eläinten ja lihan laitokseen saapumispäivä ja laitoksesta poistumispäivä, jotta saapumisten ja poistumisten välinen suhde voidaan todeta.

VII. Viralliset tarkastukset

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä ennen 1 päivää heinäkuuta 2008 yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa virallisista tarkastuksista 113 b artiklan ja tämän liitteen soveltamisen varmistamiseksi, ja annettava ne komissiolle tiedoksi.

2. Toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset suorittavat viralliset tarkastukset rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (2) yleisten periaatteiden mukaisesti.

3. Komissio varmistaa yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, että jäsenvaltiot noudattavat 113 b artiklan ja tämän liitteen säännöksiä.

4. Komission asiantuntijat tekevät tarvittaessa yhdessä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja tarvittaessa jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa tarkastuksia paikalla 113 b artiklan ja tämän liitteen säännösten täytäntöönpanon varmistamiseksi.

5. Jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus tehdään, on annettava komissiolle kaikki apu, jota se tehtäviensä hoidossa tarvitsee.

VIII. Kolmansista maista tuotu liha

1. Kolmansista maista tuotu enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin oleva liha on pidettävä yhteisössä kaupan 113 b artiklan ja tämän liitteen säännösten mukaisesti.

2. Kolmannen maan toimijan, joka haluaa saattaa yhteisön markkinoille 1 kohdassa tarkoitettua lihaa, on annettava mainitun kolmannen maan nimeämän toimivaltaisen viranomaisen, tai jos sellaista ei ole, ulkopuolisen riippumattoman elimen valvoa toimintaansa. Riippumattoman elimen on annettava takeet eurooppalaisessa standardissa EN 45011 tai julkaisussa Guide ISO/IEC 65 vahvistettujen edellytysten noudattamisesta (’Tuotteita sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset’).

3. Toimivaltaisen viranomaisen tai tarvittaessa ulkopuolisen riippumattoman elimen on varmistettava, että 113 b artiklan ja tämän liitteen edellytyksiä noudatetaan.

IX. Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on annettava säännöt 113 b artiklan ja tämän liitteen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden erityissäännösten soveltamista, joita komissio voi vahvistaa tämän asetuksen 194 artiklan mukaisesti. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä seuraamuksia koskevista säännöksistä komissiolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009 ja ilmoitettava komissiolle niihin vaikuttavista mahdollisista myöhemmistä muutoksista viipymättä.”

(1) EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(2) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 180/2008 (EUVL L 56, 29.2.2008, s. 4).

LIITE III

”LIITE XVI a

TÄYDELLINEN LUETTELO SÄÄNNÖISTÄ, JOTKA VOIDAAN 125 F JA 125 L ARTIKLAN NOJALLA LAAJENTAA KOSKEMAAN TUOTTAJAORGANISAATIOIHIN KUULUMATTOMIA TUOTTAJIA

1. Tuotantoon liittyviä tietoja koskevat säännöt

a)	ilmoitus viljelysuunnitelmista tuotekohtaisesti ja tapauksen mukaan lajikekohtaisesti;

b)	ilmoitus viljelystä;

c)	ilmoitus viljellystä kokonaispinta-alasta eriteltynä tuotteittain ja, jos mahdollista, lajikkeittain;

d)	ilmoitus ennakoitavasta tonnimäärästä sekä todennäköisistä sadonkorjuuajankohdista tuotteittain ja, jos mahdollista, lajikkeittain;

e)	kausittainen ilmoitus korjatun sadon määrästä tai käytettävissä olevista varastomääristä lajikkeittain;

f)	tiedot varastointikapasiteetista.

2. Tuotantoa koskevat säännöt

a)	käytettävien siementen valinta tuotteen käyttötarkoituksen perusteella: tuoremarkkinat tai teollinen jalostus;

b)	hedelmätarhojen harventaminen.

3. Kaupan pitämistä koskevat säännöt

a)	sadonkorjuulle määrätyt alkamispäivämäärät ja kaupan pitämisen porrastaminen;

b)	laatua ja kokoa koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)	kauppakunnostus, tarjontamuoto, pakkaaminen ja merkinnät markkinoille saattamisen ensimmäisessä vaiheessa;

d)	tuotteen alkuperää koskevat merkinnät.

4. Ympäristönsuojelua koskevat säännöt

a)	lannoitteiden ja lannan käyttö;

b)	kasvinsuojeluaineiden ja muiden viljelysten suojelua koskevien menetelmien käyttö;

c)	hedelmien ja vihannesten kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden jäämien enimmäispitoisuudet;

d)	sivutuotteiden ja käytettyjen tarvikkeiden hävittämiseen liittyvät säännöt;

e)	markkinoilta poistettuja tuotteita koskevat säännöt.

5. Säännöt, jotka koskevat 103 c artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista menekinedistämistä ja tiedotusta kriisinehkäisyn ja -hallinnan yhteydessä.”

LIITE IV

ASETUKSEN (EY) N:o 1234/2007 LIITETTÄ XXII KOSKEVAT MUUTOKSET

1. Asetusta (ETY) N:o 2759/75 koskevassa 4 kohdassa esitetyssä taulukossa rivi, joka ilmoittaa kyseisen asetuksen 3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisen luetelmakohdan ja yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen vastaavan säännöksen välisen vastaavuuden, korvataan seuraavasti:

”3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen luetelmakohta

31 artiklan 1 kohdan e alakohta”

2. Asetusta (ETY) N:o 1255/1999 koskevassa 26 kohdassa esitetyssä taulukossa rivi, joka ilmoittaa kyseisen asetuksen 6–9 artiklan ja yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen vastaavien säännösten välisen vastaavuuden, korvataan seuraavasti:

”6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	15 artiklan 1 kohta ja 22 artikla
6 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta	15 artiklan 2 kohta
6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ensimmäinen luetelmakohta	10 artiklan 1 kohdan e alakohta
6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan toinen ja kolmas luetelmakohta ja b alakohta	10 artikla yhdessä 43 artiklan a alakohdan kanssa
6 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	10 artikla yhdessä 43 artiklan a alakohdan kanssa
6 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta	28 artiklan a kohta
6 artiklan 3 kohdan toinen alakohta	29 artikla
6 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta	43 artiklan d alakohdan i alakohta
6 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta	43 artiklan d alakohdan iii alakohta
6 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta ja toisen alakohdan ensimmäinen virke	25 artikla ja 43 artiklan f alakohta
6 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan toinen virke	43 artiklan d alakohdan iii alakohta
6 artiklan 5 kohta	—
6 artiklan 6 kohta	6 artiklan 2 kohdan b ja c alakohta
7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	10 artiklan 1 kohdan f alakohta, 16 artiklan ensimmäinen kohta ja 43 artiklan a alakohta
7 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	23 artikla ja 43 artiklan a alakohta
7 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta	43 artiklan l alakohta
7 artiklan 2 kohta	16 artiklan toinen kohta
7 artiklan 4 kohta	25 artikla ja 43 artiklan e alakohta
8 artiklan 1 kohta	28 artiklan b alakohta
8 artiklan 2 ja 3 kohta	30 artikla ja 43 artiklan d alakohdan i ja iii alakohta
9 artiklan 1 kohta	31 artiklan 1 kohdan d alakohta ja 36 artiklan 1 kohta
9 artiklan 2 kohta	31 artiklan 2 kohta
9 artiklan 3 kohta	43 artiklan d alakohdan iii alakohta
9 artiklan 4 kohta	36 artiklan 2 kohta”

3. Asetusta (EY) N:o 2529/2001 koskevassa 30 kohdassa esitetyssä taulukossa rivi, joka ilmoittaa kyseisen asetuksen 12 artiklan ja yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen vastaavan säännöksen välisen vastaavuuden, korvataan seuraavasti:

”12 artikla

31 artiklan 1 kohdan f alakohta ja 38 artikla”

4. Asetusta (EY) N:o 318/2006 koskevassa 40 kohdassa esitettyyn taulukkoon lisätään kyseisen asetuksen 19 artiklaa koskevan rivin jälkeen kohta seuraavasti:

”19 a artikla

52 a artikla”

5. Lisätään seuraavat taulukot:

45. Asetus (EY) N:o 700/2007

Asetus (EY) N:o 700/2007	Tämä asetus
1 artiklan 1 ja 2 kohta	113 b artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
1 artiklan 3 kohta	113 b artiklan 2 kohta
2 artikla	Liitteessä XI a oleva I kohta
3 artikla	Liitteessä XI a oleva II kohta
4 artikla	Liitteessä XI a oleva III kohta
5 artikla	Liitteessä XI a oleva IV kohta
6 artikla	Liitteessä XI a oleva V kohta
7 artikla	Liitteessä XI a oleva VI kohta
8 artikla	Liitteessä XI a oleva VII kohta
9 artikla	Liitteessä XI a oleva VIII kohta
10 artikla	Liitteessä XI a oleva IX kohta
11 artiklan 1 kohta	121 artiklan ensimmäisen kohdan j alakohta
11 artiklan 2 kohta	121 artiklan toinen kohta
12 artikla	195 artikla
13 artikla	113 b artiklan 1 kohdan toinen alakohta

46. Asetus (EY) N:o 1182/2007

Asetus (EY) N:o 1182/2007	Tämä asetus
1 artiklan ensimmäinen kohta	1 artiklan 1 kohdan i ja j alakohta
1 artiklan toinen kohta	1 artiklan 4 kohta
2 artiklan 1 kohta	113 a artiklan 1 kohta
2 artiklan 2 kohta	113 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta
2 artiklan 3 kohta	113 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohta
2 artiklan 4 kohdan a alakohta	121 artiklan a kohta
2 artiklan 4 kohdan b alakohta	113 artiklan 2 kohdan a alakohta
2 artiklan 4 kohdan c alakohta	113 artiklan 2 kohdan b alakohta
2 artiklan 5 kohta	113 a artiklan 2 kohta
2 artiklan 6 kohta	113 a artiklan 3 kohta
2 artiklan 7 kohta	203 a artiklan 7 kohta
3 artiklan 1 kohdan a alakohta	122 artiklan a ja b kohta
3 artiklan 1 kohdan b alakohta	125 b artiklan 1 kohdan a alakohta
3 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohta	122 artiklan c alakohdan ii alakohta
3 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta	122 artiklan c alakohdan i alakohta
3 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohta	122 artiklan c alakohdan iii alakohta
3 artiklan 1 kohdan d alakohta	125 a artiklan 1 kohdan johdantosanat
3 artiklan 1 kohdan e alakohta	122 artikla
3 artiklan 2–5 kohta	125 a artikla
4 artikla	125 b artikla
5 artikla	125 c artikla
6 artikla	125 d artikla
7 artiklan 1 ja 2 kohta	125 e artikla
7 artiklan 3–5 kohta	103 a artikla
8 artikla	103 b artikla
9 artikla	103 c artikla
10 artikla	103 d artikla
11 artikla	103 e artikla
12 artikla	103 f artikla
13 artikla	103 g artikla
14 artikla	125 f artikla
15 artikla	125 g artikla
16 artikla	125 h artikla
17 artikla	125 i artikla
18 artikla	125 j artikla
19 artikla	184 artiklan 4 kohta
20 artikla	123 artiklan 3 kohta
21 artikla	125 k artikla
22 artikla	176 a artikla
23 artikla	125 l artikla
24 artikla	125 m artikla
25 artikla	125 n artikla
26 artikla	128 artikla
27 artikla	129 artikla
28 artikla	130 artiklan 1 kohdan fa ja fb alakohta
29 artikla	131 artikla
30 artikla	132 artikla
31 artikla	133 artikla
32 artikla	134 artikla
33 artikla	135 artikla
34 artikla	140 a artikla
35 artiklan 1–3 kohta	141 artikla
35 artiklan 4 kohta	143 artikla
36 artikla	144 artikla
37 artiklan ensimmäinen alakohta	145 artikla
37 artiklan toisen kohdan a, b ja c alakohta	148 artikla
38 artikla	159 artikla
39 artikla	160 artikla
40 artikla	161 artiklan 1 kohdan da ja db alakohta
41 artikla	174 artikla
42 artiklan a alakohdan i alakohta	121 artiklan a alakohta
42 artiklan a alakohdan ii alakohta	113 a artiklan 3 kohta
42 artiklan a alakohdan iii alakohta	121 artiklan a alakohdan i alakohta
42 artiklan a alakohdan iv alakohta	121 artiklan a alakohdan ii alakohta
42 artiklan a alakohdan v alakohta	121 artiklan a alakohdan iii alakohta
42 artiklan b alakohdan i alakohta	127 artiklan e alakohta
42 artiklan b kohdan ii alakohta	103 h artiklan a alakohta
42 artiklan b alakohdan iii alakohta	103 h artiklan b alakohta
42 artiklan b alakohdan iv alakohta	103 h artiklan c alakohta
42 artiklan b alakohdan v alakohta	103 h artiklan d alakohta
42 artiklan b alakohdan vi alakohta	103 h artiklan e alakohta
42 artiklan c alakohta	127 ja 179 artikla
42 artiklan d–g alakohta	194 artikla
42 artiklan h alakohta	134 artikla, 143 artiklan b alakohta ja 148 artikla
42 artiklan i alakohta	192 artikla
42 artiklan j alakohta	203 a artiklan 8 kohta
43 artiklan ensimmäinen alakohta	1 artiklan 4 kohta ja 180 artikla
43 artiklan toisen kohdan a alakohta	182 artiklan 5 kohta
43 artiklan toisen kohdan b alakohta	—
43 artiklan toisen kohdan c alakohta	182 artiklan 6 kohta
44 artikla	192 artikla
45 artikla	190 artikla
46–54 artikla	—
55 artikla	203 a artiklan 1–6 kohta”