20.2.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 44/23

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/9/EY,

annettu 12 päivänä helmikuuta 2008,

yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Huomattavia ongelmia aiheutuu sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisille että yrityksille täytäntöönpanosäännöistä, jotka on annettu jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – maan alueelle sijoittautumattomille verovelvollisille suoritettavaa arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt – 6 päivänä joulukuuta 1979 annetussa neuvoston direktiivissä 79/1072/ETY (3).

(2)

Direktiivissä säädettyjä järjestelyjä olisi muutettava niiden määräaikojen osalta, joiden kuluessa palautushakemuksia koskevat päätökset annetaan yrityksille tiedoksi. Samalla olisi säädettävä, että myös yritysten on annettava vastaukset määräajassa. Menettelyä olisi lisäksi yksinkertaistettava ja nykyaikaistettava mahdollistamalla nykyaikaisen tekniikan käyttö.

(3)

Uudella menettelyllä on tarkoitus edistää yritysten asemaa, sillä jäsenvaltioiden on maksettava korkoa, jos palautus suoritetaan myöhässä, ja yritysten muutoksenhakuoikeutta vahvistetaan.

(4)

Selkeyden ja luettavuuden parantamiseksi direktiivin 79/1072/ETY soveltamista koskeva säännös, joka on sisältynyt aiemmin yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annettuun neuvoston direktiiviin 2006/112/EY (4), olisi nyt sisällytettävä tähän direktiiviin.

(5)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(6)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (5) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja sen kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen edellyttämien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(7)

Selkeyden vuoksi direktiivi 79/1072/ETY olisi siksi kumottava, ottaen huomioon tarvittavat siirtymätoimenpiteet ennen tammikuun 1 päivää 2010 jätettyjen palautushakemuksien osalta,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt direktiivin 2006/112/EY 170 artiklassa säädetylle arvonlisäveron palautukselle 3 artiklan edellytykset täyttäville palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille verovelvollisille.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)

’palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomalla verovelvollisella’ direktiivin 2006/112/EY 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua verovelvollista, joka ei ole sijoittautunut palautusjäsenvaltioon vaan toisen jäsenvaltion alueelle;

2)

’palautusjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa arvonlisävero on veloitettu tai kannettu palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomalta verovelvolliselta tavaroista tai palveluista, joita muut verovelvolliset kyseisessä jäsenvaltiossa ovat luovuttaneet tai suorittaneet hänelle, tai jossa arvonlisävero on kannettu häneltä tavaroiden tuonnista kyseiseen jäsenvaltioon;

3)

’palautusajanjaksolla’ palautushakemuksen kattamaa 16 artiklan mukaista ajanjaksoa;

4)

’palautushakemuksella’ hakemusta, jolla haetaan palautusta arvonlisäverosta, joka on veloitettu tai kannettu palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomalta verovelvolliselta kyseisessä jäsenvaltiossa tavaroista tai palveluista, joita muut verovelvolliset kyseisessä jäsenvaltiossa ovat luovuttaneet tai suorittaneet hänelle, tai arvonlisäverosta, joka on kannettu häneltä tavaroiden tuonnista kyseiseen jäsenvaltioon;

5)

’hakijalla’ palautusjäsenvaltioon sijoittautumatonta verovelvollista, joka tekee palautushakemuksen.

3 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomaan verovelvolliseen, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)

hänellä ei palautusajanjakson aikana ole ollut palautusjäsenvaltiossa taloudellisen toimintansa kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa, josta on suoritettu liiketoimia, taikka tällaisen kotipaikan tai kiinteän toimipaikan puuttuessa omaa kotipaikkaa tai vakinaista asuinpaikkaa;

b)

hän ei palautusajanjakson aikana ole suorittanut yhtään palautusjäsenvaltiossa suoritetuksi katsottavaa tavaroiden luovutusta tai palveluiden suoritusta, lukuun ottamatta seuraavia liiketoimia:

i)

kuljetuspalvelut ja niiden liitännäispalvelut, jotka on vapautettu verosta direktiivin 2006/112/EY 144, 146, 148, 149, 151, 153, 159 tai 160 artiklan nojalla;

ii)

tavaroiden luovutukset ja palveluiden suoritukset henkilölle, joka on veronmaksuvelvollinen direktiivin 2006/112/EY 194–197 artiklan ja 199 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Tätä direktiiviä ei sovelleta

a)

arvonlisäveron määriin, jotka on palautusjäsenvaltion lainsäädännön mukaan laskutettu virheellisesti;

b)

laskutettuihin, sellaisten tavaroiden luovutuksia koskeviin arvonlisäveron määriin, joiden luovutus on vapautettu tai voidaan vapauttaa verosta direktiivin 2006/112/EY 138 artiklan tai 146 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5 artikla

Kunkin jäsenvaltion on palautettava jokaiselle palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomalle verovelvolliselle arvonlisävero, joka on kannettu muiden verovelvollisten kyseiselle verovelvolliselle kyseisessä jäsenvaltiossa luovuttamista tavaroista tai suorittamista palveluista taikka tavaroiden maahantuonnista kyseiseen jäsenvaltioon, siltä osin kuin tavaroita tai palveluita käytetään seuraavien liiketoimien suorittamiseen:

a)

direktiivin 2006/112/EY 169 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut liiketoimet;

b)

liiketoimet henkilölle, joka on veronmaksuvelvollinen direktiivin 2006/112/EY 194–197 ja 199 artiklan mukaisesti sellaisina kuin niitä sovelletaan palautusjäsenvaltiossa.

Tätä direktiiviä sovellettaessa oikeus veron palautukseen määritetään direktiivin 2006/112/EY mukaisesti sellaisena kuin sitä sovelletaan palautusjäsenvaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista.

6 artikla

Jotta palautusjäsenvaltioon sijoittautumaton verovelvollinen olisi oikeutettu palautukseen palautusjäsenvaltiossa, hänen on suoritettava vähennykseen oikeuttavia liiketoimia jäsenvaltiossa, johon hän on sijoittautunut.

Kun palautusjäsenvaltioon sijoittautumaton verovelvollinen suorittaa jäsenvaltiossa, johon hän on sijoittautunut, sekä sellaisia liiketoimia, jotka oikeuttavat vähennykseen, että sellaisia liiketoimia, jotka eivät oikeuta vähennykseen kyseisessä jäsenvaltiossa, palautusjäsenvaltio voi palauttaa 5 artiklan mukaisesti palautettavissa olevasta arvonlisäveron määrästä ainoastaan vähennyksiin oikeuttaviin liiketoimiin liittyvän arvonlisäveron osuuden, joka on määritetty direktiivin 2006/112/EY 173 artiklan mukaisesti sellaisena kuin sitä sovelletaan sijoittautumisjäsenvaltiossa.

7 artikla

Saadakseen arvonlisäveron palautuksen palautusjäsenvaltiossa palautusjäsenvaltioon sijoittautumattoman verovelvollisen on tehtävä palautusjäsenvaltiolle sähköinen palautushakemus ja toimitettava se jäsenvaltiolle, johon hän on sijoittautunut, kyseisen jäsenvaltion perustaman sähköisen portaalin kautta.

8 artikla

1.   Palautushakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

hakijan nimi ja täydellinen osoite;

b)

sähköiset yhteystiedot;

c)

kuvaus hakijan liiketoiminnasta, jota varten tavarat tai palvelut on hankittu;

d)

hakemuksen kattama palautusajanjakso;

e)

hakijan selvitys siitä, että hän ei ole kyseisen palautusajanjakson aikana suorittanut yhtään palautusjäsenvaltiossa suoritetuksi katsottavaa tavaroiden luovutusta tai palveluiden suoritusta 3 artiklan b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettuja liiketoimia lukuun ottamatta;

f)

hakijan arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero;

g)

pankkitilitiedot IBAN- ja BIC-koodit mukaan lukien.

2.   Edellä 1 kohdassa mainittujen tietojen lisäksi palautushakemuksessa on annettava kunkin palautusjäsenvaltion ja kunkin laskun tai tuontiasiakirjan osalta seuraavat tiedot:

a)

tavaroiden luovuttajan tai palveluiden suorittajan nimi ja täydellinen osoite;

b)

tavaroiden luovuttajan tai palveluiden suorittajan arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero, jonka palautusjäsenvaltio on myöntänyt direktiivin 2006/112/EY 239 ja 240 artiklan säännösten mukaisesti, ei kuitenkaan tuonnin ollessa kyseessä;

c)

palautusjäsenvaltion etuliite direktiivin 2006/112/EY 215 artiklan mukaisesti, ei kuitenkaan tuonnin ollessa kyseessä;

d)

laskun tai tuontiasiakirjan päivämäärä ja numero;

e)

veron peruste ja arvonlisäveron määrä ilmaistuna palautusjäsenvaltion valuutassa;

f)

5 artiklan ja 6 artiklan toisen kohdan mukaisesti lasketun vähennettävän arvonlisäveron määrä ilmaistuna palautusjäsenvaltion valuutassa;

g)

soveltuvissa tapauksissa 6 artiklan mukaisesti laskettu vähennettävä osuus prosenttiosuutena ilmaistuna;

h)

hankittujen tavaroiden ja palveluiden laatu, joka merkitään 9 artiklan mukaisin koodein.

9 artikla

1.   Hankittujen tavaroiden ja palveluiden laatu on merkittävä palautushakemukseen seuraavin koodein:

1

=

polttoaine;

2

=

kulkuneuvon vuokraus;

3

=

kulkuneuvoihin liittyvät kustannukset (muut kuin 1 ja 2 kohdissa tarkoitetut tavarat ja palvelut);

4

=

tiemaksut ja tienkäyttömaksut;

5

=

matkakustannukset, kuten taksimaksut, julkisen liikenteen maksut;

6

=

majoitus;

7

=

ruoka, juomat ja ravintolapalvelut;

8

=

messujen ja näyttelyjen pääsymaksut;

9

=

ylellisyys-, huvi- ja edustuskustannukset;

10

=

muut.

Jos käytetään koodia 10, on ilmoitettava luovutettujen tavaroiden ja suoritettujen palveluiden laatu.

2.   Palautusjäsenvaltio voi vaatia hakijaa toimittamaan sähköisesti koodattuja lisätietoja kustakin 1 kohdassa esitetystä koodista siltä osin kuin tällaiset tiedot ovat tarpeellisia palautusjäsenvaltiossa sovellettavien, direktiivin 2006/112/EY mukaisten vähennysoikeutta koskevien rajoitusten vuoksi tai mainitun direktiivin 395 ja 396 artiklan nojalla palautusjäsenvaltiolle myönnetyn asiaankuuluvan poikkeuksen soveltamisen vuoksi.

10 artikla

Rajoittamatta 20 artiklan nojalla tehtyjä tietopyyntöjä palautusjäsenvaltio voi vaatia hakijaa toimittamaan sähköisesti palautushakemuksen mukana jäljennöksen laskusta tai tuontiasiakirjasta, jos veron peruste laskussa tai tuontiasiakirjassa on vähintään 1 000 euroa taikka vastaava määrä kansallisessa valuutassa. Jos lasku koskee polttoainetta, tämä alaraja on 250 euroa tai vastaava määrä kansallisessa valuutassa.

11 artikla

Palautusjäsenvaltio voi vaatia hakijaa toimittamaan kuvauksen liiketoiminnastaan käyttäen yhdenmukaistettuja koodeja, jotka määritellään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1798/2003 (6) 34 a artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

12 artikla

Palautusjäsenvaltio voi määritellä kielen tai kielet, jolla tai joilla hakijan on annettava palautushakemuksen tiedot tai mahdolliset lisätiedot.

13 artikla

Jos vähennettävää osuutta tarkistetaan direktiivin 2006/112/EY 175 artiklan nojalla palautushakemuksen jättämisen jälkeen, hakijan on oikaistava haettu tai jo palautettu määrä.

Oikaisu on tehtävä palautushakemuksessa palautusajanjaksoa seuraavan kalenterivuoden aikana tai, jos hakija ei tee tuona kalenterivuotena palautushakemusta, erillisellä ilmoituksella sijoittautumisjäsenvaltion perustaman sähköisen portaalin kautta.

14 artikla

1.   Palautushakemuksen on kohdistuttava

a)

tavaroiden tai palveluiden ostoon, joka on laskutettu palautusajanjakson aikana, edellyttäen että verosaatava syntyi ennen laskutusta tai laskutushetkellä, tai jonka osalta verosaatava syntyi palautusajanjakson aikana, edellyttäen että ostosta laskutettiin ennen verosaatavan syntymistä;

b)

palautusajanjakson aikana suoritettuun tavaroiden tuontiin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien lisäksi palautushakemus voi koskea laskuja tai tuontiasiakirjoja, joista ei aikaisemmin ole tehty palautushakemuksia ja jotka koskevat kyseisenä kalenterivuonna suoritettuja liiketoimia.

15 artikla

1.   Palautushakemus on tehtävä sijoittautumisjäsenvaltiolle viimeistään palautusajanjaksoa seuraavan kalenterivuoden syyskuun 30 päivänä. Palautushakemus katsotaan tehdyksi ainoastaan, jos hakija on antanut kaikki 8, 9 ja 11 artiklan nojalla vaaditut tiedot.

2.   Sijoittautumisjäsenvaltion on toimitettava hakijalle viipymättä sähköinen vastaanottotodistus.

16 artikla

Palautusajanjakson pituus on enintään yksi kalenterivuosi tai vähintään kolme kalenterikuukautta. Palautushakemuksia voidaan kuitenkin tehdä alle kolmen kuukauden ajanjaksolta, jos kyseessä oleva ajanjakso koskee kalenterivuoden jäljellä olevaa osaa.

17 artikla

Jos palautushakemus koskee palautusajanjaksoa, joka on lyhyempi kuin yksi kalenterivuosi mutta vähintään kolme kuukautta, sen arvonlisäveron määrä, josta palautusta haetaan, ei saa olla pienempi kuin 400 euroa tai vastaava määrä kansallisena valuuttana.

Jos palautushakemus koskee palautusajanjaksoa, joka on kalenterivuoden tai kalenterivuoden jäljellä olevan osan mittainen, arvonlisäveron määrä ei saa olla pienempi kuin 50 euroa tai vastaava määrä kansallisena valuuttana.

18 artikla

1.   Sijoittautumisjäsenvaltio ei toimita palautushakemusta palautusjäsenvaltiolle, jos hakijan tilanne sijoittautumisjäsenvaltiossa palautusajanjakson aikana on jokin seuraavista:

a)

hakija ei ole arvonlisäverovelvollinen; tai

b)

hakija suorittaa yksinomaan direktiivin 2006/112/EY 132, 135, 136 tai 371 artiklan, 374–377 artiklan, 378 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 379 artiklan 2 kohdan tai 380–390 artiklan taikka vuoden 2005 liittymisasiakirjaan sisältyvien samansisältöisten määräysten perusteella verosta ilman edeltävässä vaiheessa maksetun arvonlisäveron vähennysoikeutta vapautettuja tavaroiden luovutuksia ja palvelusuorituksia;

c)

hakija kuuluu direktiivin 2006/112/EY 284–287 artiklan mukaisen pienyritysten verovapauden piiriin;

d)

hakija kuuluu direktiivin 2006/112/EY 296–305 artiklan mukaisen maataloustuottajien yhteisen vakiokantajärjestelmän piiriin.

2.   Sijoittautumisjäsenvaltion on ilmoitettava sähköisesti hakijalle 1 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä.

19 artikla

1.   Palautusjäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava hakijalle sähköisesti hakemuksen vastaanottopäivä.

2.   Palautusjäsenvaltion on ilmoitettava hakijalle päätöksestään hyväksyä tai hylätä palautushakemus neljän kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen jäsenvaltio vastaanotti palautushakemuksen.

20 artikla

1.   Jos palautusjäsenvaltio katsoo, ettei sillä ole kaikkia asiaankuuluvia tietoja päätöksen tekemiseksi koko palautushakemuksesta tai sen osasta, se voi pyytää sähköisesti lisätietoja erityisesti hakijalta tai sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neljän kuukauden määräajan kuluessa. Jos lisätietoja vaaditaan muulta henkilöltä kuin hakijalta tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, pyyntö tehdään sähköisesti vain, jos sähköinen menettely on pyynnön vastaanottajalle mahdollista.

Palautusjäsenvaltio voi tarvittaessa pyytää täydentäviä lisätietoja.

Jos palautusjäsenvaltiolla on perusteltuja epäilyjä tietyn vaatimuksen pätevyyden tai oikeellisuuden osalta, tämän kohdan mukaisesti pyydettyihin tietoihin voi kuulua myös asiaankuuluvan laskun tai tuontiasiakirjan alkuperäiskappaleen tai jäljennöksen toimittaminen. Edellä 10 artiklassa mainittuja alarajoja ei tässä tapauksessa sovelleta.

2.   Palautusjäsenvaltiolle on toimitettava 1 kohdan nojalla pyydetyt tiedot yhden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona pyynnön vastaanottaja vastaanotti kyseisen pyynnön.

21 artikla

Jos palautusjäsenvaltio pyytää lisätietoja, sen on ilmoitettava hakijalle päätöksestään hyväksyä tai hylätä palautushakemus kahden kuukauden kuluessa pyydettyjen tietojen saamisesta tai, jos se ei ole saanut vastausta pyyntöönsä, kahden kuukauden kuluessa 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päättymisestä. Koko palautushakemusta tai sen osaa koskevaan päätökseen käytettävissä oleva määräaika on kuitenkin aina vähintään kuusi kuukautta siitä, kun palautusjäsenvaltio vastaanotti palautushakemuksen.

Jos palautusjäsenvaltio pyytää täydentäviä lisätietoja, sen on ilmoitettava hakijalle koko palautushakemusta tai sen osaa koskevasta päätöksestään kahdeksan kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen jäsenvaltio vastaanotti palautushakemuksen.

22 artikla

1.   Jos palautushakemus hyväksytään, on palautusjäsenvaltion maksettava hyväksytty määrä viimeistään 10 työpäivän kuluessa 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä tai, jos lisätietoja tai täydentäviä lisätietoja on pyydetty, 21 artiklassa tarkoitettujen määräaikojen päättymisestä.

2.   Palautus on maksettava palautusjäsenvaltiossa tai hakijan pyynnöstä jossakin muussa jäsenvaltiossa. Jälkimmäisessä tapauksessa palautusjäsenvaltio vähentää mahdolliset siirrosta aiheutuvat pankkikulut hakijalle maksettavasta määrästä.

23 artikla

1.   Jos palautushakemus hylätään kokonaisuudessaan tai osittain, palautusjäsenvaltion on ilmoitettava hylkäämisen syyt hakijalle yhdessä päätöksen kanssa.

2.   Hakija voi hakea muutosta palautushakemuksen hylkäävään päätökseen palautusjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta samoin muotoa ja määräaikoja koskevin edellytyksin, joita sovelletaan kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden henkilöiden palautushakemuksia koskeviin muutoksenhakuihin.

Jos sitä, että palautushakemusta koskevaa päätöstä ei ole tehty tässä direktiivissä säädetyssä määräajassa, ei katsota palautusjäsenvaltion lainsäädännössä hakemuksen hyväksymiseksi eikä hylkäämiseksi, hakijalla on oltava käytettävissään samat hallinnolliset ja oikeudelliset menettelyt kuin kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneilla verovelvollisilla samassa tilanteessa. Jos tällaisia menettelyjä ei ole käytettävissä, katsotaan se, että palautushakemusta koskevaa päätöstä ei ole tehty kyseisessä määräajassa, hakemuksen hylkäämiseksi.

24 artikla

1.   Jos palautus on saatu vilpillisesti tai muutoin virheellisesti, palautusjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ryhtyy välittömästi perimään takaisin väärin perustein maksetut määrät ja mahdollisesti määrätyt seuraamukset ja korot palautusjäsenvaltiossa sovellettavan menettelyn mukaisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta keskinäistä apua arvonlisäveron perinnässä koskevien säännösten soveltamista.

2.   Jos hallinnollinen seuraamus tai korko on määrätty mutta jätetty maksamatta, palautusjäsenvaltio voi lykätä kyseiselle verovelvolliselle tulevien myöhempien palautusten maksamisen maksamatta olevaan määrään saakka.

25 artikla

Palautusjäsenvaltio ottaa huomioon 13 artiklan mukaisesti tehdyn aiempaa palautushakemusta koskevan oikaisun palautuksen määrän alentamisena tai korottamisena tai, jos erillinen ilmoitus on toimitettu, erillisenä maksuna tai takaisinperintänä.

26 artikla

Palautusjäsenvaltion on maksettava hakijalle maksettavan palautuksen määrälle korkoa, jos palautus maksetaan 22 artiklan 1 kohdan mukaisen viimeisen maksupäivän jälkeen.

Jos hakija ei toimita palautusjäsenvaltiolle pyydettyjä lisätietoja tai täydentäviä lisätietoja määräajassa, ensimmäistä kohtaa ei sovelleta. Sitä ei myöskään sovelleta ennen kuin palautusjäsenvaltio on vastaanottanut 10 artiklan nojalla sähköisesti toimitettavat asiakirjat.

27 artikla

1.   Korko lasketaan sitä päivää, jolloin palautus olisi 22 artiklan 1 kohdan mukaan viimeistään ollut maksettava, seuraavasta päivästä palautuksen tosiasialliseen maksupäivään saakka.

2.   Korkokanta on se korkokanta, jota sovelletaan palautusjäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille maksettaviin arvonlisäveron palautuksiin kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Jos kansallisen lainsäädännön mukaan ei makseta korkoa sijoittautuneille verovelvollisille maksettaville palautuksille, maksettava korko on yhtä kuin se korko tai vastaava maksu, jota palautusjäsenvaltio soveltaa verovelvollisten myöhässä maksamaan arvonlisäveroon.

28 artikla

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan joulukuun 31 päivän 2009 jälkeen toimitettuihin palautushakemuksiin.

2.   Kumotaan direktiivi 79/1072/ETY 1 päivästä tammikuuta 2010. Sen säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen ennen tammikuun 1 päivää 2010 toimitettuihin palautushakemuksiin.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin muuten kuin ennen tammikuun 1 päivää 2010 toimitettujen palautushakemusten osalta.

29 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset siten, että ne tulevat voimaan 1 päivästä tammikuuta 2010. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

30 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

31 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 12 päivänä helmikuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. BAJUK

(1)  EUVL C 285 E, 22.11.2006, s. 122.

(2)  EUVL C 28, 3.2.2006, s. 86.

(3)  EYVL L 331, 27.12.1979, s. 11. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/98/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 129).

(4)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2007/75/EY (EUVL L 346, 29.12.2007, s. 13).

(5)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(6)  EUVL L 264, 15.10.2003, s. 1.