(1)

Komissio pyysi 17 päivänä tammikuuta 2007 Romanialta kansalliseen yksityistämisprosessiin liittyviä tietoja useista julkisista yrityksistä, myös SC Automobile Craiova SA -yrityksestä, jäljempänä ’Automobile Craiova’, joka tunnettiin aiemmin nimellä Daewoo România (*1). Romania toimitti tiedot 15 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Komissio pyysi 8 päivänä maaliskuuta 2007 ja 22 päivänä toukokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä lisätietoja, jotka Romania toimitti 21 päivänä maaliskuuta 2007, 25 päivänä toukokuuta 2007 ja 31 päivänä toukokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä. Romanian viranomaisten kanssa pidettiin kokous 3 päivänä toukokuuta 2007.

(2)

Komissio pyysi 5 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Romanian viranomaisia poistamaan erityisehdot, jotka liittyivät Automobile Craiovan yksityistämissopimukseen. Samalla se ilmoitti, että jos sääntöjenvastaisia tukia ei lopeteta, komissio saattaa tehdä päätöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan nojalla ja tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (2) 11 artiklan 1 kohdan nojalla.

(3)

Romanian viranomaiset ilmoittivat komissiolle 18 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että Automobile Craiovan yksityistämisestä tehtäisiin ilmoitus komissiolle. Komissio muistutti Romaniaa 20 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että Automobile Craiovan yksityistämisestä on tarpeen ilmoittaa ennen kuin toteutetaan julkisia viranomaisia sitovia toimenpiteitä.

(4)

Komissio sai tietää lehdistön kautta syyskuussa 2007, että Romania oli allekirjoittanut 12 päivänä syyskuuta 2007 myyntisopimuksen Fordin kanssa, joka oli ainoa tarjouksen tekijä.

(5)

Komissio ilmoitti Romanialle 10 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely sääntöjenvastaisen tuen vuoksi ja tehdä tuen keskeyttämistä koskeva välipäätös. Komission päätös menettelyn aloittamisesta ja tuen keskeyttämistä koskevasta välipäätöksestä on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta.

(6)

Romania toimitti huomautuksensa 24 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Ford toimitti huomautuksensa 23 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä ja ne toimitettiin Romanialle 30 päivänä marraskuuta 2007. Romania esitti huomautuksensa Fordin huomautuksista 7 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(7)

Komissio pyysi lisätietoja 12 päivänä lokakuuta 2007, 17 päivänä lokakuuta 2007, 19 päivänä lokakuuta 2007, 14 päivänä marraskuuta 2007 ja 14 päivänä tammikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. Romania toimitti lisätiedot 18 päivänä lokakuuta 2007, 24 päivänä lokakuuta 2007, 6 päivänä marraskuuta 2007, 12 päivänä marraskuuta 2007, 19 päivänä marraskuuta 2007, 23 päivänä marraskuuta 2007, 7 päivänä joulukuuta 2007, 8 päivänä tammikuuta 2008 ja 23 päivänä tammikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä.

(8)

Komissio tapasi Romanian viranomaiset ja Fordin edustajat 5 päivänä lokakuuta 2007, 12 päivänä lokakuuta 2007, 7 päivänä marraskuuta 2007, 15 päivänä marraskuuta 2007, 17 päivänä joulukuuta 2007 ja 24 päivänä tammikuuta 2008.

(9)

Automobile Craiova on autojen varaosien myynnin alalla toimiva yritys. Se valmistaa myös pakoputkia ja PVC-tarvikkeita. Romanian valtio omistaa Romanian yksityistämisviraston AVAS:n kautta 72,4 prosenttia yrityksen osakkeista. Loput 27,6 prosenttia osakkeista ovat yksityisellä sijoitusrahastolla (SIF Oltenia) ja yksityisoikeuden mukaisilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä. Yrityksen osakkeet noteerataan Bukarestin pörssissä. Automobile Craiovan voitto oli 83 479 euroa vuonna 2005 ja 51 125 euroa vuonna 2006. Sen liikevaihto oli 2,15 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja 2,14 miljoonaa euroa vuonna 2006.

(10)

Yrityksellä on tytäryritys Daewoo România, jäljempänä ’DWAR’, joka on myös enemmistöosakas Mecatimissa. Autoja valmistava yritys DWAR perustettiin vuonna 1994 yhteisyrityksenä, jonka osakkeista Romanian valtio omisti 49 prosenttia ja Daewoo Motors South Korea 51 prosenttia. Daewoo Motorsin konkurssin jälkeen DWAR hankki vuonna 2006 51 prosenttia omista osakkeistaan. Kyseinen 51 prosentin osuus mitätöitiin kaupallisia yrityksiä koskevan Romanian lainsäädännön mukaisesti marraskuussa 2007, jolloin DWAR tuli kokonaan Automobile Craiovan omistukseen.

(11)

DWAR työllisti 3 959 työntekijää vuonna 2007. Vuonna 2006 se valmisti 24 898 autoa, joista suurin osa oli pieniä malleja, ja vuoden 2007 tuotannoksi arvioitiin 19 000 autoa. Autonvalmistus päättyi vuonna 2008. Lisäksi DWAR valmistaa moottoreita GM Daewoon eri tytäryrityksille. Craiovan tehtaan tuotantokapasiteetti on 100 000 autoa vuodessa.

(12)

Vuonna 2006 DWAR:n tappiot olivat 350 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 huhtikuun 30 päivään mennessä noin 3,4 miljoonaa euroa. Velkaa sillä oli vuonna 2006 noin 88 miljoonaa euroa, josta valtion talousarvioon 56 miljoonaa euroa ja tavarantoimittajille 25 miljoonaa euroa.

(13)

Tilinpäätöksen mukaan yrityksellä oli vuonna 2006 maata ja kiinteitä varoja 193 miljoonan euron arvosta, raaka-aineita ja muita materiaaleja 55 miljoonan euron arvosta, käteisvaroja 96 miljoonaa euroa sekä saatavia ja tasauksia 108 miljoonan euron arvosta. Kaiken kaikkiaan DWAR:lla oli vuonna 2006 vuoden lopussa laaditun taseen mukaan nettovaroja 419 miljoonaa euroa.

(14)

Mecatim on DWAR:n tytäryritys, jonka osakkeista DWAR omistaa 75 prosenttia. AVAS omistaa Mecatimin osakkeista 20 prosenttia ja loput 5 prosenttia on yksityisten vähemmistöosakkaiden omistuksessa. Mecatim on sijoittautunut Timișoaraan. Sen pääasiallinen toimiala on ajoneuvojen varaosien ja moottorien valmistus. Se on kuitenkin lopettanut tuotantotoiminnan ja toimii tällä hetkellä ajoneuvojen myynnin alalla.

(15)

Automobile Craiova sijaitsee alueella, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukikelpoinen.

(16)

Romanian yksityistämisvirasto AVAS ilmoitti 19 ja 21 päivänä toukokuuta 2007 myyvänsä omistuksessaan olevan 72 prosentin osuuden Automobile Craiovan osakkeista. Vaikka monet yritykset olivat aiemmin esittäneet sitoumuksettoman kiinnostuksenilmaisun, ainoastaan kaksi mahdollista sijoittajaa eli Ford Motor Company, jäljempänä ’Ford’, ja General Motors, jäljempänä ’GM’, ostivat nk. tietomuistion (tarjouksen esittämistä koskevat asiakirjat), jonka avulla ne pääsivät tarkastelemaan tietopankin tietoja ja tekemään viimein lopullisen sitovan tarjouksen.

(17)

Tarjouksen esittämistä koskevat asiakirjat sisälsivät joitakin ehtoja, jotka liittyivät erityisesti tuotannon vähimmäistasoon, työllistämiseen ja investointeihin. Arviointitaulukon mukaan tarjottu hinta vastaa vain 35 prosenttia kokonaispisteistä ja kokonaisinvestoinnit vastaavat 25 prosenttia. Se, että tuotannon integroinnissa saavutetaan 60 prosentin taso neljäntenä vuonna vastaa 20 prosenttia samoin kuin sitoumus, että neljäntenä vuonna tuotetaan 200 000 autoa. Jos integrointiaste olisi ollut alle 60 prosenttia ja/tai jos kyseinen taso olisi saavutettu vasta yli neljän vuoden jälkeen, sijoittaja olisi saanut kyseisestä arviointiperusteesta 0 pistettä. Sama koski tuotannon tasoa, josta sijoittaja olisi saanut myös 0 pistettä, jos se olisi ollut alle 200 000 autoa neljäntenä vuonna ja/tai jos kyseisen tason saavuttamiseen olisi mennyt pidempi aika.

(18)

Lopullisten tarjousten jättämisen määräaika oli 5 päivänä heinäkuuta 2007. Ford oli ainoa sitovan tarjouksen tekijä, joten se voitti tarjouskilpailun. Alun perin se tarjosi 55 miljoonan euron hintaa ja myöhempien neuvottelujen jälkeen 57 miljoonan euron hintaa.

(19)

Osapuolet sopivat tarjouskilpailumenettelyn jälkeisissä neuvotteluissa, että Ford saa ostajana uudelleenjärjestelyjen kautta Automobile Craiovan, DWAR:n ja Mecatimin teollisuusomaisuuden, kun taas niihin liittyvät liitännäisvarat (yleisesti kiinteä omaisuus ja ylimääräiset nettokäteisvarat) erotetaan niistä ja jätetään valtion omistukseen. Valtio myös sitoutui tekemään voitavansa hankkiakseen loput 28 prosenttia osakkeista yksityisiltä osakkailta myydäkseen ne Fordille.

(20)

Myyntisopimus allekirjoitettiin 12 päivänä syyskuuta 2007.

(21)

Muodollinen tutkintamenettely aloitettiin, koska yksityistämisprosessiin epäiltiin liittyvän valtiontukea.

(22)

Komissiolla oli ensinnäkin epäilyjä siitä, oliko tarjouskilpailu itsessään luonteeltaan avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön. Komissiolla oli kyseisenä aikana käytettävissä olleiden, pääosin lehtiartikkeleihin perustuneiden tietojen perusteella syytä olettaa, että tietyt mahdolliset sijoittajat olivat jo heti alussa olleet epäedullisessa asemassa ja niitä oli yritetty saada luopumaan tarjouksen tekemisestä.

(23)

Komissio epäili myös väitettä, jonka mukaan yksityistämiseen liittyvät ehdot eivät johtaneet myyntihinnan laskuun ja siten aiheuttaneet etua yksityistettävälle yritykselle. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekoaikana saatavilla olleiden tietojen mukaan AVAS oli asettanut neljä ehtoa, jotka olisivat voineet laskea myyntihintaa ja saada muut mahdollisesti kiinnostuneet tahot luopumaan tarjouksen tekemisestä. Tarjotun hinnan osuus kokonaispisteistä oli vain 35 prosenttia.

(24)

Lisäksi komissio pohti, liittivätkö Romanian viranomaiset yksityistämiseen työpaikkoja koskevan takuun. Tarjouksen esittämistä koskevien asiakirjojen mukaan mahdollisten tarjousten tekijöiden oli esitettävä liiketoimintasuunnitelma, johon kuului sitoumus pitää tietty määrä nykyisiä työntekijöitä. Tarjouksen esittämistä koskeviin asiakirjoihin liitetyn myyntisopimusluonnoksen mukaan ostaja sitoutui säilyttämään nykyisen työntekijämäärän seuraavien viiden vuoden ajan. Jos ostaja ei noudata velvoitetta, myyntisopimus lakkaa olemasta voimassa ilman eri ilmoitusta tai muuta muodollisuutta. Romanian viranomaiset ilmoittivat mahdollisille ostajille jo ennen yksityistämisilmoituksen julkistamista, että nykyisen työvoiman säilyttäminen on yksi tärkeimmistä yksityistämisen tavoitteista.

(25)

Komissiolla oli epäilyjä mahdollisista eduista, joita tarjottiin ostajalle eli Fordille neuvottelemalla tietyt ehdot uudelleen tarjouksen tekemistä seuraavissa neuvotteluissa. Kyseisessä vaiheessa käytettävissä olleiden tietojen mukaan vaikutti siltä, että Romanian valtio sitoutui ottamaan vastuulleen Automobile Craiovaa koskevat todelliset ja mahdolliset saatavat, myös 800 miljoonan euron tullivelan. Myöhempien neuvottelujen yhteydessä valtio ja Ford sopivat, että yrityksessä tehtäisiin uudelleenjärjestelyjä siten, että päätoiminto (autojen valmistus) erotettaisiin liitännäisvaroista ja erityisesti kiinteästä omaisuudesta. Uudelleenjärjestelyn jälkeen Ford ostaisi yksinomaan teollisuustoiminnot ja maksaisi niistä, ja maaomaisuus jäisi valtion omistukseen.

(26)

Koska Romania allekirjoitti yksityistämissopimuksen huolimatta komission toistuvista varoituksista, komissio teki samaan aikaan tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen.

(27)

Romania korosti, että tarjouskilpailumenettely oli avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön eikä siihen liittynyt ehtoja. Ensimmäinen ilmoitus DWAR:n yksityistämisestä julkistettiin 5 päivänä joulukuuta 2006 eikä 9/12 päivänä maaliskuuta 2007 julkaistu ilmoitus sisältänyt esikarsinta- tai valintaperusteita tai ehtoja, jotka tarjouksen tekijöiden olisi pitänyt täyttää. Myöskään 18/21 päivänä toukokuuta 2007 julkaistuun yksityistämisilmoitukseen ei sisältynyt pakollisia ehtoja, vaan ainoastaan tarjouskilpailun ratkaisuperusteet, joiden avulla eri tarjoukset voitiin pisteyttää. Romania väitti lisäksi, ettei työvoiman lisääminen ollut valintaperuste tarjouskilpailumenettelyssä. Kaikilla tarjouksen tekijöillä oli mahdollisuus tutustua kaikkiin tietoihin, joten yksityistämisprosessi oli läpinäkyvä. Näin ollen yhtään mahdollista tarjouksen tekijää ei yritetty saada luopumaan tarjouksen tekemisestä.

(28)

Romanian mukaan tarjouksen esittämistä koskevissa asiakirjoissa tai myyntisopimusluonnoksessa ei asetettu pakollisia ehtoja, joista mahdolliset tarjouksen tekijät eivät olisi voineet neuvotella. Romania selitti, että AVAS:n tarkoituksena oli alun perin yksityistää DWAR kokonaisuudessaan, mutta se päätti yksityistämisprosessin kuluessa antaa mahdollisille tarjouksen tekijöille mahdollisuuden esittää tarjous ainoastaan teollisuusomaisuudesta (ja jättää pois kiinteän omaisuuden). Romania korosti, että kaikki mahdolliset tarjouksen tekijät tiesivät alusta lähtien, ettei kiinteä omaisuus kuulunut yksityistämistarjoukseen vaan se myytäisiin erikseen.

(29)

Romania totesi myös, ettei tarjouksen esittämistä koskeviin asiakirjoihin sisältyneillä ehdoilla ollut minkäänlaista vaikutusta tarjouksen tekijöihin, erityisesti siksi, että kaikki niistä olivat autonvalmistuksen alalla toimivia yrityksiä. Lisäksi Romania totesi, etteivät kyseiset perusteet vaikuttaneet Fordin tarjoamaan myyntihintaan, sillä ne olivat Fordin liiketoimintasuunnitelman mukaisia. AVAS:n tarjouksen esittämistä koskevissa asiakirjoissa esittämä 200 000 auton vuotuinen tuotantotaso on saavutettava taloudellisista syistä, sillä alle 200 000 auton vuosituotanto ei olisi kannattava, kun otetaan huomioon pienten mallien tuotantoon tarkoitetun autotehtaan koko ja kapasiteetti.

(30)

Romania katsoi toimineensa markkinatalouden periaatteita noudattavana taloudellisena toimijana myydessään osuutensa Automobile Craiovasta. Sen mukaan saatu hinta vastaa markkina-arvoa seuraavista syistä: DWAR osti vuonna 2006 51 prosenttia osakkeista 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin hintaan entiseltä emoyritykseltä Daewoo Motors Ltd:ltä. Näin ollen kaikkien osakkeiden arvo yhteensä oli tuolloin 78 miljoonaa euroa. Ford tarjoutui ostamaan 72,4 prosenttia Automobile Craiovan osakkeista 57 miljoonan euron hintaan, joten kaikkien osakkeiden yhteisarvo olisi ollut 78 miljoonaa euroa. Kaikkien Automobile Craiovan pörssissä myytyjen osakkeiden hinta 16 päivänä maaliskuuta 2007 oli yhteensä noin 59 miljoonaa euroa. Näin ollen Fordin maksama 57 miljoonan euron hinta 72 prosentista osakkeista on markkinahintaa korkeampi. Lisäksi AVAS säilyy rakenneuudistuksen mukaisesti myös liitännäisvarojen omistajana. Riippumattoman asiantuntijan KPMG:n laatiman DWAR:ia koskevan arvion mukaan yrityksen arvo oli emoyrityksen konkurssin jälkeen vuonna 2004 arviointimenetelmästä riippuen 18–81 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

(31)

Romania on esittänyt väitettyyn korvaukseen liittyen yksityiskohtaiset tiedot velkoja koskevasta sopimuksesta, joka sisältyy Automobile Craiovan yksityistämisestä annettuun erityislakiin. Romania totesi, että AVAS ottaa tavanomaisten liiketapojen mukaisesti vastatakseen ainoastaan niistä veloista, jotka eivät ole ennakoitavissa ja joiden määrää ei voida määrittää. Se korosti, ettei Automobile Craiovalla ja DWAR:lla ole maksamatonta velkaa valtiolle tavanomaisesta toiminnan kehittämisestä johtuvia velkoja lukuun ottamatta. DWAR:lla ei ole myöskään enää velkaa Daewoon entisille tytäryrityksille, sillä se maksoi emoyritykselle 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2006 (4).

(32)

Romania myös selitti 800 miljoonan euron tullivelan alkuperää. Romanialaisilla yrityksillä oli ulkomaisten sijoittajien kannustamisesta annetun lain nro 71/1994 nojalla vapautus tulli- ja tuloverosta, mikäli ne täyttivät neljä edellytystä: ulkomaisen pääoman panos vastaa vähintään 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, vähintään 50 prosenttia tuotannosta menee vientiin, tuotannon integrointiaste on vähintään 60 prosenttia ja osakepääoma ei laske 14 vuoden kuluessa ulkomaisen pääoman sijoittamispäivästä siten, että ulkomaalaisomistus laskee arvoltaan alle 50 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin.

(33)

Paikallinen tulliviranomainen laski yrityksen tuotannon integrointiasteen vuonna 2005 ja totesi, ettei 60 prosentin osuutta ollut saavutettu. Se vaati tämän johdosta, että veroista vapautettu määrä eli 800 miljoonaa euroa olisi maksettava takaisin. DWAR valitti tästä päätöksestä kansalliselle tulliviranomaiselle. Takaisinmaksamista koskeva päätös pidettiin voimassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, joten DWAR haki siihen muutosta. Muutoksenhakutuomioistuin kumosi päätöksen 27 päivänä kesäkuuta 2007 antamallaan tuomiolla.

(34)

Romania totesi näin ollen, ettei DWAR:ia vapautettu veloista.

(35)

Romanian viranomaiset vaittivät, ettei nykyisen työvoiman säilyttäminen ollut ehtona yksityistämiselle, koska se ei ollut tarjouskilpailun ratkaisuperusteena. Tarjouksen esittämistä koskevien asiakirjojen liitteenä ollut myyntisopimusluonnos oli myös vain viitteellinen ja mahdolliset tarjouksen tekijät saattoivat ymmärtää, että sopimuksen yksittäisistä määräyksistä neuvoteltaisiin kahdenvälisesti. Näin ollen ne mahdolliset tarjouksen tekijät, jotka eivät aikoneet pitää nykyistä työvoimaa, voivat kuitenkin esittää tarjouksen ja siihen liittyvän erilaisen liiketoimintasuunnitelman.

(36)

Romania totesi lopuksi, että myöhemmät neuvottelut muista sopimuksen määräyksistä kuuluivat tavanomaiseen myyntisopimuksen tekemistä edeltävään neuvottelumenettelyyn.

(37)

Ford osallistui 23 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä komission aloittamaan menettelyyn asianosaisena osapuolena.

(38)

Ford totesi ensinnäkin, että yksityistämisprosessi oli avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön eikä siihen liittynyt ehtoja. Koko Fordin ja AVAS:n välinen yksityistämisprosessiin liittyvä kirjeenvaihto julkaistiin tietopankissa.

(39)

Tarjouskilpailun ratkaisuperusteet eivät olleet pakollisia ehtoja, joiden vuoksi mahdolliset tarjouksen tekijät olisivat luopuneet tarjouksen tekemisestä. Ford ilmoitti päin vastoin ymmärtäneensä, että kyseiset perusteet olivat neuvoteltavissa. Arviointiperusteilla ei ollut myöskään minkäänlaista vaikutusta Fordin tarjoukseen, sillä sen liiketoimintasuunnitelmassa ylitettiin selvästi tarjouksen esittämistä koskevissa asiakirjoissa vahvistetut vaatimukset.

(40)

Fordin AVAS:lle maksama myyntihinta vastaa niiden osakkeiden markkina-arvoa, joista tarjous tehtiin. Ford vahvisti, että se oli aikonut maksaa 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin (71,4 miljoonan euron) suuruisen enimmäishinnan yhteensä 100 prosentista osakkeita, jolloin 72,4 prosentin osuuden hinta olisi 51,7 miljoonaa euroa (5). Vaikka tarjouskilpailulla ei olisi ollut ratkaisuperusteita, Ford ei aikonut tarjota korkeampaa hintaa. Ford tarjosi alun perin 55 miljoonan euron hintaa ja käytyään Romanian viranomaisten kanssa neuvotteluja 57 miljoonan euron hintaa. Lisäksi Ford oli ainoa tarjouksen tekijä, joten sen tarjous vastaa markkina-arvoa.

(41)

Ford totesi lopuksi, että myyntisopimukseen sisältyneet korvaukset edustivat yritysostoissa noudatettujen liiketapojen mukaista käytäntöä ja soveltuivat siis markkinoille. Ne eivät johtaneet korkeinta mahdollista tarjousta alhaisempaan myyntihintaan. Fordin mukaan nämä korvaukset liittyvät yksinomaan riskeihin, jotka eivät kuulu tavanomaisen toiminnan piiriin ja joita uuden sijoittajan on mahdotonta arvioida yrityksen ostohetkellä. Ford on ottanut vastuulleen kaikki Automobile Craiovan velat ja sitoumukset (myös DWAR:n), jotka liittyvät tavanomaiseen toimintaan ja joiden määrä on määritelty ja jotka on tehty julkisiksi tietopankissa. Ford ei kuitenkaan halunnut ottaa vastuulleen mahdollisia riskejä, joita se ei voinut arvioida ja määrittää edeltä käsin (nk. due diligence).

(42)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

(43)

Romanian yksityistämisvirasto AVAS liitti kauppaan yksityistämissopimuksen ehdot. Tämä olisi voinut johtaa myyntihinnan laskuun, joten Romanian valtio hyväksyi jäljempänä osoitetulla tavalla sen, ettei se saisi korkeinta mahdollista hintaa. Alhaisempi hinta 72,4 prosentin suuruisesta osuudesta maksetaan siis tuloina, joista valtio luopuu. Tämän vuoksi toimenpiteeseen käytetään valtion varoja

(44)

Lisäksi komissio ottaa huomioon, että yksityistämisvirasto AVAS:n toiminta on katsottava valtion toiminnaksi. Romanian viranomaiset eivät kiistä tätä tosiseikkaa.

(45)

Tiettyä toimenpidettä ei voida pitää tukena, jos siitä ei aiheudu etua (6). Näin ollen komission on arvioitava, aiheutuuko käsiteltävänä olevasta toimenpiteestä etua.

(46)

Yritys saa etua, mikäli se saa valtiolta hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tämän johdosta on ensin tarkistettava, onko valtio toiminut markkinatalouden periaatteita noudattavana taloudellisena toimijana vai valtiollisena viranomaisena, joka on myynyt yrityksen olosuhteissa, jotka eivät vastaa tavanomaisia markkinaolosuhteita.

(47)

EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 1 kohdan mukaan julkisiin yrityksiin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Perustamissopimuksen 295 artiklassa säädetään, että yhteisön valtiontukisääntöjä sovelletaan riippumatta siitä, ovatko yritykset julkisessa vai yksityisessä omistuksessa.

(48)

Kun jäsenvaltio omistaa tai myy yrityksiä taikka ostaa tai myy osakkeita yrityksessä, kyseessä ei Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön (7) ja yksityistämisen yhteydessä mtönnettäviä valtiontukia koskevien komission sääntöjen ja käytänteiden (8) mukaisesti ole etu, jos jäsenvaltio toimii samoin kuin sijoittaja toimisi markkinataloudessa.

(49)

Jos yksityistäminen tapahtuu myymällä osakkeita pörssissä, sen oletetaan yleisesti tapahtuvan markkinatalouden olosuhteissa eikä mukana ole valtiontukea. Jos yksityistäminen taas toteutetaan yrityskaupalla, voidaan olettaa, ettei mukana ole valtiontukea ainoastaan seuraavien edellytysten täyttyessä: yritys myydään kaikille osanottajille ja kilpailulle avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tarjouskilpailulla, myyntiin ei liity ehtoja, joita ei tavallisesti ole vastaavissa liiketoimissa yksityisten tahojen välillä ja jotka saattaisivat alentaa myyntihintaa, yritys myydään sille tarjouksen tekijälle, joka esittää taloudellisesti edullisimman tarjouksen ja tarjouksen tekijöillä on riittävästi aikaa ja tietoja, jotta ne voivat arvioida asianmukaisesti omaisuuden, josta tarjous esitetään (9). Muissa tapauksissa on tutkittava, sisältyykö yrityskauppoihin mahdollista tukea, ja niistä on ilmoitettava.

(50)

Tällaisissa tapauksissa sen arvioiminen, sisältyykö valtion omaisuuden myyntiin tukea, edellyttää yleisesti, että arvioidaan, olisiko markkinatalouden periaatteita noudattava taloudellinen toimija toiminut vastaavassa tilanteessa samalla lailla eli olisiko se myynyt yrityksen kyseiseen hintaan. Markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisesti alhaisempaa hintaa ei voida hyväksyä sellaisten talouteen liittymättömien seikkojen perusteella kuten teollisuuspolitiikka, työllistäminen tai aluekehityksen tavoitteet, jotka eivät olisi hyväksyttäviä markkinatalouden periaatteita noudattavalle taloudelliselle toimijalle ja joihin voidaan sen sijaan olettaa liittyvän tukea. Komissio on toistuvasti selittänyt (10) tämän periaatteen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut (11) sen.

(51)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että jos jotain edellä mainituista edellytyksistä ei täytetä, yksityistämistä olisi tarkasteltava sen toteamiseksi, liittyykö siihen valtiontukea, jolloin siitä on ilmoitettava (12). Näiden edellytysten noudattamisella varmistetaan, että valtio saa osakkeistaan parhaan hinnan eli markkinahinnan, eikä kyseessä ole valtiontuki.

(52)

Valtio saattaa alentaa myyntihintaa asettamalla ostajalle tiettyjä ehtoja yksityistämisen yhteydessä, jolloin se luopuu lisätuloista. Tietyt ehdot saattavat myös johtaa siihen, että mahdollisesti kiinnostuneet sijoittajat luopuvat tarjouksen tekemisestä, jolloin tarjouskilpailun kilpailuympäristö häiriytyy ja on vääjäämätöntä, ettei esitetyistä tarjouksista taloudellisesti edullisinkaan edusta todellista markkina-arvoa (13).

(53)

Koska valtio asettaa tällaisia ehtoja ja hyväksyy näin ollen sen, ettei se saa hallussaan olevista osakkeista tai omaisuuseristä parasta hintaa, se ei toimi markkinatalouden periaatteita noudattavan taloudellisen toimija tavoin, joka yrittäisi saada niistä korkeimman mahdollisen hinnan. Sen sijaan valtio myy yrityksen hintaan, joka on markkina-arvoa alhaisempi. Markkinatalouden periaatteita noudattavalla taloudellisella toimijalla ei olisi taloudellista mielenkiintoa käyttää vastaavia ehtoja (erityisesti työllistäminen, kyseisen maantieteellisen alueen kannalta edulliset ehdot tai tietyn investointitason varmistaminen), vaan se myisi yrityksen taloudellisesti edullisimman tarjouksen tekijälle, joka olisi tämän jälkeen vapaa päättämään ostetun yrityksen tai omaisuuden tulevaisuudesta (14).

(54)

Tämä ei tarkoita, että kaikki yksityistämiseen liittyvät ehdot johtaisivat automaattisesti valtiontuen olemassaoloon. Ensinnäkään ongelmia eivät aiheuta ehdot, joita käytetään tavanomaisesti yksityisten osapuolten välisissä liiketoimissa (tietyt esimerkiksi tarjouksen tekijän maksukykyyn liittyvät standardikorvaukset tai työsuhteisiin liittyvän kansallisen lainsäädännön noudattaminen). Toiseksi ehdot, jotka eivät vaikuta tavanomaisilta yksityishenkilöiden välisissä liiketoimissa, ovat valtiontukea ainoastaan, jos niiden avulla voidaan alentaa myyntihintaa tai saada etuja. Se, etteivät kyseiset ehdot johda tukeen, on osoitettava jokaisessa tapauksessa erikseen (15).

(55)

Romanian viranomaisten järjestämässä tarjouskilpailussa keskityttiin tietyn tuotantotason ja työllisyysasteen saavuttamiseen Craiovassa. Romanian viranomaiset eivät ole esittäneet todisteita osoittaakseen, että nämä ehdot asetettiin syistä, jotka myös markkinatalouden periaatteita noudattava taloudellinen toimija olisi ottanut lukuun.

(56)

Yksityistämisvirasto vahvisti Automobile Craiovan yksityistämisen yhteydessä neljä ehtoa valintaperusteiksi tarjouskilpailun voittajan valitsemista varten: tarjottu hinta vastasi 35 prosenttia kokonaispisteistä ja kokonaisinvestoinnit 25 prosenttia. Se, että tuotannon integroinnissa saavutetaan 60 prosentin taso neljäntenä vuonna vastaa 20 prosenttia kokonaispisteistä ja sitoumus, että neljäntenä vuonna tuotetaan 200 000 autoa samoin 20 prosenttia. Jos sijoittaja ei olisi täyttänyt kahta viimeksi mainittua vaatimusta, niistä olisi saanut 0 pistettä. Näin ollen mahdollisen sijoittajan, joka olisi suunnitellut autotehtaalle eri teollisuuskäyttöä, oli käytännössä mahdotonta voittaa tarjouskilpailu yksinomaan korkeamman hinnan avulla täyttämättä tuotanto- ja integrointivaatimuksia (olettaen, että investointi olisi ollut sama).

(57)

Jos kilpaileva sijoittaja olisi voinut ehdottaa samaa investointitasoa, mutta ei olisi pystynyt täyttämään tuotantotasoa koskevaa ehtoa, sen olisi voittaakseen pitänyt ehdottaa hintaa, joka olisi ollut 230 prosenttia suhteessa Fordin hintaan (16). Ylittääkseen Fordin tarjoaman 57 miljoonan euron hinnan sijoittajan olisi käytännössä pitänyt tarjota yli 133 miljoonan euron hintaa (eli 76 miljoonaa euroa korkeampaa hintaa) kompensoidakseen sen, ettei tuotantotasoa koskevaa vaatimusta noudatettu. Sekä Fordin että sen mahdollisten kilpailijoiden oli otettava nämä tekijät huomioon ja ne vaikuttivat niin tarjouksen tekemistä koskevaan päätökseen kuin tarjottuun hintaankin.

(58)

Komissio ottaa huomioon sen, että vaikka Automobile Craiovan viralliseen yksityistämisilmoitukseen ei sisältynyt mainintaa ehdoista, vaan tarkat ehdot esitettiin myöhemmin julkaistussa tietomuistiossa, Romanian viranomaisten tavoite säilyttää tietty työvoiman ja autotuotannon taso kyseisellä paikkakunnalla oli kuitenkin yleisesti tiedossa. Komissio on saanut viitteitä siitä, että tietyt mahdolliset sijoittajat, jotka olisivat voineen harkita toisenlaista teollisuusstrategiaa, luopuivat konkreettisesta kiinnostuksenilmaisusta jo tässä alkuvaiheessa.

(59)

Tässä yhteydessä on korostettava, että 200 000 auton vuotuinen tuotanto merkitsee nykyisen kapasiteetin kaksinkertaistamista; tällä hetkellä kapasiteettia käytetäänkin vain vähän. Tavoitettava tuotantotaso eritellään yksityiskohtaisesti ja se johtaa varmasti merkittävämpään asemaan markkinoilla. Komissio katsoo, että tätä tilannetta voidaan verrata tilanteeseen, jossa yrityksen kuluja vähentävät valtion toimenpiteet tai suorat tuet vaikuttavat yrityksen taloudelliseen toimintaan.

(60)

Komissio ei pidä Romanian viranomaisen esittämää ehtojen ja pisteytysmallin eriyttämistä koskevaa perustelua oleellisena. Tuotannon ja integroinnin tasosta saadut pisteet vastaavat tosiasiallisesti yksityistämiseen liittyviä ehtoja, jotka ovat komission näkemyksen mukaan alentaneet myyntihintaa. Komissio ei voi hyväksyä väitettä, että saatu myyntihinta vastaisi yrityksen markkinahintaa. Myös tässä tapauksessa komissio on saanut viitteitä siitä, että mahdolliset sijoittajat, joiden tuotanto tai toimiala on erilainen ja jotka eivät ole aikoneet tuottaa vuosittain 200 000 autoa tai saavuttaa 60 prosentin integrointitasoa, ovat luopuneet tarjouksen esittämisestä jo alussa ja niiden kilpailuasemaan tarjouskilpailussa on varmasti vaikutettu merkittävästi. Olosuhteet, joissa Romanian viranomaiset valitsivat edellä esitetyn pisteytysmallin, vaikuttavat tällaisilta. Eräs tarjouksen tekijä, jonka teollisuusstrategia oli erilainen, päätti lopulta olla jättämättä tarjousta, vaikka oli jo alustavasti osallistunut tarjouskilpailuun.

(61)

Komissio ei voi hyväksyä Romanian viranomaisten näkemystä, jonka mukaan kaikki mahdolliset sijoittajat olivat tietoisia siitä, että ehdot olivat neuvoteltavissa ja tämä oli helposti pääteltävissä tarjouskilpailuasiakirjoista. On totta, että AVAS vahvisti Fordin esittämiin kysymyksiin antamassaan vastauksessa myyntisopimusluonnoksen olevan vain suuntaa-antava ja toimivan lähtökohtana myöhemmille neuvotteluille. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan sopimusneuvotteluja, jotka liittyvät osakkeiden myyntiin lopullisten, korotettujen ja peruuttamattomien tarjousten perusteella, eikä yleisesti voida päätellä, että julkisessa ilmoituksessa mainituista pakollisista ehdoista ja eritoten arviointitaulukon osatekijöistä oli mahdollista neuvotella myöhemmin. Romania ei ole esittänyt todisteita, jotka osoittaisivat, että arviointitaulukon perusteita olisi voitu pitää neuvoteltavissa olevina. Jos arviointiperusteet olisivat olleet neuvoteltavissa, pisteytysmalli olisi menettänyt käytännön merkityksensä.

(62)

Komissio ei ole Romanian kanssa samaa mieltä näkemyksestä, jonka mukaan AVAS vahvisti, että se saattoi muuttaa kantaansa neuvottelujen aikana. Tämä oli ainoastaan vastaus Fordin esittämään kysymykseen, joka koski vaatimusta, että ostaja luopuisi oikeudesta hakea valtiolta suojaa ja korvauksia, mikäli kolmas osapuoli vaatisi menestyksekkäästi itselleen Automobile Craiovan omaisuutta. Komissio katsoo, ettei ilmoituksesta voida päätellä kaikkien ehtojen olevan yleisesti neuvoteltavissa.

(63)

Komissio ei voi hyväksyä Romanian esittämiä laskelmia, joiden tarkoituksena on osoittaa Fordin maksaman hinnan vastaavan Automobile Craiovan markkina-arvoa. Ensinnäkin Fordin maksamaa hintaa Automobile Craiovan 72 prosentin osuudesta, johon DWAR ja Mecatim sisältyvät, ei voida verrata hintaan, jonka DWAR maksoi 51 prosentin osuudesta omiin osakkeisiinsa vuonna 2006. Samoin on otettava huomioon yleinen taloudellinen tilanne kyseisenä aikana: kun konkurssiin mennyt Daewoo Motors suostui myymään 51 prosenttia osakkeista vuonna 2006, DWAR:lle aiheutui huomattavia velkoja (maksamattomat tullivelat, velat muille Daewoon tytäryrityksille ym.).

(64)

Myyntihinnan ja Automobile Craiovan osakkeiden noin 50 miljoonan euron pörssiarvon vertailua ei myöskään voida hyväksyä. Siinä ei oteta huomioon, että osake-enemmistöä ostettaessa osakkeiden arvo on huomattavasti korkeampi kuin erillisistä osakkeista maksettujen hintojen summa. Koska vain hyvin pieni osa osakkeista on tosiasiallisesti tarjolla markkinoilla, on mahdollista, ettei pörssissä noteerattu hinta vastaa yrityksen todellista arvoa.

(65)

Komission on todettava tämän vuoksi, että Automobile Craiovan yksityistämiseen liittyvät ehdot ovat johtaneet myyntihinnan alenemiseen ja aiheuttaneet sen, että mahdolliset tarjouksen tekijät ovat luopuneet tarjouksen tekemisestä. Tästä on suorana seurauksena, että valtio on luopunut yksityistämiseen liittyvistä tuloista.

(66)

Komissio toteaa edellä esitetyn perusteella, että tarkasteltavana olevassa tapauksessa yksityistetylle taloudelliselle toiminnalle on annettu taloudellista etua käyttämällä valtion varoja.

(67)

Komissiolla oli EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä aloittaessaan epäilyjä tarjouskilpailun avoimuudesta, läpinäkyvyydestä ja syrjimättömyydestä erityisesti sen suhteen, oliko kaikilla kiinnostuneilla osapuolilla tasavertainen mahdollisuus tutustua tietoihin, jotka koskivat yksityistettävää yritystä, valintaperusteita ja mahdollisuutta neuvotella yksityistämisviraston kanssa tietyistä sopimuksen määräyksistä. Kyseisenä aikana saatavissa olleiden tietojen mukaan Romanian viranomaiset kävivät alustavia neuvotteluja tiettyjen autonvalmistajien kanssa ennen virallisen yksityistämisilmoituksen julkaisemista.

(68)

Romania toteaa, että kaikilla mahdollisilla sijoittajilla oli tasavertainen mahdollisuus tutustua tietoihin eikä yhtäkään niistä suosittu. Hallituksen alustavat yhteydet mahdollisesti kiinnostuneisiin osapuoliin eväti vaikuttaneet yksityistämisstrategiaan eivätkä -menettelyyn.

(69)

Komissio on todennut Romanian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella, että ne kävivät useiden mahdollisten sijoittajien kanssa alustavia epämuodollisia keskusteluja, joissa käsiteltiin samantapaisia yksityistettävää yritystä koskevia seikkoja: teollisuusomaisuuden täyttä omistusta, yrityksen velkoja ja sitoumuksia sekä nopeaa yksityistämisprosessia. Komissio olettaa, että valtio käynnisti myyjän ominaisuudessa nämä keskustelut tavoitteenaan saada alustavia tietoja esimerkiksi kysynnästä markkinoilla ja vähimmäishinnasta ym. Komissio on samaa mieltä siitä, että hallituksen osallistuminen tämänkaltaisiin alustaviin keskusteluihin mahdollisten sijoittajien kanssa voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi ennen yksityistämisilmoituksen julkaisemista sillä edellytyksellä, ettei keskustelujen tarkoituksena tai tuloksena ollut tarjouskilpailuun liitettävien ehtojen asettaminen.

(70)

Yksityistämisilmoituksen julkaisemisen jälkeen ainoastaan kaksi mahdollista tarjouksen tekijää, Ford ja GM, osti tarjouksen esittämistä koskevat asiakirjat, joiden ansiosta ne saivat pääsyn tietopankkiin ja mahdollisuuden esittää lopullisen sitovan tarjouksen. On totta, että yksityistämisilmoituksen julkaisemisen jälkeen Fordilla ja GM:llä oli pääsy tietopankkiin ja AVAS:n sekä Fordin ja GM:n väliseen kirjeenvaihtoon. Tämän vuoksi komissio toteaa, että molemmilla mahdollisilla sijoittajilla oli tasavertainen mahdollisuus tarkastella tietoja.

(71)

Näin ollen komission epäilyt siitä, oliko Automobile Craiovan yksityistämiseen liittyvä tarjouskilpailu avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön, ovat Romanian toimittamien tietojen perusteella poistuneet.

(72)

Komissio esitti EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä aloittaessaan epäilyjä siitä, että AVAS saattaisi mitätöidä yrityksen yksityistämisen yhteydessä joitakin sen velkoja (erityisesti 800 miljoonan euron tullivelat) ja että se tarjoaisi muiden Daewoon entisten tytäryritysten antamiin velkoihin liittyviä takauksia.

(73)

Romania toimitti tulliveloista riittävät tiedot, jotka osoittivat, että kansallinen tuomioistuin oli julistanut kyseiset velat perusteettomiksi, koska ne aiheutuivat kansallisen lainsäädännön väärästä tulkinnasta ja soveltamisesta. Tämän johdosta tullivelat mitätöitiin. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten on sovellettava täysimääräisesti valtiontukea koskevia yhteisön sääntöjä. Lisäksi ne voivat kieltäytyä soveltamasta tiettyjä yhteisön sääntöjen vastaisia kansallisen lainsäädännön säännöksiä, mikäli tämä on tarpeen (17). Komissio arvioi syyt, joiden perusteella velka mitätöitiin tuomioistuimen päätöksellä, ja totesi, ettei mitätönti johtanut uuden tuen myöntämiseen.

(74)

Romania totesi, ettei AVAS ota hoitaakseen tavanomaisesta toiminnasta johtuvia nykyisiä sitoumuksia vaan DWAR maksaa ne.

(75)

Romanian viranomaiset selittivät AVAS:n tarjoamista vastuusitoumuksia koskevista takauksista, että valtiontakauksia sovelletaan yksinomaan DWAR:n aiemmasta toiminnasta johtuviin tuntemattomiin saataviin, joita yksikään uusi sijoittaja ei olisi voinut arvioida ja määrittää edeltä käsin (nk. due diligence). Lisäksi Romania totesi, että kyseisten sitoumusten vastuulle ottaminen kuuluu tavanomaisiin liiketapoihin osana tavallisia sopimusneuvotteluja.

(76)

Näin ollen komission menettelyä aloittaessaan esittämät epäilyt velkojen mahdollisesta mitätöimisestä ovat poistuneet.

(77)

Komissio esitti EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä aloittaessaan epäilyjä, että AVAS mahdollisesti muutti neuvottelujen yhteydessä tarjouskilpailun ehtoja siten, että Fordin liiketoimintasuunnitelmaa suosittiin. Romania osoitti, että muutokset muihin sopimuksen määräyksiin neuvotteluvaiheessa kuuluvat tavanomaisiin liiketapoihin ja kyseiselle yritykselle valitun yksityistämisstrategian mukaan ne ovat sallittuja (kun neuvottelut perustuvat lopullisiin, korjattuihin ja peruuttamattomiin tarjouksiin). Romania myös korosti sitä tosiseikkaa, että Fordin tarjous koski tuotantoyksikön (nykyinen DWAR) osakkeita. Ford tarjosi niistä pakettia, johon kuului 57 miljoonan euron hinta sekä liitännäisvarat, joiden oli tarkoitus jäädä valtion omistukseen.

(78)

AVAS ja Ford sopivat neuvotteluvaiheessa yrityksen rakenneuudistuksesta, josta mainittiin myös myyntisopimuksessa. Rakannauudistuksen mukaan Automobile Craiova ja Mecatim yhdistetään DWAR:iin. Kaikkien kolmen yrityksen keskeiset varat (teollisuusomaisuus) säilyvät DWAR:n omistuksessa. Muut liitännäisvarat (erityisesti kiinteät varat) erotetaan uudeksi yritykseksi. Ylimääräiset nettokäteisvarat, joista DWAR luopuu, menevät myös uuden yrityksen haltuun. Lisäksi AVAS sitoutui toteuttamaan kaikki toimenpiteet hankkiakseen loput uuden DWAR:n osakkeista (keskeiset varat) vähemmistöosakkailta myydäkseen ne Fordille.

(79)

Komission neuvotteluvaihetta koskevat epäilyt ovat poistuneet Romanian esittämien tosiseikkojen perusteella.

(80)

Toimenpide on valikoiva, sillä siitä saa etua vain Automobile Craiova autonvalmistaja DWAR mukaan luettuna.

(81)

Automobile Craiova valmistaa autojen ja ajoneuvojen varaosia ja DWAR on autoja. Näitä tuotteita pidetään laajalti kaupan Euroopan unionissa. Näin ollen toimenpide saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(82)

Komissio toteaa edellä esitetyn perusteella, että asetettuihin ehtoihin liittyy valtiontukea, sillä niiden johdosta Automobile Craiovan osakkeiden 72,4 prosentin suuruisen osuuden myyntihinta on laskenut ja ne aiheuttavat etua yksityistetylle taloudelliselle yksikölle. Tämä päätös koskee ainoastaan kyseisen 72,4 prosentin osuuden myyntiä AVAS:lta Fordille eikä sillä ole vaikutusta mahdolliseen myöhemmin tehtävään arvioon osakkeiden 27,6 prosentin suuruisen loppuosan myynnistä.

(83)

Komissio toteaa, että taloudellinen toiminta hyötyy myönnetystä edusta, joka on tuensaajalle valtiontukea.

(84)

Myönnetyn valtiontuen määrä vastaa yrityksen markkina-arvon (korkein hinta, jonka AVAS olisi voinut saada 72,4 prosentin osuudesta Automobile Craiovan osakkeita, jos myyntiin ei olisi liittynyt ehtoja) ja tosiasiallisesti saadun hinnan välistä erotusta. Valtio vastasi tästä erotuksesta.

(85)

On luonnollisesti vaikea arvioida hintaa, joka olisi saatu tuloksena avoimesta, läpinäkyvästä ja syrjimättömästä tarjouskilpailusta, johon ei liity ehtoja. Paras vaihtoehto olisi mitätöidä tarjouskilpailun lopputulos ja järjestää yksityistäminen uudelleen ilman ehtoja, jolloin voitaisiin taata, ettei siihen liity minkäänlaista valtiontukea. Tätä ratkaisua ehdotettiin Romanian viranomaisille, jotka eivät hyväksyneet sitä.

(86)

Yksityistettyyn taloudelliseen toimintaan yksityistämisen perusteella myönnetyn tuen arvioimiseksi on arvioitava yrityksen markkina-arvo. Kun otetaan huomioon tämän tapauksen erityispiirteet, komissio katsoo Romanian viranomaisten ja Fordin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen, että markkina-arvo on syytä arvioida myydyn yrityksen varojen nettoarvon perusteella.

(87)

Kun arvioidaan yrityksen kirjanpitoarvoa tarjouskilpailun ajankohtana 31 päivänä maaliskuuta 2007 vahvistetun taseen (joka on viimeisin, jota mahdolliset tarjouksen tekijät olisivat voineet tarkastella laatiessaan tarjoustaan) mukaisesti, voidaan todeta, että yrityksen varat, joista on vähennetty kaikki velat, olivat yhteensä – 465 miljoonaa euroa. Tähän ei sisälly kiinteä omaisuus, jota Ford ei lopulta ostanut. Lisäksi, kuten edellä on selitetty, osapuolet päättivät myyntisopimuksessa, että myyntiin liittyy yrityksen rakenneuudistus. Ford ei ensinnäkään ostaisi arvokkaita liitännäisvaroja, jotka pidettäisiin erillään ja jäisivät AVAS:n haltuun. Toiseksi AVAS pitäisi itsellään myös ylimääräiset nettokäteisvarat, joiden arvo on 310 miljoonaa Romanian leuta (noin 92 miljoonaa euroa) yhdessä yrityksen vastaavien sitoumusten kanssa (käteisvarojen arvioidaan riittävän sitoumusten maksuun). Maaliskuun 2007 taseeseen sisältyi varaus tullivelkojen mahdollista (25 ja 73 kohdassa kuvattua) takaisinmaksua varten, mikä vähensi merkittävästi yrityksen varojen nettoarvoa. Tullivelat mitätöitiin tuomioistuimen päätöksellä ja varaus voitiin vapauttaa.

(88)

Romanian viranomaiset esittivät näiden seikkojen lisäksi perusteluja tiettyjen muutosten tekemiseksi taseessa esitettyihin arvoihin, jotta ne vastaisivat riittävästi varojen tosiasiallista arvoa. Erityisesti mukautettiin maan ja rakennusten, koneiden ja laitteiden, muun aineellisen käyttöomaisuuden ja varastojen arvoa siten, että se vastasi niiden markkina-arvoa.

(89)

Kun kaikki nämä tekijät otetaan huomioon eli vähennetään ylimääräiset nettokäteisvarat, jätetään huomiotta sitoumukset ja tullivelkoja koskevat varaukset ja sovelletaan edellä mainittuja mukautuksia, DWAR:n varojen nettoarvoksi voidaan arvioida yhteensä 115 923 000 euroa, josta 72,4 prosenttia on 83 928 000 euroa.

(90)

Määritellyn varojen nettoarvon ja Fordin maksaman myyntihinnan (57 miljoonaa euroa) välinen erotus on 26 928 000 euroa. Näin ollen valtiontuen määrä on 26 928 000 euroa.

(91)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan f alakohdassa sääntöjenvastainen tuki määritellään uudeksi tueksi, joka on otettu käyttöön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti.

(92)

Romanian viranomaiset eivät ilmoittaneet tukea ennen kuin sitä alettiin soveltaa ja se pantiin täytäntöön EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Tämän vuoksi tuki on sääntöjenvastaista.

(93)

Koska toimenpiteen on todettu olevan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on tarpeen arvioida, voiko se soveltua yhteismarkkinoille.

(94)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ei voida soveltaa tässä tapauksessa, sillä tuki ei ole luonteeltaan sosiaalista eikä sitä ole myönnetty yksittäisille kuluttajille. Sillä ei myöskään korvata luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamia vahinkoja eikä sitä ole annettu sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut.

(95)

Myöskään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b tai d alakohtaa ei voida soveltaa. Niissä viitataan Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen annettavaan tukeen tai kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen tarkoitettuun tukeen.

(96)

Jäljelle siis jäävät EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa sekä asiaa koskevissa yhteisön suuntaviivoissa tarkoitetut poikkeukset.

(97)

Komissiolla ei ole tietoja, joiden mukaan tuen voitaisiin katsoa olevan EY:n perustamissopimuksen mukainen valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen (18) perusteella.

(98)

Näiden suuntaviivojen mukaan rakenneuudistusta varten tukea saavan yrityksen on oltava vaikeuksissa oleva yritys, joka ei pysty omilla taikka omistajilta/osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen. On totta, että DWAR:n tappiot vuonna 2006 olivat 350 miljoonaa euroa ja sillä oli velkaa 88 miljoonaa euroa. Sillä oli kuitenkin myös varoja 419 miljoonan euron arvosta (erityisesti kiinteää omaisuutta). Lisäksi yksityistämisen ja Fordille myynnin jälkeen DWAR kuuluisi suuntaviivoissa tarkoitettuun suurempaan yritysten yhtymään, joka hyvin todennäköisesti voisi antaa taloudellista tukea vaikeuksien ratkaisemiseksi. Näin ollen DWAR:a ei voida katsoa suuntaviivoissa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi.

(99)

Lisäksi rakenneuudistustuen edellytyksenä on huolellisesti laadittu rakenneuudistussuunnitelma, jonka keston on oltava lyhyin mahdollinen, jossa palautetaan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa, ja joka perustuu realistisiin odotuksiin tulevista toimintaedellytyksistä. Romania ei ole toimittanut tällaista rakenneuudistussuunnitelmaa.

(100)

Lisäksi on vältettävä kohtuutonta kilpailun vääristymistä. Tämä tapahtuu yleensä rajoittamalla yrityksen läsnäoloa markkinoilla rakenneuudistusvaiheen loputtua (vastasuoritteet). Automobile Craiovan yksityistämiseen liittyvillä ehdoilla varmistetaan, että kapasiteetti kasvaa huomattavasti, mikä tarkoittaa yrityksen markkinaläsnäolon vahvistumista.

(101)

Huolimatta komission muodollisen menettelyn alussa esittämistä epäilyistä Romania ei ole osoittanut, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Komissio toteaa sen vuoksi, ettei suuntaviivoissa asetettuja edellytyksiä ole täytetty.

(102)

Komissio toteaa, että Automobile Craiova sijaitsee EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla aluetukeen oikeutetulla alueella. Romania ei ole kuitenkaan esittänyt tietoja, joista kävisi ilmi, että alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja aluetuen myöntämistä koskevia edellytyksiä olisi noudatettu.

(103)

Komissio toteaa, että yksityistämissopimukseen liittyvissä ehdoissa viitattiin suunniteltuihin investointeihin ja työvoiman säilyttämiseen, joita voidaan verrata aluetuen tavoitteisiin. On kuitenkin huomattava, että Fordin saaman hinnanalennuksen edellytyksenä ei ollut alueellisia valtiontukia koskeviin suuntaviivoihin sisältyvien sääntöjen noudattaminen. Näitä sääntöjä ovat esimerkiksi hankkeen säilyttäminen alueella tietyn ajanjakson ajan, tukikelpoisten kustannusten tarkistaminen tai tuen kasautumista, avoimuutta ja valvontaa koskevat säännöt.

(104)

Lisäksi komissio toteaa, että Romania on ilmoittanut erillisestä aluetuesta (19). Tätä tukea arvioidaan eri päätöksessä.

(105)

Komissio toteaa, ettei tuki ole muiden yhteisön suuntaviivojen tai puitteiden mukaista. Romanian viranomaiset eivät myöskään ole viitanneet tällaisiin säädöksiin.

(106)

Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, ettei tuki sovellu yhteismarkkinoille.

(107)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaan komission on päätettävä sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.

(108)

Ainoastaan sääntöjenvastainen tuki voidaan periä takaisin. Komissio on vahvistanut sääntöjenvastaisen tuen määräksi 26 928 000 euroa. Kyseinen tuki ei ole yhdenkään valtiontukea koskevan yhteisön säännöksen mukainen, joten se on perittävä takaisin.

(109)

Komissio katsoo, että tuensaaja on yksityistetty taloudellinen yksikkö eli Automobile Craiovan ja DWAR:n tai niiden toimintaa jatkavien yksiköiden keskeisin teollisuusomaisuus. Se toteaa, että myyntisopimuksen mukaisesti kyseinen yksikkö kuitenkin omistaa yrityksen rakenneuudistuksen jälkeen ainoastaan keskeisen teollisuusomaisuuden, joka on saanut etua yksityistämiseen liittyvistä ehdoista, mutta ei liitännäisvaroja.

(110)

AVAS:n ja Forsin välinen myyntisopimus ei ole tähän mennessä tullut voimaan, koska myyntisopimukseen sisältyi erityisiä lykkäysehtoja ja komissio antoi tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen. Komissio katsoo näin ollen, ettei tukea ole saatettu tuensaajan käyttöön, joten siitä ei tarvitse maksaa takaisinperintäkorkoa.

(111)

Komissio toteaa, että Automobile Craiovan ja DWAR:n ylimääräiset nettokäteisvarat (sekä muut liitännäisvarat) eivät kuulu toteutettuun AVAS:n ja Fordin väliseen kauppaan eivätkä ne siis siirry Fordin hallintaan. Komissio ei ole ottanut niitä huomioon laskiessaan yrityksen nettoarvoa tuen määrän määrittämistä varten. Tämän päätöksen mukaista tukea ei makseta tämän vuoksi kyseisistä nettokäteisvaroista. Komissio edellyttääkin, että sille toimitetaan tietoja yrityksen rakenneuudistuksesta ja erityisesti todisteita ylimääräisten nettokäteisvarojen määrästä myyntisopimuksen tekopäivänä ja takaisinmaksupäivänä sekä tietoja kaikista kyseisten ajankohtien välisenä aikana syntyneistä eroista,