(1)

Komissiolle ilmoitettiin kantelussa eräistä Ranskan toteuttamista tukitoimista Arbel Fauvet Rail nimisen yrityksen, jäljempänä AFR, hyväksi. Ranska antoi lisätietoja 28 päivänä tammikuuta 2006, 25 päivänä lokakuuta 2006, 30 päivänä tammikuuta 2007 ja 6 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyillä ilmoituksillaan.

(2)

Komissio ilmoitti Ranskalle 12 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely, joka koskee kyseistä toimenpidettä.

(3)

Ranska on esittänyt huomautuksensa 12 päivänä lokakuuta 2007 sekä 18 päivänä ja 19 päivänä joulukuuta päivätyillä ilmoituksillaan.

(4)

Komission päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio on pyytänyt asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta.

(5)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta osapuolilta.

(6)

AFR on rautatieliikenteen kaluston valmistaja, joka on erikoistunut tavaravaunuihin ja säiliökontteihin. Se on yksi suurimmista rautatieliikenteen liikkuvan kaluston valmistajista Euroopan markkinoilla. Yrityksen kotipaikka on Douaissa (Nord) ja sen palveluksessa on tällä hetkellä noin 265 henkilöä.

(7)

Vuonna 2005 Arbel SA -yrityksen hallussa oli 100 prosenttia AFR:n osakkeista (3). AFR:n palveluksessa oli silloin noin 330 henkilöä.

(8)

AFR:n toiminta on ollut tappiollista useiden vuosien ajan. Yrityksen taloudelliset vaikeudet kasvoivat entisestään vuodesta 2001 alkaen. Suuntaus jyrkkeni vuosien 2002 ja 2005 välillä. Seuraavassa taulukossa esitetään joitakin AFR:n tuloksen avaintekijöitä tuen myöntämistä edeltävänä ajanjaksona:

(9)

Nord-Pas-de-Calais’n alue ja Douaisis’n kuntaliittymä myönsivät 4 päivänä heinäkuuta 2005 AFR:lle kumpikin miljoonan euron suuruisen takaisinmaksettavan lainan, joka kokonaisuudessaan oli siis kaksi miljoonaa euroa.

(10)

Ranskan viranomaisten antamien tietojen mukaan lainat myönnettiin seuraavilla ehdoilla:

(11)

Komissio arvioi päätöksessään muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, että takaisinmaksettavat lainat olivat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Komissio totesi, että toimenpiteet antoivat AFR:lle edun, sillä taloudellisen tilanteensa vuoksi yritys ei olisi pystynyt hankkimaan rahoitusta yhtä edullisin ehdoin rahoitusmarkkinoilta.

(12)

Komissio katsoi myös, että AFR oli valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (4), jäljempänä ’suuntaviivat’, tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys, ja että sen saaman valtiontuen soveltuvuutta olisi arvioitava suuntaviivojen perusteella. Komissio suhtautuu epäilevästi siihen, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille suuntaviivojen mukaisesti.

(13)

Ranskan viranomaiset väittävät, että vaikka AFR koki vaikeuksia aikana, jolloin takaisinmaksettavat lainat myönnettiin ja maksettiin (vuoden 2005 heinäkuussa ja saman vuoden jälkipuoliskolla), yritys kuitenkin säilytti asiakkaidensa ja pankkien luottamuksen.

(14)

Väitteidensä tueksi Ranskan viranomaiset ovat tuoneet esiin seuraavat seikat, jotka niiden mukaan ovat merkki asiakkaiden ja pankkien luottamuksesta AFR:ää kohtaan:

(15)

Ranskan viranomaiset esittivät huomautustensa tueksi asiakirjoja, joista käy ilmi seuraavaa:

(16)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(17)

Takaisinmaksettavien lainojen osalta komissio toteaa seuraavaa:

(18)

Perustamissopimuksen 87 artikla ei koske pelkästään jäsenvaltioiden kansallisten hallitusten myöntämiä tukia vaan myös alueellisilta yhteisöiltä, kuten Nord-Pas-de-Calais’n alueelta ja Douaisis’n kuntaliittymältä, saatuja tukia. Näiden yhteisöjen varat ovat valtion varoja ja niiden tekemät päätökset myöntää lainoja AFR:lle on katsottava valtion toiminnaksi.

(19)

Lainat myönnettiin ajankohtana, jolloin AFR:llä oli vaikea taloudellinen tilanne. Tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio katsoi, että ottaen huomioon johdanto-osan 8 kappaleessa kuvattu yrityksen taloudellinen tilanne, AFR oli tuen myöntämishetkellä suuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Komissio katsoi myös, että lainat myönnettiin ilman minkäänlaisia takaisinmaksua koskevia vakuuksia, vaikka koron katsotaan vastaavan tavanomaisin vakuuksin katettuihin lainoihin (5) sovellettavia korkoja. Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei AFR olisi mitenkään voinut mainitussa taloudellisessa tilanteessa saada lainamarkkinoilta rahoitusta yhtä edullisin ehdoin. Tämän vuoksi kyseisistä lainoista koitui etua AFR:lle.

(20)

On huomattava, että Ranskan viranomaiset totesivat 14 kohdassa mainittujen esimerkkien perusteella, että AFR:llä oli tuen myöntämisajankohtana vielä pankkien ja asiakkaiden luottamus. Komissio tulkitsee niin, että Ranska kiistää, että AFR oli kykenemätön hankkimaan rahoitusta samanlaisin ehdoin lainamarkkinoilta (samalla kiistetään se, että takaisinmaksettavista lainoista koitui etua AFR:lle) ja että laajemmassa merkityksessä AFR oli lainojen myöntämisen aikaan yhteisön suuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys.

(21)

Ranskan esittämät huomautukset eivät kuitenkaan muuta menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä tehtyä arviota seuraavista syistä:

(22)

Ranskan viranomaisten mainitsemat esimerkit lainoista (kuten käyttötilin tilinylitysoikeus ja ennakkomaksut asiakkailta) eivät ole verrattavissa tutkintamenettelyn kohteena oleviin takaisinmaksettaviin lainoihin. Käyttötilin tilinylitysoikeus on hyvin lyhytaikainen laina päinvastoin kuin kolmen vuoden aikana maksettavat lainat. Luotonantajat eivät sen vuoksi sovella näihin erilaisiin luottomuotoihin samanlaista riskianalyysia. Se, että luotonottaja voi saada lyhytaikaisen lainan, ei ole riittävä peruste sen arvioimiselle, voiko luotonottaja saada pitkäaikaisen lainan, jonka takaisinmaksaminen riippuu luotonottajan selviytymiskyvystä.

(23)

Asiakkailta saaduista ennakkomaksuista komissio toteaa, että […] (*1), joka on riippumaton elin, antoi niihin liittyvän vastatakauksen, mikä tarkoittaa, että asiakkaat ja tavarantoimittajat eivät ottaneet riskejä AFR:n taloudellisen tilanteen suhteen. Näin ollen niillä ei ollut syytä tehdä yrityksen taloudellisesta toimintakyvystä sellaista analyysia, jonka ne olisivat vaatineet, jos ne olisivat aikoneet myöntää yritykselle lainan ilman hyväksyttyä vakuutta.

(24)

Yhteenvetona voidaan todeta, että Ranskan huomautusten perusteella ei voida päätellä, että AFR olisi voinut saada rahoitusta samanlaisin ehdoin lainamarkkinoilta.

(25)

AFR:n asemasta suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä komissio toteaa seuraavaa.

(26)

Suuntaviivojen 10 a) kohdassa todetaan, että yritys on vaikeuksissa, jos se on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kyseinen säännös ilmaisee oletuksen, että suuren osan merkitystä pääomastaan menettänyt yritys ei kykene selviämään menetyksistään, mikä johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Komissio katsoo, että tätä oletusta voidaan loogisesti soveltaa sitä suuremmalla syyllä sellaiseen yritykseen, joka on menettänyt koko merkityn pääomansa ja jonka oma pääoma on negatiivinen.

(27)

Kuten johdanto-osan 8 kappaleessa mainitut taloudelliset tiedot osoittavat (Ranska ei kyseenalaistanut näitä muodollisen tutkintamenettelyn aikana), AFR:n oma pääoma oli negatiivinen vuodesta 2001 alkaen eikä se tuen myöntämisajankohtana ollut kyennyt muuttamaan suuntaa takaisin positiiviseksi. Komissio katsoo, että näissä olosuhteissa AFR oli tuen myöntämisajankohtana suuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys.

(28)

Sitä paitsi komissio katsoo, että AFR täytti tuen myöntämisajankohtana myös suuntaviivojen 11 kohdassa esitetyn, vaikeuksissa olevaa yritystä koskevan määritelmän edellytykset. Siinä todetaan, että vaikka 10 kohdassa esitetyn vaikeuksissa olevaa yritystä koskevan määritelmän edellytykset eivät täyty, yrityksen voidaan katsoa olevan vaikeuksissa erityisesti silloin, kun on havaittavissa tavanomaiset merkit vaikeuksista, kuten kasvavat tappiot ja vähenevä liikevaihto. Yrityksen voidaan kuitenkin katsoa olevan vaikeuksissa 11 kohdan mukaan vasta silloin, kun on varmistettu, ettei yritys kykene selviytymään omilla taikka omistajiltaan/osakkailtaan tai markkinalähteistä saaduilla varoilla. Tällä säännöksellä muistutetaan, että vaikeuksissa olevan yrityksen asema on määritettävä kaikkien asianmukaisten indikaattorien valossa ja että ratkaiseva merkitys on annettava yrityksen kyvylle selviytyä ilman viranomaisten puuttumista tilanteeseen.

(29)

Komissio toteaa tältä osin (kuten johdanto-osan 8 kappaleessa esitetystä taulukosta ilmenee), että vuodesta 2001 alkaen AFR:n liikevaihto on jatkuvasti supistunut samalla kun tappiollisuus on jatkunut. Kysymys on vaikeuksissa olevan yrityksen tunnusmerkeistä suuntaviivojen 11 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Päätöksessään virallisen tutkintamenettelyn aloittamisesta komissio oli jo todennut nämä tunnusmerkit, mikä tuki sen alustavaa päätelmää, että AFR oli vaikeuksissa oleva yritys. Lisäksi AFR:n taloudellisen tilanteen negatiivinen suunta ilmenee siitä, että tammikuusta 2004 alkaen yritys ei ole kyennyt maksamaan 4,3 miljoonan euron sosiaaliturvamaksuja ja verovelkoja määräajan sisällä, ja tämän vuoksi sen oli pyydettävä toimivaltaisilta viranomaisilta lykkäystä ja järjestelyä velan selvittämiseksi.

(30)

Ainoat Ranskan esiin nostamat seikat, jotka saattaisivat merkitä päinvastaista, ovat AFR:lle myönnetyt lainat (käyttötilin tilinylitysoikeus ja ennakkomaksut) ja […]:n (*1) AFR:lle myöntämät takaukset. Komissio katsoo, että nämä tulisi ottaa huomioon arvioitaessa suuntaviivojen 11 kohdan edellyttämällä tavalla yrityksen kykyä selvitä rahoitusmarkkinoilta saamansa rahoituksen avulla. Tässä yhteydessä komissio katsoo, että

(31)

On sen vuoksi pääteltävä, että tuen myöntämishetkellä AFR oli vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa, jotka uhkasivat sen selviytymistä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä ja että se ei kyennyt ratkaisemaan näitä vaikeuksia ilman viranomaisten apua.

(32)

Tämän vuoksi komissio arvioi, että edellä esitettyjen huomautusten ja erityisesti johdanto-osan 8 kappaleessa esitettyjen taloudellisten tulosten valossa AFR oli takaisinmaksettavien lainojen myöntämisen aikaan suuntaviivojen 10 kohdassa ja toissijaisesti myös 11 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Ottaen huomioon AFR:n vaikeudet komissio katsoo, että yritys ei olisi kyennyt hankkimaan rahoitusta yhtä edullisin ehdoin luottomarkkinoilta. Kyseisistä lainoista koitui siis etua AFR:lle, koska se saattoi saada rahoitusta luottomarkkinoita edullisemmilla ehdoilla.

(33)

Takaisinmaksettavista lainoista koitui etua AFR:lle suhteessa muihin vastaavassa tilanteessa oleviin yrityksiin, koska vain se saattoi hyötyä lainoista.

(34)

Rautatieliikenteen liikkuvan kaluston valmistuksen alalla on useita eurooppalaisia toimijoita ja alalla käydään yhteisön sisäistä kauppaa. AFR:lle myönnetty etu saattaa siis vääristää kilpailua ja jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(35)

Edellä esitettyjen huomautusten perusteella komissio katsoo, että AFR:lle myönnettyjä takaisinmaksettavia lainoja on pidettävä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.

(36)

Kun kyseessä on vaikeuksissa olevalle yritykselle lainojen muodossa myönnetty tuki, tukielementti muodostuu tosiasiallisesti erosta sovelletun koron ja sen koron välillä, jolla tuensaajayritys olisi voinut saada saman lainan yksityisillä markkinoilla (6).

(37)

Ilmoituksessaan viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (5) komissio toteaa, että viitekorko on alin käytetty korko, jota voidaan korottaa tiettyjen riskitekijöiden perusteella (esimerkiksi kun yritys on vaikeuksissa tai kun pankkien yleensä vaatimat vakuudet puuttuvat). Korotus voi tällöin olla 400 peruspistettä tai jopa enemmän.

(38)

Asiassa Chemische Werke Piesteritz (6) komissio katsoi, että laina vaikeuksissa olevalle yritykselle oikeutti 400 peruspisteen korotukseen. Komissio vahvisti tämän näkemyksen asiassa Biria (7) toteamalla, että vakuuden puuttuminen merkitsi riskiä, mikä oikeutti 400 peruspisteen korotukseen ja siis kaikkiaan 800 peruspisteen nousuun. Komissio arvioi, että tämän tapauksen olosuhteet ovat pääosin samanlaiset kuin mainituissa tapauksissa erityisesti vakuuksien puuttumisen ja vaikeuksien laajuuden osalta. Niinpä AFR:lle myönnettyjen takaisinmaksettavien lainojen riskeihin voidaan soveltaa samaa arviointia.

(39)

Takaisinmaksettavat lainat ovat valtiontukea, joka koostuu takaisinperittävistä lainoista maksettavasta tosiasiallisesta korosta ja korosta, joka yrityksen olisi maksettava, jos tuen myöntämisen aikaan voimassa ollutta viitekorkoa olisi sovellettu 800 peruspisteellä korotettuna.

(40)

Ottaen huomioon johdanto-osan 8 kappaleessa kuvattu AFR:n taloudellinen tilanne tuen myöntämisen aikaan (tappiollinen toiminta useina perättäisinä vuosina, negatiivinen pääoma) komissio katsoo, että AFR oli suuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys takaisinperittäviä lainoja myönnettäessä. Johdanto-osan 22 ja 23 kappaleessa selitetyistä syistä Ranskan huomautukset eivät muuta tätä analyysiä.

(41)

Vuonna 2005 AFR oli osa ARBEL SA -holdingyhtiön määräysvallassa olevaa yhtymää. Rautatieliikenteeseen liittyvän toiminnan (AFR ja Lormafer) ohella yhtymä koostui yrityksistä, jotka olivat erikoistuneet rakennusteollisuuden tarvitsemien ikkunoiden valmistukseen. Ranskan viranomaisten ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista antamista tiedoista käy ilmi, että AFR:n vaikeudet olivat sen erityisongelma yhtymän sisällä, sillä sen toiminta ei mitenkään liittynyt rakennustoimintaan. Komissio toteaa myös, että AFR:n vaikeudet näyttävät olleen yhtymälle ylivoimaisen suuria ratkaistavaksi ottaen huomioon sen keskinkertaisen tuloksen. Tämän vuoksi komissio katsoo, että suuntaviivojen 13 kohta ei estä myöntämästä AFR:lle pelastamis- tai rakenneuudistustukea huolimatta siitä, että se kuuluu yhtymään.

(42)

Tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille on sen vuoksi arvioitava suuntaviivojen pohjalta.

(43)

Komissio toteaa, että suuntaviivoissa määritellyt edellytykset rakenneuudistustuelle eivät täyty. Komissio katsookin, että

(44)

Tuki ei näytä täyttävän suuntaviivojen mukaisia edellytyksiä pelastamistuen myöntämiselle ottaen huomioon, että takaisinmyönnettävät lainat myönnettiin yli kuuden kuukauden mittaiselle ajalle (ks. suuntaviivojen 25 kohta).

(45)

Nämä näkökohdat riittävät sen toteamiseksi, että tuki ei sovellu yhteismarkkinoille.