17.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1205/2007,

annettu 15 päivänä lokakuuta 2007,

polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien integroitujen elektronisten pienloistelamppujen tuonnissa asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisen, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun johdosta ja toimenpiteiden laajentamisesta koskemaan Vietnamin sosialistisesta tasavallasta, Pakistanin islamilaisesta tasavallasta ja Filippiinien tasavallasta lähetettyjen samanlaisten tuotteiden tuontiin

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan sekä 11 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1470/2001 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopulliset 0–66,1 prosentin suuruiset polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien integroitujen elektronisten pienloistelamppujen, jäljempänä ’pienloistelamput’, tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’. Sitä ennen komissio oli ottanut käyttöön väliaikaisia polkumyyntitulleja asetuksella (EY) N:o 255/2001 (3), jäljempänä ’väliaikaisia tulleja koskeva asetus’.

(2)

Neuvosto laajensi asetuksella (EY) N:o 866/2005 (4), jäljempänä ’soveltamisalan laajentamista koskeva asetus’, voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet koskemaan myös Vietnamin sosialistisesta tasavallasta, Pakistanin islamilaisesta tasavallasta ja Filippiinien tasavallasta lähetettyjen pienloistelamppujen tuontia. Soveltamisalaa laajennettiin perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen johdosta.

(3)

Neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 1322/2006, jäljempänä ’muutosasetus’, voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Muutos tehtiin tuotteen määritelmää koskevan välivaiheen tarkastelun johdosta. Tutkimuksen ja muutosasetuksen tuloksena tasavirralla toimivat pienloistelamput, jäljempänä ’tasavirtalamput’, olisi jätettävä toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kattaisivat vastedes vain vaihtovirralla toimivat pienloistelamput (myös sekä vaihto- että tasavirralla toimivat elektroniset pienloistelamput), jäljempänä ’vaihtovirtalamput’.

Käynnissä olevat tutkimukset

(4)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden tarkastelua koskevan pyynnön. Pyynnön esitti 18 päivänä huhtikuuta 2006 Community Federation of Lighting Industry of Compact Fluorescent Lamps Integrated (CFL-i), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia pienloistelamppujen kokonaistuotannosta yhteisössä.

(5)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani 19 päivänä heinäkuuta 2006 vireille tutkimuksen (5) perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla. Pyynnön esittäjä esitti myös osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani 8 päivänä syyskuuta 2006 vireille tutkimuksen (6) perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla. Välivaiheen tarkastelu rajattiin koskemaan polkumyynnin tasoa yhden vientiä harjoittavan tuottajan, Lisheng Electronic & Lighting (Xiamen), osalta. Tarkastelu on vielä meneillään eikä kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

Tutkimus ja osapuolet, joita asia koskee

(6)

Komissio ilmoitti virallisesti pyynnön esittäjälle, yhteisön tuottajille, kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, jäljempänä ’kiinalaiset viejät’, tuojille, kauppiaille, käyttäjille ja niitä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan hallituksen edustajille tarkastelun vireillepanosta.

(7)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille edellä mainituille osapuolille ja tarkastelun vireillepanoa koskevissa ilmoituksissa asetetussa määräajassa ilmoittautuneille osapuolille.

(8)

Komissio antoi myös osapuolille, joita asia suoraan koski, mahdollisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)

Koska Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ja tarkasteltavana olevan tuotteen tuojia oli ilmeisen runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Selvittääkseen, olisiko otantamenetelmää käytettävä ja jos sitä käytettäisiin, miten otos valittaisiin, komissio lähetti otantaan liittyvät kyselylomakkeet, joissa pyydettiin erityisesti tietoja kunkin vientiä harjoittavan tuottajan ja tuojan, jota asia koski, keskimääräisistä myyntimääristä ja -hinnoista.

(10)

Täydelliset vastaukset saatiin kolmelta kiinalaiselta viejältä ja kolmelta tuojalta.

(11)

Kyselylomakkeet lähetettiin myös mahdollisessa vertailumaassa eli Korean tasavallassa, jäljempänä ’Korea’, toimiville tiedossa oleville tuottajille.

(12)

Vastaukset saatiin myös neljältä yhteisön tuottajalta, kahdelta vertailumaassa Koreassa toimivalta tuottajalta, yhdeltä vähittäismyyjältä (joka harjoitti myös tuontia) ja seitsemältä yhteisön tuottajien komponenttitoimittajalta.

(13)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin ja vahingon jatkumisen todennäköisyyden ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäyntejä:

a)

Pyynnön esittäneeseen yhteisön tuottajaan etuyhteydessä oleva Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja

Osram China Lighting Ltd, Foshan City, Guangdong Province

b)

Muihin yhteisön tuottajiin etuyhteydessä oleva Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja

Zhejiang Yankon Group Co Ltd, Shangyu City, Zhejiang Province

c)

Yhteisön tuottajiin nähden etuyhteydetön Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja

Shenzhen Zuoming Electronic Co. Ltd Shenzhen City, Guangdong Province

d)

Muihin yhteisön tuottajiin etuyhteydessä oleva kauppias

Philips Hongkong Ltd, Hongkong

e)

Yhteisön tuottajiin nähden etuyhteydetön kauppias

Super Trend Lighting Ltd, Hongkong

f)

Vertailumaan tuottajat

Osram Korea Ltd, Seoul, Korean tasavalta

Hyosun Electric Co., Ltd, Paju-City, Korean tasavalta

g)

Yhteisön valmistajat

Osram GmbH, München ja Augsburg, Saksa, ja Osram Slovakia, Nove Zamky, Slovakia

Philips Lighting B.V., Eindhoven, Alankomaat ja Philips Lighting Poland S.A, Pila, Puola

General Electric Zrt., Budapest ja Nagykaniza, Unkari

Sylvania Lighting International, Frankfurt/Main, Saksa ja Leeds, Yhdistynyt kuningaskunta

h)

Yhteisön tuojat

Electro Cirkel B.V., Rotterdam, Alankomaat

Kemner B.V., Amsterdam, Alankomaat

Omicron UK Ltd, Huntingdon, Yhdistynyt kuningaskunta

i)

Yhteisön tavarantoimittajat

ST Microelectronics Srl, Milano, Italia

Vitri Electro-Metalurgica SA, Barcelona, Espanja

j)

Yhteisön vähittäismyyjä

IKEA AB, Älmhult, Småland, Ruotsi.

Tutkimusajanjakso

(14)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen ja/tai toistumisen todennäköisyyttä käsittelevä tutkimus osana toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua käsitti 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

Tarkasteltavana oleva tuote

(15)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin muutosasetuksessa määritelty tuote, eli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat, vaihtovirralla toimivat elektroniset pienloistelamput (myös sekä vaihto- että tasavirralla toimivat elektroniset pienloistelamput), joissa on yksi tai useampi lasiputki ja joissa kaikki valaistusosat ja elektroniset rakenneosat on kiinnitetty tai yhdistetty lampun kantaan ja jotka luokitellaan nykyisin CN-koodiin ex 8539 31 90 , jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

Samankaltainen tuote

(16)

Komissio havaitsi, että

Kiinan kotimarkkinoilla valmistetut ja myydyt pienloistelamput,

Kiinassa valmistetut ja yhteisöön vietävät pienloistelamput,

Euroopan yhteisössä valmistetut ja myydyt pienloistelamput sekä

vertailumaan kotimarkkinoilla valmistetut ja myydyt pienloistelamput

ovat fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaiset ja niitä käytetään samoihin tarkoituksiin. Tästä syystä kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(17)

Useat osapuolet väittivät, että Kiinasta tuodut pienloistelamput ja yhteisössä valmistetut pienloistelamput eivät ole samankaltaisia tuotteita, koska tarkasteltavana olevan tuotteen laatu (elinikä) on erilainen ja koska tarkasteltavana olevalla tuotteella on eri loppukäyttäjät (pienloistelamppujen kuluttajat) kuin yhteisössä valmistetuilla pienloistelampuilla (ammattikäyttöön tarkoitetut pienloistelamput).

(18)

Sama väite Kiinasta tuotujen pienloistelamppujen ja yhteisössä valmistettujen pienloistelamppujen erilaisesta laadusta esitettiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja hylättiin alkuperäisessä asetuksessa. Koska väite ei sisältänyt uutta näyttöä siitä, että samankaltaisen tuotteen, sellaisena kuin se on määritelty väliaikaisia tulleja koskevan asetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa, kuvaus olisi virheellinen, tässä tutkimuksessa käytetään alkuperäisen asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1322/2006, määritelmää.

(19)

Väite siitä, että yhteisöön tuotujen ja yhteisössä valmistettujen pienloistelamppujen loppukäyttö on erilaista, ei muuta sitä tosiseikkaa, että yhteisöön tuodut ja yhteisössä valmistetut pienloistelamput ovat teknisesti täysin keskenään vaihdettavissa ja kilpailevat suoraan toistensa kanssa. Vaikka käyttäjät voivat olla erilaisia ja toimitukset kulkea eri myyntikanavia, tällaiset pienloistelamput ovat kuitenkin teknisesti samankaltaisia ja niitä käytetään samaan tarkoitukseen eli valon tuottamiseen energiaa säästävällä tavalla.

C.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN JA/TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.   Polkumyynnillä tapahtunut tuonti tutkimusajanjakson aikana

(20)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, esiintyikö polkumyyntiä kyseisellä hetkellä ja johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen.

(21)

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti tässä tutkimuksessa käytettiin samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei tutkittu muuttuneita olosuhteita, ei harkittu uudelleen sitä, voitiinko tuottajille myöntää markkinatalouskohtelu.

Otanta/Yhteistyö

(22)

Alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistui siis täysimääräisesti yhteensä yhdeksän kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa. Kahdelle niistä myönnettiin markkinatalouskohtelu, Lisheng Electronic & Lighting (Xiamen) Co., Ltd ja Philips & Yaming Lighting Co., Ltd (väliaikaisia tulleja koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappale ja alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 14 kappale). Kuudelle näistä yhdeksästä tuottajasta myönnettiin yksilöllinen kohtelu (väliaikaisia tulleja koskevan asetuksen johdanto-osan 35 kappale ja alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 17 kappale). Yksikään markkinatalouskohtelun saanut yritys ei tehnyt yhteistyötä tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ja ainoastaan kolme yksilöllisen kohtelun saanutta teki.

(23)

Koska valituksessa mainittuja vientiä harjoittavia tuottajia on Kiinassa ilmeisen paljon, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia kiinalaisia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan tutkimusajanjakson aikana.

(24)

Otantaan liittyviin kyselylomakkeisiin vastasi 17 kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa. Tutkimus perustui tietoihin, jotka saatiin kahdelta yhteistyössä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta, joille oli alun perin myönnetty yksilöllinen kohtelu, sekä kolmannelta yhteistyössä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jolle ei alun perin myönnetty yksilöllistä kohtelua eikä markkinatalouskohtelua. Tämä tehtiin Kiinan viranomaisten suostumuksella. Kyseisten kolmen vientiä harjoittavan tuottajan osuus oli yli 30 prosenttia Kiinan kansantasavallan Euroopan yhteisöön suuntautuvan viennin kokonaismäärästä ja yli 40 prosenttia määrästä, johon ei lasketa mukaan sitä kiinalaista viejää, jolle on asetettu 0 prosentin tulli. Suurimmasta osasta näitä määriä vastasi kaksi yksilöllisen kohtelun saanutta yritystä, mikä korostaa sitä, että niiden yritysten yhteistyö oli vähäistä, joille ei myönnetty yksilöllistä kohtelua eikä markkinatalousasemaa.

(25)

Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloihin:

Zhejiang Yankon Group Co Ltd

Shenzhen Zuoming Electronic Co. Ltd

Osram China Lighting Ltd

Normaaliarvo

Kotimarkkinoiden myyntihinnat vertailumaan perusteella

(26)

Koska normaaliarvo oli vahvistettava vertailumaan tietojen perusteella kaikille niille tuottajille, jotka eivät täyttäneet markkinatalouskohtelun kriteerejä, käytettiin samoja menetelmiä kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Siten normaaliarvo kaikille kiinalaisille viejille oli määritettävä markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan tuottajilta saatujen tietojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

(27)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa todettiin, että Meksiko olisi soveltuva markkinataloutta toteuttava kolmas maa Euroopan yhteisöön suuntautuvan Kiinan kansantasavallan viennin osalta. Meksikoa käytettiin vertailumaana jo alkuperäisessä tutkimuksessa.

(28)

Meksikossa ei kuitenkaan ilmennyt yhteistyöhalukkuutta. Kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto oli lopetettu Meksikossa ennen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson alkua.

(29)

Näin ollen otettiin yhteyttä muissa kolmansissa markkinatalousmaissa, kuten Indonesiassa, Malesiassa, Intiassa ja Korean tasavallassa, jäljempänä ’Korea’, toimiviin tuottajiin ja tiedusteltiin, toimisivatko ne yhteistyössä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa.

(30)

Eniten yhteistyötä teki Korea, jossa kaksi tuottajaa vastasi kyselylomakkeeseen ja oli halukas sallimaan tarkastukset toimitiloihinsa. Myös yksi malesialainen tuottaja vastasi komission yksiköiden tiedusteluun, mutta sen toimittamat tiedot olivat suurelta osin vajavaiset. Yksi intialainenkin tuottaja vastasi, mutta sen kotimaan myynti ei ollut edustavaa. Lisäksi havaittiin, että useiden tullien soveltaminen (tasoitustulli, erityinen tasoitustulli ja ns. Custom educational duty) vaikutti kielteisesti Intian markkinoiden avoimuuteen. Tästä syystä ja koska Korean markkinoilla ei havaittu olevan suurempia kilpailun tai kaupan esteitä, katsottiin, että Korea oli paras valinta vertailumaaksi.

(31)

Useisiin korealaisiin tuottajiin ja tuottajayhdistyksiin otettiin sittemmin yhteyttä, ja niitä pyydettiin tekemään yhteistyötä ja täyttämään kyselylomake. Kaksi korealaista tuottajaa vastasi kyselylomakkeeseen ja teki täysimääräisesti yhteistyötä tutkimuksessa. Tästä syystä laskelmien perustana olivat näiltä kahdelta yhteistyössä toimineelta tuottajalta saadut todennetut tiedot.

Vientihinta

(32)

Vientihinnat määritettiin kahdelle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle, joille oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti yhteisössä olevien etuyhteydettömien asiakkaiden tosiasiallisesti maksamien hintojen perusteella.

(33)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi oikeudenmukainen, oikaisuja tehtiin fyysisten ominaisuuksien, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten eroavaisuuksien mukaisesti tapauksissa, joissa se oli mahdollista ja perusteltua.

Polkumyyntimarginaali

(34)

Polkumyyntimarginaalit vahvistettiin kahdelle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle, joille oli myönnetty yksilöllinen kohtelu. Polkumyyntimarginaalin laskemiseksi painotettuja keskimääräisiä normaaliarvoja verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen viennin painotettuihin keskimääräisiin vientihintoihin.

(35)

Vertailusta kävi ilmi, että polkumyynnin osuus on kummankin yrityksen osalta yli 50 prosenttia.

(36)

Sellaiset yritykset, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, eivät juurikaan tehneet yhteistyötä polkumyyntimarginaalin vahvistamiseksi. Siksi marginaalit vahvistettiin vähintään edellisessä kohdassa mainitulle tasolle. Vahvistaminen perustui edellä kuvattuihin normaaliarvoihin, joita verrattiin yhteistyössä toimineilta viejiltä ja yhteisön toimijoilta saatuihin vientihintoihin, sekä virallisiin tilastoihin, joita verrattiin komission käytettävissä oleviin luottamuksellisiin tilastotietoihin. Myös vertailu suoritettiin, kuten edellä kuvataan.

(37)

Koska ne yritykset, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa, eivät toimineet yhteistyössä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa, ei ole mitään näyttöä siitä, että niiden polkumyyntimarginaalit olisivat erilaiset kuin alkuperäiset marginaalit.

(38)

Näin ollen tutkimus osoittaa jatkuvan polkumyynnin harjoittamisen; tämä perustuu erityisesti kolmelta yhteistyötä tehneeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta saatuihin tietoihin.

2.   Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

Alustavat huomiot

(39)

Kaikilla kolmella vientiä harjoittavalla tuottajalla on tuotantokapasiteettia ja varastoja, joiden avulla ne voivat jatkaa suurten tavaramäärien myyntiä yhteisön markkinoille. Lisäksi on painotettava, että yhteisön markkinat ovat erittäin houkuttelevat kokonsa ja tarkasteltavana olevan tuotteen yhä kasvavan kysynnän vuoksi. Monet kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovatkin perustaneet erittäin kehittyneen jakeluverkoston helpottamaan tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä. Tämä näkyy myös siinä, että voimassa olevia toimenpiteitä kierrettiin, mikä johti siihen, että toimenpiteet laajennettiin koskemaan Vietnamia, Pakistania ja Filippiinejä asetuksella (EY) N:o 866/2005. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyö oli melko vähäistä (katso edellä). Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaitun polkumyynnin laajuus viittaa lisäksi siihen, että polkumyynti todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteet kumotaan.

Yhteisön ja viejämaan hintojen suhde

(40)

Hinnat yhteisössä olivat yleisesti ottaen korkeammat kuin kolmen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vastaavien mallien kotimarkkinahinnat. Tämä viittaisi siihen, että kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille olisi houkutteleva vaihtoehto siirtää myyntiään yhteisöön, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja viejämaan hintojen suhde

(41)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat yleisesti ottaen korkeammat kuin kolmen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vastaavien mallien kotimarkkinahinnat. Ne olivat kuitenkin matalammat kuin vertailumaassa määritetty normaaliarvo. Ei ole syytä olettaa, että tämä suuntaus olisi yhteisöön suuntautuvan viennin osalta erilainen, jos toimenpiteet poistettaisiin. Siksi nämä seikat tukevat sitä päätelmää, että polkumyynti jatkuisi tai ainakin toistuisi suuressa osassa Kiinan vientiä.

Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja yhteisön hintatason suhde

(42)

Kiinan kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä soveltamat hinnat olivat suunnilleen samalla tasolla kuin hinnat yhteisössä. Mutta jos toimenpiteet kumotaan, yhteisön markkinoista tulee todennäköisesti yhä houkuttelevammat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille.

Käyttämätön kapasiteetti ja varastot

(43)

Kaikki kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa tuottivat ja myivät lähes koko kapasiteetillaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Uusien kokoomalinjojen perustaminen käy suhteellisen nopeasti, jos muutokset markkinoilla niin edellyttävät. Tästä syystä kiinalaiset tuottajat todennäköisesti kasvattavat kapasiteettiaan nopeasti, jos toimenpiteet kumotaan. Polkumyynti puolestaan jatkunee tällä perusteella.

Kiertämiskäytännöt

(44)

Kuten asetuksessa (EY) N:o 866/2005 todetaan, voimassa olevat toimenpiteet kierrettiin lähettämällä tuotteet Vietnamin, Pakistanin ja Filippiinien kautta. Siksi toimenpiteitä laajennettiin koskemaan tarkasteltavana olevan tuotteen lähetyksiä. Havaitut kiertämiskäytännöt vahvistavat jälleen yhteisön markkinoiden houkuttelevuuden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien silmissä. Tämän houkuttelevuuden takia kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisännevät vientimääriään, jos toimenpiteet kumotaan. Koska vienti tapahtui polkumyyntihintaan jo tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (toimenpiteiden ollessa voimassa), polkumyynti todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteet poistuvat, ja sen seurauksena vientimäärät kasvavat.

Päätelmät

(45)

Polkumyynnin osuuden todettiin olevan huomattava (yli 50 prosenttia) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhteisön markkinat ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan houkuttelevat kokonsa ja tarkasteltavana olevan tuotteen yhä kasvavan kysynnän vuoksi. Houkuttelevuutta lisää yhteisön markkinoiden hintataso, joka on huomattavasti korkeampi kuin Kiinassa. Jos toimenpiteet kumotaan, kiinalaiset tuottajat lisäävät todennäköisesti kapasiteettiaan hyödyntääkseen muuttunutta tilannetta markkinoilla. Kaikki nämä tekijät yhdessä tekevät polkumyynnin jatkumisesta erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

3.   Polkumyynnin jatkumisen ja/tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva päätelmä

(46)

Edellä todetun perusteella on todennäköistä, että polkumyynti jatkuu, jos toimenpiteet kumotaan.

D.   VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.   Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukainen analyysi

(47)

Yhteisössä pienloistelamppuja valmistaa neljä tuottajaa:

General Electric Zrt., Unkari, tuotantolaitos Unkarissa,

OSRAM GmbH, Saksa, tuotantolaitokset Saksassa ja Slovakiassa,

Philips Lighting B.V., Eindhoven, Alankomaat ja Philips Lighting Poland S.A, Pila, Puola,

Sylvania Lighting International, Saksa, tuotantolaitos Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(48)

Kaikki neljä yhteistyössä toiminutta valmistajaa kuuluvat monikansallisiin konserneihin, ja niiden toimialaan kuuluu hyvin monenlaisten tuotteiden kehittäminen ja valmistus. Niillä kaikilla on omat myynti- ja jakelujärjestelmänsä yhteisössä ja muualla maailmassa.

(49)

Tutkimuksen aikana edellä mainitut valmistajat tutkittiin perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan perusteella. Yksityiskohtaiset tulokset (katso liite) antavat monitahoisen kuvan jatkuvien muutosten alaisesta sektorista, jolla katsantokannat vaihtelevat siten, että tuotantomäärien mukaan suurin tuottaja kannattaa ja muut tuottajat vastustavat toimenpiteiden jatkamista.

(50)

Kyseisen yhteisön suurimman tuottajan, jota liitteessä kutsutaan yritys B:ksi, osuus yhteisön tuotannosta on noin 48 prosenttia, joten sen tuotos muodostaa epäilemättä pääosan yhteisön tuotannosta. Lisäksi perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, että yhteisö voi ryhtyä toimenpiteisiin, vaikka valitus peruutetaan, jos tämä on yhteisön edun mukaista. Tämä sääntö pätee soveltuvin osin myös voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, jossa valitusta ei peruuteta kokonaan, vaan suurin yhteisön tuottaja kannattaa edelleen toimenpiteitä. Jos tällaisen tuottajan tuotanto muodostaa pääosan yhteisön tuotannonalasta, kuten tässä tapauksessa, kyseisen tuottajan vahinkoa koskevat tiedot muodostavat parhaat saatavissa olevat tiedot.

(51)

Vahingon jatkumisen ja/tai toistumisen analysoimista varten on siksi tutkittu valitusta tukevan yrityksen tilanne. Analyysi toimenpiteiden vaikutuksesta muihin yhteisön valmistajiin selostetaan kohdassa ”Yhteisön etu”.

2.   Tilanne yhteisön markkinoilla

Yhteisön kulutus

(52)

Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön valmistajien myymien määrien perusteella ja Eurostatin asianomaisesta maasta ja muista kolmansista maista peräisin olevia tuontimääriä koskevien, asianmukaisesti tapauksen mukaan oikaistujen tilastotietojen perusteella.

(53)

CN-koodi 8539 31 90 saattaa sisältää muiden tuotteiden kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia. Siksi arvio kyseiseen koodiin kuuluvasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin prosenttiosuudesta perustui sidosryhmien kyselylomakkeella antamiin vastauksiin ja valituksen tekijän antamiin tietoihin, joita verrattiin komission käytettävissä oleviin luottamuksellisiin tilastotietoihin. Vaikka joissakin tapauksissa voitaisiin väittää, että CN-koodeista saatavat kokonaistiedot kuvaavat hyvin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrää ja arvoa, arviointi tehtiin varovaisesti arvioimalla nämä määrät mahdollisimman pieniksi. Päätelmät ovat joka tapauksessa samat käytettiin sitten varovaista lähestymistapaa tai CN-koodeista saatavia kokonaistietoja. Jotkin jäljempänä olevat luvut on indeksoitu tai laitettu sulkuihin luottamuksellisten (kuten kymmen- tai neljätoistanumeroisista koodeista saatavien) yritystietojen ja/tai tilastojen suojaamiseksi.

(54)

Yhteisön kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Yhteisön kulutus (miljoonaa yksikköä)

112

144

198

214

Indeksi (2003 = 100)

100

129

176

190

(55)

Tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus kasvoi tarkastelujakson aikana 90 prosenttia. Kulutuksen kasvu selittyy osittain sillä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kuluttajille tarkoitettu tuonti lisääntyi. Perinteisiä hehkulamppuja muistuttavat pienikokoiset pienloistelamput olivat alkaneet tulla markkinoille, ja ne ovat kuluttajista ilmeisen kiinnostavia (muotoilunsa ja alhaisen hintansa vuoksi), mikä on johtanut niiden kysynnän huomattavaan kasvuun.

Tuonnin kehitys

Kiinasta tapahtuvan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

(56)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus kehittyi jäljempänä olevassa taulukossa 2 esitetyllä tavalla. Soveltamisalan laajentamista koskevan asetuksen päätelmien mukaisesti jäljempänä esitettyihin polkumyyntilukuihin on lisätty CN-koodille 8539 31 90 kirjattu tuonti, joka on lähetetty Vietnamin sosialistisesta tasavallasta, Pakistanin islamilaisesta tasavallasta ja Filippiinien tasavallasta vuoden 2003 ja toimenpiteiden laajentamisen välisellä ajanjaksolla. Tällä sisällyttämisellä ei ole minkäänlaista vaikutusta kuvattujen kehityssuuntausten luonteeseen. Koska Lisheng Electronics -yritystä koskevaa välivaiheen tarkastelua (katso edellä) ei ole vielä saatettu loppuun, oletetaan, että alkuperäisen tutkimuksen tulos (polkumyyntiä ei havaittu) pätee myös tässä voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

Taulukko 2

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä (ainoastaan indeksi ilmoitetaan luottamuksellisuuden säilyttämiseksi)

100

148

262

335

Ilman polkumyyntiä tapahtuneen tuonnin määrä (ainoastaan indeksi ilmoitetaan luottamuksellisuuden säilyttämiseksi)

100

147

194

205

Kokonaistuonti (tuhatta yksikköä)

55 046

81 361

127 860

153 451

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus

20–30 %

27–37 %

37–47 %

47–57 %

Ilman polkumyyntiä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus

17–27 %

17–27 %

17–27 %

17–27 %

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskihinnat

1,2–1,3 euroa

1,0–1,1 euroa

0,9–1,0 euroa

0,9–1,0 euroa

(57)

Vuoden 2003 ja toimenpiteiden laajentamisen välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta kasvoi 235 prosenttia. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osuus yhteisön kulutuksesta kasvoi samana aikana 20–30 prosentista 47–57 prosenttiin.

(58)

Samalla ajanjaksolla ilman polkumyyntiä tapahtuva tuonti kasvatti myös osuuttaan yhteisön markkinoilla, muttei yhtä paljon kuin polkumyynnillä tapahtuva tuonti. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ilman polkumyyntiä tapahtuvan tuonnin osuus yhteisön markkinoista oli 17–27 prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osuus.

(59)

Kaiken kaikkiaan Kiinasta tulevan tuonnin, polkumyynnillä tai ilman, osuus yhteisön markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 72 prosenttia.

(60)

Hinnan alittavuuden laskemisessa käytetty lähestymistapa oli sama kuin väliaikaisia tulleja koskevan asetuksen johdanto-osan 60 kappaleessa kuvattu. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön viemien pienloistelamppujen tyyppiä (joita myytiin polkumyynnillä) verrattiin valitusta tukevan tuottajan valmistamaan vastaavaan pienloistelampputyyppiin, ja hinnan alittavuus ilmaistiin prosenttiosuutena valitusta tukevan tuottajan vapaasti tehtaalla -hinnasta. Tältä pohjalta hintojen alittavuuden havaittiin olevan 48,2–61,5 prosenttia.

Muista maista tapahtuvan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

(61)

Jotta tilanteesta yhteisön markkinoilla saataisiin täydellinen kuva, tutkittiin myös tämän tarkastelun kannalta merkittävistä muista maista tapahtuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin suuntauksia.

(62)

Kolmansista maista tapahtuvan tuonnin määrät, markkinaosuudet ja keskimääräiset hinnat kehittyivät taulukossa 3 esitetyllä tavalla (kaksi suurinta viejämaata on nostettu esille).

Taulukko 3

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Malesiasta tapahtuvan tuonnin määrä

1–2 miljoonaa yksikköä

0–1 miljoonaa yksikköä

1–2 miljoonaa yksikköä

2–3 miljoonaa yksikköä

Markkinaosuus

1–2 %

0–1 %

0–1 %

0–1 %

Keskimääräiset tuontihinnat

1,2–1,3 euroa

1,1–1,2 euroa

1,2–1,3 euroa

1,2–1,3 euroa

Taiwanista tapahtuvan tuonnin määrä

0–1 miljoonaa yksikköä

1–2 miljoonaa yksikköä

3–4 miljoonaa yksikköä

3–4 miljoonaa yksikköä

Markkinaosuus

0–1 %

0–1 %

1–3 %

1–3 %

Keskimääräiset tuontihinnat

0–1,0 euroa

0–1,0 euroa

0–1,0 euroa

0–1,0 euroa

Muista maista tapahtuvan tuonnin määrä

3–4 miljoonaa yksikköä

4–5 miljoonaa yksikköä

7–10 miljoonaa yksikköä

7–10 miljoonaa yksikköä

Markkinaosuus

3–4 %

2–3 %

4–5 %

4–5 %

Keskimääräiset tuontihinnat

1,0–1,1 euroa

1,0–1,1 euroa

1,0–1,1 euroa

1,0–1,1 euroa

(63)

Vuoden 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välisenä aikana havaittiin, että tuonti Malesiasta ja Taiwanilta kasvoi hieman. Yhteenlaskettu tuonti kolmansista maista kasvatti markkinaosuuttaan huolimatta siitä, että Kiina oli onnistuneesti päässyt yhteisön markkinoille. Verrattuna tuontiin Kiinasta, tuonnilla kolmansista maista ei kuitenkaan ollut niin suurta merkitystä.

(64)

Koska tuodut määrät olivat pieniä, tuontitilastoista saatuja hintatietoja ei pidetty joidenkin maiden osalta edustavina, koska ne erosivat selkeästi Kiinasta tapahtuvan tuonnin hinnoista. Ei ole kuitenkaan syytä uskoa, että kolmansien maiden vientiä harjoittavien tuottajien hinnat voisivat erota paljoakaan Kiinan vientiä harjoittavien tuottajien veloittamista hinnoista. Vaikka kyseisiä hintoja pidettäisiinkin edustavina, niillä ei olisi minkäänlaista vaikutusta jäljempänä mainittuihin päätelmiin määrien pienuuden ja Kiinan tuontihintojen ja -määrien luonteen takia.

3.   Valitusta tukevan tuottajan taloudellinen tilanne

Alustavat huomiot

(65)

Perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan nojalla tarkasteltiin kaikkia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja seikkoja, jotka vaikuttivat valitusta tukevan yhden tuottajan tilanteeseen.

(66)

Koska luvut koskevat yhtä ainoaa yritystä, ne on luottamuksellisuussyistä indeksoitu.

Taulukko 4

Tuotanto, käyttöön otettu tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimus-ajanjakso

Tuotanto

100

107

90

83

Käyttöön otettu tuotantokapasiteetti

100

100

100

100

Kapasiteetin käyttöaste

100

107

90

83

(67)

Valitusta tukevan tuottajan tuotanto kasvoi vuosina 2003–2004 ja laski 22 prosenttia vuoden 2004 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välisenä aikana. Koska käyttöön otettu tuotantokapasiteetti pysyi muuttumattomana, kapasiteetin käyttöaste laski tuotantomäärien myötä eli 22 prosenttia vuodesta 2004.

(68)

Syynä pienentyneeseen tuotantoon (ja kapasiteetin pienentyneeseen käyttöasteeseen) oli se, että valitusta tukevan tuottajan valmistaman pienloistelampputyypin myyntimäärät yhteisön markkinoilla olivat pienemmät.

Taulukko 5

Varastot

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimus-ajanjakso

Varastot

100

49

0

116

Varastot, % yhteisön markkinoiden kokonaismyyntimääristä

100

49

0

168

(69)

Koska kyseisen valmistajan pienloistelamppujen kysyntä laski (katso edellä oleva johdanto-osan kappale), yhteisössä valmistettujen pienloistelamppujen varastot kasvoivat tarkastelujaksolla. Varastojen kasvu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla selittyy osittain sillä, että pienloistelamput ovat kausituote (myynti on suurempaa vuoden pimeän ajan alla ja sen aikana). Varastojen kasvu vuoden 2005 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana johtui siis osittain kausivaikutuksista. Se johtui kuitenkin osittain myös yhteisössä valmistettujen pienloistelamppujen pienemmistä myyntimääristä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(70)

Yhteisössä tuotettujen pienloistelamppujen myynti, yhteisön kulutuksen markkinaosuus ja kasvu

Taulukko 6

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimus-ajanjakso

Myynnin määrä

100

102

103

83

Yhteisön kulutuksen markkinaosuus

100

80

59

44

Liikevaihdon kehitys

100

101

93

74

(71)

Valitusta tukevan tuottajan yhteisössä tuottamien pienloistelamppujen myynti pysyi absoluuttisesti melko vakaana tarkastelujakson ensimmäisinä vuosina. Tarkastelua koskevan ajanjakson aikana myyntimäärissä kuitenkin havaittiin 20 prosentin lasku.

(72)

Valitusta tukevan tuottajan yhteisössä valmistamien pienloistelamppujen markkinaosuus pieneni suhteessa yhteisön kulutukseen.

Taulukko 7

Myyntihinnat

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimus-ajanjakso

Keskimääräinen myyntihinta

100

98

90

88

(73)

Yhteisössä valmistettujen pienloistelamppujen keskimääräinen myyntihinta laski tarkastelujaksolla. Keskimääräinen yksikköhinta laski 12 prosenttia tarkastelujakson aikana.

Taulukko 8

Työllisyys, palkat ja tuottavuus työntekijää kohti

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimus-ajanjakso

Työntekijät

100

97

90

82

Palkat

100

97

90

85

Tuottavuus (valmistetut pienloistelamput tuotannossa työskentelevää henkilöä kohti)

100

109

101

106

(74)

Työntekijöiden lukumäärä väheni koko tarkastelujakson ajan, mikä johtuu suoraan tuotannon supistumisesta yhteisön rajojen sisäpuolella.

(75)

Palkkakustannukset pienenivät työntekijöiden vähenemisen myötä.

(76)

Tuotantohenkilöstön tuottavuus kasvoi tarkastelujaksolla 11 prosenttia, toisin sanoen tuotantohenkilöstön lukumäärä pieneni enemmän kuin tuotettujen pienloistelamppujen määrä.

Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista

(77)

Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta valitusta tukevaan tuottajaan ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrät ja hinnat.

(78)

Edellä todetun perusteella ei voida päätellä, että valitusta tukeva tuottaja olisi täysin toipunut aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

Taulukko 9

Kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Voittomarginaali ennen veroja (% myynnistä yhteisössä)

100

126

38

–36

Kokonaisvarallisuuden tuotto

100

110

36

–17

Kassavirta (% kokonaismyynnistä)

100

94

57

1

(79)

Kaikki edellä olevat tulosmittarit osoittavat kannattavuuden laskevan suuntauksen. Tilanteesta, jossa taloudellinen tulos oli kohtuullinen (polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen vuonna 2001), valitusta kannattava tuottaja nautti tarkastelujakson ensimmäiset vuodet terveen taloudellisen tuloksen aikaa. Kiinasta peräisin olevien pienloistelamppujen tuonnin aiheuttaman kilpailun takia myyntimäärät ja keskimääräiset myyntihinnat kuitenkin laskivat, millä oli kielteinen vaikutus valitusta tukevan tuottajan taloudelliseen tulokseen. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolosta huolimatta valitusta tukeva tuottaja kärsi tappioita tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 10

Investoinnit ja pääoman saanti

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Investoinnit

100

55

95

71

(80)

Investointien määrä supistui yleisesti ottaen tarkastelujaksolla. On myös mainittava, että tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tehdyt investoinnit ovat yleensä olleet vähäiset, mikä näkyy siinä, että käyttöön otettu tuotantokapasiteetti ei muuttunut tarkastelujaksolla.

(81)

Valitusta tukeva tuottaja ei ole ilmoittanut erityisistä ongelmista pääoman saannissa.

Valitusta tukevan tuottajan taloudellista tilannetta koskevat päätelmät

(82)

Tarkastelujaksolle oli tyypillistä Kiinasta tulevan tuonnin kasvu, mikä tapahtui osittain valitusta tukevan tuottajan taloudellisen tuloksen kustannuksella yhteisössä tuotettujen pienloistelamppujen osalta. Sekä myynnin määrä että arvo pienenivät ja kannattavuus laski tappiota tuottavalle tasolle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(83)

On siis selvää, että jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin, valitusta tukevan tuottajan taloudellinen tulos heikkenisi yhteisössä tuotettujen pienloistelamppujen osalta.

4.   Valitusta tukevan tuottajan tuontitoiminta

Taulukko 11

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotujen pienloistelamppujen uudelleenmyynti

100

323

346

941

Tuotujen pienloistelamppujen uudelleenmyynnistä peräisin olevien kokonaismyyntitulojen osuus

100

104

104

188

(84)

Valitusta tukeva tuottaja totesi, että puolustautuakseen tuonnin aiheuttamalta kilpailulta ja varjellakseen markkinaosuuttaan yhteisön markkinoilla se oli alkanut tuoda pienloistelamppuja asianomaisesta maasta.

(85)

Tuontimäärät olivat vain suhteellisen pieni osuus kokonaismyyntimääristä yhteisön markkinoilla.

5.   Valitusta tukevan tuottajan vientitoiminta

Taulukko 12

 

2003

2004

2005

Tarkastelua koskeva tutkimus-ajanjakso

Yhteisössä valmistettujen pienloistelamppujen vienti

100

68

46

60

Yhteisössä valmistettujen, vietyjen pienloistelamppujen keskimääräinen hinta

100

96

102

87

(86)

Valitusta tukevan tuottajan viennin tuotto heikentyi tarkastelujaksolla. Tämä selittyy osittain sillä, että valitusta tukeva tuottaja siirsi joillakin vientimarkkinoilla pienloistelamppujen toimituksen yhteisöstä paikkaan, joka sijaitsee lähempänä vientimarkkinoita.

(87)

Viennin keskimääräinen yksikköhinta pysyi tarkastelujaksolla melko vakaana, mutta hinnat pyrkivät laskemaan tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppua kohti.

6.   Johtopäätös vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä

(88)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinalaisten viejien kapasiteetti on huomattavan suuri ja helposti kasvatettavissa. Lisäksi yhteisön hintataso on edelleen houkutteleva muihin markkinoihin verrattuna, ja yhteisössä on vakiintuneet jakelukanavat kiinalaiselle viennille. Kiinasta peräisin oleva vienti tulee siis todennäköisesti kasvamaan.

(89)

Havaittu huomattava polkumyynti ja hintojen alittavuus sekä kiinalaisten tuotteiden matalat hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä viittaavat siihen, että edellä mainittu vienti yhteisöön tapahtuisi polkumyyntihinnoin, jotka olisivat valitusta tukevan tuottajan hintoja ja kustannuksia matalammat.

(90)

Näiden määrien ja hintojen yhteisvaikutus todennäköisesti heikentäisi valitusta tukevan tuottajan tilannetta. Vaikka valitusta tukeva tuottaja vastaisi tähän vähentämällä myyntiään (ja näin ollen myös tuotantoaan) tai laskemalla hintojaan tai kummallakin toimenpiteellä, sen taloudelliset menetykset olisivat huomattavat.

(91)

Tutkimuksessa ei havaittu mitään muita tekijöitä, jotka asettaisivat kyseenalaiseksi polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin todennäköiset vaikutukset valitusta tukevan tuottajan tilanteeseen. Eritoten on todennäköistä, että jos toimenpiteet kumotaan, polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta valtaisi alaa muista lähteistä tulevilta tuotteilta, kuten yhteisön tuottajilta ja niiltä kiinalaisilta tuottajilta, joille on asetettu 0 prosentin tulli. Vaikka näin ei tapahtuisikaan, polkumyynnillä Kiinasta tapahtuvan tuonnin määrä ja hintataso olisi sellainen, että ilman polkumyyntiä tapahtuva tuonti muista lähteistä ei todennäköisesti poistaisi tätä syy-yhteyttä. Ei ole myöskään tunnistettu muita tekijöitä, jotka olisivat vastuussa vahingosta. Ei ole näyttöä siitä, että se olisi jokin perustamisasetuksen 3 artiklan 7 kohdassa luetelluista tekijöistä eikä etenkään siitä, että jokin niistä olisi niin merkittävä, että se poistaisi polkumyynnin ja vahingon välisen syy-yhteyden.

(92)

Ei myöskään voida katsoa, että valitusta tukevan tuottajan tuonnilla olisi mitään merkittävää vaikutusta vahingon jatkumisen todennäköisyyteen. Tältä osin on vahvistettu, että kyseinen tuonti on seurausta valitusta tukevan tuottajan tarpeesta täydentää tuotevalikoimaansa.

(93)

Tällä perusteella voidaan päätellä, että vahinkoa aiheuttava polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja toistuu, jos Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien pienloistelamppujen tuontia koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

E.   YHTEISÖN ETU

1.   Alustavat huomiot

(94)

Ensinnäkin on syytä muistaa (ks. edellä johdanto-osan 50 kappale) perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan säännös, jonka mukaan yhteisö voi ryhtyä toimenpiteisiin, vaikka valitus peruutetaan, jos tämä on yhteisön edun mukaista. Vielä suuremmalla syyllä yhteisö voi käyttää tätä mahdollisuutta tarkasteltaessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä, jos merkittävä yhteisön tuottaja kannattaa toimenpiteiden jatkamista, vaikka muut tuottajat sitä vastustavat. Sen vuoksi ja myös perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen yhteisön kokonaisedun mukaista ja kuinka pitkään. Yhteisön etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olivat olleet käytössä jo vuodesta 2001, joten siinä voitiin arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä ollut kohtuuttoman kielteisiä vaikutuksia asianomaisiin osapuoliin.

(95)

Tämän perusteella tarkasteltiin, oliko vahingollisen polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että tässä erityistapauksessa toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei ole yhteisön edun mukaista.

2.   Valitusta tukevan yhteisön tuottajan etu

(96)

Kuten edellä D jaksossa esitetään, polkumyynnin jatkuminen ja toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(97)

Tällöin tappiollinen tilanne todennäköisesti jatkuisi. Tuotantolaitokset työllistävät nykyisin useita satoja työntekijöitä. Sen vuoksi olisi valitusta tukevan yhteisön valmistajan edun mukaista, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vastaiset toimenpiteet otetaan uudelleen käyttöön.

3.   Muiden yhteisön tuottajien etu

(98)

Yleisesti olisi korostettava, että yhteisön valmistajien tuontitoiminnan vuoksi tullit ovat vaikuttaneet kielteisesti niiden kokonaistoimintaan. Tuontiin liittyvistä polkumyyntitulleista johtuvien kustannusten ohella toimenpiteet ovat estäneet yhteisön valmistajia optimoimasta tuotantoyhdistelmiään, myyntiään ja siten myös kannattavuuttaan. Vaikutukset ovat ulottuneet investointeihin, tuotantoon, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä muihin strategisiin päätöksiin. Kielteiset vaikutukset ovat analyysissa huomioon otettava merkittävä seikka.

(99)

Muistettakoon, että yritys A oli ilmoittanut strategiastaan käyttää Kiinaa hankintalähteenä Euroopan tuotantonsa ohella. Sen vuoksi katsotaan, että toimenpiteiden uudelleenkäyttöönotto ei olisi kyseisen valmistajan edun mukaista.

(100)

Kaksi muuta yhteisön valmistajaa (liitteen ”yritys C” ja ”yritys D”) vastusti toimenpiteiden uudelleenkäyttöönottoa. Vaikka molemmat yritykset käyttävät Kiinaa pienloistelamppujen hankintalähteenä, kummallakin on edelleen merkittävää tuotantoa yhteisössä. Tästä syystä ei voida etenkään keskipitkällä aikavälillä sulkea pois mahdollisuutta, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat kyseisten kahden tuottajan edun vastaisia.

4.   Tavarantoimittajien etu

(101)

Useat tavarantoimittajat, joiden osuus yhteisöön suuntautuneiden toimitusten kokonaismäärästä on merkittävä, tekivät tutkimuksessa yhteistyötä komission kanssa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki ilmoittivat tukevansa toimenpiteiden jatkamista ja ilmaisivat huolensa liiketoimien menettämisestä, mikäli integroitujen elektronisten pienloistelamppujen valmistus yhteisössä olisi uhattuna. Kyseisillä tavarantoimittajilla on yhteensä useita satoja työntekijöitä Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Slovakiassa ja Unkarissa.

(102)

Siksi voidaan päätellä, että tavarantoimittajien edun mukaista olisi ottaa uudelleen käyttöön toimenpiteet polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin estämiseksi asianomaisesta maasta.

5.   Tuojien/kauppiaiden ja vähittäismyyjien etu

(103)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdeksalle tarkasteltavana olevan tuotteen tuojalle/kauppiaalle. Vastaukset saatiin kolmelta maahantuojalta, joiden osuus oli vain runsas prosentti asianomaisesta maasta peräisin olevan tuotteen kokonaistuonnista yhteisöön. Tarkasteltavana oleva tuote on kaikille kolmelle yritykselle merkittävä, ja sen liikevaihdon osuus on 10–70 prosenttia kunkin yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Liikevaihdon oli määrä kasvaa, koska tuotteen kulutuksen odotettiin lisääntyvän keskipitkällä aikavälillä. Myös yksi vähittäisalan yritys ilmoittautui.

(104)

Kaksi tuojaa ja ainoa vähittäisalaa edustava yritys vastustivat selvästi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkamista, mutta kolmas tuoja nimesi sekä etuja että haittoja, jotka aiheutuivat käytössä olevista toimenpiteistä. Kaikki kolme yritystä väittivät, että yhteisö on riippuvainen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista Kiinasta, koska yhteisön tuotanto ei kykene tyydyttämään markkinoiden kysyntää. Lisäksi ne korostivat, että yhteisön kulutuksen oli määrä kasvaa merkittävästi. Tosin myönnettiin myös, että käytössä olevat toimenpiteet ovat estäneet huonolaatuisia ns. C-luokan spektralamppuja saamasta tukevaa jalansijaa yhteisön markkinoilla. Koska kuluttajilla voisi olla vaikeuksia erottaa nämä tuotteet laadukkaammista B-luokan lampuista, toimenpiteiden poistamisesta saattaisi olla seurauksena, että asianomaisten tuojien liiketoiminnalle keskeiset B-luokan lamput eivät olisi kilpailukykyisiä.

6.   Kuluttajien etu ja tuotteen kehitys yhteisön markkinoilla

(105)

Useat intressitahot väittivät, että polkumyyntitullit ovat yhteisön energiansäästöpolitiikan vastaisia, koska ne ovat johtaneet kohtuuttoman korkeisiin vähittäismyyntihintoihin kuluttajille ja vähentävät sen vuoksi energiansäästölamppujen (pienloistelamppujen) myyntiä. Sitä vastoin yksi osapuoli väitti, että toimenpiteiden kumoamisesta olisi haittaa yhteisön ympäristöpolitiikalle, koska Kiinassa tuotetut pienloistelamput sisältävät enemmän elohopeaa ja hävitettäessä vahingoittavat ympäristöä enemmän kuin yhteisössä tuotetut.

(106)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena on ehkäistä kohtuuttomia kilpailuetuja, jotka aiheutuvat yhteisöön polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista. Yhteisön muut politiikan alat eivät sinänsä estä määräämästä ja jatkamasta tulleja edelleen tarpeen vaatiessa.

(107)

Tutkimuksessa on kuitenkin ilmennyt, että tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus ja kysyntä on nopeasti lisääntynyt Euroopan markkinoilla, mikä todennäköisesti johtuu eurooppalaisten kuluttajien kasvavasta kiinnostuksesta energiankulutuksen vähentämiseen ja siten kestävän kehityksen edistämiseen. On myös selvää, että voimassa olevat toimenpiteet vaikuttavat huomattavasti tarkasteltavana olevan tuotteen vähittäishintoihin yhteisössä. Tästä syystä ne kuluttajat, jotka mahdollisesti olisivat siirtyneet käyttämään tarkasteltavana olevaa tuotetta hehkulamppujen sijasta, eivät ole voineet niin tehdä tuotteiden vähittäishintojen välisen tuntuvan eron takia – jota käytössä olevat toimenpiteet ovat osaltaan kärjistäneet. Arvioitaessa yhteisön etua tässä tapauksessa on siksi myös otettava huomioon, että tarkasteltavana olevaa tuotetta toimitetaan markkinoille riittävässä määrin ja kohtuullisin hinnoin.

(108)

Tätä olisi tarkasteltava taustana energiansäästölamppujen käyttöä edistävät yhteisön toimet, jotka vahvistavat edellä esitettyjä perusteluja.

(109)

Kun otetaan huomioon markkinoiden odotettavissa oleva kehitys, on todennäköistä, että toimenpiteiden jatkaminen merkitsisi huomattavaa rasitusta kuluttajille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

(110)

Valitusta tukeva yhteisön valmistaja reagoi näihin tietoihin väittämällä, että voimassa olevat toimenpiteet eivät ole nostaneet yhteisön kuluttajahintoja merkittävästi. Vaikka väite on totta siltä osin, että joidenkin mallien kuluttajahinnat ovat laskeneet toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, ei kuitenkaan voida kieltää, että jopa 66 prosentin tullit, jotka on lisäksi laajennettu koskemaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kiertävää tuontia, ovat väistämättä nostaneet hintoja. Edelleen siinä jäsenvaltiossa, jossa ovat valitusta tukevan tuottajan omien tietojen mukaan yhteisön suurimmat vähittäismarkkinat, kolmella mallilla viidestä oli vuoden 2006 alussa korkeampi hinta kuin vuoden 2001 alussa. Liitteessä ”yritykseksi A” kutsuttu yritys totesi olevan epäselvää, oliko valittaja vetänyt valituksensa pois. Kuten edellä todetaan, valitusta tukeva yhteisön tuottaja pitää valituksensa voimassa.

(111)

Muutamat sidosryhmät ovat myös väittäneet, että toimenpiteet ovat yhteisön edun vastaisia, koska yhteisön valmistajilta puuttuu kapasiteettia vastata kysyntään, ja että tuonti on välttämätöntä, jotta voidaan turvata toimitukset markkinoille.

(112)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena ei ole estää tuontia eikä rajoittaa pienloistelamppujen toimitusta yhteisön markkinoille. Kuten edellä selostetusta käy ilmi, toimenpiteet eivät ole haitanneet tuontia. Kasvava kulutus on tarkastelujakson aikana päinvastoin johtanut Kiinasta tulevan tuonnin lisääntymiseen sekä absoluuttisesti että markkinaosuuden mukaan laskettuna. On kuitenkin selvää, että toimenpiteiden jatkaminen saattaa vaikuttaa tarjontaan merkittävämmin keskipitkällä aikavälillä.

(113)

Jotkin sidosryhmät ovat lisäksi todenneet, että käytössä olevat toimenpiteet vääristävät kilpailua yhteisön markkinoilla, koska muutamat toimijat pystyvät hankkimaan pienloistelamppuja tuottajilta Kiinasta ilman tulleja tai hyvin alhaisin tullein. Toiset toimijat pääsevät markkinoille vain rajoitetusti, koska ne voivat tuoda ainoastaan korkeiden tullien alaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta.

(114)

On pidettävä mielessä, että perusasetuksen 21 artiklassa viitataan tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin vinouttavat vaikutukset. Tätä tarkoitusta varten toimenpiteet auttavat poistamaan polkumyynnistä viejille aiheutuvia etuja. Tullit auttaisivat säilyttämään tasapuoliset toimintaedellytykset toisaalta yhteisön tuottajien, kolmansista maista olevien viejien ja polkumyyntiin syyllistymättömien asianomaisen maan viejien sekä toisaalta niiden viejien välillä, joiden on havaittu soveltavan polkumyyntikäytäntöjä. Se että joihinkin viejiin kohdistetaan muita korkeampia tulleja, heijastaa yksinkertaisesti eri viejien erilaisia polkumyyntimarginaaleja eikä siksi johda syrjintään tai kilpailun vääristymiseen eri lähteitä Kiinassa käyttävien tuojien kesken. Tutkimus on lisäksi osoittanut, että yhteisön toimijoilla on mahdollisuus hankkia pienloistelamppuja useilta tuottajilta yhteisössä, asianomaisessa maassa ja kolmansissa maissa, eikä ole esitetty todisteita tukemaan väitettä siitä, että eräät toimijat olisi suljettu markkinoiden ulkopuolelle. Tätä taustaa vasten on pääteltävä, että toimenpiteiden jatkamisella on huomattava merkitys kuluttajille vähittäismyyntihintojen ja tuotteiden saatavuuden kannalta etenkin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

7.   Yhteisön etua ja toimenpiteiden kestoa koskevat päätelmät

(115)

Perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdassa säädetään, että erityistä huomiota on kiinnitettävä tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin vinouttavat vaikutukset, ja yksi tuottaja, jonka osuus yhteisön tuotannosta on huomattava, kärsii tutkimuksessa todetun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista. Tätä vastoin on kuitenkin painavia perusteita katsoa toimenpiteiden kumoamisen olevan yhteisön edun mukaista. Yhteisön tuotannonala riippuu suuresti Kiinasta tulevasta tuonnista, jotta voidaan vastata nopeasti kasvavaan kysyntään, eivätkä eräät yhteisön tuottajat kannata toimenpiteiden jatkamista; niiden on osoitettu vaikuttavan merkittävästi kuluttajahintoihin ja siten kuluttajien valintapäätöksiin pienloistelamppujen tai vähemmän tehokkaiden hehkulamppujen välillä.

(116)

Kun kaikki asiaan liittyvät näkökohdat otetaan huomioon, etujen tasapuolisen jakautumisen katsotaan edellyttävän toimenpiteiden kumoamista. Kun verrataan jatkamista kannattavan tuottajan etuihin liittyviä edellä esitettyjä perusteita kyseeseen tuleviin etuihin ja etenkin yhteisön muiden tuottajien etuihin, on kuitenkin todettava, että lyhyellä aikavälillä on yhteisön edun mukaista jatkaa toimenpiteitä siirtymäajan verran. Sen vuoksi on aiheellista jatkaa toimenpiteitä vain vuoden ajan. Odotettavissa olevat kielteiset vaikutukset kuluttajille ja muille toimijoille eivät sen jälkeen enää olisi suhteessa yhteisön valmistajille toimenpiteistä koituviin etuihin.

F.   LOPPUMÄÄRÄYKSET

(117)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella voimassa olevien toimenpiteiden kumoamista vuoden kuluttua. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ja vaatimuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Mikään toimenpiteistä ilmoittamisen yhteydessä esitetyistä huomautuksista ei ollut sellainen, että se muuttaisi tähän asetukseen sisältyviä päätelmiä.

(118)

Edellä esitetyn perusteella polkumyyntitullit olisi kumottava vuoden kuluttua,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa yhteisöön CN-koodiin ex 8539 31 90 (Taric-koodi 8539 31 90 95) kuuluvia Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia, vaihtovirralla toimivia elektronisia pienloistelamppuja (myös sekä vaihto- että tasavirralla toimivat elektroniset pienloistelamput), joissa on yksi tai useampi lasiputki ja joissa kaikki valaistusosat ja elektroniset rakenneosat on kiinnitetty tai yhdistetty lampun kantaan.

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys

Polkumyyntitulli

(%)

Taric-lisäkoodi

Changzhou Hailong Electronics & Light Fixtures Co., Ltd, Luoyang, Changzhou, Jiangsu Changzhou 213104

Kiinan kansantasavalta

59,5

A234

City Bright Lighting (Shenzhen), Ltd, Shenzhen

Kiinan kansantasavalta

17,1

A235

Deluxe Well Enterprises Ltd, Block 17–18, Hong Qiao Tao Industrial Zone Bao An Yuan Shenzhen

Kiinan kansantasavalta

37,1

A236

Lisheng Electronic & Lighting (Xiamen) Co., Ltd, Xiamen

Kiinan kansantasavalta

0,0

A237

Philips & Yaming Lighting Co., Ltd, 1805 Hu Yi Highway Malu Jia Ding District Shangai 201801

Kiinan kansantasavalta

32,3

A238

Sanex Electronics Co., Ltd, 1 Xiangyang Road, Xiangcheng Town, Xiangcheng District, Suzhou, Jiangsu

Kiinan kansantasavalta

20,2

A239

Shenzhen Zuoming Electronic Co., Ltd, Shenzhen, Guangdong

Kiinan kansantasavalta

8,4

A240

Zhejiang Sunlight Group Co., Ltd, 129 Fengshan Road, Zhejiang Shangyu 213104

Kiinan kansantasavalta

35,3

A241

Kaikki muut yritykset

66,1

A999

3.   Laajennetaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevan lopullisen 66,1 prosentin suuruisen polkumyyntitullin soveltamisala koskemaan 1 kohdassa mainitun saman tuotteen tuontia Vietnamin sosialistisesta tasavallasta, Pakistanin islamilaisesta tasavallasta ja Filippiinien tasavallasta riippumatta siitä, onko ne ilmoitettu Vietnamin sosialistisesta tasavallasta, Pakistanin islamilaisesta tasavallasta ja Filippiinien tasavallasta peräisin oleviksi vai ei (Taric-koodi 8539 31 90 92).

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se on voimassa yhden vuoden ajan voimaantulosta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. AMADO


(1)   EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2)   EYVL L 195, 19.7.2001, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1322/2006 (EUVL L 244, 7.9.2006, s. 1).

(3)   EYVL L 38, 8.2.2001, s. 8.

(4)   EUVL L 145, 9.6.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1322/2006.

(5)   EUVL C 167, 19.7.2006, s. 13.

(6)   EUVL C 217, 8.9.2006, s. 2.


LIITE

Yritys A

a)   Tuontimäärät

Yritys A toi asianomaisesta maasta 50–60 miljoonaa yksikköä pienloistelamppuja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaikista yhteisön markkinoilla myymistään lampuista yritys A toi 70–80 prosenttia. Tuoduista tuotteista kertyi kuitenkin vähemmän tuloja. Vaikka tuontimäärä oli yhteisössä valmistettujen tuotteiden määrään verrattuna noin kolminkertainen, yrityksen A tuloja tarkasteltaessa tuonnin osuus oli vain hieman yli puolet yhteisön kokonaismyyntituloista.

b)   Etuyhteys asianomaisessa maassa toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan

Yrityksellä A on kaksi etuyhteydessä olevaa tuottajaa asianomaisessa maassa. Yritys A käyttää tuonnin hankintalähteenä enimmäkseen näitä kahta etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kyseiset kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa veivät 47 prosenttia tuotannostaan Euroopan yhteisöön.

c)   Defensiivinen (väliaikainen) vai strateginen (pitkäaikainen) tuontilähdettä koskeva toimintasuunnitelma

Yritys A on tehnyt pitkän aikavälin strategisen päätöksen asianomaisen maan käyttämisestä hankintalähteenä, jotta asiakkaille voidaan tarjota täydellinen tuotevalikoima.

d)   Tuotanto yhteisössä

Yritys A on yhteisön toiseksi suurin pienloistelamppujen valmistaja, joka työllistää noin 600 henkeä tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa ja myynnissä. Yrityksen A mukaan sen tehtaalle asennetaan kaksi uutta tuotantolinjaa, jolloin sen tuotantokapasiteetti kasvaa 15–20 miljoonalla yksiköllä eli noin puolella sen nykyisestä tuotantokapasiteetista. Uudet tuotantolinjat on tarkoitettu tarkasteltavana olevan tuotteen valmistukseen.

Kuten muidenkin yhteisössä toimivien valmistajien kohdalla, myös yrityksen A tuotanto yhteisössä on enimmäkseen useista lähteistä hankittujen komponenttien kokoonpanoa. Tässä tapauksessa hieman alle puolet kyseisistä komponenteista hankitaan yhteisöstä. Alkuperäsääntöjä käsitellään tullilainsäädännössä ja erityisesti yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (1) 22–27 artiklassa. Tutkimus osoitti, että tarkasteltavana olevalla tuotteella on eri tullinimike kuin tuoduilla komponenteilla. Uusi nimike on kyseisten komponenttien merkittävän valmistuksen tulos. Edellä todetun ja tässä tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella voitiin todeta, että yrityksen A valmistamat tarkasteltavana olevat tuotteet ovat peräisin yhteisöstä.

e)   Päätoimipaikan sijainti ja pääosakkeenomistajat

Yritys A kuuluu suureen eurooppalaisen konserniin, jonka päätoimipaikka sijaitsee yhteisössä.

f)   Tutkimus- ja kehitysosastojen sijainti

Yrityksen A merkittävin tutkimus- ja kehityskeskus sijaitsee yhdessä jäsenvaltiossa. Lisäksi suurin osa tutkimus- ja kehitysyksiköistä ja etenkin tuotantoprosessin kehittämiseen liittyvät yksiköt sijaitsevat tuotantolaitosten läheisyydessä, eli toisessa jäsenvaltiossa ja asianomaisessa maassa.

Yritys B

a)   Tuontimäärät

Yritys B toi asianomaisesta maasta 11–18 miljoonaa pienloistelamppua tarkastelua koskevalla ajanjaksolla. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana yritys B toi 20–30 prosenttia kaikista yhteisön markkinoilla myymistään lampuista.

Tuoduista tuotteista kertyi kuitenkin vähemmän tuloja. Tuotujen tuotteiden osuus kokonaistuloista oli 15–20 prosenttia.

b)   Etuyhteys asianomaisessa maassa toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan

Yrityksellä B on yksi etuyhteydessä oleva tuottaja asianomaisessa maassa. Kyseisen etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan tuotantokapasiteetti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 40 miljoonaa yksikköä, mikä on hieman vähemmän kuin yrityksen B tuotantokapasiteetti sen tuotantolaitoksilla yhteisössä. Yritys B ei kuitenkaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla käyttänyt pienloistelamppujen tuontilähteenä kyseistä vientiä harjoittavaa tuottajaa vaan riippumattomia vientiä harjoittavia tuottajia.

Eräs asianomaisessa maassa toimiva riippumaton vientiä harjoittava tuottaja, jonka tuotantokapasiteetti ja myyntimäärät yhteisössä ovat huomattavat, väitti, että yritys B oli osoittanut kiinnostusta kyseisen tuottajan ostamiseen. Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että yritystä B ei saisi pitää yhteisön tuotannon määritelmään kuuluvana, koska se oli osoittanut kiinnostusta riippumattomien vientiä harjoittavien tuottajien hankintaan asianomaisessa maassa, joten se voisi entistä paremmin suojautua vahingolliselta polkumyynniltä tämän hankinnan ja mahdollisten muiden hankintojen myötä. Väitteen tueksi ei toimitettu mitään asiakirjoja, joten väite oli hylättävä.

c)   Defensiivinen (väliaikainen) vai strateginen (pitkäaikainen) tuontilähdettä koskeva toimintasuunnitelma

Yritys B pitää harjoittamaansa tuontia defensiivisenä. Sen mukaan tuonti on luonteeltaan väliaikaista, ja se korvataan yhteisössä valmistettavilla pienloistelampuilla. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen yritys B on ollut laajentamassa kapasiteettiaan yhdessä yhteisössä sijaitsevassa tuotantolaitoksessaan.

d)   Tuotanto yhteisössä

Yritys B on suurin tuottaja yhteisössä. Se työllistää noin 700 henkeä asianomaisen tuotteen valmistuksessa ja myynnissä. Kuten muidenkin yhteisössä toimivien tuottajien kohdalla, myös yrityksen B tuotanto yhteisössä on enimmäkseen useista lähteistä hankittujen komponenttien kokoonpanoa. Tässä tapauksessa lähes kaikki komponentit hankitaan yhteisöstä.

e)   Päätoimipaikan sijainti ja pääosakkeenomistajat

Yritys B kuuluu suureen eurooppalaisen konserniin, jonka päätoimipaikka sijaitsee yhteisössä.

f)   Tutkimus- ja kehitysosastojen sijainti

Yrityksen B merkittävin tutkimus- ja kehityskeskus sijaitsee yhdessä jäsenvaltiossa. Lisäksi osa tutkimus- ja kehitysyksiköistä ja etenkin tuotantoprosessin kehittämiseen liittyvät yksiköt sijaitsevat tuotantolaitosten läheisyydessä, eli kahdessa muussa jäsenvaltiossa (myös komponenttien osalta) ja asianomaisessa maassa.

Yritys C

a)   Tuontimäärät

Yritys C toi asianomaisesta maasta 3–7 miljoonaa pienloistelamppua tarkastelujakson aikana. Kaikista yhteisön markkinoilla myymistään lampuista yritys C toi 30–40 prosenttia.

Tuoduista tuotteista kertyi kuitenkin vähemmän tuloja. Tuotujen tuotteiden osuus kokonaistuloista oli vain 20–30 prosenttia.

b)   Etuyhteys asianomaisessa maassa toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan

Yrityksellä C on asianomaisessa maassa yksi etuyhteydessä oleva vientiä harjoittava tuottaja, joka on sen merkittävin tuontilähde. Kyseisen etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan kapasiteetti oli noin viisinkertainen verrattuna yrityksen C yhteisössä sijaitsevan tuotantolaitoksen tuotantokapasiteettiin.

c)   Defensiivinen (väliaikainen) vai strateginen (pitkäaikainen) tuontilähdettä koskeva toimintasuunnitelma

Yrityksen C mukaan se on tehnyt pitkän aikavälin strategisen päätöksen asianomaisen maan käyttämisestä hankintalähteenä, jotta asiakkaille voidaan tarjota täydellinen tuotevalikoima. Koska ostohinnat ja kuljetuskustannukset ovat alhaiset, yritys katsoo olosuhteiden olevan sellaiset, että ei olisi taloudellisesti kannattavaa valmistaa tämäntyyppisiä tarkasteltavana olevia tuotteita EU:ssa kysyntää vastaavina määrinä.

d)   Tuotanto yhteisössä

Yritys C työllistää noin 450 henkeä asianomaisen tuotteen valmistuksessa ja myynnissä pääosin yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevilla tehtaillaan. Yrityksen C tuotanto yhteisössä on enimmäkseen useista lähteistä hankittujen komponenttien koonpanoa. Alle puolet kyseisistä komponenteista hankitaan yhteisöstä. Tutkimus osoitti, että tarkasteltavana olevalla tuotteella on eri tullinimike kuin tuoduilla komponenteilla. Uusi nimike on kyseisten komponenttien merkittävän valmistuksen tulos. Edellä todetun ja tässä tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella voitiin todeta, että yrityksen C valmistamat tarkasteltavana olevat tuotteet ovat peräisin yhteisöstä.

e)   Päätoimipaikan sijainti ja pääosakkeenomistajat

Yritys C kuuluu suureen yrityskonserniin, jonka päätoimipaikka sijaitsee yhteisön ulkopuolisessa maassa. Erilliseksi oikeushenkilöksi katsotun yrityksen C päätoimipaikka sijaitsee kuitenkin yhteisössä.

Vaikka yritys C kuuluu maailmanlaajuiseen konserniin, jolla on päätoimipaikka yhteisön ulkopuolisessa maassa, sillä on täydet valtuudet tehdä itse kaikki päätökset, jotka koskevat pienloistelamppujen tuotanto-, tuonti- ja myyntistrategiaa yhteisön markkinoilla.

f)   Tutkimus- ja kehitysosastojen sijainti

Yrityksen C merkittävin tarkasteltavana olevan tuotteen tutkimus- ja kehityskeskus sijaitsee yhdessä yhteisön jäsenvaltiossa. Myös yhteisön ulkopuolisessa maassa sijaitsevassa päätoimipaikassa on jonkin verran tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lisäksi osa tutkimus- ja kehitystoiminnasta ja etenkin tuotantoprosessin kehittämiseen liittyviä yksiköitä on tuotantolaitosten läheisyydessä, eli yhteisössä ja asianomaisessa maassa.

Yritys D

a)   Tuontimäärät

Yritys D toi asianomaisesta maasta 2–3 miljoonaa pienloistelamppua tarkastelujakson aikana. Kaikista yhteisön markkinoilla myymistään lampuista yritys D toi 50–60 prosenttia.

Tuoduista tuotteista kertyi kuitenkin vähemmän tuloja. Tuotujen tuotteiden osuus kokonaistuloista oli 40–50 prosenttia.

b)   Etuyhteys asianomaisessa maassa toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan

Yrityksellä D ei ole etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa asianomaisessa maassa. Asianomaisen maan tuontilähteinä käytetään riippumattomia vientiä harjoittavia tuottajia.

c)   Defensiivinen (väliaikainen) vai strateginen (pitkäaikainen) tuontilähdettä koskeva toimintasuunnitelma

Yrityksen D mukaan se on tehnyt pitkän aikavälin strategisen päätöksen asianomaisen maan käyttämisestä hankintalähteenä, jotta asiakkaille voidaan tarjota täydellinen tuotevalikoima. Yritys katsoo, että ei olisi taloudellisesti kannattavaa valmistaa EU:ssa tämäntyyppisiä tarkasteltavana olevia tuotteita kysyntää vastaavina määrinä.

d)   Tuotanto yhteisössä

Yritys D työllistää 35–85 henkeä asianomaisen tuotteen valmistuksessa ja myynnissä pääosin sen yhteisössä sijaitsevalla tehtaallaan. Sen valmistustoiminta on enimmäkseen useista lähteistä hankittujen komponenttien koonpanoa, ja alle puolet hankinnoista tehdään EU:sta. Tutkimus osoitti, että tarkasteltavana olevalla tuotteella on eri tullinimike kuin tuoduilla komponenteilla. Uusi nimike on kyseisten komponenttien merkittävän valmistuksen tulos. Edellä todetun ja tässä tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella voitiin todeta, että yrityksen D valmistamat lamput ovat peräisin yhteisöstä.

e)   Päätoimipaikan sijainti ja pääosakkeenomistajat

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yritys D oli pääomasijoituskonsernin omistuksessa. Tutkimusajanjakson jälkeen yritys D siirtyi kuitenkin yhteisön ulkopuolisen valmistajan omistukseen. Yrityksen D päätoimipaikka sijaitsee yhteisössä.

f)   Tutkimus- ja kehitysosastojen sijainti

Yrityksen D kaikki tutkimus- ja kehityskeskukset sijaitsevat yhteisössä.


(1)   EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).